SAATTOHOIDON JA PALLIATIIVISEN HOIDON TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAATTOHOIDON JA PALLIATIIVISEN HOIDON TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA"

Transkriptio

1 SAATTOHOIDON JA PALLIATIIVISEN HOIDON TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Tausta HUS:n johtajaylilääkärin nimeämässä työryhmässä on suunniteltu saattohoidon järjestämistä ja tuottamista pääkaupunkiseudulla. Espoon edustajina työryhmässä ovat olleet sairaalan päällikkölääkäri Jorma Teittinen ja ayl Aija Vanhanen. Työryhmä on kokoontunut syksyn kevään 2015 aikana 4 kertaa. Aikaisemmin (1) on linjattu, että Terhokoti tuottaa vaativan tason saattohoidon voimassa olevien kriteerien mukaan. Espoo on maksanut Terhokodin käytöstä n vuodessa. Tavoitteena on toteuttaa erityistason saattohoito ja palliatiivinen hoito integroidusti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä Jorvin sairaala-alueella. Läheteohjaus Terhokotiin on muuttunut: maksusitoumukset myönnetään lähtien keskitetysti HYKS:n palliatiivisesta yksiköstä. Kunnissa olevat resurssit huomioidaan hoitoon ohjauksessa. Uudessa maksusitoumuskäytänteessä Terhokodin käytön kriteerit eivät Espoon osalta muuttuneet. Suunnitelmissa on, että Jorvin kampuksella annettava saattohoito ja palliatiivinen hoito keskitetään Espoon uuteen sairaalaan, ja se toteutetaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integroituna yhteistyönä. Toimintakonseptia kehitetään tämän periaatteen pohjalta ja se tuodaan kommentoitavaksi valmistuttuaan. Espoolaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon toimintakonseptia kehittämään johtoryhmä asetti työryhmän: dos Reino Pöyhiä (pj), ayl Aija Vanhanen, prof Tiina Saarto, esh Kirsi Suutari, oh Susanna Mäntyniemi, vs oh Karita Rautanen ja esh Sari Virtapuro- Siponen.Työryhmä valitsi sihteeriksi esh Suutarin. Työryhmän toimintaan tulivat mukaan myös oh, TtM Kirsi Uurto, ylihoitaja Tiina Pahikainen ja Jorma Teittinen. Johtoryhmä toivoi myös ryhmän käsittelevän kroonisten kipupotilaiden hoidon järjestämistä Meilahden sairaalan vaikean jonotilanteen takia. Selvityksen perusteena on kuvan 1 esittämä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon välinen suhde. Lisäksi selvityksessä on huomioitu saattohoidon eri tasot (Taulukko 1)(2). Kuva 1. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suhde. PALLIATIIVINEN HOITO SAATTO- HOITO 1

