Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon."

Transkriptio

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO Opiskelijapoliittisen ohjelman taustapaperi Opiskelijapoliittinen ohjelma hyväksytty liittokokouksessa Taustapaperi hyväksytty hallituksen kokouksessa YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Opintotuen on oltava etuuspainotteinen. Opiskelijalla on säilytettävä mahdollisuus halutessaan täydentää toimeentuloaan opintolainalla. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Etuuspainotteisuus tarkoittaa sitä, että opintotuen rakenne painottuu opintorahan puolelle. Opintoraha on välttämättömään toimeentuloon tarkoitettu tuki ja lainan pitäisi olla aina vapaaehtoinen lisä toimeentulon täydentämiseen. Opintotukeen on saatava taso- ja huoltajakorotus. Edellinen tasokorotus opintorahaan on tehty vuonna 2007, mutta elinkustannusten nousu on jo syönyt tuon korotuksen ja opintorahan reaaliarvo on nyt alhaisempi kuin kertaakaan nykymuotoisen opintotuen aikana. Opintorahan tasokorotus on tehokkain ja järkevin keino nopeuttaa opintoja. Perheelliset opiskelijat ovat yksi heikoimmassa asemassa oleva opiskelijaryhmä, sillä he kamppailevat muita opiskelijoita enemmän toimeentulon kanssa. Huoltajakorotus parantaisi perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa huomattavasti ja helpottaisi opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamista. Opintolaina ei saa olla edellytys toimeentulotuen saamiselle. Toimeentulotukea haettaessa opintolaina lasketaan opintotukikuukausilta tuloksi, vaikka lainaa ei olisikaan nostanut. Käytännössä siis toimeentulotukea hakevat opiskelijat joutuvat nostamaan lainaa niiltä kuukausilta, joilta he saavat opintotukea. Ongelmallisinta lainan nostaminen on muun muassa niille toimeentulotukea hakeville mielenterveyskuntoutujille, joilla ei ole takeita työkykyisyydestä opiskelujen jälkeen. Viimesijaisen toimeentulon saaminen ei saisi olla kytkettynä lainan ottamiseen. Osa-aikainen opiskelu sairauspäivärahalla on mahdollistettava. Tukijärjestelmämme estää osittaisen opiskelun sairauspäivärahalla. Ei ole kenenkään etu, että opiskelija ei pysty edistämään opintojaan, jos siihen on osittainen kyky sairauslomalla.

2 Työelämässä on mahdollista työskennellä sairauspäivärahalla osa-aikaisesti, jos se auttaa työtekijää kuntoutumaan. Sama on mahdollistettava myös opiskelijoille. Opintotuen tulorajoja on tarkistettava vuosittain vastaamaan yleistä tulotason kehitystä. Opintotuen kehittämisen tavoitteen tulee olla päätoimisen opiskelun mahdollistaminen eikä lisätienestin tuominen ansiotuloihin. Tulorajat tulee siksi säilyttää, mutta on oikeudenmukaista, että niiden taso seuraa yleistä palkkakehitystä. Opintotuen opintoraha sidotaan elinkustannusindeksiin elokuussa On kohtuullista, että myös tulorajoille tehdään sama. Vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava. Vanhemmilla on elatusvelvollisuus lapseen 18-vuotiaaksi saakka, ja valtion lapsilisän saa 17-vuotiaaksi. Vanhempien tulot eivät saa vaikuttaa itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opiskelijan tukeen, sillä lain mukaan vanhemmilla ei ole elatusvelvollisuutta eikä kaikkien opiskelijoiden vanhemmilla ole yhtäläisiä mahdollisuuksia tukea aikuisia lapsiaan taloudellisesti. Opiskelijoiden asumista on tuettava ympärivuotisesti ja myös silloin, kun opiskelija ei nosta opintotukea. Pelkän opiskelijan asumislisän nostaminen kuluttaa opintotukeen oikeutettuja kuukausia, vaikka opintorahaa ei nostettaisi. Tämä vuonna 2011 voimaan tullut muutos vaikeuttaa opiskelijan toimeentuloa huomattavasti etenkin kesäaikaan, jolloin kesätukea tulee hakea erikseen, eikä pelkkää yleistä asumislisää voi saada lyhytkestoiseksi ajaksi. Opiskelijoiden täytyy asua kesälläkin eikä kunnollisesti palkattuja kesätöitä riitä kaikille. Joustavat opiskelumahdollisuudet ovat nykypäivää Opintojen suorittamisen ei tule olla sidottu aikaan ja paikkaan, vaan opetuksen järjestämisessä on mahdollistava eri elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden osallistuminen opetukseen. Yksilölliset opintosuunnitelmat on mahdollistettava. Opiskelijat elävät hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Joustavuus opintojen suorittamisessa ja mahdollisuus yksilöllisiin ratkaisuihin sujuvoittaa opiskelua ja vauhdittaa opintojen etenemistä. Yksilöllisiä opintosuunnitelmia tuetaan esimerkiksi mahdollistamalla sähköinen tenttiminen, laaja verkkokurssitarjonta ja JOO-opinnot. Putkitutkintojen suorittaminen ei ole nykypäivää vaan opiskelijan tulee pystyä suorittamaan monipuolinen tutkinto opiskellen myös muualla kuin omassa opiskelupaikassaan.

3 Osaaminen ei ole sidottu siihen, miten ja missä se on hankittu. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen on oltava aidosti mahdollista jokaisen koulutusasteen ja -alan jokaisella kurssilla. Osaaminen voi kehittyä myös muualla kuin muodollisen koulutuksen parissa, kuten työelämässä tai järjestötoiminnassa. Lisäksi aiemmassakaan koulutuksessa hankittua osaamista ei automaattisesti voi hyväksilukea uusiin opintoihin. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustamisen pitää olla mahdollista riippumatta siitä, missä se on hankittu ja kaikki esteet ja asenteet tulee purkaa. Kouluilla tulisi olla yhdenmukainen ja selkeä järjestelmä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi. Osaamislähtöiset opetussuunnitelmat ovat yksi askel tähän suuntaan. Anonyymi tenttimismahdollisuus on kaikkien perusoikeus. Tieto opiskelijan henkilöllisyydestä voi vaikuttaa tentin arviointiin huonojen henkilökemioiden tai aiemman opintomenestyksen takia. On myös mahdollista, että sukupuoli tai etninen tausta vaikuttavat arvioinnissa. Anonyymi tenttiminen mahdollistaa suoritusten arvioinnin puhtaasti vastausten perusteella. Tenteissä voidaan käyttää esimerkiksi opiskelijanumeroita, jotka häivyttävät opiskelijan henkilöllisyyden. Opiskelijan on pystyttävä suorittamaan joustavasti opintoja eri oppilaitosten sekä eri koulutusasteiden välillä. Koulutusjärjestelmässämme täytyy olla mahdollisuus suorittaa opintoja koulutusasteiden sisällä ja välillä. Opetuksessa on syytä tehdä yhteistyötä eri koulujen välillä ja opiskelijoille antaa aito mahdollisuus tehdä yksilöllisiä suunnitelmia. Suomessa on tehty kokeiluja, joissa toisen asteen opiskelijat ovat suorittaneet kursseja korkea-asteella tutustuen samalla ohjausnäkökulmasta korkeakouluopintoihin tai tehty oppilaitosten yhteisiä opintoja kurssitarjonnan täydentämiseksi. Monialaista ja monipuolista opiskelua sekä opiskelijan valintamahdollisuuksia ei tule estää keinotekoisilla rajoilla, hallinnolla ja byrokratialla tai vanhentuneilla asenteilla. Opetuksen on perustuttava osaamisperustaisiin tutkintoihin ja opetussuunnitelmiin. Osaamisperustaisuus on ehto aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle. Opiskelijoilla ja hakijoilla tulee olla oikeus nähdä opetussuunnitelmista, mitä osaamista opinnoissa kartutetaan. Osaamisnäkökulma palvelee parhaimmillaan myös työelämää. Opiskelija voi arvioida aiempaa osaamistaan, kun opetussuunnitelmat kirjataan siltä pohjalta, mitä osaamista kurssi tuottaa ja hyväksytty suoritus edellyttää. Osaamisperustaisuus auttaa opiskelijaa hahmottamaan valintojaan ja ammatti-, tai opiskelijaidentiteettiään. Myös tutkinnot pitää pystyä määrittelemään osaamisperustaisesti, sillä koulutuksen tehtävä on tuottaa osaamista. Osaamisperustaiset tutkinnot helpottavat työelämää rekrytoinneissa. OPPILAITOS

4 Opinto-ohjauksen resursseja ja laatua on lisättävä kaikilla koulutusasteilla Jokaisella on oikeus saada asiantuntevaa ja riittävää opinto- ja työelämäohjausta. Ohjausta antavan henkilöstön pätevyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Laadukas, ammatillisesti pätevä sekä määrällisesti riittävä opinto- ja työelämäohjaus tukevat opiskelijoita uravalinnoissa ja jatko-opintoihin suuntautumisessa. Samalla ne vähentävät turhien välivuosien määrää kaikkien koulutusasteiden välillä. Toisella asteella on määritelty opinto-ohjaajien mitoitukseksi yksi opinto-ohjaaja 200 oppilasta kohti. Nämä mitoitukset tulee täyttää heti. Myös korkea-asteelle tulee tehdä sitovat mitoitukset. Opinto-ohjaajia tulee kouluttaa riittävä määrä, ja työssä tulee olla ajantasaista ja laadukasta täydennyskoulutusta tarjolla. Korkeakoulujen lopputöiden ohjauksen resursseja on lisättävä ja ohjauksen saatavuutta parannettava. Opinnot viivästyvät eniten loppuvaiheessa. Yksi syistä on lopputyö, joka on opiskelijan henkilökohtainen näyte osaamisestaan ja opiskelun yksittäinen suurin työ. Opintoohjaukseen satsataan yleensä vain opintojen alkuvaiheessa, vaikka myös opintojen loppuvaihe on kriittinen vaihe opinto-ohjauksen tarpeessa. Ohjausta tulee olla riittävästi ja katkeamattomasti opintojen alusta loppuun saakka. Alle 25-vuotiaiden työttömyysetuuksien sitomisesta ammatti- tai ammattikorkeakoulutukseen niin kutsutulla pakkohaulla on luovuttava. Työttömyysturvalain mukaan alle 25-vuotiaan on aktiivisesti haettava koulutusta työmarkkinatukea saadakseen, mikä käytännössä tarkoittaa, että tutkintoa vailla olevan nuoren on haettava yhteishaussa vähintään kolmeen eri ammatilliseen koulutukseen. Tämä ns. pakkohaun käytäntö tuo oppilaitoksiin opiskelijoita, jotka eivät ole motivoituneita opiskelemaan hakemaansa alaa. Pakkohaku hidastaa pahimmillaan oman alan löytämistä useilla vuosilla, mikä on ristiriidassa nopeamman valmistumisen ja työelämään siirtymisen tavoitteiden kanssa. Samalla pakkohaku vie mahdollisuuksia aidosti koulutuksesta kiinnostuneilta hakijoilta. Koulutukseen hakeutumista ei tule sitoa ehdoksi olla oikeutettu työmarkkinatukeen, eikä eri koulutusmuotoja pidä asettaa eri asemaan hakukikkailussa. Opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja koulujen opetussuunnitelmiin on sisällytettävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatusta. Opettajien koulutuksessa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota ekologiseen ja eläineettiseen elämäntapaan ohjaamiseen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskasvatuksen sisällyttäminen opetus- ja kasvatusalan koulutukseen ja opetussuunnitelmiin lisää pitkällä tähtäimellä suvaitsevaisuutta ja monimuotoisen yhteiskunnan hyväksymistä.

