1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto
|
|
- Antero Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto 2 Opiskelijapoliittinen ohjelma 3 4 Hyväksytty hallituksen kokouksessa Johdanto 8 9 Maailmamme rakentuu yhä enemmän tiedon ja osaamisen varaan. Siksi opiskelun ja 10 koulutuksen suuri merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle kasvaa entisestään. Hyvä 11 koulutusjärjestelmä parantaa jokaisen mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöönsä sekä luo 12 tilaa pohdinnalle ja uusille ajatuksille. Hyvinvointivaltion säilyttäminen vaatii ajan 13 haasteisiin vastaavaa koulutusta. Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas koulutus on 14 elinehto yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kehitykselle Tähän opiskelijapoliittiseen ohjelmaan on koottu tavoitteita ja keinoja, joita hyvä opiskelu ja 17 koulutus edellyttävät toisella ja korkea-asteella. Ne pohjaavat sivistykseen, 18 yhdenvertaisuuteen, ympäristövastuuseen ja aitoon demokratiaan Opiskelun puitteet korjattava Hyvinvointiin vaikuttavat yhtä lailla fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. 24 Opiskelijan hyvinvointi luo pohjan hyville oppimistuloksille ja opintojen etenemiselle. 25 Hyvinvoivan yhteiskunnan kannalta on tärkeää huomioida opinnoissa jaksamisen 26 vaikutukset myös työelämään. Riittävät opintojen ohjaus- ja tukipalvelut ovat edellytys 27 tasapainoiselle opiskelulle. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimintatapoja 28 tarvitaan sekä opintoihin hakeutumisessa että oppilaitoksissa. Koulutuksen periytyvyyden 29 vaikutukset tulee huomioida jo peruskouluvaiheessa Tasavertainen toimeentulo Opintotuki on sidottava indeksiin 35 Opintotukeen on saatava huoltajakorotus 36 Asumisen tuki ei ole sidottu opintojen etenemiseen ja tuen on oltava 37 yksilökohtainen Opintotukijärjestelmä tulee lakkauttaa siirryttäessä perustuloon. Tätä ennen on kuitenkin 40 pidettävä huolta siitä, että opintotuen taso ei jää jälkeen yleisestä elinkustannusten 41 noususta. Opintotuella on pystyttävä opiskelemaan täyspäiväisesti, ilman tarvetta nostaa 42 opintolainaa. Opintorahapainotteinen opintotuki on sidottava indeksiin vuoden alussa. Kouluverkon harveneminen asettaa erityisiä haasteita toisen asteen opiskelijoiden 44 toimeentulolle. Lainapainotteinen tuki asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan paitsi 45 keskenään, myös kaikkiin muihin edunsaajaryhmiin nähden. Lainan ottaminen on aina 46 riski, sillä yhä harvemmalla alalla voi odottaa saavansa opintojen päätteeksi työpaikan tai 47 vakituisen työpaikan. Pahimmassa tapauksessa lainapainotteisuus ajaa opiskelijat 48 tekemään entistä enemmän töitä, mikä johtaa opintoaikojen pitenemiseen. Toisen asteen 49 opiskelijoiden tuleekin olla oikeutettuja riittävään opintotukeen iästä ja vanhempien tuloista 50 riippumatta. 51
2 52 Opiskelijat eivät ole samasta muotista. Erityisryhmien jääminen väliinputoajiksi on 53 estettävä. Lapsen saaminen ei saa heikentää opiskelijoiden toimeentuloa. Opintorahaan 54 on lisättävä huoltajakorotus. Tällä hetkellä noin 61 % perheellisistä opiskelijoista elää 55 köyhyysrajan alapuolella, mikä tarkoittaa noin lasta. Myös esimerkiksi joustavat 56 päivähoitopalvelut ovat perheelliselle opiskelijalle ensiarvoisen tärkeitä. Sairauspäivärahaa 57 nostavan opiskelijan on saatava tehdä opintoja jaksamisensa puitteissa, ettei hän täysin 58 erkaannu opiskeluyhteisöstään. Opiskelijan sairauspäiväraha on nostettava minimitasolle Niinä kuukausina, joilta opiskelija ei nosta opintotukea, on hänellä oltava oikeus yleiseen 61 asumistukeen. Opiskelijoiden asumista on tuettava ympärivuotisesti ja opiskelija- 62 asunnoissa sekä asuntoloissa tulee saada asua myös kesäisin. Asumisen tukea on 63 yksinkertaistettava ja yhdenmukaistettava siten, ettei uudistaminen kuitenkaan heikennä 64 opiskelijoiden asemaa. Yleiseen asumistukeen sen nykyisessä muodossa ei tule siirtyä, 65 sillä se pudottaisi tuhansia opiskelijoita pois tuen piiristä puolison tulojen sekä 66 matalampien tulorajojen vaikutuksen vuoksi Opintotuen tulorajojen tulee seurata ansiotason kehitystä. Aikaraja opintotuen 69 vapaaehtoiselle palauttamiselle on ulotettava seuraavan vuoden elokuuhun ja 70 takaisinperinnässä siihen lisättävää korotusta on kohtuullistettava. Tukikuukausien 71 takaisinperintä tulee aloittaa tukisummaltaan pienimmästä kuukaudesta Kestävää asuntopolitiikkaa ja vuorovaikutteista elämää Monimuotoinen ja kestävä asuminen on mahdollistettava 77 Kotikansainvälistyminen on nykyaikaa 78 Opiskelija-asuntojen on oltava energiatehokkaita 79 Opiskelijoiden asema paikallisessa päätöksenteossa on vakiinnutettava Kaikki hyötyvät, jos opiskelija voi asua lähellä oppilaitostaan tai hyvien 82 joukkoliikenneyhteyksien päässä siitä. Sosiaalista asuntotuotantoa on tuettava julkisesti 83 enemmän, jotta edullisia opiskelija-asuntoja on tarjolla riittävästi Kaikkia asuntotyyppejä keskustayksiöistä lähiösoluihin ja perheasunnoista 86 kimppakämppiin tarvitaan. Perheasuntoja jaettaessa on otettava huomioon perhemuotojen 87 moninaisuus. Omaehtoisesti perustetut asumisyhteisöt on myös nähtävä tasavertaisena ja 88 yhteisöllisenä asumisen muotona. Esteettömiä opiskelija-asuntoja on oltava riittävästi. 89 Alueilla, joilla asuminen on kallista, voidaan paljon tilaa vievistä esteettömyysvaatimuksista 90 kuitenkin tinkiä osassa asunnoista, jotta vuokrat pysyisivät kohtuullisina Kansainvälisiä opiskelijoita ja muualla kuin asumispaikkakunnallaan opiskelevia on 93 kohdeltava tasa-arvoisesti opiskelija-asuntoja jaettaessa. Eri ihmisryhmiä ei tule 94 perusteetta erottaa toisistaan; esimerkiksi vaihto-opiskelijoille tarkoitettujen asuntojen 95 sijoittaminen muiden opiskelijoiden kanssa samoihin asuntoloihin kannustaisi 96 kotikansainvälistymiseen Rakentamisessa avainkäsitteitä ovat energiatehokkuus ja ekologisuus. Uudet opiskelija- 99 asunnot tulee rakentaa suomalaisten passiivirakennuskriteerien mukaisesti. Kaikissa 100 opiskelija-asunnoissa on siirryttävä vihreään sähköön. Sähköstä ja vedestä on maksettava 101 kulutuksen mukaan ja asuntoihin sisälle on asennettava veden- ja sähkönkulutusta 102 osoittavat mittarit. 103
3 104 Kunnan tulee nähdä opiskelijat voimavarana ja satsauksena omaan tulevaisuuteensa. 105 Viihtyäkseen paikkakunnalla opiskelijat tarvitsevat toimivia palveluja, avointa ja 106 moninaisuutta arvostavaa ilmapiiriä sekä kulttuuritarjontaa Hyvinvointi edellyttää ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa Ammattikorkeakouluopiskelijat on saatava Ylioppilaiden 112 terveydenhoitosäätiön piiriin 113 Opiskelijoille on taattava kattavat liikunta- ja hyvinvointipalvelut kaikilla 114 koulutusasteilla 115 Joustavia ja esteettömiä opintosuoritusmahdollisuuksia on lisättävä 116 huomattavasti 117 Kansainvälisille opiskelijoille on taattava sairausvakuutusmaksu Ammattikorkeakouluopiskelijat on otettava Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) 120 piiriin palveluiden laadun ja määrän vaarantumatta. Pitkällä tähtäimellä julkista 121 terveydenhuoltoa on kehitettävä siten, ettei ole erillisryhmiä joilla on muita parempi 122 terveydenhuolto, kuten YTHS ja työterveyshuolto Terveydenhoitoa täytyy aina voida saada ongelmattomasti ja keskitetysti 125 opiskelupaikkakunnalla, asuinkunnasta huolimatta. Tämä koskee erityisesti toisen asteen 126 ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Kansainvälisten opiskelijoiden tarvitsemat 127 terveyspalvelut on taattava myös englanniksi Toisella asteella opiskelijahuolto on toteutettava koordinoidusti yhteistyössä 130 koulupsykologien, -kuraattorien ja opinto-ohjaajien kesken. Näitä opiskelijahuollon 131 työntekijöitä on oltava kaikkialla riittävästi suhteessa opiskelijamäärään. Kunnille on 132 korvamerkittävä lisärahoitusta täysipäiväisen ja pätevän opinto-ohjaajan palkkaamiseen 133 jokaista 200 toisen asteen opiskelijaa kohtaan. Kaikille uusille opiskelijoille on tehtävä 134 terveystarkastus. Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy ovat tehokkainta terveyden 135 edistämistä yksilön kannalta. Terveystiedon opetusta erityisesti ammattioppilaitoksissa on 136 lisättävä. Opiskelijoiden mielenterveysongelmien jatkuva kasvu on pysäytettävä 137 varaamalla vihdoin riittävästi resursseja mielenterveyspalveluihin Henkinen hyvinvointi syntyy virikkeistä, haasteista ja rentoutumisesta. Myös opiskelija 140 ansaitsee elämässään hengähdystaukoja, lomaa ja hetkiä ajatusten kokoamiseen. 141 Opintojen tiukka rajaaminen ajaa opiskelijat suorittamaan suppeita opintokokonaisuuksia 142 ja luo liiallisia paineita opiskeluun Terveellinen ja monipuolinen ruoka on keskeinen osa opiskelijan hyvinvointia. 145 Opiskelijalounas on monille päivän tärkein ateria. Sen on oltava laadukasta, ravitsevaa ja 146 eri ruokavaliot huomioivaa. Kunnon opiskelijaravintola tarjoaa lähellä tuotettua 147 luomuruokaa ja päivittäin laadukkaan kasvisvaihtoehdon. Oppilaitoksissa tulee 148 ekologisista ja eettisistä syistä olla viikoittainen kasvisruokapäivä. Kasvissyöntiä ja 149 veganismia ei pidä joutua millään koulutusasteella perustelemaan. Kasvisruoan hinta ei 150 saa olla korkeampi kuin liharuoan. Kelan ateriatuen suuruutta tulee tarkistaa, jotta ei 151 syntyisi paineita nostaa ateriatuetun aterian enimmäishintaa Liikunta auttaa opiskelijoita pärjäämään arjessa ja pysymään terveinä. Opiskelijan 154 saatavilla on oltava toimivat, monipuoliset ja kohtuuhintaiset liikuntapalvelut. Oppilaitosten 155 on varmistettava opiskeluympäristöjen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus sekä
4 156 esteettömyys. Liikunnalla on merkittävä vaikutus myös henkiseen jaksamiseen. Kattavat 157 liikuntapalvelut on nähtävä ennaltaehkäisevänä hyvinvointipalveluna Hyvinvoinnin merkittävimpiä peruskiviä on, että jokainen opiskelija tuntee itsensä yhteisön 160 hyväksytyksi jäseneksi riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, seksuaalisesta 161 suuntautumisesta tai etnisestä taustasta. Kaikenlaisten opiskelijoiden ja oppilaiden on 162 toimittava samoissa luokissa ja ryhmissä jo peruskoulusta asti, mieluummin jo 163 päivähoidossa. Häirintää ja kiusaamista ehkäiseviin ratkaisuihin tulee kiinnittää entistä 164 suurempaa huomiota jokaisella koulutusasteella Opetusmateriaalien pitää olla yhdenvertaisuutta edistäviä, sukupuolisensitiivisiä ja 167 uskonnollisesti vakaumuksettomia. Toisen asteen oppilaitosten opetussuunnitelmien 168 perusteisiin on selvästi kirjattava opetus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Myös 169 sukupuolien moninaisuus ja seksuaalisuuden koko kirjo on tuotava opetussuunnitelmiin, 170 jotta niiden asiallinen käsittely varmistetaan Koulutusta opiskelijan ja yhteiskunnan tarpeisiin Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen tulee olla julkista 176 Duaalimalli on säilytettävä toisella ja korkea-asteella 177 Pakkoruotsista on luovuttava ja kieliopintoja on monipuolistettava Kvartaalitalouden ajatusmallit eivät sovi koulutuspolitiikkaan. Koulutuspoliittiset uudistukset 180 tulee tehdä pitkäjänteisesti ja opiskelijat huomioiden. Uudistusten lähtökohtana ei saa olla 181 koulutusjärjestelmän muuttaminen liike-elämää palvelevaksi innovaatiotehtaaksi. Kaikkien 182 koulutusasteiden perusrahoituksen tulee olla julkista. Korkeakoulujen julkista 183 perusrahoitusta on lisättävä ja rahoituksen on oltava demokraattista, tasa-arvoista ja 184 laatuun perustuvaa. Perusrahoitus on jaettava korkeakoulujen sisällä tasaisesti eri 185 tiedekunnille ja koulutusaloille Korkeakoulujen perusrahoituksessa tulee huomioida niiden asema tieteen ja taiteen 188 instituutioina. Myös korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus esimerkiksi työllistävinä 189 sekä aktiiviseen kansalaisuuteen kannustavina instituutioina on huomioitava. Tieteen ja 190 taiteen riippumattomuuden sekä vahvan asiantuntemuksen säilyttäminen on lähtökohta 191 myös yksityisen rahoituksen kanssa toimittaessa Opetuksen joustavuutta ja tavoitettavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä teknologiaa, 194 kuten lisäämällä sähköisiä suoritusmahdollisuuksia, esim. tenttiakvaariot, videoimalla 195 oppitunteja ja lisäämällä etäoppimismahdollisuuksia. Läsnäolo oppitunneilla ei saa olla 196 itsetarkoitus. Ylioppilaskirjoitukset on voitava suorittaa tietokoneella internetiä apuna 197 käyttäen. Näin keskitytään menetelmiin ja ajattelutapoihin ulkoaopettelun sijaan Lukion opetussuunnitelmaan on sisällytettävä yksi pakollinen tietotekniikan kurssi. 200 Opetusteknologiaa ja tietoteknisiä työvälineitä on lisäksi käytettävä luontevasti kaikissa 201 oppiaineissa Koulutuksen duaalimalli, eli jako tieto- ja taitopainotteiseen linjaan on toisella asteella 204 säilytettävä. Korkeakoulutuksen duaalimallia on selkeytettävä, jotta ammattikorkeakoulu- 205 ja yliopistotutkintojen sisällölliset erot ovat selkeät niin työnantajille kuin opiskelijoillekin. 206 Korkeakoulutus ei ole lähipalvelu. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erillisiä 207 profiileja vahvistetaan ja tutkinnot pidetään toisistaan erillään. Paikallinen yhteistyö ura- ja
5 208 rekrytointipalveluiden, työelämä- ja kieliopintojen sekä hallinto- ja tukipalveluiden 209 järjestämisessä mahdollistetaan Oppilaitosten kansainvälistymiskehitystä on tuettava. Ratkaisut tähän löytyvät riittävästi 212 resursoiduista kansainvälisistä palveluista, erikoistuneesta osaamisesta, integraatiosta, 213 avoimesta ilmapiiristä ja tasavertaisista työllistymismahdollisuuksista. 214 Lukukausimaksukokeilu ei edistä korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteita. Kokeilua ei 215 tule laajentaa uusiin maisteriohjelmiin tai kandidaatintutkintoihin, vaan siitä tulee luopua. 216 Suomessa opiskelevat ulkomaiset opiskelijat on liitettävä opiskelijayhteisöjen 217 täysivaltaisiksi jäseniksi, ja heille on tarjottava riittävät neuvontapalvelut. Kansainvälisten 218 koulutusohjelmien suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota niiden tarjoamiin 219 työllistymismahdollisuuksiin. Korkeakoulujen tulee tukea kansainvälisten opiskelijoiden 220 työllistymistä Suomeen tarjoamalla riittävästi suomen kielen opintoja Opiskelijoiden liikkuvuutta on parannettava esimerkiksi kehittämällä sekä Suomeen että 223 maailmalle suuntautuvaa opiskelijavaihtoa ja parantamalla eri oppilaitoksissa suoritettujen 224 opintojen yhteensovittamista. Kielenopetuksessa on painotettava nykyistä enemmän 225 käytännön kielitaitoa Pakollinen ruotsin kielen opetus on osoittanut tehottomuutensa taata kyseisen 228 kielivähemmistön oikeudet. Toisen kotimaisen kielen sijaan on erityisesti muualla kuin 229 kaksikielisillä seuduilla jo peruskoulussa voitava valita muu kieli. Vaihtoehtoina on 230 varsinkin saamelaisten kotiseutualueella tarjottava saamen kieliä. Korkeakoulujen 231 tutkintovaatimuksista on poistettava kaikille pakollinen virkamiesruotsi. Julkisilla 232 työpaikoilla kotimaisten kielten osaamisvaatimuksia on muutettava niin, että ne todella 233 edistävät kielellisiä oikeuksia. Kieliryhmien perusoikeudet taataan palkitsemalla palkanlisin 234 hyvä kielitaito niin suomessa, ruotsissa kuin muissakin kyseiselle viranomaiselle 235 tarpeellisissa kielissä. Ruotsinkielistä korkeakoulutusta on tarjottava kysynnän ja tarpeen 236 mukaan. Myös suomenkielisiä on rohkaistava pyrkimään ruotsinkielisiin koulutuksiin 237 kaksikielisyyden lisäämiseksi Demokratiaa oppilaitoksiin Opiskelijaedustus on saatava tasavertaiseksi kaikille koulutustasoille 243 Opiskelijakunnille on saatava automaatiojäsenyys 244 Anonyymi tenttimismahdollisuus on kaikkien perusoikeus Toisen asteen oppilaskuntien, ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien ja yliopistojen 247 ylioppilaskuntien vaikutusvaltainen ja aktiivinen toiminta on oleellista demokratian 248 toteutumiselle oppilaitoksissa. Oppilaskunnista ei saa tehdä hiekkalaatikkoja 249 leikkidemokratialle vaan niille on annettava todellista valtaa oppilaita koskevissa asioissa. 250 Opiskelijajäsenet kuuluvat tasavertaisesti kaikkien koulutusasteiden hallintoon Lailla on säädetty toisen asteen opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen 253 kehittämiseen tuetusti sekä koulutuksen järjestäjälle velvollisuus kuulla opiskelijoita 254 opiskelijoihin olennaisesti vaikuttavassa päätöksenteossa. Lain antamia oikeuksia ja sen 255 asettamia velvollisuuksia tulee selventää, jotta lain tulkinta olisi yhtenäistä kaikissa 256 oppilaitoksissa ja jotta oppilaskuntien vaikutusmahdollisuudet olisivat todellisia. 257 Oppilaskuntien juridinen asema on selkeytettävä esimerkiksi tukemalla niiden muuttamista 258 rekisteröidyiksi yhdistyksiksi. Ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys takaa parhaiten 259 opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa. Myös ammattikorkeakoulujen
6 260 opiskelijakunnilla on oltava automaatiojäsenyys, jotta ne voivat keskittyä lakisääteisten 261 tehtäviensä hoitamiseen Oppilaskuntien, opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien tehtävänä ei ole ajaa vain omia 264 etujaan vaan niiden on otettava rohkeasti rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina. 265 Yhteiskunnallisilla järjestöillä tulee olla mahdollisuus esitellä toimintaansa ja 266 kampanjoitaan oppilaitoksissa Yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon tulee olla kaikkien oppilaitosten toiminnan 269 lähtökohtana. Kaikkien oppilaitosten pitää laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, 270 jotka koskevat oppilaitoksen työntekijöiden lisäksi myös oppilaita tai opiskelijoita. 271 Korkeakouluissa tulee siirtyä anonyymin tenttimisen käytäntöön, jotta yhdenvertaisuus 272 tenttimisessä mahdollistuu. Julkisilla rahoilla laadittujen oppimateriaalien tulee 273 mahdollisuuksien mukaan olla internetissä kaikkien saatavilla Maksuttomuus edistää yhdenvertaisuutta Maksuton koulutus on kirjattava perustuslakiin 279 Lukukausimaksukokeilusta luovutaan Oikeus maksuttomaan koulutukseen kaikilla asteilla on turvattava kirjaamalla se 282 perustuslakiin. Koulutus ei ole tuote eikä opiskelija ole asiakas. Kaikille maksuton koulutus 283 takaa parhaiten osaamisen riittävyyden ja koulutuksen tasa-arvoisuuden. 284 Ylioppilaskirjoitusten sekä pakollisten oppikirjojen ja työvälineiden kustannukset on 285 siirrettävä opiskelijalta opetuksen järjestävälle taholle, jotta kaikki opiskelijat olisivat 286 samalla viivalla varallisuudesta riippumatta. Laittomien materiaalimaksujen keräämiseen 287 pitää puuttua. Oppikirjojen kierrättämisen on oltava aidosti mahdollista ja sähköisten 288 opetusmateriaalien käyttöä pitää lisätä. Myös pääsykokeisiin valmistautuvien toimeentulo 289 tulee taata Tilauskoulutus ja lukukausimaksukokeilut romuttavat korkeakoulutuksen maksuttomuutta. 292 Ne eivät saa viedä resursseja pois perustutkimuksesta tai perusopetuksesta. Mahdollisen 293 saadun lisärahan on näyttävä perusopetuksen laadun parantumisena. Opetuksen 294 vaatimusten tulee olla vastaavia kuin muussa opetuksessa, ja kaiken opetuksen tulee olla 295 avointa kaikille. Tilauskoulutuslainsäädäntöä ei pidä laajentaa siten että yksilön on 296 mahdollista ostaa koulutusta EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tarkoitetun lukukausimaksukokeilun päätyttyä 299 kokeilusta luovutaan. Lukukausimaksukokeilu ja tilauskoulutus eivät saa olla askelia kohti 300 kaikille maksullista korkeakoulutusta Suomessa Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen tulee luoda joustavia tapoja ja 303 työelämäkokemusvaatimus lyhentää yhteen vuoteen. Ylemmän amk-tutkinnon 304 suorittaminen kokopäiväopiskeluna on mahdollistettava. Yliopistoissa opiskelijat on 305 edelleen otettava ensisijaisesti suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa Pätevää apua valinnanvaikeuksiin Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 vuoteen 311 Pakkohaut on korvattava laadukkaalla opinto- ja työelämäohjauksella
7 Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada asiantuntevaa ja riittävää opinto- ja 314 työelämäohjausta. Opinto-ohjauksen resursseja on lisättävä kaikilla opintoasteilla 315 peruskoulusta aina korkeimman asteen opetukseen. Ohjausta antavan henkilöstön 316 pätevyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntien ja valtion yhdessä tulee huolehtia 317 vähintään lain vaatimukset täyttävän opinto-ohjauksen järjestämisestä lukioissa. Alle vuotiaiden työttömyysetuuksien sitominen ammatti- tai ammattikorkeakoulutukseen niin 319 kutsutulla pakkohaulla edustaa jatko-opintoihin ohjausta huonoimmillaan ja on lopetettava Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 ikävuoteen. Näin ehkäistään peruskoulussa heikosti 322 menestyneiden syrjäytymistä, luodaan opiskelijalle aidosti maksuton toisen asteen 323 koulutus sekä varmistetaan koulutuspaikkojen riittävyys kaikille Peruskoulu ei anna riittäviä eväitä nyky-yhteiskunnassa pärjäämiseen. Kaikille on taattava 326 oikeus toisen asteen opiskelupaikkaan. Ylioppilas- tai muun vastaavan todistuksen 327 painoarvoa korkeakoulujen valintakriteerinä voidaan varovasti kasvattaa, mikäli 328 todistuksen voidaan katsoa mittaavan soveltuvuutta kyseiselle alalle. Hyvä todistus ei saa 329 kuitenkaan muodostua ainoaksi keinoksi päästä korkeakouluun Lukiossa opinto-ohjauksen pitää antaa opiskelijalle valmiudet oman alan valinnalle. 332 Puutteellisen ohjauksen seurauksena lukemattomat nuoret päätyvät opiskelemaan 333 itselleen väärää alaa. Lukioiden opetussuunnitelmaan tuleekin lisätä työelämään 334 tutustumista, jolloin opiskelijan on helpompi hahmottaa eri opintopolkujen antamia 335 työvalmiuksia. Yliopistoissa opiskeltavat aineet ovat myös usein vieraita toiselta asteelta 336 tuleville. Hyvin kapeisiin opintolinjoihin hakemista tuleekin soveltuvilla aloilla vähentää ja 337 lykätä erikoistumista esimerkiksi toiselle tai kolmannelle opintovuodelle. Opiskelujen 338 pitkittyminen ei saa johtua tiedon puutteen takia tehdyistä vääristä valinnoista Ovi työelämään Oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta on lisättävä 344 Harjoittelujaksot eivät saa aiheuttaa kuluja opiskelijoille Ammatillista koulutusta tulee monipuolistaa niin, että eri tavoilla oppivat löytävät itselleen 347 sopivan tavan opiskella ammattiin. Kuntien pitää nykyistä rohkeammin kokeilla 348 vaihtoehtoisia koulutusmalleja, esimerkiksi oppisopimuskoulutusta. 349 Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää ja laajentaa yhteistyönä seudun järjestöjen ja 350 yritysten välillä. Myös työpajatoiminta voi madaltaa kynnystä työelämään astuttaessa ja 351 ehkäistä syrjäytymistä Työharjoittelun ei pitäisi tarkoittaa ilmaista työpanosta vaan siitä on saatava 354 asianmukainen vastine. Harjoitteluun liittyy nykyään kaikilla koulutusasteilla ongelmia. 355 Monilla aloilla harjoittelu on täysin palkatonta, ja usein harjoittelija joutuu itse maksamaan 356 matkansa harjoittelupaikkaan sekä ruokailunsa. Opiskelijoille tulee taata mahdollisuus 357 harjoitteluapurahaan, jos harjoittelupaikka maksaa vain osan palkasta tai ei palkkaa 358 ollenkaan. Työtehtävien tulee vastata harjoittelun tavoitteita Yliopistoissakin oman alan työkokemus opintojen aikana auttaa opiskeluun 361 motivoitumisessa, opintojen suuntaamisessa ja työllistymisessä opintojen jälkeen. 362
8 363 Työelämän tarpeet muuttuvat jatkuvasti, joten niihin vastataan parhaiten mahdollistamalla 364 laaja ja monipuolinen opiskelu sekä joustavat opetussuunnitelmat. Viimeistään 365 korkeakouluvaiheessa opiskelijalle tulee taata riittävät resurssit urasuunnitteluun. 366 Korkeakouluharjoittelua on tuettava valtiollisesti, mikäli harjoittelupaikka sitä vaatii. 367 Koulutusten sisäänottomäärissä on otettava huomioon alan työllistymismahdollisuudet 368 koko maassa sekä kyseisellä alueella. Monen vuoden opiskelu koulutusta vastaamattomiin 369 töihin on inhimillisten resurssien haaskausta. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen ei tule 370 perustua aloituspaikkojen määrään, vaan perusrahoituksessa tulee painottaa 371 tuloksellisuutta ja laatua.
Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
LisätiedotVihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma. Luonnos 11.3.2011. Johdanto
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen
LisätiedotLuonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Luonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi 25.2.2012 ohjelmassa puhutaan
LisätiedotALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.
1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki
LisätiedotOpintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.
ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule
LisätiedotO DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
LisätiedotVihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA
Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007
OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotLAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,
LisätiedotUudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki
Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi
LisätiedotMETROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA
METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotHyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry
Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013 Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Koulutuspoliittinen linjapaperi 2013-2015 Tasa-arvoinen koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka on tärkeintä vapauttavaa,
LisätiedotKieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa
Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen
LisätiedotJohdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.
STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata
LisätiedotTalousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotHyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET
Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,
LisätiedotTalousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki
70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen
LisätiedotSuomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA
Suomen opinto-ohjaajat ry LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN lausuntopyyntö luonnoksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotTAVOITEOHJELMA 2015. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 1(7) LIITE 8/15
1(7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 JOHDANTO ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun nuorten oikeuksien
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotAmmatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotKuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1
Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee
LisätiedotK U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS
K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotKielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa
Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotHyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017
Hyväksytty edustajiston kokouksessa 4/2012 (21.3.2012) STRATEGIA 2017 1 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti,
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotOpintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta
Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotSosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry
Hyväksytty SONKin liittokokouksessa Turussa 2.12.2012. Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry AMMATTIKORKEAKOULUOHJELMA 2013-2014 SISÄLLYS 1 NYKYTILA 3 2 KOULUTUSPOLITIIKKA 3 2.1 KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotPidä kiinni tulevaisuudesta
Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotKela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero
Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKysely 1.vuoden opiskelijoille 2016
Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotStrategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos. Pasi Ahola /
Strategisten ohjelmien päivitys ja positiivinen rakennemuutos Pasi Ahola / 3.10.2017 Turun väestönkehitys 2011-2017 ja Tilastokeskuksen ennuste 2015-2030 220 000 Toteutunut 2011-2016 Ennuste 2015-2030
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotVALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen
LisätiedotOpiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Opiskelijapoliittisen ohjelman taustapaperi Opiskelijapoliittinen ohjelma hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 Taustapaperi hyväksytty hallituksen kokouksessa
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3
LisätiedotLukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016
Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
Lisätiedot2. Sain riittävästi tietoa opinnoista ja ammattialasta oppilaitokselta, jossa opiskelen.
OPISKELIJAPALAUTEKYSELYT 2018 1(7) Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen 415/2018 ja päätöksen mukaiset opiskelijapalautekyselyt, jotka otetaan käyttöön 1.7.2018 alkaen. Vastausasteikko: (5) täysin
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotKehityskeskustelulomake
Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi
LisätiedotSAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi
SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotITÄ-SUOMEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET 1 Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan yksi lakisääteinen tehtävä on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia,
LisätiedotHUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA
Sivu 1 / 9 HUMANISTISEN AMMATTIKORKEA- KOULUN OPISKELIJAKUNTA HUMAKON POLIITTINEN OHJELMA HUMAKOn poliittinen ohjelma on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.11.2016. HUMAKOn poliittinen ohjelma on voimassa
LisätiedotLapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma
Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen
LisätiedotLaki. opintotukilain muuttamisesta
EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE
OPETUSHALLITUKSEN NÄKÖKULMA LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISSUUNNILLE Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukio Suomessa tulevaisuusseminaari Helsinki 11.4.2012 LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN ON RIITTÄVÄSTI TIETOA Opetushallitus:
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotValmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa Pvm 4.12.2009 Helsinki Opetushallitus 1 Työelämään valmentautuminen ja
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotTyömarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi
Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotSuomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa
Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä
LisätiedotLaurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Poliittinen ohjelma 2013-2015
Laurea-ammattikorkeakoulun Poliittinen ohjelma 2013-2015 Laurea-ammattikorkeakoulun Linjapaperi 1(8) Aktiivinen kansalaisuus... 2 Opiskelijavaikuttaminen... 2 Kunnallinen vaikuttaminen... 2 Suhteet yhteistyötahoihin...
LisätiedotJOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN. Petri Sjöblom 3.4.2007
JOHDATUS JATKO-OPISKELIJAN OPISKELIJA-ASEMAAN Petri Sjöblom 3.4.2007 "Everything that is really great and inspiring is created by the individual who can labour in freedom" A.Einstein BUT: Can there be
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotOikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin
Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.
OPISKELIJAPALAUTEKYSYMYKSET 2018 1(6) Vastausasteikko: (5) täysin samaa mieltä (4) jokseenkin samaa mieltä (3) osin samaa osin eri mieltä (2) jokseenkin eri mieltä (1) täysin eri mieltä Punaisella kirjoitettuja
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
Lisätiedot