Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Transkriptio

1 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

2 2 Miksi yrittäjyys?

3 Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit Työpaikkojen määrä ja palkkataso Yhteisövero Osinkovero Arvonlisävero Tel-maksut Ansiotulovero Kunnallisvero Tel-maksut Kulutusmenot ja säästöt Arvolisävero Muut välilliset verot Talouden vauraus, omaisuus ja sen tuotto Pääomavero Lähdevero Myyntivoittovero Perintövero

4 Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 619 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 619 Keskisuuret yritykset ( hlöä) Pienyritykset (10-49 hlöä) ,9% Kekisuuret yritykset ( hlöä) ,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) ,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2012

5 Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Vuosina : lisäys yhteensä suuryritykset pk-yritykset alle 50 h yritykset h h h h h h h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Yritysrekisteri Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa- ja metsätalous

6 6 Suomen haasteita

7 Suomen väestön ikärakenteen ennustettu muutos , 1000 henkilöä Lähde: Tilastokeskus 7

8 Julkisyhteisöjen kokonaismenot , % bkt:sta Suomi Tanska Ruotsi Euroalue Saksa Lähde: Euroopan komissio 8

9 Suomen vaihtotase on vajonnut kriisimaiden tasolle, vaihtotase/bkt, % 12,0 8,0 4,0 0,0-4, Alankomaat Saksa Ruotsi Euroalue Italia Espanja Suomi Iso-Britannia -8,0-12,0 Lähde: Eurostat 9

10 Investointien määrä, vuosi 2000 = 100 Euroalue Saksa Suomi Ruotsi Lähde: EU:n komissio e 14e

11 Eräiden rakennemuutostoimialojen vaikutus talouskasvuun, %-yksikköä 11

12 Koko talouden yksikkötyökustannusten kehitys Lähde: Euroopan komissio 12

13 Tehdasteollisuuden yksikkötyökustannusten kehitys Lähde: Tilastokeskus, VM 13

14 14 Mitä pitäisi tehdä?

15 Kustannuskilpailukyvyn palauttaminen 1. Työvoimakustannukset ja työn tuottavuus -> On lisättävä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen. 15

16 Palkkojen kehitys Saksassa, indeksoitu 2000= Sopimuskorotukset Todelliset bruttopalkat Lähde: WSI 16

17 2. Työn tarjonnan lisääminen Nuoret töihin; opiskeluaikojen lyhentäminen, ammatin oppiminen työtä tekemällä Sosiaaliturvan kannustavuuden parantaminen Tuetaan työtä, ei toimettomuutta. (Soininvaara- Vartiainen) Työuran pidentäminen loppupäästä; eläkeiän nostaminen elinajan odotteen kasvua vastaavasti 17

18 3. Kilpailun tehostaminen hyödykemarkkinoilla Useita haitallisia kehityskulkuja, kuten EU:n keskittynein päivittäistavarakauppa Julkisen sektorin yhä laajeneva toiminta markkinoilla (kuntien yhtiöt ja joidenkin toimintojen osittainen palauttaminen julkisen sektorin hoidettaviksi) Julkisten hankintojen koon kasvu ja sote-sektorin puutteellinen kilpailu -> Kilpailua edistettävä laajalla rintamalla kaavoituksen, hankintalainsäädännön ja kilpailuoikeuden keinoin 18

19 Julkista sektoria on pienennettävä Julkisen sektorin koko (58 %) ja veroaste (45,5 %) ovat liian korkeita. Lisäksi velkaantuminen on nopeaa; julkisyhteisöjen EMU-velka lähenee hälytys-rajaa (60%). Julkisten menojen bruttokansantuoteosuuden pitäminen tällä tasolla jarruttaa talouden kasvua merkittävästi. Valtion ja kuntien tehtäviä tulee vähentää. Julkisten palvelujen tuottamisen kustannustehokkuutta on parannettava. Pitää omaksua yksityisen sektorin lainalaisuudet ja toimintatavat, jolloin kilpailu ja markkinaehtoisuus kasvattavat automaattisesti tuottavuutta. 19

20 Hallituksen toteuttamat ja tulossa olevat sopeutustoimet Lähde: VM 20

21 Verotuksen rakennetta on kehitettävä On siirryttävä kohti yhtiöön jätetyn tulon myöhennettyä verotusta; yhtiön ja osakkaan kokonaisverotuksen tulee jäädä alle yleisen pääomaverokannan (= kannustin yrittäjyyteen). Elinkeinonharjoittajille ja henkilöyhtiöille yrittäjävähennys 21

22 Rahoituksen saatavuus on turvattava Pankkisääntely rajoittaa luotonantoa pk-sektorille liikaa. -> Sääntöjä on muutettava. Yrityslaskujen maksuajat ovat venyneet kohtuuttomiksi. -> Vanha hyvä käytäntö tulisi palauttaa lainmuutoksin. 22

23 Sääntelyn määrää on hillittävä ja laatua parannettava Tavoitteeksi vähemmän mutta parempaa Ohjenuoraksi Pienet ensin Kuljetusalalla konkreettisia kokemuksia EU-tason sääntelyvyörystä 80 % sääntelystä EU:sta Yrittäjyydelle haitallisesta EU-sääntelystä (työajat) Kilpailun kannalta ongelmallisesta sääntelystä kuten kabotaasimääräyksistä, työ- ja sosiaalisääntelystä jne. Kalustoa koskevasta ongelmallisesta sääntelystä Poukkoilevasta veropoliittisesta sääntelystä Sääntelyongelma tunnustettu tarvitaan tekoja 23

24 Suomi tarvitsee enemmän Rohkeutta ja riskinottokykyä Päätöksentekokykyä ja johtajuutta 24

25 Mahdollisuuksia on: Suomen kilpailukyvyn palauttaminen on pitkälti omissa käsissämme. 25

26 26