Suomen Pankki. Suomen Pankin ennusteita

Transkriptio

1 Suomen Pankki Suomen Pankin ennusteita syksy 1990

2 SUOMEN PANKKf Luottamuksellinen SUHDANNE

3 Ennuste perustuu mennessä saatuihin tietoihin. TAULUKKOLIITE KUVIOLlITE

4 EN PÄÄKOHDAT Kevään ennusteeseen verrattuna merkittävin muutos kansainvälisen talouden näkymissä on öljyn hinnan nousu. Ennusteessa öljyn hinnan on oletettu vakiintuvan keskimäärin 25 USD/barrelilta loppuvuodeksi ja alenevan tästä hieman ensi vuonna. Tämän on arvioitu alentavan teollisuusmaiden talouskasvua ja lisäävän inflaatiota vajaan prosenttiyksikön ennustevuosina. Tiukaksi oletettu rahapolitiikka vaimentaa inflaatiovaikutusta. Kotimaisia uusia tekijöitä ennusteessa ovat idänviennin heikentyneet näkymät ja arvioitua suurempi palkkojen nousu. Toisaalta lännenviennin kasvu näyttää jatkuvan arvioitua nopeampana ja kotitalouksien säästämisaste on selvästi noussut. Kokonaistuotannon kasvu on kuluvana vuonna vajaat 2 prosenttia ja ensi vuonna se hidastuu noin 1 prosenttiin. Vaihtotaseen alijäämä syvenee tänä vuonna 26 mrd. markkaan ja sen arvioidaan pysyvän yhtä suurena ensi vuonna. Ulkomainen nettovelka kohoaa ensi vuonna 24 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuluttajahinnat nousevat kuluvana vuonna noin 6 prosenttia ja nousu hidastuu ensi vuonna vain lievästi. HintakilpailUkyky ei enää ensi vuonna kuitenkaan heikkenee Valuuttakurssiodotusten laannuttua korkoero on palautunut ennalleen. Ulkomaisen velan nopea kasvu suurentaa kuitenkin korkoeroa uudelleen. Korkeat ulkomaiset korot ja suuri vaihtotaseen alijäämä pitävät pankkien markkinaehtoisen varainhankinnan kalliina. Talletuskorkoja nostaa ensi vuonna lähdeveroon siirtyminen. Näiden tekijöiden ohella pankkien heikko kannattavuus pitää luottokorot korkeina. Ennusteen mukainen kehitys merkitsee kansantalouden tasapaino-ongelmien pysymistä vaikeina. Tasapainon parantaminen vaatii tiukkaa kotimaisen kysynnän hillintää useamman vuoden ajan ja johtaa siten väistämättä varsin matalaan kasvuun keskipitkällä aikavälillä. Ennusteessa oletettu öljyn hinta aiheuttaa verraten lievän häiriön Suomen vientimarkkinoilla. Kun kilpailu integraation edetessä kuitenkin lisääntyy, suomalaisten yritysten ime vuosina heikentynyt kilpailukyky vaikeuttaa vienti-

5 johteiseen kasvuun pääsemistä. Kun työvoiman tarjonta ei enää lisäänny, työttömyydestä ei näytä tulevan vaikeaksi kärjistyvää ongelmaa. Toisaalta hidas kasvu muodostuu helposti avoimen sektorin tuotantokapasiteetin uusiutumista rajoittavaksi tekijäksi ja siten reaalisen kilpailukyvyn rasitteeksi. TAULUKKO 1 ERÄIDEN KESKEISTEN MUUTTUJIEN KEHITYS TAVAROIDEN JA PALVo VIENTI, määrän %-muutos KOTIMAINEN KYSYNTÄ, määrän %-muutos BKT, mh, määrän %-muutos TYÖTTÖMYYSASTE, % l ANSIOTASO, %-muutos KULUTTAJAHINTAINDEKSI, %-muutos TEOLLISUUDEN SUHTEELLISET YKSIKKÖTYÖKUSTANNUKSET, %-muutos VAIHTOTASE. % BKT:sta ULKOMAINEN NETTOVELKA, % BKT:sta VALUUTAN KORIKORKO, 3 kk, % HELIBOR, 3 kk, % PANKKIEN UUSIEN LUOTTOJEN KORKO, %

6 ÖlJYN HINTA JA TEOLLISUUSMAIDEN TALOUSKEHITYS Persianlahden kriisi ja raakaöljyn maailmanmarkkinahinta ovat keskeiset ennusteen epävarmuustekijät. Teknisluonteisena oletuksena on, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinta pysyy kuluvan vuoden loppuun keskimäärin 25 dollarina/barreli, mikä vastaa elokuun vaihteessa vallinnutta spot- ja futuurinoteerausten tasoa. Oletus merkitsee vajaan 40 prosentin korotusta öljyn hintaan kuluvan vuoden alkupuoliskon keskiarvoon verrattuna. Ensi vuonna hintatason oletetaan laskevan keskimäärin 23 dollariin barrelilta. Mikäli kriisi kärjistyy ja johtaa tuotantolaitosten tuhoutumiseen, voi öljyn hinta nousta tuntuvasti oletettua korkeammaksi. Perusoletuksesta poikkeavan Öljyn hinnan vaikutuksia on tarkasteltu liitteenä olevassa laskelmassa. Öljyn hinnan nousu merkitsee teollisuusmaille vaihtosuhteen heikkenemisen kautta välitöntä reaalitulojen menetystä. Tehdyllä öljyn hintaoletuksella tästä aiheutuva tulovaikutus on huomattavasti pienempi kuin aiempien öljykriisien aikaan. TUlomenetys on noin 1/2 prosenttia teollisuusmaiden bruttokansantuotteesta, kun vastaava menetys aikaisemmissa öljyshokeissa oli kummassakin 2 prosenttia BKT:sta. Vaihtosuhteen heikkenemisen lisäksi hinnannousun vaikutukset teollisuusmaihin riippuvat talousyksiköiden käyttäytymisestä ja talouspolitiikan reaktioista. Teollisuusmaissa oletettavasti noudatettava inflaationvastainen talouspolitiikka merkitsee läntisten teollisuusmaiden aiempaa nopeampaa sopeutumista Öljyn hinnan nousuun. Öljyn hinnannousu kohottaa kuluttaja- ja tuottajahintoja ja alentaa kotimaista kysyntää ja tuotantoa teollisuusmaissa. Ennusteessa on arvioitu että OECD-maiden bruttokansantuotteen kasvu jää pääosin öljyn hinnannousun vuoksi tänä vuonna 0.3 prosenttiyksikköä ja ensi vuonna 0.4 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin mitä aikaisemmin arvioitiin. OECD-maiden BKT:n arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 2.5 prosenttia ja ensi vuonna 2.4 prosenttia. Hidastumisestaan huolimatta talouskasvu jatkuu silti melko voimakkaana Japanissa ja Saksan liittotasavallassa. Saksojen yhdentymisen vaikutusten arvioidaan nostavan liittotasavallan talouskasvua lähes prosenttiyksiköllä sekä tänä että ensi vuonna. Yhdysvalloissa sen sijaan talouskasvu hidastui

7 selvästi jo kuluvan vuoden alkupuoliskolla ja sen arvioidaan pysyvän hitaana koko ennustejakson ajan. Neuvostoliitossa ja muissa Itä-Euroopan maissa meneillään olevat talousuudistukset merkitsevät voimakkaiden rakennemuutosten vuoksi alkuvaiheessa taloudellisen aktiviteetin heikkenemistä ja tasapainoongelmien kärjistymistä. Öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu vaikeuttaa tilannetta öljyä tuovissa Itä-Euroopan maissa, joissa tuotannon energiariippuvuus on tuntuvasti suurempi kuin läntisissä teollisuusmaissa. TAULUKKO 2 KANSAINVÄLINEN TALOUS OECD-MAIDEN BKT, määrän %-muutos SUOMEN VIENTIMARKKINAT~ määrän %-muutos OECD-MAIDEN KULUTTAJAHINNAT, %-muutos RAAKAÖLJYN HINTA, USD/b MUIDEN RAAKA-AINEIDEN HINNAT, %-muutos ============================================================ Eurokorot, 3 kk, %- USD DEM Öljyn hinnannousun arvioidaan nostavan OECD-maiden kuluttajahintojen keskimääräisen nousuvauhdin alkukesän 4.7 prosentista 5 1/2 prosenttiin ensi vuonna. Inflaation nopeutuminen aiheuttaa paineita myös korkojen nousuun. Teollisuusmaiden korkotasoa nostavat myös Saksojen yhdistymisen odotettua suurempi rahoitustarve ja Yhdysvaltojen budjettivajeen paisuminen. Suomen vientimarkkinoiden kasvu muodostuu hieman heikommaksi kuin mitä aikaisemmin arvioitiin. Kuluvana vuonna vientimarkkinat kasvavat noin 5 prosenttia ja ensi vuonna runsaat 4 prosenttia. HintakilpailUkyky heikkenee vielä kuluvana vuonna, mutta ensi vuonna yksikkötyökustannusten arvioidaan kasvavan kilpailijamaiden tahdissa.

8 öljykriisi HEIKENTÄÄ VAIHTOTASETTA Kilpailukyvyn heikkenemisestä huolimatta lännenviennin määrä kasvaa kuluvana vuonna markkinoiden kasvua nopeammin johtuen siitä,että yrityksiltä vapautuu kapasiteettia vienti tarjontaan. Varsinkin metallituoteteollisuuden näkymät ovat kohtalaiset. Vienti erityisesti Italiaan, Ranskaan ja Saksaan kasvaa selvästi. Paperiteollisuuden tilannetta vaikeuttaa kiristyvä kilpailu ja alenevat hinnat Euroopan markkinoilla. Neuvostoliiton-viennin arvo ja määrä laskevat selvästi edellisvuotisesta, mikä johtuu laivaviennin romahtamisesta (lasku 80 $ edellisvuodesta) ja siitä, että Neuvostoliitto käyttää saidoylijäämän velkojensa ennenaikaisiin takaisinmaksuihin eikä lisäostoihin. Mm. raakaöljyn ja öljytuotteiden välityskaupoista saamillaan tuloilla (2.6 mrd. markkaa) Neuvostoliitto kuolettaa erityistilivelan (1.2 mrd. markkaa) ja huomattavan määrän vientiluottoja. Neuvostoliiton-viennin supistuminen ja kotimaisen kysynnän kasvun taittuminen lisäävät kuitenkin tarjontaa länsimarkkinoille. TAULUKKO 3 ULKOMAANKAUPPA JA VAIHTOTASE LÄNNENVIENTI, määrän $-muutos IDÄNVIENTI, määrän %-muutos TAVAROIDEN JA PALVELUSTEN VIENTI, määrän %-muutos TAVAROIDEN JA PALVELUSTEN TUONTI, määrän %-muutos TAVAROIDEN VIENTIHINNAT, %-muutos VAIHTOSUHDE, %-muutos KAUPPATASE, mrd. mk PALVELUSTEN TASE, mrd. mk TUOTANNONTEKIJÄKORVAUSTEN JA TULONSIIRTOJEN TASE, mrd. mk VAIHTOTASE, mrd. mk VAIHTOTASE VAIHD. VALUUTOISSA, mrd.mk

9 Tuonnin kehitys ennustevuosina heijastaa kotimaisen kysynnän kasvun laantumista, kysynnän rakenteen muuttumista ja kapasiteettirajoitteiden poistumista. Kestokulutustavaroiden kysynnän ja investointitoiminnan laimeneminen vähentävät tuontia erityisesti ensi vuonna. RaakaÖljyn hinnan nousu ja Neuvostoliiton-viennin supistuminen painavat kauppataseen alijäämän tänä vuonna noin 6 mrd. markkaan. Vaje on näin suunnilleen yhtä suuri kuin vuonna Vaihtotaseen kaikkien muiden pääerien alijäämä lisääntyy tänä vuonna. Vaihtotaseen alijäämä syvenee 26.4 mrd. markkaan ja on ensi vuonna lähes samaa luokkaa. Ennustettu vaihtotaseen vaje prosenttia bruttokansantuotteesta kuluvana vuonna ja 4.3 prosenttia ensi vuonna - merkitsee suhteellisesta pienenemisestään huolimatta kuitenkin yrityssektorin velkaantumisen aiemmin arvioitua suurempaa kasvua. Yritysten kannattavuutta rasittavat erityisesti kuluvana vuonna kilpailijamaita korkeampi palkkojen nousu, vaihtosuhteen heikkeneminen ja kotimaisen kysynnän kasvun pysähtyminen. Kotitalouksien rahoitustasapaino puolestaan paranee merkittävästi sen johdosta, että säästämiaste nousee ja asuntoinvestoinnit vähenevät. TAULUKKO 4 SÄÄSTÄMINEN JA RAHOITUSJÄÄMÄT SÄÄSTÄMINEN % BKT:sta JULKINEN SEKTORI YRITYKSET RAHOITUSLAITOKSET KOTITALOUDET YHTEENSÄ RAHOITUSJÄÄMÄ % BKT:sta JULKINEN SEKTORI YRITYKSET RAHOITUSLAITOKSET KOTITALOUDET YHTEENSÄ (=VAIHTOTASE)

10 KOTIMAISEN KYSYNNÄN KASVU LAANTUU Valtiontalouden ja muun julkisen sektorin menojen kasvu hidastuu vain lievästi vuonna Kun valtion budjetin menot oikaistaan budjetointimenettelyn muutosten vaikutuksista, budjettitalouden ja koko valtiontalouden menojen reaalinen kasvu on ensi vuonna noin 2 prosenttia. Julkisen sektorin kysynnän määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3.7 prosenttia ja ensi vuonna 2.9 prosenttia. Tuloverotuksen keventämisen ostovoimaa lisääviä vaikutuksia neutraloidaan liikevaihtoveron ja eräiden välillisten verojen korotuksella. Suhdanneautomatiikan vuoksi valtiontalouden rahoitusasema heikkenee selvästi.1 MYös päätösperäisiltä vaikutuksiltaan valtiontalous on lievästi ekspansiivinen. Ensi vuoden lokakuussa voimaantuleva liikevaihtoverotuksen uudistus2 tukee avoimen sektorin kilpailukykyä. lähdeverotuksen käyttöönottaminen edistää säästämistä ja merkitsee markkinaehtoisten talletusten osuuden selvää kasvua. Osinkotulojen verotukseen sovelletaan vuonna 1991 veronhyvitystä, minkä arvioidaan lisäävän tuntuvasti yritysten maksamien tuloverojen määrää. Viime vuoden lopulla käynnistettyjen investointihankkeiden runsaus pitää yksityisten investointien määrän vielä kuluvana vuonna suurena. Yritysten heikentyvä kannattavuus ja suhdannenäkymien heikkeneminen taittavat niiden investoinnit kuitenkin laskuun jo vuoden loppupuolella. Varsinkin suljetun yrityssektorin investointiaste pysyy silti varsin korkeana. 1Veronpalautusten siirtyminen nostaa bruttoveroastetta tänä vuonna noin 1/2 prosenttia ja vastaavasti alentaa ensi vuonna. 2Tuotantopanoksiin sisältyvän liikevaihtoveron vähennysoikeutta laajennetaan, mikä poistaa mm. vientiä rasittavan piilevän liikevaihtoveron. Fiskaalisilta vaikutuksiltaan toimenpide on ekspansiivinen.

11 Asuntoinvestointien määrä vähenee selvästi jo kuluvana vuonna ja vuonna 1991 supistuminen jyrkkenee edelleen. Korkeat luottokorot ja suuri m,yymättömien asuntojen määrä vähentävät voimakkaasti vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Kulutuskysynnän elpyminen pankkilakon jälkeen jäi tilapäiseksi, ja yksityisen kulutuksen kasvu pysyy vaimeana ennustejaksolla. Kasvavat velanhoitomenot, edelleen kohoavat reaalikorot, kotitalouksien varallisuuden markkina-arvon lasku ja epävarmuuden lisääntyminen lisäävät kotitalouksien säästämistä. 3 TAULUKKO 5 JULKINEN TALOUS JA YKSITYISEN SEKTORIN KYSYNTÄ 1989 BRUTTOVEROASTE, % BKT:STA 37.0 NETTOVEROASTE, % BKT:STA 25.1 VALTIONTAL. NETTORAHOITUSTARVE, mrd. mk 7.9 JULKINEN KULUTUS, määrän %-muutos 2.7 JULKISET INVESTOINNIT, määrän %-muutos -2.4 YRITYSSEKTORIN KIINT. INVESTOINNIT, määrän %-muutos 14.8 ASUINRAKENNUSINVESTOINNIT, määrän %-muutos 17.7 YKSITYINEN KULUTUS, määrän %-muutos TULOPOLIITTISEN KOKONAISRATKAISUN OSTOVOIMATAVOITE YLITTYY SELVÄSTI Ansiotaso nousee 8 prosenttia vuonna 1990, sillä palkkojen nousu on ollut hieman nopeampaa kuin ns. Kallion ratkaisu ja sen ulkopuolelle 3Uudet tilastotiedot osoittavat kotitalouksien säästämisasteen tason olleen vuosina 1988 ja 1989 jonkin verran Korkeampi kuin ennakkotilastot osoittivat edellistä ennustetta tehtäessä. Uudet tiedot osoittavat kotitalouksien nettosäästämisasteen kääntyneen selvään nousuun vuonna 1989.

12 jääneiden liittojen sopimukset olisivat antaneet odottaa. Kun m,yös sosiaalivakuutusmaksut lisääntyvät tänä vuonna selvästi, työvoimakustannusten nousu jatkuu kilpailijamaita nopeampana. Ensi vuonna palkkainflaatio hidastuu prosenttiyksikön. 4 Yksityisellä sektorilla työkustannusten nousuvauhti vaimenee selvästi, kun myös välillisten työvoimakustannusten kasvu pysähtyy. Teollisuuden yksikkötyökustannukset kasvavat vuonna 1991 runsaat 3 prosenttia eli jokseenkin yhtä paljon kuin kilpailijamaissa. Alkuvuoden aikana kuluttajahintojen nousua on hidastanut lähinnä asuntohintojen lasku. Jatkossa inflaatiokuvaa varjostaa öljyn hinnan nousu, joskin tuontihintojen nousu ylittää m,yös muilta osin aiemmat odotukset. Kallion sopimukseen sisältyvä indeksikynnys (5.7 %) ei kuitenkaan ylity, sillä kuluvan vuoden aikana kuluttajahintaindeksi nousee 5 1/2 prosenttia. Vuosikeskiarvona hintojen muutos on 6 prosenttia. Koko ensi vuoden ajan inflaatiovauhti pysyttelee kuluvan vuoden lopulla saavutetulla 5 1/2 prosentin tasolla. Palkansaajien veronjälkeinen reaalinen palkkasumma kasvaa vuosina noin 5 1/2 prosenttia eli prosenttiyksikön enemmän kuin Kallion sopimus edellyttää. Koko kotitaloussektorin käytettävissä oleva reaalitulo kasvaa samana aikana noin 6 prosenttia. TAULUKKO 6 TEOLLISUUDEN TYÖKUSTANNUKSET JA KULUTTAJAHINNAT TEOLLISUUDEN TYÖKUSTANNUKSET TYÖTUNTIA KOHTI, %-muutos TEOLLISUUDEN YKSIKKÖTYÖKUSTANN., %-muutos KULUTTAJAHINNAT, %-muutos joulukuusta joulukuuhun Tässä ennusteessa ansiotason nousu vuonna 1991 on arvioitu 7 prosentiksi eli prosenttiyksikön suuremmaksi kuin valtiovarai nisteriön laskelmissa.

13 ARVIO OLETETTUA KORKEAMMAN ÖLJYN HINNAN VAIKUTUKSISTA Vallitsevassa kriisitilanteessa öljyn hinta saattaa poiketa tuntuvastikin ennusteessa oletetusta hinnasta. Seuraavassa esitetään lähitulevaisuuden taloudellisesta kehityksestä vaihtoehtoinen BOF-mallilla tehty simulointilaskelma, jossa öljyn maailmanmarkkinahinnan oletetaan olevan kuluvan vuoden lopulla ja lähivuosina 30 USD/barreli. Perusennusteessa öljyn hinnaksi on oletettu kuluvan vuoden jälkipuolen osalta 25 USD/b ja ensi vuodeksi 23 USD/b. Arvioidut vaikutukset kansainväliseen talouteen Korkeampi öljyn hinta kiihqyttää inflaatiota tänä ja ensi vuonna yhteensä noin prosenttiyksiköllä perusennusteeseen verrattuna. Teollisuusmaiden nimellisten korkojen on oletettu nousevan saman verran. Suomen vientimarkkinoiden (ostajamaiden tuonnin) kasvu jää vuosina 1990 ja 1991 yhteensä noin prosenttiyksikön pienemmäksi kuin peru sennusteessa. Lisäksi on oletettu, että Neuvostoliitto ei lisää tuontia Suomesta, vaikka raakaöljyn ja polttoaineiden tuonti Neuvostoliitosta kallistuu noin 3 mrd. markkaan. Vaikutukset Suomen talouteen Öljyn korkeampi hinta nostaa tuontihintoja tänä ja ensi vuonna yhteensä 2.8 prosenttiyksiköllä perusennusteeseen verrattuna. Ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkenee molempina vuosina noin 1 prosenttiyksikön. Tämä vaihtosuhteen heikkeneminen, viennin kasvun pieneminen ja reaalikorkojen nousu merkitsevät kokonaistuotannon kasvun jäämistä vuosina 1990 ja 1991 yhteensä noin 1 prosenttiyksikön pienemmäksi kuin perusennusteesa. Vaihtotaseen alijäämä syvenee sekä tänä että ensi vuonna, mutta jatkossa erityisesti investointien heikkeneminen vähentää tuontia ja johtaa kauppataseen vähittäiseen paranemiseen. Lähitulevaisuuden suuremmat alijäämät johtavat kuitenkin ulkomaisen nettovelan kasvuun perusennusteeseen verrattuna.

14 Finanssipolitiikka on oletettu samaksi kuin perusennusteessa. Valuuttavarannon supistumisen estäminen merkitsee reaalikorkojen kohoamista Suomessa. Inflaatio nopeutuu laskelman mukaan saman verran kuin kilpailijamaissa, joten hintakilpailukyky ei heikkene perusennusteeseen verrattuna. Laskelman keskeiset tulokset esitetään taulukossa 1. TAULUKKO 1 PERUSEN JA VAIHTOEHTOISlASKELMAN VERTAILUA Ennuste Öljyn hinta 30 USD/b BKT, %-muutos 1.8 TUONTI, %-muutos 2.1 VIENTI, %-muutos 3.0 YKSITYINEN KULUTUS, %-muutos 1.9 YKSITYISET INVES- TOINNIT, %-muutos 0.9 TUONTI HI NNAT (tavarat), %-muutos 2.9 VAIHTOSUHDE, %-muutos -2.1 KULUTTAJAHINTAINDEKSI, %-muutos 6.1 REAALIANSIOTASO %-muutos 2.0 TYÖLLISET, 1000 henk MARKKINAKORKO, %-yksikköä 13.8 KORKOERO, %-yksikköä VAIHTOTASE, mrd. mk