Sosiaali- ja eläketurvan kehitys Suomen itsenäisyyden aikana

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja eläketurvan kehitys Suomen itsenäisyyden aikana"

Kaarina Myllymäki
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Sosiaali- ja eläketurvan kehitys Suomen itsenäisyyden aikana Matti Hannikainen, VTT, dosentti Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n juhlaristeily Silja Symphony, Helsinki

2 Sisältö Pitkä kaari agraariyhteiskunnasta hyvinvointivaltioon Yhteiskuntakehityksen neljä vaihetta Esimerkit vanhuudenturvan muutoksista Matti Hannikainen & Jussi Vauhkonen: Ansioiden mukaan. Yksityisalojen työeläkkeiden historia (2012)

3 Yhteiskuntakehityksen neljä vaihetta Sääty-yhteiskunta (1800-luvun jälkipuolelle saakka) Teollistuva agraariyhteiskunta (1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan) Hyvinvointivaltion kasvukausi ( ) Globaali sopeutuminen (1990-luvulta eteenpäin)

4 Sääty-yhteiskunta 1800-luvun jälkipuolelle saakka Köyhä agraariyhteiskunta, jossa lähes kaikkien elintaso oli alhainen Talvi ja pimeys, huonot sadot ja kadot, taudit ja sodat Korkea lapsikuolleisuus mutta samalla mahdollisuus elää pitkään, mihin piti jollain tavoin varautua Epätasa-arvo itseymmärryksenä: herrat elivät eri elämää kuin rahvas eikä tätä annettua järjestystä kyseenalaistettu Elämä ei ollut jatkuvaa raatamista, köyhyyden yksi syy oli pula toimeentuloa tuovasta työstä

5 Agraariyhteiskunta Yhteiskunta säilyi pitkään maa- ja metsätalousvaltaisena. Työväenmuseo Werstas. Ansioiden mukaan kuvitusta.

6 Vanhuus sääty-yhteiskunnassa Toimeentulon hankkimisen perusyksikkö perhe: isovanhemmat, vanhemmat, lapset, sisarukset Oma työ niin kauan kuin jaksoi Vanhat, vaivaiset ja toimeentulokykyisiä omaisia menettäneet olivat usein yhteiskunnan huonoosaisia Eri yhteiskuntaluokilla erilaiset toimeentuloturvan muodot: syytinki, laillinen suojelu, käsityöläisten ja porvariston avustuskassat, valtion virkamiesten elatus, kuntien eläkesäännöt Seurakuntien ja kuntien köyhäinapu: vaivaistalot, ruotu, avustukset

7 Ammattikuntien ja porvariston kirstut Jos joku mestari, ilman omaa syytänsä, tulee perin köyhäksi tai sairaaksi, niin saakoon pormestarin tai raadin luvalla apua ammattilaatikosta, niin paljon kuin ammattikunta katsoo tarpeelliseksi ja laatikosta saattaa riittää; mutta jos hän toipuu ja jälleen pääsee parempaan varallisuuteen, niin maksakoon vähitellen takaisin mitä on saanut, kuitenkin ilman korotta. Jos hän tai hänen vaimonsa kuolee, niin voi ammattikunta hautauttaa heidät niin vähillä kustannuksilla kuin suinkin. (Ruotsin ja Suomen käsityöläisten ammattisäännöt vuodelta 1720, käännökset Hjelt 1892)

8 Nouseva teollisuus Kasvava metsäteollisuus työllisti 1800-luvun jälkipuolelta lähtien paljon maaseudun miehiä ja toi rahaa maaseudulle. Työväenmuseo Werstas. Ansioiden mukaan kuvitusta.

9 Rakennemuutos Lähteet: Historialliset kansantulolaskelmat; Hannikainen & Heikkinen Työllisyyden jakaantuminen Suomessa , % Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Teollisuus ja rakennustoiminta Alkutuotanto

10 Teollistuva agraariyhteiskunta 1800-luvun lopulta toiseen maailmansotaan Teollistuminen ja kaupungistuminen Synnyttivät uusia tarpeita ja kyseenalaistivat vanhaa maailmaa Porvarillinen vastaus 1800-luvun lopulta lähtien Otettava opiksi muiden maiden kokemuksista Sosialismi 1900-luvun alussa Yhteiskunnallisista eroista tuli yhteiskunnallisia epäkohtia Verrattain varhaiset valtakunnalliset suunnitelmat eivät toteutuneet Myöhäinen rakennemuutos, yhteys Venäjään ja erimieliset puolueet Hyvinvointivaltio syntyi alkujaan kunnissa Koulut, terveydenhuolto ja uusi infrastruktuuri (paremmat asunnot, valaistus, vesijohdot, viemäröinti, ensin kaupungeissa)

11 Työväenliike Suomalainen erikoisuus oli 1900-luvun alussa työväenliikkeen vahva kannatus maaseutuväestön keskuudessa. Työväenmuseo Werstas. Ansioiden mukaan kuvitusta.

12 Vanhuudenturvaa 1900-luvun puolivälissä Oma työ, säästöt ja aikuiset lapset elättivät Syytinki maaseudulla Työnantajan elatusvelvollisuus pitkäaikaisille työntekijöille Avustuskassat, etenkin suuremmissa tehtaissa Toimihenkilöt: eläkesäännöt, eläkesäätiöitä suurissa yrityksissä ja ryhmäeläkevakuutus (Eläke-Varma) Valtion virkamiesten ja työntekijöiden eläkkeet (rautatieläiset suuri ryhmä) ja kuntien eläkesäännöt Merimiesten eläkkeet (1700-luvulla merimieshuoneet, merimiesten eläkelaitos , laki 1956) Kunnallinen huoltoapu viimekätinen turva Kansaneläkkeet 1950-luvulla (suurempi merkitys vasta 1956 uudistuksen jälkeen)

13 Hyvinvointivaltion kasvukausi Nopea talouskasvu Rahaa uudistuksiin Paljon työvoimaa Työikäisen väestön osuus korkea ja naisten palkkatyön lisääntyminen Julkisen sektorin kasvu Julkinen sektori loi naisille työpaikkoja ja kunnallinen päivähoito mahdollisti perheellisten naisten osallistumisen kodin ulkopuoliseen palkkatyöhön Ammatillisen järjestäytymisen nousu Sosiaalipolitiikasta olennainen osa työmarkkinaneuvotteluja Politiikassa 3 jännitettä: oikeisto-vasemmisto, kaupunki-maaseutu, sosiaalidemokraatit-kommunistit Vaikutti siihen, millaiseksi sosiaaliturva muotoutui

14 Väestö ikäryhmittäin , %

15 Hyvinvointivaltion uudistukset kattoivat kaikki elämänvaiheet Neuvolat, äitiysrahat ja vanhempaintuet Lapsilisät Lasten päivähoito ja koulutus Sosiaalivakuutus: työttömyysturva, sairausvakuutus, tapaturmavakuutus, eläkkeet Terveydenhuolto ja sairaanhoito Asumistuet Vammaistuet Kunnallinen toimeentulotuki Maatalouden tulonsiirrot

16 Naisten palkkatyö Tyypillisiä naisten töitä: pyykinpesua, tehdastyötä, kaupanmyyjänä ja koulun keittolassa. Työväenmuseo Werstas. Ansioiden mukaan kuvitusta.

17 Eläketurvan laajentuminen ja monimutkaistuminen Kansaneläkkeet (1937, 1957, ) Yksityisalojen työeläkkeet (1962, tasokorotus 1975) Kuntien (1964), valtion ja kirkon (1967) uudistukset Perhe-eläkkeet (1967, 1969, 1990) Maatalouden ja yrittäjien ansioeläkkeet (1970) Varhaiseläkkeet ( luvuilla) Pätkätöiden vakuuttaminen (1986, 1998, 2009)

18 Joustavat eläkeiät Yksityisellä sektorilla 65 vuoden vanhuuseläkeikä Huono kansanterveys, sotaveteraanit, raskaat työt, rakennemuutos Lisäedut koskivat lähinnä toimihenkilöitä Julkisella sektorilla 63 ja ammatilliset eläkeiät Yksilöllisyyden korostaminen Työnantajat eivät halunneet yleistä eläkeiän laskua Valikoivat eläkeiän alentamisen muodot työttömyyseläke (1971), maatalouden luopumiseläke ja sukupolvenvaihdoseläke (1974), rintamaveteraanien varhaiseläke (1982), yksilöllinen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke (1986), osa-aikaeläke (1987) Tulos: yhä harvempi jatkoi työssä 65 vuoteen

19 Globaali sopeutuminen 1990-luvulta eteenpäin 1990-luvun lama Muutti yhteiskunnan voimasuhteita ja heikensi hyvinvointivaltion rahoituspohjaa Väestön ikääntyminen Lama toi pontta muissakin länsimaissa käytyyn keskusteluun väestön ikääntymisestä ja työurien pituudesta Globalisaatio Haaste ja mahdollisuus hyvinvointivaltion instituutioille

1990-luvun lama ja työttömyys 20 Työttömyysaste 1965-2010, % 15 10 5 0 1965 1970 1975 1980

20 1990-luvun lama ja työttömyys 20 Työttömyysaste , % Tilastokeskus; Työväenmuseo Werstas. Ansioiden mukaan kuvitusta.

21 Katse etujen rahoitukseen Lukuisia uudistuksia, jotka ovat koskeneet hyvinvointivaltion kaikkia osa-alueita Monet uudistukset merkinneet (tulevien) etujen heikentämistä Vastattu työelämän muutokseen, parannettu eri yhteiskuntaryhmien välistä tasa-arvoa ja yksinkertaistettu vuosikymmenten kuluessa monimutkaiseksi rakentuneita järjestelmiä Tavoiteltu työurien pidentämistä ja talouskasvun säilymistä Työmarkkinajärjestöjen vahva asema säilynyt, mikä on johtunut osin siitä, että ne ovat kyenneet saamaan aikaan uudistuksia, jotka ovat tukeneet hallitusten tavoitteita

22 Hyvinvointivaltion tulokset Köyhyyden väheneminen ja tasa-arvon lisääntyminen Luonut edellytyksiä rakennemuutokselle ja talouskasvulle mutta talouskasvun jatkuminen hyvinvointivaltion suurin haaste Eläkkeestä tullut taloudellisen toimeentulon lisäksi tärkeä elämänvaihe

Samankaltaiset tiedostot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason