Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ Kaupunginvaltuusto Asianro 1792/ /2014

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014. 66 Asianro 1792/06.00.00/2014"

Transkriptio

1 n kaupunki Pöytäkirja 5/ Kaupunginvaltuusto Asianro 1792/ /2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta ssa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta Kaupunginhallitus : Perusturva- ja terveyslautakunnan kokous Kaupunginvaltuuston kokouksessa on jätetty kaksi valtuustoaloitetta ko. aiheeseen liittyen 1. Kokoomuksen, Sosiaalidemokraattisen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden valtuustoryhmät jättivät päivätyn seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen (asianro 1792/2014): Hyvään elämään kuuluvat oleellisina osina turvattu vanhuus ja arvokas kuolema. Hyvä ja riittävästi saatavilla oleva nykyaikainen saattohoito on oleellinen osa hyvää elämää. Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen oireiden mukaista hoitoa, mukaan luettuna riittävä kivunlievitys. Saattohoitoon siirrytään, kun parantavasta hoidosta on järkevää luopua. Hoitojen jatkaminen vain lisäisi henkilön kärsimyksiä, ilman että taudin etenemiseen enää kyetään vaikuttamaan. Saattohoitopalveluita voidaan antaa sekä kotona asuville että kodinomaisissa laitosoloissa. Me allekirjoittaneet valtuutetut sekä valtuustoryhmät esitämme, että valtuustolle valmistellaan ja tuodaan käsiteltäväksi selvitys saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta ssa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta. Saattohoito on inhimillisesti arvokasta ja oikeata toimintaa, silloin kun parantavaa hoitoa ei voida enää tarjota. Hyvin järjestetty saattohoito säästää myös sekä perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon kustannuksia. 2. Sirpa Kulin jätti itsensä ja 11 muun valtuutetun allekirjoittaman seuraavasti kuuluvan valtuustoaloitteen (asianro 1789/2014): n kaupungin järjestämä saattohoidon tukiyksikkö kuuluu osastokokonaisuuteen, joka toimii Harjulan sairaalan Kivelän kiinteistössä katutasossa. Osastolla on 14 vuodepaikkaa, 6 kpl 2 hengen huoneita ja 2 kpl1 hengen huoneita, näistä toinen huone on erittäin pieni. Siihen sopii käytännössä vain potilassänky. Toinen 1 hengen huone on muutettu 2 hengen huoneesta, mikä

2 n kaupunki Pöytäkirja 5/ Kaupunginvaltuusto mahdollistaa omaisen läsnäolon, esimerkiksi yöpymisen. Muut 6 huonetta ovat aivan liian ahtaita 2 hengen huoneiksi. Potilassänkyjä erottaa vain potilaspöydän levyinen tila. Näkymät ikkunoista ulos ja sisään ovat esteettömät, joten siis ohikulkijat näkevät suoraan potilashuoneisiin. Näkösuojia on koetettu laittaa. Osastolla on pieni parveke, jossa näkymät paikoitusalueelle, WC- ja peseytymistilat ovat kaukana potilashuoneista, joihin heikomman potilaan on vaikea mennä. Päiväsali on pieni ja potilaan siirtyminen sängyllä mahdotonta. Osastonhoitajalla ei ole omaa kansliaa, mikä on hankalaa. Osastonsihteerin huone ei ole tukiyksikön tiloissa. Sairaalateologilla ei ole osastolla rauhallista tilaa tavata potilaita ja omaisia. Kanslia osastolla on kolmen osaston yhteinen, mikä aiheuttaa runsasta, ylimääräistä liikehdintää osastolla. Kahvihuonetta käyttää myös useampi tiimi ja kulku tapahtuu osaston kanslian kautta. Lääkehoitohuone on ahdas ja epäkäytännöllinen. Vainajien siirto osastolta Harjulassa sijaitsevaan kylmiöön on hankalaa, koska reitillä kulkee paljon pieniä lapsia mennessään hammashoitoon. Osaston vieressä on juhlasali, jossa on päiväsaikaan paljon erilaisia tilaisuuksia, vainajien siirto myös tuolloin tuottaa vaikeuksia. Se, että osastolla on 6 kpl 2 hengen huoneita, ei ole inhimillistä saattohoidossa olevan kannalta. Luonnollisesti tuottaa suuria vaikeuksia päättää kuka saa 1 hengen huoneen. Saattohoitopotilaan on saatava turvallinen, rauhallinen tila, jossa voi omaisten, läheisten, tukihenkilöiden, hoitohenkilöstön kanssa puhua avoimesti ja halutessaan saa oman rauhansa. Näillä nyt olemassa olevilla järjestetyillä tämä ei inhimillisellä tavalla toimi. Samoin osastonhoitajien on saatava työskentelyyn rauha, ilman ylimääräistä liikehdintää. Me allekirjoittaneet valtuutetut vaadimme, että n kaupunki aloittaa välittömästi selvitystyön sopivan tilan löytämiseksi, jossa saattohoito voidaan järjestää pikaisesti asianmukaisella, saattohoidossa olevaa kunnioittavalla tavalla. Ylilääkäri Tuija Jääskeläisen selvitys: Saattohoidon teemavuosi mm. yhteisvastuukeräyksen kohteena, on odotetusti herättänyt sekä valtakunnallisesti että paikallisesti kiinnostusta saattohoidon tilanteeseen. Toinen valtuustoaloitteista esittää valmisteltavaksi ja valtuuston käsittelyyn tuotavaksi saattohoidon järjestämisen nykytilannetta ssa sekä suunnitelmaa saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällön osalta. Toinen aloitteista vaatii selvitystyötä sopivan tilan, jossa saattohoito voidaan järjestää pikaisesti asianmukaisella ja saattohoidossa olevaa kunnioittavalla tavalla, löytämiseksi.

3 n kaupunki Pöytäkirja 5/ Kaupunginvaltuusto n saattohoidon kehittyminen n kaupunki on pitänyt saattohoidon järjestämistä tärkeänä ja kehittänyt sitä määrätietoisesti käytettävissä olevilla resursseilla. Kehittämistyö käynnistyi v. 2008, jolloin nyky- ja tavoitetila kartoitettiin yhteistoiminnallisesti kotipalvelun, palvelukeskuksien ja sairaalahoidon sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin syöpäosaston kanssa. Valtakunnalliseen selvitykseen, joka käynnistyi Sosiaali- ja terveysministeriön Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien johtaville viranhaltijoille lähettämän pyynnön mukaisesti, osallistuttiin. Valtakunnallisen selvityksen perusteella tehty suositus kävi lausuntokierroksella keväällä 2010 ja STM julkaisi yhteenvedon Syövän hoidon kehittäminen vuosina (Työryhmän raportti: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6). Valtakunnallisen suosituksen mukaan syövän hoitovastuu kuuluu julkiselle sektorille, joka vastaa diagnostiikasta ja hoidosta omana toimintana ja käyttää ostopalveluita vain erityisen tarkkaan harkituissa tilanteissa. Väestöpohjaiseksi tarpeeksi esitettiin 1 tukiosaston sairaansijaa / asukasta ja 1 kotisaattohoitoon perehtynyt kotisairaanhoitaja / asukasta. V paikkatarve oli 8-10 ss. Näihin tietoihin perustuen toimintaa lähdettiin ssa kehittämään. Tukiosasto perustettiin Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ( , Asianro 4360/221/2010) siten, että toiminnan kustannukset tuli hakea käyttösuunnitelman sisältä. Erillistä rahoitusta toiminnalle ei osoitettu. Tilat ja palvelun sisältö Toiminta käynnistyi asteittain Harjulan osasto 6:n (8ss) tiloissa käytettävissä olevilla henkilöstöresursseilla siten, että kaikkien samanaikaisesti meneillä olevien osastomuutosten yhteydessä saattohoitoon parhaiten soveltuva henkilöstö valikoitiin ja keskitettiin kyseiselle osastolle. Henkilöstösiirrot aloitettiin Saattohoitotoiminta alkoi varsinaisesti , jolloin osastolle saatiin oma osa-aikainen lääkäri. Alkuvaiheiden ongelmana oli väärä henkilöstörakenne, jota mahdollisuuksien mukaan on korjattu paitsi organisaation sisäisin henkilöstösiirroin myös muuttamalla avoimiksi tulleiden tehtävien ammattinimikkeitä ja tutkintovaatimuksia perustehtävää tukeviksi. Henkilöstömitoitusta on voitu korjata ainoastaan asiakasmäärää pienentämällä. Toiminnan vakiintuessa Harjulan sairaalan osasto 6:n tilat osoittautuivat ongelmalliseksi osaston pienuuden (8 ss) ja lukumääräisesti vähäisten huoneiden (5 huonetta) vuoksi. Erityisesti tukiyksikön roolin toteuttaminen koettiin siellä hankalasti toteutettavaksi.

