Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi"

Transkriptio

1 1 Suomen elinvoiman eväät Perheyritykset, työllisyys, kestävä kasvu ja hyvinvointi

2 > S ISÄLLYSLUETTELO Mikä on perheyritys? 5 Nuorena ajattelin, että liike-elämä on kylmää rahan 2 kanssa pelaamista, jossa en halua olla mukana. Eihän 3 Kasvollisen ja vastuullisen omistajan ääni kuuluviin päätöksenteossa 6 se pidä paikkaansa. Siinä on tunnetta ja lämpöä, ja tulos syntyy ihmisten osaamisesta. Jatkuvuus luo kestävää kasvua 7 Helkama Emotor Oy:n toimitusjohtaja Satu Helkama Innovoinnilla kasvua ja työllisyyttä 9 Yrittäjyys ja omistajuus vahvemmin osaksi koulutusta ja tutkimusta 11 Kannustava verojärjestelmä yrittäjyyden ja työllisyyden moottorina 12 Hyvä työelämä pidentää työuria 14 Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta on monipuolinen osaaminen, työn tekeminen ja kannattava yritystoiminta luvulla kilpailu vastuullisista omistajista, kasvavista yrityksistä ja osaavista työntekijöistä kiihtyy. Jotta osaaminen ja työ edelleen säilyvät Suomessa, työnteolle, yrityksille ja omistajuudelle on luotava kilpailukykyiset olosuhteet. Suomalaisten omistajien, yritysten ja työntekijöiden menestyminen on siten kaikkien osapuolien yhteinen haaste. Kasvu hinnalla millä hyvänsä ei luo hyvinvointia. Kestävä kasvu edellyttää pitkäjänteistä toimintaa sekä sidosryhmien ja yhteiskunnan huomioimista. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta onkin tärkeää, että yrityksillä on omistajia, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti yrityksen kehittämiseen. Omistajavetoisissa perheyrityksissä pikavoittojen sijaan päämääränä on jatkuvuus sukupolvelta toiselle. Niihin on sisäänrakennettuna kestävän kehityksen malli. Vastuulliseen omistajuuteen liittyy paitsi pitkäjänteisyys, sitoutuneisuus ja kasvollisuus, myös paikallisuus. Perheyrityksillä on paikallisyhteisöissään erityinen asema, joka on samalla sekä henkilökohtainen että liiketoiminnallinen. Ne toimivat usein alueellisen talouskehityksen moottoreina, sillä ne suhtautuvat myönteisesti kasvuun. Perheyritykset edustavat työllistävää pääomaa. Ne työllistävät suhteessa liikevaihtoonsa selvästi enemmän kuin muulla tavoin omistetut yritykset. Koska perheyritykset painottavat uusien työpaikkojen luomisen merkitystä lisäten henkilöstöään 1, ne pitävät työllisyyden vakaana myös matalasuhdanteissa 2 ja tasapainottavat rakennemuutosta. Sijoitetun pääoman tuotolla vertaillen perheyritykset ovat silti kannattavampia ja yhtä kasvuhaluisia kuin muulla tavoin omistetut yritykset 3. Jatkuvuus edellyttää kestävää kasvua ja muuntautumiskykyä. Perheyrityksenä meillä on lupa tehdä päätöksiä seuraavankin sukupolven tulevaisuutta ajatellen, kukaan ei pakota katsomaan vain tämän vuoden tai edes ensi vuoden tulosta. Rukakeskus Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala Hyvä omistajuus on myötävaikuttamista yrityksen määrätietoiseen kehitykseen. Yrityksen pitää kehittyä paremmaksi sijoituskohteeksi omistajilleen, paremmaksi työpaikaksi työntekijöilleen ja paremmaksi toimittajaksi asiakkailleen, eli paremmaksi toimijaksi taloudessa ja yhteiskunnassa ja myöskin ympäristön kannalta. Lemminkäinen Oyj:n hallituksen jäsen Kristina Pentti-von Walzel Olemme sitoutuneet jatkamaan yritystä ja työllistämään Lempäälässä ainakin vuoteen 2080 asti. Kiilto Familyn konsernijohtaja Erkki Solja Jatkuvuutta haetaan enemmän kuin toimialauskollisuutta. Nyt ollaan tekstiilialalla, jatkossa voidaan olla jollain toisella alalla. Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner Etukannen kuva: Primulan leipomossa leivotaan Takakannen kuva: Primulan uusi tuotanto- ja logistiikkakeskus valmistuu syksyllä Ali-Yrkkö, Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, 2007: Family Businesses and Globalization in Finland. ETLA 2 Astrachan & Allen, 2003: MassMutual/Raymond Institute American Family Business Survey; Lee, 2006: Family Firm Performance: Further Evidence. Family Business Review 19 (2), Tourunen, K Perheyritykset kansantaloudessa. Yritysten omistus, toiminnan laajuus ja kannattavuus Suomessa 2000-luvun alussa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 53/2009