5 Opiskelijoille on taattava kattavat tuki-, liikunta- ja hyvinvointipalvelut kaikilla koulutusasteilla Haluamme siirtyä kaikille tasavertaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Perusterveydenhuollon lisäksi opiskelijoille kuuluvat myös hammaslääkäri-, mielenterveys- ja seksuaaliterveyspalvelut. Lyhemmän aikavälin tavoitteena on saattaa ammattikorkeakouluopiskelijat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön piiriin. Parhaimmillaan suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä ihmiset eivät ole eriarvoisessa asemassa. Julkinen terveydenhuolto vastaa hyvinvoinnista ja terveyspalveluista, eikä yksityisille palveluntarjoajia tarvita ja julkinen sektori vastaa niin työssäkäyvän väestön kuin opiskelijoidenkin terveydenhuollosta. Yhtenäisellä terveydenhuoltojärjestelmällä, jota koko kansa käyttää, taataan mahdollisuus järjestelmän jatkuvaan kehitykseen. Suomessa opiskelevat ulkomaiset opiskelijat on liitettävä opiskelijayhteisöjen täysivaltaisiksi jäseniksi ja heille on tarjottava riittävät neuvontapalvelut sekä terveydenhuolto. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa suomalaisiin nähden, ja palveluita tulee olla järjestettynä opiskelukielellä. Kansainvälisille opiskelijoille on taattava kohtuuhintainen sairausvakuutus. Opiskelijan oleskelulupaa hakiessa tulee kansainvälisillä EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilla opiskelijoilla olla riittävä sairasvakuutus. Suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät myönnä vakuutuksia ja kansainvälisillä markkinoilla vakuutukset ovat kohtuuttoman kalliita. Kansainvälisille opiskelijoille tulee luoda yhtenäinen kohtuuhintainen suomalainen sairasvakuutus. Opiskelijoille on tarjottava täysipainoista ja maukasta kasvis- ja vegaaniruokaa. Kasvis- ja vegaaniruuan ravinteikkuus ja laatu on yhtä tärkeää kuin sekaravinnonkin ja siihen tulee kiinnittää huomiota myös jatkossa. Täysipainoisen ravinnon avulla opiskelijat jaksavat ja voivat paremmin. Ruokalapalveluiden kilpailutuksessa tulee kiinnittää huomiota laadukkaaseen palveluun ja hyviin raaka-aineisiin eikä kilpailla ainoastaan opiskelijalounaan hinnalla. Kunnan on tarjottava vähävaraisille ilmaisia liikunta- ja kulttuuripalveluita. Liikunnalla ja kulttuurilla on terveyttä edistäviä ja voimaannuttavia vaikutuksia. Kunnan tulee tarjota osa liikunta- ja kulttuuripalveluistaan vähävaraisille kuntalaisilleen, kuten opiskelijoille, ilmaiseksi, jotta asukkailla on varallisuuteen katsomatta mahdollisuus liikkua ja harrastaa. Oppilaitoksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota oppilaitosympäristön viihtyvyyteen.

6 Työympäristön viihtyvyys lisää hyvinvointia ja jaksamista. Oppimistapoja on monenlaisia eikä hiljaisen työskentelyn mikroluokka ole paras ratkaisu kaikille. Oppilaitoksissa tulisi olla paikkoja, joihin opiskelijat voivat ja haluavat tulla viettämään aikaa ilman pakkoa ostaa jotain. Viihtyvyyteen panostamalla voidaan näin myös lisätä yhteisöllisyyttä. Kansainvälisyys Opiskelijoiden liikkuvuutta on parannettava esimerkiksi kehittämällä sekä Suomeen että maailmalle suuntautuvaa opiskelijavaihtoa ja parantamalla eri oppilaitoksissa suoritettujen opintojen yhteensovittamista. Liikkuvuuden edellytyksiä voidaan parantaa esimerkiksi kattavalla ja asianmukaisella tiedottamisella, opiskelijavaihtoon liittyvän neuvonnan kehittämisellä sekä vaihtopaikkojen tarjontaa monipuolistamalla. Kielenopetuksessa on painotettava nykyistä enemmän käytännön kielitaitoa ja kulttuuriin tutustumista. Nykymuotoinen kieltenopetus, jossa panostetaan erityisesti luetunymmärtämiseen ja kieliopin hiomiseen ei kannusta opiskelijoita käyttämään kieltä todellisuudessa tai anna siihen edes kovin hyviä valmiuksia. Jokaisella koulutusasteella on oltava pakollinen opiskelijoiden kansainvälistymisjakso, jonka voi toteuttaa joko ulkomailla tai kotikansainvälistymisellä. Nykymaailmassa erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on tärkeää riippumatta koulutusasteesta tai opiskelualasta. Pakollinen kansainvälistymisjakso voidaan toteuttaa monella eri tavoin ja etenkin alemmilla koulutusasteilla kotikansainvälistymisen painoarvoa voisi korostaa. Kotikansainvälistyminen voi tarkoittaa esimerkiksi tutustumista vieraaseen kulttuuriin ja siitä keskustelemista, ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa toimimista kotioppilaitoksessa tai opiskelemista vieraalla kielellä. Nykyteknologia mahdollistaa myös yhteydenpidon eri maista tulevien oppilaiden välillä ilman valtavia resursseja. Oppilaitosten on oltava avoimia ja demokraattisia yhteisöjä Opiskelijaedustus on saatava tasavertaiseksi kaikille koulutusasteille. Opiskelijoiden on saatava päättää oppilaitoksen asioista. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelijoiden edustus hallinnossa henkilökunnan ja oppilaitoksen ulkopuolisten edustajien ohella on turvattu lailla. Toisella asteella edustus on vähimmillään vain opiskelijoiden kuulemista, mutta päätösvaltaa opiskelijoilla ei välttämättä ole. Peruskoulussa oppilaat eivät käytännössä voi osallistua päätöksentekoon.

7 Nuorten ja opiskelijoiden asema paikallisessa päätöksenteossa on vakiinnutettava ja opiskelijoita on kuultava heitä koskevassa päätöksenteossa. Kunnissa tulee vakiinnuttaa keinoja osallistaa nuoria kaikkiin päätöksenteon vaiheisiin ja tulla kuulluksi. Nuorille pitää antaa aidot vaikuttamismahdollisuudet. Nuorisovaltuustoilla tulee olla päätös- ja budjettivaltaa. Kunnan tulee kuulla opiskelijajärjestöjä opiskelijoita suoraan koskevassa päätöksenteossa. Valmistelun tulee aina olla avointa ja osallistavaa, jotta niihin voi osallistua. Automaatiojäsenyys on laajennettava ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin. Jokainen yliopistossa opiskeleva kuuluu yliopistonsa ylioppilaskuntaan, jolla on oikeus kerätä pakollista jäsenmaksua kaikilta jäseniltään. Jäsenmaksun yhteydessä peritään myös ylioppilaiden terveydenhoitomaksu, joka lukuvuonna on 43. Tyypillinen ylioppilaskunnan jäsenmaksu sisältäen terveydenhuoltomaksun on Ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntiin ei kuuluta automaattisesti, vaan liittyminen on vapaaehtoista. Opiskelijakuntien resurssit opiskelijoiden edunvalvontaan ja palveluiden tarjoamiseen ovat oleellisesti pienemmät kuin ylioppilaskunnilla ja suuri osa työpanoksesta joudutaan käyttämään jäsenhankintaan. Yo-kuntien ja opiskelijakuntien tehtävät lähenevät uuden AMK-lain myötä toisiaan, mutta vain yo-kunnilla on varma tulonlähde. Yhdenvertaisuuden nimissä automaatiojäsenyys tulisi ulottaa myös opiskelijakuntiin. Opiskelijaliikkeen tehtävänä ei ole ajaa vain omia etujaan, vaan sen on otettava rohkeasti rooli yhteiskunnallisena vaikuttajana. Rajanveto opiskelijoita koskevien ja koskemattomien asioiden välillä on vaikeaa eikä edunvalvontaa tulisi rajata liian tiukasti vain tiettyihin kysymyksiin. Opiskelijat ovat kiinteä osa yhteiskuntaa, eivät siitä erillään toimiva yhteisö. Ylioppilas- ja opiskelijakuntien tehtävä lainkin mukaan on laajempi kuin vain omien jäsentensä edunvalvonta. Monet laajasti yhteiskuntaa koskettavat kysymykset ovat erittäin tärkeitä myös opiskelijoille. Hyvänä esimerkkinä on eläkepolitiikka, jolla on vaikutusta käytännössä jokaisen kansalaisen elämään. Opiskelija-, ylioppilas- ja oppilaskuntien on oltava aktiivisia kuntavaikuttajia ja opiskelijoiden paikallisia edunvalvojia. Paikalliset opiskelijajärjestöt ovat ainoita, jotka voivat hoitaa omassa kaupungissaan opiskelijoiden mielipiteen kuulemisen. Jos ne eivät sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan. Yhteiskunnallisilla järjestöillä on oltava mahdollisuus esitellä toimintaansa ja kampanjoitaan oppilaitoksissa tasa-arvoisesti. Erityisesti puoluepoliittisia, mutta myös muita yhteiskunnallisia järjestöjä estetään usein esittelemästä toimintaansa peruskouluista korkea-asteelle. Kiellot ovat täyskieltoja tai osittaisia, jolloin esimerkiksi vaalien aikaan toimintaa hyväksytään laajemmin. Opiskelijoiden ja oppilaiden tulee saada tietoa yhteiskunnallisesta keskustelusta ja

8 osallistua siihen itse. Vain tiedonvälityksen sallimalla nuoret voivat oppia kriittisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnallisiksi toimijoiksi. Monimuotoinen ja kestävä asuminen on mahdollistettava Opiskelija-asuinalueiden on tuettava kestävää kaupunkirakennetta. Opiskelija-asunalueilta tulee olla hyvät yhteydet kampukselle ja kaupungin muihin paikkoihin, joissa opiskelijat liikkuvat. Kaupunkisuunnittelun tulee tukea kestävää yhdyskuntarakennetta, eikä opiskelija-asuntoalueita tule rakentaa erilleen muusta kaupunkikuvasta. Opiskelija-asuntoja pitää rakentaa lisää kysynnän mukaan. Lisäksi opiskelijoille on tarjottava monenlaisia asumisvaihtoehtoja, niin yksiöitä, kaksioita, kimppakämppiä kuin perheasuntojakin. Opiskelijoiden tarpeet vaihtelevat yksilöiden välillä ja eri elämäntilanteissa. Tarjontaa monipuolistamalla mahdollistetaan entistä useampien opiskelijoiden asuminen markkinahintoja halvemmissa opiskelija-asunnoissa. Opiskelija-asunnoissa ja -asuntoloissa on saatava asua ympärivuotisesti. Opiskelija-asunnoissa asumista ei tule millään asteella rajoittaa pelkästään lukukausien opiskeluaikaan, vaan asumisoikeuden tulee säilyä loma-aikoinakin. Opiskelija-asuntojen on oltava energiatehokkaita ja rakentamisessa on otettava huomioon ekologisuus. Opiskelija-asuntorakentamisessa tulee huomioida ympäristövaikutuksia sekä uudisrakentamisessa että peruskorjauksia tehdessä kunnianhimoisesti. Opiskelija-asunnoissa on siirryttävä vihreään sähköön. Haluamme vihreitä energiaratkaisuja kaikkiin asumismuotoihin, myös opiskelijaasuntoihin, joissa on harvoin käytetty energiaa säästäviä ratkaisuja. Sähköstä ja vedestä on maksettava kulutuksen mukaan ja sisälle asuntoihin on asennettava veden- ja sähkönkulutusta osoittavat mittarit. Käytön mukaan muodostuva sähkölasku rohkaisee miettimään omaa kulutustaan ja vähentämään tuhlausta. Kiinteiden hintojen myötä moni opiskelija joutuu maksamaan esimerkiksi sähköstään enemmän kuin mitä todellinen käyttö vaatisi. Toimivat kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenteen yhteydet on taattava kampuksille ja kampuksien välillä.

9 Toimivat yhteydet opiskelija-asuntoalueiden ja kampusten välillä parantavat mahdollisuuksia asua myös muualla kuin kaupunkien keskustoissa ja tekevät liikkumisen joustavammaksi. Kansainvälisiä opiskelijoita ja muilta paikkakunnilta muuttavia opiskelijoita on suosittava opiskelija-asuntoja jaettaessa. Opiskelija-asuntoja jaettaessa jakokriteerien on oltava julkisia. Opiskelija-asunnoista on suurimmilla opiskelupaikkakunnilla huutava pula. Erityisesti pitää varmistaa, että muilta paikkakunnilta tuleville opiskelijoille löytyy opiskelupaikkakunnalla kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia. Ulkomaalaisten opiskelijoiden suosiminen on perusteltua, koska heillä on lähtökohtaisesti rajallisemmat mahdollisuudet etsiä asuntoa vapailta markkinoilta. Hakijoilla tulee olla tiedossa kriteerit asuntojen jakoon. YHTEISKUNTA Tasa-arvoinen, maksuton ja laadukas koulutus on elinehto yhteiskunnalliselle oikeudenmukaisuudelle ja kehitykselle Koulutuksen periytyvyyteen on puututtava jo varhaiskasvatuksessa sekä peruskouluvaiheessa. Esiopetus on muutettava pakolliseksi koko ikäluokalle. Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset kouluttautuvat huomattavasti enemmän kuin kouluttamattomien. Haluamme puuttua koulutuksen periytyvyyteen: varhaiskasvatuksessa ei saa vahvistaa sukupuolistereotypioita ja perusopetuksessa oppilaita pitää tukea ja antaa tasapuolista ja riittävää opinto-ohjausta ja vanhempia tiedottaa monipuolisesti opiskelumahdollisuuksista. Kaiken opetusmateriaalin on oltava sukupuolisensitiivistä. Koulujen opetusmateriaaleissa ei pidä vahvistaa sukupuolistereotypioita vaan murtaa niitä. Ei ole oikein, että oppimateriaalien esimerkeissä tytöt tekevät tyttöjen juttuja ja pojat poikien juttuja. Sen sijaan oppimateriaaleissa pitää kiinnittää huomiota siihen, että ne puhuttelevat kaikkia oppilaita sukupuolesta riippumatta eivätkä sulje ketään ulkopuolelle. Maksuton koulutus on kirjattava perustuslakiin. Maksuton koulutus kaikilla asteilla mahdollistaa, että jokainen voi opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittää. Koulutukseen pääsy ei saa edellyttää varakasta ja hyvää sosioekonomista taustaa. Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu maksuttomalle koulutukselle. Lukukausimaksut nousevat haastavassa taloustilanteessa aika ajoin keskusteluun, ja maksuttomuus tulee nähdä niin perustavana arvona että se kirjataan perustuslakiin. Maksuton koulutus koskee myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita. Kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen on oltava julkista.

10 Koulutuksen tulee olla valtion tai kunnan rahoittamaa. Julkisella rahoituksella tuetaan opetuksen laatuun keskittyvää koulutusta, jonka tehtävänä ei ole olla kannattavaa liiketoimintaa. Opiskelusta ei myöskään tule joutua maksamaan, mikä on mahdoton yhtälö yksityisten oppilaitosten kanssa. Lukukausimaksukokeilut on lopetettava. Suomessa toteutetaan lukukausimaksukokeilua ylempien korkeakoulututkintojen osalta EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille. Emme halua maksutonta kokeilua rapauttavia kokeiluja niin ulkomaalaisille, kuin suomalaisillekaan opiskelijoille. Aidosti maksuttomassa koulutuksessa ylioppilaskirjoitukset ovat maksuttomia, materiaalimaksuja ei kerätä eikä kirjoista tarvitse maksaa millään koulutusasteella. Oppimateriaalien on siirryttävä enemmän sähköiseen, vapaasti hyödynnettävään muotoon. Harjoittelujaksot eivät saa aiheuttaa kuluja opiskelijoille. Oppikirjoja tulee olla saatavilla kirjastoissa riittävästi, jotta opiskelu ilman kalliiden kirjojen ostamista on mahdollista. Sähköisten oppimateriaalien hyödyntäminen ja lisääminen vähentää tarvetta hankkia maksullisia kirjoja jokaiselle kurssille. Koulutusjärjestelmän kehittäminen Hallinnon ja soveltuvin osin opintojen duaalimallia toisella asteella voi purkaa ja yhteistyötä lisätä, mutta tutkinnot on säilytettävä erillään. Lukioiden ja ammattioppilaitosten on järjestettävä opetusta niin, että opiskelijoilla on halutessaan aidosti mahdollisuus suorittaa yhdistelmätutkinto. Toisen asteen oppilaitosten yhteistyö hallinnossa ja opetuksen järjestämisessä ei johda automaattisesti samoihin tutkintoihin vaan parhaimmillaan monipuolisempiin opiskelumahdollisuuksin ja laajempaan valinnaisuuteen. Kaksoistutkinnon suorittamista ei saa estää oppilaitosten joustamattomuus lukujärjestysten sopeuttamisessa ja opintojen kuormittavuuden tasaamisessa opiskeluajalle. Siirtymisen alalta toiselle ja korkeakoulusta toiseen yli duaalimallirajojen on oltava aidosti mahdollista. Emme halua turhia raja-aitoja eri koulutusasteiden ja muotojen välille. Opiskelijoilla tulee olla monipuolisia mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja suuntautua haluamaansa monialaista tutkintoa kohti. Tiukoilla rajauksilla estämme opiskelijoiden liikkuvuuden ja pakotamme opiskelijoita yhteishakuun tutkinnon täydentämisen sijaan. Valinnaisuutta tulee lisätä eikä rajata. Korkeakoulutuksen duaalimallia on selkeytettävä, jotta ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen sisällölliset erot ovat selkeät niin työnantajille kuin opiskelijoillekin.

11 Keskustelu duaalimallin säilyttämisen tai purkamisen puolesta on oire siitä, että perusasiat eivät ole kunnossa. Tutkinnoissa tulee poistaa päällekkäisyyttä ja tutkintonimikkeestä tulee työnantajalle käydä ilmi, mitä osaamista valmistuneella on ja mistä koulutuksesta on valmistunut. On koulutusjärjestelmämme vastuu että merkonomi, tradenomi ja kauppatieteiden maisteri valmistuvat työllistyen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulutus ei ole lähipalvelu. Korkeakoulutuksella vastataan valtakunnallisiin työvoiman tarpeisiin. Erityisesti ammattikorkeakouluilla on alueellista merkitystä, mutta korkeakoulu ei voi olla olemassa kunnan elinvoiman vuoksi. Korkeakoulutus on koulutuspolitiikkaa, ei aluepolitiikkaa, eli korkeakouluverkkoa on tarkasteltava koulutuksen tarpeen ja tarkoituksenmukaisen jakautumisen näkökulmasta. Korkeakoulutusta on karsittava ylikoulutetuilla aloilla. Suomessa tulee kouluttaa ennakoiden työelämän tarvetta. Opiskelijan etu ei ole valmistua alalle, jolla on ylitarjontaa osaajista. Aloituspaikkojen pitää pohjautua todelliseen tarpeeseen. Nuorille pitää olla mielekkäitä koulutuspaikkoja, mutta tutkintojen täytyy myös työllistää. Oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta on lisättävä. Nuorille tulee antaa opinto-ohjauksessa tietoa muistakin kuin perinteisistä koulutusmuodoista. Kunnan pitää parantaa myös omia ohjaus- ja tiedotuspalveluitaan. Erityisesti oppisopimuskoulutusmahdollisuuksista tiedottamisessa on kehitettävää. Kaikkien harjoittelujen tulisi olla työsuhteita, joista maksetaan palkkaa. Opiskelijan harjoittelu on arvokasta työtä, josta tulee maksaa palkkaa. Työnantajien ei tule kohdella opiskelijaa palkattomana kiireapulaisena ja sijaistajana, vaan uusia ajatuksia työpaikalle tuovana oppijana ja tulevaisuuden osaajana. Työnantajat eivät saa tehdä säästöjä opiskelijoiden kustannuksella teettämällä palkattomia harjoitteluita tai maksamalla alhaista harjoitteluajan palkkaa ilman työsopimusta ja -ehtoja. Ylioppilaskirjoituksista on luovuttava ja osaamisen arviointi suoritettava kurssikohtaisesti. Niin kauan kuin ylioppilaskirjoituksia nykyisellä mallilla järjestetään, on kirjoituksissa siirryttävä tietotekniikan käyttöön. Ylioppilaskirjoitukset ovat mielestämme vanhentunut tapa mitata lukion oppimäärää. Lukion tulee valmentaa korkeakoulutusta varten, ei ylioppilastutkintoa, kuten nyt. Lukioon tulee lisätä valmentavia opintoja, jotta pääsemme myös kalliiden yksityisten valmennuskurssien aiheuttamasta epätasa-arvosta. Abivuonna tulee pystyä keskittymään yhteen suureen kokeeseen: pääsykokeeseen. Lukion oppimäärää arvioi hyvin päättötodistus, jolla voi hakea myös ulkomaille jatko-opintoihin. Lukion diplomityö on laajennettava kaikkiin aineisiin.

12 Diplomityö antaa lukiolaiselle mahdollisuuden keskittyä haluamaansa aineeseen ja satsaamaan tähän. Päättöarvosanaa tulee voida korottaa ainekohtaisesti, jotta lukiolainen voi suunnata tavoitteellisemmin haluamaansa korkeakoulupaikkaan. Nuorilla ja opiskelijoilla on oltava oikeus välivuosiin. Työurien pidentämisen keino alkupäästä ei saa olla välivuosien mustavalkoinen vähentäminen. Välivuodet eivät ole aina hyödyttömiä tai epätoivottuja. Välivuosien kieltäminen johtaa lisääntyviin keskeyttämisiin, sillä nuoret pitävät välivuosia myös pohtiakseen koulutusvalintojaan tai käydäkseen töissä. On kuitenkin tärkeää, ettei nuoren tarvitse viettää välivuotta vasten tahtoaan. Oppilaitosten rahoitus ei saa perustua vain sisäänotto- ja tutkintomääriin vaan rahoituksen kriteereiden on oltava myös laadullisia. Koulutuksen rahoituksessa tulee käyttää aidosti ohjaavia tuloksellisuusmittareita, jotka kannustavat oppilaitosta opintojen sujuvoittamiseen ja joustavuuteen. Opiskelijamäärä ei voi olla ainoa ohjaava rahoituskriteeri, vaan opetuksen laatua tulee korostaa. Laadukkuutta voidaan mitata muun muassa opiskelijapalautteella, yhteistyökumppanien määrällä sekä opiskelija- ja opettajavaihtojen määrällä. Laadukas opetus johtaa myös opiskelijoiden työllistymiseen, joten laadullisen työllistymisen tulee olla yksi ohjaavista kriteereistä. Korkeakoulujen valinnoissa ei pidä suosia ensi kertaa korkeakoulupaikkaa hakevia, vaan kaikkia hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Toiselta asteelta valmistuneiden opiskelijoiden halutaan pääsevän nopeammin korkeakouluun ja välivuosien vähenevän. Ensimmäistä kertaa korkeakoulupaikkaa hakeville ollaan luomassa omia kiintiötä sisäänpääsyn helpottamiseksi. Korkeakouluun pääsemiseen ei saa vaikuttaa ikä, sukupuoli tai mitkään muutkaan ominaisuudet. Vain hakijan osaamisella ja soveltuvuudella pitää olla merkitystä. Emme elä enää Suomessa, jossa tutkinnon jälkeen työelämässä odottaa eläkeikään saakka kestävä virka. Uudelleen kouluttautumista ja elinikäistä oppimista tulee tukea eikä vaikeuttaa. Opiskeluaikoja ei tule rajata. Korkeakouluopiskelussa ei saa olla tutkintokohtaisia maksimiaikoja jonka puitteissa opiskelijan tulee valmistua, tai tutkinnon joutuu jättämään kesken. Kaavamaista opiskeluaikojen rajausta perustellaan yleensä opiskeluaikojen nopeuttamisella, mutta päinvastoin keskeytyneiden tutkintojen määrä voi lisääntyä. Opiskelupolku pitää saada rakentaa henkilökohtaiseksi ja opiskelijalla tulee olla mahdollisuus pitää välivuosi sekä opiskella välillä nopeammin tai hitaammin kuin keskimäärin. Myös opintojen aikaiseen työssäkäyntiin tulee olla mahdollisuus opintojen venymisten uhalla, sillä opintotukijärjestelmämme ei nykyisellään anna opiskelijalle riittävää toimeentuloa täysipäiväiseen opiskeluun.

13 Virkamiesruotsista on luovuttava korkea-asteella. Toisen kotimaisen kielen pakollinen opiskelu on muutettava kaikille pakolliseksi vapaasti valittavaksi kieleksi, jonka opiskelu alkaa seitsemänneltä luokalta ja jatkuu toisella asteella. B2-kielen opetuksessa tulee toisella asteella olla ruotsin lisäksi muita vaihtoehtoja. Nykypäivänä Suomessa puhutaan useita muita kieliä ruotsia enemmän. Uskomme myös, että pakkoruotsin poistaminen johtaisi parempaan kielen osaamiseen, sillä nykyinen malli tuottaa selvästi heikkoa ruotsin kielen osaamista. Korkea-asteen virkamiesruotsin oppimäärä on laajuudessaan näennäinen, minkä vuoksi virkamiesruotsi ei nykyisellään anna valmiutta toimia alan työtehtävissä ruotsin kielellä. Luopumisen pitää koskea yhtä lailla virkamiessuomesta. Oppivelvollisuusikä on nostettava 18 vuoteen tai toisen asteen tutkinnon suorittamiseen. Oppivelvollisuusiän nostolla haluamme vaikuttaa toisen asteen jälkeiseen nivelvaiheeseen. Haluamme, että nuorten syrjäytymistä vähennetään takaamalla jokaiselle toiseen asteen koulutuspaikka tai muuta, esimerkiksi oppisopimuskoulutusmahdollisuus, kymppiluokkapaikka tai työpajatoimintaa. Peruskoulun oppimäärä ei riitä nyky-yhteiskunnassa takaamaan työllistymistä tulevaisuudessa, minkä vuoksi oppivelvollisuutta tulee laajentaa. Uskonnonopetus on korvattava kaikille yhteisellä yleisellä katsomusaineella. Moniarvoinen opetus antaa ymmärrystä erilaisista maailmankatsomuksista ja kulttuureista. Koulussa tulee opettaa yleistä maailmankatosmusta, joka on kaikille tasaarvoinen ja sama, asui minkä kokoisella paikkakunnalla tahansa. Uskontokunnan opetus kuuluu seurakuntien vastuulle ja koulussa tulee toteuttaa uskonnonvapautta.

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan.

ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 1 ALKUPERÄINEN TEKSTI MUSTA! MUUTOKSET PUNAISELLA, perustelut jätetty ohjelmaan. 2 YKSILÖ 3 Opiskelijan toimeentulo 4 Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon. 5 6 Opintotuki

Lisätiedot

Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa.

Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. ViNOn opiskelijapoliittinen ohjelma YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opintotuki ei ole koulutuspoliittinen ohjausväline, vaan opiskelijan toimeentuloa ja sosiaaliturvaa. Opintotuen saamisen ehtoja ei tule

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio

Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään. Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät , Kuopio Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Maija Innola Opintoasiain- ja Peda-forum päivät 23.8.2011, Kuopio Kehittämislinjaukset - hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA Sisällysluettelo METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNNAN POLIITTINEN OHJELMA... 1 Korkeakoulujärjestelmä... 3 Maksuton koulutus...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry

Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013. Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Hyväksytty liittokokouksessa 16.11.2013 Sosialidemokraattiset Opiskelijat - SONK ry Koulutuspoliittinen linjapaperi 2013-2015 Tasa-arvoinen koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka on tärkeintä vapauttavaa,

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi

Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien pidentämiseksi alkupäästä. 1 Opintojen nivelvaiheet sujuviksi ja välivuodet vähemmiksi Keskustaopiskelijat: Keskustan esitykset työurien alkupäästä Työurien pidentäminen alkupäästä, etenkin korkeakoulutettujen osalta, on tehtävä jossa vastuu on ennen kaikkea opiskelijalla itsellään, mutta

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan valtakunnallisen vaikuttamisen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) linjaus opiskelijan yhteiskunnasta,

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma. Luonnos 11.3.2011. Johdanto

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma. Luonnos 11.3.2011. Johdanto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto

1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto 1 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto 2 Opiskelijapoliittinen ohjelma 3 4 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.3.2011 5 6 7 Johdanto 8 9 Maailmamme rakentuu yhä enemmän tiedon ja osaamisen varaan.

Lisätiedot

Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013

Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 Hakujärjestelmät - opiskelijavalinta 2014 ja valmistautuminen vuoteen 2015 15.11.2013 SARI PULKKINEN LÄHDE: OPH/PENKARI Oppijan verkkopalvelut Todennetun osaamisen rekisteri Ilmoittautuminen ja haku esi-

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma

Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ammattikorkeakoulupoliittinen ohjelma Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) visio opiskelijan hyvinvointia,

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille

Maailma haltuun. Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Maailma haltuun Tutkinto-opiskelijaksi ulkomaille Koko tutkinnon suorittaminen ulkomailla Tutkintoon johtavaa opiskelua, jonka kesto riippuu suoritettavasta tutkinnosta 2. asteen ammatilliset opinnot Alempi

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA. Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO POLIITTINEN OHJELMA Päivitetty edustajiston kokouksessa 20.10.2014. Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu kaikessa opiskelijoihin liittyvässä

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat

VALMA-muutokset. Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat VALMA-muutokset Lainsäädäntö, rahoitus, järjestämisluvat 5.11.2014 VALMA MUUTOSTEN TUULISSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten kehittämisseminaari Hallitusneuvos Piritta Sirvio Opetus-

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY

LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY LUKUVUODEN TUNTIRESURSSIEN HYÖTYKÄYTTÖ Yliopisto-opintojen mitoitusseminaari 14.5.2003 Innopoli, Espoo Työpaja 3 Elina Jaakkola OY & Markku Ihonen TaY Onko ongelmana ajan puuttuminen vai sen käyttäminen?

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET VALMISTAVAT JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET Valmistavat ja valmentavat koulutukset Valmistavien koulutusten avulla opiskelijat parantavat opiskelutaitojaan ja valmistautuvat suorittamaan ammatillisen perustutkinnon.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Määräykset ja ohjeet 2014:6 Opetushallitus

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Korkeakouluhaun muutokset 2014

Korkeakouluhaun muutokset 2014 Korkeakouluhaun muutokset 2014 16.9.2013 Joni Penkari, Opetushallitus Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaut nykytilassa Hakeutujan palvelut Yliopistojen erillishaut AMK:t Ylempi AMK YLIOPISTOT

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA!

YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! YHDISTÄ OPISKELU JA HUIPPU-URHEILU KUORTANEELLA! Yhteishaku 1.-19.3.2010 HALUATKO HUIPPU-URHEILIJAKSI? Kuortaneen lukio ja Kuortaneen urheiluopisto järjestävät yhteistyössä Suomen Jääkiekkoliiton kanssa

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n Tavoiteohjelma 2015-2016

Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n Tavoiteohjelma 2015-2016 1 2 Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n Tavoiteohjelma 2015-2016 3 4 5 6 Yleistä 7 8 9 10 Tämän ohjelman tarkoitus on ilmaista Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry:n näkemystä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA

LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA LAUSUNTO 1 / 7 Sisäasiainministeriö PL 26 00023 VALTIONEUVOSTO maahanmuutto-osasto@intermin.fi, hare@internmin.fi Viite: SM077:00/2011 LAUSUNTO MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 TYÖRYHMÄN EHDOTUKSESTA Yleistä

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa

Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät. Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Työelämäpainotteisella opintojen ohjauksella tutkintojen keskeyttämiset vähentyisivät Henkilökohtaista neuvontaa tulisi lisätä oppilaitoksissa Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot