PÄIVÄKOTI PACIUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty Keijo Räikkönen varhaiskasvatusalueen päällikkö

Transkriptio

1 PÄIVÄKOTI PACIUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty Keijo Räikkönen varhaiskasvatusalueen päällikkö 1

2 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ PACIUS 2.1 Arvot 2.2 Toiminta ajatus 2.3 Varhaiskasvatusympäristön kuvaus 2.4 Lapselle ominaiset tavat oppia 2.5 Lapsen osallisuus 2.6 Kasvatuskumppanuus - vanhempien osallisuus 3. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 3.1 Tunnetaidot 3.2 Lapsen tukeminen 3.3 Oppilashuolto ja kiusaamisen ennaltaehkäisy 4. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET 4.1 Ilmaisun monet muodot 4.2 Kielen rikas maailma 4.3 Minä ja meidän yhteisömme 4.4 Tutkin ja toimin ympäristössäni 4.5 Kasvan ja kehityn 5. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN 6. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTI KÄYTÄNNÖT 2

3 JOHDANTO Paciuksen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman perustana on Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelmassa on huomioitu myös syksyllä 2016 käyttöön otettava esiopetuksen opetussuunnitelma. 2. VARHAISKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ PACIUS 2.1 ARVOT Toimintamme pohjana ovat Helsingin kaupungin ja varhaiskasvatusviraston arvot. Asukaslähtöisyys Teemme avointa yhteistyötä vanhempien kanssa perheiden tarpeet huomioiden. Meillä on aina avoimet ovet vanhemmille tutustua päiväkotiin ja toimintaamme. Paciuksessa toimii aktiivinen vanhempaintoimikunta. Turvallisuus Selkeät, myönteiset säännöt sekä aikuisten johdonmukainen toiminta takaavat turvallisen ilmapiirin. Paciuksessa on erilliset pihat pienille ja isommille lapsille. Ulkoilussa käytetään lapsilistoja, joista tarkistetaan lapset esim. sisään tultaessa. Käytämme retkillä huomioliivejä lapsilla ja aikuisilla pihalla hämärän aikaan. Päiväkodille on laadittu pelastussuunnitelma ja lisäohjeet lähietsintään. Lähietsintää harjoitellaan henkilökunnan keskuudessa toimintakauden aikana. Sisäja ulkotilojen turvallisuus tarkistetaan säännöllisesti. Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus Kaikkia kohdellaan samanarvoisesti ja kunnioittavasti. Lasten kanssa harjoitellaan oikeaa ja väärää konkreettisissa tilanteissa. Taloudellisuus ja ekologisuus Toimimme taloudellisesti ja teemme kestäviä hankintoja. Kierrätämme toimintavälineitä talossa. Henkilökunta liikkuu tarvittaessa joustavasti ryhmästä toiseen auttaen talon muita tiimejä. Kierrätämme ja lajittelemme jätteet. Tiedotamme sähköisesti. Yrittäjämyönteisyys Osallistumme aktiivisesti alueen ja viraston järjestämiin koulutuksiin. Markkinoimme alaa tarjoamalla opiskelijoille hyvän ohjauksen Osallistumme erilaisiin projekteihin, kuten Vkk-Metron Leikki ja leikilliset oppimisympäristöt hanke. Henkilökunta on sitoutunut kehittämään ammatillista osaamistaan monin eri tavoin. 3

4 Osallisuus ja osallistuminen Lasten ideat ja aloitteet otetaan toiminnan suunnittelun pohjaksi. Hyödynnämme vanhempien tietotaitoa ja toimimme hyvässä yhteistyössä vanhempaintoimikunnan kanssa. Vanhemmille tarjotaan myös mahdollisuus osallisuuteen mm. vanhempainiltojen ja vanhempainvarttien kautta. 2.2 TOIMINTA-AJATUS Korostamme arjessa leikin, ilon ja turvallisen ilmapiirin merkitystä. Isossa talossa opimme ottamaan toiset huomioon ja arvostamaan toisiamme. Panostamme monipuoliseen toimintaan sekä sisällä että ulkona. 2.3 VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖN KUVAUS Päiväkodin sisätilat on jaettu ikäryhmittäin kuuteen kotiryhmään. Päiväkodin muut tilat ovat yhteisiä, ja niiden käyttö on jaettu porrastetusti ryhmien kesken. Kädentaitoja varten käytössä on verstas. Kolmea isoa salia sekä muutamaa pienempää ryhmätilaa käytetään ryhmien toimintaan, kuten jumppiin, kerhoihin ja pienryhmätoimintaan. Esiopetusryhmällä on lisäksi käytössä pienet keittiötilat, joissa lapset leipovat. Päiväkodissa on myös iso ruokala, jonka tiloja hyödynnetään toiminnassa. Ulkoilun aikana käytössä on kaksi päiväkodin isoa pihaa sekä viereinen rantapuisto. Esiopetusryhmä ulkoilee pääsääntöisesti rantapuistossa, ja muut ryhmät jakautuvat päiväkodin pihoille ikätason mukaan. Ulkoilua lisäksi porrastetaan. Päiväkodin lähiympäristöstä löytyy runsaasti hyviä retkikohteita, joita hyödynnämme toiminnassa viikoittain. Mm. metsät, lähipuistot, kirjastot ja ulkoilualueet on huomioitu toiminnassamme. 2.4 LAPSELLE OMINAISET TAVAT OPPIA Lapsilähtöisyys on toimintamme perusta. Kuuntelemme lasten esille tuomia ajatuksia, ja huomioimme lasten tekemät aloitteet, joiden pohjalle rakennamme toiminnan. Lapselle on ominaista kiinnostus, innostuminen ja asioiden tutkiminen. Tuemme lapsille luontaista ominaisuutta kiinnostua eri asioista ja ottaa niistä selvää. Huomioimme tämän leikeissä sekä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehosta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on vauhtia ja elämyksiä, hikeä ja hengästymistä. Ryhmän aikuiset huolehtivat, että lapsen liikkuminen on turvallista, monipuolista ja että lapsi saa onnistumisen kokemuksia. He myös ottavat huomioon lapsen iän ja kehityksen. Ohjatut liikuntatuokiot pienryhmissä ovat viikoittaisia, ja lisäksi lapsella on mahdollisuus oman kiinnostuksen mukaan liikkua sisällä ja ulkona. 2.5 LAPSEN OSALLISUUS 4

5 Lapsen osallisuus toteutuu leikeissä ja toiminnassa. Lapsilta kysytään toiveita, mistä pidät, mitä haluat leikkiä? Leikkitauluilla olevia leikkejä suunnitellaan ja muutetaan lasten aloitteiden pohjalta. Lapset saavat myös yhdistellä leikkitaulujen leikkejä. Pienten lasten kohdalla aikuisen läsnäolo vuorovaikutuksessa ja herkkyys tunnistaa lasten aloitteet on keskeistä, jotta osallisuus toteutuu. Isompien lasten kohdalla haastattelut, yhteiset keskustelut ja lasten kokoukset ovat käytössä keinoina tuoda esiin lasten aloitteita. Näin lasten ideat ja aloitteet otetaan suunnittelun ja projektien lähtökohdiksi. 2.6 KASVATUSKUMPPANUUS- VANHEMPIEN OSALLISUUS Kasvatuskumppanuus perustuu luottamukseen, kunnioitukseen ja avoimuuteen. Vanhemmat luottavat päiväkodin henkilökunnan huomaan kalleimpansa, meidän on toimittava niin, että olemme tämän luottamuksen arvoisia. Kasvatuskumppanuus alkaa vanhempien tutustuessa yhdessä lapsen kanssa päiväkotiin aloitusjaksolla. Pienten lasten kohdalla tämä jakso on noin viikon mittainen, isompien lasten kohdalla 2-3 päivää. Jakson aikana vanhempi johdattelee lasta mukaan päiväkodin arkeen ja samalla tutustuu itse käytännössä päiväkodin toimintaan. Hoitosuhteen alkaessa pidetään aloituskeskustelu joko perheen kotona tai päiväkodissa. Aloituskeskustelussa päiväkodin henkilökunta saa vanhemmilta tärkeää tietoa lapsen tavoista ja tottumuksista ja vastaavasti vanhemmat saavat tietoa päiväkodin käytännöistä. Vuosittain lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma, tarvittaessa kauden aikana voidaan keskustella useamminkin vanhempien tai henkilökunnan aloitteesta. 4- vuotiaille toteutetaan Hyve4 keskustelu, joka toimii neuvolan 4-vuotistarkastuksen pohjana. Esiopetusvuonna lapsille laaditaan yhdessä lapsen ja perheen kanssa Lapsen esiopetuksen suunnitelma, joka arvioidaan keväällä. Nämä keskustelut ovat tärkeitä kohtaamisen paikkoja, joissa vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa, osallistua ja tuoda esiin toiveensa lapsensa varhaiskasvatuksen osalta. Näiden lisäksi päivittäisissä kohtaamisissa vaihdetaan kuulumiset ja vanhemmat saavat tietoa lapsen päivän kulusta, ruokailuista, päivälevosta ja päivän toiminnoista. Syksyllä toimikauden alkaessa jokainen ryhmä järjestää vanhempainillan. Tämän lisäksi kauden aikana voidaan järjestää erilaisia teemallisia ja toiminnallisia vanhempaintilaisuuksia. Päiväkoti tiedottaa vanhempia sekä sähköisin että perinteisin jaettavin tiedottein. 3. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN 3.1 TUNNETAIDOT Paciuksessa lapsille luodaan turvallinen ilmapiiri, jossa kaikki tunteet ovat sallittuja, ikävä, ilo, suru, riemu. Harjoittelemme käsittelemään ja tunnistamaan erilaisia tunteita esimerkiksi draaman avulla tai keskustelemalla satujen pohjalta. Draamaa on käytetty niin, että aikuiset dramatisoivat lapsille arjen tilanteita ja niistä keskustellaan heti sen jälkeen. Pienemmille lapsille tilanteita ja tunteita sanoitetaan ja käytetään tunnekuvia. Lapsi ei jää tilanteessa yksin, aikuinen on turvallisena läsnä ja valmiina ottamaan vastaan myös kielteisiksi koetut tunteet. Kun tunteet ovat laantuneet, käydään tilanne läpi keskustellen. Askeleittain menetelmä ja vuorovaikutus- 5

6 leikki ovat myös menetelmiämme tunnetaitojen vahvistamisessa. Tunteista keskustellaan myös kaveritaitoihin ja ystävyyteen liittyen, miten otetaan kaveri leikkiin mukaan, miten selvitetään ristiriidat rakentavasti. 3.2 LAPSEN TUKEMINEN Lapsen tukeminen on osa varhaiskasvatuksen tehtävää. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet, oppimisen - ja kehityksen tarpeet. Vanhempien kanssa sovitaan varhaiskasvatuksellisten tukitoimien käytöstä. Lapsen vasuun kirjataan, miten lapsen tukeminen tapahtuu arjen eri tilanteissa (esim. siirtymätilanteet, kuvien käyttö, istumapaikat, leikkiryhmät ja muut järjestelyt). Päiväkoti Paciuksessa lasta tuetaan monin eri tavoin. Käytössä on samanlaisena toistuva kuvallinen päivä- ja viikkojärjestys. Toimintaa järjestetään pienryhmissä. Tämä mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen. Aikuiset suunnittelevat pedagoginen oppimisympäristön lapsen ikätasolle sopivaksi ja muokkaavat sitä lasten kiinnostusten pohjalta. Päiväkodissa käytetään leikkitauluja, joista leikit valitaan. Päivittäin leikille annetaan tilaa ja aikaa. Leikeissä mm. lasten vuorovaikutustaidot, kaveritaidot ja kieli kehittyvät sekä lapset saavat erilaisia kokemuksia. Aikuinen voi olla mukana leikeissä sanoittamassa, mallittamassa, tukemassa leikin jatkuvuutta sekä rikastuttamassa leikin sisältöjä. Jos varhaiskasvatukselliset tuet eivät ole riittäviä, lapselle haetaan yhteistyössä vanhempien kanssa erityistä tukea. Erityinen tuen muotoja ovat erityisryhmä, integroitu erityisryhmä, erityislastentarhanopettaja, avustaja tai tehostettu varhaiskasvatuksellinen tuki. Sovitut tukitoimet, toiminnan arviointi ja seuranta kirjataan vanhempien kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan (VASU) tai kuusivuotiailla lapsen esiopetuksen suunnitelmaan (LEOPS) Esiopetusikäisen lapsen erityinen tuki on tehostettua tukea. Lapsen tarvitsema tuki perusopetuksessa siirtyy Lapsen esiopetuksen suunnitelmaan, mahdollisesti pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen välityksellä kouluun. Näin taataan lapsen joustava siirtyminen esiopetuksesta kouluun. 3.3 OPPILASHUOLTO JA KIUSAAMISEN ENNALTA EHKÄISY Kasvattajayhteisönä luomme Paciuksessa oppimisympäristön, jossa jokainen lapsi tulee kohdatuksi ja kuulluksi. Jos arjessa syntyy tilanteita, joissa on jotain kiusaamiseen viittaavaa, puututaan niihin välittömästi. Lasten kanssa keskustellaan kiusaamisesta ja siitä, mitä kiusaaminen on. Se, mikä tuntuu toisesta pahalta, on kiusaamista. Kun asioihin puututaan, lapsi voi luottaa aikuisen apuun ja hän uskaltaa lähestyä aikuisia myös vaikeiksi kokemissaan tilanteissa. Lapsille opetetaan samaistumista ja empatiakykyä: miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle tehtäisiin noin? Isompien lasten kanssa sovitaan joka syksy ryhmän säännöt ja kuvitetaan ne lasten näkyville. 4. VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET 4.1 ILMAISUN MONET MUODOT Musiikillinen toiminta 6

7 Musiikillinen toiminta on monipuolista ja moni aistillista. Sen tavoitteena on vahvistaa lasten kiinnostusta musiikkiin. Lapsille tarjotaan kokemuksia heidän omista musiikillisista taidoistaan laulun, tanssin, liikkeen, soiton ja oman musiikin luomisen avulla. Päiväkoti Paciuksessa musiikki näkyy päivittäisissä toiminnoissa; ryhmien ohjatuissa piirihetkissä, siirtymähetkissä sekä koko talon noin kerran kuukaudessa järjestettävissä yhteislaulutilaisuuksissa. Lisäksi ryhmät pitävät yhteisiä lauluhetkiä viikoittain. Musiikki ja perinteiset laulut kuuluvat oleellisesti vuoden kiertoon liittyviin juhliin ja erilaisiin teemapäiviin. Päiväkoti Paciuksessa on kattava valikoima lapsille soveltuvia soittimia mm. kanteleita ja rytmisoittimia. Taide ja käsityöt Taide on väline itseilmaisuun, itse tekemiseen ja elämysten vastaanottamiseen. Se on myös keino oppia tuntemaan itseään. Taide herkistää vastaanottamaan ja havaitsemaan kauneutta. Kaikki lasten tekemät tuotokset ovat yhtä arvokkaita ja lapsi saa löytää, etsiä, olla oma erilainen ja ainutlaatuinen itsensä. Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tuottamiaan kuvia, lisäksi taideteoksia, median kuvia, esineiden muotoilua sekä ympäröivää luontoa. Oman tekemisen kautta lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja pystyy myös käsittelemään ja ilmaisemaan omia tunteitaan. Lapsen pitkäjänteinen taiteellinen työskentely kehittyy ja lapsi oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä. Pienten lasten kuvallisessa ilmaisussa tekeminen on tärkeämpää kuin tuotos. Päiväkoti Paciuksessa on oma tila taiteiden ja käsitöiden tekemiseen ja askarteluun; verstas, jossa on mahdollisuus monipuoliseen taiteelliseen ilmaisuun eri-ikäisten lasten kanssa. Erilaisten materiaalien avulla lapsi pääsee kokemaan erilaisten pintojen ja värien maailman. Suullinen ja kehollinen ilmaisu Lapsia rohkaistaan suulliseen ja keholliseen ilmaisuun monipuolisten harjoitusten ja leikin avulla. Tavoitteena on, että lapset saavat kokemuksia siitä, miten kielellä ja keholla voidaan leikkiä ja viestiä monimuotoisesti. Toiminnassa hyödynnetään loruja, runoja sekä lasten kirjallisuutta. Päiväkoti Pacius tekee yhteistyötä Pikku Huopalahden alueen lastenkirjaston kanssa. Leikkimisympäristössä huomioidaan lasten ikä ja kielellinen kehitys, erilaiset kielelliset kulttuurit sekä puheessa lisätukea tarvitsevat lapset. Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehosta luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on vauhtia ja elämyksiä, hikeä ja hengästymistä. Ryhmän aikuiset huolehtivat, että lapsen liikkuminen on turvallista, monipuolista ja että lapsi saa onnistumisen kokemuksia. He myös ottavat huomioon lapsen iän ja kehityksen. Päiväkoti Paciuksessa on ohjattuja liikuntatuokioita, ja lisäksi lapsella on mahdollisuus oman kiinnostuksen mukaan liikkua sisällä ja ulkona. Lisäksi päiväkodissa järjestetään vuosittain yhteisiä ulkoilutapahtumia. 4.2 KIELEN RIKAS MAAILMA 7

8 Paciuksessa kielen maailmaa tuetaan muun muassa satujen, lorujen ja laulujen avulla. Henkilökunnan selkeä puhe, mallintaminen ja kuvien käyttö kehittää ja auttaa lapsen kielellistä kehitystä. Ryhmien oppimisympäristöt muokataan vastaamaan lapsiryhmän ikäkauden kielellisiä tarpeita. Leikin rooli on vahva kielen kehityksessä. Aikuinen sanoittaa lasten puhetta ja tekemistä. Erilaisilla toiminnallisilla menetelmillä kuten liikunta, pelien pelaaminen, retket, tapahtumat ja työpajat rikastutetaan lapsen kieltä. Kaikissa päiväkodin ryhmissä on kuvat käytössä esim. päivästruktuurissa ja tarvittaessa käytämme myös tukiviittomia. Lapsen kielen kehityksessä tuetaan kielen oppimisen eri osa-alueita; kielen kuunteleminen ja ymmärtäminen, puhuminen, sanaston omaksuminen ja laajuus sekä kielen rakenne. Piirituokioilla, ruokailuhetkillä ja lasten kokouksissa opitaan keskustelemaan, kuuntelemaan toista ja odottamaan omaa puheenvuoroa. Lapsille, joiden kotona puhutaan suomenkielen lisäksi jotakin muuta kieltä kuin suomea, tehdään kaksikielisyyden tukemisen suunnitelma vuosittain. Henkilökunta kannustaa perheitä vahvistamaan lapsen äidinkieltä esim. lukemalla äidinkielisiä satuja. Esiopetuksessa kielellisen tietoisuuden menetelmien käytön tavoitteena on herättää ja lisätä lapsen mielenkiintoa suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Tarkastelun kohteina käytetään erilaisia tekstejä, lauseita, sanoja, tavuja, kirjaimia ja äänteitä mielekkäissä yhteyksissä. Tarkastellaan esimerkiksi sanojen ja äänteiden samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia, tekstejä sanomalehdistä ja digilehdistä. Näin luodaan pohja luku-ja kirjoitustaidon oppimiselle. 4.3 MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME EETTINEN KASVATUS Päiväkoti Paciuksen eettisen kasvatuksen perusajatus on yksilöiden, kulttuurien ja uskontojen välinen yhdenvertaisuus. Perheiden arvot ja vakaumus otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnassa ja keskusteluissa lasten kanssa. Myös eettisen kasvatuksen perusta on avoin ja ennakkoluuloton vuorovaikutus lasten, vanhempien ja henkilökunnan välillä. Eettisen kasvatuksen tarkoitus on ohjata lapsi kunnioittamaan itseään ja muita sekä toimimaan myönteisesti lapsiryhmässä. Eettinen kasvatus liitetään lapsen arkeen ja käytännön tilanteisiin, joihin liittyy tunteita ja eettisiä valintoja. Lapsia ohjataan tunnistamaan tunteitaan ja nimeämään niitä, toimimaan ystävällisesti ja vastuullisesti muita kohtaan. Tärkeimmät menetelmät näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat lasten kanssa yhdessä pohditut ystävyyteen ja toisten kunnioittamiseen liittyvät keskustelut. Lasten kanssa harjoitellaan erottamaan oikea ja väärä. Arkisten tilanteiden ja keskustelujen lisäksi eettinen kasvatus näkyy esim. roolileikeissä ja saduissa. JUHLAT JA TAPAHTUMAT 8

9 Päiväkodissa vietetään kirkko- sekä kalenterivuoden juhlia. Kirkkovuoden juhlapyhiä kuten adventtia, joulua ja pääsiäistä vietetään eri tavoin, muun muassa osallistumalla lasten joulu- ja pääsiäiskirkkoon. Niille lapsille, jotka eivät perheen vakaumuksen vuoksi osallistu kirkkovuoden juhlien viettoon järjestetään vaihtoehtoista toimintaa. Kalenterivuoden juhlista vietämme perinteisesti koko päiväkodin yhteisiä äitien- ja isänpäiviä sekä vappua. Päiväkotiimme on perinteeksi muodostunut myös itsenäisyyspäivänjuhlat sekä isovanhempienpäivä. Lisäksi päiväkodissamme järjestetään yhteisiä tapahtumia, jotka suunnitellaan toimintakausittain meneillään oleviin teemoihin liittyen. Juhlat ja juhlien viettäminen näkyy päiväkodin toiminnassa eri tavoin, esimerkiksi saduissa ja askarteluissa. 4.4 TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI Tutkiminen sisältyy kaikkeen arjen toimintaan. Päiväkodin arjessa lasta tuetaan ja rohkaistaan omaan ajatteluun. Lasta kannustetaan etsimään ja pohtimaan ratkaisuja omien havaintojen perusteella. Erilaiset pienryhmät ja kokoonpanot mahdollistavat kiireettömyyden ja avoimuuden lasten ideoille. Suunnitellut ja ohjatut leikit, pelit ja tarinat herättävät kiinnostuksen ympäröivään maailmaan. Erilaiset toimintamuodot sekä tieto- ja viestintäteknologia mahdollistavat laajemman asioiden tarkastelun lasten ikätason huomioon ottaen. Päiväkodin sijainti Pikku-Huopalahden rannalla antaa mahdollisuuden tutustua ympäröivään luontoon, kasvillisuuteen, eläimiin ja luonnonilmiöihin. Lähipuistot, merenrannat ja läheinen Seurasaari toimivat loistavina retkeilykohteina. Seurasaaressa on myös mahdollista tutustua lähimenneisyyteen historiallisessa kontekstissa. Esiopetuksessa laajennamme ympäristöön tutustumista tekemällä retkiä päiväkodin lähiympäristön ulkopuolelle. 4.5 KASVAN JA KEHITYN leikkien kaverisuhteissa hyviä elämäntapoja ja taitoja oppien liikkuen Aikuiset tukevat toimillaan ryhmässä hyvän kaveruuden ja ystävyyden ilmapiirin syntymistä. Erityisen tärkeää tämä on syksyisin ja muulloin, kun ryhmiin tulee uusia lapsia. Leikeissä harjoitellaan kaveritaitoja ja piirituokioilla keskustellaan hyvän kaverin ominaisuuksista, keskustelun pohjana voi olla esimerkiksi jokin aiheeseen liittyvä lasten kirja tai ryhmässä tapahtunut tilanne. Lapsen hyvinvoinnille myös lepo ja hiljaisuus ovat tärkeä osa päiväkotipäivää. Pienemmät lapset nukkuvat päiväunet ja kaikissa ryhmissä on päivän aikana pieni lepohetki. Paciuksessa ruokailu tapahtuu ruokasalissa. Jokaisella lapsella on oma sovittu paikka, jokaisessa pöydässä ruokailee myös aikuinen. Aikuinen ohjaa lapsia hyviin pöytätapoihin ja tottu- 9

10 maan monipuolisiin makuihin. Ruokailu on myös tärkeä sosiaalinen tilanne, jossa usein käydään päivän parhaat keskustelut! Ruokaillessa ohjataan myös ruokailuvälineiden oikeaa käyttöä ja alle 3-vuotiaille itsenäisen ruokailun opettelu on tärkeä taito. Lasten henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan päiväkotipäivän aikana, erityisesti käsihygieniasta. Lapsen rohkeus karttuu erilaisissa liikuntatilanteissa niin yksin kuin yhteistoiminnallisesti ryhmässä. Lapsille järjestetään mahdollisuus päivittäin kovavauhtiseen liikunnalliseen toimintaan ja leikkiin. Kehittämiskohteena liikunnan osalta Paciuksessa on suunnitelmallisesti toteutettu ohjattu liikunta ulkona käsittäen mm. perinneleikit ja joukkuepelit 5. YHTEISTYÖ JA VERKOSTOITUMINEN neuvola -terveydenhoitaja ja psykologi lähikoulut kiertävä erityislastentarhanopettaja seurakunta leikkipuistot lastensuojelu alueen muut päiväkodit perheneuvola perhepäivähoito Kirjasto 6. ARVIOINTI JA DOKUMENTOINTIKÄYTÄNNÖT Päiväkodissamme on saatavana Päiväkotivuoteni mallikansio, joka toimii pohjana päiväkotiryhmien dokumentoinnille. Kansioon kerätään mm. muistoja päiväkodin yhteisistä tapahtumista, ryhmän omista hetkistä ja lapsen tekemistä töistä. Yhdessä sovituista käytännöistä ja niiden toteutumisen arvioinnista käydään yhteistä keskustelua viikoittaisissa talon kokouksissa sekä kuukausittain pidettävissä lastentarhanopettajien pe- 10

11 dakokouksissa. Tiimit pitävät viikoittain myös tiimipalaverin, jossa suunnitellaan tulevan viikon toimintaa ja arvioidaan kulunutta viikkoa. Lisäksi päiväkodissamme on kaksi kertaa kehittämispäivä. 11