SAATTOHOIDON JA PALLIATIIVISEN HOIDON TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA
|
|
- Anni Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAATTOHOIDON JA PALLIATIIVISEN HOIDON TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Tausta HUS:n johtajaylilääkärin nimeämässä työryhmässä on suunniteltu saattohoidon järjestämistä ja tuottamista pääkaupunkiseudulla. Espoon edustajina työryhmässä ovat olleet sairaalan päällikkölääkäri Jorma Teittinen ja ayl Aija Vanhanen. Työryhmä on kokoontunut syksyn kevään 2015 aikana 4 kertaa. Aikaisemmin (1) on linjattu, että Terhokoti tuottaa vaativan tason saattohoidon voimassa olevien kriteerien mukaan. Espoo on maksanut Terhokodin käytöstä n vuodessa. Tavoitteena on toteuttaa erityistason saattohoito ja palliatiivinen hoito integroidusti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Jorvin sairaala-alueella. Läheteohjaus Terhokotiin on muuttunut: maksusitoumukset myönnetään lähtien keskitetysti HYKS:n palliatiivisesta yksiköstä. Kunnissa olevat resurssit huomioidaan hoitoon ohjauksessa. Uudessa maksusitoumuskäytänteessä Terhokodin käytön kriteerit eivät Espoon osalta muuttuneet. Suunnitelmissa on, että Jorvin kampuksella annettava saattohoito ja palliatiivinen hoito keskitetään Espoon uuteen sairaalaan, ja se toteutetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integroituna yhteistyönä. Toimintakonseptia kehitetään tämän periaatteen pohjalta ja se tuodaan kommentoitavaksi valmistuttuaan. Espoolaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toimintakonseptia kehittämään johtoryhmä asetti työryhmän: dos Reino Pöyhiä (pj), ayl Aija Vanhanen, prof Tiina Saarto, esh Kirsi Suutari, oh Susanna Mäntyniemi, vs oh Karita Rautanen ja esh Sari Virtapuro- Siponen.Työryhmä valitsi sihteeriksi esh Suutarin. Työryhmän toimintaan tulivat mukaan myös oh, TtM Kirsi Uurto, ylihoitaja Tiina Pahikainen ja Jorma Teittinen. Johtoryhmä toivoi myös ryhmän käsittelevän kroonisten kipupotilaiden hoidon järjestämistä Meilahden sairaalan vaikean jonotilanteen takia. Selvityksen perusteena on kuvan 1 esittämä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon välinen suhde. Lisäksi selvityksessä on huomioitu saattohoidon eri tasot (Taulukko 1)(2). Kuva 1. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suhde. PALLIATIIVINEN HOITO SAATTO- HOITO 1
2 Taulukko 1. Saattohoidon eri tasojen määritelmät. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon nykytila Espoossa Oire- ja saattohoitoon keskittyneitä yksiköitä Espoon sairaalassa on kolme: osasto 3D ja kotisairaala Puolarmetsän sairaalassa sekä osasto TK1 Jorvin sairaalassa. Jälkimmäinen palvelee erityisesti kotisairaalan tukiosastona. Näiden yksiköiden toimintojen etuja ja haittoja on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Espoon saattohoidon/palliatiivisen hoidon nykymahdollisuudet Yksiköt Edut Puutteet Kotisairaala, Puolarmetsä - n. 200 lähetettä/v - n. 100 potilasta hoidon piirissä - n. 50 kotikuolemaa/v osaava ja motivoitunut henkilökunta; moniammatillinen yhteistyö; hyvä yhteistyö ESH:n kanssa; työnohjaus; jatkuva toiminnan ja ammatillisen osaamisen kehittäminen, pitkä kokemus. Selkeät toimintaprosessit. HYKS saattohoitoketjussa edustaa B tasoa. henkilöstön palliatiivisen hoidon osaamisessa vaihtelua; kehittämisen tarvetta kuoleman jälkeisessä omaisen tukemisessa; puutteelliset kirjalliset hoito-ohjeet; psykososiaaliseen tukeen ei ole erityisresursseja. Osasto 3D, Puolarmetsä 6 vuodesijaa Osasto TK1, Jorvi 1-2 vuodesijaa osa henkilöstöä motivoitunut ja osaavaa, hyvä yhteistyö ks:n kanssa, muutama vapaaehtoinen avustaja lähellä Jorvin päivystystä Ei mahdollisuuksia keskittyä pelkästään saattohoitoon, psykosos tuen resurssit niukat; puutteelliset kirjalliset hoito-ohjeet. HYKS saattohoitoketjussa edustaa A tasoa, ei täytä B tason kriteereitä. Nykytilaan kuuluu myös, että espoolaisia potilaita saattohoidetaan Terhokodin lisäksi kaikilla Espoon sairaalan osastoilla sekä erikoissairaanhoidon osastoilla ja hoivakodeissa. Yhtenäiset saattohoidon periaatteet eivät ole jalkautuneet kaikkiin hoitopisteisiin. Espoossa toteutuva saattohoito vastaa nykyisellään tasoja A-B. Espoolaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon uusi konsepti Lähtökohtana espoolaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon konseptin suunnittelulle on ollut STM:n saattohoidon suositukset (2), European Association for Palliative Care, EAPCsuositukset (4,5) sekä Espoon kaupungin strategia, Espoo tarina. Jälkimmäisen kulmakiviä 2
3 ovat kotihoito ja asiakaslähtöisyys. Toimintakonseptin eri palvelumuotojen tulisi järjestyä potilaalle saumattomasti. Suunnitellun toimintaprosessin avulla palliatiivisessa hoidossa oleva espoolainen saa palvelut viiveettä matalalla kynnyksellä ja välttää palliatiiviseen hoitoon liittyvät päivystypoliklinikkakäynnit Työryhmä esittää, että Espoon uuteen sairaalaan perustettaisiin Palliatiivisen hoidon yksikkö, jonka osa-alueet ja sisältö on esitetty taulukossa 3. Työryhmän näkemyksen mukaan Espoon palliatiivisen hoidon yksikkö sijoittuu käynnistämisen jälkeen valtakunnalliselle tasolle C. Yksikkö toimii läheisessä yhteistyössä HYKS:n palliatiivisen yksikön kanssa. HUS-alueen toimintasuunnitelmassa (1) Helsingissä sijaitsevan Terhokodin asema säilynee espoolaisten saattohoidossa määriteltyjen vaativan erityistason kriteerien mukaisesti, mutta epäilemättä Espoon sairaalan Palliatiivisen hoidon yksikkö voi vähentää tämän hoitolaitoksen käytön tarvetta. Taulukko 3. Espoon sairaalan Palliatiivisen hoidon yksikkö Osa-alue Palliatiivinen poliklinikka - ma-pe 8-16 Päiväsairaalan palliatiivinen toiminta - 1 pv/vko Kotisairaalan palliatiivinen toiminto - 24/7 Saattohoito-osasto - 24/7 Sisältö/toiminnat Lähetekäsittely ja alustava hoidon suunnittelu sairaanhoitajan ja lääkärin toimesta. Palveluohjaus toteutetaan pkl:lta. (palveluohjauskontaktin avulla potilas siirtyy ns. soittolistalle) Vastaanotot potilaille; sairaanhoitaja ja/tai lääkäri sekä erityistyöntekijät (psykosos tuki, ravitsemusohjaus, jne) joko omana toimintana tai konsultaatiotoimintana. Arviointikäynnit eli ns. palveluohjaus potilaan kotiin pkl:lta käsin. Palveluohjaus voi tapahtua myös pkl:lla Konsultaatiotiimi (sairaanhoitaja/lääkäri) Espoon ja Jorvin sairaalan osastoille ja hoivakodeille ja tarvittaessa Kauniaisen ja Länsi-Uusimaan kunnille. Saattaen vaihdettavat potilaat ESH:ta Hoitopuhelut: pkl:lta yhteys potilaaseen tai potilas ottaa yhteyttä pkl:lle. Potilaan sähköinen kontaktipyyntö ja näköpuheluyhteyttä hyödynnetään. Ohjaus saattohoito-osastolle. EUS:n päiväsairaalan tiloissa. Suunnitelmallinen hoito palliatiivisille potilaille: tavoitteina potilaan psykososiaalinen tukeminen, sopeutumisen edistäminen ja vertaistuen mahdollistaminen oirehoidon lisäksi. Sairaanhoitajan ja lääkärin puhelinkontaktit sekä kotikäynnit (potilaiden tilan seuranta ja hoito); oirehoito, kotisaattohoito, psykososiaalinen tuki potilaalle ja omaiselle sekä omaisten tuki kuoleman jälkeen. Tuki potilaille 24/7 (ns. soittolistan potilaat) Suositusten mukaan 1 tiimi (= sh + lääk + tarvittaessa erityisammattilainen)/ asukasta 15 vuodepaikkaa (suositusten mukaan 1/10000 asukasta). - saattohoitopotilaille, jotka hyötyvä psykososiaalisesta vuorovaikutuksesta kuoleman läheisyydessä; joilla oireiden vaikeus estää kotisaattohoidon ja joille kotisaattohoito ei ole riittävän turvallista. - myös lyhytaikaista hoitoa oirelievityksen (esim. kivunhoito) tehostamiseksi siirtyäkseen takaisin kotisairaalaan/ toimenpidepotilaat (esim askites punktio) - vuodeosastolla tulee olla 1-2 ns akuuttipaikkaa, jonne voidaan ottaa kotisairaalasta vuode-osastohoitoa 3
4 vaativa potilas päivystyksellisesti Sururyhmät (yhdessä kotisairaalan kanssa). Vertais- ja omaistukitoimintaa. Vapaaehtoisten maallikoiden koulutus osaston tehtäviin. Lisäksi työryhmä ehdottaa pohdittavaksi jonkun hoivakodin toiminnan painopisteen muuttamisen saattohoitoon suuntautuneeksi: tällöin tavoitteena on tukea hoivan tarpeessa olevia palliatiivisia ja saattohoitopotilaita, jotka eivät enää selviydy turvallisesti tuen avulla kotona, mutta eivät ole sairaalahoidon tarpeessa. Kuvassa 2 on esitetty toimintakonsepti prosessikaaviona. Palliatiivinen yksikkö antaa tukea hoivakoteihin saattohoidon toteutuksessa ja huolehtii hoivakotien henkilöstön suunnitelmallisesta kouluttamisesta. Palliatiivisen yksikön toimintaan kuuluu lisäksi julkinen tiedotttaminen, toiminnan kehittäminen ja jatkokoulutus paikallisesti. Espoon sairaalan palliatiivinen yksikkö osallistuu alan koulutukseen, kehittämiseen ja tutkimukseen yhdessä yliopistosairaalan palliatiivisen yksikön kanssa. Kuva 2. Palliatiivisen yksikön toiminnan prosessi. Toiminnan seuranta Työryhmä ehdottaa määriteltäväksi toiminnan laatustandardit ja niiden mittaamisen erillisen suunnitelman mukaisesti. Potilaat Käytännön kokemuksen ja kansainvälisen kirjallisuuden mukaan suurin osa palliatiivisessa yksikössä hoidettavista potilaista on syöpätauteja sairastavia potilaita. Muita potilasryhmiä ovat joidenkin kroonisten sairauksien (esim. COPD:n, keuhkofibroosin, munuaissairauksien, 4
5 sydämen vajaatoiminnan, maksasairauksien ja eräiden neurologisten sairauksien kuten ALS) loppuvaiheessa olevat potilaat. Ei-malignien sairauksien esiintyvyystietojen perusteella Espoossa voidaan arvioida olevan COPD:aa, sydämen vajaatoimintaa (> 80 v) , ja yli 25 ALS:a sairastavaa potilasta. Tavallisimpia kuolinsyitä ovat edelleen verenkiertoelimistön sairaudet, syöpä ja erilaiset dementiat. Vuonna 2014 Espoon sairaalan osastoilla kuoli 388, pitkäaikaishoidossa 343, saattohoito-osastolla 3D 127 ja koko avohoidossa 1331 potilasta. Vaikka thl:n sairastuvuus-indeksi (3) onkin Espoossa (75,8) matalampi kuin HYKS-erva-alueella (88,5) koko maan keskiarvo (100), kroonisten sairauksien loppuvaiheiden voidaan olettaa kuormittavan terveydenhuoltoa ja lisäävän palliatiivisen hoidon/saattohoidon tarvetta. Espoon väestö ikääntyy ennusteen mukaan voimakkaasti, mikä myös lisännee palliatiivisen hoidon tarvetta. Palliatiivisen hoitoyksikön henkilöstöresurssi ja johtaminen 1) Henkilöstö Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tärkein resurssi on osaava henkilöstö. Toiminnan vaatima henkilöresurssi riippuu viime kädessä toiminnan laajuudesta. Kansainvälisten suositusten (4,5) mukaan saattohoito-osaston sairaanhoitaja-tarve on 1.2 sh/sairaansija ja lääkäritarve 0.15 lääkäriä/sairaansija. Hoitohenkilöstöä ehdotetaan käytettäväksi joustavasti eri pallitiivisten toimintojen välillä siten, että palliatiivisen poliklinikan ja päiväsairaalan toiminnan hoitohenkilöstö tulee kotisairaalasta ja saattohoito-osastolta. Henkilöstön joustava käyttö lisää osaamista, vähentää toiminnan haavoittuvuutta ja tukee työssä jaksamista. Osaston ja kotisairaalan toiminta on ympärivuorokautista, mikä on huomioitava henkilöstöresursoinnissa. Lääkärien päivystysjärjestelmä on määritettävä erikseen. Työryhmä ehdottaa seuraavaa resursointia, jolla turvattaneen toiminta myös vuosilomien ajaksi: Sairaanhoitajat a) Saattohoito-osasto -suositusten mukaan saattohoito-osastolla tulisi olla 18 sairaanhoitajan vakanssia (tai osa lähihoitajjan) - lisäksi mahd. palliatiivisen päiväsairaalan( 1 työpäivä/ vko) ja palliatiivisen pkl:n resurssi ( 2 sh ) b) Kotisairaala: nykyinen resurssi eli 20 sh vakanssia yhdessä infektiopotilaiden hoidossa c) Päiväsairaalan palliatiivinen toiminta - ei nimettyjä vakansseja - 1sh työpäivä/viikko; resurssi joko saattohoito-osastolta tai kotisairaalasta d) Palliatiivinen poliklinikan toiminnot - 2 sh, resursoidaan kotisairaalasta tai saattohoito-osastolta, ei nimettyjä vakansseja Lääkärit - toiminnasta vastaava lääkäri: 1 ylilääkäri, joka osallistuu myös kliiniseen työhön (50 %) - kotisairaala 2 lääkäriä (ayl, 50 % + 1,5 erl) - vuodeosasto 1,5 erl - pkl: 1 erl - kotisairaalan ayl:a lukuun ottamatta muut lääkärit osallistuvat kaikkien työpisteiden työhön - pätevyysvaatimus: palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; 1 lääkäri koulutuksessa oleva - ylilääkärin lisäksi vähintään 2 lääkärin tulee tehdä pelkästään palliatiivista lääketiedettä. Muu henkilöstö 5
6 Lisäksi palliatiivisessa yksikössä pitäisi olla käytettävissä Espoon sairaalan erityistyöntekijät kuten fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, farmaseutti ja pappi (Espoon seurakuntayhtymä). Saattohoito-osastolle tulisi rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä potilaiden tukemiseen ja mahdollisesti muihin tehtäviin. Tämä vaatii erillisen suunnitelman. Vapaaehtoisten kouluttamisen pitäisi alkaa syksyllä Henkilöstöresursoinnissa on vielä selvitettävä HYKS:n Jorvin sairaalan henkilöstön (esim lääkärien) mahdollisuuksia työskennellä Palliatiivisessa yksikössä. 2) Osaaminen Tehtäviin valittujen lääkäreiden tulee omata palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys tai olla kouluttautumassa siihen. Esimiestehtävässä edellytetään lisäksi esimieskokemusta ja hallinnollista kouluttautumista. Hoitohenkilöstöä rekrytoitaessa kiinnitetään erityistä huomiota palliatiivisen hoitotyön osaamiseen, motivaatioon ja kykyyn kehittää edelleen omaa sekä oman yksikön ammatillista osaamista palliatiivisten potilaiden hoitotyössä. Lisäksi ammattikorkeakoulusta ehdotetaan tilattavaksi työnantajan toimesta palliatiivisen potilaan hoitotyön koulutusohjelma, joka räätälöidään Espoon sairaalan toiminnan osaamistarpeiden mukaisesti. 3) Johtaminen Palliatiivinen hoito on lääketieteellisesti määriteltyä, mistä syystä koko toiminnalla tulee olla vastuuylilääkäri. Ylilääkäri vastaa toiminnasta lääketieteellisesti, lääkäriresurssista ja toimii lääkäreiden esimiehenä sekä yhdessä osastonhoitajan yksikön organisoinnista, kehittämisestä ja ohjeistuksesta. Hoitotyön johtamien tapahtuu Espoon sairaalan yleisten johtamiskäytäntöjen mukaisesti. Kroonisten kipupotilaiden hoito Työryhmä keskittyi pelkästään palliatiivisen ja saattohoidon suunnitteluun, sillä puheenjohtajan saaman tiedon mukaan Kipuklinikan ylilääkäri, dosentti Katri Hamusen ja Espoon terveyspalvelujohtajan LL Eetu Salosen toimesta on parast aikaa menossa kroonisen kivun hoitopolkujen rakentaminen. Tästä syystä ei nähty mielekkääksi kroonisen kivunhoidon prosessien päällekkäistä selvittämistä. Viitteitä: 1. Saattohoito HYKS sairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio. Helsinki Hyvä saattohoito Suomessa - Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010: Radbruch L et al. White paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 1, Eur J Pall Care 2009; 16: Radbruch L et al. White paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 1, Eur J Pall Care 2010; 17:
HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus
HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit. Leena Surakka, Siun sote
Palliatiivisen ja saattohoidon laatukriteerit Leena Surakka, Siun sote Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen malli Palliatiivisen hoidon palveluketjut Perustaso Tunnistetaan lähestyvä kuolema
LisätiedotHYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011
HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen
LisätiedotVäliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi
Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Tiina Saarto, yl., professori, HUS Minna-Liisa Luoma, dosentti,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (7) 361 Valtuutettu Reetta Vanhasen aloite psykososiaalisen tuen vahvistamisesta elämän loppuvaiheen hoidossa Päätös katsoi valtuutettu Reetta Vanhasen aloitteen
LisätiedotMILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?
MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen
LisätiedotEksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote
Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu
LisätiedotSaattohoitosuositukset ja niiden tausta
Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,
LisätiedotPalliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa
Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Paletti-hanke 1.4.2013 31.5.2015 Irja Väisänen Tuntiopettaja Projektisuunnittelija Osaamisen vahvistamisen tarve Todettu valtakunnallisesti
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotPalliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa
Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja
Lisätiedot-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon
Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset
LisätiedotPALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA Minna-Liisa Luoma, THL
PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA 2018 Minna-Liisa Luoma, THL TAVOITTEET PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON KRITEEREIKSI Potilaiden ja heidän läheistensä tarvitsema laadukas
LisätiedotKotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta
Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla
LisätiedotPotilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa
Lisätietoja Erikoissairaanhoito Perusterveyden -huolto Potilas ja omaiset Palliatiivinen- ja saattohoito Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan jopa vuosia kestävää oireenmukaista hoitoa.
LisätiedotPalliatiivinen yksikkö
Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,
LisätiedotLapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari
Lapin ja Länsi-pohjan sote-johdon seminaari 15.11.2018 Eeva Rahko projektipäällikkö LT, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityspätevyys, OYS Syövänhoidon vastuualue
LisätiedotSAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA
SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien
LisätiedotSaattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen
Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen
LisätiedotKOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN
KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN C YHTEISTYÖ 12.2.2019 sh Raila Niva SYÖPÄPOLIKLINIKAN HENKILÖKUNTA 4 sairaanhoitajaa, joista 1 toimii tablettihoitajana Lisäksi tarvittaessa sairaanhoitaja rekry yksiköstä
LisätiedotPalliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta
Palliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta - SAATTOHOITO ROVANIEMEN KOTISAIRAALASSA - Kotisairaalan sairaanhoitaja Sirpa Lintula ROVANIEMEN KOTISAIRAALA * Toiminta alkanut 1998. * Sairaalatasoista,
LisätiedotSaattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:
Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää
LisätiedotSaattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön
Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen
LisätiedotLataa Palliatiivinen hoito. Lataa
Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,
LisätiedotSaattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle
Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotHYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1
HYKS SYÖPÄKESKUS Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1 HYKS SYÖPÄKESUS Suomen suurin syöpäkeskus Syövän lääke- ja sädehoitokeskus kaikki kiinteät kasvaimet hematologiset maligniteetit rintarauhaskirurgia muu
LisätiedotSTM-hanke palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseksi OYS:n ERVAaueella
STM-hanke palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseksi OYS:n ERVAaueella LPSHP 1.10.2019 Eeva Rahko LT, el Projektipäällikkö OYS Tornio STM suositus 2017 ja kiireettömän hoidon perusteet 2019 Erikoissairaanhoidon
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotSaattohoitostrategia Pirkanmaalla
Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotStrategiset tavoitteet
Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto
LisätiedotPalliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa
Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen
LisätiedotMinna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke
Minna Hökkä & Juho Lehto EduPal hanke Mistä on kysymys? Palliatiivinen hoito on henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä kärsimystä lievittävää ja
LisätiedotPalliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta
Palliatiivinen hoito ja saattohoito kotisairaalan näkökulmasta -PALLIATIIVINEN HOITOKETJU ROVANIEMEN ALUEELLA - Kotisairaalan sairaanhoitaja Sirpa Lintula ROVANIEMEN KOTISAIRAALA - TAUSTAA JA NYKYTILAA
LisätiedotPalliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen
Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,
LisätiedotNykytilan kartoitus ERVA vahvuudet ja kehittämistarpeet
Nykytilan kartoitus ERVA vahvuudet ja kehittämistarpeet Erityistason kotisairaala Saattohoito-osasto Palliatiivinen poliklinikka STM 26.2.2019 Juho Lehto HUS 12 kotisairaalaa 5 saattohoito-osastoa/kotia
LisätiedotPalliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella
Palliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella Palliatiivisen hoidon koulutuspäivä 05.10.2017 Jyväskylä Kristiina Tyynelä-Korhonen LT, erl, palliatiivisen
LisätiedotKaikki alkaa oikeastaan ovesta
Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotEnsihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016
Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?
LisätiedotSaattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio
Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki 2011 1 Tiivistelmä...3 Svensk resumé...5 1. Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus...8 2. Taustaa...8
LisätiedotSaattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio
Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki 2011 1 Tiivistelmä...3 Svensk resumé...5 1. Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus...8 2. Taustaa...8
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotSairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti
Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin
LisätiedotKetjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...
LisätiedotTERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN 28.1.2019 Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos JUHLASEMINAARIN OHJELMA Tilaisuuden avaus: Eurooppalainen PACE-hanke
LisätiedotValtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013
Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus
LisätiedotPalliatiivisen lääketieteen koulutus
Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotSAATTOHOITO 2015. 22. 23.9.2015 messukeskus, helsinki TEEMAT 2015: 5. VUOSI MILLAISET OVAT LAADUKKAAN SAATTOHOIDON RAKENTEET? Yhteistyökumppani:
SAATTOHOITO 2015 22. 23.9.2015 messukeskus, helsinki 5. VUOSI MILLAISET OVAT LAADUKKAAN SAATTOHOIDON RAKENTEET? TEEMAT 2015: Omaisten merkittävä rooli: miten omaisten voimavaroja tuetaan? 3 x case: Saattohoidon
LisätiedotGEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1
GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:
LisätiedotSAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA
MUISTIO 1(8) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 1.3.2012 SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan Valtakunnallisen
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotOYS palliatiivisen yksikön toiminta
Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotKeski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys
Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN
LisätiedotKustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta
Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Anssi Vartiainen, erityisasiantuntija 1 Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali-ja
LisätiedotPalliatiivinen potilas perusterveyden huollossa
Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon
LisätiedotELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO
ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO Vanhustyön juhlagaala 26.9.2018 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli, Mikkeli Marika Kylänen Erikoistutkija PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotKYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut
KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy
LisätiedotVanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015
Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotPalliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus
Turun Ammattikorkeakoulu Palliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus Ajankohta 27.01.2020-30.04.2021 Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku Hinta 1500 (alv 0 %). Osallistuja vastaa
LisätiedotEspoon Sairaala uusi johtamis- ja hallintomalli
Espoon Sairaala uusi johtamis- ja hallintomalli 1. Johdanto Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kesäkuussa 2015 Espoon Uuden Sairaalan toiminnallisen suunnitelman jatkotyön pohjaksi. Suunnitelmassa
LisätiedotTukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä
Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.
LisätiedotPorin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta
Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Lean periaatteet Arvon tuottaminen asiakkaalle Sellaisten turhien vaiheiden havaitseminen ja poistaminen, jotka eivät tuota lisäarvoa
LisätiedotYhteenveto saattohoidon arvioinneista
Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle
LisätiedotHOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI
HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotSisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa
Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö
Lisätiedot68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen
51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotPalliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa
Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tila Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:14 Palliatiivisen
LisätiedotOikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen
Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotTASAPAINO- POLIKLINIKKA
TASAPAINO- POLIKLINIKKA Maiju Torkkeli Sairaanhoitaja AMK, tasapainohoitaja Porin kaupunki/ terveys- ja sairaalapalvelut/geriatrian PKL Satasairaala 29.5.2019 TASAPAINOPOLIKLINIKKA Toiminta Porin kaupunginsairaalassa
LisätiedotVuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala
Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
LisätiedotToiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo
Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus
LisätiedotKuntakohtaiset muutokset Taipalsaari
Kuntakohtaiset muutokset 2017 - Taipalsaari Terveys- ja vanhustenpalvelut Valmistelussa Omais- ja perhehoidon lisääminen ja toiminnan kehittäminen Uusi asumisyksikkö valmistuu 2.5.2017 (15 tehostetun palveluasumisen
LisätiedotPalveluohjaustoiminta Perheiden palvelut. Palvelualuejohtaja Nina Wikström
Palveluohjaustoiminta Perheiden palvelut Palvelualuejohtaja Nina Wikström Henkilöstörakenne - Johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä - Lähihoitaja, työskentelevät sosiaalineuvonnassa - Sosionomi
LisätiedotEutanasia laki aloite Asiantuntija puheenvuoro
Eutanasia laki aloite Asiantuntija puheenvuoro Reino Pöyhiä Palliatiivisen lääketieteen dosentti, TY Anestesiologian ja tehohoidon dosentti, HY Kivunhoidon, palliatiivisen lääketieteen ja lääkärikouluttajan
LisätiedotFUUSIOTYÖPAJA VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa
FUUSIOTYÖPAJA 27.10.2017 VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa Tiimi Mika Sinisalo, VSSHP Kokemusasiantuntija Sirke Koskinen, psykologi, Salon aikuispsykiatrian pkl Johanna Paasivirta,
LisätiedotEtelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö
Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotKSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Lastenpsykiatria Vuodeosastohoito siirtynyt
LisätiedotHUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO
HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN HYKS LAUTAKUNNAN KOKOUS 25.08.2015 Harri Hämäläinen ylilääkäri, kuntoutuksen linjajohtaja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUKSEEN
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotPalliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki
Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki KYTKE asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää
LisätiedotSaattohoitopotilaan polku - terveestä sairaaksi, sairaasta kuolevaksi
Saattohoitopotilaan polku - terveestä sairaaksi, sairaasta kuolevaksi Jyväskylä 14.11.2018 Mirja Sisko Anttonen, TtT Terhokodin ma. johtaja Saattohoidon tutkija Johdattelua aiheeseen Kuolema ei ole kovin
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
Lisätiedot