16X OULUN VESI VE2 YLI-IIN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA

Transkriptio

1 OULUN VESI VE2 YLI-IIN TARKENNETTU VEDENOTTORATKAISU JA ARVIO LISÄTUTKIMUSTARPEESTA

2 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 Sisältö 1 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT YLI-IIN VEDENOTTORATKAISU Vedenhankintaratkaisun laatimisen periaatteet Vedenhankintaratkaisu Raakaveden laatu ja käsittely LUONTOARVOT Yli-Iin ympäristön länsiosan pohjavesialueiden luontoarvot Vaikutukset Yli-Iin ympäristön länsiosan pohjavesialueiden luontoarvoihin Yli-Iin ympäristön itäosan pohjavesialueiden luontoarvot Vaikutukset Yli-Iin ympäristön itäosan pohjavesialueiden luontoarvoihin Arkalan pohjavesialueiden luontoarvot Vaikutukset Arkalan pohjavesialueiden luontoarvoihin KUSTANNUKSET Investointikustannukset Käyttökustannukset LISÄTUTKIMUSTARPEET Arvioinnin laatimisen lähtökohta Pohjavesitutkimukset Luontoarvot YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Piirustukset 1 Yli-Iin ympäristön pohjavesialueet, länsiosa 1: Yli-Iin ympäristön pohjavesialueet, itäosa 1: Arkalan ympäristön pohjavesialueet 1:40 000

4 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT 16X Vuoden 2013 lopussa on valmistunut konsulttityönä laadittu selvitys Oulun vedenhankinnan varmistamisen vaihtoehdoista. Ko. selvityksessä on kartoitettu kattavasti Oulun ja lähialueen pohjavesivaroja ja luotu päätöksenteon pohjaksi vaihtoehdot, joilla Oulun vedenhankintaa voidaan varmistaa. Päätöksentekijät ovat pitäneet riittävänä varautumisen tasona varmuusluokan II alarajan saavuttamista. Vaihtoehtoisesta vesilähteestä kanta-ouluun saatavan vesimäärän tulee siten olla m 3 /d. Vedenhankintaratkaisussa (VE3) päävesilähteenä ovat Yli-Iin harjujakson pohjavesialueet. Vedenhankintaa täydennetään johtolinjareitin varrella olevalta Arkalan alueelta. Aikaisemmin laaditussa tarkastelussa Yli-Iin osalta on ollut hintahaarukka sekä investointi- että käyttökustannuksissa, koska epävarmuutta on aiheuttanut, miten suuri osa Yli-Iin vedestä vaatii käsittelyn. Tässä selvityksessä tarkennetaan vedenottoratkaisua siten, että saadaan varmuus Yli-Iin pohjavesialueiden käsittelytarpeelle ja edelleen vaihtoehdon kustannuksille. 2 2 YLI-IIN VEDENOTTORATKAISU 2.1 Vedenhankintaratkaisun laatimisen periaatteet Yli- Iin ympäristön pohjavesialueita on tarkasteltu hyödynnettävän laajasti. Vedenottoratkaisu on luotu siten, että merkittäviltä luontovaikutuksilta vältyttäisiin. Pyöriämaa-Jyskylampi sekä Sadinselän pohjavesialueet sijoittuvat suunnitellun Kollajan tekojärven alueelle, joten ko. alueita ei ole suunniteltu hyödynnettävän. Vengasvaara- Ukonkangas alueelle ei ole Vengasvaaran lähteen takia suunniteltu vedenottoa.

5 Taulukko 1. Yli-Iin ympäristön pohjavesialueiden nykytilanne. 3 Pohjavesialue Alueen kokonaisantoisuus*) (m 3 /d) Nykyinen vedenotto Nykytilanne Vedenhankinnan kehittäminen Huuhkajakangas ei koepumpattu 1 vo arvio. 500 m 3 /d, vaatii koepumppauksen, käsiteltävä Kyrönniemi varavedenottamo, lupa 600 m 3 /d Huiskankangas Yli-Iin ottamo, otto 400 m 3 /d, lupa m 3 /d otto 600 m 3 /d nykyisen luvan puitteissa, laatu hyvä, uusi kaivo, vo-alueen kunnostaminen 2 vo koepumpattu Yli-Iin vo:n käytön lisääminen, uudet ottamot m 3 /d, laatu hyvä Säynäjäkangas vo koepumpattu 3 vo m 3 /d 1 vo 500 m 3 /d käsiteltävä Saunakangas vo koepumpattu vo 500 m 3 /d vo m 3 /d Jäkäläkangas ei koepumpattu, ei suunnitella vedenottoa luontoarvoja Vengasvaara Natura-alue (lähde) ei suunnitella vedenottoa Ukonkangas Natura-alue (lähde) ei suunnitella vedenottoa Siliäkangas vo 500 m 3 /d koepumpattu (käsiteltävä), vo m 3 /d koepumpattu, laatu hyvä Pyöriämaa- Jyskylampi Kollajan allas suunnitelma Sadinselkä Kollajan allas suunnitelma *) ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta ei suunnitella vedenottoa ei suunnitella vedenottoa Arkalan ympäristöstä yksittäiseltä pohjavesialueelta hyödynnettävissä oleva vesimäärä on suhteellisen pieni. Suoperän, Pälsynkankaan ja Palokankaan alueilta on potentiaalista saada pohjavettä m 3 /d. Kallioselän, Siliäkankaan ja Makkaramaan alueilta on mahdollisuus saada vain hyvin pieni vesimäärä. Taulukko 2. Arkalan ympäristön pohjavesialueiden nykytilanne. Pohjavesialue Alueen kokonaisantoisuus*) (m 3 /d) Nykyinen vedenotto Nykytilanne Kallioselkä koepumpattu 1 vo, laatu kohtalainen Siliänkangas Soidinharjun koepumpattu 1 vo, ottamo, lupa 400 laatu kohtalainen m 3 /d Suoperä koepumpattu 2 vo laatu kohtalainen Pitämökangas ottamo, otto 30 ei lisävedenhankintaa m 3 /d Pälsynkangas koepumpattu 2 vo laatu huono Makkaramaa koepumpattu 1 vo, laatu huono Palokangas koepumpattu 2 vo, laatu kohtalainen Vedenhankinnan kehittäminen 1 ottamo 200 m 3 /d, käsiteltävä 1 ottamo 400 m 3 /d, käsiteltvä vo 400 m 3 /d, laatu epävarma vo 200 m 3 /d, käsiteltävä ei lisävedenhankintaa vo 500 m 3 /d käsiteltävä vo 300 m 3 /d käsiteltävä vo 300 m 3 /d, käsiteltävä vo 200 m 3 /d, käsiteltävä 400 m 3 /d, käsiteltävä *) ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta

6 2.2 Vedenhankintaratkaisu 16X Yli-Iin harjujaksolla vedenhankinta painottuu Huiskankankaan (2 400 m 3 /d), Säynäjäkankaan (2 300 m 3 /d), Saunakankaan (1 500 m 3 /d) ja Siliäkankaan (2 500 m 3 /d) alueille. Lisäksi määrältään pienempää vedenottoa suunnitellaan Huuhkajakankaan ja Kyrönniemen alueille. Taulukko 3. Yli-Iin ympäristön pohjavesialueiden vedenhankinta. Pohjavesialue Suun. vedenotto (m 3 /d) Verkostoveden määrä (m 3 /d) Vedenotto Käsittelytarve Huuhkajakangas ottamo raudanpoisto Kyrönniemi nyk. raudanpoisto ottamo+lisäkaivot Huiskankangas nyk. +2 uusi alkalointi ottamo Säynäjäkangas ottamo raudanpoisto Saunakangas ottamo raudanpoisto Siliäkangas ottamo 500 m 3 /d raudanpoisto, m 3 /d alkalointi Yhteensä ottamoa 4 Yli-Iin harjujaksossa epävarmuutta pohjaveden hyödyntämiseen tuovat alueiden koko ja harjujen mataluus. Alueet ovat kooltaan pienempiä kuin esim. Viinivaaran päävedenottoalue, jonka vuoksi kuivat kaudet ovat haastavia vedenoton kannalta. Pienten pohjavesialueiden vesivaranto vaihtelee voimakkaammin sadannan mukana ja kuivana kautena varasto pienentyy nopeasti. Tämä voi aiheuttaa sen, että liiallinen vedenotto aiheuttaa veden imeytymistä ympäristön soilta harjuun. Tätä riskiä voi kasvattaa myös joidenkin alueen harjujen pieni korkeusero ympäristöstään. Esimerkiksi Säynäjäkangas on profiililtaan matala harjualue, jonka vuoksi riski veden virtaamiseen vedenoton seurauksena ympäristön soilta pohjavesialueille on suurempi kuin harjualueella yleensä. Jos kulkeutumista pohjavesialueelle pääsee tapahtumaan, veden laatu voi dramaattisesti muuttua (Pekka Rossi). Taulukko 4. Arkalan ympäristön pohjavesialueiden vedenhankinta. Pohjavesialue Suun. vedenotto (m 3 /d) Verkostoveden määrä (m 3 /d) Vedenotto Käsittelytarve Kallioselkä ottamo raudanpoisto Siliänkangas ottamo raudanpoisto Suoperä ottamoa raudanpoisto Pälsynkangas ottamoa raudanpoisto Makkaramaa ottamo Palokangas ottamoa Yhteensä ottamoa 2.3 Raakaveden laatu ja käsittely Yli-Iin alueella koepumppauksissa rautapitoisuus on ylittynyt ottamoilla Silijänkangas 14/3 (Fe 0,4 mg/l) ja Säynäjäkangas K71 (Fe 1 mg/l, Mn 0,2 mg/l). Kaikissa koepumppauspisteissä ph on matalahko. Lisäksi Huuhkajakankaalla, jota ei ole koepumpattu, raakaveden rautapitoisuus on todennäköisesti koholla. Yli-Iin harjujaksolla muilla ottamopaikoilla talousveden laatusuositukset ovat muuten täyttyneet, paitsi ph on ollut liian alhainen. Koepumppaukset ovat pääsääntöisesti olleet vaajan kuukauden mittaisia. Vedenoton suunnittelussa on kuitenkin syytä varautua, että Raakaveden laatu heikkenee vedenoton jatkuessa pitempään. Lisäksi laatu heikkenee kuivien kausien aikana. Yli-Iin harjujakson pohjavesialueilla on tarpeen tehdä lisätutkimuksia, joilla varmistetaan raakaveden laatua.

7 Arkalan pohjavesijakson alueet ovat hyvin kapeita ja matalia, laajoihin suoalueisiin rajoittuvia kohoumia. Arkalan pohjavesialueiden koepumppauksissa raakaveden laatu on valtaosin täyttänyt talousveden laatuvaatimukset, muuten paitsi veden ph on ollut alhainen. Pälsynkankaan pisteessä Vaarala 2/17 rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet selvästi koholla (Fe 8-9 mg/l, Mn 0,14-0,18 mg/l). Suoperä 1 /4 pisteessä rautapitoisuus on ollut 0,2 mg/l. Alueella tehdyt koepumppaukset ovat olleet melko lyhyitä, joten on varmaa, että pitempiaikaisella vedenotolla laatu heikkenee. Koko Arkalan alueiden osalta varaudutaan raudan- ja mangaaninpoistoon. Yli-Iin jaksolla raudanpoistokäsittelyn vaatimaa vettä (yht m 3 /d) on Huuhkajakankaan, Kyrönniemen, Säynäjäkankaan, Saunkankaan ja Siliäkankaan pohjavesialueella. Käsittelyn järjestämisessä haasteena on, että pohjavesialueet sijaitsevat etäällä toisistaan. Yli-Iin rautapitoiset vedet on tarkasteltu käsiteltävän keskitetysti. Rautapitoisen veden johtaminen pitkiä matkoja aiheuttaa ongelmia raakavesijohtojen kunnossapitoon. Toisaalta yksittäiseltä ottamolta hyödynnettävät vesimäärät ovat niin pieniä, ettei ole kustannustehokasta toteuttaa erillisiä käsittelyyksiköitä. Arkalan pohjavesialueilta hyödynnettävä vesi käsitellään alueella keskitetysti. Käsittelylaitos on järkevää sijoittaa harjun keskiosalle Suoperä-Pälsynkangas alueelle, mihin myös vedenhankinta painottuu. Arkalasta veden johtaminen kanta-ouluun tapahtuu Kuusamontien varteen rakennettavalla runkojohdolla. 5 3 LUONTOARVOT 3.1 Yli-Iin ympäristön länsiosan pohjavesialueiden luontoarvot Välittömästi Kyrönniemen kaakkoispuolella on maakuntakaavaehdotuksessa Lapiosuo luo-1 alue ja hieman etäämmällä on Lapiosuo S SL-1-alue. Lapiosuota ympäröivät ojitukset ovat kuivattaneet suota. Kuvauksen perusteella alueella ei ole lähteisyyttä/lettoisuutta. Huiskankankaan pohjoispuolella ja osittain pohjavesialueella sijaitsee Virvikkosuon (FI , SCI-alue) Natura-alue. Alue on aapasuota. Karttatarkastelun perusteella alueella on neljä lähdettä. Huiskan ottamosta noin 0,6 km lounaaseen (Leväsuolla) ja noin 2,3 km koilliseen on ojitusten ympäröimät lähteet. Kyrönniemen ottamosta pohjoiseen noin 0,8 km etäisyydellä ja Säynäjäkankaan pohjoispuolella Säynäjäjärven rannalla on lähteet.

8 Uhanalaisten kasvien esiintymät on merkitty pohjavesialueiden karttoihin kuvan 1 mukaisin symbolein. 6 Kuva 1. Uhanalaisten kasviluokkien symbolit. 3.2 Vaikutukset Yli-Iin ympäristön länsiosan pohjavesialueiden luontoarvoihin Kyrönniemen vedenoton ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia Lapiosuon luo-1 alueelle, koska otettava määrä on selvästi pienempi kuin arvioitu antoisuus. Lisäksi pohjaveden päävirtaussuunta on Kyrönniemen alueella länsilounaaseen, mistä vesiä purkautuu Siuruanjokeen. Lapiosuo S SL-1-alueelle ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia etäisyydestäkään johtuen. Huiskankankaan pohjavedenjakaja sijaitsee noin Virvikkosuon Natura-alueen rajauksen kohdalla. Harjun ydinosa sijaitsee itä-länsi suunnassa, mistä tulee pääosa vedestä Huiskan ottamolle. Olemassa olevien tarkkailutulosten perusteella vaikutuksia Naturaalueelle ei ole nykyisellä otolla havaittu. Vedenoton lisäämisen Huiskankankaalta ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia Natura-alueelle. Huiskan ottamosta noin 0,6 km lounaaseen Leväsuolla sijaitsevalle lähteelle voi kohdistua vaikutuksia vedenotosta. Tulevan vedenoton lisäämiseen liittyen olisi hyvä tarkentaa hydrogeologisia olosuhteita Huiskan ottamon lounaispuolella, jolloin vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin. Säynäjäkankaan alueella sijaitsevaan lähteeseen voi vedenotosta kohdistua vähäisiä vaikutuksia, vaikka tulevat ottamot eivät sijaitse lähteen kohdalla. Pohjaveden virtauskuva alueella on selvitettävä tarkemmin, jotta vaikutukset voidaan arvioida. Muille lähteille (Huiska koillinen, Kyrönniemi) ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Vaikutukset Yli-Iin länsiosan alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuus on arvioitu kuuteen luokkaan, jotka on esitetty alla.

9 7 YLI-II LÄNSIOSA Vaikutuksen voimakkuus (ilman lievennystoimia) Natura 2000 Virvikkosuo (FI , SCI) 5 Luonnonsuojelualueet ei ole Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Lapiosuo (luo-1) 5 Lapiosuo S (SL-1) 5 Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit Huiska lounainen 0,6 km etäisyydellä lähde (karttatarkastelu) 3 Huiska koillinen 2,8 km etäisyydellä lähde (karttatarkastelu) 5 Kyrönniemen ottamosta noin 0,8 km pohjoiseen lähde (karttatarkastelu) 5 Säynäjäkankaan pohjoispuolella lähde (karttatarkastelu) 4 Huomioitavat kasvilajiesiintymät ei ole 3.3 Yli-Iin ympäristön itäosan pohjavesialueiden luontoarvot Välittömästi Saunakankaan eteläpuolella sijaitsee Kärppäsuo-Räinänsuo (FI , SCI/SPA-alue) Natura-alue. Alue on soidensuojelualueena suojeltu aapasuo. Saunakankaan luoteispuolella on Ruunasuo-Kolinsuo SL-1 alue. Ruunasuo-Kolinsuo on hyvin rehevä. Alueella on lettotason suokasvillisuutta, lähteikköjä ja lähdevaikutteista kasvillisuutta. Pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Kolijärvi, joka on mainittu erikseen kirkasvetisenä lähdejärvenä. Jäkäläkankaan läheisyydessä sijaitsevat Paratiisinsuo, Epäilyksensuo, Ojapuronlatvasuo, Iso Kalliosuo NW ja Iso Kalliosuo S SL-1- alueet. Paratiisinsuon pohjavesialueen puoleisella reunalla ei ole lähteitä tai lähdevaikutteista kasvillisuutta. Epäilyksensuosta ei ole saatavissa kasvillisuustietoja. Ojapuronlatvasuolla ei ole lähdevaikutteista kasvillisuutta. Vengasvaaran alueella sijaitsee Venkaan lähde (FI , SCI-alue) Natura-alue. Suojeluperusteena ovat lähteet ja lähdesuot -luontotyyppi. Vengasvaaran lähteet ovat vesilain mukaisia kohteita. Venkaan lähteen alueella on huomioitavia sammallajeja. Lajit eivät ole uhanalaisia. Välittömästi Siliänkankaan pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Tyräsuo (FI , SCI/SPA-alue) Natura-alue. Alue on aapasuota. Vesilain mukaisia kohteita ovat Siliäkankaalla sijaitsevat pienet lammet. Pyöriämaa-Jyskylampi alueen läheisyydessä ovat Puronlatvasuon SL-1-alue ja Siliäsuo luo-1-alue. Puronlatvasuon alueella on kaksi tihkupintaista lähteikköä. Alueella on reheviä luontotyyppejä, lettolajeja ja lähteisyyttä ilmentäviä lajeja. Vesilain mukaisia kohteita ovat Sadinselän lähteet. 3.4 Vaikutukset Yli-Iin ympäristön itäosan pohjavesialueiden luontoarvoihin Kärppäsuo-Räinänsuo Natura-alue on selvästi ylempänä kuin pohjoispuoleinen Saunajärvi (korkeusero 7 m). Korkeuserojen perustella on todennäköistä, että suo ei ole riippuvainen pohjavedestä. On arvioitu, että Kärppäsuon vedet suotautuvat osittain Saunakankaan läpi Saunajärveen. Alustavan arvion perusteella vedenoton

10 Saunakankaalta ei arvioida aiheuttavan vaikutuksia Natura-alueelle, mutta alueen hydrologiaa on selvitettävä tarkemmin, jotta voidaan laatia Natura-arviointi ja varmistua vaikutuksista. Saunakankaan luoteisosalla pohjavesivirtausta tapahtuu myös luoteen suuntaan eli Ruunasuo-Kolisuo SL-1 alueelle. Pohjaveden otolla voi olla hyvin vähäisiä, mutta tuskin havaittavia vaikutuksia em. alueelle. Vähäisiä vaikutuksia voi aiheutua myös Kolijärveen. Tarkemmat hydrologiset selvitykset ovat tarpeen vaikutusten arvioimiseksi. Tyräsuo Natura-alue ulottuu osittain myös Siliäkankaan pohjavesialueen puolelle. Pohjaveden päävirtaussuunta Siliäkankaan länsiosassa on länteen, keskiosassa lounaaseen ja osin pohjoiseen sekä itäosassa kaakkoon. Siliäkankaalle suunniteltujen vedenottamojen valuma-alueet eivät ulotu Natura-alueen läheisyyteen, joten vedenoton vaikutukset eivät ulottuisi Tyräsuon Natura-alueelle. Siliäkankaan Keskussuolla sijaitseviin pieniin lampiin ei myöskään arvioida kohdistuvan vaikutuksia vedenotosta. Vaikutukset Yli-Iin itäosan alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuuden asteikko on sama kuin kappaleessa 3.2. esitetty. 8 YLI-II ITÄOSA Vaikutuksen voimakkuus (ilman lievennystoimia) Natura 2000 Kärppäsuo-Räinänsuo FI (FI , SCI/SPA) 6 Venkaan lähde (FI , SCI) 5 Tyräsuo (FI , SCI/SPA) 5 Luonnonsuojelualueet Kärppäsuon-Räinänsuon soidensuojelualue SSA (sisältyy Natura-alueeseen Kärppäsuo-Räinänsuo) 6 Luonnonsuojeluohjelma-alueet Vengasvaara (HSO110110) 5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Puronlatvasuon (SL-1) 5 Kärppäsuon-Räinänsuon soidensuojelualue (luo-1, sisältyy Natura-alueeseen Kärppäsuo- Räinänsuo) 6 Ruunasuo-Kolinsuo (SL-1) 6 Iso Kalliosuo S (SL-1) 5 Ojapuronlatvasuo (SL-1) 5 Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit Lähde: Sadinselkä 5 Lähde: Vengasvaara 5 pienet lammet: Siliänkangas (Keskussuo) 5 Huomioitavat kasvilajiesiintymät Venkaan lähteen alueella huomioitavia sammallajeja, ei uhanalaisia Arkalan pohjavesialueiden luontoarvot Iso Kalliosuo ja Satamosuo Natura-alue (FI , SCI-alue) sijaitsevat noin 700 m etäisyydellä Siliänkankaalta. Kiiminkijoki Natura-alue (FI , SCI-alue) on lähimmillään noin 1 km etäisyydellä Pitämökankaalta.

11 Karttatarkastelun perusteella Makkaramaan alueella on pieni lampi, joka on vesilain mukainen kohde. Palokankaan pohjavesialueen pohjoispuolella sijaitsee Hirvisuo Natura-alue (FI , SCI/SPA-alue). Alue on suojeltu soidensuojelualueena (aapasuo). Maakuntakaavaehdotuksessa Palokankaan eteläpuolella sijaitsevalla Värkkisuolla on SL-1 merkintä. Palokankaan alueella on 1 uhanalainen ja 1 huomioitava kasvilajiesiintymä. Kasvit eivät ole suolajeja. Korkeammalla statuksella olevia lajeja on Iso Kalliosuo ja Satamasuon sekä Hirvisuon Natura-alueilla. Yksityinen luonnonsuojelualue Kannikonsuon luonnonkeidas (YSA207282) sijaitsee välittömästi Suoperän pohjavesialueen luoteispuolella, 1,2 km etäisyydellä suunnitellusta Suoperän läntisimmästä vedenottamosta. Isonkorvenmaan rauhoitusalue (MRA207726) sijaitsee Suoperän pohjavesialueen pohjoispuolella noin 2 km etäisyydellä suunnitellusta vedenottamosta Vaikutukset Arkalan pohjavesialueiden luontoarvoihin Kallioselän pohjavesialueen ja Iso Kalliosuo ja Satamosuo Natura-alueen välissä on olemassa olevan tiedon perusteella lajittuneita aineksia ja pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen. Kallioselältä otettava vesimäärä on vähäinen, joten vedenoton mahdolliset vaikutukset ovat myös vähäisiä, tuskin Natura-alueelle ulottuvia. Alue vaatii kuitenkin tarkemman hydrologisen tarkastelun vaikutusten varmistamiseksi. Kiiminkijoki Natura-alue sijaitsee niin etäällä mm. Pitämökankaan pohjavesialueesta, ettei pohjavedenotosta arvioida aiheutuvan vaikutuksia. Maaperätietojen mukaan Hirvisuon Natura-alueen ja Palokankaan pohjavesialueen välien alue olisi pääosiltaan moreenia, mutta hiekkaa tavataan osin myös vt 20 pohjoispuolella. Olemassa olevien tietojen perusteella Palokankaan pohjaveden virtaus tapahtuisi muodostuman itäosalla luoteen suuntaan ja länsiosalla lounaaseen. Pohjaveden virtauskuva ei ole täysin selkeä. Vaikutukset suunnitellulla vedenotolla Hirvinevan Natura-alueelle eivät ole todennäköisiä, mutta alue vaatii tarkemman hydrologisen tarkastelun. Palokankaan tai Makkaramaan suunnittelulla vedenotolla ei arvioida olevan vaikutuksia Värkkisuon SL-1 alueelle. Värkkisuon ja pohjavesialueiden välillä on ojituksia ja koillis-lounas suuntainen puro, jotka katkaisevat yhteyden alueiden välillä. Vedenoton Suoperän tai Siliäkankaan alueilta ei arvioida aiheuttavan vaikutusta yksityiselle luonnonsuojelualueelle Kannikonsuon luonnonkeidas, johtuen mm. etäisyyksistä ja hydrogeologisista olosuhteista. Alueiden välissä on moreenialueet sekä Pikku-Martimo joki. Isonkorvenmaan rauhoitusalueelle ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia vedenotosta pitkästä etäisyydestä (lähin suunniteltu vedenottamo n. 2 km) johtuen. Olemassa olevien tietojen mukaan Makkaramaan alueella sijaitsevan pienen lampareen ja suunnitellun vedenottamon välissä on hyvin vettä johtavia maalajeja ja pohjaveden virtaussuunta on lampareen alueella länteen. Näin ollen vedenotolla voi olla vähäisiä vaikutuksia Makkaramaan alueella sijaitsevan lammen alueelle. Vaikutukset Arkalan alueen luontoarvoihin on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaikutusten voimakkuuden asteikko on sama kuin kappaleessa 3.2. esitetty.

12 10 ARKALA Vaikutuksen voimakkuus (ilman lievennystoimia) Natura 2000 Hirvisuo (FI , SCI/SPA) 6 Kiiminkijoki (FI , SCI, Natura-alue kattaa koko vesistöalueen) 5 Iso Kalliosuo ja Satamosuo (FI , SCI) 6 Luonnonsuojelualueet Hirvisuon soidensuojelualue (SSA110087, sisältyy Hirvisuon Natura-alueeseen) 6 Kannikon luonnonkeidas (YSA207282) 5 Isokorvenmaan rauhoitusalue (MRA207726) 5 Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava Värkkisuo (SL-1) 5 Vesilain mukaiset vesiluonnon suojelutyypit yksi pieni lampi Makkaramaan alueella 3 Huomioitavat kasvilajiesiintymät Palokankaan alueella 1 uhanalainen ja 1 huomioitava kasvilajiesiintymä, eivät suolajeja. Korkeammalla statuksella olevia lajeja Iso Kalliosuo ja Satamasuon sekä Hirvisuon Naturaalueella. 5

13 4 KUSTANNUKSET 16X Vedenottoratkaisun kustannusarviot on päivitetty vastaamaan tarkennettua vedenottoratkaisua. Kustannukset on laskettu kaikissa vaihtoehdoissa samoilla periaatteilla Investointikustannukset Yli-Iin ja Arkalan pohjavesijaksojen hyödyntämisen kustannukset on arvioitu maaliskuun 2015 hintatason mukaisina. Kustannusarvio on laadittu suunnittelutason mukaisena pääkohteittain eriteltynä. Investointikustannuksiin ei sisälly maanhankinta, korvaukset, sähköliittymät eivätkä mahdolliset lupahakemusvaihetta varten tarvittavat lisäselvitykset. Hankkeen kokonaisinvestointikustannukset ovat 36,6 milj. (sis. alv 0%). Investointikustannuksista n. 58 %:ia muodostuu siirtojohtojen rakentamisesta. Käsittelylaitosten osuus investointikustannuksista on n. 18 %:ia. Taulukko 5. Yli-Iin-Arkalan investointikustannukset. Nimike Yks. Määrä á hinta Kustannus Yli-Ii vedenottamo kpl vedenottamoalueen kunnostaminen erä Huiskan vo:n kunnostaminen kpl Kyrönniemen lisäkaivo kpl alueen sisäiset johtolinjat -PEH110 m PEH160 m PEH200 m PEH250 m paineenkorottamot kpl alkalointilaitoslaitos, m 3 /d kpl raudanpoistolaitos, m 3 /d kpl Yli-Ii-Arkala johtolinja PEH500 m paineenkorottamo kpl välittömät kustannukset yhteensä Arkala vedenottamo kpl alueen sisäiset johtolinjat m -PEH110 m PEH160 m PEH200 m PEH250 m paineenkorottamot kpl käsittelylaitos, m 3 /d kpl Arkala-Hintta johtolinja PEH550 m välittömät kustannukset yhteensä Yli-Ii+Arkala välittömät kustannukset yhteensä yleiskulut ja arvaam. kustannukset 20 % kustannukset yhteensä (sis. alv 0%) Käyttökustannukset Vaihtoehdon käyttökustannukset on tarkennettu päivitetyn vedenottoratkaisun mukaiseksi. Käyttökustannusarvio sisältää vedenhankintajärjestelmän pääkohteiden käytön kustannukset. Kustannusarvioon ei sisälly hallinnon kustannuksia.

14 Taulukko 6. Viinivaara vaihtoehdon käyttökustannukset. 12 Nimike Investointi ( ) Kerroin Vesimäärä (m 3 ) á hinta Käyttökustannus Yli-Iin vedenottamoiden , käyttö Yli-Ii alkalointilaitos , Yli-Iin raudanpoistolaitos , Yli-Iin alueen verkosto , Yli-Iin paineenkorottamot Yli-Iin verkoston puhdistus Yli-Ii-Arkala vesijohto , paineenkorottamo Arkalan vedenottamot , Arkalan verkosto , paineenkorottamo Arkalan verkoston puhdistus Arkalan raudanpoistolaitos , Arkala-Hintta vesijohto , tarkkailut yms , Käyttökustannus yhteensä Yksikkökustannus 0,594 /m 3 Käsittelykustannukset ovat 2,4 miljoonaa euroa vuodessa, käyttökustannuksista käsittelyn osuus on 66 %. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvissa investoinneissa käyttökustannusten merkitys korostuu. Investointikustannus ja 30 vuoden ajalta diskontatut käyttökustannukset ovat tässä vaihtoehdossa yhteensä 83,4 miljoonaa euroa. 5 LISÄTUTKIMUSTARPEET 5.1 Arvioinnin laatimisen lähtökohta Tässä selvityksessä on arvioitu, mitä lisätutkimuksia ja selvityksiä tulee tehdä, jotta saavutetaan valmius hakea lupaa suunnitellulle vedenotolle. Lisätutkimustarpeen arviointi kattaa tutkimukset, joilla varmistetaan hyödynnettävissä olevan pohjaveden määrää ja laatua sekä vedenoton suunnittelua varten tarvittavat tutkimukset. Lisäksi esitetään arvio luontoarvoihin liittyvistä selvitystarpeista; käsittäen mm. maastossa tehtävät inventoinnit sekä vedenoton vaikutusarvioinnit. Olemassa olevan tiedon perusteella arvioidaan ne kohteet, joissa luontoarvot voivat aiheuttaa riskin, ettei lupaa saada suunnitellulle vedenottomäärälle. 5.2 Pohjavesitutkimukset Huuhkajakankaan pohjavesialueella on tarpeen tehdä koepumppaus. Huiskankankaalla Huiskan ottamon lounaispuolella on tarpeen tarkentaa hydrogeologisia olosuhteita. Vedonoton suunnittelua ja vaikutusarviointia palveleva pohjavesimallinnus on tarpeen. Kyrönniemen kaakkoispuolella Laipiosuon reunaosalla on tarpeen varmentaa hydrogeologiset olosuhteet. Hydrogeologinen selvitys edellyttää ainakin pohjavesiputkien asennusta.

15 Säynäjäkankaalla alueella on tarpeen selvittää pohjaveden virtauskuva alueella. Vedonoton suunnittelua ja vaikutusarviointia palveleva pohjavesimallinnus on tarpeen. Saunakankaan alueella on tarve suorittaa tarkentavia hydrogeologisia selvityksiä. Vedonoton suunnittelua ja vaikutusarviointia palveleva pohjavesimallinnus on tarpeen. Palokankaan pohjoisosassa Hirvisuon suunnassa tulee alueen hydrogeologisia olosuhteita tarkentaa pohjavesipintojen seurannalla esim. asentamalla uusia pohjavesiputkia Luontoarvot Yli-Iin ympäristö Huiskankankaan ja Kyrönniemen pohjavesialueille on tarpeen tehdä tarkentavat maastokäynnit lähialueen lähteiden luonnontilan tarkistamiseksi. Samalla käynnillä voidaan tarkistaa Lapiosuo luo-1 alueen Kyröniemeen rajautuvat suon reunaosat mahdollisten rehevämpien suotyyppien osalta. Maastotyöt tulee toteuttaa kenttäkaudella kesä-elokuu. Virvikkosuon ja Kärppäsuo-Räinänsuon Natura-alueille on tarpeen laatia Naturaarvioinnit tarkempien hydrologisten selvitysten jälkeen. Mikäli Natura-alueilta on käytettävissä luontotyyppi-inventointien tuloksia, voidaan Natura-arvioinnit laatia olemassa olevien tietojen perusteella. Jos tietoa ei ole saatavilla, on hankkeen arvioidulla vaikutusalueella tarpeen tehdä maastoinventoinnit kenttäkaudella kesäelokuu. Arkalan pohjavesialueet Iso Kalliosuo ja Satamosuo sekä Hirvisuon Natura-alueille on tarpeen laatia Naturaarvioinnit tarkempien hydrologisten selvitysten jälkeen. Mikäli Natura-alueilta on käytettävissä luontotyyppi-inventointien tuloksia, voidaan Natura-arvioinnit laatia olemassa olevien tietojen perusteella. Jos tietoa ei ole saatavilla, on hankkeen arvioidulla vaikutusalueella tarpeen tehdä maastoinventoinnit kenttäkaudella kesäelokuu. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Vedenottoratkaisua on tarkennettu siten, että on luotu ottamokohtainen vedenottoratkaisu. Vedenotto m 3 /d on sijoitettu siten, että merkittävät vaikutukset keskeisiin luontoarvoihin vältettäisiin. Vaikutusarviointi perustuu asiantuntijatyöhön, maastokartoituksia ei ole tehty. Yli-Iin ja etenkin Arkalan pohjavesialueet ovat pieniä ja ympäristöönsä nähden matalia harjumuodostumia. Vaihtoehdossa muodostuva hyödynnyskelpoinen vesimäärä on kattaa juuri vaaditun m 3 /d. Pohjavesialueiden ominaisuuksiin nähden alueelle on suunniteltu runsasta pohjavedenottoa, mistä johtuen vedenlaadun ja sen pysyvyyden ennakoidaan olevan heikko. Vesi vaatii suurelta osin raudanpoistokäsittelyn. Yli-Iin ratkaisun käyttökustannukset ovat korkeat, koska vesi joudutaan keräämään pitkiltä harjujaksoilta ja suurelta osin käsittelemään. Korkeat käyttökustannukset syövät vaihtoehdon kilpailukykyä. Hankkeen vaatimat vedonottoa palvelevat kattavat hydrogeologiset tutkimukset ovat valtaosin tekemättä, pääosalla alueista on suoritettu lyhyenkö koepumppaus. Natura- ja suosuojelukohteiden arvioinnit tulee tehdä maasto inventointeihin pohjautuen.

16 Luontoarvioinneille ja hydrogeologisille tutkimuksille olisi hyvä varata aikaa kahden vuoden ajalle. Vedenhankintajärjestelmästä on syytä laatia yleissuunnitelma, jossa ratkaistaan johtoreittien parhaat linjaukset, käsittelylaitosten sijoitukset ja tehdään järjestelmän tarkempi mitoitus. 14 Oulussa, 28. huhtikuuta 2015 Pöyry Finland Oy DI Hanna Sandqvist DI Kari Pellikka FM Ella Kilpeläinen FM Sari Ylitulkkila