Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Transkriptio

1 MUISTIO Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: klo Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja, (puheenjohtaja) Juri Nieminen Asikkalan kunta, kunnanjohtaja Kari Kitala Asikkalan kunta, kunnanhallituksen pj. Heikki Jaakkola Padasjoen kunta, kunnanjohtaja Seppo Rantanen Padasjoen kunta, tekninen johtaja Lauri Pasanen Padasjoen kunta, rakennustarkastaja Marketta Kitkiöjoki Sysmän kunta, kunnanjohtaja Mika Järvinen Sysmän kunta, kunnanhallituksen pj. Marko Pynnönen Sysmän kunta, va. tekninen johtaja? Veli-Pekka Koskinen Sysmän kunta, kunnahallituksen 2vpj. Jari Eklund Sysmän kunta, rakennustarkastaja 1. Avaus Tapio Tonteri avasi tilaisuuden - Sihteeri Lauri Pasanen 2. Esitys Asikkala, Sysmä, Padasjoki- rakennusvalvontojen yhteistyö on saanut ideansa yhteisen rakennusjärjestyksen päivittämisen myötä. Kaikilla kunnilla oli tarvetta sen päivittämiseen. Yhteistyötä alkoi tiivistyä. Huomattiin, että on helpompaa toimia yhdessä, kuin yhden hengen organisaatiossa. Päätösten tekoon ym. asioihin saa tällöin tukea. Rakennusjärjestyksen myötä yhteiset linjat ja tulkinnat alkoivat muodostumaan. On selvää, että valtiovallan taholta tulee ennemmin tai myöhemmin pakkoliitoksia, joten ajateltiin olla edelläkävijöitä ja alettiin suunnitella yhteistyökuvioita. Huomattiin, että sille on erittäin hyvät edellytykset. Tapio esitteli rakennustarkastajien tekemän powerpoint- esitelmän Etelä-Päijänteen rakennusvalvonnasta. Hyviä edellytyksiä kuntien väliselle yhteistyölle on mm. sijainti (Etelä-Päijänne), yhteiset käytännöt, rakennusvalvonnan ohjelmistot, organisaatiorakenne ja maaseutumaisuus. Nämä ovat niitä perusedellytyksiä, mikäli yhteistyötä meinataan toteuttaa. Yhteistyötä on tarkoitus toteuttaa mm. säännöllisillä tapaamisilla, jossa käytäisiin ongelmakohtia läpi ja haettaisiin tulkintoihin yhteneväisyyttä. Näin ollen yhden hengen organisaation haavoittuvaisuus saadaan käytännössä minimoitua. Lisäksi pitempiaikaisten poissaolojen sijaistaminen tulisi lupapäätösten muodossa olemaan keskeinen osa yhteistyötä. Se edellyttäisi, että viranhaltijoille tulisi olla hyväksyntä toimia kuntarajojen ulkopuolella. Tämä vaatisi kunnan päätöksen. Lisäksi kunnissa tulisi olla käytettävissä katselmusten tekoon erillinen henkilö poissaolojen varalta. Lisäksi yhteistyötä olisi tarkoitus toteuttaa erikoistumalla tiettyihin asioihin. Esim. yksi rakennustarkastaja ottaisi hoitaakseen maa-ainesasiat, toinen joitain

2 3. Keskustelu 4. Johtopäätökset ongelmatapauksia jne. Näin ollen jokaisen viranhaltijan ei tarvitsisi hallita jokaista yksityiskohtaa. Tällä säästettäisiin resursseja. Tavoitteena yhteistyölle on mm se, että saataisiin yhteinen sähköinen tallennusjärjestelmä, jolloin jokaisesta kunnasta pystyttäisiin tarkastelemaan toisen kunnan lupa-asioita ja päättämään niistä. SADEhanke toteutuessaan tuo tähän vastauksia. Myös toimistohenkilökunnan resursseja pystyttäisiin jakamaan säännöllisellä yhteistyöllä. Esityksessä esitettiin, että toimintaa voitaisiin kokeilla määräaikaisena, jonka jälkeen voitaisiin tarkastella tavoitteita ja sitä, että onko hankkeesta ollut hyötyä. Määräaikaisuuden tavoitteita olisi mm. että ollaan löydetty yhteiset tulkinnat. Jokaisessa kunnassa toiminta olisi samanlaista. Resursseja oltaisiin saatu tehostettua ja yksinäinen päättäminen jäisi historiaan. Lisäksi sähköiselle asioinnille olisi silloin malli olemassa. Keskustelussa nousi esille taksa-asiat. Ehdotettiin, että olisi hyvä jos kunnilla olisi myöskin yhteneväiset taksat. Taksojen teossa tulee huomioida muuttuvat tekijät. mm. lupamäärät jne. Esille nousi mm. oikein käytetyt resurssit johtavat siihen, että kiinteistövero nousee, kun rakennukset saadaan lupien piiriin. Esille nousi myös kysymykset toimistohenkilön resursseista. Yhteistyön ja sähköisen asioinnin myötä myös toimistohenkilön tarpeet tulevat laskemaan. Sähköisen asioinnin saamiseen menee kuitenkin aikaa. Todettiin, myöskin että jos yhteistyömallista ei aiheudu kustannuksia ja estää kunnan haavoittuvuutta niin miksi ei kokeiltaisi mallia. Sehän on vain positiivinen asia. Asikkala, Sysmä, Padasjoki- malli olisi suomen suurin mökkialue. Tämä nähtiin hyväksi asiaksi ja on eräänlainen imagokysymys. Yhteistyölle näytettiin vihreää valoa. Kaikki kunnat olivat myötämielisiä esitettyyn yhteistyömalliin. Esitettiin, että rakennustarkastajat tekevät kunnille huhtikuun 2013 loppuun mennessä esityksen kunnanhallituksille viranhaltijoiden hyväksymisestä toisten kuntien palvelukseen. Lisäksi esitettiin, että rakennustarkastajat selvittävät mahdollisia muilla paikkakunnilla tehtyjä yhteistyömalleja.

3 Rakennusvalvontojen vertailu % % Rava osuus Rava osuus Menot-koko Menot-rava rava-netto kok.menoista nettomen. Asikkala ,32 0,08 Padasjoki ,48 0,17 Sysmä ,31 0,13 Yhteensä ,34 0,11

4 Kuusi suurinta mökkikuntaa tuoreen kuntajaon mukaan Mikkeli Kuopio Parainen Savonlinna Hämeenlinna Kouvola AsPaSy Vuoden 2008 kuusi suurinta mökkikuntaa Kuusamo Mikkeli Kuopio Tammisaari Mäntyharju Rovaniemi 4 019

5 Asikkala Sysmä Padasjoki Etelä-Päijänteen rakennusvalvonta tulevaisuudessa Mahdoton ajatus? Lauri Pasanen Jari Eklund/ Marko Pynnönen Tapio Tonteri

6 Miksi yhteinen rakennusvalvonta? Hyviä yhteistyön edellytyksiä: Sijainti: Etelä-Päijänne Yhteiset käytännöt (maaseutu) Rakennusjärjestys Organisaatiorakenne Rakennusvalvontaohjelmistot Ei vaikutusta talousarvioon, mahdolliset säästöt Resurssit Loma-asukkaiden palveluiden turvaaminen

7 Miten yhteistyötä tarkoitus tehdä: Säännölliset tapaamiset, esim kerran/kk Pitempiaikaisen poissaolon sijaistaminen. Lisää resursseja kuntaan. Sisältää päätösten tekoa, neuvontaa. Katselmukset kunnan sisäisenä ostopalveluna sijaisuuksien aikana Tästä aiheutuvat lisäkustannukset? Vaatii kuntien hyväksynnän sekä katselmusten tekijältä, että viranhaltijoiden osalta Erikoistuminen Käytetään resursseja tehokkaammin Mm. kunnan sisäinen sijaistaminen jäisi pois?

8 Yhteinen sähköinen tallennus/kalenterijärjestelmä? Sähköinen asiointi? Tarkastellaan vuoden 2014 jälkeen. Tehostaa toimistohenkilökunnan resursseja Mm. säännöllisillä palavereilla Arkistointi Tieasiat Vanhentuneet rakennusluvat YM

9 Toiminta määräaikaisena vuoteen Jonka jälkeen arvioidaan tilanne uudelleen. Mahdollinen yhteinen rakennuslautakunta? Mitä on saavutettu? Edut, haitat

10 Kysymys päättäjille: Minkälainen päätös yhteistyösopimuksen johdosta tarvitsee tehdä?

11 Tavoitteet vuoteen 2015 Ollaan löydetty yhteiset tulkinnat ja käytännöt Resursseja ollaan saatu tehostettua Kustannukset eivät ole kasvaneet yhteistyön takia Saadaan tukea päätösten tekoon. Yksinäinen päätöksen teko jäänyt historiaan Malli sähköiselle asioinnille Luvat sähköisesti Kaavat sähköisesti Ym