Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma. Luonnos Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma. Luonnos 11.3.2011. Johdanto"

Transkriptio

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Luonnos Johdanto Maailmamme rakentuu yhä enemmän tiedon ja osaamisen varaan. Siksi opiskelun ja koulutuksen entisestäänkin suuri merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle kasvaa. Hyvä koulutusjärjestelmä parantaa jokaisen mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä sekä luo tilaa pohdinnalle ja uusille ajatuksille. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen vaatii ajan haasteisiin vastaavaa koulutusta. Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas koulutus on elinehto yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kehitykselle. Tähän opiskelijapoliittiseen ohjelmaan on koottu tavoitteita ja keinoja, joita hyvä opiskelu ja koulutus edellyttävät toisella ja korkea-asteella. Ne pohjaavat sivistykseen, yhdenvertaisuuteen, ympäristövastuuseen ja aitoon demokratiaan. 1. Opiskelun puitteet korjattava Hyvinvointiin vaikuttavat yhtä lailla fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Opiskelijan hyvinvointi luo pohjan hyville oppimistuloksille ja opintojen etenemiselle. Hyvinvoivan yhteiskunnan kannalta on tärkeää huomioida opinnoissa jaksamisen vaikutukset myös työelämään. Riittävät opintojen ohjaus- ja tukipalvelut ovat edellytys tasapainoiselle opiskelulle. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimintatapoja tarvitaan sekä opintoihin hakeutumisessa että oppilaitoksissa. Koulutuksen periytyvyyden vaikutukset tulee huomioida jo peruskouluvaiheessa. 1.1 Tasavertainen toimeentulo Opintotuki on sidottava indeksiin Opintotukeen on saatava huoltajakorotus Asumistuki ei saa olla sidottuna opintorahaan ja puolison tulojen vaikutus on poistettava Perustuslaissa taattu oikeus toimeentuloon kuuluu opiskelijoille yhtä paljon kuin kaikille muillekin. Perustulo ratkaisisi opiskelijoidenkin toimeentulo-ongelman. Sitä odotellessa opintotuki on saatettava sellaiselle tasolle, että sillä elää käymättä töissä ja ottamatta lainaa. Tämän saavuttamiseksi opintotuki on sidottava indeksiin. Kouluverkon harveneminen asettaa erityisiä haasteita toisen asteen opiskelijoiden toimeentulolle. Lainapainotteinen tuki asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan paitsi keskenään, myös kaikkiin muihin edunsaajaryhmiin nähden. Lainan ottaminen on aina riski, sillä yhä harvemmalla alalla voi odottaa saavansa opintojen päätteeksi työpaikan tai vakituisen työpaikan. Pahimmassa tapauksessa lainapainotteisuus ajaa opiskelijat tekemään entistä enemmän töitä, joka johtaa opintoaikojen pitenemiseen. Toisen asteen opiskelijoiden tuleekin olla oikeutettuja riittävään opintotukeen iästä ja vanhempien tuloista riippumatta. Opiskelijat eivät ole samasta muotista. Erityisryhmien jääminen väliinputoajiksi on estettävä. Lapsen saaminen ei saa heikentää opiskelijoiden toimeentuloa. Opintorahaan on lisättävä huoltajakorotus. Tällä hetkellä noin 61 % perheellisistä opiskelijoista elää

2 köyhyysrajan alapuolella, se tarkoittaa noin lasta. Myös esimerkiksi joustavat päivähoitopalvelut ovat perheelliselle opiskelijalle ensiarvoisen tärkeitä. Sairauspäivärahaa nostavan opiskelijan on saatava tehdä opintoja jaksamisensa puitteissa, ettei hän täysin erkaannu opiskeluyhteisöstään. Niinä kuukausina, joilta opiskelija ei nosta opintotukea, on hänellä oltava oikeus yleiseen asumistukeen. Opiskelijoiden asumista on tuettava ympärivuotisesti ja opiskelijaasunnoissa sekä asuntoloissa tulee saada asua myös kesäisin. Asumisen tukea on yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava siten, ettei uudistaminen kuitenkaan heikennä opiskelijoiden asemaa. Yleiseen asumistukeen sen nykyisessä muodossa ei tule siirtyä, sillä se pudottaisi tuhansia opiskelijoita pois tuen piiristä puolison tulojen sekä matalampien tulorajojen vaikutuksen vuoksi. Opintotuen tulorajojen tulee seurata ansiotason kehitystä. Aikaraja opintotuen vapaaehtoiselle palauttamiselle on ulotettava seuraavan vuoden elokuuhun ja takaisinperinnässä siihen lisättävää korotusta on kohtuullistettava. Tukikuukausien takaisinperintä tulee aloittaa tukisummaltaan pienimmästä kuukaudesta. 1.2 Kestävää asuntopolitiikkaa ja vuorovaikutteista elämää Monimuotoinen ja kestävä asuminen on mahdollistettava Kotikansainvälistyminen on nykyaikaa Opiskelija-asuntojen on oltava energiatehokkaita Opiskelijoiden asema paikallisessa päätöksenteossa on vakiinnutettava Kaikki hyötyvät, jos opiskelija voi asua lähellä oppilaitostaan tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä siitä. Sosiaalista asuntotuotantoa on tuettava julkisesti enemmän, jotta edullisia opiskelija-asuntoja on tarjolla riittävästi. Kaikkia asuntotyyppejä keskustayksiöistä lähiösoluihin ja perheasunnoista kimppakämppiin tarvitaan. Perheasuntoja jaettaessa on otettava huomioon perhemuotojen moninaisuus. Omaehtoisesti perustetut asumisyhteisöt on myös nähtävä tasavertaisena ja yhteisöllisenä asumisen muotona. Esteettömiä opiskelija-asuntoja on oltava riittävästi. Alueilla, joilla asuminen on kallista, voidaan paljon tilaa vievistä esteettömyysvaatimuksista kuitenkin tinkiä osassa asunnoista, jotta vuokrat pysyisivät kohtuullisina. Kansainvälisiä opiskelijoita ja muualla kuin asumispaikkakunnallaan opiskelevia on kohdeltava tasa-arvoisesti opiskelija-asuntoja jaettaessa. Eri ihmisryhmiä ei tule perusteetta erottaa toisistaan; esimerkiksi vaihto-opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen sijoittaminen muiden opiskelijoiden kanssa samoihin asuntoloihin kannustaisi kotikansainvälistymiseen. Rakentamisessa avainkäsitteitä ovat energiatehokkuus ja ekologisuus. Uudet opiskelijaasunnot tulee rakentaa suomalaisten passiivirakennuskriteerien mukaisesti. Kaikissa opiskelija-asunnoissa on siirryttävä vihreään sähköön. Sähköstä ja vedestä on maksettava kulutuksen mukaan ja asuntoihin sisälle on asennettava veden- ja sähkönkulutusta osoittavat mittarit. Kunnan tulee nähdä opiskelijat voimavarana ja satsauksena omaan tulevaisuuteensa. Viihtyäkseen paikkakunnalla opiskelijat tarvitsevat toimivia palveluja, avointa ja moninaisuutta arvostavaa ilmapiiriä sekä kulttuuritarjontaa.

3 Terveyden edistystä ja sairaanhoitoa / Opiskelijan terveydenhuolto Ammattikorkeakouluopiskelijat on saatava Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin Opiskelijoille on taattava kattavat liikunta- ja hyvinvointipalvelut kaikilla koulutusasteilla Joustavia ja esteettömiä opintosuoritusmahdollisuuksia on lisättävä huomattavasti Opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmaan pitää sisällyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatus Kansainvälisille opiskelijoille on taattava sairausvakuutusmaksu Opiskelijoiden terveydenhuoltoa kehitettäessä katse on käännettävä koko julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Sen resursseja on lisättävä niin, että apua todella riittää kaikille. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarvitsee lisää julkista rahoitusta. Myös ammattikorkeakouluopiskelijat on ulotettava Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin. Terveydenhoitoa täytyy aina voida saada ongelmattomasti ja keskitetysti opiskelupaikkakunnalla, asuinkunnasta huolimatta. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemat terveyspalvelut on taattava myös englanniksi. Toisella asteella opiskelijahuolto on toteutettava koordinoidusti yhteistyössä koulupsykologien, -kuraattorien ja opinto-ohjaajien kesken. Näitä opiskelijahuollon työntekijöitä on oltava kaikkialla riittävästi suhteessa opiskelijamäärään. Kunnille on korvamerkittävä lisärahoitusta täysipäiväisen ja pätevän opinto-ohjaajan palkkaamiseen jokaista 200 toisen asteen opiskelijaa kohtaan. Kaikille uusille opiskelijoille on tehtävä terveystarkastus. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat tehokkainta terveyden edistämistä yksilön kannalta. Terveystiedon opetusta erityisesti ammattioppilaitoksissa on lisättävä. Opiskelijoiden mielenterveysongelmien jatkuva kasvu on pysäytettävä varaamalla vihdoin riittävästi resursseja mielenterveyspalveluihin. Henkinen hyvinvointi syntyy virikkeistä, haasteista ja rentoutumisesta. Myös opiskelija ansaitsee elämässään hengähdystaukoja, lomaa ja hetkiä ajatusten kokoamiseen. Opintojen tiukka rajaaminen ajaa opiskelijat suorittamaan suppeita opintokokonaisuuksia ja luo liiallisia paineita opiskeluun. Terveellinen ja monipuolinen ruoka on keskeinen osa opiskelijan hyvinvointia. Opiskelijalounas on monille päivän tärkein ateria. Sen on oltava laadukasta, ravitsevaa ja eri ruokavaliot huomioivaa. Kunnon opiskelijaravintola tarjoaa lähellä tuotettua luomuruokaa ja päivittäin laadukkaan kasvisvaihtoehdon. Oppilaitoksissa tulee ekologisista ja eettisistä syistä olla viikoittainen kasvisruokapäivä. Kasvissyöntiä ja veganismia ei pidä joutua millään koulutusasteella perustelemaan. Kasvisruoan hinta ei saa olla korkeampi kuin liharuoan. Kelan ateriatuen suuruutta tulee tarkistaa, jotta ei syntyisi paineita nostaa ateriatuetun aterian enimmäishintaa. Liikunta auttaa opiskelijoita pärjäämään arjessa ja pysymään terveinä. Opiskelijan saatavilla on oltava toimivat, monipuoliset ja kohtuuhintaiset liikuntapalvelut. Oppilaitosten on varmistettava opiskeluympäristöjen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä esteettömyys.

4 Hyvinvoinnin merkittävimpiä peruskiviä on, että jokainen opiskelija tuntee itsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai etnisestä taustasta. Kaikenlaisten opiskelijoiden ja oppilaiden on toimittava samoissa luokissa ja ryhmissä jo peruskoulusta asti, mieluummin jo päivähoidossa. Häirintää ja kiusaamista ehkäiseviin ratkaisuihin tulee kiinnittää entistä suurempaa huomiota jokaisella koulutusasteella. Opetusmateriaalien pitää olla yhdenvertaisuutta edistäviä, sukupuolisensitiivisiä ja uskonnollisesti vakaumuksettomia. Opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmaan pitää sisällyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatus. 2. Koulutusta opiskelijan ja yhteiskunnan tarpeisiin Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen tulee olla julkista Duaalimalli korkea- ja ala-asteella on säilytettävä Pakkoruotsista on luovuttava ja kieliopintoja on monipuolistettava Kvartaalitalouden ajatusmallit eivät sovi koulutuspolitiikkaan. Koulutuspoliittiset uudistukset tulee tehdä pitkäjänteisesti ja opiskelijat huomioiden. Uudistusten lähtökohtana ei saa olla koulutusjärjestelmän muuttaminen liike-elämää palvelevaksi innovaatiotehtaaksi. Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen tulee olla julkista. Korkeakoulujen julkista perusrahoitusta on lisättävä ja rahoituksen on oltava demokraattista, tasa-arvoista ja laatuun perustuvaa. Korkeakoulujen perusrahoituksessa tulee huomioida niiden asema tieteen ja taiteen instituutioina. Myös korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus esimerkiksi työllistävinä sekä aktiiviseen kansalaisuuteen kannustavina instituutioina on huomioitava. Tieteen ja taiteen riippumattomuuden sekä vahvan asiantuntemuksen säilyttäminen on lähtökohta myös yksityisen rahoituksen kanssa toimittaessa. Opetuksen joustavuutta ja tavoitettavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä teknologiaa, kuten lisäämällä sähköisiä suoritusmahdollisuuksia, esim. tenttiakvaariot, videoimalla oppitunteja ja lisäämällä etäoppimismahdollisuuksia. Läsnäolo oppitunneilla ei saa olla itsetarkoitus. Ylioppilaskirjoitukset on voitava suorittaa tietokoneella. Koulutuksen duaalimalli, eli jako tieto- ja taitopainotteiseen linjaan on toisella asteella säilytettävä. Korkeakoulutuksen duaalimallia on selkeytettävä, jotta ammattikorkeakouluja yliopistotutkintojen sisällölliset erot ovat selkeät niin työnantajille kuin opiskelijoillekin. Korkeakoulutus ei ole lähipalvelu. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erillisiä profiileja vahvistetaan ja tutkinnot pidetään toisistaan erillään. Paikallinen yhteistyö ura- ja rekrytointipalveluiden, työelämä- ja kieliopintojen sekä hallinto- ja tukipalveluiden järjestämisessä mahdollistetaan. Oppilaitosten kansainvälistymiskehitystä on tuettava. Ratkaisut tähän löytyvät riittävästi resursoiduista kansainvälisistä palveluista, erikoistuneesta osaamisesta, integraatiosta, avoimesta ilmapiiristä ja tasavertaisista työllistymismahdollisuuksista. Lukukausimaksut ovat askel taaksepäin. Suomessa opiskelevat ulkomaiset opiskelijat on liitettävä opiskelijayhteisöjen täysivaltaisiksi jäseniksi, ja heille on tarjottava riittävät neuvontapalvelut. Kansainvälisten koulutusohjelmien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota niiden tarjoamiin työllistymismahdollisuuksiin. Opiskelijoiden liikkuvuutta on parannettava esimerkiksi kehittämällä sekä Suomeen että maailmalle suuntautuvaa opiskelijavaihtoa ja parantamalla eri oppilaitoksissa suoritettujen

5 opintojen yhteensovittamista. Kielenopetuksessa on painotettava nykyistä enemmän käytännön kielitaitoa. Pakollinen ruotsin kielen opetus on osoittanut tehottomuutensa taata kyseisen kielivähemmistön oikeudet. Toisen kotimaisen kielen sijaan on erityisesti muualla kuin kaksikielisillä seuduilla jo peruskoulussa voitava valita muu kieli. Vaihtoehtoina on varsinkin saamelaisten kotiseutualueella tarjottava saamen kieliä. Korkeakoulujen tutkintovaatimuksista on poistettava kaikille pakollinen virkamiesruotsi. Julkisilla työpaikoilla kotimaisten kielten osaamisvaatimuksia on muutettava niin, että ne todella edistävät kielellisiä oikeuksia. Kieliryhmien perusoikeudet taataan palkitsemalla palkanlisin hyvä kielitaito niin suomessa, ruotsissa kuin muissakin kyseiselle viranomaiselle tarpeellisissa kielissä. Ruotsinkielistä korkeakoulutusta on tarjottava kysynnän ja tarpeen mukaan. Myös suomenkielisiä on rohkaistava pyrkimään ruotsinkielisiin koulutuksiin kaksikielisyyden lisäämiseksi. 2.1 Demokratiaa oppilaitoksiin Opiskelijaedustus on saatava tasavertaiseksi kaikille koulutustasoille Opiskelijakunnille on saatava automaatiojäsenyys Anonyymi tenttimismahdollisuus on kaikkien perusoikeus Toisen asteen oppilaskuntien, ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen ylioppilaskuntien vaikutusvaltainen ja aktiivinen toiminta on oleellista demokratian toteutumiselle oppilaitoksissa. Oppilaskunnista ei saa tehdä hiekkalaatikkoja leikkidemokratialle vaan niille on annettava todellista valtaa oppilaita koskevissa asioissa. Opiskelijajäsenet kuuluvat tasavertaisesti kaikkien koulutusasteiden hallintoon. Lailla on säädetty toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen tuetusti sekä koulutuksen järjestäjälle velvollisuus kuulla opiskelijoita opiskelijoihin olennaisesti vaikuttavassa päätöksenteossa. Lain antamia oikeuksia ja sen asettamia velvollisuuksia tulee selventää, jotta lain tulkinta olisi yhtenäistä kaikissa oppilaitoksissa ja jotta oppilaskuntien vaikutusmahdollisuudet olisivat todellisia. Oppilaskuntien juridinen asema on selkeytettävä esimerkiksi tukemalla niiden muuttamista rekisteröidyiksi yhdistyksiksi. Ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys takaa parhaiten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa. Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla on oltava automaatiojäsenyys, jotta ne voivat keskittyä lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen. Oppilaskuntien, opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien tehtävänä ei ole ajaa vain omia etujaan vaan niiden on otettava rohkeasti rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina. Yhteiskunnallisilla järjestöillä tulee olla mahdollisuus esitellä toimintaansa ja kampanjoitaan oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon tulee olla kaikkien oppilaitosten toiminnan lähtökohtana. Kaikkien oppilaitosten pitää laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jotka koskevat oppilaitoksen työntekijöiden lisäksi myös oppilaita tai opiskelijoita. Korkeakouluissa tulee siirtyä anonyymin tenttimisen käytäntöön, jotta yhdenvertaisuus tenttimisessä mahdollistuu. Julkisilla rahoilla laadittujen oppimateriaalien tulee mahdollisuuksien mukaan olla internetissä kaikkien saatavilla.

6 Maksuttomuus edistää yhdenvertaisuutta Maksuton koulutus on kirjattava perustuslakiin Lukukausimaksut on lopetettava tilauskoulutuksesta? Oikeus maksuttomaan koulutukseen kaikilla asteilla on turvattava kirjaamalla se perustuslakiin. Koulutus ei ole tuote eikä opiskelija ole asiakas. Kaikille maksuton koulutus takaa parhaiten osaamisen riittävyyden ja koulutuksen tasa-arvoisuuden. Ylioppilaskirjoitusten sekä pakollisten oppikirjojen ja työvälineiden kustannukset on siirrettävä opiskelijalta opetuksen järjestävälle taholle, jotta kaikki opiskelijat olisivat samalla viivalla varallisuudesta riippumatta. Oppikirjojen kierrättämisen on oltava aidosti mahdollista. Myös pääsykokeisiin valmistautuvien toimeentulo tulee taata. Tilauskoulutus ja lukukausimaksukokeilut romuttavat korkeakoulutuksen maksuttomuutta. Ne eivät saa viedä resursseja pois perustutkimuksesta tai perusopetuksesta. Mahdollisen saadun lisärahan on näyttävä perusopetuksen laadun parantumisena. Opetuksen vaatimusten tulee olla vastaavia kuin muussa opetuksessa, ja kaiken opetuksen tulee olla avointa kaikille. EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tarkoitetun lukukausimaksukokeilun päätyttyä on sen onnistumisen arviointi suoritettava puolueettomasti noudattaen ennalta määrättyjä kriteereitä. Kokeilun on voitava myös epäonnistua. Lukukausimaksukokeilu ja tilauskoulutus eivät saa olla askelia kohti kaikille maksullista korkeakoulutusta Suomessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen tulee luoda joustavia tapoja ja työelämäkokemusvaatimus lyhennetään yhteen vuoteen. Mahdollistetaan ylemmän amktutkinnon suorittaminen kokopäiväopiskeluna. Yliopistoissa opiskelijat on edelleen otettava ensisijaisesti suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. 2.3 Pätevää apua valinnanvaikeuksiin Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 vuoteen Pakkohaut on korvattava laadukkaalla opinto- ja työelämäohjauksella Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada asiantuntevaa ja riittävää opinto- ja työelämäohjausta. Opinto-ohjauksen resursseja on lisättävä kaikilla opintoasteilla peruskoulusta aina korkeimman asteen opetukseen. Ohjausta antavan henkilöstön pätevyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntien ja valtion yhdessä tulee huolehtia vähintään lain vaatimukset täyttävän opinto-ohjauksen järjestämisestä lukioissa. Alle 25- vuotiaiden työttömyysetuuksien sitominen ammatti- tai ammattikorkeakoulutukseen niin kutsutulla pakkohaulla edustaa jatko-opintoihin ohjausta huonoimmillaan ja se on lopetettava. Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 ikävuoteen. Näin ehkäistään peruskoulussa heikosti menestyneiden syrjäytymistä, luodaan opiskelijalle aidosti maksuton toisen asteen koulutus sekä varmistetaan koulutuspaikkojen riittävyys kaikille. Peruskoulu ei anna riittäviä eväitä nyky-yhteiskunnassa pärjäämiseen. Siirtymävaiheessa kaikille on taattava oikeus toisen asteen opiskelupaikkaan. Ylioppilas- tai muun vastaavan todistuksen painoarvoa korkeakoulujen valintakriteerinä voidaan varovasti kasvattaa,

7 mikäli todistuksen voidaan katsoa mittaavan soveltuvuutta kyseiselle alalle. Hyvä todistus ei saa kuitenkaan muodostua ainoaksi keinoksi päästä korkeakouluun. Lukiossa opinto-ohjauksen pitää antaa opiskelijalle valmiudet oman alan valinnalle. Puutteellisen ohjauksen seurauksena lukemattomat nuoret päätyvät opiskelemaan itselleen väärää alaa. Lukioiden opetussuunnitelmaan tuleekin lisätä työelämään tutustumista, jolloin opiskelijan on helpompi hahmottaa eri opintopolkujen antamia työvalmiuksia. Yliopistoissa opiskeltavat aineet ovat myös usein vieraita toiselta asteelta tuleville. Hyvin kapeisiin opintolinjoihin hakemista tuleekin soveltuvilla aloilla vähentää ja lykätä erikoistumista esimerkiksi toiselle tai kolmannelle opintovuodelle. Opiskelujen pitkittyminen ei saa johtua tiedon puutteen takia tehdyistä vääristä valinnoista. 2.4 Ovi työelämään Oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta on lisättävä Harjoittelujaksot eivät saa aiheuttaa kuluja opiskelijoille Ammatillista koulutusta tulee monipuolistaa niin, että eri tavoilla oppivat löytävät itselleen sopivan tavan opiskella ammattiin. Kuntien pitää nykyistä rohkeammin kokeilla vaihtoehtoisia koulutusmalleja, esimerkiksi oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää ja laajentaa yhteistyönä seudun järjestöjen ja yritysten välillä. Myös työpajatoiminta voi madaltaa kynnystä työelämään astuttaessa ja ehkäistä syrjäytymistä. Työharjoittelun ei pitäisi tarkoittaa ilmaista työpanosta vaan siitä on saatava asianmukainen vastine. Harjoitteluun liittyy nykyään kaikilla koulutusasteilla ongelmia. Monilla aloilla harjoittelu on täysin palkatonta, ja usein harjoittelija joutuu itse maksamaan matkansa harjoittelupaikkaan sekä ruokailunsa. Opiskelijoille tulee taata mahdollisuus harjoitteluapurahaan, jos harjoittelupaikka maksaa vain osan palkasta tai ei palkkaa ollenkaan. Työtehtävien tulee vastata harjoittelun tavoitteita. Yliopistoissakin oman alan työkokemus opintojen aikana auttaa opiskeluun motivoitumisessa, opintojen suuntaamisessa ja työllistymisessä opintojen jälkeen. Työelämän tarpeet muuttuvat jatkuvasti, joten niihin vastataan parhaiten mahdollistamalla laaja ja monipuolinen opiskelu. Viimeistään korkeakouluvaiheessa opiskelijalle tulee taata riittävät resurssit urasuunnitteluun. Korkeakouluharjoittelua on tuettava valtiollisesti, mikäli harjoittelupaikka sitä vaatii. Koulutusten sisäänottomäärissä on otettava huomioon alan työllistymismahdollisuudet koko maassa sekä kyseisellä alueella. Monen vuoden opiskelu koulutusta vastaamattomiin töihin on inhimillisten resurssien haaskausta. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen ei tule perustua aloituspaikkojen määrään.

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15 1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017 Suomen ruotsalainen kansanpuolue on sinun äänesi tasa-arvoisen Suomen puolesta. Me työskentelemme kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE 19.12.2016 Psykologiliiton lausunto koskien asiakirjaa Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Psykologiliitossa on tutustuttu hallituksen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA

HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA Sivu 1 / 9 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA HUMAKOn poliittinen ohjelma on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.11.2016. HUMAKOn poliittinen ohjelma on voimassa

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Johdanto...1. Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus...2. Koulutus ja työllisyys...3. Koulutuksen alueellisuus...4. Koulutuksen rahoitus...

Johdanto...1. Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus...2. Koulutus ja työllisyys...3. Koulutuksen alueellisuus...4. Koulutuksen rahoitus... Vihreät De Gröna koulutuspoliittinen ohjelma luonnos 8.9.2008 valtuuskunnalle 28.9.2008 Sisällysluettelo Johdanto...1 Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus...2 Koulutus ja työllisyys...3 Koulutuksen

Lisätiedot

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa

Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Koulutuksen lainsäädäntö (Annika Hongiston kokooma) Perusopetuslaki ja asetus Lukiolaki ja asetus Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa Perusopetuslaki ja asetus Lain säätää aina eduskunta, asetuksen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE

OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen

Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakyselyt 2013 alkaen mod. 1 Ohjaus ja neuvonta 1 (5) Taustakysymykset: Kysymyksien arviontiasteikko, ellei kysymyksessä ole toisin esitetty ja vastauksen painoarvo oppilaitos Täysin samaa mieltä. 5 sukupuoli Jokseenkin samaa

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen. 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi

Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen. 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi Yhteistyö sekä yhtymäkohdat Ammattistartin ja Kotitalousopetuksen koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen 3.12.2009 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi L 630/98 3 Vammaisille opiskelijoille voidaan järjestää

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN

SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN 1 SUOSITUS 25.3.2010 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2010 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus

SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus SATAEDU Satakunnan ammattiopisto, Satakunnan aikuiskoulutuskeskus AIKUISTEN OPINTO-OHJAUS Koonti: Johanna Rantalainen opinto-ohjaaja, Harjavallan yksikkö AIKUISOPISKELIJOIDEN MÄÄRÄT SATAEDUSSA SATAKUNNAN

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO

Opiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot