TIKKAKOSKEN PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TIKKAKOSKEN PÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN ALUEEN PÄIVÄHOITO- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT TIKKAKOSKEN PÄIVÄKOTI KIRKONMÄEN PÄIVÄKOTI PIKKUTIKAN PÄIVÄKOTI PERHEPÄIVÄHOITO TIKKAKOSKEN KERHOTOIMINTA ELI AVOIMET VARHAISKASVATUSPALVELUT TIKKAKOSKEN PÄIVÄHOIDON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PÄIVÄHOIDON ALOITTAMINEN KASVATUSKUMPPANUUS LAPSILÄHTÖISYYS LEIKKI LIIKKUMINEN ESIOPETUS YHTEISÖLLISYYS SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT KIELI JA VUOROVAIKUTUS MATEMAATTINEN ORIENTAATIO LUONNONTIETEELLINEN ORIENTAATIO HISTORIALLIS-YHTEISKUNNALLINEN ORIENTAATIO ESTEETTINEN ORIENTAATIO EETTINEN ORIENTAATIO USKONNOLLIS-KATSOMUKSELLINEN ORIENTAATIO VARHAINEN TUKI ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KUVAUS VASU-PROSESSISTA...16 LIITTEITÄ TAI KIRJALLISUUTTA TMS....17

3 1. TIKKAKOSKEN ALUEEN PÄIVÄHOITO- JA VARHAISKASVA- TUSPALVELUT Tämä varhaiskasvatussuunnitelma kattaa Tikkakosken keskustan alueen päivähoidon, johon kuuluvat Tikkakosken päiväkoti, Kirkonmäen päiväkoti, Pikkutikan päiväkoti, kymmenen omassa kodissa työskentelevää perhepäivähoitajaa sekä päivähoidon kerhotoiminta. Tikkakosken alueen päivähoidon koulutettu henkilökunta työskentelee moniammatillisella tiimityöotteella. Henkilöstö on sitoutunut lapsilähtöiseen ja kasvatuskumppanuuteen perustuvaan suunnitelmalliseen, tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen, jonka pohjana on Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma sekä esiopetussuunnitelma, Tikkakosken alueen päivähoidon oma varhaiskasvatussuunnitelma sekä lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Tikkakosken päivähoidon arvopohja, toiminta-ajatus ja visio esitellään suunnitelman toisessa kappaleessa. Päivähoidon tavoitteena on luoda lapselle turvallinen, rauhallinen ja kodinomainen varhaiskasvatusympäristö, joka tukee lapsen kehitystä monipuolisesti, antaa mahdollisuuden järjestää ja kokea elämyksiä, rohkaisee pohtimaan ja löytämään vastauksia. Toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet, keskeiset sisältöalueet tarkennetaan neljännessä kappaleessa. Varhaiskasvatus ja esiopetus toteutetaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa pienryhmissä lasten yksilöllinen kehitys- ja ikätaso sekä vaihtelevat hoitoajat huomioiden. Perhepäivähoidon ominaispiirteiden säilyttäminen on tärkeää. Tikkakosken päivähoito toimii Jyväskylän kaupungin päivähoitopalveluiden linjausten mukaisesti pyrkien huomioimaan alueen perinteitä ja omaleimaisuutta. Päivähoitopaikkojamme ympäröi Tikkakoskelle tyypillinen järvi- ja männikkömaisema. Ulkoilu-, liikunta- sekä kulttuurimahdollisuudet ovat kävelymatkan päässä. Lyhyet välimatkat mahdollistavat luontevan yhteistyön ja kanssakäymisen eri päivähoitomuotojen välillä. Olemme mukana lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa hankkeessa. Lisätietoja peda.net. 1.1 Tikkakosken päiväkoti Tikkakosken päiväkoti sijaitsee Myllylammenkadun päässä. Päiväkoti on toiminut vuodesta Päiväkodissa on yli 60 paikkaa 1-6 -vuotiaille lapsille. Päiväkodissa työskentelee yksi erityislastentarhanopettaja, neljä lastentarhanopettajaa sekä kuusi ja puoli lastenhoitajaa. Päiväkodin aukioloaika on tarpeen mukaan ma la klo Vuorohoitoa tarjotaan Jyväskylän kaupungin vuorohoidon linjausten mukaan. 1.2 Kirkonmäen päiväkoti Kirkonmäen päiväkoti aloitti toimintansa elokuussa 2008 Kirkkokatu 16:ssa. Päiväkodissa toimii ns. sisarusryhmä, jossa on 1 5-vuotiaita lapsia ja kolme työntekijää (yksi lastentarhanopettaja, kaksi lastenhoitajaa ). Päiväkoti on avoinna klo

4 1.3 Pikkutikan päiväkoti Pikkutikan päiväkoti toimii Luonetjärven koulun välittömässä läheisyydessä Koulukatu 8:ssa. Pikkutikassa tarjotaan esiopetusta ja päivähoitoa Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelman mukaisesti. Päiväkodissa työskentelee neljä lastentarhanopettajaa sekä yksi lastenhoitaja. Aukioloaika on klo Perhepäivähoito Tikkakosken alueella työskentelee omassa kodissaan kymmenen kunnallista perhepäivähoitajaa. Jokaisella hoitajalla on neljä hoitolasta, joiden ikä vaihtelee ryhmästä riippuen alle 1- vuotiaasta 5-vuotiaaseen. Hoitajat tapaavat toisiaan ja esimiestä säännöllisesti, suunnittelevat ja järjestävät yhteistä toimintaa. Perhepäivähoitoryhmät vierailevat päiväkodeissa järjestettävissä erityyppisissä tapahtumissa. 1.5 Tikkakosken kerhotoiminta eli avoimet varhaiskasvatuspalvelut Päivähoidon kerhot toimivat Kirkonmäen päiväkodin yhteydessä Kirkkokatu 16:ssa. Kerhot on tarkoitettu 2-5 -vuotiaille lapsille, ja ne toimivat 1 2 kertaa viikossa aamu- tai iltapäivisin. Kerhot toimivat lapsen ryhmissä, joissa työskentelee lastentarhanopettaja. Suuremmassa ryhmässä lastentarhanopettajan työparina on lastenhoitaja. Perjantai - aamupäivisin kerhon tiloissa toimii perhekahvila, johon lapset tulevat yhdessä aikuisen kanssa.

5 2. TIKKAKOSKEN PÄIVÄHOIDON VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPOHJA Päivähoidon visio: Arjenlähtöinen hoidon, kasvun ja oppimisen tukeminen Päivähoidon toiminta-ajatus: Lapselle luodaan turvallinen ja yksilöllinen hoidon, kasvatuksen ja opetuksen ympäristö yhdessä vanhempien kanssa. Päivähoitomme perusarvot ovat: TOISTEN KUNNIOITTAMINEN REHELLISYYS TURVALLISUUS Arvot näkyvät toiminnassamme: Toisten kunnioittaminen: Rehellisyys: Turvallisuus: -Tuemme perhettä sen kasvatustehtävässä arvoja kunnioittaen, aidosti kohdaten ja kuunnellen -Hyväksymme erilaisuuden ja korostamme vahvuuksia heikkouksien sijaan -Kunnioitamme ympäristöä ja toisten omaisuutta -Olemme työyhteisössä lojaaleja toisiamme kohtaan -Toimimme yhteisvastuullisesti -Opettelemme päivittäisessä toiminnassa yhdessä olemisen taitoja -On toiminnassamme kaiken kanssakäymisen lähtökohta -Ohjaamme lapsia rehellisyyteen aikuisen esimerkillä -Opetamme lapsille oikean ja väärän erottamista -Uskallamme ottaa esille ja puhua vaikeistakin asioista -Emme kuitenkaan loukkaa rehellisyyden nimissä ketään -Annamme aitoa ja rakentavaa palautetta kaikessa vuorovaikutuksessa -Vältämme turhia tulkintoja -Teemme lasten fyysisen toimintaympäristön turvalliseksi -Sovimme selkeät säännöt johon kaikki sitoutuvat -Toteutamme pienryhmätoimintaa -Päivähoitopaikassa on selkeä päivärytmi ja tutut rutiinit -Luomme kiireettömän ja rauhallisen ilmapiirin -Pyrimme takaamaan turvalliset ihmissuhteet minimoimalla vaihtuvuuden -Korostamme hyvän päivähoidon alun merkitystä -Pyrimme tekemään toiminnastamme perheille avointa -Jaamme vastuuta työyhteisössä -Tunnistamme voimavarat

6 3. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Kunnallisen, yksikkökohtaisen ja lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (vasun) pohjana on valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. Vasu on lain ja asetusten ohella tärkeä työväline varhaiskasvatusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lapsen henkilökohtainen vasu, joka laaditaan kaikille päivähoidossa oleville lapsille. Se tehdään yhdessä lapsen vanhempien ja henkilökunnan kanssa. Vasussa huomioidaan lapsen kokemukset, tarpeet, tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet ja vahvuudet. Siihen sisällytetään myös lapsen henkilökohtaisen tuen tarpeen määrittely ja tuen järjestäminen. Vasu on jatkuva prosessi, jonka aikana tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Arvioinnin pohjalta laaditaan uudet tavoitteet.

7 4. TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA TOTEUTTAMISEN PERIAAT- TEET 4.1 Hyvinvoinnin edistäminen Näillä keinoilla edistämme päivähoidossa lasten hyvinvointia: RAKKAUS Kuuntelemme lasta, vastaamme kysymyksiin, hymyilemme, silitämme, otamme syliin. Annamme lämpöä ja läheisyyttä. Välitämme ja olemme vastuuntuntoisia. AIKA Olemme läsnä ja saatavilla. RAJAT Toimintamme päivähoidossa on säännöllistä ja johdonmukaista. Tavoitteenamme on turvallinen arki. LAPSEN YKSILÖLLINEN HUOMIOINTI JA HAVAINNOINTI Vastaamme lasten tarpeisiin. KASVATUSKUMPPANUUS Kuuntelemme perheitä. Vaihdamme päivittäin kuulumisia. 4.2 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittaminen on suuri muutos lapselle ja koko perheelle. Sopeutumista voi helpottaa tutustumalla etukäteen hoitopaikkaan, sen aikuisiin ja lapsiryhmään. Siihen käytetty aika luo turvallisuutta ja lisää luottamusta eri osapuolten kesken. Ennen hoidon alkua perheiden kanssa käydään kaupungin linjauksen mukainen aloituskeskustelu, jonka tarkoituksena on luoda perusta hyvälle kasvatuskumppanuudelle. Aloituskeskustelu käydään lapsen kotona tai päivähoitopaikassa ennen kuin lapsi ensimmäistä kertaa jää päivähoitopaikkaan. Keskustelussa vanhemmat saavat kertoa lapsestaan. Työntekijä kuuntelee ja rohkaisee vanhempia ja kunnioittaa heidän mielipiteitään. Aloituskeskustelun jälkeen perhe tutustuu tulevaan hoitopaikkaan. Tutustumishetki järjestetään niin että lapsen hoitajalla on aikaa keskittyä perheen asioihin ja esitellä hoitopaikkaa.

8 Päivähoitopaikassa on valmistauduttu vastaanottamaan lapsi; hänelle on nimikoitu oma vaatekaappi ja nukkumispaikka. Vanhemmille kerrotaan päivähoitopaikan käytänteistä; päivärytmistä, vaatetuksesta, puhelinnumeroista ja muista tärkeistä asioista. Henkilökunta toimii palveluhenkisesti ja huomioi perheen yksilöllisesti. Hoidon alussa perheelle annetaan aikaa. Tavoitteena on luoda lapselle turvallinen olo; aikuinen on jatkuvasti lapsen tukena. Lapselle annetaan aikaa tottua päivähoitopaikan tapoihin kuten ruokailuun ja päiväuniin. Isompia lapsia ohjataan uuteen kaveriryhmään. Ryhmää valmistellaan etukäteen ottamaan uusi lapsi avoimin mielin vastaan. Eroa vanhemmista helpottaa lapselle tuttu unilelu tai vanhemman kuva esimerkiksi oman kaapin ovessa. 4.3 Kasvatuskumppanuus Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen on perheiden ja päivähoidon yhteinen tehtävä. Vanhemmilla on oman lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu, jota päivähoito tukee ja kunnioittaa. Kasvatuskumppanuudessa vanhemmat ja päivähoito sitoutuvat yhdessä tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Kumppanuudessa vastavuoroisuudella on keskeinen merkitys. Se näkyy aitona kohtaamisena arjessa; kuunnellaan, keskustellaan ja arvostetaan toinen toistamme. Kumppanuus edellyttää avointa vuoropuhelua ja ehdotonta luottamuksellisuutta. Aito kasvatuskumppanuus perustuu kasvattajien (vanhemmat ja päivähoito) keskinäiselle luottamukselle ja arvostukselle. Tämä tuo lapselle turvallisuuden tunnetta ja auttaa lasta sopeutumaan hänen siirtyessä kotoa päivähoitoon ja päinvastoin. Kasvatuskumppanuus muodostuu kaikessa vanhempien ja päivähoidon kohtaamisessa. Panostamme erityisesti perheiden kuuntelemiseen päivähoidon aloitusvaiheessa. Tärkeitä tilanteita ovat päivittäiset tulo- ja hakutilanteet. Syvällisemmin lapsen asioista keskustellaan yhdessä vasu-keskusteluissa. Avoin ja luottamuksellinen keskustelu lisää sekä vanhempien että päivähoidon tietämystä lapsesta; vanhemmat kuulevat lapsensa toiminnasta ryhmässä ja päivähoidon kasvattajat taas oppivat tuntemaan lapsen toimintaa kotioloissa. Näin muodostuu kuva lapsesta kokonaisuutena, ja voimme yhdessä pohtia yhteisiä tavoitteita ja keinoja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiselle.

9 4.4 Lapsilähtöisyys Toimintamme Tikkakosken päivähoidossa on lapsilähtöistä. Käymme keskustelua, miten lapsilähtöisyys näkyy ja toteutuu jokaisen työntekijän työskentelyssä. Kuuntelemme lasta, arvostamme lapsen mielipiteitä, vastaamme lapsen tarpeisiin. Työntekijät kunnioittavat ja hyväksyvät lapsen yksilöllisen tahdin kasvaa, kehittyä ja oppia. Teemme havaintoja ja olemme herkkiä tarttumaan hetkeen niin, että lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä ja oppimista voidaan tukea arjen kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Lapsen vahvuudet ja myönteinen kehitys luovat pohjan yksilölliselle huomioimiselle. Suunnittelemme ja arvioimme toimintatapojamme sujuvan arjen turvaamiseksi. 4.5 Leikki Leikki on päivähoidossa kaiken toiminnan pohjana. Se on lapsen elämää ja aikuisen työväline oppimistilanteissa. Leikki on ennen kaikkea merkityksellistä lapsen emotionaalisen, vuorovaikutus- sekä sosiaalisen taitojen kehittymiselle. Leikki on myös itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistaja. Leikissä lapsella on sisäinen motivaatio oppia asioita. Leikissä lapsi voi toimia mielikuvituksen mukaan, leikki on hauskaa ja lapsi saa siitä iloa. Leikkiessä kehittyvät lapsen motoriset taidot, sosiaaliset taidot, älykkyys, luovuus sekä psyykkiset taidot. Näemme leikin tärkeimpänä oppimisympäristönä. Päivähoidossa leikille järjestetään aikaa, tilaa ja välineitä lapsen ikä- ja taitotaso huomioiden. Leikkiympäristön rakentaminen lähtee lasten tarpeista. Leikkirauhaa luomme erilaisilla leikkipaikoilla ja nurkkauksilla. Liikuntaleikit, peuhu- ja juoksuleikit, rakenteluleikit, majaleikit, koti- ja roolileikit, laululeikit, vapaa leikki ovat päiväkodissamme luonteva osa arkea. Leikissä tuemme lapsen sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta toisten leikkijöiden kanssa. Leikissä harjoitellaan monenlaisia asioita; jakamista, vuorottelua, kuuntelemista, lasta kannustetaan neuvottelemaan, jakamaan tietoa, huomioimaan toisen mielipiteet, sekä perustelemaan omat näkemyksensä. Lasten itse kehittelemät leikit ovat tärkeitä, mutta mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä merkittävämpi rooli aikuisella on leikin ohjaajana ja kannattelijana. Leikimme joka päivä sisällä sekä ulkona, yhdessä, rinnakkain että yksin. Aikuisen tehtävänä on tarvittaessa ohjata ja kannatella leikkiä, havainnoida sitä ja olla tietoisesti läsnä. Leikkiä mallitetaan ja sille annetaan rauha. 4.6 Liikkuminen Liikkumisen tarve on lapsen perustarve ja liikkuminen on yleensä lapsista hauskaa ja luonnollista. Päivittäinen ja monipuolinen liikunta on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa lapsen minäkuvaan ja itsetunnon vahvistumiseen, sosiaalisuuden kehittymiseen sekä ajatteluntoimintojen tukemiseen. Liikunta antaa lapselle monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä. Päiväkodissa liikuntaa on ohjattujen tuokioiden lisäksi päivittäin ulkoiluaikaan. Lapsia rohkaistaan ja kannustetaan leikkimään ja liikkumaan ulkona monipuolisesti. Keinut, kiipeilytelineet, lumikasat ja muut pihalla olevat välineet houkuttelevat lapsia luonnolliseen liikkumiseen. Lapselle pyritään luomaan mahdollisuuksia arjen omaehtoiseen liikkumiseen sisä- ja ulkotiloissa. Päivähoidossa tehdään retkiä silloin tällöin. Retket suuntautuvat esim. metsään, leikkipuistoon ja urheilukentälle. Tikkakoskella välimatkat ovat lyhyitä ja luonto on lähellä.

10 Talviliikuntapaikkoja Tikkakoskella on päivähoitopaikkojen välittömässä läheisyydessä (ladut ja pulkkamäki) sekä urheilukentällä jossa on hiihtohalsteri sekä mäenlaskupaikat. Luistelemaan pääsee niin halliin kuin ulkokentällekin. Tikkakosken uimahallista voi päivähoidolle varata uintivuoroja. Esiopetusikäisille pyritään vuosittain järjestämään ohjattu uimakoulu. Päiväkodissa järjestetään myös ohjattua sisäliikuntaa. Päiväkodeissa ei ole varsinaista jumppasalia vaan liikuntahetket pidetään ryhmätiloissa. Pikkutikan päiväkodin lapset pääsevät jumppaamaan Luonetjärven koulun saliin. Ohjatuissa tuokioissa harjoitellaan perusliikuntataitoja ja tutustutaan erilaisiin välineisiin. 4.7 Esiopetus Esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka pohjautuu valtakunnallisiin esiopetuksen perusteisiin (2000). Päätavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja oppimisedellytysten parantaminen ennen kouluikää. Jyväskylän kaupungin esiopetuksen linjaukset määrittävät yksiköiden esiopetussuunnitelman yleiset suuntaviivat. Tikkakosken päivähoitoalueella esiopetusta tarjotaan Tikkakosken päiväkodissa sekä Pikkutikan päiväkodissa. Vuorohoitoa tarvitsevien lasten esiopetus järjestetään Tikkakosken päiväkodissa. Esimerkiksi iltahoitoon tuleva lapsi saa tällöin esiopetuksen iltahoidossa olevalta työntekijältä, jollei lapsi ole ollut mukana aamupäivän toiminnassa. Lapset ovat osa 3-6- vuotiaiden ryhmää, jossa osa päivästä toimitaan esiopetuksen pienryhmässä. Lapsi oppii monia tärkeitä elämän taitoja, kun hän joutuu ottamaan huomioon välillä myös pienemmät lapset ja pienemmät lapset taas luontevasti oppivat uusia asioita seuraamalla ja jäljittelemällä isompia lapsia. Lapsen on hyvä saada toimia myös samalla kehitystasolla olevien seurassa. Esiopetusryhmissä työskentelee sekä lastentarhanopettajia että lastenhoitajia. Esiopetuksen tukena toimii myös päiväkodin erityislastentarhanopettaja sekä koulun erityisopettaja. Esiopetuksen sisältöalueissa noudatetaan kaupungin esiopetussuunnitelman mukaisia sisältöalueita. Tarkemmat kuvaukset sisältöalueista: Esiopetussuunnitelman mukaan lapsen esiopetuspäivä (4 h) on kokonaisuudessaan esiopetusta kaikkine arjen tilanteineen (ruokailut, ulkoilut, pukeutumiset jne.) Lapsi oppii arjessa tarvittavia perustaitoja, kuten hyvät ruokailutavat, pukeutumisen ja omista tavaroista huolehtimisen. Esiopetuksessa toimintaa toteutetaan leikin, toiminnallisten työtapojen, elämysten ja kokemusten kautta monipuolisessa oppimisympäristössä. Esiopetuksen työtapoja ovat myös havaintojen tekeminen, liikkuminen, kuunteleminen, keskustelu, lorut, sadut, draama, tutkiminen, laulaminen, soittaminen, kädentyöt, erilaiset työtehtävät ja retket. Päiväkodeissa toimitaan yksikön päivä- ja viikko-ohjelman mukaisesti ja esiopetus on mukana päivän eri toiminnoissa. Kotien kanssa pyritään avoimeen ja luotettavaan yhteistyöhön, jolla luodaan esiopetuksen onnistumiselle hyvä perusta. Koti ja esiopetus kasvuympäristöinä tukevat ja täydentävät toisiaan ja edistävät näin lapsen kasvua ja kehitystä. Yhdessä vanhempien kanssa pidetään esiopetussuunnitelman mukaiset keskustelut syksyisin ja keväisin, jolloin käydään läpi lapsen

11 kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen kuuluvia asioita. Jokaiselle lapselle sovitaan yhteistyössä yksilölliset tavoitteet, joiden lähtökohtana ovat lapsen kehitys, tiedot, taidot, kokemukset, erityistarpeet ja lapselle merkitykselliset asiat. Esiopetus toimii tiiviissä yhteistyössä sekä muun varhaiskasvatuksen että perusopetuksen kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään vanhempien luvalla myös muiden tahojen (esim. neuvolan, mahdollisten terapeuttien, sosiaalityön) kanssa. 4.8 Yhteisöllisyys Meille on päivähoidossa tärkeää toisista ihmisistä huolehtiminen. Aikuisten välinen yhteistyö on avointa; toimimme yli ryhmä- ja yksikkörajojen ja otamme vastuun kaikista lapsista. Yhteiset tapahtumat edistävät yhteisöllisyyttä. Koko talon lauluhetket, teatteriesitykset ja liikuntaleikit kuuluvat toimintasuunnitelmaamme. Myös eri päiväkotien ja perhepäivähoitajien välillä on yhteistyötä. Kutsumme hoitajia katsomaan päiväkodille esityksiä ja suunnittelemme esimerkiksi Kirkonmäen päiväkodin ja Tikkakosken päiväkodin kanssa yhdessä perheille suunnatun tapahtuman.

12 5. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT 5.1 Kieli ja vuorovaikutus Pukemiseen, nukkumiseen ja ruokailuun liittyvät tilanteet tarjoavat hyvän tilaisuuden harjoitella eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kieli on vuorovaikutuksen, ajattelun, ymmärtämisen ja oppimisen väline. Kieli kehittyy luontevasti arjen vuorovaikutuksessa. Aikuinen kannustaa ja rohkaisee lasta kertomaan ja on kiinnostunut lasten asioista. Päivähoidossa huolehditaan, että lapsi tulee ymmärretyksi ja että hän saa riittävästi tukea kielenkehityksensä tueksi. Lapsen kanssa leikkiminen, pelien pelaaminen, kirjojen lukeminen, satujen ja lorujen kertominen ja lapsen kanssa jutteleminen kehittää lapsen kielen kehitystä. Lapsen kielen kehityksen tukemiseen liittyy kiinteästi lapsen kulttuuri ja kulttuurien välinen kohtaaminen. Lapsi kohdataan päivähoidossa yksilöllisesti hänen persoonallisuutensa ja kulttuurinsa mukaisesti. Suomenkielen oppimisen pohjana on lapsen oma äidinkieli, jonka tärkeää merkitystä päivähoidossa korostetaan. Monikulttuurisessa kasvatusympäristössä kaikki kulttuurit tulevat esille. Oppiminen tapahtuu luonnollisissa tilanteissa toisten lasten kanssa. Lapsi oppii suomea toisena kielenä arkipäivän tilanteissa. Suomi toisena kielenä opetuksen (S2) tehtävänä on kehittää lapsen suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta. Vanhempia kannustetaan ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltään. 5.2 Matemaattinen orientaatio Matematiikkaa on kaikkialla, se elää lapsen leikeissä, liikunnassa, lauluissa, loruissa ja käden töissä. Uuden oppiminen perustuu lapsen uteliaisuudelle ja innostukselle. Kiinnostus asioihin kasvaa luonnostaan lapsen omista kokemuksista jotka ovat lapsen omasta maailmasta. Päiväkodissa se on mm. luokittelua, vertailua, käsitteiden oppimista, laskemista, pohtimista ja päättelemistä. Oppimisympäristö ja toiminta päivähoidossa tukevat ja innostavat lasta uuden oppimiseen, havainnointiin ja ympäristön tutkimiseen. Pienimpien lasten matematiikka on arkipäivän matematiikkaa. Pienet lapset oppivat matemaattista ajattelua kaikissa päivähoidon toimissa ja tilanteissa. Perushoitotilanteet ovat oivallisia hetkiä herätellä kiinnostusta matematiikkaan. Esimerkiksi pukemistilanteessa etsitään paria sukalle tai ruokailussa mietitään monta lusikkaa pitää kattaa pöytään. Lapsen kielellinen kehitys mahdollistaa asioiden käsittelyä uudella tasolla. Myös hienomotoriikan kehittyminen laajentaa erilaisten materiaalien kanssa työskentelyä ja on oppimisen tukena (pujottelu, rakentelu, pelit jne.). Asioita käsitellään haastavammin ja tuetaan lapsen omaa ajattelua. Esiopetusikäisen lasten kanssa syvennetään aiemmin opittuja asioita. Jyväskylän esiopetussuunnitelmasta löytyvät tarkemmat matematiikan tavoitteet ja sisällöt. Matematiikkaa on erilaisten arkipäivän tilanteiden lisäksi myös opetustuokioilla ja matikkaleikeissä. Lasten ongelmanratkaisutaitoja kehitetään ja tuetaan antamalla lapselle aikaa itse ratkaista ongelmia arkipäivän tilanteissa. Käytämme aktiivisesti tietokonetta opetuksen tukena, Ekapeli matematiikka ja Numerorata-ohjelmia.

13 5.3 Luonnontieteellinen orientaatio Lähtökohtana on lapsen oma lähiympäristö (sekä kotia että päivähoitoa ympäröivä luonto ja rakennettu ympäristö). Tavoitteena on, että lapsi saa tutustua luontoon eri vuodenaikoina. Retkillä lapsella on mahdollisuus tutkimalla, kokeilemalla ja havaintoja tehden tutustua kasveihin, eläimiin ja eri ilmiöihin. Luonnontieteellisessä orientaatiossa keskitymme vuorovaikutukseen; keskustelemme, ihmettelemme ja koemme erilaisia elämyksiä. Samalla nautimme mukavasta yhdessäolosta. Lisäksi lapsia ohjataan tekemään luontoa arvostavia ja suojelevia valintoja ja ymmärtämään oman toimintansa seuraukset ympäristölle. 5.4 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallisessa orientaatiossa rakennetaan lasten kanssa kuvaa menneisyydestä samoin kuin nykyisyydestä niistä kertovien esineiden ja dokumenttien avulla. Tutustumme lähiympäristöön retkeillen ja teemme yhteistyötä lähellä olevien toimipisteiden kanssa. Tikkakosken keskustassa yhteistyötahoja ovat kirjasto, jää- ja uimahalli sekä vanhainkoti. Päivähoidossa tutustutaan kansanperinteeseen ja vuoteen liittyviin juhlatraditioihin. Lapsen omaa kulttuuri-identiteettiä tuetaan ja tuodaan esille. Lasten päivää pyritään mahdollisuuksien mukaan dokumentoimaan valokuvin. Lapset voivat kuvata päivähoidossa omaa elämäänsä kotiin menevän ryhmän yhteisen maskottilelun avulla. Maskotti vierailee lasten kotona tuoden mukanaan tietoa lasten kotien tavoista ja harrastuksista. 5.5 Esteettinen orientaatio Ohjaamme päivähoidossa lapsia näkemään ja arvostamaan kauneutta ympärillään. Pyrimme pitämään päiväkodin tilat viihtyisinä ja toimivina. Tehtävämme kasvattajina on antaa lapselle mahdollisuus luoda itse ja saada esteettisiä elämyksiä omakohtaisten aistimusten, tuntemusten ja kokemusten kanssa. Tarjoamme lapselle keinoja ja kanavia tutkia itseään ja ympäröivää maailmaa kuvataiteen, draaman, kirjallisuuden ja musiikin kautta. Mahdollistamme toiminnassamme eri aistien ja mielikuvituksen käytön. 5.6 Eettinen orientaatio Eettisen orientaation perustana on arvo- ja normimaailman hahmottaminen. Eettinen kasvatus sisältyy päivähoidossa kaikkeen toimintaan. Tavoitteena on perusturvallisuuden luominen, lapsen myönteinen minäkuva ja kasvaminen tasapainoiseksi ja itseensä luottavaksi yksilöksi. Kasvattajan tehtävänä on luoda turvallinen, myönteinen ja hyväksyvä kasvuympäristö. Yhdessä lasten kanssa etsitään turvallisia rajoja ja opetellaan sääntöjä ja hyviä käytöstapoja. Pohjana eettiselle kasvatukselle toimivat läheisyys, tunteet, lämmin vuorovaikutus, ystävyys, toisten auttaminen ja leikkirauha. Kasvattajan malli on erityisen tärkeä. Kasvattajan apuna toimivat mm. lasten kirjat, laulut, leikit ja draama. Arkipäivän tilanteissa pohditaan lasten kanssa seuraavia asioita: oikea ja väärä, hyvä ja paha, totuus ja valhe, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus, pelko, ahdistus ja syyllisyys

14 5.7 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Päivähoidossa uskontokasvatus on yhteistyötä perheiden ja seurakunnan kanssa. Kasvattajat ovat tietoisia perheen vakaumuksesta ja sen huomioimisesta päivähoidon arjessa. Kasvattajat pyrkivät luomaan hyväksyvän ja suvaitsevan ilmapiirin arjen tilanteisiin ja toiminnallisiin hetkiin. Palvelusopimukseen kirjataan uskonnollis-vakaumuksellisiin liittyvät sopimukset esim. lapsen osallistuminen seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Seurakunnasta tulee lastenohjaaja muutaman kerran vuodessa pitämään hartaushetken päiväkotiin. Hartauksien aihepiiri sovitaan päiväkodin henkilökunnan ja lastenohjaajan kesken. Päiväkodissa järjestettäviin seurakunnan hetkille kutsutaan mukaan perhepäivähoitajat. Juhlapyhien aikaan päivähoidosta osallistutaan seurakunnan järjestämiin tapahtumiin, kuten pääsiäisvaellukseen, konsertteihin ja kirkossa järjestettäviin lasten hartauksiin. 6. VARHAINEN TUKI Varhaiserityiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen yksilöllistä tukea ja lapsiryhmän toimintatapojen mukauttamista lasten tarpeiden mukaan. Monet näistä toimintatavoista ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja kaikille lapsille hyödyllisiä. Pienryhmätoiminta, arjen struktuuri eli rakenne, lapsen ja kasvattajan välinen vuorovaikutus, lapsen toiminnan ohjauksen tukeminen sekä kehityksen osa-alueiden tukeminen ovat arkemme keskeisempiä toimintatapoja. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa ja lapselle laaditaan yhdessä varhaiskasvatussuunnitelma, johon tuen tarve ja yhteiset sopimukset kirjataan. Päiväkodissa työskentelee erityislastentarhanopettaja, joka kiertää päivähoidon ryhmissä säännöllisesti ja / tai tarvittaessa sekä osallistuu toiminnan arviointiin, suunnitteluun ja ohjaukseen. Päiväkodin erityisavustaja toimii lasten tukena päivittäisessä toiminnassa muun tiimin kanssa. Päivähoidon yhteistyökumppaneita ovat puheterapeutit, toimintaterapeutit, päivähoidon psykologit, neuvola, sosiaali- ja perhetyöntekijät, kiertävä erityislastentarhanopettaja, oppilashuoltotyöryhmä ja kuntoutusohjaajat.

15 7. ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Tikkakosken päivähoidon vasu on laadittu yhdessä koko kasvatusyhteisön kanssa. Sen sisältö perusteineen on henkilöstön ja vanhempien tiedossa. Vanhemmilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa vasun sisältöön heille osoitetun kyselyn kautta. Vanhemmat voivat osallistua vasun arviointiin lapsen vasukeskusteluissa ja vanhempainilloissa. He voivat antaa palautetta toiminnasta ja esittää kehittämisideoita myös erilaisten kyselyiden avulla. Vanhemmat ovat myös aina tervetulleita seuraamaan lapsensa päivähoitoryhmän toimintaa. Henkilökunta arvioi ja pohtii omaa toimintaansa arjessa päivittäin. Tiimin kesken annetaan palautetta ja vaihdetaan kommentteja ryhmän toiminnasta. Tiimien viikkopalavereissa arvioidaan toiminnan toteutumista ja pohditaan jatkosuunnitelmia. Tiimit arvioivat lisäksi oman ryhmänsä toimintatapoja, niiden vahvuuksia ja kehittämishaasteita. Kukin ryhmä luo omat tapansa arvioida ja suunnitella toimintaa. Käytössä voi olla esimerkiksi arviointilomake, jonka jokainen työntekijä täyttää ennen palaveria. Toimintaa voi arvioida myös pelkästään suullisesti. Sovitut asiat kirjataan kuitenkin aina ylös. Henkilökunnalla on mahdollisuus arvioida omaa ja tiiminsä toimintaa vuosittaisissa kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. Keskusteluissa nostetaan esiin omia vahvuuksia ja onnistumisen kokemuksia sekä arvioidaan työn sujuvuutta ja omaa osaamista. Kehityskeskusteluissa pohditaan koulutustarpeita ja tavoitteita tulevalle vuodelle. Tikkakosken päivähoidon henkilökunta kokoontuu vuodessa muutamia kertoja koko alueen työkokouksiin. Kokoukset järjestetään illalla jotta suurin osa henkilöstöstä pystyy osallistumaan niihin. Kokouksissa käsitellään erilaisia teemoja ja pohditaan yhteisiä tavoitteita. Koko alueen yhteiset pysäkki/ työillat ovat tärkeä osa yhteisöllisyyden luomisessa sekä työilmapiirin rakentamisessa. Lisäksi perhepäivähoitajat ja esimies kokoontuvat omiin työiltoihin noin kerran kuukaudessa. Työiltojen teemoina ovat toiminnan suunnittelu, kasvatuskeskustelut, käytännön asioista sopiminen ja tiedottaminen jne. Arvioinnin vuosikello Tikkakosken päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa:

16 8. KUVAUS VASU-PROSESSISTA Tavoitteena työskentelyssä oli luoda yhteinen laadukkaan päivähoidon suunnitelma, kehittämisen ja arvioinnin väline, johon kaikki työntekijät sitoutuvat. Vasuun kirjattavat asiat pilkottiin pieniin osiin keskustelun ja ryhmätöiden avulla. Jokainen työntekijä osallistui vasun työstämiseen. Tärkeintä oli miettiä asioita käytännön tasolla, tekoina, miten toimimme arjessa. Pohdimme, minkälaista päivähoitoa haluamme tarjota, mikä on tärkeää, mitkä ovat painopistealueet, linjaukset, toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen sekä arvioinnin periaatteet jne. Aloitimme vasu-työn yhteisellä arvokeskustelulla lokakuussa Arvopohjaksi, toiminta-ajatukseksi sekä visioksi kiteytyi toisten kunnioittaminen, rehellisyys ja avoimuus. Avasimme käsitteet pohtimalla, miten arvot näkyvät konkreettisesti toiminnassamme. Alueemme työntekijöistä koottiin neljän hengen vasu-työryhmä, joka kokoontui säännöllisesti. Työryhmä kokosi työiltojen ja tiimien työskentelyn tuloksia sekä koordinoi työskentelyn etenemistä. Vanhemmat otettiin mukaan jakamalla heille avoin kysely tammikuussa 2010, jossa heitä pyydettiin kuvaamaan kasvatuksen arvopohjaa sekä esittämään toiveita ja odotuksia päivähoidolle. Vastaukset koottiin ja hyödynnettiin vasutyössä. Tammi-helmikuussa 2010 yksiköiden tiimien henkilöstö sai tehtäväkseen kuvata, kuinka sisällölliset orientaatiot otetaan huomioon eri-ikäisten lasten toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Huhtikuun 2010 työillassa teemana olivat toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet. Määrittelimme tekoina ja käytänteinä, kuinka päivähoitomme arjessa toteutuu lapsen hyvinvoinnin edistäminen, päivähoidon aloittaminen, kasvatuskumppanuus, lapsilähtöisyys, pienryhmätoiminta, leikki ja yhteisöllisyys. Syksyllä 2010 vasu-työryhmä viimeisteli vasun niin, että kokonaisuus arvioitiin maaliskuun 2011 työillassa. Tikkakosken päivähoidon vasu oli valmis! Vasu arvioidaan ja päivitetään syksyn 2011 työillassa tai suunnittelupäivässä.

17 LIITTEITÄ TAI KIRJALLISUUTTA TMS.

18 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoitopalvelut Tikkakosken päivähoito