2 Taulukko 1. Saattohoidon eri tasojen määritelmät. Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon nykytila Espoossa Oire- ja saattohoitoon keskittyneitä yksiköitä Espoon sairaalassa on kolme: osasto 3D ja kotisairaala Puolarmetsän sairaalassa sekä osasto TK1 Jorvin sairaalassa. Jälkimmäinen palvelee erityisesti kotisairaalan tukiosastona. Näiden yksiköiden toimintojen etuja ja haittoja on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Espoon saattohoidon/palliatiivisen hoidon nykymahdollisuudet Yksiköt Edut Puutteet Kotisairaala, Puolarmetsä - n. 200 lähetettä/v - n. 100 potilasta hoidon piirissä - n. 50 kotikuolemaa/v osaava ja motivoitunut henkilökunta; moniammatillinen yhteistyö; hyvä yhteistyö ESH:n kanssa; työnohjaus; jatkuva toiminnan ja ammatillisen osaamisen kehittäminen, pitkä kokemus. Selkeät toimintaprosessit. HYKS saattohoitoketjussa edustaa B tasoa. henkilöstön palliatiivisen hoidon osaamisessa vaihtelua; kehittämisen tarvetta kuoleman jälkeisessä omaisen tukemisessa; puutteelliset kirjalliset hoito-ohjeet; psykososiaaliseen tukeen ei ole erityisresursseja. Osasto 3D, Puolarmetsä 6 vuodesijaa Osasto TK1, Jorvi 1-2 vuodesijaa osa henkilöstöä motivoitunut ja osaavaa, hyvä yhteistyö ks:n kanssa, muutama vapaaehtoinen avustaja lähellä Jorvin päivystystä Ei mahdollisuuksia keskittyä pelkästään saattohoitoon, psykosos tuen resurssit niukat; puutteelliset kirjalliset hoito-ohjeet. HYKS saattohoitoketjussa edustaa A tasoa, ei täytä B tason kriteereitä. Nykytilaan kuuluu myös, että espoolaisia potilaita saattohoidetaan Terhokodin lisäksi kaikilla Espoon sairaalan osastoilla sekä erikoissairaanhoidon osastoilla ja hoivakodeissa. Yhtenäiset saattohoidon periaatteet eivät ole jalkautuneet kaikkiin hoitopisteisiin. Espoossa toteutuva saattohoito vastaa nykyisellään tasoja A-B. Espoolaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon uusi konsepti Lähtökohtana espoolaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon konseptin suunnittelulle on ollut STM:n saattohoidon suositukset (2), European Association for Palliative Care, EAPCsuositukset (4,5) sekä Espoon kaupungin strategia, Espoo tarina. Jälkimmäisen kulmakiviä 2

3 ovat kotihoito ja asiakaslähtöisyys. Toimintakonseptin eri palvelumuotojen tulisi järjestyä potilaalle saumattomasti. Suunnitellun toimintaprosessin avulla palliatiivisessa hoidossa oleva espoolainen saa palvelut viiveettä matalalla kynnyksellä ja välttää palliatiiviseen hoitoon liittyvät päivystypoliklinikkakäynnit Työryhmä esittää, että Espoon uuteen sairaalaan perustettaisiin Palliatiivisen hoidon yksikkö, jonka osa-alueet ja sisältö on esitetty taulukossa 3. Työryhmän näkemyksen mukaan Espoon palliatiivisen hoidon yksikkö sijoittuu käynnistämisen jälkeen valtakunnalliselle tasolle C. Yksikkö toimii läheisessä yhteistyössä HYKS:n palliatiivisen yksikön kanssa. HUS-alueen toimintasuunnitelmassa (1) Helsingissä sijaitsevan Terhokodin asema säilynee espoolaisten saattohoidossa määriteltyjen vaativan erityistason kriteerien mukaisesti, mutta epäilemättä Espoon sairaalan Palliatiivisen hoidon yksikkö voi vähentää tämän hoitolaitoksen käytön tarvetta. Taulukko 3. Espoon sairaalan Palliatiivisen hoidon yksikkö Osa-alue Palliatiivinen poliklinikka - ma-pe 8-16 Päiväsairaalan palliatiivinen toiminta - 1 pv/vko Kotisairaalan palliatiivinen toiminto - 24/7 Saattohoito-osasto - 24/7 Sisältö/toiminnat Lähetekäsittely ja alustava hoidon suunnittelu sairaanhoitajan ja lääkärin toimesta. Palveluohjaus toteutetaan pkl:lta. (palveluohjauskontaktin avulla potilas siirtyy ns. soittolistalle) Vastaanotot potilaille; sairaanhoitaja ja/tai lääkäri sekä erityistyöntekijät (psykosos tuki, ravitsemusohjaus, jne) joko omana toimintana tai konsultaatiotoimintana. Arviointikäynnit eli ns. palveluohjaus potilaan kotiin pkl:lta käsin. Palveluohjaus voi tapahtua myös pkl:lla Konsultaatiotiimi (sairaanhoitaja/lääkäri) Espoon ja Jorvin sairaalan osastoille ja hoivakodeille ja tarvittaessa Kauniaisen ja Länsi-Uusimaan kunnille. Saattaen vaihdettavat potilaat ESH:ta Hoitopuhelut: pkl:lta yhteys potilaaseen tai potilas ottaa yhteyttä pkl:lle. Potilaan sähköinen kontaktipyyntö ja näköpuheluyhteyttä hyödynnetään. Ohjaus saattohoito-osastolle. EUS:n päiväsairaalan tiloissa. Suunnitelmallinen hoito palliatiivisille potilaille: tavoitteina potilaan psykososiaalinen tukeminen, sopeutumisen edistäminen ja vertaistuen mahdollistaminen oirehoidon lisäksi. Sairaanhoitajan ja lääkärin puhelinkontaktit sekä kotikäynnit (potilaiden tilan seuranta ja hoito); oirehoito, kotisaattohoito, psykososiaalinen tuki potilaalle ja omaiselle sekä omaisten tuki kuoleman jälkeen. Tuki potilaille 24/7 (ns. soittolistan potilaat) Suositusten mukaan 1 tiimi (= sh + lääk + tarvittaessa erityisammattilainen)/ asukasta 15 vuodepaikkaa (suositusten mukaan 1/10000 asukasta). - saattohoitopotilaille, jotka hyötyvä psykososiaalisesta vuorovaikutuksesta kuoleman läheisyydessä; joilla oireiden vaikeus estää kotisaattohoidon ja joille kotisaattohoito ei ole riittävän turvallista. - myös lyhytaikaista hoitoa oirelievityksen (esim. kivunhoito) tehostamiseksi siirtyäkseen takaisin kotisairaalaan/ toimenpidepotilaat (esim askites punktio) - vuodeosastolla tulee olla 1-2 ns akuuttipaikkaa, jonne voidaan ottaa kotisairaalasta vuode-osastohoitoa 3

4 vaativa potilas päivystyksellisesti Sururyhmät (yhdessä kotisairaalan kanssa). Vertais- ja omaistukitoimintaa. Vapaaehtoisten maallikoiden koulutus osaston tehtäviin. Lisäksi työryhmä ehdottaa pohdittavaksi jonkun hoivakodin toiminnan painopisteen muuttamisen saattohoitoon suuntautuneeksi: tällöin tavoitteena on tukea hoivan tarpeessa olevia palliatiivisia ja saattohoitopotilaita, jotka eivät enää selviydy turvallisesti tuen avulla kotona, mutta eivät ole sairaalahoidon tarpeessa. Kuvassa 2 on esitetty toimintakonsepti prosessikaaviona. Palliatiivinen yksikkö antaa tukea hoivakoteihin saattohoidon toteutuksessa ja huolehtii hoivakotien henkilöstön suunnitelmallisesta kouluttamisesta. Palliatiivisen yksikön toimintaan kuuluu lisäksi julkinen tiedotttaminen, toiminnan kehittäminen ja jatkokoulutus paikallisesti. Espoon sairaalan palliatiivinen yksikkö osallistuu alan koulutukseen, kehittämiseen ja tutkimukseen yhdessä yliopistosairaalan palliatiivisen yksikön kanssa. Kuva 2. Palliatiivisen yksikön toiminnan prosessi. Toiminnan seuranta Työryhmä ehdottaa määriteltäväksi toiminnan laatustandardit ja niiden mittaamisen erillisen suunnitelman mukaisesti. Potilaat Käytännön kokemuksen ja kansainvälisen kirjallisuuden mukaan suurin osa palliatiivisessa yksikössä hoidettavista potilaista on syöpätauteja sairastavia potilaita. Muita potilasryhmiä ovat joidenkin kroonisten sairauksien (esim. COPD:n, keuhkofibroosin, munuaissairauksien, 4

5 sydämen vajaatoiminnan, maksasairauksien ja eräiden neurologisten sairauksien kuten ALS) loppuvaiheessa olevat potilaat. Ei-malignien sairauksien esiintyvyystietojen perusteella Espoossa voidaan arvioida olevan COPD:aa, sydämen vajaatoimintaa (> 80 v) , ja yli 25 ALS:a sairastavaa potilasta. Tavallisimpia kuolinsyitä ovat edelleen verenkiertoelimistön sairaudet, syöpä ja erilaiset dementiat. Vuonna 2014 Espoon sairaalan osastoilla kuoli 388, pitkäaikaishoidossa 343, saattohoito-osastolla 3D 127 ja koko avohoidossa 1331 potilasta. Vaikka thl:n sairastuvuus-indeksi (3) onkin Espoossa (75,8) matalampi kuin HYKS-erva-alueella (88,5) koko maan keskiarvo (100), kroonisten sairauksien loppuvaiheiden voidaan olettaa kuormittavan terveydenhuoltoa ja lisäävän palliatiivisen hoidon/saattohoidon tarvetta. Espoon väestö ikääntyy ennusteen mukaan voimakkaasti, mikä myös lisännee palliatiivisen hoidon tarvetta. Palliatiivisen hoitoyksikön henkilöstöresurssi ja johtaminen 1) Henkilöstö Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tärkein resurssi on osaava henkilöstö. Toiminnan vaatima henkilöresurssi riippuu viime kädessä toiminnan laajuudesta. Kansainvälisten suositusten (4,5) mukaan saattohoito-osaston sairaanhoitaja-tarve on 1.2 sh/sairaansija ja lääkäritarve 0.15 lääkäriä/sairaansija. Hoitohenkilöstöä ehdotetaan käytettäväksi joustavasti eri pallitiivisten toimintojen välillä siten, että palliatiivisen poliklinikan ja päiväsairaalan toiminnan hoitohenkilöstö tulee kotisairaalasta ja saattohoito-osastolta. Henkilöstön joustava käyttö lisää osaamista, vähentää toiminnan haavoittuvuutta ja tukee työssä jaksamista. Osaston ja kotisairaalan toiminta on ympärivuorokautista, mikä on huomioitava henkilöstöresursoinnissa. Lääkärien päivystysjärjestelmä on määritettävä erikseen. Työryhmä ehdottaa seuraavaa resursointia, jolla turvattaneen toiminta myös vuosilomien ajaksi: Sairaanhoitajat a) Saattohoito-osasto -suositusten mukaan saattohoito-osastolla tulisi olla 18 sairaanhoitajan vakanssia (tai osa lähihoitajjan) - lisäksi mahd. palliatiivisen päiväsairaalan( 1 työpäivä/ vko) ja palliatiivisen pkl:n resurssi ( 2 sh ) b) Kotisairaala: nykyinen resurssi eli 20 sh vakanssia yhdessä infektiopotilaiden hoidossa c) Päiväsairaalan palliatiivinen toiminta - ei nimettyjä vakansseja - 1sh työpäivä/viikko; resurssi joko saattohoito-osastolta tai kotisairaalasta d) Palliatiivinen poliklinikan toiminnot - 2 sh, resursoidaan kotisairaalasta tai saattohoito-osastolta, ei nimettyjä vakansseja Lääkärit - toiminnasta vastaava lääkäri: 1 ylilääkäri, joka osallistuu myös kliiniseen työhön (50 %) - kotisairaala 2 lääkäriä (ayl, 50 % + 1,5 erl) - vuodeosasto 1,5 erl - pkl: 1 erl - kotisairaalan ayl:a lukuun ottamatta muut lääkärit osallistuvat kaikkien työpisteiden työhön - pätevyysvaatimus: palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; 1 lääkäri koulutuksessa oleva - ylilääkärin lisäksi vähintään 2 lääkärin tulee tehdä pelkästään palliatiivista lääketiedettä. Muu henkilöstö 5

6 Lisäksi palliatiivisessa yksikössä pitäisi olla käytettävissä Espoon sairaalan erityistyöntekijät kuten fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, farmaseutti ja pappi (Espoon seurakuntayhtymä). Saattohoito-osastolle tulisi rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä potilaiden tukemiseen ja mahdollisesti muihin tehtäviin. Tämä vaatii erillisen suunnitelman. Vapaaehtoisten kouluttamisen pitäisi alkaa syksyllä Henkilöstöresursoinnissa on vielä selvitettävä HYKS:n Jorvin sairaalan henkilöstön (esim lääkärien) mahdollisuuksia työskennellä Palliatiivisessa yksikössä. 2) Osaaminen Tehtäviin valittujen lääkäreiden tulee omata palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys tai olla kouluttautumassa siihen. Esimiestehtävässä edellytetään lisäksi esimieskokemusta ja hallinnollista kouluttautumista. Hoitohenkilöstöä rekrytoitaessa kiinnitetään erityistä huomiota palliatiivisen hoitotyön osaamiseen, motivaatioon ja kykyyn kehittää edelleen omaa sekä oman yksikön ammatillista osaamista palliatiivisten potilaiden hoitotyössä. Lisäksi ammattikorkeakoulusta ehdotetaan tilattavaksi työnantajan toimesta palliatiivisen potilaan hoitotyön koulutusohjelma, joka räätälöidään Espoon sairaalan toiminnan osaamistarpeiden mukaisesti. 3) Johtaminen Palliatiivinen hoito on lääketieteellisesti määriteltyä, mistä syystä koko toiminnalla tulee olla vastuuylilääkäri. Ylilääkäri vastaa toiminnasta lääketieteellisesti, lääkäriresurssista ja toimii lääkäreiden esimiehenä sekä yhdessä osastonhoitajan yksikön organisoinnista, kehittämisestä ja ohjeistuksesta. Hoitotyön johtamien tapahtuu Espoon sairaalan yleisten johtamiskäytäntöjen mukaisesti. Kroonisten kipupotilaiden hoito Työryhmä keskittyi pelkästään palliatiivisen ja saattohoidon suunnitteluun, sillä puheenjohtajan saaman tiedon mukaan Kipuklinikan ylilääkäri, dosentti Katri Hamusen ja Espoon terveyspalvelujohtajan LL Eetu Salosen toimesta on parast aikaa menossa kroonisen kivun hoitopolkujen rakentaminen. Tästä syystä ei nähty mielekkääksi kroonisen kivunhoidon prosessien päällekkäistä selvittämistä. Viitteitä: 1. Saattohoito HYKS sairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio. Helsinki Hyvä saattohoito Suomessa - Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010: Radbruch L et al. White paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 1, Eur J Pall Care 2009; 16: Radbruch L et al. White paper on standards and norms for hospice and palliative care in Europe: part 1, Eur J Pall Care 2010; 17:

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus

HUS Saattohoitostrategia. Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus HUS Saattohoitostrategia Tiina Saarto, yl Palliatiivisen lääketieteen professori HYKS Syöpäkeskus Hanko Lohjan sha Lohja Hospital Paloniemi Hospital Raasepori Karjalohja Nummi- Pusula Tammiharju Hospital

Lisätiedot

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011

HYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011 HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote 8.9.2017 Eksote kartalla Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalihuolto samassa organisaatiossa Perustettu

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa

Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Palliatiivisen ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Paletti-hanke 1.4.2013 31.5.2015 Irja Väisänen Tuntiopettaja Projektisuunnittelija Osaamisen vahvistamisen tarve Todettu valtakunnallisesti

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Palliatiivinen yksikkö

Palliatiivinen yksikkö Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä:

Saattohoito 2011. 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki NÄISTÄ PUHUTAAN: Järjestäjänä: Saattohoito 2011 29. 30.11.2011 Royal at Crowne Plaza, Helsinki Pelko kivusta mitä on toimiva saattohoitopotilaan kivun hoito? NÄISTÄ PUHUTAAN: DNR-päätös: Kuka päättää elämästä ja kuolemasta? Miltä näyttää

Lisätiedot

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön

Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen

Lisätiedot

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,

Lisätiedot

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle

Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

HYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1

HYKS SYÖPÄKESKUS. Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1 HYKS SYÖPÄKESKUS Tiina Saarto, vs. yl 24.3.2015 1 HYKS SYÖPÄKESUS Suomen suurin syöpäkeskus Syövän lääke- ja sädehoitokeskus kaikki kiinteät kasvaimet hematologiset maligniteetit rintarauhaskirurgia muu

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa

Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa Palliatiivinen ja saattohoito Jyväskylän kotisairaalassa KUOLEMA TULEE, OLETKO VALMIS seminaari KS-KS Auditorio 10.10.2016 Evl Emma Honkanen Kotisairaala Tarjoaa ympärivuorokautista sairaalatasoista hoitoa

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

Palliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella

Palliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella Palliatiivisen potilaan hoitoketju Pohjois-Savossa ja yhteistyön kehittäminen KYS ERVAalueella Palliatiivisen hoidon koulutuspäivä 05.10.2017 Jyväskylä Kristiina Tyynelä-Korhonen LT, erl, palliatiivisen

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki 2011 1 Tiivistelmä...3 Svensk resumé...5 1. Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus...8 2. Taustaa...8

Lisätiedot

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio

Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella. HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Saattohoito HYKSsairaanhoitoalueella HYKS-alueen saattohoitotyöryhmän muistio Helsinki 2011 1 Tiivistelmä...3 Svensk resumé...5 1. Johdanto...7 Työryhmän jäsenet...7 Hoitoketjun rajaus...8 2. Taustaa...8

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Palliatiivisen lääketieteen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen koulutus Palliatiivisen lääketieteen koulutus Tiina Saarto yl, HYKS, Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin yliopisto Palliatiivisen lääketieteen perusopetus EAPC suositus vähintään 40 ot

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

SAATTOHOITO 2015. 22. 23.9.2015 messukeskus, helsinki TEEMAT 2015: 5. VUOSI MILLAISET OVAT LAADUKKAAN SAATTOHOIDON RAKENTEET? Yhteistyökumppani:

SAATTOHOITO 2015. 22. 23.9.2015 messukeskus, helsinki TEEMAT 2015: 5. VUOSI MILLAISET OVAT LAADUKKAAN SAATTOHOIDON RAKENTEET? Yhteistyökumppani: SAATTOHOITO 2015 22. 23.9.2015 messukeskus, helsinki 5. VUOSI MILLAISET OVAT LAADUKKAAN SAATTOHOIDON RAKENTEET? TEEMAT 2015: Omaisten merkittävä rooli: miten omaisten voimavaroja tuetaan? 3 x case: Saattohoidon

Lisätiedot

SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA

SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA MUISTIO 1(8) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 1.3.2012 SAATTOHOITOTUTKIJAFOORUM TUTKIMUS- JA KOULUTUSOHJELMA Taustaa Sosiaali- ja terveysministeriössä toimivan Valtakunnallisen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

OYS palliatiivisen yksikön toiminta

OYS palliatiivisen yksikön toiminta Toimintamalleja syöpäkipupotilaan akuutin vaiheen hoitotilanteissa OYS palliatiivisen yksikön toiminta Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Terhi Puhto STM: Palliatiivisen hoidon organisaation

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Espoon Sairaala uusi johtamis- ja hallintomalli

Espoon Sairaala uusi johtamis- ja hallintomalli Espoon Sairaala uusi johtamis- ja hallintomalli 1. Johdanto Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kesäkuussa 2015 Espoon Uuden Sairaalan toiminnallisen suunnitelman jatkotyön pohjaksi. Suunnitelmassa

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki

Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella. Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki Palliatiiviseen ja saattohoitoon siirtyminen PPSHP:n alueella Urpo Määttä, Tiimivastaava/sh Oulun Kaupunginsairaala A2/Hoitorinki KYTKE asiakkaan ja kodin kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon saumattomaan

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo

Toiminta- kertomus 2015. Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Toiminta- kertomus 2015 Lasten kotisairaanhoito Anu Usvasalo Sisällysluettelo Yksikön esittely... 1 Lasten kotisairaanhoito... 2 Erityistarpeisten lasten hoitoringit... 2 Akuuttikotisairaala... 3 Potilasturvallisuus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Lastenpsykiatria Vuodeosastohoito siirtynyt

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO

HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN VUODEOSASTO HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUS JA VAATIVAN KUNTOUTUKSEN HYKS LAUTAKUNNAN KOKOUS 25.08.2015 Harri Hämäläinen ylilääkäri, kuntoutuksen linjajohtaja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus HUS/HYKS SELKÄYDINVAMMAKESKUKSEEN

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY

Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY Palliatiivinen hoitoketju - Mitä ja miksi? Seinäjoki 21.11.2014 Juho Lehto Vs. palliatiivisen lääketieteen prof./vs. Ylilääkäri, TAYS/TY Mitä on palliatiivinen hoito? Palliatiivinen hoito on pitkälle edenneestä

Lisätiedot

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN

ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 3 01.02.2012 ESITYS ERITYISTARPEISTEN LASTEN KOTISAIRAANHOIDON YKSIKÖN PERUSTAMISESTA HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKÖN PEDIATRIAN KLINIKKARYHMÄÄN 116/02/02/2012

Lisätiedot

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa?

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Reino Pöyhiä Dosentti, osaston ylilääkäri ATEK, HYKS Kivunhoidon, sydänanestesian ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet Suomi: historia 1982 lääkintöhallitus:

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

FUUSIOTYÖPAJA VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa

FUUSIOTYÖPAJA VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa FUUSIOTYÖPAJA 27.10.2017 VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa Tiimi Mika Sinisalo, VSSHP Kokemusasiantuntija Sirke Koskinen, psykologi, Salon aikuispsykiatrian pkl Johanna Paasivirta,

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Kuntakohtaiset muutokset Taipalsaari

Kuntakohtaiset muutokset Taipalsaari Kuntakohtaiset muutokset 2017 - Taipalsaari Terveys- ja vanhustenpalvelut Valmistelussa Omais- ja perhehoidon lisääminen ja toiminnan kehittäminen Uusi asumisyksikkö valmistuu 2.5.2017 (15 tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Päivystys ja ensihoito Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI

MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON TOIMINTAMALLI Paletti - Palliatiivisen- ja saattohoidon osaamisen vahvistaminen ja rakenteiden kehittäminen asiantuntijayhteistyönä Pohjois-Karjalan maakunnassa 1.4.2013-31.5.2015 MAAKUNNALLINEN PALLIATIIVISEN JA SAATTOHOIDON

Lisätiedot

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle?

Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Mikä mättää: onko hoitojärjestelmässämme esteitä hyvälle syöpäkivun hoidolle? Riikka Huovinen Vs ylilääkäri, Syöpäjärjestöt Dosentti, syöpätautien erikoislääkäri TYKS, Syöpäklinikka Sidonnaisuudet Työpaikat:

Lisätiedot

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä

Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Peruspalveluiden päivystys uusissa säädöksissä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kuntatalo, Toinen linja 14, Helsinki 7.2.2018 Timo Keistinen lääkintöneuvos Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

&SAATTOHOITO PALLIATIIVINEN. 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti. saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua

&SAATTOHOITO PALLIATIIVINEN. 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti. saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua PALLIATIIVINEN &SAATTOHOITO 2014 17. 18.9.2014 Messukeskus, Helsinki Kohti Neljättä vuosittaista kertaa: Neuvoja laadukkaan saattohoidon tueksi saattohoitopotilaan hyvää elämänlaatua 2014 teemat Miten

Lisätiedot

5 Palliatiivisen poliklinikan apulaisylilääkärin virkavalinta, työavain Päätös

5 Palliatiivisen poliklinikan apulaisylilääkärin virkavalinta, työavain Päätös Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 5 Palliatiivisen poliklinikan apulaisylilääkärin virkavalinta, työavain 45-24-17 HEL 2017-002554 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa koulutuksen,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

Järjestöyhteistyön nykytilanne

Järjestöyhteistyön nykytilanne Järjestöyhteistyön nykytilanne Susanna Mutanen, ft, TtM Terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio KSSHP 12.09.2017 KSSHP strategia: Potilas ensin

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot