OULUN VESI Selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista
|
|
- Kaarlo Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OULUN VESI Selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista Tiivistelmä
2 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
3 Sisältö 3 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA VAIHEISTUS 5 2 VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN TAVOITTEET JA NYKYTILANNE Varautumisen taso Vedenhankinnan varmistamisen nykytilanne 6 3 VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOT Pohjavesialueiden peruskartoitus Potentiaalisten pohjavesialueiden selvitys 7 4 SELVITYS POHJAVESIALUEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYDESTÄ KANTA- OULUN TARPEISIIN Oulun kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesivarat Muut selvitysalueen pohjavesivarat 10 5 VAIHTOEHDOT OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEKSI Varmistaminen pohjavedellä Vaihtoehto 1: päälähde Ahmaskangas Vaihtoehto 2: päälähde Viinivaara Vaihtoehto 3: päälähde Yli-Iin ympäristö Oulun pohjavesialueet Varmistaminen pintavedellä 15 6 VEDENHANKINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU 15 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET 17 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Selvityksessä mukana olevat pohjavesialueet Arkalan pohjavesialueiden perustiedot Hangaskankaan pohjavesialueen perustiedot Rajakankaan, Haapakankaan ja Onkamonselkä-Hietakankaan pohjavesialueiden perustiedot Rokuan pohjavesialueen perustiedot Salonselän pohjavesialueen perustiedot Saviaronkankaan ja Kellonkankaan pohjavesialueiden perustiedot Hirsijärvi-Ahmaskangas pohjavesialueiden perustiedot Tyrnävä-Muhos pohjavesialueiden perustiedot Viinivaaran lähiseudun pohjavesialueiden perustiedot Viinivaaran pohjavesialueiden perustiedot Yli-Iin ympäristön pohjavesialueiden perustiedot Ylikiimingin harjujakson pohjavesialueiden perustiedot
4 4
5 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT JA VAIHEISTUS Oulun kanta-alueen vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan veteen. Nykyisellään varajärjestelmää ei ole. Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan varmuusluokkaan (luokka III) ainoana suurena vesilaitoksena Suomessa. Oulun pohjavesihankkeen lupapäätös, joka koskee Viinivaara-Kälväsvaara -alueen ja Ylikiimingin harjujakson pohjavesivarojen hyödyntämistä, on palautettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) uudelleen käsiteltäväksi. Huhtikuussa 2013 pidetyssä valtuustoseminaarissa on sovittu kattavan selvityksen tekemisestä vedenhankinnan varmistamisvaihtoehdoista. Toukokuussa 2013 on tehty valtuustoaloite (Juha Vuorio ym.), jossa on mm. esitetty Oulun kaupungin vedenhankinnan varmistamista hyödyntämällä Ouluun liittyneiden kuntien alueella sijaitsevia pohjavesivaroja. Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt vaatimuksen, että Oulun tulee varmistaa lähitulevaisuudessa vedenhankintansa niin, että se perustuu kahteen eri raakavesilähteeseen. Oulun Vesi on saanut syyskuussa 2013 Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta selvityspyynnön, jossa vaaditaan esittämään ratkaisu ja aikataulu vedenhankinnan varmistamiselle. Tämän selvityksen lähtökohtana on kartoittaa kattavasti Oulun seudun pohjavesivaroja ja tuoda päätöksenteon pohjaksi vaihtoehdot vedenhankinnan varmistamiseksi. Pohjaveden hyödyntämisen lisäksi varmistamisvaihtoehtoina on tarkasteltu tekopohjaveden muodostamista sekä pintaveden ottamista toisesta lähteestä. Selvityksen vaiheistus on esitetty kuvassa 1. 5 Kuva 1. Selvityksen vaiheistus. 2 VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN TAVOITTEET JA NYKYTILANNE Vedenhankinta Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla perustuu pääosin pohjaveteen. Kanta-Oulun alue on ainoa pintavettä käyttävä jakelualue. Kanta Oulun toiminta-alueen asukasmäärä on nykyisellään n as. Keskimääräinen vedenkulutus on m 3 /d. Asutuksen vedenkulutus on nykyisellään 116 l/as vuorokaudessa.
6 Kanta-Oulun alueen asukasluku on kasvanut vuosittain asukkaalla. Vuoteen 2050 mennessä väkiluvun ennustetaan kasvavan :een Varautumisen taso Varmuusluokituksen lähtökohtana on tilanne, jossa vesilaitoksen merkittävin vedenottamo on poissa käytöstä. Varmuusluokitus perustuu siihen, miten paljon vaihtoehtoisista vesilähteistä on saatavissa vettä. Luokissa I ja II talousveden jakelu tapahtuu vesijohtoverkoston kautta. Tavoitteena on ollut, että vuoteen 2012 mennessä kaikki yli asukasta palvelevat laitokset kuuluisivat varmuusluokkiin I ja II. Kanta- Oulu on nykyisellään luokassa III. Varmuusluokassa III talousvedenjakelua ei voida hoitaa verkoston kautta vaan se vaatii säiliöjakelun. Kotitalouksien käyttöön jäävää keskimääräistä vesimäärää laskettaessa on otettava huomioon terveydenhuollon ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömien kohteiden vedentarve. Em. kohteille on tarpeen varata vettä n m 3 /d. Taulukko 1. Vesilaitosten varmuusluokat sekä Kanta-Oulun vastaavat vesimäärät v ja v tilanteessa. Luokka Talousvettä käytettävissä (l/as/d) Kanta-Oulu v (m 3 /d) Kanta-Oulu v (m 3 /d) I >120 yli yli II III Kaikissa tilanteissa turvattavia yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja koskee valtioneuvoston periaatepäätös ( ). Vesihuoltopalvelut ovat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja, joiden jatkuminen on pystyttävä turvaamaan kaikissa tilanteissa. 2.2 Vedenhankinnan varmistamisen nykytilanne Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisen kannalta ongelmana on kokoero kaupungin muiden jakelualueiden sekä naapurilaitosten välillä. Poikkeustilanteessa Kanta-Oulun alueelle on mahdollista nykyisellään toimittaa vettä Haukiputaalta, Kiimingistä sekä Kempeleestä. Muhokselta vettä ei ole mahdollista toimittaa Ouluun olemassa olevia verkostoyhteyksiä pitkin. Hangaskankaalta, muilta jakelualueilta sekä naapurilaitoksista saatavan talousveden yhteismäärä jää noin m 3 /d. Nykyisistä varavesilähteistä ja naapurikunnilta saatavasta lisävedestä huolimatta Kanta-Oulu kuuluu III-luokkaan. Kotitalouksien käyttöön jäävä vesimäärä on nykyisellään 13 l/as/d. Em. vesimäärä ei mahdollista veden jakelua verkoston kautta. Volyymistaan johtuen Kanta-Oulun merkitys muiden jakelualueiden ja naapurilaitosten vedenjakelun turvaajana on sen sijaan hyvin keskeinen. Kanta-Oulun alueen merkitys vedenhankinnan varmistamisessa on keskeinen Haukiputaan ja Kiimingin osalta. Lisäksi vettä pystytään johtamaan Kanta-Oulun alueelta Kempeleeseen. 3 VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOT 3.1 Pohjavesialueiden peruskartoitus Tässä selvityksessä on ollut mukana kaikki vedenhankinnan kannalta merkittävät pohjavesialueet noin 80 km etäisyydellä Oulun keskustasta. Peruskartoitusvaiheessa on karsittu ne alueet, joissa ei ole vapaita hyödyntämiskelpoisia pohjavesivaroja Kanta-
7 Oulun tarpeisiin. Vapaiden pohjavesivarojen arvioinnissa on huomioitu paikallisten vesilaitosten tulevaisuuden tarpeet veden hyödyntämisessä. Taulukossa 2 on esitetty Kanta-Oulun vedenhankinnan kannalta potentiaaliset alueet. Taulukko 2. Oulun ympäristön pohjavesialueiden hyödynnettävyys Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisessa. Pohjavesialueet Potentiaalinen Mahdollisuudet vedenoton lisäämiseen Arvio alue Oulun hyödynnettävissä vedenhankinnan olevasta kannalta vesimäärästä (m 3 /d) Hangaskangas, Oulu X vedenottoa mahdollisuus lisätä, Fe-pit tulee kohoamaan, edellyttää käsittelyn koko vesimäärälle Salonselkä, X vedenottoa mahdollista lisätä, raakavesi Oulunsalo Fe- ja Mn-pit, edellyttää käsittelyn koko vesimäärälle Saviaro, Haukipudas X vedenottoa mahdollista lisätä luvan puitteissa, korkeat Fe- ja Mn-pit, vaatii käsittelyn Onkamonselkä, X vedenottoa mahdollista lisätä, paikoin Fe Haukipudas koholla, edellyttää käsittelyn koko vesimäärälle Kempeleenharju, _ alue Kempeleen vedenhankintakäytössä, Kempele vaatii tehokkaan käsittelyn Ylikiimingin alue X mahdollista lisätä vedenottoa, raakavesi Fe-pitoista, edellyttää käsittelyn koko vesimäärälle Arkalan ympäristö X pohjavesialueet kapeita, laatu vaihtelee alueittain, vaatii käsittelyn Yli-Iin alue X osalla alueista veden laatu erinomainen, vaatii lisätutkimuksia, kaikkien alueiden osalta ei tietoa laadusta Iin ympäristö _ alueet Iin vedenhankinta käytössä, 0 vedenottoa ei mahdollista lisätä Liminka _ vedenottoa ei mahdollista lisätä, 0 raakaveden laatu paikoin heikko, Liminka varmistanut vedenottoa muualta Hailuoto _ ei mahdollista hyödyntää, Hailuodolla 0 tarpeita oman vedenhankinnan varmistamiseen Tyrnävä-Muhos X alueella mahdollisuus lisävedenottoon, alueet osalla alueista Fe- ja Mn- pitoisuudet koholla, lisäksi humusta Rokua X alueella runsaat pohjavesivarat, Siikajoki, Alhonmäki _ korkea Fe-pit., aluetta selvitetty Raahen 0 ja Hailuodon vedenhankinnan varmistamiseen Raahe-Vihanti _ pohjavesivarat varattu lähiseudun 0 vedenhankintaan, alueelta vettä toimitetaan mm. Vihantiin, Oulaisiin, Raaheen, kultakaivokselle Viinivaaran lähiseutu X pohjavesialueet laajalla alueella, tiedot veden määrästä ja laadusta puutteelliset Viinivaaran alue X pohjavesivarat kattavasti tutkittu, veden laatu erinomainen Fe = rauta, Mn= mangaani Potentiaalisten pohjavesialueiden selvitys Kanta-Oulun kannalta mahdollisten pohjavesialueiden osalta on selvitetty mm. hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrä ja laatu, voimassa olevat luvat ja nykyinen vedenotto. Lisäksi on selvitetty pohjavesialueiden maankäyttöä ja riskejä sekä luontoarvoja.
8 Veden laatu Pohjaveden hyödyntämistä suunniteltaessa hyvin keskeinen seikka on pohjaveden laatu. Pohjaveden laatu on usein riippuvainen ko. alueelta hyödynnettävästä pohjaveden määrästä. Pohjaveden laadun havainnollistamiseksi on käytetty tätä selvitystä varten tehtyä laatuluokittelua. Luokitteluperusteet on esitetty taulukossa 3. Luokittelukriteerit on muokattu siten, että ne kuvaavat veden käsittelyn tasoa. 8 Taulukko 3. Pohjaveden laatuluokittelun perusteet. Luokka Veden laatu Luokittelukriteeri I II III erinomainen hyvä kohtalainen ei käsittelyä tai käsittelyksi riittää alkalointi raudanpoisto (Fe-pitoisuus enintään :: 0,5-1,0 mg/l) raudan ja mangaanin poisto (Fe yli 1,0 mg/l) IV heikko raudan, mangaanin ja humuksenpoisto Riskit pohjavesialueella Pohjavesialueiden osalta on kerätty olemassa olevan tiedon pohjalta pohjavesialueisiin liittyvät riskit. Riskien arvioinnissa lähtötietoina on käytetty pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia, kartta-aineistoa sekä vesilaitosten ja viranomaisten tietoja. Taulukko 4. Pohjavesialueiden riskiluokittelu. Luokka I II III Luokittelukriteeri lähes luonnontilainen vähäinen toiminta kohtalainen riski Luontoarvot Potentiaalisten pohjavesialueiden osalta on selvitetty olemassa olevien tietojen perusteella asiantuntija-arviona pohjavesialueiden luontoarvoista sellaiset tekijät, jotka voivat muodostua riskitekijöiksi vedenhankintaan liittyvien lupaprosessien yhteydessä. Suunnittelualueella sijaitsevat Natura-alueet ja muut suojelualueiden sijainnit ja niiden suojeluperusteet on selvitetty ympäristöhallinnon järjestelmistä. Suunnittelualueilla sijaitsevat uhanalaiset kasvit on selvitetty ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä. Uhanalaisten kasvien esiintymät on merkitty pohjavesialueiden karttoihin kuvan 2 mukaisin symbolein. Kuva 2. Uhanalaisten kasviluokkien symbolit.
9 Tarkastelluilta pohjavesialueilta on selvitetty yleispiirteisen karttatarkastelun perusteella mahdolliset vesilain (587/2011) 2 luvun 11 :n mukaiset suojeltavat vesiluontotyypit (lähteet, norot, enintään yhden hehtaarin suuruiset lammet tai järvet). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on käynnistynyt syksyllä I- vaihemaakuntakaava ehdotus on tullut nähtäville Maakuntakaavaehdotuksen perusteella on merkitty pohjavesialueiden läheisyydessä sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet (luo-1) ja luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitetut suoalueet (SL-1). 9 4 SELVITYS POHJAVESIALUEIDEN HYÖDYNNETTÄVYYDESTÄ KANTA- OULUN TARPEISIIN Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisen kannalta potentiaaliset alueet on jaettu pääosin Oulun kaupungin alueella sijaitseviin pohjavesialueisiin sekä etäämmällä sijaitseviin pohjavesialueisiin. Arvioitaessa Kanta-Oulun alueelle saatavissa olevan pohjaveden määrää on huomioitu seuraavat seikat: - pohjavesialueelta tosiasiallisesti hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrä - paikallisen vedenhankinnan tulevaisuuden tarpeet - pohjavesialueiden tai niiden lähialueella sijaitsevien luontoarvojen vaikutus pohjaveden hyödyntämiseen - pohjaveden vaatiessa käsittelyn huuhteluihin yms. menevä ns. hukkavesi Pohjavesivarojen, jotka ovat jo vedenhankintakäytössä, osalta on tarkasteltu nykyisen vesilaitoksen tulevaisuuden tarpeet. Em. alueiden osalta varattujen pohjavesivarojen ylijäävä pohjavesi on oletettu mahdolliseksi hyödyntää Kanta-Oulun tarpeisiin. 4.1 Oulun kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesivarat Pääosin Oulun kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesivarat, joiden hyödyntämistä on selvitetty Oulun Veden tarpeisiin, on esitetty taulukossa 5. Lähimpänä rannikkoa sijaitsevilla pohjavesialueilta hyödynnettävä vesi on harjun syntyhistoriasta johtuen niin rauta- ja mangaanipitoista, että se joudutaan käsittelemään ennen talousvesikäyttöä. Kukin pohjavesialueen osalta on tarkasteltu, minkä verran alueelta on mahdollista saada vettä Kanta-Oulun tarpeisiin.
10 10 Taulukko 5. Oulun kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden hyödynnettävyys Kanta-Oulun tarpeisiin. Vesimäärän arvioinnissa on otettu huomioon luontoarvot. Pohjavesialue Nykytilanne Arvio Kanta- Lisävedenhankinnan Ouluun toteuttaminen saatavissa olevasta vesimäärästä (m 3 /d) Saviaronkangas - alue Oulun Veden Haukiputaan alueen vedenhankintakäytössä veden otto mahdollista toteuttaa voimassa olevan luvan puitteissa - 1 ottamo, otto 900 m 3 /d - vaatii käsittelyn, kapasiteettia nykyisessä Saviaron vesilaitoksessa - verkostoyhteys Kanta-Oulun pohjoisosan verkostoon olemassa Kellonkangas - alue ei vedenhankintakäytössä edellyttää pohjavesialueen lisätutkimuksia ja koepumppauksia - hyödyntäminen vaatii n. 3 ottamon ja käsittelylaitoksen rakentamista sekä verkostoyhteyden Salonselkä Onkamonselkä ja lähiseutu Hangaskangas Ylikiiminki alue Arkalan ympäristö - alue Oulun Veden Oulunsalon alueen vedenhankintakäytössä - alue Oulun Veden Haukiputaan ja - Kiimingin alueiden vedenhankintakäytössä - 8 ottamoa, otto m 3 /d - alue Oulun Veden vedenhankintakäytössä, vesi paikalliseen kulutukseen sekä Kanta- Ouluun - 5 ottamoa, otto m 3 /d rakentamista edellyttää 4-5 ottamon lupaprosessia+rakentamista, käsittelylaitoksen sekä verkostoyhteyden rakentamista vedenotto mahdollista lisätä olemassa olevien lupien puitteessa - edellyttää myös 1 ottamon rakentaminen+lupaprosessi - käsittelylaitoksen rakentaminen koko vesimäärälle - verkostoyhteys olemassa - harjujaksoon kuuluu edellyttää yli 10 ottamon pohjavesialuetta rakentamista - harjujakson pituus 35 km - verkostorakentamista n. 70 km - Vepsänkankaalla Oulun Veden 2 ottamoa ja Jauhokankaalla 2 ottamoa - 7 pohjavesialuetta - 1 rakennettu osuuskunnan ottamo, Oulun Veden ottamo rakenteilla - pohjavesimuodostumat kapeita, yksittäiseltä alueelta hyödynnettävä vesimäärä pieni edellyttää 5 ottamon rakentamista - pääosa vedestä vaatii raskaan käsittelyn - vesijohto Ouluun n. 40 km Nykyisellään Oulun Veden vedenhankintakäytössä olevilta alueilta on mahdollista saada Kanta-Oulun tarpeisiin vettä 4500 m 3 /d. Kellonkankaan alueelta hyödynnettävissä olevan vesimäärän arvioidaan olevan m 3 /d. Hangaskankaan alueelta johdetaan nyt vettä Kanta-Ouluun noin m 3 /d. Vuoden 2050 tilanteessa em. alueilta saatava varmistava pohjaveden määrä on 29 l/as/d. Em. vesimäärä alittaa varmuusluokan II mukaisen vesimäärän. Varmuusluokkaan II pääseminen edellyttää lisäksi Ylikiimingin harjujakson pohjavesialueiden hyödyntämistä. 4.2 Muut selvitysalueen pohjavesivarat Antoisuudeltaan suuremmat pohjavesivarat sijaitsevat yli 50 km etäisyydellä Oulun keskustasta. Kattavan varmistuksen toteuttaminen pohjavedellä edellyttää kauempana olevien pohjavesivarojen hyödyntämistä. Kanta-Oulun alueen pääseminen varmuusluokkaan II edellyttää v tilanteessa, että varmistuksen kautta saatava vesimäärä on vähintään m 3 /d.
11 11 Taulukko 6. Etäämmällä sijaitsevien pohjavesialueiden hyödynnettävyys Kanta-Oulun tarpeisiin. Vesimäärän arvioinnissa on otettu huomioon luontoarvot. Pohjavesialue Nykytilanne Kanta-Ouluun Lisävedenhankinnan saatavissa toteuttaminen oleva vesimäärä (m 3 /d) Hirsijärvi- Ahmaskangas Muhos Tyrnäväalueet Rokua Viinivaaran lähiseudun pohjavesialueet Viinivaara Yli-Iin ympäristö - alueelta otetaan vettä Muhokselle ja Tyrnävälle - Ahmaskankaan pohjoisosassa Natura-alueet rajoittavat hyödyntämistä - Hirsijärven alueella veden laatu heikko- Ahmaskankaalla hyvä edellyttää n. 7 ottamon rakentamista - Ahmaskankaan vesille alkalointilaitos - Hirsijärven vesille raudan ja mangaanin poistolaitos - vesijohto Ouluun n. 70 km - alueet eivät nykyisellään edellyttää n. 9 vedenottamon vedenhankinta käytössä rakentamista - Polvenkankaalta ja Pyrrinkankaalta - käsittelylaitoksen rakentaminen vettä mahdollista hyödyntää - vesijohto Ouluun n. 40 km - pinta-alaltaan hyvin laaja 0 pohjavesialue - länsiosa harjusta kokonaisuudessaan Natura-aluetta - itäosa vaikeasti hyödynnettävissä - vedenhankinta nykyisellään vähäistä edellyttää n. 10 vedenottamon alueella rakentamista - pääosa alueista antoisuudeltaan - vesijohto Ouluun km vähäisiä - osalla alueista tod.näk., että luontoarvot rajoittavat pohjavedenottoa - pohjavesialueet sijaitsevat laajalla alueella - pohjavesialueet laajoja ja yhtenäisiä - alue ei nykyisellään vedenhankintakäytössä - tehty vedenhankintaa varten kattavat tutkimukset - pohjavesialueet valtaosin luonnontilaisia, riskit vähäisiä edellyttää 23 ottamon rakentamista - käsittelytarve vähäinen, alkalointi - vesijohto Ouluun n. 75 km - vedenottamot Kyrönniemessä ja edellyttää 10 ottamon rakentamista Huiskankankaalla - käsittelytarve vähäinen, alkalointi - pohjavesialueilla ja niiden - vesijohto Ouluun n. 80 km läheisyydessä luontoarvoja 5 VAIHTOEHDOT OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEKSI Pohjavesialueiden hyödynnettävyystarkastelun perusteella on esitetty vaihtoehtoiset ratkaisut, miten Kanta-Oulun vedenhankintaa voidaan varmistaa. Ratkaisuja arvioidaan mm. saavutettavan varmuustason kannalta. 5.1 Varmistaminen pohjavedellä Keskitetyssä ratkaisussa pohjaveden hankinta tapahtuu tarkastelualueen laadultaan ja antoisuudeltaan parhailta pohjavesialueilta. Keskitetyt vedenhankintaratkaisut on luotu siten, että pääasialliseksi vedenhankinta-alueeksi on valittu alueet, joissa hyödynnettävän luontaisen pohjaveden määrä on suuri. Vedenhankintaa on tarkasteltu täydennettävän pääasiallisen vedenhankintalähteen lisäksi pohjavesialueilta, jotka sijoittuvat päävesilähteen ja Kanta-Oulun väliselle alueelle, sijaiten johtoreitin varrella.
12 Keskitetyssä vaihtoehdossa pyritään vedenhankinta varmistamaan mahdollisimman hyvin pohjavedellä. Mikäli Oulun vedenhankinta pystytään varmistamaan valtaosin pohjavedellä, kestää se vakavatkin häiriötilanteet. Toinen pintavesilaitos voidaan jättää kokonaan pois käytöstä, mikäli varmistuksen kautta saatava vesimäärä on m 3 /d. Keskitettyinä ratkaisuina on tarkasteltu: Vaihtoehto 1: Päälähde Ahmaskangas Vaihtoehto 2: Päälähde Viinivaara Vaihtoehto 3: Päälähde Yli-Iin ympäristö Vaihtoehto 1: päälähde Ahmaskangas Hirsijärvi-Ahmaskangas alueelta Kanta-Oulun tarpeisiin hyödynnettävissä oleva potentiaalinen pohjavesimäärä on m 3 /d. Ahmakankaan alueella vesi (3000 m 3 /d) on laadultaan erinomaista ja Hirsijärven alueella heikkolaatuista. Pohjavesialueet ovat pääosin luonnontilaisia (kokonaisriskitaso I-II). Hirsijärvi- Ahmaskangas alueella on asutusta Ahmasjärven ympäristössä. Kuva 3. VE1 päävesilähde Ahmaskangas. Vedenhankinnan pääsuunnan ollessa Ahmaskangas lisävettä on mahdollista hankkia Muhos-Tyrnävä pohjavesialueilta. Kyseisen alueen pohjavesialueista hyödyntämiskelpoisia ovat Polvenkangas ja Pyrrinkankaat. Ratkaisua voidaan edelleen täydentää tehostamalla Hangaskankaan pohjavedenottoa. Vedenhankinta em. kohteista on yhteensä m 3 /d. Näiden täydentävien kohteiden vedenhankinta vaatii käsittelyn toteuttamisen kohteittain.
13 Toisena vaihtoehtona on muodostaa Ahmaskankaalla tekopohjavettä. Alueen tekopohjavesipotentiaali on m 3 /d. Raakavetenä on mahdollista käyttää Siirasojan vettä, joka on Rokuan harjusta purkautuvaa pohjavettä Vaihtoehto 2: päälähde Viinivaara Tässä vaihtoehdossa vedenhankinta tapahtuu Viinivaaran alueelta. Viinivaaran ja Kälväsvaaran alueet ovat laajoja yhtenäisiä pohjavesialueita. Viinivaara-Kälväsvaaraalueella on tehty kattavat selvitykset antoisuuden sekä vedenoton vaikutusten osalta. Hankkeeseen on sovellettu YVA-menettelyä ja laadittu mm. Natura-arvioinnit. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan pohjavedenotto alueelta voisi toteutua ottomäärältään pienempänä. Alueelta hyödynnettävissä olevaksi pohjaveden määräksi luontovaikutukset huomioiden on arvioitu m 3 /d. Kuva 4. VE2 Päävesilähde Viinivaara. Katosharjun alueella on vähän asutusta ja Viinivaaran alueella on maa-ainestenottoa. Viinivaaran alueella pohjavesialueet ovat pääosin luonnontilaisia. Ylikiimingin harjujaksolta hyödynnettävä pohjaveden määrä on m 3 /d. Ve 2.n kokonaisvesimäärä on m 3 /d. Viinivaaran pohjavesi on laadultaan erinomaista ja vaatii ennen talousvesikäyttöä ainoastaan alkaloinnin ph:n ja kovuuden nostamiseksi. Ylikiimingin vedet käsitellään samalla laitoksella Vaihtoehto 3: päälähde Yli-Iin ympäristö Tässä vaihtoehdossa hyödynnetään ensisijaisesti Yli-Iin harjujakson pohjavesialueilta. Vedenhankintaa täydennetään Arkalan pohjavesialueilta. Osalla alueista vesi on laadultaan hyvää. Osan Yli-Iin ympäristön pohjavesialueiden läheisyydessä on luontoarvoja, jotka voivat rajoittaa pohjaveden hyödyntämistä. Hyödynnettäväksi jäävä määrä laadultaan kohtalaista pohjavettä on arviolta noin m 3 /d.
14 14 Kuva 5. VE3 päävesilähde Yli-Ii ympäristön pohjavesialueet. Pohjavesialueet ovat osin tehokkaasti metsätalouskäyttöön hyödynnettyjä ja osin lähes luonnontilaisia. Vedenhankinnan kannalta riskialttiita toimintoja on jonkin verran Kyrönniemen ja Huiskankankaan alueilla. Yli-Iin vedenhankintaa täydennetään johtolinjareitin varrella olevalta Arkalan pohjavesialueelta. Arkalasta saatava pohjaveden määrä on m 3 /d, joten vaihtoehdon Ve3 kokonaisvesimäärä on m 3 /d Oulun pohjavesialueet Hajautetussa ratkaisussa Kanta-Oulun vedenhankintaa tarkastellaan varmistettavan lähimmillä hyödynnettävissä olevilla pohjavesivaroilla. Nämä pohjavesivarat sijoittuvat Oulun alueelle. Pääosa näistä alueista on nykyisellään jo uusien kaupunginosien vedenhankintakäytössä. Taulukko 7. Hajautetussa ratkaisussa ensisijaisesti hyödynnettävät pohjavesivarat. Pohjavesialue Kanta-Oulun tarpeisiin hyödynnettävissä oleva vesimäärä Käsittelyn järjestäminen Verkostoveden määrä (m 3 /d) (m 3 /d) Saviaronkangas käsittely Saviaron vesilaitoksella Kellonkangas vaatii käsittelylaitoksen rakentamisen Salonselkä vaatii käsittelylaitoksen rakentamisen Hangaskangas vaatii käsittelylaitoksen rakentamisen koko vesimäärälle Ylikiiminki vaatii käsittelyn rakentamisen YHTEENSÄ
15 Oulun alueelle sijoittuvista pohjavesivaroista, jotka ovat jo nykyisellään vedenhankintakäytössä, Kanta-Ouluun saatava pohjavesimäärä on n m 3 /d. Vuonna 2050 Kanta-Oulun alueen asukasmäärän arvioidaan olevan Terveydenhuollon ja huoltovarmuuden tarpeet huomioituna varmuusluokan II mukainen minimivesimäärä v tilanteessa on m 3 /d. 15 Kuva 6. Varmistaminen Ouluun alueen pohjavesivaroilla. Kempeleenharjun alueelta on tämän hetkisten antoisuustietojen perusteella mahdollista toimittaa vettä Ouluun n m 3 /d. Seuraavaksi lähimmät hyödyntämiskelpoiset pohjavesivarat sijaitsevat Ylikiimingin harjujaksolla ja Arkalan ympäristössä. Ylikiimingin pohjavesijaksolta on saatavissa laadultaan kohtalaista vettä noin m 3 /d. Alueelta hyödynnettävä pohjavesi tulee vaatimaan raudanpoistokäsittelyn. Arkalan alueilta voidaan hyödyntää vettä enintään m 3 /d. Kaikki vesi vaatii vähintään raudanpoiston, mutta osittain myös orgaanisen aineen poiston. Hajautetun vedenhankinnan kapasiteetin nostamisessa siten, että saavutetaan II-luokan vaatimus, tulisi ensisijaisesti kyseeseen Ylikiimingin jakson hyödyntäminen Oulunsalon, Haukiputaan alueiden ja Hangaskankaan lisänä. 5.2 Varmistaminen pintavedellä Varmistamista on tarkasteltu lisäksi toteutettavan pintavedellä toisesta vesistöstä. Mahdollisina pintavesilähteinä kyseeseen tulevat Kiiminkijoki ja Iijoki. Molemmissa raakavesilähteissä vesi on Oulujokea heikkolaatuisempaa. Tässä tarkastelussa pintavesi on esitetty veden laadun perusteella hankittavan Iijoesta Raasakan yläpuolelta. Pintavesiratkaisu mitoitetaan vesimäärälle m 3 /d. Normaalitilanteessa pintavettä oletetaan otettavan varajärjestelmästä m 3 /d. 6 VEDENHANKINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Keskitetyistä ja hajautetusta vedenhankintaratkaisusta on laadittu alustava tekninen toteutusratkaisu, joiden perusteella on laskettu vaihtoehtojen investointi- sekä käyttökustannukset. Vedenhankintaratkaisujen osalta on tehty lisäksi sosioekonomisten vaikutusten arviointi.
16 Taulukko 8. Pohjaveteen perustuvien vedenhankintaratkaisujen vertailu. 16 Vaihtoehto/ Varmuus- Käyttö- Investointivesimäärä luokka kustan- kustan- (m 3 /d) v nukset nukset ( /m 3 ) (milj. ) Edut Heikkoudet VE1 Ahmaskangas, Muhos- Tyrnävä-alueet, Hangaskangas VE2 Viinivaara, Ylikiiminki l/as/d 0,48 26,3 pystytään varmistamaan edellyttää sopimusta II-luokka myös Tyrnävä-Muhos alueella jo toimivan alueen vedenhankintaa Hirsijärven Vesi Oy:n kehitettävissä edelleen kanssa Rokuan ym. monta käsittelylaitosta lähialueiden avulla yhdessä Oulun käyttökustannukset suuret eteläpuolisten kuntien kanssa 118 l/as/d 0,09 55,9 pienet etäisyys suuri II-luokka käyttökustannukset merkittäviä luontoarvoja hydraulinen korkeusero investointi suuri mahdollista toteuttaa täysi varmistus pohjavedellä laadultaan erinomainen raakavesi vähäinen käsittelytarve luontoarvot kattavasti selvitetty ja vaikutusarvioinnit tehty lupaprosessi käynnistetty kehitettävissä edelleen yhdessä lähialueiden kanssa myöhemmin mahdollisuus toteuttaa vaiheittain VE3 Yli-Iin ympäristö, Arkala l/as/d 0,18 31,9 alueella hyvin vähän investointi on suuri II-luokka asutusta vesimäärään nähden lähes luonnontilainen aluetta ei tutkittu alue kattavasti vähän maanomistajia osin Oulun alueella luontoarvot voivat rajoittaa veden hyödyntämistä etäisyys vesimäärään nähden suuri ei aiempaa vedenhankintaa hanke vaatii pitkän aikataulun Oulun alueet l/as/d 0,56 21,8 lisävedenhankinta jo korkeat vedenhankintakäytössä käyttökustannukset II-luokka oleville alueille mahdollista saavuttaa rakennetun laitos- ja vain osittainen varmistus verkostokapasiteetin täysimittainen toimiminen monella hyödyntäminen alueella mahdollista toteuttaa vaiheittain pohjaveden jakelua ei pystytä toteuttamaan keskitetysti verkostoon
17 Ahmaskankaan tekopohjavesituotannon ( m 3 /d) investointikustannukset ovat 53,9 milj. eli likimain kaksinkertaiset pohjaveden hyödyntämiseen verrattuna. Käyttökustannukset ovat 0,37 /m 3. Toteutettaessa varmistus Iijoen pintavedellä investointikustannukset ovat 33,5 milj.. Varavesikäytön mukaiselle vesimäärälle m 3 /d käyttökustannukset ovat 0,48 /m 3. Pohjavesialueiden osalta on kerätty tiedot nykyisestä asutuksesta, virkistyskäytöstä ja elinkeinoista. Arviointi on tehty olemassa oleviin tietoihin perustuvana asiantuntijaarviona pyrkien tunnistamaan nykyiseen alueen käyttöön liittyvät toiminnot ja niihin liittyen erilaiset intressit ja muut sellaiset tekijät, jotka voivat muodostua mahdollisiksi ristiriidoiksi tai muiksi riskitekijöiksi vedenhankintaan liittyvän lupaprosessin yhteydessä. Yhteenveto sosioekonomisten vaikutusten arvioinnista on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9. Keskitettyjen ja hajautetun vedenhankintavaihtoehtojen sosioekonominen vertailu. 17 Vedenhankinta- Edut Heikkoudet Riskit alue VE1 Ahmaskangas Ei juurikaan muita paikallisia intressejä VE2 Viinivaara Osapuolilla paljon tietoa hankkeesta VE3 Yli-Ii Varsin vähän muita paikallisia intressejä Oulun alue Rauhallinen tilanne voi muuttua nopeasti Historia, luontoarvojen korostuminen ja Rauhallinen tilanne voi muuttua nopeasti Voi herättää laajan vastustuksen Muhos, Tyrnävä, Rokua Lukkiutuneet asenteet voivat estää rakentavan keskustelun Asenteet voivat kärjistyä nopeasti Haukiputaan alue Toiminta Saviarossa nykyisen vedenoton puitteissa Rauhallinen tilanne voi muuttua Lisääntyvä tieto hankkeesta voi herättää vastustuksen Oulunsalo Toiminta nykyisen vedenoton puitteissa Vahva maanottointressi, vähän muita käyttötarpeita Lisääntyvä tieto hankkeesta voi lisätä vastustusta Hangaskangas Paikallinen kannatus vedenoton lisäämiselle Ylikiiminki Varsin vähän muita paikallisia intressejä Asenteet voivat kärjistyä nopeasti, Viinivaara-kytkentä 7 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Kanta-Oulun alueen vedenhankinta perustuu Oulujoesta otettavaan veteen. Nykyisellään varajärjestelmää ei ole. Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan varmuusluokkaan (luokka III) ainoana suurena vesilaitoksena Suomessa. Päävesilähteen ollessa pois käytöstä asutukselle johdettavissa oleva vesimäärä on nykyisellään 13 l/as/d. Valtakunnallisena tavoitteena on, että kaikki yli asukasta palvelevat laitokset kuuluisivat vuoteen
18 2012 mennessä varmuusluokkiin I ja II. V asukasmääräennusteen ( ) mukaan II-luokan alarajan mukainen vesimäärä on m 3 /d. II-luokan alarajan mukainen vesimäärää on mahdollista saada kaikilla tarkastelluilla vedenhankintaratkaisuilla. Likimain I-luokan mukaisen vesimäärän (> m 3 /d) saaminen varavesilähteestä on mahdollista ainoastaan Viinivaaran (Ve3) pohjavesialueen hyödyntämisellä sekä toteutettaessa varmistus pintavedellä. Vedenoton lisääminen alueilla, jotka ovat jo nykyisellään vedenhankintakäytössä, on yleisesti helpommin hyväksyttävissä, koska alueen toimijat ovat joutuneet omassa toiminnassaan ottamaan vedenottotoiminnan jo huomioon. Alueilla, jotka eivät nykyisellään ole vedenhankintakäytössä, kohdataan yleensä enemmän ristiriitaisia intressejä. Luontaiseen pohjaveden hyödyntämiseen verrattuna tekopohjaveden muodostaminen aiheuttaa merkittävämpiä rajoituksia ja haittavaikutuksia tekopohjaveden muodostamisalueilla. Tekopohjaveden tuottaminen on synnyttänyt vastustusta laajamittakaavaisissa hankkeissa. Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamishanke on pitkälle tulevaisuuteen ulottuva hanke. Toteutusvaihtoehdosta riippuen hankkeen tutkimukset, selvitykset, suunnittelu ja lupaprosessit vievät arviolta 5-10 vuotta. Rakennustöiden käynnistämisestä käyttöönottoon kuluva aika on vaihtoehdosta riippuen luokkaa 3-5 vuotta. Varmistamisjärjestelmä olisi aikaisintaan käytössä v paikkeilla. 18 Vedenhankinnan varmistamisen alustava aikataulusuunnitelma Monitavoitearviointi Päätös ratkaisusta Tutkimus- ja selvitysvaihe Yleissuunnittelu Lupaprosessit Yksityiskohtainen suunnittelu Rakentaminen Kuva 7. Vedenhankinnan varmistamisen alustava aikataulu. Vedenhankinnan varajärjestelmää ei ole mahdollista toteuttaa ratkaisuna, jota käytetään vain poikkeustilanteissa. Varavedenhankintaa varten toteutettujen laitoksien ja verkostojen on oltava koko ajan käytössä, jotta ne ovat poikkeustilanteessa heti toimintakunnossa. Tarkasteltaessa vedenhankinnan varmistamisratkaisun kustannuksia pitkällä aikajänteellä käyttökustannusten osuus kokonaiskustannuksista on huomattava. Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisen osalta tullaan käynnistämään monitavoitearviointi heti tämän selvityksen valmistumisen jälkeen. Monitavoitearviointi tullaan tekemään Oulun yliopiston vetämänä. Monitavoitearvioinnissa pyritään saamaan eri alueiden intressiryhmät mukaan aktiiviseen keskusteluun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista. Lähtökohtana on, että monitavoitearvioinnin lopputuloksena saadaan ratkaisu, minkä vaihtoehdon pohjalta Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistusta lähdetään toteuttamaan.
SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi
SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan
Lisätiedot16X173367 18.12.2013 OULUN VESI. Selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista
18.12.2013 OULUN VESI Selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland
LisätiedotOULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 19.11.2014. Oulun Veden esittely. Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11.
Pohjois Suomen vesihuoltopäivät Oulussa 19. 20.11.2014 Oulun Veden esittely Jouni Lähdemäki OULUN VESI laadukasta vesihuoltoa Oulussa vuodesta 1902 kunnallinen liikelaitos viiden kunnan kuntaliitoksessa
LisätiedotOulun vedenhankinnan tulevaisuus. Keskustelutilaisuus 26.2.2014 Aleksinkulma
Oulun vedenhankinnan tulevaisuus Keskustelutilaisuus 26.2.2014 Aleksinkulma Ohjelma Avauspuheenvuoro (Timo P. Karjalainen) Tilannekatsaus Oulun Veden selvitys vaihtoehdoista Monitavoitearviointi Oulun
LisätiedotMAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA
MAA- JA VESIEKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN POHJAVEDENOTOSSA MAIJA JYLHÄ-OLLILA HYDROGEOLOGI POHJAVESIRYHMÄ 1 Ramboll pohjavesiryhmä Vedenhankinnan asiantuntijat Jarmo Koljonen Jaana Mäki-Torkko Pekka Onnila
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotHausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus
Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön
LisätiedotSelvityksessä on vertailtu kolmea päävaihtoehtoa:
Tekninen lautakunta 8 14.03.2011 Kunnanhallitus 105 19.04.2011 Yleissuunnitelma Itä-Savon alueen vedenhankinnan varmistamiseksi 390/080.083/2011 TEKLA 8 Itä-Savon alueen kuntien vedenhankinnan varmistamista
LisätiedotTIIVISTELMÄ. 16X Rev A OULUN VESI. Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisvaihtoehtojen tarkennetut
TIIVISTELMÄ 16X272189 27.4.2015 Rev A 29.4.2015 OULUN VESI Kanta-Oulun vedenhankinnan varmistamisvaihtoehtojen tarkennetut ratkaisut 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotPäivitetty LIITE 4 Sivu 1/6
VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotKirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008
Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän
LisätiedotKesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla Kesän 2018 kuivuuden vaikutuksia VVY:n jäsenlaitoksilla selvittänyt kysely
Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesilaitoksilla 12.8.2019 1 Kesän 2018 kuivuuden vaikutuksia VVY:n jäsenlaitoksilla selvittänyt kysely Kesän 2018 kuivuuden vaikutukset vesihuoltolaitoksilla Raportin sisältö
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotPohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu
Pohjavedenotto talousvedeksi teknisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien riskien ja ongelmien vertailu TkK Aleksi Wallin Oulun yliopisto Tutkimuskysymykset - Vesilaitosten näkökulma riskeihin - Millaiset
LisätiedotTekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015
Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015 MURTOSEN VESIASEMAN VEDEN RAUDANPOISTOLAITTEISTON RAKENTAMINEN SEKÄ SANEERAUS
Lisätiedot16X OULUN VESI VE3 OULUN ALUEEN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA
28.4.2015 OULUN VESI VE3 OULUN ALUEEN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa
LisätiedotMYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä
LisätiedotOulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen pohjavesien hoidon toimenpideohjelma. Mikko Jaako Hanna Hentilä
Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen pohjavesien hoidon toimenpideohjelma Mikko Jaako Hanna Hentilä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2011 Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen
Lisätiedot17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8
Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011
SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotPohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat. Pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus sekä tiedot vedenotosta
Liite 1 Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Alakylä (1021801) II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä: 2500 m 3 /vrk Pistemäinen
LisätiedotOulun vedenhankinnan varmistamisen monitavoitearviointi
Oulun vedenhankinnan varmistamisen monitavoitearviointi Timo P Karjalainen, Pekka Rossi, Lauri Rantala Oulun yliopisto (Thule-instituutti ja Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio) 11.2.2014 1. Johdanto
LisätiedotKurkimäki 0829710 23.6.2015
0829710 23.6.2015 23.6.2015 1 (14) Sisällysluettelo KUVAT JA TAULUKOT... 2 LIITTEET... 2 ALUKSI... 3 1. SUUNNITELMA-ALUEEN KUVAUS... 3 1.1. Pohjavesialueen kallio- ja maaperä sekä hydrogeologia... 3 1.2.
LisätiedotOULUJOEN - IIJOEN VESIENHOITOALUEEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 2015. Osa 6. Pohjavedet
OULUJOEN - IIJOEN VESIENHOITOALUEEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 2015 Osa 6 Pohjavedet Sisällys 1 POHJAVEDET OULUJOEN - IIJOEN VESIENHOITOALUEELLA...1 1.1 Pohjavesialueiden kartoitus ja luokittelu.....1 1.2
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotPohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma
Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma
Lisätiedot15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:
LisätiedotMaaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotPohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus
POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotPäätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012. Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen,
Päätös Nro 83/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Liedeksen pohjavedenottamoiden rakentaminen ja veden ottaminen, Halsua Halsuan
LisätiedotPutket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle
Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun
LisätiedotVedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet
Vedenottoluvat ja toteutuneet ottomäärät sekä pohjavesialueiden antoisuudet vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Valtakunnalliset Vesihuoltopäivät Jyväskylässä 10.-11.5.2017
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
LisätiedotSyväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa
Syväpohjavesiesiintymän raakavesi ja sen hyödyntäminen talousveden tuotannossa DI Sara Rantamäki, käyttöinsinööri Kurikan Vesihuolto Oy Vesihuoltopäivät 11.5.2017 1 Kurikan syväpohjavesihanke 1/2 Kurikan
LisätiedotKOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA Jukka Ikäheimo
KOKEMUKSIA VEDENOTTOLUPAPROSESSEISTA 3.11.2016 Jukka Ikäheimo KOME ESIMERKKITAPAUSTA LÄHIVUOSILTA Hakija Kohde Haettu vesimäärä, m 3 /d Ylikunnallinen ELY-keskus AVI Lakeuden Vesi Oy Karvia (6500) >> 4500
LisätiedotOulun pohjavesialueilla suoritetut tutkimukset tai selvitykset. Saviaronkangas ( )
Oulun pohjavesialueilla suoritetut tutkimukset tai selvitykset Saviaronkangas (11084001) V.1956 11084001_3 Saviaron vedenottamo. Tarkkailuohjelma. O 60068 Saviaronkankaan vedenottamon laajennus, pohjavesitutkimus,
LisätiedotKainuun tuulivoimamaakuntakaava
Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260
LisätiedotOulun vedenhankinnan monitavoitearviointi. Päätöstukiryhmän kokous nro 1. 3.4.2014
Oulun vedenhankinnan monitavoitearviointi Päätöstukiryhmän kokous nro 1. 3.4.2014 Monitavoitearvioinnin kokous nro 1 Tilaisuuden tavoite: Vaihtoehtojen valinta ja mahdollinen muokkaus tarkempaa arviointia
LisätiedotAlueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015
Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta
LisätiedotEsitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Utsjoen kunnassa
ESITYS LAPELY/190/2018 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Utsjoen kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotLokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto
Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Vesihuolto Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maakuntakaavaluonnos Valmisteluvaiheen kuuleminen Nähtävilläoloaika 5.3.-10.4.2015,
Lisätiedot16X OULUN VESI VE2 YLI-IIN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA
28.4.2015 OULUN VESI VE2 YLI-IIN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa
LisätiedotPirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon
LisätiedotTYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012 Alavieska 11,4 10,2 9,8 8,9 7,0 7,6 9,2 Haapajärvi
LisätiedotPohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset
Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotVESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA
VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA KAAKKOIS-SUOMESSA Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esitelmän sisältö Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa Katsaus alueelliseen vedenhankintaan
LisätiedotVAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA
VAIKUTUSTEN ARVIOIMINEN POHJAVEDENOTTOHANKKEISSA Suomen Vesiyhdistyksen pohjavesijaoston teemailtapäivä 6.9.2018 Johtava pohjavesiasiantuntija Jaana Mäki-Torkko, Ramboll Finland Oy POHJAVESIVAIKUTUSTEN
LisätiedotKumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet.
Hailuodon riistanhoitoyhdistys Kumpulankaari 14, 90650 OULU hailuoto@rhy.riista.fi 0400-803858 RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU jani.rantasuo@elisanet.fi 0400-803858 Haukiputaan riistanhoitoyhdistys
LisätiedotLUONNOS VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27536 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 29.9.
LUONNOS TYÖNUMERO: E27536 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI N PÄIVITTÄMINEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS 14.9.2015 ATA ATA TKIV LUONNOS 30.4.2015 ATA ATA TKIV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS
LisätiedotAsikkalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS HAMELY/1562/2017 Häme Luonnonvarayksikkö Asikkalan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotPohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU
Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 OULU Aulis Kaasinen, PoP ELY 1 Säädösmuutokset Uusi ympäristönsuojelulaki 527/2014 Ympäristönsuojeluasetus 713/2014 Vesihuoltolain 119/2001 muutos (681/2014)
LisätiedotPOHJAVEDET AKTIIVISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN ETELÄISESSÄ SATAKUNNASSA JA LAITILASSA KEHITTÄMISSUUNNITELMA
POHJAVEDET AKTIIVISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN ETELÄISESSÄ SATAKUNNASSA JA LAITILASSA KEHITTÄMISSUUNNITELMA Varsinais-Suomen ELY-keskus, Jyrki Lammila 15.3.2016 SUUNNITTELUTYÖ Koordinointi: Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotOulun vedenhankinnan monitavoitearviointi 20.11.2014. Timo P Karjalainen Lauri Rantala Pekka Rossi
Oulun vedenhankinnan monitavoitearviointi 20.11.2014 Timo P Karjalainen Lauri Rantala Pekka Rossi Oulun yliopisto Thule-instituutti Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Esityksen sisältö Oulun vedenhankinnan
LisätiedotPohjavesialueiden uudelleen luokittaminen
Pohjavesialueiden uudelleen luokittaminen Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Ylitarkastaja Heikki Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Heikki Kovalainen 16.11.2016 1 Työhistoriani
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012
1 PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 ASIA HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj, jätteiden käsittelykeskuksen ympäristölupa, KHO:n palauttama asia, Haukipudas, Punaisenladonkangas
LisätiedotHANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus
HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie
Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella
LisätiedotIlmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti)
Ilmastonmuutos ja pohjaveden hankinta (ILVES-projekti) Vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskus Vesikeskus/Vesivarat Helsinki, Messukeskus 6.10.2010 Esityksen sisältö Pohjaveden esiintyminen
LisätiedotASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotHAKEVE-hanke ja Porvoo oliko käytännön apua? Risto Saarinen
HAKEVE-hanke ja Porvoo oliko käytännön apua? Risto Saarinen Vesihuollon jako alueittain: - Porvoon veden toimintaalueet - Porvoon veden palvelualueet - Osuuskuntien toimintaalueet - Osuuskuntien palvelualueet
Lisätiedottilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II
tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotPäivämäärä ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA
Päivämäärä 22.9.2016 ISONKYRÖN KUNTA VESILAITOKSEN KEHIT- TÄMINEN HANKESUUNNITELMA 1. TAUSTAA Isonkyrön kunnan vesilaitokselle on tehty kehittämissuunnitelma v. 2010 (Ramboll Finland Oy). Kehittämissuunnitelmassa
LisätiedotVeluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin
Veluke-tilanne ja tietojen jakaminen ELY-keskuksiin Vanhempi tutkija Jari Rintala Kulutuksen ja tuotannon keskus /SYKE Vesihuolto- ja pohjavesitapaaminen 4.-5.4 2017 Tampere 1 Veluke? Vedenottamoiden lupaseurannan
LisätiedotSILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015
SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotKeiteleen kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve
en kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-
LisätiedotVesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko
Vesihuollon kehittämistarpeet Koverhar, Hanko Timo Nikulainen mitoituksen osalta päivitetty 26.2.2017 Vesihuollon kehittämistarpeet 26.2.2017 1 (9) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN KUVAUS...
Lisätiedot1 ympäl7stökeskus. Tammelan pohjavesialueiden luokka. - ja rajausmuutokset. Häme. Luonnonvarayksikkö
1 ympäl7stökeskus KU U L U T U S HAMELY/405/2017 Häme Luonnonvarayksikkö Tammelan pohjavesialueiden luokka ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet
AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto
LisätiedotOULUN SEUDUN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEET JA REITIT
Hailuoto Alue 23 Matikanniemen kalastajakylä 3 Alue 24 Korkea Sunikari 3 Alue 25 Iso Sunikari ja Fiskin Sunikari 3 Alue 28 Rautaleton kalastajakylä 3 Alue 52 Hyyppä 3 Alue 53 Ulkokarvo 3 Alue 54 Ryöppäänoja
LisätiedotSuunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä
UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09
Lisätiedot21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää
Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517
LisätiedotLiikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.
5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä
LisätiedotTUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA 16.6.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TUTKIMUSSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27030 SOTKAMON KUNTA RIMPILÄNNIEMEN POHJAVESIALUEEN TUTKIMUSSUUNNITELMA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS Muutos Päiväys Hyväksynyt Tarkastanut
LisätiedotVesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon
Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus seminaari 29.10.2012 HAMK Tommi Muilu Taustaa Vesilain uudistuksella tehostetaan vesitalousasioiden
LisätiedotItä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen, Hollola
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 173/2012/2 Dnro ESAVI/54/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2012 ASIA Itä-Suomen vesioikeuden 7.12.1972 myöntämän Salpa-Mattilan vedenottamon vedenottoluvan muuttaminen,
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun
Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2013/2 Dnro ESAVI/171/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.3.2013 ASIA Pohjavedenottamon rakentaminen Linturahkan pohjavesialueelle kiinteistölle Vesiperä RN:o 5:74 ja veden
LisätiedotTammelan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS HAMELY/405/2017 Häme Luonnonvarayksikkö Tammelan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotPohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset
Pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Johtava hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskus/ktk Hämeenlinna 29.9.2016 Öljy- ja biopolttoainealan ympäristö & turvallisuuspäivät Mitä ovat pohjavesialueet?
LisätiedotPaikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista
Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012 2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja
Lisätiedot