3 > M ikä on perheyritys? En ottanut vastuuta kantaakseni Omistajuuden siirtymäjaksot sukupolvelta toiselle ovat mahdollisuus uuteen nousuun ja uudistumiseen. Seuraajapolvi omistettuja sukuyrityksiä ja listautuneita perheyri- kannatettava idea, jota on hyvä viedä Perheyrityksiä on erilaisia: pk-yrityksiä, laajasti Perheyritysten tilastoiminen on 4 5 ilman ehtoja. Tein selväksi, että asioiden pitää muuttua. tuo yritykseen oman visionsa perheyrityksen tulevaisuudesta. tyksiä. Moninaisuudesta huolimatta perheyritys on eteenpäin Euroopan unionin jäsen- Perheyrittäjä emeritus Jukka Helkama Meidän on täytynyt miettiä, miten menestyä yhtä hyvin kuin alalla 40 vuotta toiminut isämme, mutta uudella tavalla. Smit & Zoonin toimitusjohtaja Marc Smit Samalla seuraajapolvella on myös suuri vastuu viedä yritystä eteenpäin. Perheyritysten kansantaloudellinen painoarvo on merkittävä: Suomalaisista yrityksistä 80 % on perheyrityksiä. Yrityssektorin työllisistä yli 40 % työskentelee perheyrityksissä. Yritysten tuomasta arvonlisästä perheyritykset tuovat 35 %. Finanssikriisi loi uusia haasteita toimintaympäristöömme. Pankkisektorin vaikeuksien johdosta yritysten rahoituksen ja pääomahuollon turvaaminen on pidettävä EU:n ja kotimaan politiikassa keskeisellä sijalla. Yritysten vakavaraisuus on tästäkin näkökulmasta tärkeää. Perheyritykset ovat velattomampia ja toimivat tehokkaammin kuin muilla tavoilla omistetut yritykset. 4 Perheyrittäjyyttä vuosisatojen saatteessa kehittyneenä ilmiönä tuleekin vaalia niin, että tulevaisuudessa pystymme turvaamaan suomalaisen vastuullisen omistajuuden. Suomesta on kehitettävä paras mahdollinen paikka omistaa ja jatkaa yritystä. Yritystoiminnan tulee Suomessa olla houkuttelevampaa tai ainakin yhtä houkuttelevaa kuin sen myyminen, sillä menestyessään pitkäjänteisesti yritys luo ympärilleen työllisyyttä ja vaurautta. Perheyritykset haluavat valita aktiivisen tekemisen tien, sillä niillä on tahtoa ja kykyä rakentaa Suomen elinvoimaa myös seuraaville sukupolville. käsitteenä määritelty Suomen kauppa- ja teollisuusministeriössä vuonna Kyseinen määritelmä on huomioitu myös Euroopan unionin tasolla. Euroopan komission asiantuntijaryhmä on hyväksynyt kyseisen Suomessa työstetyn tiivistelmän, jonka mukaan: Perheyritys on yritys, jossa äänivallasta yli puolet on yhden perheen tai suvun hallinnassa. Äänivalta voi olla välillistä tai välitöntä. Lisäksi perheen tai suvun jäsenen pitää olla mukana yrityksen hallinnossa tai johdossa. Listattu yritys on perheyritys, jos sen äänivallasta 25 % on yhden perheen tai suvun hallinnassa. Perheyritysmääritelmä ei kuitenkaan ole saanut virallista asemaa, mikä on vaikeuttanut tilastotiedon keruuta perheyrityksistä. Päätöksentekijät tarvitsevat päätöksiensä tueksi ja vaikutusten arvioimiseksi tilastotietoja perheyrityksistä. Tilastoinnin myötä voidaan seurata perheyritysten vaikuttavuutta (esim. lukumäärä, työllistävyys, liikevaihto) ja arvioida poliittisten päätösten vaikutuksia. maiden omien tilastokeskusten kautta. Talouskomissaari Olli Rehn PK-PERHEYRITYKSET LISTAUTUNEET PERHEYRITYKSET SUKUYRITYKSET Perheyritykset ovat erilaisia 4 McConaugby, Matthews, Fialko, 2001: Founding Family Controlled Firms: Performance, Risk, and Value. Journal of Small Business Management 39 (1), Perheyritykset tilastoidaan perheyritysmääritelmän mukaisesti.

4 > Kasvollisen ja vastuullisen omistajan ääni kuuluviin päätöksenteossa > J atkuvuus luo kestävää kasvua Perheyritykseen liittyy parhaimmillaan Suomalaisella työllä ja pääomalla on edellytykset Perheyritys luo jatkuvuutta paikkakunnalle ja Suomelle. Omistaja luo jatkuvuutta yritykselle ja työ- alkaa harmittaa. Pitää olla sitoutunut En voi vaihtaa työpaikkaa, jos joku asia 6 7 voiman tunne, voimakas sitoutuminen, pysyä Suomessa ja sijoittua Suomeen, jos työllistävää pääomaa kohdellaan samanarvoisesti muiden paikoille. Yhteiskunnan on luotava jatkuvuuden ja valmis kantamaan vastuuta voimakas käsitys yrityksen yhteiskunnallisesta myös merkityksestä. Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila Yrityksen omistaja-johtajana voin antaa lupauksia, jotka ulottuvat kauas tulevaisuuteen. Arvot korostuvat, mutta se ei tarkoita kannattavuudesta tinkimistä. Machineryn konsernijohtaja Janne Timonen pääomien kanssa. Omistajapoliittista keskustelua onkin paikallaan laajentaa valtion omistajapolitiikasta yleisemmin suomalaisen omistajuuden vahvistamiseen. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on valtion, työnantajien ja työntekijöiden lisäksi otettava mukaan myös omistajanäkökulma. Tavoite säilyttää ja kasvattaa yritystoimintaa sekä huolehtia sidosryhmistä on sisäänrakennettu perheyritysten edustamaan vastuulliseen omistajuuteen. Perheyritykset ovat kasvollisten omistajiensa kautta kantamassa yhteiskuntavastuuta. Perheyrittäjyyden edistäminen on näin ollen yksi yhteiskunnan keino vahvistaa suomalaista omistajuutta, jossa on kyse päätösvallasta eli siitä, haluammeko tulevaisuudessa tehdä päätöksiä myös kansallisten rajojen sisällä. edellytykset omistajuudelle. On hyvinvointiyhteiskunnan edun mukaista, että yritystoiminta jatkuu ja henkilöstön työpaikat säilyvät sukupolvenvaihdoksissa. Perheyrityksen omistajille yrityksen omistaminen ja kehittäminen on elämäntehtävä. Pitkäjänteisen toiminnan tavoitteena on luovuttaa yritys seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin he saivat sen edeltäjiltään. Omistajuuden siirtymäjaksot sukupolvelta toiselle ovat yleensä yrityksen kannalta murrosvaiheita, jotka sisältävät riskejä, mutta ovat samalla mahdollisuuksia uuteen nousuun. Omistajanvaihdosten onnistuminen on myös elinkeinopoliittisesti merkittävää: liiketoiminnan siirroissa säilyy keskimäärin 5 työpaikkaa, kun uudet yritykset työllistävät keskimäärin vain 2 henkilöä. 5 vaikeina aikoina ja erityisesti silloin. Tammer-Tukku Oy:n Zachary Mäenpää Omistajuuden vahvistaminen otetaan osaksi Suomen kasvustrategiaa ja pärjäämistä globalisaatiossa. Omistajia kuullaan asianomistajina lainsäädäntövalmistelussa suurissa yhteiskuntapoliittisissa kysymyksissä. Selvitetään keinoja kehittää systemaattista omistajavuoropuhelua kaikkien omistajien kesken, esimerkiksi järjestämällä omistajafoorumeita. Väestön ikääntymisen takia sukupolvenvaihdos on tulevina vuosina erityisen ajankohtainen. 27 % yrittäjistä on vuotiaita ja yrittäjien keski-ikä on noussut reilut neljä vuotta viimeisen 15 vuoden. Seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuu yli sukupolven- tai omistajanvaihdosta. 6 Se miten tässä onnistutaan, ratkaisee Suomen hyvinvoinnin kehityksen. Sukupolvenvaihdoksissa onnistuminen ehkäisee Suomen ajautumista tytäryhtiötaloudeksi. Sukupolvenvaihdos on perheyrityksen jatkuvuuden kriittinen piste muihin yrityksiin verrattuna. Varmuus sukupolvenvaihdoksen onnistumisesta kannustaa yritystä kasvamaan ja kehittämään toimintaansa ilman epävarmuuden tuomaa katkosta. Omistajapolvenvaihdosten onnistumiseen tarvitaan osaavia jatkajia, joten jatkajapolven koulutukseen pitää panostaa. Erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdosprosessiin liittyvä koulutus sekä omistajuuden koulutus ovat Suomen kannalta keskeisiä tulevaisuuden elinvoiman eväitä. Sukupolvenvaihdos on pitkäaikainen henkinen prosessi, jossa omaisuuden lisäksi siirtyy hiljaista tietoa yrityksen toiminnasta ja kulttuurista. Se ei tule kohdalle vain kerran 25 vuodessa, vaan on pysyvä osa perheyrityksen arkea ja toimintatapaa. Seuraajapolven valmentaminen sukupolvenvaihdosta silmällä pitäen on tärkeää liiketoiminnan kehittämisen kannalta. Se on myös edellytys omistajuuteen liittyvän vastuun vastaanottamiselle. 5 Euroopan komissio, Pienten ja keskisuurten yritysten liiketoiminnan siirtoja käsittelevän asiantuntijatyöryhmän raportti 6 Suomen Yrittäjät ja Finnvera, 2009

5 > I nnovoinnilla kasvua ja työllisyyttä Meikäläisen elämässä yritys on aina Sukupolvenvaihdoksessa maksettavaksi tuleva perintö- ja Työllistäminen on kasvun seurausta: vain menestyvä Monessa maassa näyttää 8 9 ollut kuin yksi perheenjäsen. Äitini Eila lahjavero on usein rahoitettava yritystoiminnasta irrotettavin yritys voi työllistää. Kasvu syntyy yleensä innovaatioista ja toiminnan uudistamisesta. Julkisen talouden kasvuyrittäjyys ja olemassa unohtuneen, että innovaatiopolitiikka, sanoi aina, että hänellä on kolme lasta. varoin. Tämä hidastaa perheyritysten kasvua, liiketoiminnan oleva Kaksi poikaa ja yritys. Eilakaisla Oy:n toimitusjohtaja Tom Kaisla kehittämistä ja pienentää niiden työllistävää vaikutusta. Kun perintönä tai lahjana siirtyy epälikvidiä omaisuutta kuten alle 10 % listaamattoman yhtiön osakekannasta, jatkaja ei nykyisin saa huojennusta perintö- tai lahjaverosta. Useimmiten yrityksen vähemmistöosuutta ei ole mahdollista myydä ja osakkeille ei ole mahdollista saada yhdessä vuodessa niin paljon verojen jälkeistä netto-osinkoa, että jatkaja kykenisi maksamaan veron. Veronmaksuvelvollisuus ja veronmaksukyky eivät kohtaa. Perintö- ja lahjaverotusta on tarpeen kehittää niin, että se nykyistä paremmin turvaa epälikvidien varojen kuten perheyritysten osakkeiden siirtymisen sukupolvelta toiselle ilman, että yrityksen myynti osoittautuisi verotuksen vuoksi yritystoiminnan jatkamista suotuisammaksi vaihtoehdoksi. kestävyysvajeen pienentäminen vaatiikin uutta kasvu- ja innovaatiopolitiikkaa. Asemansa vakiinnuttaneella ja menestyneellä yrityksellä on hyvät eväät työllistää kun kannustimet kasvuun ovat kunnossa. Työllisyyden ja muiden talousvaikutuksien kannalta jo olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittäminen onkin tehokkaampaa kuin uusien yritysten synnyttäminen. 7 Yritykset alkavat työllistää merkittävästi vasta kasvaessaan ulos pienimmästä luokasta. 8 Yhteiskunta tukee kasvuyrittäjyyttä Suomessa pitkälti aloittavien yritysten näkökulmasta ja tuet suunnataan usein vain pk-yrityksille 9, mikä estää tai hankaloittaa kasvua pkyrityksestä suureksi yritykseksi. Kun yritys työllistää hieman yli 250 henkilöä, ei voida useinkaan vielä puhua suuryrityksestä. Usein juuri tällaisella yrityksellä olisi mahdollisuudet kasvuun, mutta yhteiskunnalla ei ole välineitä tukea tätä kasvua. yrittäjyys elävät yhdessä vaikuttaen toisiinsa. Näitä kaikkia tarvitaan kokonaistaloudelliseen kasvuun. European Family Businesses-GEEFin puheenjohtaja Philip Aminoff Parannetaan ja tehostetaan eri toimijoiden (ELY-keskukset, rahoittajat, omistajat, asiantuntijat) valmiuksia ja yhteistyötä sukupolvenvaihdoskysymyksissä ja kehitetään toimintamalleja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Pidemmällä aikavälillä perintö- ja lahjavero on poistettava, jotta sukupolvenvaihdoksen verotusta voidaan kehittää yritystoimintaa paremmin tukevaksi. Yrityksen tai sen osuuden arvonnousuun kohdistuva vero on määrättävä vasta, kun yritys tai osuus siitä myydään. Veron poistaminen on kohdistettava kaikkiin perinnön ja lahjan saajiin ja toteutettava vaiheittain alkaen rintaperillisistä. Perintö- ja lahjaveron sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvä 5 vuoden maksuaika ulotetaan koskemaan myös niitä jatkajia, joille siirtyy perintönä tai lahjana alle 10 % yhtiön osakkeista. Omistajavalmennus rinnastetaan henkilöstön koulutukseen verokohtelun suhteen. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2008 suomalaisista yrittäjistä 65 % oli yksinyrittäjiä. Työnantajina toimivia oli vain 35 %. Parin viime vuoden aikana yksinyrittäjien osuus on hieman noussut. Lukumääräisesti uusia yrityksiä syntyi yli 90 % alle 10 henkeä työllistävien yritysten luokkaan, mutta niiden osuus henkilöstön kasvusta oli alle 30 %. Yritysten ja henkilöstön lisäys yritysten kokoluokittain vuosina , prosenttia kokonaislisäyksestä (Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus) prosenttia ,7 7,7 27,3 19 6,4 Osuus yritysten määrän kasvusta Osuus henkilöstön kasvusta Alle 2 henkeä 2 9 henkeä henkeä henkeä 250 henkeä 28,4 0,4 8,1 0,3 36,9 7 Pajarinen, M., Rouvinen. P. & P. Ylä-Anttila, Uusyrittäjien kasvuhakuisuus. KTM julkaisuja 29/ KTM 34/ EU:n komissio suosituksessaan määrittelee pk-yritykset seuraavasti: Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yrityksiä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden joko vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa ja jotka täyttävät perusteen riippumattomuudesta. Pk -yritys on riippumaton, jos mikään suuryritys tai niiden joukko (konserni) ei omista sen pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 % tai enemmän.

6 > Yrittäjyys ja omistajuus vahvemmin osaksi koulutusta ja tutkimusta Myös teknistä innovointia tukevaa innovaatiojärjestelmäämme Nuorten yrittäjyyshalukkuudella on keskeinen merkitys kansantaloudellemme, koska Suomi ikääntyy tulee muokata perusteellisesti. Nykyistä suurempi osuus järjestelmän panoksista tulisi kohdistaa toimiin, joilla luodaan maa- kiihtyvää vauhtia. Koulutuksessa yhtenä osaamista- hamme ilmapiiri, joka kannustaa yrittäjyyteen ja uudistumiseen. Yritysten luokittelu kasvuyrityksiin ja muihin yrityksiin ei anna kunnon kuvaa suomalaisen yrityskannan kasvupotentiaalista. Monessa jopa hyvin vanhassa yrityksessä voi olla nopeasti kasvavaa uutta liiketoimintaa, vaikka yrityksen kokonaisliikevaihto ei kasva. voitteena pitää olla yrittäjyys, joka tarkoittaa yrittäjäksi ryhtymisen lisäksi yrittäjämäistä toimintatapaa: aloitteellisuutta, innovatiivisuutta, aktiivisuutta, sitoutuneisuutta, vastuunkantoa ja mahdollisuuksien näkemistä. Yrittäjämäinen toimintatapa tuo sisäistä yrittäjyyttä yrityksiin. Tutkimukset näyttävät, että läheskään kaikki yritykset eivät kykene hyödyntämään julkisia tutkimus- ja kehitysvaroja. On tärkeää, että suorien tukien lisäksi kehitetään verokannuste niin, että erikokoiset ja -tyyppiset yritykset löytävät itselleen sopivan tavan T&K-toiminnan lisäämiseksi. Uuden liiketoiminnan innovatiivisella kehittämisellä on strategista merkitystä. Pienen maan on panostettava lisäarvoon ja laatuun, ei määrään. Tämä vaatii korkeatasoista koulutusta ja tutkimusta. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä verkostomainen toimintatapa eri toimijoiden (yksityinen, julkinen ja kolmas sektori) välillä on tässä ensiarvoisen tärkeää. Perheyrittäjyyttä ja omistajuutta pitää myös vahvistaa osana yrittäjyyskoulutusta. Tällainen koulutus auttaa myös muita sidosryhmiä ymmärtämään perheyritysten ja omistajuuden merkityksen hyvinvointiyhteiskunnassamme. Korkeakoulukoulutuksen pitää perustua tutkittuun tietoon, joten perheyrittäjyyden ja omistajuuden tutkimusta on vahvistettava. Kansainvälinen verkostoituminen on avainsana tutkimuksen edistämisessä. Merkittävien tulosten saavuttaminen vaatii sekä tutkimuksessa että yritystoiminnassa riskinottoa ja epäonnistumisten hyväksymistä. Vain riskiä ottamalla voi kasvaa ja riskinottamiseen pitää kannustaa. Innovaatiopolitiikan toteuttajilla on oltava riippumaton ja itsenäinen asema sekä vahva vuorovaikutus yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Elinkeinopolitiikassa on huomioitava olemassa olevan yrityskannan uudistaminen samalla painolla kuin alkava yritystoiminta, esimerkiksi niin, että elinkeinotukien kriteereitä laajennetaan koskemaa pk-yritysten lisäksi suurempaa osaa olemassa olevaa yrityskantaa. Tiivistetään yritysten ja innovaatiopolitiikan toteuttajien yhteistyötä. Selvitetään keinot palkita yrittäjiä riskinottohalukkuudesta tutkimus, kehitys- ja innovaatiotyössä. Perheyrittäjyys ja omistajuus nostetaan esille yrittäjyyskoulutuksessa. Suomalainen akateeminen perheyrityskeskustelu liitetään vahvemmin osaksi kansainvälistä perheyritystutkimusta sekä tuodaan taloudelliseen keskusteluun. vireillä olevien perheyrittäjyyden professuurien loppuun viemistä edistetään.

7 > Kannustava verojärjestelmä yrittäjyyden ja työllisyyden moottorina Primulan toimitusjohtaja Juha Valkamo menestyvät tuottaen hyvinvointia jokapäiväisellä toiminnallaan. Menestyvä yritys työllistää ja investoi sekä maksaa veroja. Suomi tarvitsee nyt myös kasvua tukevaa ja kilpailukykyistä veropolitiikkaa. Yritysten avulla kerätään pääosa verotuloista, joten yritysten huomioon ottaminen verotuksessa on myös julkisen vallan kannalta olennaista. Erityisesti työn teettämiseen ja tekemiseen sekä omistamiseen ja yritystoimintaan kohdistuvien verojen korottaminen vähentää taloudellista toimeliaisuutta ja siten verotulokertymää. Verojärjestelmän tulee kannustaa yrittäjyyteen ja työllistämiseen sekä motivoida työn tekemiseen, palkita riskinottokykyä ja vahvistaa investoimista omaan liiketoimintaan. Verotuksen kokonaisuudistuksella onkin rohkeasti tavoiteltava kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Mahdollinen kokonaisveroasteen nosto on toteutettava niin, että se ei haittaa yritystoiminnan, työn ja kasvun edellytyksiä. Vaikka osaa muista veroista korotettaisiinkin, on verouudistuksen yritysten kan- On oltava kakku ennen kuin voidaan jakaa. Osa kannustavaa toimintaympäristöä on hyvä yritysverojärjestelmä. Hyvässä verojärjestelmässä yri- kasvuun, pitkäjänteiseen omistamiseen, riskinottoon ja uuden nalta parannettava suomalaista kilpailukykyä ja rohkaistava Lisäksi tarvitaan hiivaa. tykset eivät tarvitse laajaa tukijärjestelmää, vaan kehittämiseen. Verotuksen rakennetta on muutettava suuntaan, jossa verotus on selkeästi ennustettavissa ja riippuvainen verovelvollisen omista toimista ja valinnoista. Ilman tätä verouudistusta ei kannata tehdä, koska ainoastaan näin varmistetaan sekä Suomen nouseminen taloustaantumasta että maamme kestävä talouskasvu. Kasvu on myös paras keino korjata julkisen talouden tilaa, sillä se lisää työllisyyttä, valtion ja kuntien verotuloja sekä pienentää niiden menoja erilaisten tulonsiirtotarpeiden vähentyessä. Ainoastaan kasvu voi paikata loven, jonka taloustaantuma on tehnyt valtion ja kuntien verotuloihin. Suomalaisen omistajuuden verottaminen on usein moninkertaista ja eri omaisuuden sekä omaisuudesta saatavan tulon muotoja kohdellaan eriarvoisesti. Perheyritysten liitto tarjoaa verotukseen yhdenkertaisuuden, yhdenvertaisuuden sekä kannustavuuden arvoja. Jokainen tulo tulisi verottaa vain kertaluontoisesti, eri omistajia kohdella yhdenvertaisesti, vieraan ja oman pääoman olla mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa ja eri pääomatuloja verottaa yhdenvertaisesti. (Liite 1, PL:n veronäkemys) Yhteisöverokannaksi on asetettava enintään 22 %. Osingon pääomatulo-osuuden määrittävän nettovarallisuusprosentin on muodostuttava ns. riskittömästä normaalituotosta ja yritysriskin huomioivasta riskilisästä ja oltava siten yritystoiminnan harjoittamiseen kannustavalla vähintään 9 %:n tasolla. Pääomatulo-osingon kokonaisverorasituksen (yritys + omistaja) on oltava enimmillään sama kuin muiden pääomatulojen kokonaisverorasitus. Tämä saavutetaan esimerkiksi siten, että yhteisövero on 22 %, pääomatulovero 28 % ja osingosta on 30 % veronalaista pääomatuloa. Listattujen yhtiöiden jakama osinko on kokonaan pääomatuloa ja sen veronalainen osuus on yhdenvertainen listaamattomien yhtiöiden jakaman pääomatulo-osingon veronalaisen osuuden kanssa.

8 > Hyvä työelämä pidentää työuria Pitkäaikaiset työntekijät ovat hyvin sitoutuneita Väestön ikääntyessä ja työvoiman tarjonnan supistuessa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Työuria ja ylpeitä työpaikastaan. He osaavat hengittää yrityksen tahdissa ja tämä on rikkaus. on pidennettävä ja tuottavuutta nostettava. Jotta Olvi Oyj:n panimomestari Pia Hortling tämä toteutuisi, työssä pitää voida hyvin. Hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkäranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Erityistä huomiota tarvitaan ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamiseen ja arvostukseen. Perheyrityksissä työntekijöitä arvostetaan. Perheyrityksissä on pitkiä työntekijäsuhteita, mikä kertoo työntekijöiden sitoutumisesta. Sitoutumista edistävät henkilöstön inhimillinen kohtelu, kehittymismahdollisuudet ja osallistuminen päätöksentekoon. 10 Perheyrityksissä on luottamusta omistajien ja henkilöstön välillä. Ikääntyvillä työntekijöillä ja omistajayrittäjillä on paljon kokemusta ja hiljaista tietoa. Tämän osaamisen siirtäminen seuraavalle polvelle on suuri taloudellinen mahdollisuus. Ikääntyvien työntekijöiden ja omistajayrittäjien hiljaisen tiedon siirtämisen varmistaminen edellyttää työurien pidentämistä, mikä on kaikkien yhteinen etu. Työntekijöillä on jokaisella omat elämäntilanteeseensa liittyvät haasteet. Nuorilla perheillä on vastuu lapsistaan ja monilla myös kasvava huoli omista vanhemmistaan, jotka kaipaavat apua omassa arjessaan. Työnantajille on laajennettava mahdollisuuksia tarjota yksilöllisiä ja elämäntilanteiden mukaan joustavia omaehtoisia ratkaisuja työntekijöidensä työkyvystä huolehtimiseen. Parannetaan työssäolon taloudellisia kannustimia. Laajennetaan omaehtoisia työkykyä edistäviä kannustimia. Tuetaan yritysten työhyvinvointiohjelmia. Perheyritysten liitto ry on suomalaisten perheyritysten yhteistyö-, valmennus- ja edunvalvontajärjestö. Sen elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista, kasvollista omistajuutta erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Liittoon kuuluu yli 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 36 miljardia euroa ja jotka työllistävät henkilöä. 10 Perheyritysten liitto: Omistajan ja henkilöstön vuoropuhelu sitoutumista ja palkitsemista, 2009

9 16

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle.

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle. Lausuntopyyntönne 26.2.2010 Perheyritysten liitto ry:n lausunto Suomen Keskusta r.p:lle Luonnoksesta Keskustan tavoiteohjelmaksi 2010-luvulle Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta Keskustan

Lisätiedot

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus

Yrittäjyys. Työelämään ja koulutukseen valmistava koulutus Yrittäjyys Yrittäjyys Laajasti määriteltynä yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan niin omassa yrityksessä työskenneltäessä kuin työntekijänä toisen

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset

Strategia 2020 Strategiatyön keskeiset johtopäätökset Strategiatyön keskeiset johtopäätökset KPY:n nykyistä visiota, toiminta-ajatusta ja arvoja ei ole tarpeen olennaisesti muuttaa Strategisesti KPY profiloituu jatkossa yhä vahvemmin pitkän aikavälin teolliseksi

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät

Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu. Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät Kokka kohti yrittäjyysyhteiskuntaa: Miten yritysten toimintaympäristö muuttuu Jyrki Mäkynen, puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät 1 Tältä yrittäjyys näyttää tänään 2 Yritysten henkilöstö eri kokoluokkien yrityksissä

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Työllisyys on ykkösasia

Työllisyys on ykkösasia Työllisyys on ykkösasia Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 9.8.2013 Helsinki 9.8.2013 Keskustan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi 1 Urpilaisen budjettiesitys Talouden uskomushoitoa

Lisätiedot

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille

Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Pieksämäen mentorifoorumi Tukea ja kumppanuutta yrittäjille Useat pieksämäkeläiset yrittäjät ja yrittäjähenkiset ovat kouluttautuneet mentoreiksi tarkoituksena antaa kokemustaan ja verkostojaan muiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere

Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere Toimitusjohtaja Sami Karhu Tampere 27.1.2017 Osuuskunta yhtiöittämisen mallina Kansalaisten oma vastuunotto hyvinvoinnistaan Palveluja koko maassa Sote-osuuskunnat palveluntuottajina Dataosuuskunnilla

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-9/ SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-9/2011 25.10.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-9/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-9/2011

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 24/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 24/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritystuesta annettua lakia. Ehdotuksen

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen. Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen

Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen. Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Juha Kansikas & Tytti Puukko & Krista Elo-Pärssinen Perheyritykset valmistautuvat tulevaisuuteen Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2007 2 SISÄLLYS JOHDANTO 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA YRITYS 6

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta Lausunto HE VM071:00/2016 Lausunto 22.8.2016 Valtiovarainministeriölle Viite: HE perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, VM071:00/2016 Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa

PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa JÄRJELLÄ, TUNTEELLA VAI VAISTOJEN VARASSA? PK-yritysten hallitus- ja johtoryhmätoiminta läpivalaisussa Hallituksen puheenjohtaja Jorma Tarkki Sukkamestarit Oy Varkaus 14.8.2009 SELVITYKSEN TAUSTA Pk-yritysten

Lisätiedot

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä Tase töihin yhteiskuntavastuu perusarvoksi Pääministeri Juha Sipilä Valtio-omistajan rooli kansantaloudessa Valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa Euroopan suurin (suhteessa bkt:hen) Yhtiöiden kirjo

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot