Sosiaalivakuutus politiikan näyttämönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalivakuutus politiikan näyttämönä"

Transkriptio

1 Sosiaalivakuutus politiikan näyttämönä Poliittisten ristiriitojen vaikutus sosiaalivakuutuksen syntyyn Sophy Bergenheim Seminaaripaperi Graduseminaari, kevät 2012 Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura Poliittinen historia Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Valtiotieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

2 1. Työn esittely mistä on kyse? Pro gradu -tutkielmani aiheena on sosiaalipolitiikan historia, tarkemmin ottaen sosiaalivakuutuksen syntyvaiheet. Tutkielma on poliittisen historian opinnäytetyö, mutta se liittyy läheisesti myös pitkään sivuaineeseeni, sosiaalipolitiikkaan. Vastaan tutkimuksellani kysymykseen, miten poliittiset ristiriidat ovat vaikuttaneet Suomen sosiaalivakuutuksen syntyyn. Keskeiset toimijat, joiden ristiriitoja tutkin, ovat maalaisliitto ja sosialidemokraattinen puolue, ja ajallisesti tutkimus ajoittuu 1920-luvulta 1960-luvulle. Tutkin toimijoita sairausvakuutuksen sekä eläkevakuutuksen (kansaneläke ja työeläke) kautta, sillä olen huomannut etenkin näiden sosiaalivakuutuksen muotojen muodostuneen sitkeiksi kiistakapuloiksi. Koska pyrin tuomaan esille ristiriitojen vaikutusta sosiaalivakuutuksen syntyyn ja kehitykseen, on tärkeää esitellä kontekstia riittävissä määrin. En siis tutkimuksessani keskity vain lakien ja lakiesitysten ympärillä käytyyn keskusteluun, vaan pyrin luomaan kokonaiskuvan siitä, miksi mainituista sosiaalivakuutuksen muodoista käytiin kiistaa. Tähän vaikuttavat muutkin kuin vain välittömästi lakiin liittyvät seikat, kuten esimerkiksi yhteiskunta- ja elinkeinorakenne ja sen muutokset, yleislakko ja niin edelleen. Tässä prosessissa tukeudun ennen muuta polkuriippuvuuden ja kausaalisen narratiivin teorioihin, sillä haluan tuoda esille, mitä vaihtoehtoja toimijoilla olisi ollut ja miksi toteutuneisiin vaihtoehtoihin päädyttiin. Aineistoon perehtyessäni olen myös huomannut, miten omalaatuinen Suomen kehitys on ollut. Tietenkin mikä hyvänsä yksittäinen tapaus poikkeaa yleisemmistä malleista, kun tarpeeksi yksityiskohtaisesti lähtee tutkimaan, ja toki Suomi on kansainvälisessä vertailussa selvästi lähimpänä muita Pohjoismaita. Kuitenkin Suomi eroaa hyvin perustavanlaatuisissakin asioissa muista Pohjoismaista, keskieurooppalaisista maista puhumattakaan. Pohjoismaiselle kehitykselle tyypillistä on esimerkiksi ollut punamultayhteistyö, mutta Suomessa sosiaalivakuutus saatiin muodostettua pikemminkin maalaisliiton ja SDP:n ristiriidoista huolimatta. Suomen poliittisella kentällä on myös muodostettu varsin epätyypillisiä liittoumia, kun vasemmisto on jakautunut eri puolille rintamaa, ja toisaalta esimerkiksi työnantajat ja palkansaajat ovat puhaltaneet pariinkin otteeseen yhteen hiileen ohi maalaisliittolaisen hallituksen. 1

3 Tutkimukseni on siis melko moniulotteinen, mikä edellyttää myös laajaa aineistoa. Olen liittänyt paperin loppuun ajantasaisen (ja luultavasti melko lopullisen) listan käyttämästäni tutkimuskirjallisuudesta mahdollista tarkempaa tarkastelua varten. Kirjallisuuteen mahtuu sekä tiettyjä sosiaalivakuutuksen muotoja käsitteleviä tutkimuksia, toimijoihin keskittyviä tutkimuksia, laajemmin sosiaaliturvaa käsitteleviä teoksia kuin yleisesti taustoittavia kirjojakin. Lisäksi käytän alkuperäisaineistona eduskuntakeskusteluja, eduskuntaryhmien pöytäkirjoja, valiokuntien muistioita sekä komiteanmietintöjä. Olen kohtalaisen pitkällä tutkimuksessani, mutta en kuitenkaan vielä varsinaisessa kirjoitusvaiheessa. Jatkan kylläkin graduani suoraan kandidaatintutkielmastani, jossa käsittelin sairausvakuutuksen syntyä, ja olen kirjoittanut johdantokappaleen, johon en enää usko tulevan suuresti muutoksia, joten minulla on melko lailla valmista tekstiä sivua. Minulla on siis jäljellä eläkevakuutusta koskevat osiot, sekä tietysti laajempi konteksti, josta mainitsin aiemmin ja jota olen jo jonkin verran kandissani työstänyt. Olen perehtynyt suurimpaan osaan kirjallisuudestani ja koostan paraikaa niistä muistiinpanojani, minkä jälkeen tieni vie eduskunnan kirjastoon ja puolueiden arkistoihin eduskuntakeskustelujen, valiokuntien muistioiden, eduskuntaryhmien pöytäkirjojen ynnä muiden pariin. Tavoitteeni on saada kaikki muistiinpanot valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä, minkä jälkeen alan koostaa tutkimuksen yksityiskohtaista rakennetta ja pääsen lopulta varsinaiseen kirjoittamiseen. Pyrin saamaan tutkimuksen valmiiksi kesäkuun aikana, ja loppukesän aikana ehdin tarvittaessa viimeistellä ja hioa sitä ennen syyskuun tarkastukseen jättöä. Haluan kuitenkin pitää varsinaisen suunnittelu- ja kirjoitusvaiheen melko intensiivisenä, jotta ajatukseni pysyvät mahdollisimman hyvin kasassa ja fokusoituneina. Minulla ei siis ole varsinaisesti yhtä kapea-alaista työvaihetta tällä hetkellä sen paremmin kuin työn alla olevaa tekstiäkään, vaan työskentelen varsin ison kokonaisuuden parissa. Olen sen vuoksi valinnut tähän paperiin tutkimussuunnitelmastani/johdantokappaleestani tutkimuksen aihepiiriä ja tutkimustehtävää sekä tutkimuskysymyksiä esittelevät kappaleet. Niistä luullakseni selviää kaikkein parhaiten, mitä kaikkea tutkimukseni käsittelee ja mihin sillä pyrin, ja uskon, että kommentaattoreiden on niiden pohjalta tässä vaiheessa helpointa ja hedelmällisintä antaa kommenttejaan ja neuvojaan. Kiitos jo etukäteen! 2

4 2. Tutkimuksen aihepiiri ja tutkimustehtävä Sain kimmokkeen pro gradu -tutkielmaani kandidaatintutkielmastani, joka käsittelee Suomen sairausvakuutusjärjestelmän syntyä. Sairausvakuutusta odotettiinkin Suomessa pitkään: ensimmäiset askeleet otettiin jo 1800-luvun puolella, mutta vasta vuonna 1964 Suomen ensimmäinen sairausvakuutuslaki astui voimaan, viimeisenä Euroopassa. Pohjoismaita ja niiden joukossa Suomea on pidetty sosiaaliturvan ja hyvinvointivaltion rakentamisen saralla edelläkävijöinä, joten minua ihmetytti, miten Suomen kehitys tässä suhteessa laahasi niin pahasti perässä. Gøsta Esping-Andersenin kuuluisa tyypittely jakaa hyvinvointivaltiot kolmeen tyyppiin: liberaaliin (esim. Yhdysvallat), korporatistiseen tai konservatiiviseen (esim. Iso-Britannia ja Saksa) ja sosiaalidemokraattiseen (esim. Pohjoismaat). 1 Tyypittelyssä keskeisessä roolissa ovat maiden sosiaaliturvajärjestelmät, joiden ytimessä on sosiaalivakuutus. Sosiaalivakuutus on sosiaalisten riskien varalta järjestetty vakuutus, jonka asema ja tarkoitus on usein lailla säädetty ja määritelty ja jota valtio usein tukee hallinnollisesti ja/tai taloudellisesti. Tässä tutkielmassa sosiaalivakuutuksella tarkoitetaan nimenomaan julkista, lailla säädettyä vakuutusta. Sosiaaliset riskit, joita vakuutuksella pyritään hallitsemaan, ovat sairaus, tapaturma, työkyvyttömyys jommastakummasta edellä mainituista syystä johtuen, vanhuus sekä työttömyys. Vanhuus- eli eläkevakuutuksen muodot, joita tässä tutkimuksessa käsitellään, ovat kansaneläke sekä työeläke. Perinteisesti sosiaalivakuutuksen vaihtoehtoiset tai kilpailevat muodot ovat olleet kansanvakuutus ja työväenvakuutus. Kansanvakuutus pohjautuu universaalisuuden periaatteelle, eli sen piirissä ovat kaikki maan kansalaiset ammattiin katsomatta ja turvan saamisen oikeus perustuu kansalaisuuteen. Kansanvakuutuksen organisaatiot ovat valtiollisia (esim. Kansaneläkelaitos) ja valtio osallistuu usein myös järjestelmän rahoitukseen työnantajien ja palkansaajien lisäksi. Työväenvakuutuksella viitataan sosiaalivakuutukseen, joka ulottuu nimensä mukaisesti vain työväkeen. Lisäksi työväenvakuutuksena kaavailtu sosiaalivakuutus rajoittui usein vain teolli- 1 Esping-Andersen, Gøsta: The Three Worlds of Welfare Capitalism. Princeton University Press, Yhdysvallat

5 suustyöväestöön, jolle oli hallinnollisesti helppo järjestää jonkin tyyppinen sosiaaliturvajärjestelmä työpaikan yhteyteen, kuten tehdaskassat. Kassojen kustannuksiin osallistuivat sekä työntekijät että työnantajat, eikä valtiolla välttämättä ollut tai olisi ollut muuta roolia kuin määritellä kassojen asema ja toimivalta lailla. Iso-Britanniassa ja Saksassa sosiaalivakuutuksen synty ja kehitys olivatkin vahvasti kytköksissä teollisuustyöväestön voimakkaaseen kasvuun. Sosiaalivakuutuksen läpimurron aikaan Englannissa teollisuustyöntekijöiden osuudeksi työvoimasta arvioidaan lähteestä riippuen prosenttia ja Saksassa prosenttia. Suomen tilanne oli varsin erilainen: Suomen teollisuustyöväestön osuus oli 14 prosenttia vuonna 1930, eikä se ollut kivunnut 17 prosenttia korkeammaksi vuoteen 1940 mennessä. 2 Suomen elinkeinorakenne ja teollistumisen tie oli muiltakin osin omalaatuinen: maa oli hyvin pitkään erittäin agraarinen ja teollistui varsin epätyypillisesti hypäten lähestulkoon kokonaan teollisuusvetoisen vaiheen yli ja siirtyi melko suoraan alkutuotannosta palveluihin luvulla maa- ja metsätalous työllisti noin prosenttia työikäisistä suomalaista, mutta 1960-lukuun mennessä osuus oli tippunut alle 40 prosenttiin. 3 Ronald Hartwellin mukaan länsimaisessa taloudellisessa kehityksessä teollisuus- ja palvelusektori ovat teollistumisvaiheessa tyypillisesti kasvaneet aluksi samaa tahtia syrjäyttäen maa- ja metsätaloutta työllistävänä sektorina. Seuraavassa vaiheessa teollistuneissa yhteiskunnissa suurin osa työväestöstä on teollisuuden palveluksessa ja maa- ja metsätalouden palveluksessa pienin osa. Seuraavassa vaiheessa palvelusektori kasvaa teollisuuden kustannuksella. Riitta Hjerpen mukaan Suomessa ei esiintynyt teollistuneiden yhteiskunnan vaihetta lainkaan, vaan alkutuotanto korvautui suoraan palvelusektorilla. 4 Keskustelut sosiaalivakuutuksesta olivat siis Suomessa hyvin erilaisella pohjalla kuin Saksassa tai Englannissa, joista Suomessa usein yritettiin ottaa vaikutteita työväenvakuutuksella (joka usein rajoitettiin vain teollisuustyöväestöön) oli Suomessa varsin erilainen 2 Hellsten, Katri: Vaivaishoidosta hyvinvointivaltion kriisiin. Hyvinvointivaltiokehitys ja sosiaaliturvan muotoutuminen Suomessa. Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, tutkimuksia 2/1993. Hakapaino, Helsinki 1993, 248; Niemelä, Heikki: Suomen kokonaiseläkejärjestelmän muotoutuminen. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja. Toinen painos. Hakapaino, Helsinki 1994, Paavonen, Tapani: Talouden kehitys ja talouspolitiikka hyvinvointivaltion kaudella. Teoksessa Paavonen, Tapani & Kangas, Olli: Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana. Suomen eduskunta 100 vuotta 8. Edita, Helsinki 2006, 18; Niemelä 1994, Hjerppe, Riitta & Jalava, Jukka: Economic Growth and Structural Change A Century and a Half of Cathing-Up. Teoksessa Ojala, Jari Eloranta, Jari Jalava, Jukka (toim.): The Road to Prosperity: An Economic History of Finland. Helsinki 2006, 50. 4

6 kaiku kuin muualla. Esping-Andersenin hyvinvointivaltion tyypeistä Suomi on selvästi muiden Pohjoismaiden tapaan lähimpänä sosiaalidemokraattista mallia, mutta lähemmässä tarkastelussa käy ilmi, että Suomen sosiaaliturvan tie kulkenut melko eri reittejä kuin muissa Pohjoismaissakin. Yhtenä olennaisena tekijänä oli edellä mainittu elinkeinorakenne. Suomi oli luvuilla maatalousvaltaisin Pohjoismaa, ja sen maa- ja metsätalousväestön osuus ammatissa toimivasta väestöstä ylsi samalle tasolle (11 prosenttia) muiden Pohjoismaiden kanssa vasta 1980-luvulla. Sen agraarinen omavaraisuus vähensikin sosiaaliturvan tarvetta pitkään, mikä osaltaan selittää Suomen jälkeenjääneisyyttä sosiaaliturvan kattavuudessa. Tanska oli Pohjoismaiden teollistunein valtio, mikä myös näkyi maan sosiaaliturvan kattavuudessa se oli jo vuonna 1930 peräti 73 prosenttia, mihin Suomi ylsi vasta 35 vuotta myöhemmin vuonna Ruotsin väestöstä yli puolet oli sosiaaliturvan piirissä jo vuonna 1920 ja vuoteen 1950 mennessä kattavuus oli noussut jo lähes 80 prosenttiin. Norjankin kattavuus ylitti 70 prosentin vuoteen 1940 mennessä, kun taas Suomessa yli puolet jäi turvan ulkopuolelle aina 1960-luvulle saakka. 5 Elinkeinorakenteen ja teollistumisen lisäksi sosiaaliturvan kehitykseen ovat vaikuttaneet puolueiden voimasuhteet ja poliittinen kehitys. Länsimaissa vastapelureina olivat usein oikeisto ja vasemmisto, lukuun ottamatta Pohjoismaita. Sosiaalidemokraatit ja keskusta-agraaripuolueet alkoivat 1930-luvulla lähentyä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, ja niin kutsutun punamultayhteistyön seurauksena maissa alettiin muodostaa kattavia, usein kansanvakuutusperiaatteelle pohjautuvia sosiaaliturvajärjestelmiä. Työväenliikkeellä katsotaankin olleen pohjoismaisten sosiaaliturvamallien synnyssä keskeinen rooli. 6 Suomessa sen sijaan universaalinen (kansalaisuuteen perustuva ja kaikille kuuluva), valtiollisesti järjestetty sosiaaliturva ei suinkaan ollut itsestäänselvyys sen paremmin kuin punamultayhteistyökään. Muissa Pohjoismaissa agraariset keskustapuolueet tukivat työväenliikettä, mutta Suomessa ne olivat useimmiten vastakkaisilla puolilla. Suomen sosiaalivakuutus ei siis syntynyt punamultayhteistyön ansiosta, vaan pikemminkin sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton ristiriidoista huolimatta. Muista Pohjoismaista poiketen sosiaalidemokraatit eivät ensisi- 5 Niemelä 1994, 25, Niemelä 1994,

7 jaisesti ajaneet universaalia sosiaaliturvaa, vaan työväenvakuutusta, kun taas maalaisliitto puolsi kansanvakuutusta. Rintamajako heijasteleekin ristiriitaa palkansaajien ja maatalousväestön sekä kaupunkien ja maaseudun välillä. Myöhemmin myös työmarkkinajärjestöt tulivat mukaan kuvioihin noudattaen samaa rintamalinjaa. Myös etuuksissa maalaisliitto ja sosiaalidemokraatit olivat usein vastakkaisilla kannoilla 1920-luvulta aina 1960-luvulle, sillä sosiaalidemokraatit ajoivat sairausvakuutusta ja maalaisliitto kansaneläkettä. Sekä sairausvakuutusta että kansaneläkettä tai sen uudistusta yritettiin kutakuinkin samoihin aikoihin saada läpi, joten nämä kaksi sosiaalivakuutuksen muotoa olivat jatkuvasti kilpailijoita ja kansaneläke veti joka kerta pidemmän korren. Tämä tutkimus pureutuu Suomen sosiaalipoliittista keskustelua vuosikymmeniä leimanneeseen rintamajakoon. Miksi juuri sosiaalidemokraatit ja maalaisliitto olivat vastakkaisissa leireissä, ja miksi juuri sairausvakuutus ja eläkevakuutus muodostuivat puolueiden keppihevosiksi? 3. Tutkimuskysymykset Juho Saari avaa jaksottamisen teoriaa ja metodia artikkelissaan Sadan vuoden sosiaalipolitiikka muutoksen jaksottaminen Suomessa 7, jossa hänen fokuksenaan ja lähtöoletuksenaan ovat sosiaaliset riskit ja niiden pohjalta syntyneet instituutiot. Prosessi alkaa sosiaalisten riskien eriyttämisellä, eli esimerkiksi vanhuus, sairaus ja työttömyys aletaan nähdään erillisinä riskeinä. Eriyttäminen on jo itsessään prosessi, joka saattaa kestää kauankin aiemmin sairaiden, vanhojen ja köyhien katsottiin kuuluvan samaan riskiryhmään, vaivaisiin. Kun sosiaalinen riski on eriytetty ja identifioitu, se voidaan häkittää (engl. cage) institutionaalisin keinoin. Häkittämisellä tarkoitetaan siis kyseisen sosiaalisen riskin minimointia, hallintaa ja ennaltaehkäisyä tämän sitä tarkoitusta varten räätälöidyn instituution avulla, kuten esimerkiksi sairaus-, työttömyys- tai vanhuusvakuutus (eli eläkejärjestelmät). Saari perustaa jaksottamisen teoriaansa kolmivaiheiseen prosessiin, jonka lähtökohtana on sosiaalinen riski ja miten se johtaa instituutioiden syntyyn ja vakiintumiseen. Prosessi lähtee 7 Saari, Juho: Sadan vuoden sosiaalipolitiikka muutoksen jaksottaminen Suomessa. Teoksessa Saari, Juho (toim.): Historiallinen käänne. Johdatus pitkän aikavälin historiaan. Gaudeamus, Helsinki 2006, (Saari 2006a.) 6

8 liikkeelle kriittisestä massasta, joka on kohtalaisen yhdenmukainen, nopeasti kasvava väestöryhmä, jota koskettaa jokin tietty sosiaalinen riski. Kullekin sosiaaliselle riskille syntyy institutionaalinen rakenne sen hallitsemiseksi varsin nopeasti, mutta rakenteen synnyttyä ja vakiinnuttua muutokset ovat todella hitaita ja tapahtuvat ennen muuta pienessä mittakaavassa rakenteiden sisällä. Institutionaaliset rakenteet syntyvät hyvinvointierojen vertailun pohjalta, eli tärkeimmät riskit ovat ensimmäisenä asialistalla. Saaren hahmottelema jaksottamisen teoria soveltuu luultavasti hyvin yleiseksi sosiaalipolitiikan kehityksen teoriaksi, mutta tapauskohtaisempaan tutkimukseen sitä on hankala soveltaa. Teoria jättää varjoon sen strategisen pelin, jota poliittiset toimijat ovat sosiaalipolitiikassakin pelanneet. Pyrkimykseni onkin tässä tutkimuksessa osoittaa, että sosiaalipolitiikkakin on politiikkaa ja politiikalle alistettua. Suomen sosiaalivakuutuksen synnyssä ei ollut kyse sosiaalisten riskien systemaattisesta häkittämisestä se ei ollut itsekseen arvotyhjiössä tapahtuvia institutionaalisia muutoksia, joissa toimijoilla ei ole mitään roolia. Se oli päinvastoin poliittinen prosessi, jota toimijat olisivat voineet kuljettaa myös muita reittejä. Haluan tuoda esille, miksi juuri nämä toimijat osoittautuivat ratkaiseviksi ja minkä vuoksi sosiaalivakuutuksen synnyn prosessi lopulta eteni siinä järjestyksessä, jossa eteni Tutkimuskysymykset, rajaus ja näkökulma Miten poliittiset ristiriidat ovat vaikuttaneet sosiaalivakuutuksen syntyyn? on se kysymys, johon tutkielmallani vastaan. Edellä kirjoitetusta onkin jo käynyt ilmi, että tärkeimmät toimijat ovat sosiaalidemokraatit ja maalaisliitto, jotka myös sinnikkäästi pysyivät toistensa haastajina. Ne eivät kuitenkaan ole mellastaneet politiikan kentällä keskenään, vaan ne ovat lyöttäytyneet yhteen myös muiden toimijoiden kanssa luvulta alkaen vaikutusvaltaisimmat liittolaiset olivat työmarkkinajärjestöt, mutta sen lisäksi solmittiin myös epäpyhiä tai ainakin epätyypillisiä alliansseja. Toisin kuin tavanomaisesta länsimaisesta historiasta saattaisi kuvitella, vasemmisto ei muodostanut yhtenäistä rintamaa, vaan oli hyvinkin jakautunut. Maalaisliitto sai usein tukea kommunisteilta, jolloin siis maltillisemmat ja radikaalimmat vasemmistolaiset olivat asettuneet toisiaan vastaan. Sosiaalidemokraatit ja ammattiliitto puolestaan ovat pariinkin otteeseen ryhtyneet yhteistyöhön kokoomuksen ja työnantajien kanssa, mikä ei ole ollut se tyypillisin liittouma. Tutkimuksessani tutkin siis poliittisia puolueita ja niitä tukevia työmarkkinajärjestöjä sosiaalipoliittisina toimijoina, mihin kuuluu 7

9 niiden työskentely ennen kaikkea eduskunnassa ja sen toimielimissä sekä muu toiminta eduskuntatyöhön liittyen. Tarkastelen toimijoita kahden sosiaalivakuutuksen muodon kautta, sairausvakuutuksen ja vanhuusvakuutuksen. Vanhuusvakuutuksella viittaan etenkin kansaneläkkeeseen, mutta myöhemmin kiistaan tuli mukaan myös työeläke. Keskiössä ovat siis sairausvakuutus-, kansaneläke- ja työeläkelaki 1920-luvulta 1960-luvulle saakka. Käsittelyni ei tietenkään rajoitu pelkästään kyseessä olevan lain luettelemiseen, vaan lakien osalta painopisteeni on niiden ympärillä käyty keskustelu ja ilmapiiri sekä miten ne vaikuttivat lain läpimenoon tai läpi menemättömyyteen. Miksi juuri nämä sosiaalivakuutuksen muodot muodostuivat niin tärkeiksi? Millä tavoin toimijat ovat ottaneet nämä sosiaaliturvan muodot asialistalleen? Millä argumenteilla niitä on puolustettu, vastustettu ja perusteltu julkisesti ja omien parissa? Millä keinoilla toimijat ovat asiaansa ajaneet? Jätän siis tutkimuksessani lakien yksityiskohdat vähemmälle huomiolle ja keskityn enemmän niiden ympärillä ja kautta käytyyn poliittiseen peliin. Mille aikavälille sosiaalivakuutuksen synty rajataan, on tietysti kysymys sinänsä. Juho Saari on pohtinut jaksottamista osuvasti edellä mainitussa artikkelissaan. Siinä hän havainnoi, miten jaksottamisella on kaksi roolia: lopputuloksena ja lähtökohtana. Jaksottaminenhan on eräänlainen tutkimustulos, johon tutkija on päätynyt perehdyttyään aineistoon. Sen pohjalta hän on päätynyt tiettyihin argumentteihin, joiden perusteella hän jaksottaa jonkin tapahtuman juuri valitsemiensa ajankohtien välille. Toisaalta ajanjakso voi olla myös tutkimuksen lähtökohta, mutta tätäkin varten vaaditaan edellä kuvattu pienoistutkimus, jotta tämä lähtökohta olisi perusteltu. 8 Saari käsittelee siis jaksotusta hyvin samantyyppisesti kuin Markku Hyrkkänen käsittelee kontekstia teoksessa Aatehistorian mieli. On ensisijaisen tärkeää, että tutkija ymmärtää tutkimusaiheensa kontekstin, mutta kontekstia ei ymmärrä, ennen kuin on perehtynyt aihepiiriin enemmän ja muodostanut kontekstista oman tulkintansa, eli tehnyt siitä tavallaan pienoistutkimuksen. 9 Tämän tutkielman kannalta niin rajaus kuin kontekstikin ovat erittäin olennaisessa roolissa, ja totisesti molemmat ovat alkaneet hahmottua vasta, kun olen jo perehtynyt aihepiiriin jo jonkin 8 Saari 2006a, Hyrkkänen, Markku: Aatehistorian mieli. Vastapaino, Tampere 2002,

10 verran. Sairausvakuutusta tutkiessani huomasin, että sen syntyvaiheiden kolme tärkeintä vuosikymmentä olivat 1920-luku sekä luvut. Vuonna 1927 annettiin ensimmäinen hallituksen esitys sairausvakuutuslaiksi, joka olikin hyvin lähellä mennä läpi. Laki kuitenkin jäi vain täpäräksi yritykseksi ja seuraavaa esitystä saatiinkin odottaa aina vuoteen Sekään ei kuitenkaan mennyt läpi, vaan jäi vuoden 1956 kansaneläkeuudistuksen ja vuoden 1961 työeläkelain jalkoihin kuten mainitsin aiemmin, kansaneläke ja sairausvakuutus olivat kilpailevissa asemissa. Vuoteen 1964 mennessä sekä vanhuus- että sairausvakuutuslait oli viimeinkin uudistettu ja saatettu voimaan. Tämän vuoksi tutkimukseni keskittyy 1920-, ja 1960-lukuihin. Edellä mainittujen vuosikymmenten lisäksi tarkastelen myös 1930-lukua, sillä ensimmäinen kansaneläkelaki hyväksyttiin eduskunnassa vuonna Samoihin aikoihin myös sairausvakuutusta yritettiin tuoda asialistalle, mutta se kärsi jo silloin kansaneläkkeelle tappion. Tutkimukseni ajoittuu siis varsin pitkälle aikavälille, mikä tarkoittaa myös kontekstin olevan laaja ja monitahoinen. Kontekstilla on tutkimuksessani edellä kuvatun kaltainen kaksinainen rooli. Toisaalta haluan tuoda esille, minkälaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa keskusteluja sosiaalivakuutuksesta on käyty ja sitä kautta asettaa laajempaan asiayhteyteen niiden poliittinen merkitys toimijoille. Toisaalta konteksti on tätä kautta myös tutkimuskohteeni: miksi vanhuus- ja sairausvakuutuksella oli toimijoille poliittinen merkitys? Miksi niistä muodostui poliittisia pelinappuloita ja miksi ne toteutuivat juuri silloin kuin toteutuivat eivätkä jonain toisena hetkenä? Kontekstiin perehtyminen on tärkeää myös siksi, ettei alkuperäislähteissä (kuten komiteanmietinnöissä tai valtiopäivien keskustelujen pöytäkirjoissa) selvitetä silloista yhteiskunnallista ja maailmanpoliittista tilannetta. Konteksti on ollut laatijoille ja keskustelijoille päivänselvä. Dokumentteja ei myöskään ole laadittu tulevaisuuden tutkijoita, vaan aivan muita, ajankohtaisia tarkoituksia varten. Tutkijan on erittäin tärkeää pitää tämä mielessä tulkitessaan lähteitään, jotta hän saisi mahdollisimman oikean kuvan siitä, mistä kaikesta lähde on jälki. Suomi oli hyvin erilainen yhteiskunta luvuilla ja luvuilla. Niitä erottaa paitsi toinen maailmansota, asutustoiminta, pula-aika ja sotakorvaukset myös yhteiskunnallisesti ja poliittisesti eri tilanteet luvun alussa Suomi oli tuore valtio, jolla oli takanaan 9

11 verinen sisällissota. Maa alkoi hiljalleen eheytyä sisäisesti, mutta lukujen taitteessa Suomi koki maailmanlaajuisen laman. Se osaltaan myötävaikutti äärioikeistolaiseen liikehdinnän syntyyn, joka oli lähellä eskaloitua kansalliseksi kriisiksi. Siltä kuitenkin vältyttiin täpärästi ja 1930-luku jatkui taloudellisen nousujohteen merkeissä aina toisen maailmansodan puhkeamiseen saakka luku oli jälleen poliittisen myllerryksen aikaa, mutta tällä kertaa kenttä ei ollut kahtia repeytynyt oikeiston ja vasemmiston väliseksi taistoksi, vaan vasemmisto oli hajonnut kahteen leiriin. Samoihin aikoihin kun toisen maailmansodan rippeet jätettiin taakse loppuun saatettujen sotakorvausten myötä, yhteiskuntaa ravisteli maanlaajuinen yleislakko vuonna Se osoitti paitsi työmarkkinajärjestöjen uuden, vahvan neuvottelu- ja taisteluaseman, myös vasemmiston sisäisen tulehtuneisuuden. Ammattiyhdistysliike ja SDP repeytyivät kahtia koko vasemmisto oli jakautunut neuvosto- ja toisella puolella länsimyönteiseen leiriin. Vuonna 1958 eduskunnassa oli toista kertaa itsenäisyyden aikana vasemmistoenemmistö, mutta se oli vain teoreettinen enemmistö, sillä vasemmisto kokonaisuutena oli täysin kyvytön yhteistyöhön. Ammattiyhdistysliike ja SDP alkoivat eheytyä vasta 1960-luvun puolivälissä ja kesti vielä vuosia ennen kuin prosessi oli aidosti saatu päätökseen. Koko jälkimmäistä tarkastelujaksoani siis leimaa hyvin tulehtunut poliittinen ilmapiiri, mitä ei aina tutkimuskirjallisuudessa tuoda esille ja lukujen Suomea erottaa myös kokonaisvaltainen rakennemuutos. Edustuksellisessa demokratiassa poliittiset valtasuhteet heijastelevat ainakin jossain määrin rivikansalaisten suhteita ja tilanteita sekä identiteettejä. Siksi elinkeinorakenne on varsin olennainen seikka näiden suhteiden ja poliittisen pelin ymmärtämisen kannalta. Kansantulon kannalta olennaista ovat eri sektoreiden osuudet valtion kokonaistuotannosta, mutta poliittisten valtasuhteiden kannalta myös sektoreiden työllistävä osuus on merkittävässä, elleivät jopa merkittävämmässä, roolissa. Yhteiskunta- ja elinkeinorakenne ja sen muutokset ovat erittäin olennaisia seikkoja laajemman kontekstin ymmärtämisen kannalta, mutta toisaalta rakennemuutos ei ole mikään yksiselitteinen tapahtuma tai prosessi. Pertti Haapala toteaa artikkelissaan Suomalainen rakennemuutos, että [r]akenne-käsitteen monimerkityksellisyyden vuoksi ei kannata edes 10

12 yrittää kuvata rakennehistorian metodia, [t]äytyy tyytyä siihen, että rakenne voidaan käsittää ratkaisevasti eri tavoin. 10 En aio tutkimuksessani yrittää porautua syvälle rakennemuutoksen eri aspekteihin tai muutoksiin. Aiheeni kannalta tärkeintä on ymmärtää Suomen rakennemuutoksen pääpiirteet. Sisällissodan jälkeen maata yritettiin eheyttää pientilastrategialla, jonka kulmakivet olivat torpparilaki (1918) ja maanlunastuslaki (1922). Strategian myötä luotiin itsenäinen pienviljelijäluokka, jolle muodostui selvä oma, työläisidentiteetistä erillinen identiteetti siitäkin huolimatta, että pienviljelijät usein saivat merkittävän osan tuloistaan maa- ja metsäteollisuuden ansiotöistä. 11 Tämä selittää osaltaan sekä maalaisliiton vahvaa asemaa että Suomen pitkäksi venähtänyttä agraarisuutta. Maatalousvaltaista elinkeino- ja yhteiskuntarakennetta pitkitti entisestään toisen maailmansodan jälkeinen asutustoiminta. Rakennemuutos tapahtuikin lopulta todella voimakkaana luvuilla, jolloin Suomi oli kehityksessä jo pari vuosikymmentä toisia Pohjoismaita jäljessä: kaupunkeihin muutti maalta yli miljoona ihmistä. 12 Maa- ja metsätaloussektorin pieneni siis huomattavasti 1920-luvulta 1960-luvulle, ja samaan aikaan palvelusektori kasvoi ilmiömäistä vauhtia luvuilla. 10 Haapala, Pertti: Suomalainen rakennemuutos. Teoksessa Saari, Juho (toim.): Historiallinen käänne. Johdatus pitkän aikavälin historiaan. Gaudeamus, Helsinki 2006, Heikkilä, Matti: Köyhän vai koko kansan asialla? Teoksessa Haapala, Pertti (toim.): Hyvinvointivaltio ja historian oikut. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Väki Voimakas 6. Tammerpaino, Tampere 1993, ; Kettunen, Pauli: Poliittinen liike ja sosiaalinen kollektiivisuus. Tutkimus sosialidemokratiasta ja ammattiyhdistysliikkeestä Suomessa Suomen Historiallinen Seura, Historiallisia Tutkimuksia 138. Gummerus, Helsinki 1986, Haapala, Pertti: Suomalaisen hyvinvointivaltion rakennehistoria. Teoksessa Haapala, Pertti (toim.): Hyvinvointivaltio ja historian oikut. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Väki voimakas 6. Tammerpaino, Tampere 1993,

13 Tutkimuskirjallisuus Bergholm. Tapio: Sopimusyhteiskunnan synty I. Työehtosopimusten läpimurrosta yleislakkoon. SAK Otava, Helsinki Bergholm. Tapio: Sopimusyhteiskunnan synty II. Hajaannuksesta tulopolitiikkaan. SAK Otava, Helsinki Esping-Andersen, Gøsta: The Three Worlds of Welfare Capitalism. Princeton University Press, Yhdysvallat Haapala, Pertti: Suomalaisen hyvinvointivaltion rakennehistoria. Teoksessa Haapala, Pertti (toim.): Hyvinvointivaltio ja historian oikut. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Väki voimakas 6. Tammerpaino, Tampere 1993, Haapala, Pertti: Suomalainen rakennemuutos. Teoksessa Saari, Juho (toim.): Historiallinen käänne. Johdatus pitkän aikavälin historiaan. Gaudeamus, Helsinki 2006, Hagfors, Robert Hellsten, Katri Sakslin, Maija (toim.): Suomen kansan eläke. Kelan tutkimusosasto. Toinen painos. Vammalan kirjapaino, Vammala Heikkilä, Matti: Köyhän vai koko kansan asialla? Teoksessa Haapala, Pertti (toim.): Hyvinvointivaltio ja historian oikut. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, Väki Voimakas 6. Tammerpaino, Tampere 1993, Hellsten, Katri: Vaivaishoidosta hyvinvointivaltion kriisiin. Hyvinvointivaltiokehitys ja sosiaaliturvajärjestelmän muotoutuminen Suomessa. Helsingin yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos, tutkimuksia 2/1993. Hakapaino, Helsinki Hjerppe, Riitta & Jalava, Jukka: Economic Growth and Structural Change A Century and a Half of Cathing-Up. Teoksessa Ojala, Jari Eloranta, Jari Jalava, Jukka (toim.): The Road to Prosperity: An Economic History of Finland. Helsinki 2006,

14 Hokkanen, Kari: Kekkosen maalaisliitto Maalaisliitto-Keskustan historia 4. Otava, Helsinki Hyrkkänen, Markku: Aatehistorian mieli. Vastapaino, Tampere Jaakkola, Jouko: Kun valtio ei auttanut työväen keskinäinen apu Suomessa. Teoksessa Haapala, Pertti (toim.): Hyvinvointivaltio ja historian oikut. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. Väki voimakas 6. Tammerpaino, Tampere 1993, Jaakkola, Jouko Pulma, Panu Satka, Mirja Urponen, Kyösti: Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisten sosiaalisen turvan historia. Gummerus, Jyväskylä Julkunen, Raija & Vauhkonen, Jussi: Suomalainen ihme työeläkejärjestelmän synty. Teoksessa Saari, Juho (toim.): Historiallinen käänne. Johdatus pitkän aikavälin historiaan. Gaudeamus, Helsinki 2006, Jussila, Osmo Hentilä, Seppo Nevakivi, Jukka: Suomen poliittinen historia Neljäs, uudistettu painos. WSOY, Helsinki Kalela, Jorma: Historiantutkimus ja historia. Toinen painos. Gaudeamus, Helsinki Kangas, Olli: Suuret linjat vai tarkat yksityiskohdat sairausvakuutuksen institutionaalinen kehittyminen OECD-maissa Teoksessa Saari, Juho (toim.): Historiallinen käänne. Johdatus pitkän aikavälin historiaan. Gaudeamus, Helsinki 2006, (Kangas 2006a) Kangas, Olli: Politiikka ja sosiaaliturva Suomessa. Teoksessa Paavonen, Tapani & Kangas, Olli: Eduskunta hyvinvointivaltion rakentajana. Suomen eduskunta 100 vuotta 8. Edita, Helsinki 2006, (Kangas 2006b) Kettunen, Pauli: The Tension between the Social and the Economic A Historical Perspective on a Welfare State. Teoksessa Ojala, Jari Eloranta, Jari Jalava, Jukka (toim.): The Road to Prosperity: An Economic History of Finland. Helsinki

Sosiaalivakuutus politiikan näyttämönä

Sosiaalivakuutus politiikan näyttämönä Sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton ristiriidat sosiaalivakuutuksen synnyssä ja kehityksessä 1927 1964 Sophy Bergenheim Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Poliittinen historia Pro gradu

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä

Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Olli Kangas Tutkimusprofessori / Osastopäällikkö Tutkimusosasto / Kela Ml/kesk kokoomus vasemmisto Poliittinen rakenne

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO

SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa

Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa Kumppanuus, identiteettisuhteet ja kansalaisvaikuttaminen kunnassa. Helsingin yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Mikkeli 15.2.2013 www.helsinki.fi/ruralia 15.2.2013 1 Sisältö

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Sisällys. Matti Hannikainen Hyvinvoinnin suuri kertomus ja uudet näkökulmat 7

Sisällys. Matti Hannikainen Hyvinvoinnin suuri kertomus ja uudet näkökulmat 7 Sisällys Matti Hannikainen Hyvinvoinnin suuri kertomus ja uudet näkökulmat 7 Antti Häkkinen Vuosisadat, sukupolvet, elämänkulut Merkitysten analysoimisesta toiminnan tutkimiseen 13 Eija Stark Vanhan kansan

Lisätiedot

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä

Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Päätöksenteko ja yhteistyö työeläkejärjestelmää kehitettäessä Työeläkepäivä 20.10.2010 Outi Antila Väite 1: Väitteitä työeläkeasioiden päätöksenteosta Suuret yksityiset jyräävät sekä pienet että keskisuuret

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita

Sukunimi. Etunimet. Henkilötunnus: - pv kk v tunnus. Ohjeita Ohjeita 1. Kirjoita nimesi ja henkilötunnuksesi täydellisenä jokaiseen koepaperiin. Tehtävät tarkastetaan eri yliopistoissa, joten henkilötietojen kirjoittaminen jokaiseen vastauspaperiin on ehdottoman

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen muutos ja kansalaisten mielipiteet. Johanna Kallio, VTT Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto

Hyvinvointipalvelujen muutos ja kansalaisten mielipiteet. Johanna Kallio, VTT Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto Hyvinvointipalvelujen muutos ja kansalaisten mielipiteet Johanna Kallio, VTT Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto Esitelmä pohjautuu väitöskirjaani: Hyvinvointipalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset

13.1.2015. Järjestöt rakenteiden murroksessa. Esitykseni rakenne. Mikä muuttuu? Yhden päivän uutiset Järjestöt rakenteiden murroksessa Rehtori, dos. Jorma Niemelä KYT-juhla, Jyväskylä Esitykseni rakenne 1. Maailman muutos: Muutoksen ennakointia terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa ja koulutuksessa

Lisätiedot

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO

Kansa euromyllyssä. Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat. Suomen EU-jäsenyysprosessissa ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO Kansa euromyllyssä Journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa ^ * ULLAMAIJA KIVIKURU LEIF ÄBERG MARJA ALASTALO T Tr.T.AM ATT A KIVIKURU ^ ^ PEKKA AULA JAANA HAKKARAINEN

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle

Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle Yliopisto-opiskelijoiden sosiaalinen tasa-arvo Suomessa toisesta maailmansodasta 2010- luvulle Sosiaalinen ulottuvuus korkeakoulutuksessa -tapahtuma Helsinki 2.11.2015 Arto Nevala Dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin

Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin TAMPEREEN YLIOPISTO Sukunimi SOSIAALIPOLITIIKKA Valintakoekirjan koodinumero 9 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) Anttonen Sipilä, Suomalaista sosiaalipolitiikkaa (2000) Sosiaalipolitiikkaan pyrkivien

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä 97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi

Lisätiedot

Kuntoutuksen merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja yhteiskuntapolitiikka kuntoutuksessa (Kuntoutuspäivät 11.4. 2013)

Kuntoutuksen merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja yhteiskuntapolitiikka kuntoutuksessa (Kuntoutuspäivät 11.4. 2013) Kuntoutuksen merkitys yhteiskuntapolitiikassa ja yhteiskuntapolitiikka kuntoutuksessa (Kuntoutuspäivät 11.4. 2013) Olli Kangas, Tutkimusjohtaja Dosentti: Sosiaalipolitiikka, Sosiologia, Valtio-oppi ESITYKSEN

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä Sosiaaliturvaoikeus Valinnainen kurssi 19.9.2013 2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä 3. Mitä tarkoittaa ennakollinen ja jälkikäteinen oikeusturva toimeentuloturvajärjestelmässä?

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo

Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

Työväenliikkeen pohjoismainen

Työväenliikkeen pohjoismainen artikkeli Olli Kangas Professori, Tutkimusjohtaja Kela olli.kangas@kela.fi Kuvat maarit kytöharju NORDMOD patentoitu pohjoismainen malli ja sen poliittiset haasteet Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Suomalainen asumisregiimi muutoksessa (konsortio)

Suomalainen asumisregiimi muutoksessa (konsortio) Suomalainen asumisregiimi muutoksessa (konsortio) ASU-LIVE akatemiaohjelman päätösseminaari 22.10.2015 Hannu Ruonavaara ja Christer Bengs Konsortion projektit Asuntopolitiikka: kohti supistumisvaihetta,

Lisätiedot

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00

Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 UOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p. UOLUETOIMI KUNTA KOKOUS 15.10.1981 Ы'* M CKOUSPAIKKA SIVA JA AIKA Helsinki, SDP:n Puoluetalon kokoushuone torstaina 15 päivänä lokakuuta 1981 kello 9.00 3K0UKSEN

Lisätiedot

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri MUISTIO 14.3.2013 Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: 14.3.2012 klo 13.00-14.00 Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja,

Lisätiedot

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.

Paastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa. AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja

Lisätiedot

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?

Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville

Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville Pienoisopas pohjoismaalaisille hotelli-, ravintola-, catering- ja turismialan (HRCT) rajatyöntekijöille tai työtä hakeville 1 Pohjoismaissa HRCT-alalla on järjestäytyneitä työntekijöitä seuraavissa ammattiliitoissa,

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja. 28.3.2012 Markku Pekurinen 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittämisvaihtoehtoja 1 SOTE-rahoitukseen kosmeettisia muutoksia lyhyellä aikavälillä Järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

Yleisestä yksilölliseen

Yleisestä yksilölliseen Yleisestä yksilölliseen Asiantuntijoiden ja eduskuntapuolueiden näkökulmia eläkeikäkeskusteluun vuosina 1960 1990 Tuuli Elina Salonen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Talous- ja sosiaalihistoria

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA

LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA LUOTETTAVAA TIETOA TALOUDESTA ETLA 60 vuotta Toim. Timo Nikinmaa ja Pentti Vartia Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy ETLA B221 ISBN 951-628-441-8 ISSN 0356-7443

Lisätiedot

Juho Saari, Professori, johtaja, UEF / KWRC HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT RAKENTEET

Juho Saari, Professori, johtaja, UEF / KWRC HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT RAKENTEET Juho Saari, Professori, johtaja, UEF / KWRC HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT RAKENTEET Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan neljä pilaria suuren laman (1991-1994) jälkeen Talouskasvun edistäminen Eriarvoistumisen salliminen

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Huono-osaisuuden kasvu - Hyväksytty ilmiö?

Huono-osaisuuden kasvu - Hyväksytty ilmiö? Juho Saari, professori, johtaja, Itä-Suomen yliopisto Huono-osaisuuden kasvu - Hyväksytty ilmiö? KESKIARVOINA TARKASTELTUNA SUOMI ON PÄRJÄNNYT HYVIN Prosperity Index (2009) Competitiveness Index (2010)

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot