Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
|
|
- Jorma Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Opiskelijapoliittisen ohjelman taustapaperi Opiskelijapoliittinen ohjelma hyväksytty liittokokouksessa Taustapaperi hyväksytty hallituksen kokouksessa YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Opintotuen on oltava etuuspainotteinen. Opiskelijalla on säilytettävä mahdollisuus halutessaan täydentää toimeentuloaan opintolainalla. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Etuuspainotteisuus tarkoittaa sitä, että opintotuen rakenne painottuu opintorahan puolelle. Opintoraha on välttämättömään toimeentuloon tarkoitettu tuki ja lainan pitäisi olla aina vapaaehtoinen lisä toimeentulon täydentämiseen. Opintotukeen on saatava taso- ja huoltajakorotus. Edellinen tasokorotus opintorahaan on tehty vuonna 2007, mutta elinkustannusten nousu on jo syönyt tuon korotuksen ja opintorahan reaaliarvo on nyt alhaisempi kuin kertaakaan nykymuotoisen opintotuen aikana. Opintorahan tasokorotus on tehokkain ja järkevin keino nopeuttaa opintoja. Perheelliset opiskelijat ovat yksi heikoimmassa asemassa oleva opiskelijaryhmä, sillä he kamppailevat muita opiskelijoita enemmän toimeentulon kanssa. Huoltajakorotus parantaisi perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa huomattavasti ja helpottaisi opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista. Opintolaina ei saa olla edellytys toimeentulotuen saamiselle. Toimeentulotukea haettaessa opintolaina lasketaan opintotukikuukausilta tuloksi, vaikka lainaa ei olisikaan nostanut. Käytännössä siis toimeentulotukea hakevat opiskelijat joutuvat nostamaan lainaa niiltä kuukausilta, joilta he saavat opintotukea. Ongelmallisinta lainan nostaminen on muun muassa niille toimeentulotukea hakeville mielenterveyskuntoutujille, joilla ei ole takeita työkykyisyydestä opiskelujen jälkeen. Viimesijaisen toimeentulon saaminen ei saisi olla kytkettynä lainan ottamiseen. Osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla on mahdollistettava. Tukijärjestelmämme estää osittaisen opiskelun sairauspäivärahalla. Ei ole kenenkään etu, että opiskelija ei pysty edistämään opintojaan, jos siihen on osittainen kyky sairauslomalla.
2 Työelämässä on mahdollista työskennellä sairauspäivärahalla osa-aikaisesti, jos se auttaa työtekijää kuntoutumaan. Sama on mahdollistettava myös opiskelijoille. Opintotuen tulorajoja on tarkistettava vuosittain vastaamaan yleistä tulotason kehitystä. Opintotuen kehittämisen tavoitteen tulee olla päätoimisen opiskelun mahdollistaminen eikä lisätienestin tuominen ansiotuloihin. Tulorajat tulee siksi säilyttää, mutta on oikeudenmukaista, että niiden taso seuraa yleistä palkkakehitystä. Opintotuen opintoraha sidotaan elinkustannusindeksiin elokuussa On kohtuullista, että myös tulorajoille tehdään sama. Vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava. Vanhemmilla on elatusvelvollisuus lapseen 18-vuotiaaksi saakka, ja valtion lapsilisän saa 17-vuotiaaksi. Vanhempien tulot eivät saa vaikuttaa itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opiskelijan tukeen, sillä lain mukaan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta eikä kaikkien opiskelijoiden vanhemmilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia tukea aikuisia lapsiaan taloudellisesti. Opiskelijoiden asumista on tuettava ympärivuotisesti ja myös silloin, kun opiskelija ei nosta opintotukea. Pelkän opiskelijan asumislisän nostaminen kuluttaa opintotukeen oikeutettuja kuukausia, vaikka opintorahaa ei nostettaisi. Tämä vuonna 2011 voimaan tullut muutos vaikeuttaa opiskelijan toimeentuloa huomattavasti etenkin kesäaikaan, jolloin kesätukea tulee hakea erikseen, eikä pelkkää yleistä asumislisää voi saada lyhytkestoiseksi ajaksi. Opiskelijoiden täytyy asua kesälläkin eikä kunnollisesti palkattuja kesätöitä riitä kaikille. Joustavat opiskelumahdollisuudet ovat nykypäivää Opintojen suorittamisen ei tule olla sidottu aikaan ja paikkaan, vaan opetuksen järjestämisessä on mahdollistava eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden osallistuminen opetukseen. Yksilölliset opintosuunnitelmat on mahdollistettava. Opiskelijat elävät hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Joustavuus opintojen suorittamisessa ja mahdollisuus yksilöllisiin ratkaisuihin sujuvoittaa opiskelua ja vauhdittaa opintojen etenemistä. Yksilöllisiä opintosuunnitelmia tuetaan esimerkiksi mahdollistamalla sähköinen tenttiminen, laaja verkkokurssitarjonta ja JOO-opinnot. Putkitutkintojen suorittaminen ei ole nykypäivää vaan opiskelijan tulee pystyä suorittamaan monipuolinen tutkinto opiskellen myös muualla kuin omassa opiskelupaikassaan.
3 Osaaminen ei ole sidottu siihen, miten ja missä se on hankittu. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen on oltava aidosti mahdollista jokaisen koulutusasteen ja -alan jokaisella kurssilla. Osaaminen voi kehittyä myös muualla kuin muodollisen koulutuksen parissa, kuten työelämässä tai järjestötoiminnassa. Lisäksi aiemmassakaan koulutuksessa hankittua osaamista ei automaattisesti voi hyväksilukea uusiin opintoihin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen pitää olla mahdollista riippumatta siitä, missä se on hankittu ja kaikki esteet ja asenteet tulee purkaa. Kouluilla tulisi olla yhdenmukainen ja selkeä järjestelmä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi. Osaamislähtöiset opetussuunnitelmat ovat yksi askel tähän suuntaan. Anonyymi tenttimismahdollisuus on kaikkien perusoikeus. Tieto opiskelijan henkilöllisyydestä voi vaikuttaa tentin arviointiin huonojen henkilökemioiden tai aiemman opintomenestyksen takia. On myös mahdollista, että sukupuoli tai etninen tausta vaikuttavat arvioinnissa. Anonyymi tenttiminen mahdollistaa suoritusten arvioinnin puhtaasti vastausten perusteella. Tenteissä voidaan käyttää esimerkiksi opiskelijanumeroita, jotka häivyttävät opiskelijan henkilöllisyyden. Opiskelijan on pystyttävä suorittamaan joustavasti opintoja eri oppilaitosten sekä eri koulutusasteiden välillä. Koulutusjärjestelmässämme täytyy olla mahdollisuus suorittaa opintoja koulutusasteiden sisällä ja välillä. Opetuksessa on syytä tehdä yhteistyötä eri koulujen välillä ja opiskelijoille antaa aito mahdollisuus tehdä yksilöllisiä suunnitelmia. Suomessa on tehty kokeiluja, joissa toisen asteen opiskelijat ovat suorittaneet kursseja korkea-asteella tutustuen samalla ohjausnäkökulmasta korkeakouluopintoihin tai tehty oppilaitosten yhteisiä opintoja kurssitarjonnan täydentämiseksi. Monialaista ja monipuolista opiskelua sekä opiskelijan valintamahdollisuuksia ei tule estää keinotekoisilla rajoilla, hallinnolla ja byrokratialla tai vanhentuneilla asenteilla. Opetuksen on perustuttava osaamisperustaisiin tutkintoihin ja opetussuunnitelmiin. Osaamisperustaisuus on ehto aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle. Opiskelijoilla ja hakijoilla tulee olla oikeus nähdä opetussuunnitelmista, mitä osaamista opinnoissa kartutetaan. Osaamisnäkökulma palvelee parhaimmillaan myös työelämää. Opiskelija voi arvioida aiempaa osaamistaan, kun opetussuunnitelmat kirjataan siltä pohjalta, mitä osaamista kurssi tuottaa ja hyväksytty suoritus edellyttää. Osaamisperustaisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan valintojaan ja ammatti-, tai opiskelijaidentiteettiään. Myös tutkinnot pitää pystyä määrittelemään osaamisperustaisesti, sillä koulutuksen tehtävä on tuottaa osaamista. Osaamisperustaiset tutkinnot helpottavat työelämää rekrytoinneissa. OPPILAITOS
4 Opinto-ohjauksen resursseja ja laatua on lisättävä kaikilla koulutusasteilla Jokaisella on oikeus saada asiantuntevaa ja riittävää opinto- ja työelämäohjausta. Ohjausta antavan henkilöstön pätevyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Laadukas, ammatillisesti pätevä sekä määrällisesti riittävä opinto- ja työelämäohjaus tukevat opiskelijoita uravalinnoissa ja jatko-opintoihin suuntautumisessa. Samalla ne vähentävät turhien välivuosien määrää kaikkien koulutusasteiden välillä. Toisella asteella on määritelty opinto-ohjaajien mitoitukseksi yksi opinto-ohjaaja 200 oppilasta kohti. Nämä mitoitukset tulee täyttää heti. Myös korkea-asteelle tulee tehdä sitovat mitoitukset. Opinto-ohjaajia tulee kouluttaa riittävä määrä, ja työssä tulee olla ajantasaista ja laadukasta täydennyskoulutusta tarjolla. Korkeakoulujen lopputöiden ohjauksen resursseja on lisättävä ja ohjauksen saatavuutta parannettava. Opinnot viivästyvät eniten loppuvaiheessa. Yksi syistä on lopputyö, joka on opiskelijan henkilökohtainen näyte osaamisestaan ja opiskelun yksittäinen suurin työ. Opintoohjaukseen satsataan yleensä vain opintojen alkuvaiheessa, vaikka myös opintojen loppuvaihe on kriittinen vaihe opinto-ohjauksen tarpeessa. Ohjausta tulee olla riittävästi ja katkeamattomasti opintojen alusta loppuun saakka. Alle 25-vuotiaiden työttömyysetuuksien sitomisesta ammatti- tai ammattikorkeakoulutukseen niin kutsutulla pakkohaulla on luovuttava. Työttömyysturvalain mukaan alle 25-vuotiaan on aktiivisesti haettava koulutusta työmarkkinatukea saadakseen, mikä käytännössä tarkoittaa, että tutkintoa vailla olevan nuoren on haettava yhteishaussa vähintään kolmeen eri ammatilliseen koulutukseen. Tämä ns. pakkohaun käytäntö tuo oppilaitoksiin opiskelijoita, jotka eivät ole motivoituneita opiskelemaan hakemaansa alaa. Pakkohaku hidastaa pahimmillaan oman alan löytämistä useilla vuosilla, mikä on ristiriidassa nopeamman valmistumisen ja työelämään siirtymisen tavoitteiden kanssa. Samalla pakkohaku vie mahdollisuuksia aidosti koulutuksesta kiinnostuneilta hakijoilta. Koulutukseen hakeutumista ei tule sitoa ehdoksi olla oikeutettu työmarkkinatukeen, eikä eri koulutusmuotoja pidä asettaa eri asemaan hakukikkailussa. Opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmiin on sisällytettävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatusta. Opettajien koulutuksessa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ekologiseen ja eläineettiseen elämäntapaan ohjaamiseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatuksen sisällyttäminen opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja opetussuunnitelmiin lisää pitkällä tähtäimellä suvaitsevaisuutta ja monimuotoisen yhteiskunnan hyväksymistä.
5 Opiskelijoille on taattava kattavat tuki-, liikunta- ja hyvinvointipalvelut kaikilla koulutusasteilla Haluamme siirtyä kaikille tasavertaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Perusterveydenhuollon lisäksi opiskelijoille kuuluvat myös hammaslääkäri-, mielenterveys- ja seksuaaliterveyspalvelut. Lyhemmän aikavälin tavoitteena on saattaa ammattikorkeakouluopiskelijat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin. Parhaimmillaan suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ihmiset eivät ole eriarvoisessa asemassa. Julkinen terveydenhuolto vastaa hyvinvoinnista ja terveyspalveluista, eikä yksityisille palveluntarjoajia tarvita ja julkinen sektori vastaa niin työssäkäyvän väestön kuin opiskelijoidenkin terveydenhuollosta. Yhtenäisellä terveydenhuoltojärjestelmällä, jota koko kansa käyttää, taataan mahdollisuus järjestelmän jatkuvaan kehitykseen. Suomessa opiskelevat ulkomaiset opiskelijat on liitettävä opiskelijayhteisöjen täysivaltaisiksi jäseniksi ja heille on tarjottava riittävät neuvontapalvelut sekä terveydenhuolto. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa suomalaisiin nähden, ja palveluita tulee olla järjestettynä opiskelukielellä. Kansainvälisille opiskelijoille on taattava kohtuuhintainen sairausvakuutus. Opiskelijan oleskelulupaa hakiessa tulee kansainvälisillä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilla opiskelijoilla olla riittävä sairasvakuutus. Suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutuksia ja kansainvälisillä markkinoilla vakuutukset ovat kohtuuttoman kalliita. Kansainvälisille opiskelijoille tulee luoda yhtenäinen kohtuuhintainen suomalainen sairasvakuutus. Opiskelijoille on tarjottava täysipainoista ja maukasta kasvis- ja vegaaniruokaa. Kasvis- ja vegaaniruuan ravinteikkuus ja laatu on yhtä tärkeää kuin sekaravinnonkin ja siihen tulee kiinnittää huomiota myös jatkossa. Täysipainoisen ravinnon avulla opiskelijat jaksavat ja voivat paremmin. Ruokalapalveluiden kilpailutuksessa tulee kiinnittää huomiota laadukkaaseen palveluun ja hyviin raaka-aineisiin eikä kilpailla ainoastaan opiskelijalounaan hinnalla. Kunnan on tarjottava vähävaraisille ilmaisia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Liikunnalla ja kulttuurilla on terveyttä edistäviä ja voimaannuttavia vaikutuksia. Kunnan tulee tarjota osa liikunta- ja kulttuuripalveluistaan vähävaraisille kuntalaisilleen, kuten opiskelijoille, ilmaiseksi, jotta asukkailla on varallisuuteen katsomatta mahdollisuus liikkua ja harrastaa. Oppilaitoksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota oppilaitosympäristön viihtyvyyteen.
6 Työympäristön viihtyvyys lisää hyvinvointia ja jaksamista. Oppimistapoja on monenlaisia eikä hiljaisen työskentelyn mikroluokka ole paras ratkaisu kaikille. Oppilaitoksissa tulisi olla paikkoja, joihin opiskelijat voivat ja haluavat tulla viettämään aikaa ilman pakkoa ostaa jotain. Viihtyvyyteen panostamalla voidaan näin myös lisätä yhteisöllisyyttä. Kansainvälisyys Opiskelijoiden liikkuvuutta on parannettava esimerkiksi kehittämällä sekä Suomeen että maailmalle suuntautuvaa opiskelijavaihtoa ja parantamalla eri oppilaitoksissa suoritettujen opintojen yhteensovittamista. Liikkuvuuden edellytyksiä voidaan parantaa esimerkiksi kattavalla ja asianmukaisella tiedottamisella, opiskelijavaihtoon liittyvän neuvonnan kehittämisellä sekä vaihtopaikkojen tarjontaa monipuolistamalla. Kielenopetuksessa on painotettava nykyistä enemmän käytännön kielitaitoa ja kulttuuriin tutustumista. Nykymuotoinen kieltenopetus, jossa panostetaan erityisesti luetunymmärtämiseen ja kieliopin hiomiseen ei kannusta opiskelijoita käyttämään kieltä todellisuudessa tai anna siihen edes kovin hyviä valmiuksia. Jokaisella koulutusasteella on oltava pakollinen opiskelijoiden kansainvälistymisjakso, jonka voi toteuttaa joko ulkomailla tai kotikansainvälistymisellä. Nykymaailmassa erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on tärkeää riippumatta koulutusasteesta tai opiskelualasta. Pakollinen kansainvälistymisjakso voidaan toteuttaa monella eri tavoin ja etenkin alemmilla koulutusasteilla kotikansainvälistymisen painoarvoa voisi korostaa. Kotikansainvälistyminen voi tarkoittaa esimerkiksi tutustumista vieraaseen kulttuuriin ja siitä keskustelemista, ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa toimimista kotioppilaitoksessa tai opiskelemista vieraalla kielellä. Nykyteknologia mahdollistaa myös yhteydenpidon eri maista tulevien oppilaiden välillä ilman valtavia resursseja. Oppilaitosten on oltava avoimia ja demokraattisia yhteisöjä Opiskelijaedustus on saatava tasavertaiseksi kaikille koulutusasteille. Opiskelijoiden on saatava päättää oppilaitoksen asioista. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden edustus hallinnossa henkilökunnan ja oppilaitoksen ulkopuolisten edustajien ohella on turvattu lailla. Toisella asteella edustus on vähimmillään vain opiskelijoiden kuulemista, mutta päätösvaltaa opiskelijoilla ei välttämättä ole. Peruskoulussa oppilaat eivät käytännössä voi osallistua päätöksentekoon.
7 Nuorten ja opiskelijoiden asema paikallisessa päätöksenteossa on vakiinnutettava ja opiskelijoita on kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa. Kunnissa tulee vakiinnuttaa keinoja osallistaa nuoria kaikkiin päätöksenteon vaiheisiin ja tulla kuulluksi. Nuorille pitää antaa aidot vaikuttamismahdollisuudet. Nuorisovaltuustoilla tulee olla päätös- ja budjettivaltaa. Kunnan tulee kuulla opiskelijajärjestöjä opiskelijoita suoraan koskevassa päätöksenteossa. Valmistelun tulee aina olla avointa ja osallistavaa, jotta niihin voi osallistua. Automaatiojäsenyys on laajennettava ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin. Jokainen yliopistossa opiskeleva kuuluu yliopistonsa ylioppilaskuntaan, jolla on oikeus kerätä pakollista jäsenmaksua kaikilta jäseniltään. Jäsenmaksun yhteydessä peritään myös ylioppilaiden terveydenhoitomaksu, joka lukuvuonna on 43. Tyypillinen ylioppilaskunnan jäsenmaksu sisältäen terveydenhuoltomaksun on Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin ei kuuluta automaattisesti, vaan liittyminen on vapaaehtoista. Opiskelijakuntien resurssit opiskelijoiden edunvalvontaan ja palveluiden tarjoamiseen ovat oleellisesti pienemmät kuin ylioppilaskunnilla ja suuri osa työpanoksesta joudutaan käyttämään jäsenhankintaan. Yo-kuntien ja opiskelijakuntien tehtävät lähenevät uuden AMK-lain myötä toisiaan, mutta vain yo-kunnilla on varma tulonlähde. Yhdenvertaisuuden nimissä automaatiojäsenyys tulisi ulottaa myös opiskelijakuntiin. Opiskelijaliikkeen tehtävänä ei ole ajaa vain omia etujaan, vaan sen on otettava rohkeasti rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana. Rajanveto opiskelijoita koskevien ja koskemattomien asioiden välillä on vaikeaa eikä edunvalvontaa tulisi rajata liian tiukasti vain tiettyihin kysymyksiin. Opiskelijat ovat kiinteä osa yhteiskuntaa, eivät siitä erillään toimiva yhteisö. Ylioppilas- ja opiskelijakuntien tehtävä lainkin mukaan on laajempi kuin vain omien jäsentensä edunvalvonta. Monet laajasti yhteiskuntaa koskettavat kysymykset ovat erittäin tärkeitä myös opiskelijoille. Hyvänä esimerkkinä on eläkepolitiikka, jolla on vaikutusta käytännössä jokaisen kansalaisen elämään. Opiskelija-, ylioppilas- ja oppilaskuntien on oltava aktiivisia kuntavaikuttajia ja opiskelijoiden paikallisia edunvalvojia. Paikalliset opiskelijajärjestöt ovat ainoita, jotka voivat hoitaa omassa kaupungissaan opiskelijoiden mielipiteen kuulemisen. Jos ne eivät sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan. Yhteiskunnallisilla järjestöillä on oltava mahdollisuus esitellä toimintaansa ja kampanjoitaan oppilaitoksissa tasa-arvoisesti. Erityisesti puoluepoliittisia, mutta myös muita yhteiskunnallisia järjestöjä estetään usein esittelemästä toimintaansa peruskouluista korkea-asteelle. Kiellot ovat täyskieltoja tai osittaisia, jolloin esimerkiksi vaalien aikaan toimintaa hyväksytään laajemmin. Opiskelijoiden ja oppilaiden tulee saada tietoa yhteiskunnallisesta keskustelusta ja
8 osallistua siihen itse. Vain tiedonvälityksen sallimalla nuoret voivat oppia kriittisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Monimuotoinen ja kestävä asuminen on mahdollistettava Opiskelija-asuinalueiden on tuettava kestävää kaupunkirakennetta. Opiskelija-asunalueilta tulee olla hyvät yhteydet kampukselle ja kaupungin muihin paikkoihin, joissa opiskelijat liikkuvat. Kaupunkisuunnittelun tulee tukea kestävää yhdyskuntarakennetta, eikä opiskelija-asuntoalueita tule rakentaa erilleen muusta kaupunkikuvasta. Opiskelija-asuntoja pitää rakentaa lisää kysynnän mukaan. Lisäksi opiskelijoille on tarjottava monenlaisia asumisvaihtoehtoja, niin yksiöitä, kaksioita, kimppakämppiä kuin perheasuntojakin. Opiskelijoiden tarpeet vaihtelevat yksilöiden välillä ja eri elämäntilanteissa. Tarjontaa monipuolistamalla mahdollistetaan entistä useampien opiskelijoiden asuminen markkinahintoja halvemmissa opiskelija-asunnoissa. Opiskelija-asunnoissa ja -asuntoloissa on saatava asua ympärivuotisesti. Opiskelija-asunnoissa asumista ei tule millään asteella rajoittaa pelkästään lukukausien opiskeluaikaan, vaan asumisoikeuden tulee säilyä loma-aikoinakin. Opiskelija-asuntojen on oltava energiatehokkaita ja rakentamisessa on otettava huomioon ekologisuus. Opiskelija-asuntorakentamisessa tulee huomioida ympäristövaikutuksia sekä uudisrakentamisessa että peruskorjauksia tehdessä kunnianhimoisesti. Opiskelija-asunnoissa on siirryttävä vihreään sähköön. Haluamme vihreitä energiaratkaisuja kaikkiin asumismuotoihin, myös opiskelijaasuntoihin, joissa on harvoin käytetty energiaa säästäviä ratkaisuja. Sähköstä ja vedestä on maksettava kulutuksen mukaan ja sisälle asuntoihin on asennettava veden- ja sähkönkulutusta osoittavat mittarit. Käytön mukaan muodostuva sähkölasku rohkaisee miettimään omaa kulutustaan ja vähentämään tuhlausta. Kiinteiden hintojen myötä moni opiskelija joutuu maksamaan esimerkiksi sähköstään enemmän kuin mitä todellinen käyttö vaatisi. Toimivat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenteen yhteydet on taattava kampuksille ja kampuksien välillä.
9 Toimivat yhteydet opiskelija-asuntoalueiden ja kampusten välillä parantavat mahdollisuuksia asua myös muualla kuin kaupunkien keskustoissa ja tekevät liikkumisen joustavammaksi. Kansainvälisiä opiskelijoita ja muilta paikkakunnilta muuttavia opiskelijoita on suosittava opiskelija-asuntoja jaettaessa. Opiskelija-asuntoja jaettaessa jakokriteerien on oltava julkisia. Opiskelija-asunnoista on suurimmilla opiskelupaikkakunnilla huutava pula. Erityisesti pitää varmistaa, että muilta paikkakunnilta tuleville opiskelijoille löytyy opiskelupaikkakunnalla kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia. Ulkomaalaisten opiskelijoiden suosiminen on perusteltua, koska heillä on lähtökohtaisesti rajallisemmat mahdollisuudet etsiä asuntoa vapailta markkinoilta. Hakijoilla tulee olla tiedossa kriteerit asuntojen jakoon. YHTEISKUNTA Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas koulutus on elinehto yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kehitykselle Koulutuksen periytyvyyteen on puututtava jo varhaiskasvatuksessa sekä peruskouluvaiheessa. Esiopetus on muutettava pakolliseksi koko ikäluokalle. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat huomattavasti enemmän kuin kouluttamattomien. Haluamme puuttua koulutuksen periytyvyyteen: varhaiskasvatuksessa ei saa vahvistaa sukupuolistereotypioita ja perusopetuksessa oppilaita pitää tukea ja antaa tasapuolista ja riittävää opinto-ohjausta ja vanhempia tiedottaa monipuolisesti opiskelumahdollisuuksista. Kaiken opetusmateriaalin on oltava sukupuolisensitiivistä. Koulujen opetusmateriaaleissa ei pidä vahvistaa sukupuolistereotypioita vaan murtaa niitä. Ei ole oikein, että oppimateriaalien esimerkeissä tytöt tekevät tyttöjen juttuja ja pojat poikien juttuja. Sen sijaan oppimateriaaleissa pitää kiinnittää huomiota siihen, että ne puhuttelevat kaikkia oppilaita sukupuolesta riippumatta eivätkä sulje ketään ulkopuolelle. Maksuton koulutus on kirjattava perustuslakiin. Maksuton koulutus kaikilla asteilla mahdollistaa, että jokainen voi opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittää. Koulutukseen pääsy ei saa edellyttää varakasta ja hyvää sosioekonomista taustaa. Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu maksuttomalle koulutukselle. Lukukausimaksut nousevat haastavassa taloustilanteessa aika ajoin keskusteluun, ja maksuttomuus tulee nähdä niin perustavana arvona että se kirjataan perustuslakiin. Maksuton koulutus koskee myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita. Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen on oltava julkista.
10 Koulutuksen tulee olla valtion tai kunnan rahoittamaa. Julkisella rahoituksella tuetaan opetuksen laatuun keskittyvää koulutusta, jonka tehtävänä ei ole olla kannattavaa liiketoimintaa. Opiskelusta ei myöskään tule joutua maksamaan, mikä on mahdoton yhtälö yksityisten oppilaitosten kanssa. Lukukausimaksukokeilut on lopetettava. Suomessa toteutetaan lukukausimaksukokeilua ylempien korkeakoulututkintojen osalta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Emme halua maksutonta kokeilua rapauttavia kokeiluja niin ulkomaalaisille, kuin suomalaisillekaan opiskelijoille. Aidosti maksuttomassa koulutuksessa ylioppilaskirjoitukset ovat maksuttomia, materiaalimaksuja ei kerätä eikä kirjoista tarvitse maksaa millään koulutusasteella. Oppimateriaalien on siirryttävä enemmän sähköiseen, vapaasti hyödynnettävään muotoon. Harjoittelujaksot eivät saa aiheuttaa kuluja opiskelijoille. Oppikirjoja tulee olla saatavilla kirjastoissa riittävästi, jotta opiskelu ilman kalliiden kirjojen ostamista on mahdollista. Sähköisten oppimateriaalien hyödyntäminen ja lisääminen vähentää tarvetta hankkia maksullisia kirjoja jokaiselle kurssille. Koulutusjärjestelmän kehittäminen Hallinnon ja soveltuvin osin opintojen duaalimallia toisella asteella voi purkaa ja yhteistyötä lisätä, mutta tutkinnot on säilytettävä erillään. Lukioiden ja ammattioppilaitosten on järjestettävä opetusta niin, että opiskelijoilla on halutessaan aidosti mahdollisuus suorittaa yhdistelmätutkinto. Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö hallinnossa ja opetuksen järjestämisessä ei johda automaattisesti samoihin tutkintoihin vaan parhaimmillaan monipuolisempiin opiskelumahdollisuuksin ja laajempaan valinnaisuuteen. Kaksoistutkinnon suorittamista ei saa estää oppilaitosten joustamattomuus lukujärjestysten sopeuttamisessa ja opintojen kuormittavuuden tasaamisessa opiskeluajalle. Siirtymisen alalta toiselle ja korkeakoulusta toiseen yli duaalimallirajojen on oltava aidosti mahdollista. Emme halua turhia raja-aitoja eri koulutusasteiden ja muotojen välille. Opiskelijoilla tulee olla monipuolisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja suuntautua haluamaansa monialaista tutkintoa kohti. Tiukoilla rajauksilla estämme opiskelijoiden liikkuvuuden ja pakotamme opiskelijoita yhteishakuun tutkinnon täydentämisen sijaan. Valinnaisuutta tulee lisätä eikä rajata. Korkeakoulutuksen duaalimallia on selkeytettävä, jotta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen sisällölliset erot ovat selkeät niin työnantajille kuin opiskelijoillekin.
11 Keskustelu duaalimallin säilyttämisen tai purkamisen puolesta on oire siitä, että perusasiat eivät ole kunnossa. Tutkinnoissa tulee poistaa päällekkäisyyttä ja tutkintonimikkeestä tulee työnantajalle käydä ilmi, mitä osaamista valmistuneella on ja mistä koulutuksesta on valmistunut. On koulutusjärjestelmämme vastuu että merkonomi, tradenomi ja kauppatieteiden maisteri valmistuvat työllistyen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulutus ei ole lähipalvelu. Korkeakoulutuksella vastataan valtakunnallisiin työvoiman tarpeisiin. Erityisesti ammattikorkeakouluilla on alueellista merkitystä, mutta korkeakoulu ei voi olla olemassa kunnan elinvoiman vuoksi. Korkeakoulutus on koulutuspolitiikkaa, ei aluepolitiikkaa, eli korkeakouluverkkoa on tarkasteltava koulutuksen tarpeen ja tarkoituksenmukaisen jakautumisen näkökulmasta. Korkeakoulutusta on karsittava ylikoulutetuilla aloilla. Suomessa tulee kouluttaa ennakoiden työelämän tarvetta. Opiskelijan etu ei ole valmistua alalle, jolla on ylitarjontaa osaajista. Aloituspaikkojen pitää pohjautua todelliseen tarpeeseen. Nuorille pitää olla mielekkäitä koulutuspaikkoja, mutta tutkintojen täytyy myös työllistää. Oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta on lisättävä. Nuorille tulee antaa opinto-ohjauksessa tietoa muistakin kuin perinteisistä koulutusmuodoista. Kunnan pitää parantaa myös omia ohjaus- ja tiedotuspalveluitaan. Erityisesti oppisopimuskoulutusmahdollisuuksista tiedottamisessa on kehitettävää. Kaikkien harjoittelujen tulisi olla työsuhteita, joista maksetaan palkkaa. Opiskelijan harjoittelu on arvokasta työtä, josta tulee maksaa palkkaa. Työnantajien ei tule kohdella opiskelijaa palkattomana kiireapulaisena ja sijaistajana, vaan uusia ajatuksia työpaikalle tuovana oppijana ja tulevaisuuden osaajana. Työnantajat eivät saa tehdä säästöjä opiskelijoiden kustannuksella teettämällä palkattomia harjoitteluita tai maksamalla alhaista harjoitteluajan palkkaa ilman työsopimusta ja -ehtoja. Ylioppilaskirjoituksista on luovuttava ja osaamisen arviointi suoritettava kurssikohtaisesti. Niin kauan kuin ylioppilaskirjoituksia nykyisellä mallilla järjestetään, on kirjoituksissa siirryttävä tietotekniikan käyttöön. Ylioppilaskirjoitukset ovat mielestämme vanhentunut tapa mitata lukion oppimäärää. Lukion tulee valmentaa korkeakoulutusta varten, ei ylioppilastutkintoa, kuten nyt. Lukioon tulee lisätä valmentavia opintoja, jotta pääsemme myös kalliiden yksityisten valmennuskurssien aiheuttamasta epätasa-arvosta. Abivuonna tulee pystyä keskittymään yhteen suureen kokeeseen: pääsykokeeseen. Lukion oppimäärää arvioi hyvin päättötodistus, jolla voi hakea myös ulkomaille jatko-opintoihin. Lukion diplomityö on laajennettava kaikkiin aineisiin.
12 Diplomityö antaa lukiolaiselle mahdollisuuden keskittyä haluamaansa aineeseen ja satsaamaan tähän. Päättöarvosanaa tulee voida korottaa ainekohtaisesti, jotta lukiolainen voi suunnata tavoitteellisemmin haluamaansa korkeakoulupaikkaan. Nuorilla ja opiskelijoilla on oltava oikeus välivuosiin. Työurien pidentämisen keino alkupäästä ei saa olla välivuosien mustavalkoinen vähentäminen. Välivuodet eivät ole aina hyödyttömiä tai epätoivottuja. Välivuosien kieltäminen johtaa lisääntyviin keskeyttämisiin, sillä nuoret pitävät välivuosia myös pohtiakseen koulutusvalintojaan tai käydäkseen töissä. On kuitenkin tärkeää, ettei nuoren tarvitse viettää välivuotta vasten tahtoaan. Oppilaitosten rahoitus ei saa perustua vain sisäänotto- ja tutkintomääriin vaan rahoituksen kriteereiden on oltava myös laadullisia. Koulutuksen rahoituksessa tulee käyttää aidosti ohjaavia tuloksellisuusmittareita, jotka kannustavat oppilaitosta opintojen sujuvoittamiseen ja joustavuuteen. Opiskelijamäärä ei voi olla ainoa ohjaava rahoituskriteeri, vaan opetuksen laatua tulee korostaa. Laadukkuutta voidaan mitata muun muassa opiskelijapalautteella, yhteistyökumppanien määrällä sekä opiskelija- ja opettajavaihtojen määrällä. Laadukas opetus johtaa myös opiskelijoiden työllistymiseen, joten laadullisen työllistymisen tulee olla yksi ohjaavista kriteereistä. Korkeakoulujen valinnoissa ei pidä suosia ensi kertaa korkeakoulupaikkaa hakevia, vaan kaikkia hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Toiselta asteelta valmistuneiden opiskelijoiden halutaan pääsevän nopeammin korkeakouluun ja välivuosien vähenevän. Ensimmäistä kertaa korkeakoulupaikkaa hakeville ollaan luomassa omia kiintiötä sisäänpääsyn helpottamiseksi. Korkeakouluun pääsemiseen ei saa vaikuttaa ikä, sukupuoli tai mitkään muutkaan ominaisuudet. Vain hakijan osaamisella ja soveltuvuudella pitää olla merkitystä. Emme elä enää Suomessa, jossa tutkinnon jälkeen työelämässä odottaa eläkeikään saakka kestävä virka. Uudelleen kouluttautumista ja elinikäistä oppimista tulee tukea eikä vaikeuttaa. Opiskeluaikoja ei tule rajata. Korkeakouluopiskelussa ei saa olla tutkintokohtaisia maksimiaikoja jonka puitteissa opiskelijan tulee valmistua, tai tutkinnon joutuu jättämään kesken. Kaavamaista opiskeluaikojen rajausta perustellaan yleensä opiskeluaikojen nopeuttamisella, mutta päinvastoin keskeytyneiden tutkintojen määrä voi lisääntyä. Opiskelupolku pitää saada rakentaa henkilökohtaiseksi ja opiskelijalla tulee olla mahdollisuus pitää välivuosi sekä opiskella välillä nopeammin tai hitaammin kuin keskimäärin. Myös opintojen aikaiseen työssäkäyntiin tulee olla mahdollisuus opintojen venymisten uhalla, sillä opintotukijärjestelmämme ei nykyisellään anna opiskelijalle riittävää toimeentuloa täysipäiväiseen opiskeluun.
13 Virkamiesruotsista on luovuttava korkea-asteella. Toisen kotimaisen kielen pakollinen opiskelu on muutettava kaikille pakolliseksi vapaasti valittavaksi kieleksi, jonka opiskelu alkaa seitsemänneltä luokalta ja jatkuu toisella asteella. B2-kielen opetuksessa tulee toisella asteella olla ruotsin lisäksi muita vaihtoehtoja. Nykypäivänä Suomessa puhutaan useita muita kieliä ruotsia enemmän. Uskomme myös, että pakkoruotsin poistaminen johtaisi parempaan kielen osaamiseen, sillä nykyinen malli tuottaa selvästi heikkoa ruotsin kielen osaamista. Korkea-asteen virkamiesruotsin oppimäärä on laajuudessaan näennäinen, minkä vuoksi virkamiesruotsi ei nykyisellään anna valmiutta toimia alan työtehtävissä ruotsin kielellä. Luopumisen pitää koskea yhtä lailla virkamiessuomesta. Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 vuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Oppivelvollisuusiän nostolla haluamme vaikuttaa toisen asteen jälkeiseen nivelvaiheeseen. Haluamme, että nuorten syrjäytymistä vähennetään takaamalla jokaiselle toiseen asteen koulutuspaikka tai muuta, esimerkiksi oppisopimuskoulutusmahdollisuus, kymppiluokkapaikka tai työpajatoimintaa. Peruskoulun oppimäärä ei riitä nyky-yhteiskunnassa takaamaan työllistymistä tulevaisuudessa, minkä vuoksi oppivelvollisuutta tulee laajentaa. Uskonnonopetus on korvattava kaikille yhteisellä yleisellä katsomusaineella. Moniarvoinen opetus antaa ymmärrystä erilaisista maailmankatsomuksista ja kulttuureista. Koulussa tulee opettaa yleistä maailmankatosmusta, joka on kaikille tasaarvoinen ja sama, asui minkä kokoisella paikkakunnalla tahansa. Uskontokunnan opetus kuuluu seurakuntien vastuulle ja koulussa tulee toteuttaa uskonnonvapautta.
Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.
LisätiedotALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.
1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki
LisätiedotLuonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 Luonnos ViNOn opiskelijapoliittiseksi ohjelmaksi 25.2.2012 ohjelmassa puhutaan
LisätiedotOpintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.
ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule
LisätiedotO DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotLaadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio
Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen
LisätiedotUudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki
Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotMETROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA
METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007
OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun
LisätiedotTavoitteena hallitusohjelma Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen
Tavoitteena hallitusohjelma 2015-2019 Puolueiden ja AMKE:n tavoitteita ammatillisen koulutuksen kehittämiseen AMKE:n yhteistyöfoorumi 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen verkon on oltava alueellisesti
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotElinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN
Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotVihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA
Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotLAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,
LisätiedotOpiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana
1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotPidä kiinni tulevaisuudesta
Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,
LisätiedotMaailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari
Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin
LisätiedotOpintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta
Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
Lisätiedot1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto
1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto 2 Opiskelijapoliittinen ohjelma 3 4 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.3.2011 5 6 7 Johdanto 8 9 Maailmamme rakentuu yhä enemmän tiedon ja osaamisen varaan.
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotVihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma. Luonnos 11.3.2011. Johdanto
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen
LisätiedotOulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma
Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,
LisätiedotOpinto-ohjaus ja työelämätaidot
Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän
LisätiedotKeskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi
Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta
LisätiedotAmmatillinen koulutus
Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät
LisätiedotHyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry
Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013 Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Koulutuspoliittinen linjapaperi 2013-2015 Tasa-arvoinen koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka on tärkeintä vapauttavaa,
LisätiedotMaailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Vaalitavoitteet Sisältö Osaaminen ratkaisee Tutkinto nuorille Digi muuttaa työtä Osaamisstrategia Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n vaalitavoitteet
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotKielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa
Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on
LisätiedotOpiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotTavoitteena on tarjota syksystä 2018 alkaen Omnian ammatillisille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa ü ü
2 AMMATTILUKIO Entinen lukiopolku-nimitys Syksystä 2018 alkaen Ammattilukiolla tarkoitetaan lukioopintoja ammatillisten opintojen rinnalla. Visio: päivälukiolaisilla mahdollisuus sisällyttää lukion oppimäärään
LisätiedotPääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen
Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotOPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos
OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun
LisätiedotOpiskelu ulkomailla. Maailmalle! Linda Tuominen, CIMO
Opiskelu ulkomailla Maailmalle! 15.11.2016 Linda Tuominen, CIMO Opiskelu Työharjoittelu Nuorisotoiminta Vaihtoehtoja kansainvälistymiseen Tutkintoopiskelu Ammatillinen koulutus Vapaaehtoistyö Vaihtoopiskelu
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotHakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013
Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 SARI PULKKINEN LÄHDE: OPH/PENKARI Oppijan verkkopalvelut Todennetun osaamisen rekisteri Ilmoittautuminen ja haku esi-
LisätiedotSiirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn
Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Jouni Järvinen ja Sanna Pensonen Zoomi-seminaari 3.5.2018 Ohjausvelvoite opiskelijaksi ottamisen jälkeen
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotAvoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén
Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotOulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotTyön ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.
Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
Lisätiedot#ammattiosaaminen2023
#ammattiosaaminen2023 hallitusohjelmatavoitteet Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry #ammattiosaaminen2023 Merkittävä osa uudesta työstä syntyy ammattiosaajien varaan. Uusien osaajien kouluttaminen
LisätiedotOikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin
Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotOSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotUlkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.
Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
Lisätiedot1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita
SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita
LisätiedotVihreiden nuorten koulutuspoliittinen ohjelma
Vihreiden nuorten koulutuspoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 12.11.2017 Yhteiskunta Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas koulutus on yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja kehityksen elinehto
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotNUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013
NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi
LisätiedotORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI
ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan
LisätiedotLaki. työttömyysturvalain muuttamisesta
Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotOsaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen
Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä
LisätiedotVihreiden nuorten koulutuspoliittinen ohjelma
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 Vihreiden nuorten koulutuspoliittinen ohjelma Hallituksen esitys liittokokoukselle Hyväksytty
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotAmmatillisista opinnoista jatko-opintoihin
Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotMitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä
Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti
Lisätiedot