LUONNOS VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖNUMERO: E27536 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 29.9.

Transkriptio

1 LUONNOS TYÖNUMERO: E27536 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI N PÄIVITTÄMINEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

2 Muutoslista VALMIS ATA ATA TKIV LUONNOS ATA ATA TKIV LUONNOS ATA ATA TKIV LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö 1 JOHDANTO SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT Yleistä Kaavoitus Voimassa olevat kaavat Hyväksytyt ja vireillä olevat maankäytön suunnitelmat Uudet maankäytön suunnitelmat Pohjavesialueet Natura-alueet Turvetuotantoalueet VESIHUOLLON NYKYTILA Toiminta-alueet Vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat ja vesiyhtymät Aittojärven vesiosuuskunta Ala-Livon vesisosuuskunta Ervastin vesijohto Ervastin vesiosuuskunta Haapalan vesiosuuskunta Hetejärven vesiosuuskunta Hirvaskosken vesiosuuskunta Iinattijärven avoin vesiyhtiö Jaalangan vesiosuuskunta Jaurakkajärven avoin vesiyhtiö Jongun vesiosuuskunta Jäkälävaaran vesihuoltoyhtiö Kaita-ahon vesiosuuskunta Kalliosuon vesiosuuskunta Kipinän vesiosuuskunta Kollajan vesiosuuskunta Kongasjärven vesiosuuskunta Koretten vesiosuuskunta Korpisen vesiosuuskunta Kouvan vesiosuuskunta Kuren vesiosuuskunta Kärenperän avoin vesihuoltoyhtymä Liekokylän vesiosuuskunta Livon vesiosuuskunta Metsälän vesiosuuskunta Pintamon vesiosuuskunta S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 Pisteen vesiosuuskunta Pudasjärven vesiosuuskunta Puhoskylän vesiosuuskunta Pärjänsuon vesiosuuskunta Ruuhensuon vesiosuuskunta Sarajärven vesiosuuskunta Seulan vesiosuuskunta Siivikon avoin vesihuoltoyhtymä Siuruan vesiosuuskunta Syväojan vesihuoltoyhtymä Syötteen vesi- ja viemärilaitos (Pudasjärven kaupunki) Sänkivaaran vesihuoltoyhtymä Särkivaaran avoin vesihuoltoyhtymä Särkivaaran vesiosuuskunta Taipaleenharjun vesiosuuskunta Tuhansuon avoin vesihuoltoyhtymä Tuhansuon vesiosuuskunta Tällinperän vesihuolto Venymän avoin vesihuoltoyhtymä Viiankankaan vesiosuuskunta Viinivaaran vesiosuuskunta Yli-Kuren vesiosuuskunta Yli-Livon vesiosuuskunta Talousveden laatu Vesijohtoverkostot Varmuusluokitus Sammutusvesihuolto Taloushallinto Viemärilaitokset Jätevedenpuhdistamot Hirvaskosken jätevedenpuhdistamo Kurenalan jätevedenpuhdistamo Syötteen jätevedenpuhdistamo Taipaleenharjun jätevedenpuhdistamo Sako- ja umpikaivolietteen vastaanotto Viemäriverkostot ja laitteet Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat kiinteistöt Talousveden hankinta Jätevesien käsittely Yhteistyö vesihuollossa Yhteistyö Pudasjärven kaupungin alueella o:\dokumentit_112\pudasjarvi\e27536_vesihuollon_kehittämissuunnitelma\c_suunnitelmat\tekstit\e27536_vhks_pudasjärvi.docx

5 Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö Ennalta ehkäisevät toimet Varautumissuunnitelma Valmiussuunnitelma Pohjavesialueen suojelusuunnitelma Vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma Sammutusvesisuunnitelma Vesihuoltosopimukset VESIHUOLLON YLEISET TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Vesihuollon yleiset tavoitteet ja päämäärät Vedenhankinta Jätevesienkäsittely Haja-asutus ja loma-asutus Vesihuoltolaitostoimintojen kehitysnäkymät kaupungissa Väestöennuste Vedenkulutusennusteet Ennusteet jätevesimääristä ja lietteestä VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA TOIMENPITEET Pudasjärven kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma v Vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Laitosten välinen yhteistyö Laitosten vedenhankinnan varmuusluokitus Yhdysvesijohdot Lisävedenottamot Desinfiointivalmius Keskitetty jätevesiviemäröinti Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat kiinteistöt Talousveden hankinta Jätevesien käsittely Uudistetun vesihuoltolain asettamat vaatimukset Vesihuoltolaitoksen selvilläolo- ja tarkkailuvelvollisuus (VHL 15 ) Vesihuoltolaitoksen palvelujen turvaaminen häiriötilanteissa (VHL 15 a ) Vesihuoltolaitoksen taloushallinto (VHL, 4 luku) Pohjavedenotto ja pohjaveden suojelu VESIHUOLLON RAHOITUKSEN PERIAATTEET Vesihuollon tukeminen Oma rahoitus Pudasjärven kaupungin rahoitus o:\dokumentit_112\pudasjarvi\e27536_vesihuollon_kehittämissuunnitelma\c_suunnitelmat\tekstit\e27536_vhks_pudasjärvi.docx

6 6.4 Valtion rahoitus EU-rahoitus SUUNNITELMAN PÄÄTÖKSET JA YLLÄPITO SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN YHTEENVETO LIITTEET: LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Kehittämiskohteet, -tarpeet ja toimenpiteet (3 s.) Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevat pohjavesialueet (2 s.) Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevat Natura 2000 alueet (1 s.) Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet (2 s.) Laitosten talousveden laatu ja käsittely (1 s.) Laitosten vesijohtoverkostopituudet ja palo/vesipostit (1 s.) KARTAT: Nykytilakartta ( ) Suunnitelmakartta ( ) Pohjavesi-, Natura ja turvetuotantoalueet ( ) o:\dokumentit_112\pudasjarvi\e27536_vesihuollon_kehittämissuunnitelma\c_suunnitelmat\tekstit\e27536_vhks_pudasjärvi.docx

7 SUUNNITELMASSA KAYTETYT TERMIT JA LYHENTEET Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä jäteveden poisjohtamista ja käsittelyä (Vesihuoltolaki 3 ). Vesihuoltolaitos; laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta kunnan hyväksymällä toiminta-alueella (Vesihuoltolaki 3 ). Toiminta-alue; on vesihuoltolain mukaisen vesihuoltolaitoksen toiminta-alue. Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vesihuollosta yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen. Vaikutusalue; on vesihuoltolain mukaisen vesihuoltolaitoksen tai muun vesihuoltopalveluja tarjoavan laitoksen epävirallinen vaikutusalue. Vaikutusalueiden rajat on määritetty siten, että ne kattavat pääasiassa olemassa olevat vesihuoltoverkostot. Vaikutusalueet on määritetty Koillismaan vesihuollon yleissuunnitelman yhteydessä (AIRI Ympäristö Oy). Suunnittelualue; alue, jota vesihuollon kehittämissuunnitelma koskee (Pudasjärven kaupungin alue). VHL; Vesihuoltolaki (119/2001) 1 (55)

8 1 JOHDANTO Vesihuoltolain (119/2001) tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Laki vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014) on tullut voimaan ja se on sisällytetty vesihuoltolakiin (119/2001). Lain tavoitteiden toteuttamiseksi kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (VHL 5 ). Vesihuollon kehittämissuunnitelma on kunnan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja, jolla ei ole oikeusvaikutusta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Pudasjärven kaupungille on laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelma vuonna Nyt laadittu suunnitelma on päivitetty versio edellisestä. Suunnitelman ennusteet ovat Pudasjärven kaupungin vuoden 2040 arvioidun väestökehityksen mukaiset. Kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Pudasjärven kaupunkia ja Taivalkosken kuntaa koskeva Koillismaan vesihuollon yleissuunnitelma ja osuuskuntien yhteistyöselvitys (AIRI Ympäristö Oy) laadittiin vuosien aikana. Työhön kuului kattava perusselvitys Pudasjärven kaupungin ja Taivalkosken kunnan vesihuollon nykytilasta. Työn lopputuotteeksi saatiin koottua laaja aineisto erilaisia teknisiä vaihtoehtoja vesihuollon tulevaa kehittämistä varten. Useat tässä Pudasjärven kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyistä toimenpideehdotuksista pohjautuvatkin laadittuun Koillismaan vesihuollon yleissuunnitelmaan ja osuuskuntien yhteistyöselvitykseen. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on tehty Pudasjärven kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa Sweco Ympäristö Oy:n Oulun toimistolla. Vesihuollon kehittämissuunnitelman työryhmään ovat osallistuneet: Eero Talala Terttu Määttä Juha-Matti Sääskilahti Antti Tabell Tommi Kiviniemi Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupunki Pudasjärven kaupunki Sweco Ympäristö Oy Sweco Ympäristö Oy Työryhmä on kokoontunut aikana 3 kertaa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on ollut nähtävillä ja siitä on pyydetty lausunnot,, ja. Lausunnot ovat suunnitelman Iiitteinä. Saatujen lausuntojen perusteella on tehty tarvittavat muutokset ja täydennykset. 2 (55)

9 2 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 2.1 Yleistä Suunnittelualue kattaa Pudasjärven kaupungin alueen. Pudasjärven kaupunki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa Iijoen keskijuoksulla. Pudasjärvi kuuluu Oulunkaaren seutukuntaan. Pudasjärven naapurikuntia ovat Ii, Oulu, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski ja Utajärvi. Pudasjärven keskustaajama on nimeltään Kurenalus. Pudasjärven kokonaispinta-ala on 5867,24 km 2, josta sisävesialueita on 228,67 km2. Väestötiheys on 1,49 as/km 2. Kaupungin asukasluku v lopussa oli 8537 (Tilastokeskus). Keskustaajaman, joka sijaitsee Iijoen ja VT 20:n (Oulu-Kuusamo) varressa, taajama-aste on 48,7 % ( ). Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 pääkylään, jotka jakaantuvat edelleen pienempiin osa-alueisiin. Noin puolet kaupungin väestöstä asuu näillä haja-asutusalueilla. 2.2 Kaavoitus Voimassa olevat kaavat Pudasjärven kaupungissa on voimassa seuraavat kaavat: Maakuntakaavat 2005 vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (maakuntakaavan uudistaminen on vireillä) Osayleiskaavat Kurenalan osayleiskaava (uusittavana, valmistunee vuodenvaihteessa) Syötteen osayleiskaava, osittain oikeusvaikutteinen Puhosjärven rantayleiskaava, oikeusvaikutteinen Törrönkankaan osayleiskaava (valmistunee vuodenvaihteessa) Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Kurenalan keskustaajaman alueella on voimassa 3 erillistä asemakaavaa: Rimminkangas Eteläosa Pohjoinen Syötteen alueella on voimassa toisistaan irrallisia asema tai ranta-asemakaavoja: Pytkynharjun asemakaava Riihikummun asemakaava Iso-Syötteen asemakaava Hulhavanahon asemakaava Luokkavaaran asemakaava Pikku-Syötteen asemakaava Lähteenmäen asemakaava 3 (55)

10 Särkiperän asemakaava Salmentakasen asemakaava Naamankajärven ranta-asemakaava Naamangan tilan ranta-asemakaava Salmentakasen ranta-asemakaava Ala-Huuhkasen ranta-asemakaava Huuhkasenkankaan ranta-asemakaava Edellä mainittujen lisäksi Pudasjärven kaupungin alueella on voimassa useita pieniä ranta-asemakaavoja Hyväksytyt ja vireillä olevat maankäytön suunnitelmat Alla on esitelty hyväksyttyjä tai vireillä olevia, yleiskaavatasoisia maankäytön suunnitelmia (Kaavoituskatsaus 2014): Tolpanvaaran-Jylhävaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava (hyväksytty valtuustossa , hyväksymispäätöksestä on valitettu) Iijokivarren rantaosayleiskaava (hyväksytty valtuustossa , hyväksymispäätöksestä on valitettu) Törrönkankaan-Riekinkankaan-Kirkonseudun osayleiskaavoitus (kaava on ollut luonnoksena nähtävillä ) Kurenalan osayleiskaavan uudistaminen (kaava valmistunee v keväällä) Livojokivarren rantaosayleiskaava (hyväksytty valtuustossa ) Alla on esitelty hyväksyttyjä tai vireillä olevia, asemakaavatasoisia maankäytön suunnitelmia (Kaavoituskatsaus 2014): Asemakaavan muutoksia Kurenalan pohjoisen ja eteläisen osan asemakaavan ja Rimminkankaan asemakaavan alueella (Kurenalan uusi koulukeskus ja Pietarilan asuntoalue) Haukijärven ja Pienen Haukijärven ranta-asemakaavan muutos ja laajennus (hyväksytty valtuustossa ) Korpijoen ranta-asemakaava (hyväksytty valtuustossa ) Jongunjärven ranta-asemakaava (hyväksytty valtuustossa , päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kaava voimassa kaupungin hallituksen päätöksellä muilta kuin valituksen alaisilta osilta) Tuulijärven ranta-asemakaava (hyväksytty valtuustossa ) Särkivaaran ranta-asemakaavan osittainen muutos (luonnos pidettiin nähtävillä ) Uudet maankäytön suunnitelmat Seuraavassa on listattu uusia maankäytön suunnitelmia (Kaavoituskatsaus 2014): Törrönkankaan asemakaava Kurenalan kauppapaikan kehittämisen yleissuunnittelu 4 (55)

11 Maankäyttöpainotteinen kehittämissuunnitelma (strateginen, koko kaupungin aluetta koskeva elinkeinojen ja yhdyskuntarakenteen kehittämissuunnitelma, käynnistyy vuoden 2015 lopulla) Viinivaara (Oulun kaupungin hanke vedenhankinnan ja jakelun turvaamiseksi) 2.3 Pohjavesialueet Pudasjärven kaupungin alueella pohjavesivarat ovat suuret. Alueella oleva harjujakso on osa Perämeren rannikolta Pohjois-Kainuuseen kulkevaa harjumuodostelmaa. Pohjavesialueet koostuvat länsi-itä ja luode-kaakko suuntaisista pidemmistä yhtenäisistä jonoista sekä pienemmistä harjumuodostelmilla olevista jonoista ja yksittäisistä pohjavesialueista. Pudasjärvellä toimivien vesihuoltolaitosten ja osuuskuntien vedenhankinta perustuu pohjaveden käyttöön. Pohjavesialueiden luokitus on seuraava: Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue I-luokan pohjavesialueeksi luokitellaan pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi kriisiajan vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa. Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue II-luokan pohjavesialue on alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle toistaiseksi ei ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Luokka III: Muu pohjavesialue Pohjavesialueita, joiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Pudasjärven kaupungin alueella on 43 kappaletta I luokan pohjavesialueita. Kaikki pohjavesialueet on listattu liitteeseen 2 ja esitetty kartoilla. Uudet säännökset pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokittelusta Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin (1299/2004) on lisätty uusi pohjavesien rajaamista ja luokittelua koskeva luku (2 a). Lakimuutos on tullut voimaan Nykyisin pohjavesialueet on käytännössä luokiteltu vedenhankintaan soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella edellä esitettyihin kolmeen luokkaan. Jatkossakin ELYkeskukset luokittelevat ne vedenhankintaan soveltuvuuden perusteella 1-luokkaan (tärkeät pohjavesialueet) ja 2-luokkaan (vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet). Uusi luokittelu korvaa nykyiset I ja II -luokat, joihin kuuluvia alueita tarkastellaan uudelleen niiden sijoittamiseksi uusiin luokkiin. Nykyisin käytössä oleva luokka III, eli muut pohjavesialueet, poistetaan kokonaan tai luokitellaan 1- tai 2-luokkaan riippuen siitä, soveltuu- 5 (55)

12 ko alue vedenhankintaan. Laissa säädetään myös pohjavesialueista, joista pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Näitä pohjavesialueita koskien otetaan käyttöön uusi E-luokka. Tavoitteena on saada uusi luokitus tehtyä vuoden 2019 loppuun mennessä. 2.4 Natura-alueet Natura verkosto suojaa monimuotoista luontoa. Osin tai kokonaan Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsee 31 kpl Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Naturaalueet on esitetty liitteessä 3 ja kartalla Turvetuotantoalueet Jyrsin- ja palaturvetta käytetään Suomessa pääasiassa energiantuotantoon. Turpeella tuotetun energian osuus energian kokonaiskulutuksesta vaihtelee vuosittain turpeen tuotanto- ja polttomäärien vaihtelusta johtuen, mutta viime vuosina se on ollut 6 7 % luokkaa. Toiminta turvetuotantoalueella on pitkäaikaista, keskimäärin 30 vuotta. Tuotannon päätyttyä alue voidaan ottaa muuhun maankäyttöön, kuten pelloksi, kosteikoksi tai metsätalous-alueeksi. Turvetuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöihin kiintoainetta, ravinteita, humusta ja rautaa. Vaikka turvetuotannon osuus vesistöön tulevasta fosfori- ja typpikuormituksesta ei valtakunnallisessa tarkastelussa ole kovin suuri, voi turvetuotannolla olla alueellisesti ja paikallisesti merkittäviä vaikutuksia vesistön tilaan. Luonnontilaisten soiden pintaturve on usein vedellä kyllästynyt. Veden pinta ulottuu suon ylimpiin kerroksiin eikä pohjavedenkorkeus vaihtele suuresti. Turvemaiden ojitusten vaikutukset suon hydrologiaan vaihtelevat ajallisesti ja paikallisten ominaisuuksien mukaan. Vesitaseessa tapahtuu harvoin muutoksia, elleivät kuivatusojat ulotu turpeen alla oleviin mineraalimaakerrostumiin. Nykyisin pohjavesialueille ei sijoiteta turvetuotantoa pohjaveden tilan vaarantumisen vuoksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus valvoo alueellaan toimivien turvetuotantoalueiden toimintaa. Pudasjärven kaupungin alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet on esitetty liitteessä 4 ja kartalla VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Toiminta-alueet Kunnan alueella vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai jätevesiviemäriin on tarpeen toteutuneen tai suunnitellun yhdyskuntakehityksen vuoksi. (VHL 7 ) Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ja tarvittaessa muuttaa hyväksyttyä toiminta-aluetta vesihuollosta huolehtimiseen soveltuvan laitoksen esityksestä tai, jos laitos ei tällaista esitystä ole tehnyt, laitosta kuultuaan. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä tai muuttamista asiasta on tiedotettava riittävässä laajuudessa sekä varattava val- 6 (55)

13 vontaviranomaisille mahdollisuus antaa lausunto ja alueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille tilaisuus tulla kuulluiksi. (VHL 8 ) Toiminta-alueen tulee olla sellainen, että: 1) vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti; ja 2) vesihuollon kustannusten kattamiseksi perittävät vesihuollon maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Hyväksyessään toiminta-alueen kunnan tulee toiminta-alueen eri osien vesihuollon tarpeet huomioon ottaen määrittää alueet, jotka on saatettava vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston piiriin, sekä alueet, jotka on saatettava laitoksen jätevesiviemäriverkoston piiriin. Hyväksymispäätöksen yhteydessä on myös asetettava tavoitteellinen yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaava aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin. (VHL 8 ) Toiminta-alue, sillä sijaitsevat taajamat sekä vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettavat alueet esitetään kartalla, jonka on oltava yleisesti saatavilla tietoverkossa. Toiminta-alueen hyväksymisestä on tiedotettava riittävässä laajuudessa. (VHL 8 ) Toiminta-alue määritetään tarvittaessa erikseen vedenjakelulle (vesijohtoverkoston toiminta-alue) ja jätevesiviemäröinnille (jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue). Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Pudasjärven kaupungissa Vuonna 2004 Pudasjärven kaupungin alueella toimi 32 vesihuoltolaitosta, joihin kuhunkin kuului vähintään joko 10 taloutta tai 50 asukasta. Näille vesihuoltolaitoksille on määritetty toiminta-alueet, jotka on hyväksytty valtuustossa Toiminta-alueet on tällöin määritetty niin, että ne kattoivat olemassa olevat verkostoalueet. Vesihuoltolaitokset, joille toiminta-alueet on määritetty, on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.1.Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vesihuoltolaitos Vesijohtoverkoston toiminta-alue Jätevesiviemäriverkoston toiminta-alue 1 Aittojärven vesiosuuskunta - 2 Ala-Livon vesiosuuskunta - 3 Ervastin vesiosuuskunta - 4 Haapalan vesiosuuskunta - 5 Hetejärven vesiosuuskunta - 6 Hirvaskosken vesiosuuskunta 7 Jaalangan vesiosuuskunta - 8 Jaurakkajärven avoin vesiyhtiö - 9 Jongun vesiosuuskunta - 10 Kaita-ahon vesiosuuskunta - 11 Kalliosuon vesiosuuskunta - 12 Kipinän vesiosuuskunta - 13 Kollajan vesiosuuskunta - 7 (55)

14 14 Kongasjärven vesiosuuskunta - 15 Koretten vesiosuuskunta - 16 Korpisen vesiosuuskunta - 17 Kuren vesiosuuskunta - 18 Livon vesiosuuskunta - 19 Metsälän vesiosuuskunta - 20 Pintamon vesiosuuskunta - 21 Pudasjärven vesiosuuskunta 22 Puhoskylän vesiosuuskunta - 23 Pärjänsuon vesiosuuskunta - 24 Ruuhensuon vesiosuuskunta - 25 Sarajärven vesiosuuskunta - 26 Seulan vesiosuuskunta - 27 Siuruan vesiosuuskunta - 28 Syötteen vesi- ja viemärilaitos 29 Särkivaaran vesiosuuskunta - 30 Taipaleenharjun vesiosuuskunta 31 Viinivaaran vesiosuuskunta - 32 Yli-Livon vesiosuuskunta - Pudasjärven vesiosuuskunnan jätevesiviemäriverkoston toiminta-aluetta sekä Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueita on laajennettu valtuuston päätöksellä Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen on edelleen tehty muutoksia, jotka on hyväksytty valtuustossa Vesihuoltolaitokset, vesiosuuskunnat ja vesiyhtymät Edellisessä kappaleessa mainituille 32 vesihuoltolaitokselle on määritetty ja hyväksytty vesihuoltolain mukainen toiminta-alue. Kaiken kaikkiaan Pudasjärven kaupungin alueella toimii arviolta noin 50 talousvettä jakavaa laitosta. Vesijohtoverkostoon on liittynyt noin 95 % kunnan asukkaista. Jätevedenkäsittelystä vastaavat Pudasjärven vesiosuuskunta, Syötteen vesi- ja viemärilaitos, Taipaleenharjun vesiosuuskunta ja Hirvaskosken vesiosuuskunta. Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt arviolta noin 50 % kaupungin asukkaista. Seuraavassa on esitelty Pudasjärven kaupungin alueella toimivat vesihuoltolaitokset ja vesiosuuskunnat/yhtymät mm. vedenottotietoineen. Vesilain (587/2011) 3 luvun 3 :n mukaan vedenottoa varten täytyy hakea aina lupa, mikäli vettä otetaan yli 250 m 3 /d. Alla esitetyt tiedot perustuvat pääasiassa Koillismaan vesihuollon yleissuunnitelman yhteydessä kerättyyn aineistoon. Tietoja on päivitetty tämän suunnitelman yhteydessä lähetettyjen kyselylomakkeiden avulla. Kyselyt lähettiin 48 laitokselle ja hieman vajaa puolet saatiin täytettyinä takaisin. Kaikkien alla esiteltyjen laitosten sijainti on esitetty nykytilakartassa Aittojärven vesiosuuskunta Aittojärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. 8 (55)

15 Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 43 kpl, loma-asuntoja 27 kpl. Kaksi karjatilaa ja koulu. Yhteensä noin 150 asukasta. Vesiosuuskunnalla on käytössään Auralankankaan vedenottamo Auralankangas- Riekinkangas -pohjavesialueella. Siiviläputkikaivo, rakennettu Vedenotto 8915 m 3 /a vuonna Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek, 2009). Alue aidattu, betonista tehty kaivorakennus kaivon päällä. Verkostossa virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Yhteys Pudasjärven vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon Ala-Livon vesisosuuskunta Ala-Livon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 22 kpl ja loma-asuntoja 12 kpl. Vesiosuuskunnalla on Nissinkankaan vedenottamo Nissinkankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Vedenotto 2053 m 3 /a vuonna Painesäiliö. Alue aidattu, betonista tehty kaivorakennus kaivon päällä Ervastin vesijohto Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos, jonka vaikutusalue lähellä Ervastin vesiosuuskunnan toiminta-aluetta Ervastin vesiosuuskunta Ervastin vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Kiinteistöjä 26 kpl, joista 16 asuinkiinteistöä. 74 asukasta, yksi karjatila. Vesiosuuskunnalla on Ojalankankaan vedenottamo Ojalankankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Ottamon antoisuus 40 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä 3057 m 3 vuonna Painesäiliö. Kalkkikivialkalointi. 9 (55)

16 Alue aidattu, betonista tehty kaivorakennus kaivon päällä. Kansirakenne uusittu. Lähivuosien toimenpiteinä suojakatoksen rakentaminen ja varavoimakoneen hankinta Haapalan vesiosuuskunta Haapalan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: 72 kiinteistöä. Yhteensä noin 140 henkilöä. Vuonna 2011 laskutettu vesimäärä oli 4522 m 3 /a. Vuonna 2011 laskuttamaton vesimäärä oli 200 m 3 /a. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Haapalan vedenottamo Hylkilammen pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Antoisuusarvio 50 m 3 /d. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä. Kalkkikivialkalointi. Porakaivo (Ø200), rakennettu Antoisuusarvio 30 m 3 /d. Kuivakäyntisuoja Hetejärven vesiosuuskunta Hetejärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 30 kpl ja loma-asuntoja 38 kpl. Varavesilähteenä Karkuahon vedenottamo. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli 7500 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli 2800 m 3 /a. Vesiosuuskunnalla on Hanhilehdon vedenottamo Hanhilehdon pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu Vuonna 2012 vedenotto oli noin m 3 /a. Painesäiliö. Kalkkikiveä kaivossa. Alue aidattu, rakennus. Yhteys Kärenperän avoimen vesihuoltoyhtymän vesijohtoverkostoon. 10 (55)

17 3.2.7 Hirvaskosken vesiosuuskunta Hirvaskosken vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä toiminta-alueellaan (erilliset toiminta-alueet vedenjakelulle ja jätevesiviemäröinnille). Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 106 kpl (3 karjatilaa), loma-asuntoja 50 kpl sekä koulu ja kahvila. Toimittaa vettä Jongun vesiosuuskunnalle. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Korentokankaan vedenottamo Korentokankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu Ottamon antoisuus 1350 m 3 /d. Vuonna 2014 vedenotto oli noin m 3 ja laskutettu vesimäärä m 3. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus Alue aidattu, betonista tehty kaivorakennus kaivon päällä Iinattijärven avoin vesiyhtiö Iinattijärven avoin vesiyhtiö vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan Iinattijärven länsirannalla. Avainlukuja: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 11 kpl ja loma-asuntoja 18 kpl. Vesiyhtiöllä on Iinattijärven vedenottamo Pikku Ohtavaaran pohjavesialueella. 2 kpl kuilukaivoja (Ø1500), rakennettu Ottamon antoisuus 70 m 3 /d. Vuonna 2008 vedenotto oli noin 70 m 3 /d. Kaivojen alueet aidattu, ei rakennuksia Jaalangan vesiosuuskunta Jaalangan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: 81 kiinteistöä (asuinkiinteistöt ja loma-asunnot) ja metsästysmaja. Vesiosuuskunnalla on Korkiaselän vedenottamo Korkiaselän pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu Vuonna 2012 vedenotto oli noin m 3 /a. Painesäiliö. Ohjaus paineantureilla. Varavoimakone. 11 (55)

18 Aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Varavoimakoneelle erillinen rakennus Jaurakkajärven avoin vesiyhtiö Jaurakkajärven avoin vesiyhtiö vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 14 kpl ja loma-asuntoja 14 kpl, yhteensä noin 35 henkilöä. 1 karjatila. Ei vesimittareita Vesiyhtiöllä on Kupsonvaarassa kaksi vedenottamoa. Kuilukaivo (Ø1800), rakennettu Ei vesimittareita Alue aidattu, ei rakennuksia. Kuilukaivo (Ø1800), rakennettu Vuonna 2008 vedenotto oli noin 100 m 3 /a. Alue aidattu, ei rakennuksia Jongun vesiosuuskunta Jongun vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 31 kpl ja loma-asuntoja 35 kpl, yhteensä noin 120 vakituista asukasta. Ostaa vetensä Hirvaskosken vesiosuuskunnalta (4943 m 3 /a vuonna 2012). Maanalainen betoninen paineenkorottamo, rakennettu Virtausmittaus paineenkorottamolla ja kulutuspisteissä. Suunnitelmissa rakentaa huuhtelu/desinfiointiyhde verkoston kaukaisimpaan kohtaan Jäkälävaaran vesihuoltoyhtiö Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin koillisosassa Kaita-ahon vesiosuuskunta Kaita-ahon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Levo-ojan avoin vesiyhtymä ja Panuman vesiosuuskunta yhdistyivät Kaita-ahon vesiosuuskunnaksi. Toiminta alkanut 1970-luvulla. Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 29 kpl ja loma-asuntoja 20 kpl, noin henkilöä. 12 (55)

19 Vesiosuuskunnalla on Kaita-ahon vedenottamo Kaita-ahon pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø2000), rakennettu 1970 luvulla. Vuonna 2008 vedenotto oli noin 4000 m 3 /a. Taajuusmuuttaja. Alue aidattu, rakennus Kalliosuon vesiosuuskunta Kalliosuon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 44 kpl ja loma-asuntoja 8 kpl, noin 100 henkilöä. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli 6051 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli m 3 /a. Vesiosuuskunnalla on Siuruan vedenottamo Petäjäkankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3500), rakennettu 1970, Ottamon antoisuus 70 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli m 3 /a. Alkalointi (WatMan). Alue aidattu, rakennus. Yhteys Siuruan vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon Kipinän vesiosuuskunta Kipinän vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 19 kpl ja loma-asuntoja 27 kpl, koulu, kalastusmatkailukeskus, yhteensä 96 asukasta. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Kipinän vedenottamo Kipinänkankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu Ottamon antoisuus 100 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2014 oli 3311 m 3 ja laskutettu vesimäärä 2729 m 3. Painesäiliö, putkistot saneerattu (rosteri) v Kalkkikivialkalointi. Alue aidattu, rakennus Kollajan vesiosuuskunta Kollajan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja toiminta-alueellaan. Avainlukuja: 13 (55)

20 Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 45 kpl ja loma-asuntoja 40 kpl. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli 7239 m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli 1961 m 3 /a. Vesiosuuskunnalla on Kollajan vedenottamo Kollajankankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Ottamon antoisuus 50 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli noin 9200 m 3 /a. Painesäiliö. Kalkkikivirouhe kaivon pohjalla Kongasjärven vesiosuuskunta Kongasjärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 43 kpl, loma-asuntoja 14 kpl sekä kaupungin tai yhdistysten kiinteistöjä 9 kpl. 81 asukasta. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli noin m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli noin 310 m 3 /a. Verkostossa virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Osuuskunta on maininnut kehittämistarpeekseen desinfiointivalmiuden rakentamisen sekä valvontatutkimusohjelman ja varautumissuunnitelman päivittämiset. Vesiosuuskunnalla on Pienen Marikaisvaaran vedenottamo Pienen Marikaisvaaran pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Ottamon antoisuus 9250 m 3 /a. Vedenotto vuonna 2014 oli noin 5291 m 3 kuin myös laskutettu vesimäärä.. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Yhteys Pudasjärven vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon Koretten vesiosuuskunta Koretten vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 45 kpl ja loma-asuntoja 12 kpl, 122 asukasta. Yksi karjatila. Verkostossa virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Mäntyharjun vedenottamo Mäntyharjun pohjavesialueella. 14 (55)

21 Kuilukaivo (Ø5000), rakennettu Ottamon antoisuus 30 m 3 /d. Mäntyharjun antoisuus 100 m 3 /d Vedenotto vuonna 2014 oli noin 3600 m 3 ja laskutettu vesimäärä 2871 m 3. 2 painesäiliötä ja painekytkimet. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä Korpisen vesiosuuskunta Korpisen vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Kiinteistöjä 52 kpl, noin 120 asukasta. Kaksi karjatilaa. Vesiosuuskunnalla on Korpisen vedenottamo Poikavaaran pohjavesialueella. Siiviläputkikaivo, rakennettu Vedenotto vuonna 2012 oli noin 5500 m 3 /a. Painesäiliö. Alue aidattu, ei rakennuksia. Toinen kaivo Poikavaarassa varalla Kouvan vesiosuuskunta Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin koillisosassa Kuren vesiosuuskunta Kuren vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: 26 kiinteistöä, 32 asukasta. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on käytössään Patokankaan vedenottamo Hietaharju-Patokangas - pohjavesialueella. Siiviläputkikaivo, rakennettu Vedenotto vuonna 2014 oli 2900 m 3 kuin myös laskutettu vesimäärä. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä Kärenperän avoin vesihuoltoyhtymä Kärenperän avoin vesihuoltoyhtymä vastaa talousveden jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 6 kpl sekä Juustola. 15 (55)

22 Yhtymä ottaa talousvetensä Kärenperän vedenottamolta Karkuahon pohjavesialueelta. Vedenottamo on Pudasjärven kaupungin omistuksessa. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Yhteys Hetejärven vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon Liekokylän vesiosuuskunta Liekokylän vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 6 kpl ja loma-asuntoja 2 kpl, noin 12 henkilöä. Vesiosuuskunnalla on Toppisenahon vedenottamo Toppisenahon pohjavesialueella. Kuilukaivo, rakennettu Vedenotto vuonna 2009 oli 541 m 3 /a. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä Livon vesiosuuskunta Livon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: 26 asuinkiinteistöä, 4 loma-asuntoa ja Kylätalo (Livon koulu), noin 90 henkilöä. Vesiosuuskunnalla on Penikkakankaan vedenottamo Penikkakankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Vedenotto vuonna 2012 oli 7250 m 3 /a. Painesäiliö. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä Metsälän vesiosuuskunta Metsälän vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Vesiosuuskunnalla on Metsälän vedenottamo Kivikankaan pohjavesialueella. Avainlukuja: Vedenotto vuonna 2008 oli noin 6210 m 3 /a Pintamon vesiosuuskunta Pintamon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: 16 (55)

23 Perustamisvuosi: Liittyjät: 100 asuinkiinteistöä ja 60 loma-asuntoa, noin 350 henkilöä. Kaksi karjatilaa. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Kiviharjun vedenottamo Poijula-Pintamo -pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), saneerattu Ottamon antoisuus 250 m 3 /d. Vedenotto vuonna oli m 3 ja laskutettu vesimäärä m 3.. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä Pisteen vesiosuuskunta Pisteen vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: 6 kiinteistöä, 20 henkilöä. Ottaa vetensä Jukuanvaarasta sijaitsevasta lähteestä omalla paineellaan. Betonirengaskaivo (Ø1500). Aluetta ei ole aidattu, ei rakennuksia Pudasjärven vesiosuuskunta Pudasjärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä toiminta-alueellaan (erilliset toiminta-alueet vedenjakelulle ja jätevesiviemäröinnille). Avainlukuja: Perustamisvuosi: Vesihuoltolaitostoiminta on aloitettu vasta vuonna Liittyjät vedenjakelun toiminta-alueella: Kiinteistöjä 1303 kpl, joista asuinkiinteistöjä 1240 kpl, n asukasta. Yhteydet Kongasjärven ja Aittojärven vesiosuuskuntien vesijohtoverkostoihin. Vesiosuuskunnalla on kaksi vedonottamoa, Törrönkankaan vedenottamo Törrönkankaan pohjavesialueella ja Auralankankaan vedenottamo Auralankangas-Riekinkangas pohjavesialueella. Törrönkangas Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu 1960, saneerattu 1991, Varalla siiviläputkikaivo (Ø160). Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa 1973, ottolupa 1500 m 3 /d. Vuonna 2013 vedenotto oli m 3. Taajuusmuuttaja, kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Vedenottamolle on Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä (DN:o I/864/D-66/9b; N:o 40/72/I) määrätty lähisuoja- ja kaukosuoja-alueet. 17 (55)

24 Auralankangas Kolme siiviläputkikaivoa (Ø400), rakennettu Pohjois-Suomen vesioikeuden lupa, ottolupa 1500 m 3 /d. Vuonna 2013 vedenotto oli m 3. Taajuusmuuttaja, vesi johdetaan Törrönkankaan vedenottamolle käsiteltäväksi Puhoskylän vesiosuuskunta Puhoskylän vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 70 kpl, loma-asuntoja 70 kpl sekä entinen koulu, 4 rivitaloa ja kauppa, noin 250 henkilöä. Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli 1400 m 3 /a. Vesiosuuskunnalla on Repoharjun vedenottamo Repoharjun pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø2000) ja siiviläputkikaivo (Ø600), saneerattu Vedenotto vuonna 2012 oli m 3 /a. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus. Kaukohälytys. Kalkkikivialkalointi. Alue aidattu, rakennus Pärjänsuon vesiosuuskunta Pärjänsuon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 40 kpl, loma-asuntoja 20 kpl sekä metsästysseuran talo. Vesiosuuskunnalla on Röyvänvaaran vedenottamo Röyvänvaaran pohjavesialueella. Kuilukaivot, rakennettu Vedenotto vuonna 2012 oli m 3 /a, josta myyty 6060 m 3 /a. Alue aidattu, ei rakennusta. Yhteys Yli-Livon vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon Ruuhensuon vesiosuuskunta Ruuhensuon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 28 kpl, noin 50 asukasta. 5 karjatilaa 18 (55)

25 Vesiosuuskunnalla on käytössään Ruuhensuon vedenottamo Ruuhensuon pohjavesialueella. Varavesilähteenä läheinen lähde, joka on yhdistetty vesijohtoverkostoon. Vedenotto vuonna 2012 oli noin 5000 m 3 /a. Ei vesimittareita. Alue aidattu, ei rakennuksia Sarajärven vesiosuuskunta Sarajärven vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 65 kpl, loma-asuntoja 25 kpl ja maatilat+koulu+kauppa 4 kpl, 180 henkilöä. Vesiosuuskunnalla on kaksi vedonottamoa, Korkiakankaan vedenottamo Korkiakankaan pohjavesialueella ja Nuorungan vedenottamo Sarakankaalla Nuorungan pohjavesialueella. Korkiakangas: Kuilukaivo, rakennettu Vedenotto vuonna 2010 oli noin 7665 m 3 /a. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Saneerausta suunniteltu Painesäiliö, vaihdetaan taajuusmuuttajaan. Logiikkaohjaus. Nuorunka: Kuilukaivo. Vedenotto vuonna 2010 oli noin 3650 m 3 /a. Taajuusmuuttuja, logiikkaohjaus (Slatek) Alue aidattu, ei rakennusta Seulan vesiosuuskunta Seulan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 31 kpl ja loma-asuntoja 16 kpl, noin 70 henkilöä. Vesiosuuskunnalla on Ison Marikaisvaaran vedenottamo Ison Marikaisvaaran pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø1500), rakennettu 1982, kunnostettu (55)

26 Ottamon antoisuus 40 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli noin 3750 m 3 /a. Painesäiliö. Kalkkikivialkalointi. Alue aidattu, rakennus Siivikon avoin vesihuoltoyhtymä Siivikon avoin vesihuoltoyhtymä vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 12 kpl ja loma-asuntoja 5 kpl, noin 30 henkilöä. Vesihuoltoyhtymällä on kaksi vedenottamoa Huhmakankaalla. Toinen ottamo on varalla. Kuilukaivo (Ø1000), rakennettu Ottamon antoisuus 400 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2008 oli noin 8 m 3 /d. Toinen kuilukaivo varalla. Ei rakennuksia, ei aitaa Siuruan vesiosuuskunta Siuruan vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Kiinteistöjä 184 kpl, joista asuinkiinteistöjä 96 kpl. 3 karjatilaa. Vesijohtoverkostoon on liittynyt 246 asukasta. Yhteys Kalliosuon vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Yhteys Asmuntin vesiosuuskunnan (toimii Ranuan kunnan puolella) vesijohtoverkostoon. Kehittämistarpeena mainittu mahdollinen yhdysvesijohdon rakentaminen Liekokylän vesiosuuskunnan verkostoon. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on kaksi vedenottamoa, Ritvan vedenottamo Siuruankankaan pohjavesialueella ja Hanhikankaan vedenottamo Hanhikankaan pohjavesialueella. Hanhikangas Ritva Kuilukaivo (Ø3000) ja siiviläputkikaivo (Ø180, varalla), rakennettu Ottamon antoisuus 500 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2014 oli m 3 ja laskutettu vesimäärä m 3. Taajuusmuuttaja. Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä. Kuilukaivo (Ø800), rakennettu (55)

27 Painesäiliö. Varavedenottamona, ei käytössä. Kehittämistarpeena vedenottamon saneeraus ja suoja-aidan rakentaminen. Betoninen kaivorakennus kaivon päällä, ei aitaa Syväojan vesihuoltoyhtymä Syväojan vesihuoltoyhtymän vaikutusalueella vesijohtoverkostoon on liittynyt 7 asuinkiinteistöä ja 2 loma-asuntoa. Vakinaisia asukkaita on 12 kpl Syötteen vesi- ja viemärilaitos (Pudasjärven kaupunki) Syötteen vesi- ja viemärilaitos vastaa vedenjakelusta ja jätevesiviemäröinnistä toimintaalueellaan Syötteen hiihtokeskuksessa ja sen läheisyydessä olevilla vapaa-ajan asuntoalueilla. Avainlukuja: Vuonna 2012 laskutettu vesimäärä oli m 3 /a. Vuonna 2012 laskuttamaton vesimäärä oli m 3 /a. Keskimääräinen vuorokausikulutus oli 76 m 3 /d. Yhteys Särkivaaran vesiosuuskunnan vesijohtoverkostoon. Vesilaitoksella on kaksi vedonottamoa, Ahvenvaaran vedenottamo Naamankaharjun pohjavesialueella ja Pytkynharjun vedenottamo Pytkynharjun pohjavesialueella. Ahvenvaara Siiviläputkikaivo (Ø400), rakennettu Ottolupa 500 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli m 3 /a. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä. Kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Betoninen, upotettu kaivorakennus laitteistoille. Alue aidattu. Pytkynharju Kolme siiviläputkikaivoa (Ø400, Ø200, Ø200), rakennettu Ottolupa 500 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2012 oli m 3 /a. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek) Kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä. Kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Rakennus, alue aidattu Sänkivaaran vesihuoltoyhtymä Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin koillisosassa. 21 (55)

28 Särkivaaran avoin vesihuoltoyhtymä Särkivaaran avoin vesihuoltoyhtymä vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 1 kpl, loma-asuntoja 8 kpl. Ei virtausmittauksia verkostossa. Vesihuoltoyhtymällä on vedenottamo Naamankaharjun pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø800), josta vesi tulee omalla paineellaan, rakennettu Ottamon antoisuus 40 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2008 oli noin 5500 m 3 /a. Ei sähköjä eikä rakennuksia Särkivaaran vesiosuuskunta Särkivaaran vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 57 kpl, loma-asuntoja 98 kpl, yhteensä 145 kiinteistöä. Yhteys Syötteen vesi- ja viemärilaitoksen vesijohtoverkostoon. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Särkivaaran vedenottamo Pikkukylän pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Ottamon antoisuusarvio 200 m 3 /d. Otettu vettä m 3 vuonna 2014 eli noin 86 m 3 /d. Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Varavoimakone omassa rakennuksessaan Alue aidattu, betoninen kaivorakennus kaivon päällä Taipaleenharjun vesiosuuskunta Taipaleenharjun vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta sekä jätevesien johtamisesta ja käsittelystä toiminta-alueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Vesijohtoverkostoon on liittynyt asuinkiinteistöjä 37 kpl ja 4 vapaa-ajan kiinteistöä, yhteensä 107 asukasta. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Kotikankaan vedenottamo Taipaleenharjun pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Ottamon antoisuus 40 m 3 /d. Vedenotto vuonna 2014 oli 4943 m 3 ja laskutettu vesimäärä 3929 m (55)

29 Painesäiliö. Alkalointi. Betonirengastila kaivon päällä. Kaivorakenteiden suojana rakennus. Alue aidattu Tuhansuon avoin vesihuoltoyhtymä Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin pohjoisosassa Tuhansuon vesiosuuskunta Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin pohjoisosassa Tällinperän vesihuolto Nykyisen Jaalangan vesiosuuskunnan vaikutusalueen pohjoisosassa on toiminut Tällinperän vesihuolto, jonka nykyisestä tilasta ei ole tarkkaa tietoa. Dokumentin Tällinperän vesihuolto, erityistilanteiden vesihuolto, valmiussuunnitelma, osa II (dokumentin päiväys ei ole tiedossa) mukaan yhtymän vaikutusalueella on asunut 15 henkilöä, yhtymä ottaa vetensä Hetesuon luonnonlähteestä. Dokumentissa esitetyn karkean vaikutusaluekartan ja Jaalangan vesiosuuskunnan verkostokartan perusteella Tällinperän vaikutusalueen kiinteistöjä on liitetty nykyisellään Jaalangan vesiosuuskunnan verkostoon Venymän avoin vesihuoltoyhtymä Venymän avoin vesihuoltoyhtymä on pieni, kolmen (3) talouden yhtymä. Yhtymän vedenottamo ja vesijohtoverkosto on rakennettu vuonna Vesi saadaan rengaskaivosta (Ø1500) omalla paineellaan. Laitoksella ei ole verkostossa venttiileitä eikä muita laitteita. Vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 2,5 km Viiankankaan vesiosuuskunta Pieni vesihuoltopalveluja tarjoava laitos kaupungin pohjoisosassa Viinivaaran vesiosuuskunta Viinivaaran vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Viinivaaran vesiosuuskunta toimii osittain Oulun kaupungin alueella. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: 145 kiinteistöä, kaksi karjatilaa ja kolme hevostallia. Yhteensä 278 asukasta. Kaikista kiinteistöistä noin 80 kpl on Oulun kaupungin puolella. Virtausmittaus vedenottamolla ja kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Viinivaaran vedenottamo Viinivaaran pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø2000) ja siiviläputkikaivo (Ø200), rakennettu Vedenottolupa 400 m 3 /d (ympäristölupaviraston päätös nro 15/1/01). Vedenotto vuonna 2014 oli m 3 ja laskutettu vesimäärä m (55)

30 Taajuusmuuttaja, logiikkaohjaus (Slatek). Alkalointi. Varavoiman syöttö. Alue aidattu, rakennukset Yli-Kuren vesiosuuskunta Yli-Kuren vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta vaikutusalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 5 kpl ja loma-asuntoja 6 kpl, 11 asukasta. Yksi karjatila. Virtausmittaus kulutuspisteissä. Vesiosuuskunnalla on Paljakkakankaan vedenottamo Ruotoharjun pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Ottamon antoisuus 12 m 3 /d. Laskutettu vesimäärä vuonna 2014 oli noin 1706 m 3. Toimii omalla paineella. Alue aidattu Yli-Livon vesiosuuskunta Yli-Livon vesiosuuskunta vastaa talousveden hankinnasta ja jakelusta toimintaalueellaan. Avainlukuja: Perustamisvuosi: Liittyjät: Asuinkiinteistöjä 32 kpl ja loma-asuntoja 12 kpl sekä metsästysseuran talo, yhteensä noin 100 henkilöä. Yhteys Pärjänsuon vesiosuuskunnan (jolta hankkii osan vedestä, noin 6000 m 3 /a) vesijohtoverkostoon. Vesiosuuskunnalla on Uhkalankankaan vedenottamo Uhkalankankaan pohjavesialueella. Kuilukaivo (Ø3000), rakennettu Vedenotto vuonna 2011 oli 1569 m 3 /a. Antoisuus riittämätön. Painesäiliö. Alue aidattu, rakennus. 3.3 Talousveden laatu Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden laatua. (15 ) Asetuksessa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta 24 (55)