4 n kaupunki Pöytäkirja 5/ Kaupunginvaltuusto Keväällä 2013 toiminta siirtyi Harjulan sairaalan osasto 7A (Hos7A): n vapautuneisiin tiloihin, jossa on käytettävissä kahdeksassa huoneessa yhteensä 14 sairaansijaa (ss), näistä keskimäärin käytössä 10 (- 11) paikkaa. Yksi huoneista on pieni eikä mahdollista omaisen samanaikaista majoittumista. Muissa huoneissa toinen potilaspaikka on ollut pääasiassa omaisen käytettävissä. Osastolta puuttuvat huonekohtaiset wc:t ja pesutilat. Nykyisen n asukasmäärän mukainen tukiosastonsairaansijamäärätarve on n ss, saattohoitoon perehtyneiden kotisairaanhoitajien tarve on n. 4 hoitajaa. Etäkaupunginosat, Karttula, Nilsiä ja Tuusniemen yhteistoiminta alue, ovat vastanneet asiakaslähtöisesti oman lähiympäristön asiakkaiden tarpeesta siten mahdollistaen aktiivisen yhteistyön omaisten kanssa. Hos7A:lla v. 2013, keskimääräinen hoitoaika oli kuukausi. Osastolle tulijoista 37 % siirtyi KYSIn osastoilta, 5% KYSin päivystysalueelta, 3% kotoa hoidon varauksen kautta, 15% kotoa päivystysyhteydenoton perusteella, 3% muista terveydenhuollon yksiköistä ja 37% Harjulan lyhytaikaisosastoilta. Tukiyksikön toiminnasta siten n % oli kotisaattohoidon tukemista. Hoitojaksoista 89,1 % päättyi kuolemaan, 4,7 % kotiutukseen, 6,3 % siirtymiseen muuhun hoitopaikkaan. Puutteistaan huolimatta nykyiset toimintatilat, vakiintuvat ja tiedonkulkua parantavat toimintamallit sekä ammatillisen osaamisen tason nousu ovat lähtötilanteeseen verrattuna parantaneet potilaiden hoitoa ja ohjautumista oikea-aikaisesti osastolle matalan kynnyksen periaatteella. Potilailta ja heidän omaisiltaan saatu suora asiakaspalaute on ollut pääosin positiivista. Kritiikki on koskenut puutteellisia wc tiloja, jaettuja huoneita ja osastolle ohjautumisen vaikeuksia. Saattohoitopotilaiden ohjautuminen tukiyksikköön liittyy hoitolinjausten, erityisesti saattohoitopäätösten puuttumiseen, sekä tiedonkulun ongelmiin. Prosesseja näiltä osin hiotaan. Saattohoitopäätöksen jälkeen tukiyksikön tulee pystyä ottamaan potilas tarvittaessa heti osastolle. Kotisaattohoidossa olevia tuetaan osastolta käsin puhelimitse, kotihoidon, kotisairaalan avulla ja perheitä autetaan tarvittavien palveluiden järjestämisessä yksilöllisesti. Omaiset ja potilas voivat halutessaan käydä tutustumassa tiloihin ennalta. Tilanteen kotona muuttuessa potilas pääsee suoraan osastolle. Sairaalahoidon synergia mahdollistaa lääkärikonsultaatiot tarvittaessa myös päivystysaikana sekä osa-aikaisen lääkärin poissaolojen sijaistamisen. Saattohoito ei koske ainoastaan syöpäpotilaita. Moninaisissa pitkäaikaissairauksissa, silloin kun parantavaa hoitoa ei ole eikä hyvän hoitokäytännön mukaiselle hoidolle ole vastetta, hoito on oireenmukaista ja lähestytään saattohoitoa. Osaamisen keskittäminen, lisääminen ja tehtävän mukainen täydennyskouluttautuminen ovat kaupungin oman toiminnan lisäksi myös alueellisesti yhdessä kehitettäviä asioita mm. sairaanhoitopiirin määräaikaisen saattohoitohankkeen ja myöhemmin myös palliatiivisen hoidon

5 n kaupunki Pöytäkirja 5/ Kaupunginvaltuusto tuottavuustyöryhmän kautta. Syöpäyhdistyksen, omaisten, uskonnollisten yhteisöjen ja seurakuntien sekä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä, tulevaisuudessa toivottavasti entistä aktiivisemmin. Kuolemaa ja ainutkertaista, uhattuna olevaa, elämää ei tule vastakkain asetella resursseja kohdennettaessa. Molempien toteuttaminen on yhtä tärkeää. Tilakysymys Saattohoidon tukiyksikön sijainti sairaala-alueella tuottaa synergiaetua, mm. henkilökunnan sijaistamisessa, keskinäisessä avunannossa sekä muiden palveluiden järjestämisessä. Tilojen suurin ongelma on huonekohtaisten wc-pesutilojen puute. Perusturvan ja terveydenhuollon strategian mukaisesti sairaanhoidon ympärivuorokautinen toiminta on keskitetty Harjulan alueelle. Tilojen käytön suunnittelu liittyy keskeisesti sairaanhoitopiirin tuottavuushankkeisiin sekä pitkäaikaislaitoshoidon purkamiseen ja Harjulassa pitkäaikaishoidolta vapautuvien / vapautettavien tilojen tarkoituksenmukaiseen käyttämiseen, myös tämä asiakas-/potilasryhmä huomioiden. Vaihtoehtoisia tilaratkaisuja selvitetään ja selvittelyssä huomioidaan myös ulkoisen toimijan osallistumismahdollisuus. Tunnusluvut ja kustannukset Harjulan lyhytaikaisosastoilla kuolee vuosittain n. 270 henkilöä, saattohoidon tukiyksikössä näistä henkilöä. Hoitojakson pituus oli keskimäärin osastoilla 7 (sisältää siivet 7A ja 7B) 82,9 vrk, 7A osalta n. 3 viikkoa. Osasto 7:n hoitopäiväkustannus vuonna 2013 oli 204,40 ja tehtyjen paikkavähennysten jälkeen 2014 tammi-maaliskuun kustannusten mukaisesti 251,69 / hoitopäivä. Mikäli osasto 7B tilat yhdistettäisiin saattohoidon käyttöön ja muutettaisiin sen ainoa 4-h huone oleskeluhuoneeksi sekä valta-osa 2 h-huoneista yhden hengen huoneiksi, 7A ja 7B (yhteensä 13 huonetta) käytettävissä olisi 15 sairaansijaa, joiden kustannus 100 % kuormitusasteella olisi tämän hetken kustannustasolla 294,11 / hoitovuorokausi. Muutos korjaisi hoitohenkilökuntamitoitusta, mutta ei vielä huonekohtaisten wc- tai pesutiloja. Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa kaupunginvaltuuston tietoon yllä olevan selvityksen valtuustoaloitteista koskien saattohoidon järjestämisen nykytilannetta ssa sekä suunnitelmia saattohoidon kehittämisestä sekä tilojen että palvelun sisällöstä.

6 n kaupunki Pöytäkirja 5/ Kaupunginvaltuusto Päätös Merkittiin, että sairaalan ylilääkäri Tuija Jääskeläinen oli kokouksessa esittelemässä saattohoidon tilannetta ssa. Lisäksi merkittiin, että jäsen Sami Räsänen saapui kokoukseen klo tämän asian käsittelyn aikana. Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Sairaalan ylilääkäri Tuija Jääskeläinen poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn jälkeen. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. esittää kv:lle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteisiin. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ehdotuksen. Liitteet /2014 Palliatiivinen työryhmä uusi toimintamalli lokakuu /2014 Saattohoitoprosessi uusi /2014 Päivitetty Saattohoito ssa /2014 Perustelut /2014 Äänestys kv Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallitus Kv. merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Keskustelun kuluessa valtuutettu Pekka Pollari ehdotti valtuutettujen Hilkka Kontiaisen ja Eero Wetzellin kannattamana, että asia palautetaan ja kaupunginvaltuusto pitää saatuja selvityksiä riittämättöminä ja saattohoidon tilaa nykyisissä tiloissa epäasiamukaisena. Perustelut liitteenä 29. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti asiassa äänestettäväksi siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Pollarin tekemän palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin 25 jaa-ääntä ja 26 eiääntä kahdeksan valtuutetun ollessa poissa, joten kaupunginvaltuusto oli päättänyt palauttaa asian uudelleen valmistelua varten. Äänestystulos otettiin pöytäkirjan liitteeksi 30. Merkittiin, että varavaltuutettu Hetti Rytsy poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana.

7 Tuottavuusohjelma Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Laatija Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmä Versionumero 1.0 Päivämäärä

8 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 2 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) Johdanto Tuottavuusohjelman palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmän toimeksiantona on palliatiivisen hoidon alueellisen palvelukartan kuvaaminen ja potilasryhmien hoitoprosessien kehittäminen sekä yli erikoisalojen tapahtuvan yhteistyön kehittäminen. Työryhmän työskentely kohdistuu niihin parantumattomasti sairaisiin potilaisiin, joiden sairausvaihe on edennyt pitkälle ja elinajan ennusteeseen ei pystytä enää vaikuttamaan, mutta potilaat kuuluvat edelleen aktiivisen oireenmukaisen hoidon piiriin. Tässä yhteydessä puhutaan arviolta viimeisestä elinvuodesta. Työryhmä on rajannut pois tästä tarkastelusta lapsipotilaat, koska heidän hoito vaatii erityistason osaamista ja on syytä edelleenkin keskittää erikoissairaanhoitoon. Lisäksi palliatiivista hoitoa / saattohoitoa tarvitsevien lapsipotilaiden määrä on onneksi hyvin pieni. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) toteuttamisen uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on turvata palliatiivista hoitoa (saattohoitoa) tarvitsevalle potilaalle hyvä yksilöllinen hoito. Hoitoprosessia kehitetään niin, että jokainen potilas hoidetaan oikeassa paikassa oikea-aikaisesti välttäen tarpeetonta potilaiden siirtelyä hoitopaikasta toiseen erityisesti muutamaa kuukautta ennen kuolemaa. Selvityksen taustalla on työryhmän tuottama nykytilanteen kuvaus. Jatkotyöskentely tulee kohdistumaan niihin prosesseihin, jotka nykyisessä toiminnassa ovat erityisen haasteellisia. Nämä kriittiset kohdat on kuvattu osana tätä selvitystä. Määritelmiä Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jota annetaan joko parantavan hoidon rinnalla tai silloin, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole. Palliatiivisen hoidon päämääränä on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana. Palliatiivisen hoidon ensisijaisena tavoitteena ei ole elämän pidentäminen, vaan sairaudesta aiheutuvien oireiden mahdollisimman hyvä hoito. Saattohoito eroaa palliatiivisesta hoidosta siten, että palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden pitkäaikaisempaa oireenmukaista hoitoa. Saattohoito ajoittuu lähemmäs kuoleman todennäköistä ajankohtaa. (Käypä hoito 2012, STM 2010b) WHO antoi palliatiivisen hoidon suositukset vuonna 2002, jotka allekirjoitti 45 Euroopan Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

9 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 3 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) maata. Niissä korostetaan mm. kivun ja oireiden mukaista hoitoa sekä elämää ja kuolemaa luonnollisena prosessina. Suositusten mukaan palliatiivista hoitoa tulisi järjestää pääasiallisesti kodeissa. Jos potilas kuolee laitoksessa, hoitojakson tulee olla lyhyt. Palliatiivisen hoidon tulee integroitua kansalliseen terveydenhuoltoon ja erityisohjelmiin. (STM 2010a) Palliatiivista hoitoa tarvitsee Suomessa vuosittain henkilöä ja saattohoitoa noin ihmistä. Saattohoitopotilaista syöpäpotilaiden osuus on noin 85 %, mutta saattohoitoa tarvitsevat myös muut kroonista kuolemaan johtavaa sairautta sairastavat potilaat (esim. pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta, krooninen keuhkoahtaumatauti ja tietyt neurologiset sairaudet, kuten ALS). Kymmenen tärkeintä kuolemaan johtavien sairauksien ryhmää vauraissa maissa ovat iskeeminen sydänsairaus, aivoverenkierron sairaudet, dementia, keuhkojen alueen syövät, alahengitystieinfektiot, keuhkoahtaumatauti, paksusuolisyöpä, diabetes, rintasyöpä ja mahasyöpä. (Käypä hoito 2012, STM 2010a) Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan Euroopassa 20 %:lla seuraavan vuoden aikana. Arviolta kaksi kolmasosaa syöpäpotilasta tarvitsee elämänsä 2-3 viimeisen kuukauden aikana tehostettua palliatiivista kotihoitoa ja joka kolmas viimeisten elinviikkojensa aikana saattohoitoa. Nykyisellään palliatiivista- ja saattohoitoa ei ole organisoitu Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Valtaosa näistä potilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa terveyskeskusten vuodeosastoilla, pitkäaikaissairaaloissa, vanhusten hoitolaitoksissa ja kotihoidossa, sekä osin erikoissairaanhoidon akuuttisairaaloissa. Hoidon taso on kirjava. Suomessa on vain muutamia saattohoitoyksiköitä ja niissä voidaan hoitaa vuosittain yhteensä runsas tuhat eli noin joka kymmenes saattohoitoa tarvitsevista syöpäpotilaista. Vaikka perusterveydenhuollon kotisairaalat ja kotihoito tarjoavat mahdollisuuden hoitaa potilasta kotona kuolemaan saakka, ovat saattohoitopotilaiden kotikuolemat vielä harvinaisia. (Käypä hoito 2012, STM 2010b) Oireita lievittävää hoitoa annetaan parantavan hoidon rinnalla ja jatkona. Sairauden edetessä potilaan hoidon muuttaminen palliatiiviseksi hoidoksi tai saattohoidoksi edellyttää, että potilaan kanssa neuvotellaan hoitolinjauksista ja päätökset kirjataan sairauskertomukseen. Hyvin toteutuessaan elämän loppuvaiheen hoito on moniammatillisen työryh- Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

10 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 4 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) män toteuttamaa potilaan kokonaishoitoa (omaiset/läheiset huomioiden), jota vapaaehtoiset työntekijät täydentävät. (STM 2010a) Kansallinen hoitosuositus Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan syövän hoidon kehittämistä vuosina Työryhmän antaman selvityksen mukaan tavoitteena on, että vuonna 2020 jokainen (syöpä)potilas saa hyvää oire- ja saattohoitoa sitä tarvitessaan hoito- ja asuinpaikasta riippumatta. Ehdotuksen mukaan perusterveydenhuolto huolehtii kaikista potilaista, joiden hoito ei edellytä erityisosaamista. Näin ollen on keskeistä vahvistaa perusterveydenhuollon osaamista ja konsultaatiomahdollisuuksia. Lisäksi pyritään lisäämään kotihoitoa ja erikoistuneita palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköitä. (STM 2010b) STM:n työryhmä päätyi ehdottamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kolmiportaista hoitojärjestelmää, jossa määritellään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon työnjako (I perustaso, II vaativa taso, III vaativa erityistaso). I perustaso: Kaikki terveydenhuollon yksiköt, joissa hoidetaan oireenmukaisessa- tai saattohoidossa olevia potilaita vastaavat perustason palliatiivisesta- ja saattohoidosta. II vaativa taso: Alueelliset palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköt toteuttavat oman alueensa palliatiivista ja saattohoitoa sekä toimivat oman alueen konsultoivana yksikkönä. III vaativa erityistaso: Yliopistosairaaloiden palliatiivisen lääketieteen yksiköt ja saattohoitokodit antavat vaativaa palliatiivista hoitoa ja toimivat alueellisina palliatiivisen hoidon konsultaatioyksikköinä. Osallistuvat alan opetukseen sekä lisäkoulutukseen. Lisäksi tekevät alan tutkimusta ja osallistuvat palliatiivisen hoidon kehittämiseen. Edellä kuvatut ehdotukset on arvioitu toteutuvan sillä, että jatketaan palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden koulutusohjelmaa lääkäreille ja käynnistetään vastaava koulutus hoitohenkilökunnalle. Lisäksi järjestetään oireenmukaisen hoidon alueellista lisäkoulutusta lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle (I taso). Pyritään perustamaan isompiin kaupunkeihin ja kuntayhtymiin alueellisia palliatiivisen hoidon- ja saattohoidon yksiköitä päivä- ja kotisairaaloineen sekä kotiosastoineen turvaamaan ympärivuorokautinen apu, mahdollistamaan kotikuolemat sekä takaamaan joustavat konsultaatiomahdollisuudet (II taso). Lisäksi perustetaan yliopistosairaaloihin ja suurimpiin keskussairaaloihin palliatiivisen lääketieteen yksiköt antamaan vaativaa erityistason hoitoa sekä edistämään hoidon Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

11 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 5 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) kehittämistä ja tekemään tutkimustyötä (III taso). Luodaan sairaanhoitopiireittäin alueellisesti toimivat palliatiiviseen hoitoon siirtyvän potilaan hoitopolut edellyttäen saattaen vaihtamista. (STM 2010b) Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) uusi toimintamalli Tuottavuusohjelman työryhmä ehdottaa uudeksi toimintamalliksi sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen (STM 2010b) sekä alkukartoitukseen ja asiantuntijatyöryhmämme keskusteluun perustuen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kolmiportaista hoitojärjestelmää. Vaikka tuottavuusohjelma on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen kehittämishanke, niin näkemyksemme mukaan on tärkeää, että pyrimme suuntaamaan toimintamme valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Kestävällä kehityksellä pyritään saavuttamaan jatkuvia toiminnanmuutoksia kertaluonteisia leikkausten asemesta. I perustaso: Kaikki terveydenhuollon yksiköt, joissa hoidetaan oireenmukaisessa- tai saattohoidossa olevia potilaita vastaavat perustason palliatiivisesta- ja saattohoidosta. Perusterveydenhuolto on vastuussa perustason hoidosta, mikä on myös ensisijainen hoitomuoto. Tätä perustasoa toteutetaan terveyskeskusten vuodeosastojen lisäksi niin julkisissa kuin yksityisissä vanhainkodeissa, palveluasumisessa jne. Perustason hoitoon kuuluu myös kotihoito, joka tulee olla keskeisin tapa hoitaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon potilaita tarkoituksenmukaisuus huomioiden. II vaativa taso: Alueelliset palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköt toteuttavat oman alueensa palliatiivista ja saattohoitoa sekä toimivat oman alueen konsultoivana yksikkönä. Pohjois-Savossa toimii tällä hetkellä vain yksi nimetty saattohoidon tukiyksikkö, joka sijaitsee Harjulan sairaalassa ssa. Iisalmen sairaala ja Varkauden sairaala toimivat kuitenkin vastaavalla periaatteella omilla alueillaan. Palliatiivisen hoidon (sis. saattohoidon) työryhmä ehdottaa, että em. kolmeen kaupunkiin perustetaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon konsultoivat tiimit (mm. vastuulääkäri, hoitoa koordinoiva hoitaja, elektroninen lista asiantuntijoista) tukemaan oman alueensa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa toteuttavia tahoja. Alueellisesti toimiva tukitiimi on perusteltua jo siksi, että paikallinen tuntemus pystytään turvaamaan. Myös potilaiden hoidon viiveet minimoituvat tehokkaalla alueellisella koordinoinnilla. Pohjois-Savossa toteutetaan jo tällä hetkellä kotisairaalatoi- Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

12 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 6 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) mintaa ssa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Uudessa toimintamalliehdotuksessa tätä toimintaa vahvistetaan. III vaativa erityistaso: Yliopistosairaaloiden palliatiivisen lääketieteen yksiköt ja saattohoitokodit antavat vaativaa palliatiivista hoitoa ja toimivat alueellisina palliatiivisen hoidon konsultaatioyksikköinä. Osallistuvat alan opetukseen sekä lisäkoulutukseen. Lisäksi tekevät alan tutkimusta ja osallistuvat palliatiivisen hoidon kehittämiseen. KYSin syöpäkeskuksen alaisuudessa on toiminut palliatiivisen hoidon poliklinikka noin kaksi vuotta. Tämä poliklinikka palvelee tällä hetkellä vain syöpäpotilaita kahtena päivänä viikossa. KYSiin on rakenteilla uusi säderakennus, jonka tiloihin on tulossa myös palliatiivisen hoidon yksikkö. Rakennus valmistuu vuonna Tavoitteena on, että tämä yksikkö palvelee koko Pohjois-Savoa / ERVA-aluetta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon erityistasoa vaativien potilaiden hoidossa erikoisalasta riippumatta sekä vastaa koulutuksesta ja kehittämisestä. Keskeistä on turvata ympärivuorokautinen konsultointiapu niin lääkäreille kuin hoitohenkilökunnallekin. Palliatiivisen hoidon yksikön tehtävänä on tukea kotona selviytymistä ja terveyskeskuksessa hoitamista. Yksikön toiminnalla pyritään saattaen vaihtamaan potilaan hoitovastuuta erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Keskeistä on kuitenkin, että erityistasonhoitoa vaativissa ongelmatilanteissa perusterveydenhuollosta konsultoidaan oikea-aikaisesti palliatiivisen hoidon yksikköä. Uuden toimintamallin tuottavuusnäkökulma Työryhmässä on keskusteltu runsaasti siitä, mitä palliatiivinen hoito ja saattohoito maksavat. Hoidon hintaa on erittäin vaikea määritellä, koska suoria kustannusvaikutuksia ei ole saatavissa. Alla on esitetty hintavertailua siitä, miten erikoissairaanhoidon hoitopäivämaksut eroavat perusterveydenhuollon vuodeosastojen maksuista. Ko. potilasryhmän potilaat kuuluvat erikoissairaanhoidossa yleensä hoitoisuusluokka 3 5. (KYS 2012) Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

13 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 7 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) KYS vuodeosastot* halvin hoitopäivä kallein hoitopäivä keskiarvo Hoitoisuusluokka ,70 Hoitoisuusluokka ,45 Hoitoisuusluokka ,15 Hoitoisuusluokka ,75 Hoitoisuusluokka ,90 KYS päivystys* Vaativuusluokka ,30 Vaativuusluokka ,60 Vaativuusluokka ,85 Päiv.os ,00 *Hinnoista on jätetty pois lastentaudit ja psykiatria tk-vuodeosasto halvin hoitopäivä kallein hoitopäivä keskiarvo n kaupunki ,00 Kysteri Koillis-Savo (lyhyt) Koillis-Savo (pitkä) ,00 190,00 Leppävirta (lyhyt) Leppävirta (pitkä) ,00 123,00 Nilakka (lyhyt) Nilakka (pitkä) ,00 137,00 Siilinjärvi ,00 Varkaus ,00 Ylä-Savon SOTE ,00 ISA Hoitoisuusluokka ,00 Hoitoisuusluokka ,50 Hoitoisuusluokka ,00 Esimerkki 1. Kotisaattohoidossa olevan potilaan kipuoireet lisääntyvät, eikä kotona käytetyt lääkemääräykset enää auta. Tukiosastopaikkaa ei ole potilaalle suunniteltu, joten potilas ajautuu päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon tilanteen arviointiin, mahdollisiin lisätutkimuksiin ja tilanteen stabilointiin. Hoitojakso erikoissairaanhoidossa kestää edellä kuvatuissa tapauksissa arviolta päivystyskäynnin lisäksi kaksi hoitopäivää, jonka jälkeen potilas siirtyy omaan terveyskeskukseensa tai takaisin kotihoitoon. Uuden toimintamallin perusteella potilas pääsee suoraan omaan terveyskeskukseensa tukiosastopaikan turvin, josta konsultoidaan erikoissairaanhoidon palliatiivisen hoidon asiantuntijoita tarvittaessa. Kustannusvaikutus: KYSissä päivystyskäynti (vaativuusluokka 3) on keskiarvoistettuna 431,85. Vuodeosastojen hoitopäivämaksu (hoitoisuusluokka 3) on keskiarvoistettuna Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

14 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 8 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) ,15. Jos näitä hoitopäiviä on kaksi, niin hintaa kertyy 1502,15 (431, x 535,15 ). Jos potilas pystyy siirtymään suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle tukiosastopaikalleen, niin hoito maksaa 962,15 vähemmän (laskennassa käytetty keskiarvoistettua hoitopäivämaksua perustuen yllä esitettyihin hintoihin = 180,00 ). Esimerkki 2. Vuonna 2012 syöpätautien vuodeosastolla hoidettiin 576 potilasta, joista noin 460 (~80 %) oli palliatiivisessa hoidossa. Näistä noin 275 potilasta (~60 %) oli aktiivisessa palliatiivisessa hoidossa ja 185 potilasta (~40 %) oirehoidossa ja/tai saattohoidossa. Edellä mainituista 185 potilaista noin puolet olisi voitu hoitaa perusterveydenhuollossa, jos palliatiivisen hoidon osaamista ja resursseja olisi riittävästi. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 6,3 vrk. Vuonna 2012 osastolla kuoli 60 palliatiivisessa hoidossa olevaa potilasta, joista arviolta 50 % (30 potilasta) olisi voitu hoitaa perusterveydenhuollossa. Kustannusvaikutus: KYSin syöpätautien vuodeosastolla 6,3 vrk hl 4 = potilasta x 2595 = /v. Terveyskeskuksen vuodeosastolla 6,3 vrk (180 x 6,3 vrk) = potilasta x 1134 = /v. Terveyskeskuksessa hoidettuna hintaa kertyy vuodessa vähemmän. Uuden toimintamallin kannalta erityistä huomiota vaativat asiat Työryhmässä on nostettu esille ne kriittiset pisteet, jotka nykyisessä toiminnassa ovat ns. pullonkauloja. 1. Potilaiden hoitolinjaus tulee tehdä ajoissa. Tämä hoitolinjaus sisältää palliatiivisen hoidon suunnitelman tai saattohoitosuunnitelman ja hoito-ohjeet jatkohoitopaikkaan sekä saumattomat hoitopolut. Hoitosuunnitelma on myös hallinnollinen asiakirja, jota tulisi kehittään yhdenmukaiseksi. Tällä hetkellä hoitolinjauksia ei tehdä riittävästi. Perusterveydenhuollon toimijat toivovat, että mikäli potilas on erikoissairaanhoidossa, niin esim. saattohoitopäätös tehtäisiin siellä. Perusteena tälle on se, että erikoisaloilla on vankka tietämys ja osaaminen hoitamansa elinikää ja elämänlaatua rajoittavan taudin ennusteesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa siihen (kuratiivinen, palliatiivinen, operatiivinen / konservatiivinen hoito). Keskeistä on kuitenkin se, että hoitolinjaukset tulee tehdä sen lääkärin (yleistai erikoislääkäri) toimesta, joka potilaan parhaiten tuntee. Tehtiin hoitolinjaukset sit- Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

15 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 9 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) ten erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa, niin hoitolinjaukset pitää tehdä aina kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella, konsultoiden tarvittaessa potilasta parhaiten tuntevia hoitotahoja. Lisäksi tällä hetkellä hoidonrajauksessa käytetään käsitteitä (esim. DNAR, DNR, saattohoitopäätös) epäjohdonmukaisesti ja esimerkiksi DNAR päätöstä ja saattohoitopäätöstä pidetään usein synonyymeina. Työryhmässä keskusteltiin siitä, että oleellista on käydä potilaiden ja omaisten / läheisten kanssa kuoleman lähestymiskeskustelu. Lisäksi on määriteltävä selkeästi, kuka vastaa hoidosta mihinkin vuorokauden aikaan. Tulevaisuudessa potilaiden valinnanvapaus hoitopaikan suhteen saattaa olla riski hoitopolkujen toimivuudelle. 2. Tiedonkulku on saatava niin hyväksi kuin mahdollista. Tiedonkulku ei ole tällä hetkellä saumatonta ja siinä on pitkiä viiveitä. Esim. kotisairaanhoito on osassa kunnista sosiaalitoimen alla, jolloin he eivät saa automaattisesti tietoa potilaan edellisestä hoitopaikasta, vaikka potilas siirtyy heidän hoitovastuulleen. Kaiken kaikkiaan tekniikka millä kunnat ottavat potilaat vastaan vaihtelee. Keskeistä on, että jokainen hoitotaho vastaa osaltaan viiveettömästä tiedonkulusta. Yhtenä keinona on tiedon vastaanottamisen kuittaaminen, jolloin myös hoitoon vaikuttaneiden viiveiden selvittäminen on helpompaa. 3. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon painopiste tulee siirtää laitoshoidosta kotihoitoon. Ehdoton edellytys on, että kotihoidossa olevalle potilaalle pystytään takaamaan ns. tukiosastopaikka ja ympärivuorokautinen konsultaatiopuhelinnumero, mikäli kotona pärjääminen äkillisesti huonontuu. Tällä hetkellä tukiosastopaikan puuttuminen aiheuttaa muun muassa ylimääräistä painetta päivystystoimintaan, johon potilaat joutuvat turvautumaan sairaustilanteen pahentuessa. Suuri taloudellinen säästö on saavutettavissa sillä, että kuolemaa edeltävä terveyspalveluiden erittäin runsas ja hallitsematon käyttö (ns. pyöröoviefekti) saadaan hallintaan. Kotihoidon toteuttamisessa osaava ja riittävä henkilökunta ympärivuorokautisesti on avainasemassa. Tällä hetkellä kotihoidolla ei ole riittävää sairaanhoidollista osaamista. Myös ensihoidon rooli kotihoidossa tulee suunnitella. Lisäksi tulee huomioida myös erilaiset asumispalvelut, jotka nykyisin on erittäin kirjavasti toteutettu. 4. Riittävä ja ajanmukainen koulutus niin lääkäreillä kuin hoitohenkilökunnalla tulee varmistaa. Koulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Palliatiivisen hoidon yksikön tehtävänä tulee olla myös tästä koulutuksesta vastaaminen. Alueellisten kou- Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

16 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 10 (10) Tuottavuusohjelma Palliatiivinen hoito (sisältää saattohoidon) lutustapahtumien lisäksi on keskeistä jalkautua perusterveydenhuoltoon kouluttamisen, konsultoinnin ja verkottumisen merkeissä. Yhteistyötä tehdään niin yliopiston kuin ammatillisen koulutuksenkin kanssa. 5. Moniammatillista yhteistyötä tulee kehittää. Erityisesti elämän loppuvaiheen hoidossa oleva potilas tarvitsee usein muutakin kuin sairaanhoidollista hoitoa. Hoitotiimissä lääkäreiden ja hoitajien kanssa kiinteässä yhteistyössä ovat mm. sosiaalityöntekijät, psykologit, fysioterapeutit, kuntoutusohjaajat ja sairaalapastorit. Myös vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeä voimavara. Lopuksi Kuolevat potilaat eivät ole uusi potilasryhmä, vaan heitä hoidetaan jo nyt terveydenhuollon voimavaroin. Nykyinen terveyskeskusjärjestelmä tarjoaa hyvät edellytykset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämiseksi. Esimerkiksi vuodepaikkoja voidaan käyttää myös ns. tukiosastopaikkoina. Näin ollen kyse on pitkälti toiminnan uudelleen järjestämisestä toiminnan kannalta järkevästi. (Kuntaliitto) Lähteet Kuntaliitto. Kunnat.net. Vuorinen E, Hänninen J, Lehto J. Saattohoidon järjestäminen kunnissa. (http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/sivut/default.aspx) KYS Kliinisten erikoisalojen palvelutuotteet, suoritteet ja hinnat Sairaanhoitopiirin johtajan päätös 16 / (www.psshp.fi) Käypä hoito suositus Kuolevan potilaan oireiden hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. (päivitetty ) STM 2010a. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. STM 2010b. Syövän hoidon kehittäminen vuosina Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:6. Laskutusosoite POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KY PL 900 Posti- ja käyntiosoite PUIJON SAIRAALA PL 100 Puijonlaaksontie 2 ALAVAN SAIRAALA PL 200 Kaartokatu 9 JULKULAN SAIRAALA PL 300 Puijonsarventie 40 KUOPION PSYKIATRIAN KESKUS PL 400 Kotkankallionkatu 14 TARINAN SAIRAALA PL 500 Tarinaharjuntie 49 Siilinjärvi Vaihde (017) Y-tunnus

17 Saattohoitoprosessi Versio 1.0 Sivu1 Laatija Vastuuhenkilö Omistaja / Hyväksyjä Versio ja päivämäärä Harjulampi, Tiia; Jantunen, Päivi Länsimies-Antikainen, Helena Penttinen, Jorma Prosessin tiedot Ohjeet / Oppaat Asiantuntija verkosto Potilas Hoidon tarve elämän loppuvaiheessa Potilas siirtyy saattohoitoon kotiin tai saattohoidosta vastaavaan yksikköön Potilaan oireet pahenevat (ei selviä esim. kotona kivun kanssa) Kuolema Omaiset ikoissairaanhoito usterveydenhuolto Vastaanottokäynti tai hoitojakso (ESH ja/tai PTH) Saattohoitopäätös, jatkohoitosuunnitelma ja keskustelu eri tahojen kanssa (tieto saattohoitopotilaasta on kaikilla hoitavilla tahoilla) Omaista tuetaan koko saattohoitoprosessin läpi. Hoitava paikka järjestää tuen (esim. hoitajavetoinen säännöllinen tukitoiminta) Saattohoidosta vastaava yksikkö vastaa potilaan saattohoidon laadukkaasta toteuttamisesta PTH -> kotisairaanhoito, TK-vuodeosasto, yksityiset hoitokodit Antaa 24/7 tukea saattohoidosta vastaavaan yksikköön Potilaan hoidon tarpeen uudelleen arviointi, hoidon toteutus ja seuranta Potilas siirtyy erikoissairaanhoitoon tai käy siellä Kuoleman toteaminen ja omaisille ilmoittaminen Tuen tarve Kuolintodistus ym. viranomaisasiat Omaisen tiedon ja tuen tarpeeseen vastaaminen Muu erikoisala tai asiantuntija (KYS) Palliatiivisen hoidon asiantuntija: konsultointi teistyökumppanit Sosiaalityö Kipupoliklinikka Sairaalasielunhoito Seurakunnat / uskonnolliset yhteisöt Vapaaehtois- ja vertaistoiminta KELA, vakuutusyhtiöt Hautaustoimisto

18 Saattohoito ssa Nykytilanne ja kehittämisehdotus Moniammatillinen saattohoidon työryhmä

19 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ SAATTOHOIDOLLA TARKOITETAAN? SAATTOHOITO HARJULAN SAIRAALAN SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖSSÄ Saattohoitoyksikön henkilöstö ja tilat Kotihoidon tukeminen Moniammatillisuus Omaisten merkitys Tukihenkilötoiminta SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖN TOIMINTALUKUJA JA KUSTANNUKSET KOTISAATTOHOITO KUOPIOSSA Kotisaattohoidon nykytilanteen kuvaus Kotisaattohoidon kehittämistarpeet ja toiveet KUNNALLINEN SAATTOHOITOMALLI Saattohoidon edellytykset Hoitolinjausten merkitys Porrasteisen saattohoidon erityisosaaminen Kotisaattohoidon järjestäminen Kunnallinen saattohoitokoti Saattohoitotoiminnan edellytyksiä Vapaaehtoistyön kehittäminen LOPUKSI... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

20 3 1. MITÄ SAATTOHOIDOLLA TARKOITETAAN? Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelta 2010 antamassa selvityksessä Hyvä saattohoito Suomessa on laaja selvitys saattohoitosuosituksista asiantuntijakuulemiseen perustuen. Saattohoitosuositusten tarkoituksena on turvata hyvä saattohoito jokaisen kuolevan ihmisen oikeutena. Saattohoitosuositukset koskevat kuolevan ihmisen hoitoa, hoidon suunnittelua ja järjestämistä sekä henkilöstön osaamista. Hyvän saattohoidon toteutumista tukee hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi ja erityisesti sen velvoite kärsimyksen lievittämiseksi. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaissut suositukset terveydenhuollon yhteisestä arvoperustasta (2001), saattohoidosta (2003) ja vanhusten hoidosta (2008). ETENE:n julkaisussa Kuolemaan liittyvät eettiset kysymykset terveydenhuollossa (2001) todetaan, että Suomella on hyvät edellytykset saattohoitoon. Julkaisussa korostetaan, että potilaiden omia toiveita oman elämänsä viime hetkien hoidosta tulee huomioida yhä enemmän. Kuolevan potilaan hoidon kehittämisessä tarvitaan entistä enemmän keskustelua, yhteistyötä ja informaatiota. Kotisaattohoitoon tulee suunnata voimavaroja. Saattohoito-ohjeissa korostetaan saattohoitoneuvottelujen laatua, hoitotahdon toteutumista ja saattohoidon järjestelyjä. Suomessa saattohoidon ohjauksen perustana ovat Lääkintöhallituksen sairaanhoitolaitoksille vuonna 1982 antamat terminaalihoidon ohjeet. Ohjeissa korostetaan saattohoidon inhimillisyyttä ja sellaisten hoitotoimien välttämistä, jotka eivät oleellisesti vaikuta sairauden ennusteeseen. Ohjeen yleisenä periaatteena on, että potilas voisi elää saattohoitovaiheen ilman vaikeita oireita tai kipuja, haluamassaan ympäristössä omaistensa ja läheistensä seurassa. Potilaan toivomukset saattohoidossa tulisi ottaa huomioon eikä hänen pitäisi kokea itseään hylätyksi tai jäädä yksin, ellei hän itse ole sitä toivonut. Hoitopaikan valinnassa korostetaan, että potilaalla tulisi olla oikeus valita joko koti- tai sairaalahoito. Saattohoidon lähtökohtana on ihminen, jolla on kuolemaan johtava sairaus ja jonka jäljellä oleva elinaika arvioidaan lyhyeksi. Sairauteen ei ole enää tarjolla ennustetta parantavaa hoitoa. Saattohoito perustuu potilaan ihmisarvoon, itsemääräämisoikeuteen ja inhimilliseen hoitoon. Saattohoito on arvoperusteista toimintaa. Sen eettisinä arvoina ovat hyvä hoito, ihmisarvon kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus sekä oikeudenmukaisuus. Saattohoidossa potilas saa hyvän perushoidon, hänen fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja hengellisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiinsa vastataan, hänen oireitaan lievitetään ja hänen omaisiaan tuetaan. Potilaan saattohoitosuunnitelma perustuu potilaan ja omaisten ilmaisemiin arvoihin, päämääriin, tarpeisiin ja mahdollisuuksien mukaan myös toiveisiin. Saattohoitopäätös tulee tehdä ennen kuin potilas siirtyy

21 4 saattohoitoon. Asiasta keskustellaan potilaan ja mikäli hän sallii myös hänen omaistensa ja läheistensä kanssa. Hoitopäätökset kirjataan potilaskertomukseen. Saattohoitopäätös on juridinen päätös. Saattohoitopotilaan hyvä elämänlaatu muodostuu siitä, että hänestä huolehditaan, että hän tuntee olonsa turvalliseksi, osallistuu itseään koskeviin hoitoratkaisuihin sekä kokee säilyttävänsä oman elämäntapansa ja arvonsa ihmisenä. Saattohoidon toteuttaminen vaatii yhteistyötä ja riittävästi erikoiskoulutettua ammattitaitoista henkilökuntaa. Suositus saattohoitoyksikön henkilöstömitoituksesta on yksi hoitaja vuodepaikkaa kohti. Kuolemasta puhutaan avoimesti ja kiertelemättä, mutta keskusteluun ei pakoteta. Kuoleva ihminen kokee itsensä usein turvattomaksi, levottomaksi, alakuloiseksi, surulliseksi, masentuneeksi ja avuttomaksi. Hänen ympärillään tulee olla riittävästi tilaa, mieluiten oma huone, jossa hän voi olla rauhassa omaistensa ja läheistensä kanssa. Omaiset ja läheiset arvostavat myönteistä ja avointa ilmapiiriä ja hoitoympäristöä, jossa tunteita voi ilmaista vapaasti. Omaisille ja läheisille annetaan riittävästi aikaa ja hoitoyhteisössä pyritään kiireettömään tunnelmaan. Omaisille ja läheisille tarjotaan mahdollisuutta olla yhteydessä saattohoitoyksikköön myös potilaan kuoleman jälkeen. Suurin osa saattohoitopotilaista on pitkälle edennyttä syöpää sairastavia. Saattohoitopäätös on syöpätaudeissa selvemmin tehtävissä ja myös oireet usein vaativat saattohoidon erityisosaamista. Muissa kuolemaan etenevissä sairauksissa saattohoitopäätöksiä sen sijaan tehdään harvoin johtuen tautitilanteiden hankalasti ennakoitavissa olevista ennusteista. Myös tiedonpuutos saattohoidosta vaikuttaa asiaan. Perustieto saattohoidosta tulisi olla kaikilla terveydenhuollon ammattilaisilla. Vaativampi osaaminen sen sijaan tulisi keskittää saattohoidon osaamiskeskuksiin porrastetusti. Pieni osa hyvin vaativista tilanteista tulisi edelleen hoitaa erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan suurin osa saattohoitopotilaista voidaan hyvin hoitaa kunnan järjestämässä saattohoitoyksikössä. On sanottu, että hyvän kuoleman laadun varmistaminen edellyttää aina ammattitaitoa: yksikön työntekijöiden on osattava tukea potilaita ja omaisia kuoleman lähestyessä. Hyvä saattohoito edellyttää moniammatillisen tiimin osaamista. Ympärivuorokautinen tuki ja apu ovat saattohoidossa välttämättömiä niin laitos- kuin kotihoidossa. Arkkiatri Risto Pelkonen on sanonut, että kuolevan potilaan kohtelu on lääkintätaidon humaanisuuden koetinkivi ja jokaisen hoitoyksikön hoidon laadun tärkein mittari. (1.osion laatija: Hanna Seppä)

22 5 2. SAATTOHOITO HARJULAN SAIRAALAN SAATTOHOIDON TUKIYKSIKÖSSÄ Saattohoidon tukiyksikkö toimii Harjulan sairaalan Kivelän kiinteistössä katutason kerroksessa osasto 7A tiloissa. Osastolla hoidetaan kuopiolaisia aikuisia pääsääntöisesti syöpää sairastavia saattohoitovaiheessa olevia potilaita. Saattohoitosuosituksiin pohjaten pyrkimyksenä on ollut tarjota saattohoito potilaan omien toiveiden mukaisesti joko kotona tai tukiyksikössä. 2.1 Saattohoitoyksikön henkilöstö ja tilat Saattohoidon tukiyksikkö 7A kuuluu osastokokonaisuuteen, joka jakautuu kolmeen toiminnallisesti erilaiseen osaan. Kaksi muuta ovat 7B pitkäaikaishoitoa tarvitsevien ja 6 vaikeasti dementoituneiden osasto. Osastot ovat tilojen suhteen toisistaan erillään. Osasto 7A ja B ovat samassa tasossa, ja niitä erottaa sairaalan yleinen käytävä ja hissiaula. Osasto 7B on rakenteellisesti paljolti 7A:n kaltainen. Osasto 6 on kerrosta alempana. Näillä on yhteinen osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. Hoitajat sijoittuvat osastokokonaisuudessa pitkälti omien toiveidensa ja koulutuksensa mukaisesti. Työvuorojärjestelyt on pyritty järjestämään siten, että vuorossa olisi aina myös sairaanhoitaja päiväsaikaan. Yövuoroissa on yleensä kaksi lähihoitajaa. Yöaikana sairaanhoitajan työpanoksen saattohoidon tukiyksikköön on tarvittaessa huolehtinut Harjulan sairaalan osastojen 1, 2 ja 6 sairaanhoitajat. Osaston muutto 7A tiloihin keväällä 2013 kasvatti potilaspaikkalukua ja johti hoitohenkilöstön kohdalta jossain määrin uusiin järjestelyihin. Osastonhoitajan vaihtuvuus on ollut saattohoidon tukiyksikön yksi haasteista, ja sen osalta tilanne pyritään vakauttamaan kevään 2014 aikana. Joulukuussa 2013 osaston täyttöasteeksi hyväksyttiin 71 %, jolloin tavoitteena on kymmenen potilasta. Hoitohenkilöstövahvuus on 0.75 osaston ollessa täysi ja 0.88, kun kymmenen paikkaa on täynnä. Saattohoidon tukiyksikössä on kahdeksan potilashuonetta, joista seitsemän ovat ns.2h huoneita. Yksi on pieni 1h huone. Osaston täyttöasteen ollessa 71 %, on kuudella potilaalla mahdollisuus 1h huoneeseen ja näistä viidessä huoneessa on mahdollisuus tarvittaessa omaisen yöpyä. Kaksi huonetta on 2h huoneena käytössä. Virallinen potilaspaikkamäärä on 14. Kaikki potilashuoneet ovat pieniä ja niistä puuttuvat omat wc- ja peseytymistilat. Suurimmasta osasta huoneista on näkymät Harjulan sairaalan ja yliopiston / KYS:n väliselle alueelle. Oman haasteensa ovat muodostaneet eristystä (yleensä bakteerikannan vuoksi) tarvitsevat potilaat. Vuodepotilaiden hoitoneuvottelut on pidetty potilashuoneissa, ja osaston ollessa täydempi on potilaan ja omaisten tarvitsemaa yksityisyyttä ollut hankala turvata. Osasto 7A:n kanslia kolmen eri yksikön yhteisessä käytössä (mm. hoitajien työlistat sijaitsevat kansliassa) aiheuttaen liikennettä saattohoitoyksikön tiloissa. Kahvihuone on osasto 7A ja B:n yhteinen, ja kulku huoneeseen on saattohoidon tukiyksikön kanslian kautta. Työrauhaa on ollut ajoittain haasteellista löytää. Lääkehoitohuone on pieni ja sen vuoksi ajoittain tilaltaan riittämätön. Lääkärin kanslia sijaitsee osaston tiloissa ja sitä käytetään mm. omaisten kanssa käytäville

Tuottavuusohjelma. Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista

Tuottavuusohjelma. Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Laatija Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmä Versionumero 1.0 Päivämäärä 10.10.2013 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1792/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1792/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2014 1 (1) 220 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1792/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 1792/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 66 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Saattohoito Kuopiossa

Saattohoito Kuopiossa Saattohoito Kuopiossa Nykytilanne ja kehittämisehdotus 5.5.2014 Moniammatillinen saattohoidon työryhmä 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ SAATTOHOIDOLLA TARKOITETAAN?... 3 2. SAATTOHOITO HARJULAN SAIRAALAN SAATTOHOIDON

Lisätiedot

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 134 15.12.2014. 134 Asianro 1792/06.00.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 134 15.12.2014. 134 Asianro 1792/06.00.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 134 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät: Johdanto Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, silloin kun kuolemaan johtava sairaus ei enää ole parannettavissa. Saattohoito on palliatiivisen

Lisätiedot

Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (23) Perusturva- ja terveyslautakunta. Aika 20.05.2014 tiistai klo 15.00 17.28

Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (23) Perusturva- ja terveyslautakunta. Aika 20.05.2014 tiistai klo 15.00 17.28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (23) Julkinen Kokoustiedot Aika tiistai klo 15.00 17.28 Paikka Sosiaali- ja terveyskeskus, Tulliportinkatu 17 B 3. kerros Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Olli-Pekka

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen

Lisätiedot

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 26 Asianro 4436/00.02.03/2013 Minna Reijosen kirje 10.4.2013 Nilsiä-neuvottelukunnalle Minna Reijonen on toimittanut 10.4.2013 sähköpostitse kirjeen Nilsiäneuvottelukunnalle.

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1792/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1792/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 89 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA 2 (12) Sisällys 1 SAATTOHOITOSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2j016 1 (1) Kaupunginhallitus Asianro 2008/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2j016 1 (1) Kaupunginhallitus Asianro 2008/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2j016 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 54 16.6.2015 48 Asianro 2008/05.17.01/2015 Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen ja päivätoiminnan järjestämisen

Lisätiedot

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Osasto A32 34-paikkainen akuutti sydäntautien vuodeosasto hoitoajat lyhyet; noin 4vrk nopea vaihtuvuus päivystyspotilaiden osuus 50 % kotiutuksia

Lisätiedot

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle?

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Riikka Huovinen Vs ylilääkäri, Syöpäjärjestöt Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri TYKS, Syöpäklinikka Sidonnaisuudet Työpaikat:

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 1 Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 3.8.2015 ylilääkäri Jarmo Lappalainen ja työryhmä / Perusterveydenhuollon yksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä laadittiin keväällä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6246/03.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Osayhteisvaltuusto Asianro 6246/03.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 315 24.10.2016 24 Asianro 6246/03.00/2016 Lausunto sote- ja maakuntauudistusta koskevaan hallituksen esitysluonnokseen Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Palliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella

Palliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella Palliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella Palliatiivisen hoidon koulutuspäivä 05.10.2017 Jyväskylä Kristiina Tyynelä-Korhonen LT, erl, palliatiivisen

Lisätiedot

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki KYTKE asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat Sosiaali- ja terveysministeriö Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat ETENE 2009 Heini Turkia Sisällys

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Paletti-hanke 1.4.2013 31.5.2015 Irja Väisänen Tuntiopettaja Projektisuunnittelija Osaamisen vahvistamisen tarve Todettu valtakunnallisesti

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 105 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 218 6.11.2013 Kaupunginhallitus 84 29.3.2016 Asianro 677/04.03.01/2013 33 Valtuutettu Mika Koiviston

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) Ensihoitokeskus 27.9.2013 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 51. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.03.2013 Sivu 1 / 1 5100/06.00.00/2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 62 15.5.2012 Kaupunginhallitus 85 4.3.2013 51 Valtuustoaloite Espoon terveydenhoitopalvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi

Lisätiedot

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY Mitä on palliatiivinen hoito? Palliatiivinen hoito on pitkälle edenneestä

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 104 10.11.2014. 104 Asianro 157/01.00.00/2014. Kaupunginhallitus 27.10.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 104 10.11.2014. 104 Asianro 157/01.00.00/2014. Kaupunginhallitus 27.10. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2014 1 (1) 104 Asianro 157/01.00.00/2014 Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa muuttaminen Kaupunginhallitus 27.10.2014 376: Henkilöstöjohtaja Markku Mattila Työnantajapalvelu

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

SAATTOHOITO SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - SUUNNITElMAT ja TOTEUTUS ETENE-julkaisuja 36

SAATTOHOITO SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - SUUNNITElMAT ja TOTEUTUS ETENE-julkaisuja 36 SAAttOHOIto SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - Suunnitelmat ja toteutus ETENE-julkaisuja 36 ETENE-julkaisuja 36 SAATTOHOITO SUOMESSA VUOSINA 2001, 2009 JA 2012. SUUNNITELMAT JA TOTEUTUS ISSN-L 1458-6193

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) Kaupunginvaltuusto 48 19.05.2014. 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 48 Asianro 8097/01.03.00/2013 Valtuustoaloite / kaupungin terveyskeskuksen avopuolen sairaanhoitajien kouluttaminen diabetesosaajiksi Kaupunginhallitus 28.4.2014

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot