Turun kaupungin kirjastopalvelut VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 Turun kaupungin kirjastopalvelut 20 VUOSIKERTOMUS 16 Vapaa-aikatoimiala

2 Nousussa omatoimisuus ja e-lainat Kirjasto edisti tietoyhteiskuntataitoja... 3 Biblioteket främjade mediefärdigheter... 4 Finna otettiin käyttöön... 5 Liite: Turun kaupunginkirjaston tilastoja

3 Kirjasto edisti tietoyhteiskuntataitoja Turun kaupunginkirjaston toiminnan painopisteitä olivat vuonna 2016 kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen, aktivoiva kohderyhmätyö, käyttäjädatan hyödyntäminen sekä avoimen datan digitaalisten palvelujen kehittäminen. V uosi 2016 oli kirjastossa vilkas ja tuloksellinen vuosi. Varsinkin sähköisten aineistojen käyttö lisääntyi voimaakkaasti ja omatoimipalveluiden laajentaminen nosti kirjastokäyntien ja lainausten määrää ennätyslukemiin. Myös kirjastossa järjestetyt kohderyhmätapahtumat vetivät tavallista enemmän yleisöä. Lisäksi kirjasto sai mediassa runsaasti huomiota (n. 80 kirjaston toiminnasta kertovaa artikkelia ja Yle-haastatteluja) ja positiivista palautetta kansalaisilta. Kuntaliiton FCG:n kyselyssä asukkaiden tyytyväisyys kirjastopalveluihin oli 4,44 asteikolla 1-5. Samasta kyselystä kävi ilmi, että kirjaston käyttäjistä 85 prosenttia katsoi, että kirjastopalvelut oli hyvin hoidettuja. Kirjasto vahvisti myös profiiliaan kansainvälisten kulttuuri- ja sivistysalan tilaisuuksien verkostointi- ja tapahtumapaikkana. Elokuun 14. päivä pääkirjaston tieto-osastolla järjesttiin FinRa ry:n aloitteesta juhlavastaanotto 3rd Baltic Sea Literacy Conference -tilaisuuden yhteydessä. Vastaanottotilaisuuteen osallistui 300 opettajaa ja tutkijaa 30 maasta. Turun päivän järjestettiin pääkirjaston Studiossa tilaisuus, jossa käsiteltiin Turun ja Tarton 20-vuotista ystävyyskaupunkisuhdetta Lisäksi pääkirjastossa vieraili useita kansainvälisiä ryhmiä, mm. Belgiasta ja Bangladeshista. Kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja kuten lähdekritiikin ja temaattiseen tiedonhakuun perustuvaa monilukutaitoa vahvistettiin toimintavuonna monella tavalla. Kansainvälisessä CreaDream Forum -projektissa kirjasto loi yhdessä yhteiskumppaneiden ja koeryhmien kanssa menetelmäpankin aikuisten monilukutaidon ja tietoyhteiskuntataitojen edistämiseseksi. Lisäksi koulutettiin 21 maakunnallista mediavalmentajaa ja vankien tietoyhteiskuntavalmiuksia parannettiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa. Toisen asteen oppilaitosten mediataitoja vahvistettiin laajentamalla tiedonhaun opetusta ammattiopistoihin. Toiminnalla tuetaan toimialan ja kaupungin tavoitetta vähentää nuorisotyöttömyyden riskiä. Erityisryhmille järjestettiin yhteensä yli 400 tapahtumaa, keskustelutilaisuutta, työpajaa, luentoa ja opastusta. Kohderyhminä olivat ruotsinkieliset, seniorit, työttömät ja maahanmuuttajat. Tapahtumia järjestettiin pääasiallisesti kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden kanssa. Käyttäjädataa ja asiakaspalautetta kerättiin vuonna 2016 entistä järjestelmällisemmin. Lapset pääsivät vaikuttamaan palvelutuotannon suunniteluun satu- ja sanataidetapahtumissa. Osallistavassa valinnassa aikuisille annettiin mahdollisuus vaikuttaa kirjaston kokoelmien uudistumiseen. Käyttäjät ja kokoelmat -projektissa tuotetaan karttojen muodossa demografisia analyyseja Vaski-kirjastojen käytöstä. Projekti havainnollisti kirjaston ja kirjastoaineiston käyttöä eri alueilla sekä profiloi väestöä kirjastokäytön suhteen. Projektilla saatiin tietoa, miten kirjastot voivat kehittää palvelujaan paikallisväestön tarpeita AART DE HEER. KUVA: ANNASTIINA KANKARE paremmin vastaaviksi. Digitaalisten palvelujen käyttöönotossa tavoitteena oli tutustuttaa kansalaisia uudenlaiseen teknologiaan sekä vakiinnuttaa Finna-verkkokirjastoa. Maaliskuussa pääkirjastossa esiteltiin yleisölle 3D-tulostuslaite. Finna-verkkokirjasto otettiin virallisesti käyttöön puolen vuoden kokeiluvaiheen jälkeen. Käytöönotto tapahtui samanaikaisesti kaikissa Vaskikirjastoissa. Finnan ja sen kylkeen rakennetun julkaisujärjestelmän ansiosta kirjaston verkkopalveluista tuli entistä helppokäyttöisempiä ja saavutettavampia. Tapahtumat, uutiset ja kirjastojen aukioloajat saatiin avautumaan yhdistetystä näkymästä, tiedonhaku yksinkertaistui ja aineistojen näkyvyys parani. Vuoden aikana verkkokäyntejä kertyi Turun osalta kaikkiaan Pilotoinnin seurantatiedot viittaavat siihen, että Finnan keskimääräinen käyttö on 3

4 DIREKTOR FÖR BIBLIOTEKSSERVICE kaksinkertaistunut kuluneena vuonna. Finna vaikutti myös sähköisten aineistojen käytön voimakkaaseen kasvuun. Turun e-lainojen laskennallinen osuus kasvoi edellisvuoden lainasta yli 45 prosenttia lainaan. Huhtikuussa Turun kaupunki päätti myös osallistua Koha-Suomi Oy -nimisen yhtiön perustamiseen. Koha on avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä, jota Vaski-kirjastot kehittävät yhdessä mm. Oulun, Mikkelin, Joensuun ja Kouvolan seudun kirjastojen kanssa. Koha -hankkeen päätavoitteena on kirjastojärjestelmän kehittäminen kirjastojen ja käyttäjien ehdoilla. Samalla mahdollistuu järjestelmäkehityksen nopeutuminen ja resurssien säästäminen ottamalla käyttöön yhteisjärjestelmää. Omatoimipalvelujen toimintavar- muuden parantaminen ja omatoimisen aukiolon laajentaminen Nummen lähikirjastoon nosti kirjastokäyntien ja lainausten määrää ennätyslukemiin. Omatoimikäynnit kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 81,81 prosenttia ja niiden toteutunut määrä oli vuoden 2016 lopussa Niissä kirjastoissa, joissa oli omatoimista aukioloa, lainojen määrä nousi keskimäärin 17 prosenttia. Omatoimisuuden laajentumisen myötä Turun kirjastoverkon aukiolotuntien määrä kasvoi liki 26 prosenttia. Koko kirjaston yhteenlaskettu käyntimäärä nousi melkein kahteen miljoonaan ( ). Vuonna 2016 yli 70% kaikista vuotiaista oli kirjaston käyttäjiä. Lainaajien osuus koko Turun väestöstä oli 38 prosenttia ja lainausten määrä nousi yli kolmeen miljoonaan. Kirjastossa järjestettiin kaikkiaan 1298 tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä kävijää. Näyttelyitä järjestettiin kaikkiaan 94, joista 61 pääkirjastossa ja 33 lähikirjastoissa. Kirjaston menot olivat talousarviovuonna 11,63 miljoonaa euroa ja tulot 0,85 miljoonaa euroa. Asukaskohtaiset nettomenot olivat 59,25 euroa ja käyntikohtaiset nettomenot 5,51 euroa. Kirjastossa oli toimintavuonna 151,6 henkilötyövuotta. Edellisvuodesta nousseeseen määrään vaikutti toimialan viiden kulttuurikoordinaattorin vakanssin siirtäminen kirjastoon vuoden alussa. Aart de Heer Kirjastopalvelujohtaja Biblioteket främjade mediefärdigheter ÅR 2016 VAR ETT LIVLIG OCH framgångsrikt år för biblioteket. Användningen av det digitala beståndet ökade märkvärt och de meröppna biblioteken möjliggjorde rekordmånga biblioteksbesök och utlåningar. Också bibliotekets evenemang lockade fler besökare än vanligt. Förbättringen av de meröppna tjänsterna och de förlängda öppethållningstiderna, som det meröppna biblioteket möjliggjort vid Nummis närbibliotek, höjde mängden biblioteksbesök och utlåningar. Besöken i de meröppna biblioteken steg med 81,81 procent i jämförelse med Antalet utlåningar ökade genomsnitt 17 procent i de bibliotek som också var meröppna. Utvidgningen av de meröppna biblioteken ledde till att Åbo biblioteksnätverks öppethållningstid ökat med nästan 26 procent. Biblioteksbesöken uppgick till nästan två miljoner ( ) år Enligt Kommunförbundets FCG-undersökning var invånarna mycket nöjda med bibliotekstjänsterna som fick 4,44 4 i medeltal på en skala från 1-5. Enligt samma undersökning ansåg 85 procent att bibliotekstjänsterna sköttes bra. Medborgarnas informationssamhälleliga kunskaper, så som multilitteracitet som grundar sig på källkritik och tematisk informationssökning, förstärktes på många sätt under verksamhetsåret. I CreaDream Forum-projektet skapade biblioteket tillsammans med sina samarbetsparter en metodbank för att främja vuxnas multilitteracitet och informationssamhälleliga kunskaper. Dessutom utbildades 21 medietränare i landskapet och tillsammans med Brottspåföljdsmyndigheten förbättrades fångars informationssamhälleliga färdigheter. Genom att utvidga undervisningen av informationssökning också till yrkesskolor, förstärktes mediefärdigheterna i andra stadiets läroanstalter. Med den här verksamheten stöds fritidssektorns och stadens mål att minska risken för ungdomsarbetslöshet. Användardata och feedback samlades år 2016 in mer systematiskt än förr. Barnen fick påverka planeringen av serviceproduktionen genom sagooch ordkonstevenemang. I Deltagande bokval fick kunderna en möjlighet att påverka utvecklingen av beståndet. I projektet Käyttäjät ja kokelmat ( Användare och samlingar ) produceras kartor i form av demografiska analyser av användningen av Vaski-biblioteken. Finna-nätbiblioteket togs efter ett halvårs prövotid i bruk den I och med Finna ökade användning av de digitala resurserna kraftigt. E- utlåningarna i Åbo beräknas ha vuxit 45 procent från förra årets utlåningar till lån år Åbo stad bestämde i april 2016 att delta i grundandet av företaget Koha- Suomi Ab. Koha är ett bibliotekssystem som baserar sig på öppen källkod och dess huvudsyfte är att utveckla ett bibliotekssystem på bibliotekens och användarnas villkor. Aart de Heer Direktör för biblioteksservice

5 Finna otettiin käyttöön SARI TOIVANEN JA SUSANNA SANDELL KERTOVAT SEMINAARIYLEISÖLLE FINNAN KÄYTTÖNOTOSTA TURUSSA. KUVA: NINA HUURREVAARA TURKU JA MUUT VASKIkirjastot ottivat ensimmäisinä yleisinä kirjastoina käyttöönsä kansallisen Finnaverkkopalvelun. Finna otettiin Vaskissa pilottikäyttöön vanhan verkkokirjaston rinnalle jo vuoden 2015 aikana, mutta vuoden 2016 alusta se on toiminut ainoana verkkokirjastona. Turku on ollut edelläkävijä yleisten kirjastojen tarpeita vastaavan Finnan kehittämisessä ja toimii edelleenkin konsulttina ja asiantuntijana muiden yleisten kirjastojen alkaessa yhä enenevässä määrin ottamaan Finnaa käyttöön. vos Minna Karvonen, kansalliskirjaston kirjastoverkkopalvelujen johtaja Kristiina Hormia-Poutanen, johtava suunnittelija Matti Sarmela Helsingin kaupunkirjastosta, Kirjastot.fi palveluista, kirjastonjohtaja Kari Pohjola Paimion kaupunginkirjastosta sekä Finna-projektin, Viisaasti verkossa, projektipäällikkö Susanna Sandell ja projektisuunnittelija Sari Toivanen. Seminaarin lisäksi Finnaa esiteltiin asiakkaille ja päivää juhlistettiin yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa. kehittäjäverkoston kanssa ylläpitämälle ja kehittämälle avoimen lähdekoodin kirjasto-järjestelmälle, Kohalle. Hallintomalliksi valittiin osakeyhtiö ja Koha-Suomi -niminen osakeyhtiö perustettiin syksyllä Turku ja muut Vaski-kirjastot eivät vielä ole tehneet järjestelmän käyttöönottopäätöstä, mutta puolet Vaski-kirjastojen kunnista on jo Koha-Suomen osakkeenomistaja. Turussa päätös osakkeiden ostosta tehtiin maaliskuussa 2016 kaupunginvaltuuston kokouksessa. Kirjan ja ruusun päivänä, huhtikuussa 2016 järjestettiin Turussa Finnakutsuvierasseminaari, jossa uusi verkkokirjasto otettiin virallisesti käyttöön. Tilaisuuden avasivat kirjastopalvelujohtaja Aart de Heer sekä seutupalvelupäällikkö Ulla-Maija Maunu Turun kaupunginkirjastosta. Seminaarin puhujina olivat opetusja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneu- Vaski-kirjastojen Finna löytyy osoitteessa tai vaski. finna.fi. TOIMINTAVUODEN AIKANA Turku osallistui yhtenä osapuolena Etelä-Savon maakuntakirjaston hallinnoimaan Kohti Kohaa -projektiin. Projektin tavoitteena oli luoda hallintomalli kirjastojen yhteistyössä kansainvälisen Turun edustajana Koha-Suomi oy:n hallituksessa on vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes ja Ulla-Maija Maunu on hänen varaedustajansa. Vuoden 2017 aikana Turussa on käynnissä projekti, jossa selvitetään, vastaako Koha-järjestelmä Vaski-kirjastojen tarpeita ja päätetään mahdollisesta käyttöönotosta. 5

6 Kirjasto TURUN KAUPUNGINKIRJASTO