Tuottavuusohjelma. Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuottavuusohjelma. Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista"

Transkriptio

1 Esitys palliatiivisen hoidon (sisältäen saattohoidon) uudesta toimintamallista Laatija Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmä Versionumero 1.0 Päivämäärä

2 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 2 (10) Johdanto n palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) työryhmän toimeksiantona on palliatiivisen hoidon alueellisen palvelukartan kuvaaminen ja potilasryhmien hoitoprosessien kehittäminen sekä yli erikoisalojen tapahtuvan yhteistyön kehittäminen. Työryhmän työskentely kohdistuu niihin parantumattomasti sairaisiin potilaisiin, joiden sairausvaihe on edennyt pitkälle ja elinajan ennusteeseen ei pystytä enää vaikuttamaan, mutta potilaat kuuluvat edelleen aktiivisen oireenmukaisen hoidon piiriin. Tässä yhteydessä puhutaan arviolta viimeisestä elinvuodesta. Työryhmä on rajannut pois tästä tarkastelusta lapsipotilaat, koska heidän hoito vaatii erityistason osaamista ja on syytä edelleenkin keskittää erikoissairaanhoitoon. Lisäksi palliatiivista hoitoa / saattohoitoa tarvitsevien lapsipotilaiden määrä on onneksi hyvin pieni. Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) toteuttamisen uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on turvata palliatiivista hoitoa (saattohoitoa) tarvitsevalle potilaalle hyvä yksilöllinen hoito. Hoitoprosessia kehitetään niin, että jokainen potilas hoidetaan oikeassa paikassa oikea-aikaisesti välttäen tarpeetonta potilaiden siirtelyä hoitopaikasta toiseen erityisesti muutamaa kuukautta ennen kuolemaa. Selvityksen taustalla on työryhmän tuottama nykytilanteen kuvaus. Jatkotyöskentely tulee kohdistumaan niihin prosesseihin, jotka nykyisessä toiminnassa ovat erityisen haasteellisia. Nämä kriittiset kohdat on kuvattu osana tätä selvitystä. Määritelmiä Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jota annetaan joko parantavan hoidon rinnalla tai silloin, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole. Palliatiivisen hoidon päämääränä on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana. Palliatiivisen hoidon ensisijaisena tavoitteena ei ole elämän pidentäminen, vaan sairaudesta aiheutuvien oireiden mahdollisimman hyvä hoito. Saattohoito eroaa palliatiivisesta hoidosta siten, että palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden pitkäaikaisempaa oireenmukaista hoitoa. Saattohoito ajoittuu lähemmäs kuoleman todennäköistä ajankohtaa. (Käypä hoito 2012, STM 2010b) WHO antoi palliatiivisen hoidon suositukset vuonna 2002, jotka allekirjoitti 45 Euroopan

3 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 3 (10) maata. Niissä korostetaan mm. kivun ja oireiden mukaista hoitoa sekä elämää ja kuolemaa luonnollisena prosessina. Suositusten mukaan palliatiivista hoitoa tulisi järjestää pääasiallisesti kodeissa. Jos potilas kuolee laitoksessa, hoitojakson tulee olla lyhyt. Palliatiivisen hoidon tulee integroitua kansalliseen terveydenhuoltoon ja erityisohjelmiin. (STM 2010a) Palliatiivista hoitoa tarvitsee Suomessa vuosittain henkilöä ja saattohoitoa noin ihmistä. Saattohoitopotilaista syöpäpotilaiden osuus on noin 85 %, mutta saattohoitoa tarvitsevat myös muut kroonista kuolemaan johtavaa sairautta sairastavat potilaat (esim. pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta, krooninen keuhkoahtaumatauti ja tietyt neurologiset sairaudet, kuten ALS). Kymmenen tärkeintä kuolemaan johtavien sairauksien ryhmää vauraissa maissa ovat iskeeminen sydänsairaus, aivoverenkierron sairaudet, dementia, keuhkojen alueen syövät, alahengitystieinfektiot, keuhkoahtaumatauti, paksusuolisyöpä, diabetes, rintasyöpä ja mahasyöpä. (Käypä hoito 2012, STM 2010a) Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan Euroopassa 20 %:lla seuraavan vuoden aikana. Arviolta kaksi kolmasosaa syöpäpotilasta tarvitsee elämänsä 2-3 viimeisen kuukauden aikana tehostettua palliatiivista kotihoitoa ja joka kolmas viimeisten elinviikkojensa aikana saattohoitoa. Nykyisellään palliatiivista- ja saattohoitoa ei ole organisoitu Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä. Valtaosa näistä potilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa terveyskeskusten vuodeosastoilla, pitkäaikaissairaaloissa, vanhusten hoitolaitoksissa ja kotihoidossa, sekä osin erikoissairaanhoidon akuuttisairaaloissa. Hoidon taso on kirjava. Suomessa on vain muutamia saattohoitoyksiköitä ja niissä voidaan hoitaa vuosittain yhteensä runsas tuhat eli noin joka kymmenes saattohoitoa tarvitsevista syöpäpotilaista. Vaikka perusterveydenhuollon kotisairaalat ja kotihoito tarjoavat mahdollisuuden hoitaa potilasta kotona kuolemaan saakka, ovat saattohoitopotilaiden kotikuolemat vielä harvinaisia. (Käypä hoito 2012, STM 2010b) Oireita lievittävää hoitoa annetaan parantavan hoidon rinnalla ja jatkona. Sairauden edetessä potilaan hoidon muuttaminen palliatiiviseksi hoidoksi tai saattohoidoksi edellyttää, että potilaan kanssa neuvotellaan hoitolinjauksista ja päätökset kirjataan sairauskertomukseen. Hyvin toteutuessaan elämän loppuvaiheen hoito on moniammatillisen työryh-

4 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 4 (10) män toteuttamaa potilaan kokonaishoitoa (omaiset/läheiset huomioiden), jota vapaaehtoiset työntekijät täydentävät. (STM 2010a) Kansallinen hoitosuositus Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan syövän hoidon kehittämistä vuosina Työryhmän antaman selvityksen mukaan tavoitteena on, että vuonna 2020 jokainen (syöpä)potilas saa hyvää oire- ja saattohoitoa sitä tarvitessaan hoito- ja asuinpaikasta riippumatta. Ehdotuksen mukaan perusterveydenhuolto huolehtii kaikista potilaista, joiden hoito ei edellytä erityisosaamista. Näin ollen on keskeistä vahvistaa perusterveydenhuollon osaamista ja konsultaatiomahdollisuuksia. Lisäksi pyritään lisäämään kotihoitoa ja erikoistuneita palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköitä. (STM 2010b) STM:n työryhmä päätyi ehdottamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kolmiportaista hoitojärjestelmää, jossa määritellään palliatiivisen hoidon ja saattohoidon työnjako (I perustaso, II vaativa taso, III vaativa erityistaso). I perustaso: Kaikki terveydenhuollon yksiköt, joissa hoidetaan oireenmukaisessa- tai saattohoidossa olevia potilaita vastaavat perustason palliatiivisesta- ja saattohoidosta. II vaativa taso: Alueelliset palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköt toteuttavat oman alueensa palliatiivista ja saattohoitoa sekä toimivat oman alueen konsultoivana yksikkönä. III vaativa erityistaso: Yliopistosairaaloiden palliatiivisen lääketieteen yksiköt ja saattohoitokodit antavat vaativaa palliatiivista hoitoa ja toimivat alueellisina palliatiivisen hoidon konsultaatioyksikköinä. Osallistuvat alan opetukseen sekä lisäkoulutukseen. Lisäksi tekevät alan tutkimusta ja osallistuvat palliatiivisen hoidon kehittämiseen. Edellä kuvatut ehdotukset on arvioitu toteutuvan sillä, että jatketaan palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden koulutusohjelmaa lääkäreille ja käynnistetään vastaava koulutus hoitohenkilökunnalle. Lisäksi järjestetään oireenmukaisen hoidon alueellista lisäkoulutusta lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle (I taso). Pyritään perustamaan isompiin kaupunkeihin ja kuntayhtymiin alueellisia palliatiivisen hoidon- ja saattohoidon yksiköitä päivä- ja kotisairaaloineen sekä kotiosastoineen turvaamaan ympärivuorokautinen apu, mahdollistamaan kotikuolemat sekä takaamaan joustavat konsultaatiomahdollisuudet (II taso). Lisäksi perustetaan yliopistosairaaloihin ja suurimpiin keskussairaaloihin palliatiivisen lääketieteen yksiköt antamaan vaativaa erityistason hoitoa sekä edistämään hoidon

5 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 5 (10) kehittämistä ja tekemään tutkimustyötä (III taso). Luodaan sairaanhoitopiireittäin alueellisesti toimivat palliatiiviseen hoitoon siirtyvän potilaan hoitopolut edellyttäen saattaen vaihtamista. (STM 2010b) Palliatiivisen hoidon (sisältää saattohoidon) uusi toimintamalli n työryhmä ehdottaa uudeksi toimintamalliksi sosiaali- ja terveysministeriön selvitykseen (STM 2010b) sekä alkukartoitukseen ja asiantuntijatyöryhmämme keskusteluun perustuen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kolmiportaista hoitojärjestelmää. Vaikka tuottavuusohjelma on Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen kehittämishanke, niin näkemyksemme mukaan on tärkeää, että pyrimme suuntaamaan toimintamme valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Kestävällä kehityksellä pyritään saavuttamaan jatkuvia toiminnanmuutoksia kertaluonteisia leikkausten asemesta. I perustaso: Kaikki terveydenhuollon yksiköt, joissa hoidetaan oireenmukaisessa- tai saattohoidossa olevia potilaita vastaavat perustason palliatiivisesta- ja saattohoidosta. Perusterveydenhuolto on vastuussa perustason hoidosta, mikä on myös ensisijainen hoitomuoto. Tätä perustasoa toteutetaan terveyskeskusten vuodeosastojen lisäksi niin julkisissa kuin yksityisissä vanhainkodeissa, palveluasumisessa jne. Perustason hoitoon kuuluu myös kotihoito, joka tulee olla keskeisin tapa hoitaa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon potilaita tarkoituksenmukaisuus huomioiden. II vaativa taso: Alueelliset palliatiivisen- ja saattohoidon yksiköt toteuttavat oman alueensa palliatiivista ja saattohoitoa sekä toimivat oman alueen konsultoivana yksikkönä. Pohjois-Savossa toimii tällä hetkellä vain yksi nimetty saattohoidon tukiyksikkö, joka sijaitsee Harjulan sairaalassa ssa. Iisalmen sairaala ja Varkauden sairaala toimivat kuitenkin vastaavalla periaatteella omilla alueillaan. Palliatiivisen hoidon (sis. saattohoidon) työryhmä ehdottaa, että em. kolmeen kaupunkiin perustetaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon konsultoivat tiimit (mm. vastuulääkäri, hoitoa koordinoiva hoitaja, elektroninen lista asiantuntijoista) tukemaan oman alueensa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa toteuttavia tahoja. Alueellisesti toimiva tukitiimi on perusteltua jo siksi, että paikallinen tuntemus pystytään turvaamaan. Myös potilaiden hoidon viiveet minimoituvat tehokkaalla alueellisella koordinoinnilla. Pohjois-Savossa toteutetaan jo tällä hetkellä kotisairaalatoi-

6 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 6 (10) mintaa ssa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Uudessa toimintamalliehdotuksessa tätä toimintaa vahvistetaan. III vaativa erityistaso: Yliopistosairaaloiden palliatiivisen lääketieteen yksiköt ja saattohoitokodit antavat vaativaa palliatiivista hoitoa ja toimivat alueellisina palliatiivisen hoidon konsultaatioyksikköinä. Osallistuvat alan opetukseen sekä lisäkoulutukseen. Lisäksi tekevät alan tutkimusta ja osallistuvat palliatiivisen hoidon kehittämiseen. KYSin syöpäkeskuksen alaisuudessa on toiminut palliatiivisen hoidon poliklinikka noin kaksi vuotta. Tämä poliklinikka palvelee tällä hetkellä vain syöpäpotilaita kahtena päivänä viikossa. KYSiin on rakenteilla uusi säderakennus, jonka tiloihin on tulossa myös palliatiivisen hoidon yksikkö. Rakennus valmistuu vuonna Tavoitteena on, että tämä yksikkö palvelee koko Pohjois-Savoa / ERVA-aluetta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon erityistasoa vaativien potilaiden hoidossa erikoisalasta riippumatta sekä vastaa koulutuksesta ja kehittämisestä. Keskeistä on turvata ympärivuorokautinen konsultointiapu niin lääkäreille kuin hoitohenkilökunnallekin. Palliatiivisen hoidon yksikön tehtävänä on tukea kotona selviytymistä ja terveyskeskuksessa hoitamista. Yksikön toiminnalla pyritään saattaen vaihtamaan potilaan hoitovastuuta erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Keskeistä on kuitenkin, että erityistasonhoitoa vaativissa ongelmatilanteissa perusterveydenhuollosta konsultoidaan oikea-aikaisesti palliatiivisen hoidon yksikköä. Uuden toimintamallin tuottavuusnäkökulma Työryhmässä on keskusteltu runsaasti siitä, mitä palliatiivinen hoito ja saattohoito maksavat. Hoidon hintaa on erittäin vaikea määritellä, koska suoria kustannusvaikutuksia ei ole saatavissa. Alla on esitetty hintavertailua siitä, miten erikoissairaanhoidon hoitopäivämaksut eroavat perusterveydenhuollon vuodeosastojen maksuista. Ko. potilasryhmän potilaat kuuluvat erikoissairaanhoidossa yleensä hoitoisuusluokka 3 5. (KYS 2012)

7 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 7 (10) KYS vuodeosastot* halvin hoitopäivä kallein hoitopäivä keskiarvo Hoitoisuusluokka ,70 Hoitoisuusluokka ,45 Hoitoisuusluokka ,15 Hoitoisuusluokka ,75 Hoitoisuusluokka ,90 KYS päivystys* Vaativuusluokka ,30 Vaativuusluokka ,60 Vaativuusluokka ,85 Päiv.os ,00 *Hinnoista on jätetty pois lastentaudit ja psykiatria tk-vuodeosasto halvin hoitopäivä kallein hoitopäivä keskiarvo n kaupunki ,00 Kysteri Koillis-Savo (lyhyt) Koillis-Savo (pitkä) ,00 190,00 Leppävirta (lyhyt) Leppävirta (pitkä) ,00 123,00 Nilakka (lyhyt) Nilakka (pitkä) ,00 137, ,00 Varkaus ,00 Ylä-Savon SOTE ,00 ISA Hoitoisuusluokka ,00 Hoitoisuusluokka ,50 Hoitoisuusluokka ,00 Esimerkki 1. Kotisaattohoidossa olevan potilaan kipuoireet lisääntyvät, eikä kotona käytetyt lääkemääräykset enää auta. Tukiosastopaikkaa ei ole potilaalle suunniteltu, joten potilas ajautuu päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon tilanteen arviointiin, mahdollisiin lisätutkimuksiin ja tilanteen stabilointiin. Hoitojakso erikoissairaanhoidossa kestää edellä kuvatuissa tapauksissa arviolta päivystyskäynnin lisäksi kaksi hoitopäivää, jonka jälkeen potilas siirtyy omaan terveyskeskukseensa tai takaisin kotihoitoon. Uuden toimintamallin perusteella potilas pääsee suoraan omaan terveyskeskukseensa tukiosastopaikan turvin, josta konsultoidaan erikoissairaanhoidon palliatiivisen hoidon asiantuntijoita tarvittaessa. Kustannusvaikutus: KYSissä päivystyskäynti (vaativuusluokka 3) on keskiarvoistettuna 431,85. Vuodeosastojen hoitopäivämaksu (hoitoisuusluokka 3) on keskiarvoistettuna

8 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 8 (10) 535,15. Jos näitä hoitopäiviä on kaksi, niin hintaa kertyy 1502,15 (431, x 535,15 ). Jos potilas pystyy siirtymään suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle tukiosastopaikalleen, niin hoito maksaa 962,15 vähemmän (laskennassa käytetty keskiarvoistettua hoitopäivämaksua perustuen yllä esitettyihin hintoihin = 180,00 ). Esimerkki 2. Vuonna 2012 syöpätautien vuodeosastolla hoidettiin 576 potilasta, joista noin 460 (~80 %) oli palliatiivisessa hoidossa. Näistä noin 275 potilasta (~60 %) oli aktiivisessa palliatiivisessa hoidossa ja 185 potilasta (~40 %) oirehoidossa ja/tai saattohoidossa. Edellä mainituista 185 potilaista noin puolet olisi voitu hoitaa perusterveydenhuollossa, jos palliatiivisen hoidon osaamista ja resursseja olisi riittävästi. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 6,3 vrk. Vuonna 2012 osastolla kuoli 60 palliatiivisessa hoidossa olevaa potilasta, joista arviolta 50 % (30 potilasta) olisi voitu hoitaa perusterveydenhuollossa. Kustannusvaikutus: KYSin syöpätautien vuodeosastolla 6,3 vrk hl 4 = potilasta x 2595 = /v. Terveyskeskuksen vuodeosastolla 6,3 vrk (180 x 6,3 vrk) = potilasta x 1134 = /v. Terveyskeskuksessa hoidettuna hintaa kertyy vuodessa vähemmän. Uuden toimintamallin kannalta erityistä huomiota vaativat asiat Työryhmässä on nostettu esille ne kriittiset pisteet, jotka nykyisessä toiminnassa ovat ns. pullonkauloja. 1. Potilaiden hoitolinjaus tulee tehdä ajoissa. Tämä hoitolinjaus sisältää palliatiivisen hoidon suunnitelman tai saattohoitosuunnitelman ja hoito-ohjeet jatkohoitopaikkaan sekä saumattomat hoitopolut. Hoitosuunnitelma on myös hallinnollinen asiakirja, jota tulisi kehittään yhdenmukaiseksi. Tällä hetkellä hoitolinjauksia ei tehdä riittävästi. Perusterveydenhuollon toimijat toivovat, että mikäli potilas on erikoissairaanhoidossa, niin esim. saattohoitopäätös tehtäisiin siellä. Perusteena tälle on se, että erikoisaloilla on vankka tietämys ja osaaminen hoitamansa elinikää ja elämänlaatua rajoittavan taudin ennusteesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa siihen (kuratiivinen, palliatiivinen, operatiivinen / konservatiivinen hoito). Keskeistä on kuitenkin se, että hoitolinjaukset tulee tehdä sen lääkärin (yleistai erikoislääkäri) toimesta, joka potilaan parhaiten tuntee. Tehtiin hoitolinjaukset sit-

9 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 9 (10) ten erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa, niin hoitolinjaukset pitää tehdä aina kokonaisvaltaisen arvioinnin perusteella, konsultoiden tarvittaessa potilasta parhaiten tuntevia hoitotahoja. Lisäksi tällä hetkellä hoidonrajauksessa käytetään käsitteitä (esim. DNAR, DNR, saattohoitopäätös) epäjohdonmukaisesti ja esimerkiksi DNAR päätöstä ja saattohoitopäätöstä pidetään usein synonyymeina. Työryhmässä keskusteltiin siitä, että oleellista on käydä potilaiden ja omaisten / läheisten kanssa kuoleman lähestymiskeskustelu. Lisäksi on määriteltävä selkeästi, kuka vastaa hoidosta mihinkin vuorokauden aikaan. Tulevaisuudessa potilaiden valinnanvapaus hoitopaikan suhteen saattaa olla riski hoitopolkujen toimivuudelle. 2. Tiedonkulku on saatava niin hyväksi kuin mahdollista. Tiedonkulku ei ole tällä hetkellä saumatonta ja siinä on pitkiä viiveitä. Esim. kotisairaanhoito on osassa kunnista sosiaalitoimen alla, jolloin he eivät saa automaattisesti tietoa potilaan edellisestä hoitopaikasta, vaikka potilas siirtyy heidän hoitovastuulleen. Kaiken kaikkiaan tekniikka millä kunnat ottavat potilaat vastaan vaihtelee. Keskeistä on, että jokainen hoitotaho vastaa osaltaan viiveettömästä tiedonkulusta. Yhtenä keinona on tiedon vastaanottamisen kuittaaminen, jolloin myös hoitoon vaikuttaneiden viiveiden selvittäminen on helpompaa. 3. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon painopiste tulee siirtää laitoshoidosta kotihoitoon. Ehdoton edellytys on, että kotihoidossa olevalle potilaalle pystytään takaamaan ns. tukiosastopaikka ja ympärivuorokautinen konsultaatiopuhelinnumero, mikäli kotona pärjääminen äkillisesti huonontuu. Tällä hetkellä tukiosastopaikan puuttuminen aiheuttaa muun muassa ylimääräistä painetta päivystystoimintaan, johon potilaat joutuvat turvautumaan sairaustilanteen pahentuessa. Suuri taloudellinen säästö on saavutettavissa sillä, että kuolemaa edeltävä terveyspalveluiden erittäin runsas ja hallitsematon käyttö (ns. pyöröoviefekti) saadaan hallintaan. Kotihoidon toteuttamisessa osaava ja riittävä henkilökunta ympärivuorokautisesti on avainasemassa. Tällä hetkellä kotihoidolla ei ole riittävää sairaanhoidollista osaamista. Myös ensihoidon rooli kotihoidossa tulee suunnitella. Lisäksi tulee huomioida myös erilaiset asumispalvelut, jotka nykyisin on erittäin kirjavasti toteutettu. 4. Riittävä ja ajanmukainen koulutus niin lääkäreillä kuin hoitohenkilökunnalla tulee varmistaa. Koulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Palliatiivisen hoidon yksikön tehtävänä tulee olla myös tästä koulutuksesta vastaaminen. Alueellisten kou-

10 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Numero 10 (10) lutustapahtumien lisäksi on keskeistä jalkautua perusterveydenhuoltoon kouluttamisen, konsultoinnin ja verkottumisen merkeissä. Yhteistyötä tehdään niin yliopiston kuin ammatillisen koulutuksenkin kanssa. 5. Moniammatillista yhteistyötä tulee kehittää. Erityisesti elämän loppuvaiheen hoidossa oleva potilas tarvitsee usein muutakin kuin sairaanhoidollista hoitoa. Hoitotiimissä lääkäreiden ja hoitajien kanssa kiinteässä yhteistyössä ovat mm. sosiaalityöntekijät, psykologit, fysioterapeutit, kuntoutusohjaajat ja sairaalapastorit. Myös vapaaehtoistyöntekijät ovat tärkeä voimavara. Lopuksi Kuolevat potilaat eivät ole uusi potilasryhmä, vaan heitä hoidetaan jo nyt terveydenhuollon voimavaroin. Nykyinen terveyskeskusjärjestelmä tarjoaa hyvät edellytykset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestämiseksi. Esimerkiksi vuodepaikkoja voidaan käyttää myös ns. tukiosastopaikkoina. Näin ollen kyse on pitkälti toiminnan uudelleen järjestämisestä toiminnan kannalta järkevästi. (Kuntaliitto) Lähteet Kuntaliitto. Kunnat.net. Vuorinen E, Hänninen J, Lehto J. Saattohoidon järjestäminen kunnissa. (http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/sivut/default.aspx) KYS Kliinisten erikoisalojen palvelutuotteet, suoritteet ja hinnat Sairaanhoitopiirin johtajan päätös 16 / (www.psshp.fi) Käypä hoito suositus Kuolevan potilaan oireiden hoito. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. (päivitetty ) STM 2010a. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. STM 2010b. Syövän hoidon kehittäminen vuosina Työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:6.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014. 66 Asianro 1792/06.00.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014. 66 Asianro 1792/06.00.00/2014 n kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 Kaupunginvaltuusto 66 16.06.2014 66 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta ssa sekä suunnitelmat saattohoidon

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät: Johdanto Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, silloin kun kuolemaan johtava sairaus ei enää ole parannettavissa. Saattohoito on palliatiivisen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Paletti-hanke 1.4.2013 31.5.2015 Irja Väisänen Tuntiopettaja Projektisuunnittelija Osaamisen vahvistamisen tarve Todettu valtakunnallisesti

Lisätiedot

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen Kotihoidon ja asumispalvelujen lääkäripalvelut Valvanne Symposium III 31.8.2015 Riitta West Heinolan väestöennuste (65 v täyttäneet) 4000 3500 3000 2500

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle?

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Riikka Huovinen Vs ylilääkäri, Syöpäjärjestöt Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri TYKS, Syöpäklinikka Sidonnaisuudet Työpaikat:

Lisätiedot

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY Mitä on palliatiivinen hoito? Palliatiivinen hoito on pitkälle edenneestä

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 1 Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 3.8.2015 ylilääkäri Jarmo Lappalainen ja työryhmä / Perusterveydenhuollon yksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä laadittiin keväällä

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012

ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA. Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRIN ALUEEN SAATTOHOITOSUUNNITELMA Hyväksytty Eksoten hallituksessa 05.12.2012 SAATTOHOITOSUUNNITELMA 2 (12) Sisällys 1 SAATTOHOITOSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015

DNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi

Lisätiedot

&SAATTOHOITO PALLIATIIVINEN. 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti. saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua

&SAATTOHOITO PALLIATIIVINEN. 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti. saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua PALLIATIIVINEN &SAATTOHOITO 2014 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti Neljättä vuosittaista kertaa: Neuvoja laadukkaan saattohoidon tueksi saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua 2014 teemat Miten

Lisätiedot

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010

Tekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010 Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Potilaalla tulee olla oikeus hyvään ja oireita lievittävään palliatiiviseen ja saattohoitoon asuinpaikastaan riippumatta

Potilaalla tulee olla oikeus hyvään ja oireita lievittävään palliatiiviseen ja saattohoitoon asuinpaikastaan riippumatta Paletti - Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013-31.3.2015 Potilaalla tulee olla oikeus hyvään

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti

Lisätiedot

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI Paletti - Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013-31.5.2015 MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat

Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat Sosiaali- ja terveysministeriö Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkien saattohoitosuunnitelmat ETENE 2009 Heini Turkia Sisällys

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Saattohoito Kuopiossa

Saattohoito Kuopiossa Saattohoito Kuopiossa Nykytilanne ja kehittämisehdotus 5.5.2014 Moniammatillinen saattohoidon työryhmä 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ SAATTOHOIDOLLA TARKOITETAAN?... 3 2. SAATTOHOITO HARJULAN SAIRAALAN SAATTOHOIDON

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä

21.10.2014. Lupahakemus perusterveydenhuollon ympärivuorokautisen erillispäivystyksen järjestämisestä 21.10.2014 Lähettäjä: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Meijerikatu 2 (PL 4) 74101 Iisalmi Vastaanottaja: Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien kansallisesta ohjelmasta. Jaakko Yrjö-Koskinen 28.2.2014

Harvinaisten sairauksien kansallisesta ohjelmasta. Jaakko Yrjö-Koskinen 28.2.2014 Harvinaisten sairauksien kansallisesta ohjelmasta Jaakko Yrjö-Koskinen 28.2.2014 Ohjausryhmä Toimikausi 1.6.2012 31.12.2013 Tehtävät suunnitella ja ohjata EU:n harvinaisia sairauksia koskevan suosituksen

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki 2011 1 Tiivistelmä...3 Svensk resumé...5 1. Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus...8 2. Taustaa...8

Lisätiedot

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki 2011 1 Tiivistelmä...3 Svensk resumé...5 1. Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus...8 2. Taustaa...8

Lisätiedot

SAATTOHOITO SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - SUUNNITElMAT ja TOTEUTUS ETENE-julkaisuja 36

SAATTOHOITO SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - SUUNNITElMAT ja TOTEUTUS ETENE-julkaisuja 36 SAAttOHOIto SUOMESSA vuosina 2001, 2009 ja 2012 - Suunnitelmat ja toteutus ETENE-julkaisuja 36 ETENE-julkaisuja 36 SAATTOHOITO SUOMESSA VUOSINA 2001, 2009 JA 2012. SUUNNITELMAT JA TOTEUTUS ISSN-L 1458-6193

Lisätiedot

Seminaarin avaus 10.2.2015 / Henna Myller, lehtori, Projektipäällikkö Kareliaammattikorkeakoulu

Seminaarin avaus 10.2.2015 / Henna Myller, lehtori, Projektipäällikkö Kareliaammattikorkeakoulu Seminaarin avaus 10.2.2015 / Henna Myller, lehtori, Projektipäällikkö Kareliaammattikorkeakoulu Hyvä palliatiivinen hoito jokaisen ihmisen oikeus on myös Paletti-hankkeen, maakunnallisen ESR-rahoitteisen

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot