Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma. Luonnos Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma. Luonnos 11.3.2011. Johdanto"

Transkriptio

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Luonnos Johdanto Maailmamme rakentuu yhä enemmän tiedon ja osaamisen varaan. Siksi opiskelun ja koulutuksen entisestäänkin suuri merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle kasvaa. Hyvä koulutusjärjestelmä parantaa jokaisen mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä sekä luo tilaa pohdinnalle ja uusille ajatuksille. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen vaatii ajan haasteisiin vastaavaa koulutusta. Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas koulutus on elinehto yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kehitykselle. Tähän opiskelijapoliittiseen ohjelmaan on koottu tavoitteita ja keinoja, joita hyvä opiskelu ja koulutus edellyttävät toisella ja korkea-asteella. Ne pohjaavat sivistykseen, yhdenvertaisuuteen, ympäristövastuuseen ja aitoon demokratiaan. 1. Opiskelun puitteet korjattava Hyvinvointiin vaikuttavat yhtä lailla fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Opiskelijan hyvinvointi luo pohjan hyville oppimistuloksille ja opintojen etenemiselle. Hyvinvoivan yhteiskunnan kannalta on tärkeää huomioida opinnoissa jaksamisen vaikutukset myös työelämään. Riittävät opintojen ohjaus- ja tukipalvelut ovat edellytys tasapainoiselle opiskelulle. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimintatapoja tarvitaan sekä opintoihin hakeutumisessa että oppilaitoksissa. Koulutuksen periytyvyyden vaikutukset tulee huomioida jo peruskouluvaiheessa. 1.1 Tasavertainen toimeentulo Opintotuki on sidottava indeksiin Opintotukeen on saatava huoltajakorotus Asumistuki ei saa olla sidottuna opintorahaan ja puolison tulojen vaikutus on poistettava Perustuslaissa taattu oikeus toimeentuloon kuuluu opiskelijoille yhtä paljon kuin kaikille muillekin. Perustulo ratkaisisi opiskelijoidenkin toimeentulo-ongelman. Sitä odotellessa opintotuki on saatettava sellaiselle tasolle, että sillä elää käymättä töissä ja ottamatta lainaa. Tämän saavuttamiseksi opintotuki on sidottava indeksiin. Kouluverkon harveneminen asettaa erityisiä haasteita toisen asteen opiskelijoiden toimeentulolle. Lainapainotteinen tuki asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan paitsi keskenään, myös kaikkiin muihin edunsaajaryhmiin nähden. Lainan ottaminen on aina riski, sillä yhä harvemmalla alalla voi odottaa saavansa opintojen päätteeksi työpaikan tai vakituisen työpaikan. Pahimmassa tapauksessa lainapainotteisuus ajaa opiskelijat tekemään entistä enemmän töitä, joka johtaa opintoaikojen pitenemiseen. Toisen asteen opiskelijoiden tuleekin olla oikeutettuja riittävään opintotukeen iästä ja vanhempien tuloista riippumatta. Opiskelijat eivät ole samasta muotista. Erityisryhmien jääminen väliinputoajiksi on estettävä. Lapsen saaminen ei saa heikentää opiskelijoiden toimeentuloa. Opintorahaan on lisättävä huoltajakorotus. Tällä hetkellä noin 61 % perheellisistä opiskelijoista elää

2 köyhyysrajan alapuolella, se tarkoittaa noin lasta. Myös esimerkiksi joustavat päivähoitopalvelut ovat perheelliselle opiskelijalle ensiarvoisen tärkeitä. Sairauspäivärahaa nostavan opiskelijan on saatava tehdä opintoja jaksamisensa puitteissa, ettei hän täysin erkaannu opiskeluyhteisöstään. Niinä kuukausina, joilta opiskelija ei nosta opintotukea, on hänellä oltava oikeus yleiseen asumistukeen. Opiskelijoiden asumista on tuettava ympärivuotisesti ja opiskelijaasunnoissa sekä asuntoloissa tulee saada asua myös kesäisin. Asumisen tukea on yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava siten, ettei uudistaminen kuitenkaan heikennä opiskelijoiden asemaa. Yleiseen asumistukeen sen nykyisessä muodossa ei tule siirtyä, sillä se pudottaisi tuhansia opiskelijoita pois tuen piiristä puolison tulojen sekä matalampien tulorajojen vaikutuksen vuoksi. Opintotuen tulorajojen tulee seurata ansiotason kehitystä. Aikaraja opintotuen vapaaehtoiselle palauttamiselle on ulotettava seuraavan vuoden elokuuhun ja takaisinperinnässä siihen lisättävää korotusta on kohtuullistettava. Tukikuukausien takaisinperintä tulee aloittaa tukisummaltaan pienimmästä kuukaudesta. 1.2 Kestävää asuntopolitiikkaa ja vuorovaikutteista elämää Monimuotoinen ja kestävä asuminen on mahdollistettava Kotikansainvälistyminen on nykyaikaa Opiskelija-asuntojen on oltava energiatehokkaita Opiskelijoiden asema paikallisessa päätöksenteossa on vakiinnutettava Kaikki hyötyvät, jos opiskelija voi asua lähellä oppilaitostaan tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä siitä. Sosiaalista asuntotuotantoa on tuettava julkisesti enemmän, jotta edullisia opiskelija-asuntoja on tarjolla riittävästi. Kaikkia asuntotyyppejä keskustayksiöistä lähiösoluihin ja perheasunnoista kimppakämppiin tarvitaan. Perheasuntoja jaettaessa on otettava huomioon perhemuotojen moninaisuus. Omaehtoisesti perustetut asumisyhteisöt on myös nähtävä tasavertaisena ja yhteisöllisenä asumisen muotona. Esteettömiä opiskelija-asuntoja on oltava riittävästi. Alueilla, joilla asuminen on kallista, voidaan paljon tilaa vievistä esteettömyysvaatimuksista kuitenkin tinkiä osassa asunnoista, jotta vuokrat pysyisivät kohtuullisina. Kansainvälisiä opiskelijoita ja muualla kuin asumispaikkakunnallaan opiskelevia on kohdeltava tasa-arvoisesti opiskelija-asuntoja jaettaessa. Eri ihmisryhmiä ei tule perusteetta erottaa toisistaan; esimerkiksi vaihto-opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen sijoittaminen muiden opiskelijoiden kanssa samoihin asuntoloihin kannustaisi kotikansainvälistymiseen. Rakentamisessa avainkäsitteitä ovat energiatehokkuus ja ekologisuus. Uudet opiskelijaasunnot tulee rakentaa suomalaisten passiivirakennuskriteerien mukaisesti. Kaikissa opiskelija-asunnoissa on siirryttävä vihreään sähköön. Sähköstä ja vedestä on maksettava kulutuksen mukaan ja asuntoihin sisälle on asennettava veden- ja sähkönkulutusta osoittavat mittarit. Kunnan tulee nähdä opiskelijat voimavarana ja satsauksena omaan tulevaisuuteensa. Viihtyäkseen paikkakunnalla opiskelijat tarvitsevat toimivia palveluja, avointa ja moninaisuutta arvostavaa ilmapiiriä sekä kulttuuritarjontaa.

3 Terveyden edistystä ja sairaanhoitoa / Opiskelijan terveydenhuolto Ammattikorkeakouluopiskelijat on saatava Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin Opiskelijoille on taattava kattavat liikunta- ja hyvinvointipalvelut kaikilla koulutusasteilla Joustavia ja esteettömiä opintosuoritusmahdollisuuksia on lisättävä huomattavasti Opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmaan pitää sisällyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatus Kansainvälisille opiskelijoille on taattava sairausvakuutusmaksu Opiskelijoiden terveydenhuoltoa kehitettäessä katse on käännettävä koko julkiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Sen resursseja on lisättävä niin, että apua todella riittää kaikille. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö tarvitsee lisää julkista rahoitusta. Myös ammattikorkeakouluopiskelijat on ulotettava Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin. Terveydenhoitoa täytyy aina voida saada ongelmattomasti ja keskitetysti opiskelupaikkakunnalla, asuinkunnasta huolimatta. Tämä koskee erityisesti toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemat terveyspalvelut on taattava myös englanniksi. Toisella asteella opiskelijahuolto on toteutettava koordinoidusti yhteistyössä koulupsykologien, -kuraattorien ja opinto-ohjaajien kesken. Näitä opiskelijahuollon työntekijöitä on oltava kaikkialla riittävästi suhteessa opiskelijamäärään. Kunnille on korvamerkittävä lisärahoitusta täysipäiväisen ja pätevän opinto-ohjaajan palkkaamiseen jokaista 200 toisen asteen opiskelijaa kohtaan. Kaikille uusille opiskelijoille on tehtävä terveystarkastus. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat tehokkainta terveyden edistämistä yksilön kannalta. Terveystiedon opetusta erityisesti ammattioppilaitoksissa on lisättävä. Opiskelijoiden mielenterveysongelmien jatkuva kasvu on pysäytettävä varaamalla vihdoin riittävästi resursseja mielenterveyspalveluihin. Henkinen hyvinvointi syntyy virikkeistä, haasteista ja rentoutumisesta. Myös opiskelija ansaitsee elämässään hengähdystaukoja, lomaa ja hetkiä ajatusten kokoamiseen. Opintojen tiukka rajaaminen ajaa opiskelijat suorittamaan suppeita opintokokonaisuuksia ja luo liiallisia paineita opiskeluun. Terveellinen ja monipuolinen ruoka on keskeinen osa opiskelijan hyvinvointia. Opiskelijalounas on monille päivän tärkein ateria. Sen on oltava laadukasta, ravitsevaa ja eri ruokavaliot huomioivaa. Kunnon opiskelijaravintola tarjoaa lähellä tuotettua luomuruokaa ja päivittäin laadukkaan kasvisvaihtoehdon. Oppilaitoksissa tulee ekologisista ja eettisistä syistä olla viikoittainen kasvisruokapäivä. Kasvissyöntiä ja veganismia ei pidä joutua millään koulutusasteella perustelemaan. Kasvisruoan hinta ei saa olla korkeampi kuin liharuoan. Kelan ateriatuen suuruutta tulee tarkistaa, jotta ei syntyisi paineita nostaa ateriatuetun aterian enimmäishintaa. Liikunta auttaa opiskelijoita pärjäämään arjessa ja pysymään terveinä. Opiskelijan saatavilla on oltava toimivat, monipuoliset ja kohtuuhintaiset liikuntapalvelut. Oppilaitosten on varmistettava opiskeluympäristöjen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä esteettömyys.

4 Hyvinvoinnin merkittävimpiä peruskiviä on, että jokainen opiskelija tuntee itsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai etnisestä taustasta. Kaikenlaisten opiskelijoiden ja oppilaiden on toimittava samoissa luokissa ja ryhmissä jo peruskoulusta asti, mieluummin jo päivähoidossa. Häirintää ja kiusaamista ehkäiseviin ratkaisuihin tulee kiinnittää entistä suurempaa huomiota jokaisella koulutusasteella. Opetusmateriaalien pitää olla yhdenvertaisuutta edistäviä, sukupuolisensitiivisiä ja uskonnollisesti vakaumuksettomia. Opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmaan pitää sisällyttää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatus. 2. Koulutusta opiskelijan ja yhteiskunnan tarpeisiin Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen tulee olla julkista Duaalimalli korkea- ja ala-asteella on säilytettävä Pakkoruotsista on luovuttava ja kieliopintoja on monipuolistettava Kvartaalitalouden ajatusmallit eivät sovi koulutuspolitiikkaan. Koulutuspoliittiset uudistukset tulee tehdä pitkäjänteisesti ja opiskelijat huomioiden. Uudistusten lähtökohtana ei saa olla koulutusjärjestelmän muuttaminen liike-elämää palvelevaksi innovaatiotehtaaksi. Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen tulee olla julkista. Korkeakoulujen julkista perusrahoitusta on lisättävä ja rahoituksen on oltava demokraattista, tasa-arvoista ja laatuun perustuvaa. Korkeakoulujen perusrahoituksessa tulee huomioida niiden asema tieteen ja taiteen instituutioina. Myös korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus esimerkiksi työllistävinä sekä aktiiviseen kansalaisuuteen kannustavina instituutioina on huomioitava. Tieteen ja taiteen riippumattomuuden sekä vahvan asiantuntemuksen säilyttäminen on lähtökohta myös yksityisen rahoituksen kanssa toimittaessa. Opetuksen joustavuutta ja tavoitettavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä teknologiaa, kuten lisäämällä sähköisiä suoritusmahdollisuuksia, esim. tenttiakvaariot, videoimalla oppitunteja ja lisäämällä etäoppimismahdollisuuksia. Läsnäolo oppitunneilla ei saa olla itsetarkoitus. Ylioppilaskirjoitukset on voitava suorittaa tietokoneella. Koulutuksen duaalimalli, eli jako tieto- ja taitopainotteiseen linjaan on toisella asteella säilytettävä. Korkeakoulutuksen duaalimallia on selkeytettävä, jotta ammattikorkeakouluja yliopistotutkintojen sisällölliset erot ovat selkeät niin työnantajille kuin opiskelijoillekin. Korkeakoulutus ei ole lähipalvelu. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erillisiä profiileja vahvistetaan ja tutkinnot pidetään toisistaan erillään. Paikallinen yhteistyö ura- ja rekrytointipalveluiden, työelämä- ja kieliopintojen sekä hallinto- ja tukipalveluiden järjestämisessä mahdollistetaan. Oppilaitosten kansainvälistymiskehitystä on tuettava. Ratkaisut tähän löytyvät riittävästi resursoiduista kansainvälisistä palveluista, erikoistuneesta osaamisesta, integraatiosta, avoimesta ilmapiiristä ja tasavertaisista työllistymismahdollisuuksista. Lukukausimaksut ovat askel taaksepäin. Suomessa opiskelevat ulkomaiset opiskelijat on liitettävä opiskelijayhteisöjen täysivaltaisiksi jäseniksi, ja heille on tarjottava riittävät neuvontapalvelut. Kansainvälisten koulutusohjelmien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota niiden tarjoamiin työllistymismahdollisuuksiin. Opiskelijoiden liikkuvuutta on parannettava esimerkiksi kehittämällä sekä Suomeen että maailmalle suuntautuvaa opiskelijavaihtoa ja parantamalla eri oppilaitoksissa suoritettujen

5 opintojen yhteensovittamista. Kielenopetuksessa on painotettava nykyistä enemmän käytännön kielitaitoa. Pakollinen ruotsin kielen opetus on osoittanut tehottomuutensa taata kyseisen kielivähemmistön oikeudet. Toisen kotimaisen kielen sijaan on erityisesti muualla kuin kaksikielisillä seuduilla jo peruskoulussa voitava valita muu kieli. Vaihtoehtoina on varsinkin saamelaisten kotiseutualueella tarjottava saamen kieliä. Korkeakoulujen tutkintovaatimuksista on poistettava kaikille pakollinen virkamiesruotsi. Julkisilla työpaikoilla kotimaisten kielten osaamisvaatimuksia on muutettava niin, että ne todella edistävät kielellisiä oikeuksia. Kieliryhmien perusoikeudet taataan palkitsemalla palkanlisin hyvä kielitaito niin suomessa, ruotsissa kuin muissakin kyseiselle viranomaiselle tarpeellisissa kielissä. Ruotsinkielistä korkeakoulutusta on tarjottava kysynnän ja tarpeen mukaan. Myös suomenkielisiä on rohkaistava pyrkimään ruotsinkielisiin koulutuksiin kaksikielisyyden lisäämiseksi. 2.1 Demokratiaa oppilaitoksiin Opiskelijaedustus on saatava tasavertaiseksi kaikille koulutustasoille Opiskelijakunnille on saatava automaatiojäsenyys Anonyymi tenttimismahdollisuus on kaikkien perusoikeus Toisen asteen oppilaskuntien, ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen ylioppilaskuntien vaikutusvaltainen ja aktiivinen toiminta on oleellista demokratian toteutumiselle oppilaitoksissa. Oppilaskunnista ei saa tehdä hiekkalaatikkoja leikkidemokratialle vaan niille on annettava todellista valtaa oppilaita koskevissa asioissa. Opiskelijajäsenet kuuluvat tasavertaisesti kaikkien koulutusasteiden hallintoon. Lailla on säädetty toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen tuetusti sekä koulutuksen järjestäjälle velvollisuus kuulla opiskelijoita opiskelijoihin olennaisesti vaikuttavassa päätöksenteossa. Lain antamia oikeuksia ja sen asettamia velvollisuuksia tulee selventää, jotta lain tulkinta olisi yhtenäistä kaikissa oppilaitoksissa ja jotta oppilaskuntien vaikutusmahdollisuudet olisivat todellisia. Oppilaskuntien juridinen asema on selkeytettävä esimerkiksi tukemalla niiden muuttamista rekisteröidyiksi yhdistyksiksi. Ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys takaa parhaiten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa. Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnilla on oltava automaatiojäsenyys, jotta ne voivat keskittyä lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen. Oppilaskuntien, opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien tehtävänä ei ole ajaa vain omia etujaan vaan niiden on otettava rohkeasti rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina. Yhteiskunnallisilla järjestöillä tulee olla mahdollisuus esitellä toimintaansa ja kampanjoitaan oppilaitoksissa. Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon tulee olla kaikkien oppilaitosten toiminnan lähtökohtana. Kaikkien oppilaitosten pitää laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jotka koskevat oppilaitoksen työntekijöiden lisäksi myös oppilaita tai opiskelijoita. Korkeakouluissa tulee siirtyä anonyymin tenttimisen käytäntöön, jotta yhdenvertaisuus tenttimisessä mahdollistuu. Julkisilla rahoilla laadittujen oppimateriaalien tulee mahdollisuuksien mukaan olla internetissä kaikkien saatavilla.

6 Maksuttomuus edistää yhdenvertaisuutta Maksuton koulutus on kirjattava perustuslakiin Lukukausimaksut on lopetettava tilauskoulutuksesta? Oikeus maksuttomaan koulutukseen kaikilla asteilla on turvattava kirjaamalla se perustuslakiin. Koulutus ei ole tuote eikä opiskelija ole asiakas. Kaikille maksuton koulutus takaa parhaiten osaamisen riittävyyden ja koulutuksen tasa-arvoisuuden. Ylioppilaskirjoitusten sekä pakollisten oppikirjojen ja työvälineiden kustannukset on siirrettävä opiskelijalta opetuksen järjestävälle taholle, jotta kaikki opiskelijat olisivat samalla viivalla varallisuudesta riippumatta. Oppikirjojen kierrättämisen on oltava aidosti mahdollista. Myös pääsykokeisiin valmistautuvien toimeentulo tulee taata. Tilauskoulutus ja lukukausimaksukokeilut romuttavat korkeakoulutuksen maksuttomuutta. Ne eivät saa viedä resursseja pois perustutkimuksesta tai perusopetuksesta. Mahdollisen saadun lisärahan on näyttävä perusopetuksen laadun parantumisena. Opetuksen vaatimusten tulee olla vastaavia kuin muussa opetuksessa, ja kaiken opetuksen tulee olla avointa kaikille. EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tarkoitetun lukukausimaksukokeilun päätyttyä on sen onnistumisen arviointi suoritettava puolueettomasti noudattaen ennalta määrättyjä kriteereitä. Kokeilun on voitava myös epäonnistua. Lukukausimaksukokeilu ja tilauskoulutus eivät saa olla askelia kohti kaikille maksullista korkeakoulutusta Suomessa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen tulee luoda joustavia tapoja ja työelämäkokemusvaatimus lyhennetään yhteen vuoteen. Mahdollistetaan ylemmän amktutkinnon suorittaminen kokopäiväopiskeluna. Yliopistoissa opiskelijat on edelleen otettava ensisijaisesti suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. 2.3 Pätevää apua valinnanvaikeuksiin Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 vuoteen Pakkohaut on korvattava laadukkaalla opinto- ja työelämäohjauksella Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada asiantuntevaa ja riittävää opinto- ja työelämäohjausta. Opinto-ohjauksen resursseja on lisättävä kaikilla opintoasteilla peruskoulusta aina korkeimman asteen opetukseen. Ohjausta antavan henkilöstön pätevyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntien ja valtion yhdessä tulee huolehtia vähintään lain vaatimukset täyttävän opinto-ohjauksen järjestämisestä lukioissa. Alle 25- vuotiaiden työttömyysetuuksien sitominen ammatti- tai ammattikorkeakoulutukseen niin kutsutulla pakkohaulla edustaa jatko-opintoihin ohjausta huonoimmillaan ja se on lopetettava. Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 ikävuoteen. Näin ehkäistään peruskoulussa heikosti menestyneiden syrjäytymistä, luodaan opiskelijalle aidosti maksuton toisen asteen koulutus sekä varmistetaan koulutuspaikkojen riittävyys kaikille. Peruskoulu ei anna riittäviä eväitä nyky-yhteiskunnassa pärjäämiseen. Siirtymävaiheessa kaikille on taattava oikeus toisen asteen opiskelupaikkaan. Ylioppilas- tai muun vastaavan todistuksen painoarvoa korkeakoulujen valintakriteerinä voidaan varovasti kasvattaa,

7 mikäli todistuksen voidaan katsoa mittaavan soveltuvuutta kyseiselle alalle. Hyvä todistus ei saa kuitenkaan muodostua ainoaksi keinoksi päästä korkeakouluun. Lukiossa opinto-ohjauksen pitää antaa opiskelijalle valmiudet oman alan valinnalle. Puutteellisen ohjauksen seurauksena lukemattomat nuoret päätyvät opiskelemaan itselleen väärää alaa. Lukioiden opetussuunnitelmaan tuleekin lisätä työelämään tutustumista, jolloin opiskelijan on helpompi hahmottaa eri opintopolkujen antamia työvalmiuksia. Yliopistoissa opiskeltavat aineet ovat myös usein vieraita toiselta asteelta tuleville. Hyvin kapeisiin opintolinjoihin hakemista tuleekin soveltuvilla aloilla vähentää ja lykätä erikoistumista esimerkiksi toiselle tai kolmannelle opintovuodelle. Opiskelujen pitkittyminen ei saa johtua tiedon puutteen takia tehdyistä vääristä valinnoista. 2.4 Ovi työelämään Oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta on lisättävä Harjoittelujaksot eivät saa aiheuttaa kuluja opiskelijoille Ammatillista koulutusta tulee monipuolistaa niin, että eri tavoilla oppivat löytävät itselleen sopivan tavan opiskella ammattiin. Kuntien pitää nykyistä rohkeammin kokeilla vaihtoehtoisia koulutusmalleja, esimerkiksi oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää ja laajentaa yhteistyönä seudun järjestöjen ja yritysten välillä. Myös työpajatoiminta voi madaltaa kynnystä työelämään astuttaessa ja ehkäistä syrjäytymistä. Työharjoittelun ei pitäisi tarkoittaa ilmaista työpanosta vaan siitä on saatava asianmukainen vastine. Harjoitteluun liittyy nykyään kaikilla koulutusasteilla ongelmia. Monilla aloilla harjoittelu on täysin palkatonta, ja usein harjoittelija joutuu itse maksamaan matkansa harjoittelupaikkaan sekä ruokailunsa. Opiskelijoille tulee taata mahdollisuus harjoitteluapurahaan, jos harjoittelupaikka maksaa vain osan palkasta tai ei palkkaa ollenkaan. Työtehtävien tulee vastata harjoittelun tavoitteita. Yliopistoissakin oman alan työkokemus opintojen aikana auttaa opiskeluun motivoitumisessa, opintojen suuntaamisessa ja työllistymisessä opintojen jälkeen. Työelämän tarpeet muuttuvat jatkuvasti, joten niihin vastataan parhaiten mahdollistamalla laaja ja monipuolinen opiskelu. Viimeistään korkeakouluvaiheessa opiskelijalle tulee taata riittävät resurssit urasuunnitteluun. Korkeakouluharjoittelua on tuettava valtiollisesti, mikäli harjoittelupaikka sitä vaatii. Koulutusten sisäänottomäärissä on otettava huomioon alan työllistymismahdollisuudet koko maassa sekä kyseisellä alueella. Monen vuoden opiskelu koulutusta vastaamattomiin töihin on inhimillisten resurssien haaskausta. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen ei tule perustua aloituspaikkojen määrään.

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto 1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto 2 Opiskelijapoliittinen ohjelma 3 4 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.3.2011 5 6 7 Johdanto 8 9 Maailmamme rakentuu yhä enemmän tiedon ja osaamisen varaan.

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.

Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry

Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013 Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Koulutuspoliittinen linjapaperi 2013-2015 Tasa-arvoinen koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka on tärkeintä vapauttavaa,

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15

TAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15 1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017

Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Opiskelijapoliittisen ohjelman taustapaperi Opiskelijapoliittinen ohjelma hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 Taustapaperi hyväksytty hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Poliittinen ohjelma 2013-2015

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Poliittinen ohjelma 2013-2015 Laurea-ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 2013-2015 Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 1(8) Aktiivinen kansalaisuus... 2 Opiskelijavaikuttaminen... 2 Kunnallinen vaikuttaminen... 2 Suhteet yhteistyötahoihin...

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Johdanto...1. Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus...2. Koulutus ja työllisyys...3. Koulutuksen alueellisuus...4. Koulutuksen rahoitus...

Johdanto...1. Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus...2. Koulutus ja työllisyys...3. Koulutuksen alueellisuus...4. Koulutuksen rahoitus... Vihreät De Gröna koulutuspoliittinen ohjelma luonnos 8.9.2008 valtuuskunnalle 28.9.2008 Sisällysluettelo Johdanto...1 Koulutukseen rekrytoituminen ja liikkuvuus...2 Koulutus ja työllisyys...3 Koulutuksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä

Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyödyntäminen käytännössä Esitys Liikuntatiedon saavutettavuutta edistävä työryhmä 29.1.2013 Leena Kononen SADe-ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelut

Lisätiedot

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa 2.12.2012. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry AMMATTIKORKEAKOULUOHJELMA 2013-2014 SISÄLLYS 1 NYKYTILA 3 2 KOULUTUSPOLITIIKKA 3 2.1 KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ruotsi on suosittu opiskelumaa

Ruotsi on suosittu opiskelumaa OPISKELEMAAN RUOTSIIN 3.12.2009 Ruotsi on suosittu opiskelumaa Vuonna 2008 Ruotsi oli suomalaisten opiskelijoiden keskuudessa 4. suosituin korkeakouluvaihdon kohdemaa Vuonna 2008 suomalaisista korkeakouluista

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa

Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa KELA Opetushallituksesta saatujen tietojen käyttö Kelassa 19.1.2012 Tässä dokumentissa kerrotaan tiivistetysti mitä tietoja Kela saa Opetushallitukselta sekä mihin saatuja ja tällä hetkellä käytetään.

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN

SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN 1 SUOSITUS 21.3.2013 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2013 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot