HAKIJA Tuulipuisto Pihtipudas Oy Y tunnus Yhteyshenkilö Aapo Koivuniemi

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Ympäristölupa / Ilosjoen tuulivoimapuisto, Pihtipudas 639/610/2015 Ympäristölautakunta ASIA Tuulipuisto Pihtipudas Oy hakee ympäristönsuojelulain 27 :n mukaista ym pä ris tö lu paa suunnitellun Ilosjoen tuulivoimapuiston kahdeksalle tuu livoi ma lal le Pihtiputaan kunnassa. HAKIJA Tuulipuisto Pihtipudas Oy Y tunnus Yhteyshenkilö Aapo Koivuniemi TOIMINNAN RAKENTEET JA SIJAINTI Suunniteltu tuulivoimapuistoalue sijaitsee Pihtiputaan kunnassa ja sijoittuu noin 10 km Pihtiputaan keskustaajamasta etelään valtatie 4:n länsipuolelle met säi seen mäkimaastoon. Tuulivoimapuistoalue on kooltaan noin 2,5 km x 3 km ja siihen kuuluu kahdeksan noin 700 m:n etäisyydellä toisistaan ole vaa tuulivoimalaa, sähköasema ja niiden välille huoltoteitä sekä sähkö ja te lekaa pe lei ta. Suunniteltujen tuulivoimaloiden napakorkeus on noin 147 m, roottorin halkai si ja noin 126 m ja kokonaiskorkeus alle 215 m. Yksittäisen voimalan teho on noin 3,45 MW ja voimaloiden yhteisteho noin 27,6 MW. Tuulivoimalat sijoittuvat seuraaville kiinteistöille: Tuulivoimala nro Kiinteistö Tuulivoimala Tuulivoimalat 3 ja Tuulivoimala Tuulivoimala Tuulivoimalat 7,8 ja Tuulivoimaloiden sijaintipaikat on osoitettu hakemuksen liitteenä olevassa suun ni tel ma kar tas sa (Ilosjoki Pihtipudas. Tuulipuiston yleiskuva ja säh köverk ko topopgrafisessa kartassa ) ja kiinteistökartassa (Tuu lipuis ton yleiskuva ja liittymistiet kiiinteistökartassa ) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

2 Suunniteltuun tuulivoimaloiden toimintaan tulee hakea ympäristölupa ympä ris tön suo je lu lain (527/2014) 27 :n 2 momentin 3) kohdan perusteella. Kysymyksessä on toiminta, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapu ruus suh teis ta annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua koh tuu ton ta rasitusta. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omainen (Ympäristönsuojelulaki 34 2mom). Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Viitasaaren ympä ris tö lau ta kun ta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Viitasaaren ym pä ris tö lau ta kun nassa TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu tuulivoimapuistoalue on kivikkojen ja kallioiden leimaamaa met säis tä mäkimaastoa. Alue sijoittuu korkeustasojen m välille. Alueen halki kulkee Mahakallion metsäautotie, jonka varrella hankealueella si jait see käytössä oleva kalliokiven louhintapaikka. Hankealueen itäpuolella noin 700 m:n etäisyydellä lähimmästä tuu li voi malas ta kulkee valtatie 4. Valtatien itäpuolella on Ilosvuori, jonka laki kohoaa kor keus ta sol le 180 m mpy ja noin 50 m viereisen valtatien tasoa sekä noin 70 m läheisen Kolima järven pinnan tasoa ylemmäksi. Ilosvuoren laella on 321 m korkea radiomasto. Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin luonnonsuojelualue on han ke alu een itäpuolella noin yhden kilometrin päässä lähimmästä tuu li voima las ta oleva Huuhkaisvuoren puronvarsilehdon luonnonsuojelualue. Hankealueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Han ke alueen itäpuolella lähimmistä tuulivoimaloista noin 2,5 km:n etäisyydellä si jaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva SPA/SCI alue Koliman selkävesi (FI ), joka kuuluu myös valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja on eräs Suomen tärkeimmistä lintualueista (FINIBA). Hankealueen itäpuolella on laaja maakunnallisesti tärkeä Koliman Kaak kuri lam met lin tu alue. Hankealueen itäreunalla noin 700 m:n etäisyydelle lähimmistä tuu li voi malois ta itään sijaitsee Ilosvuoren Huuhkaisvuoren valtakunnallisesti arvokas kal lio alue. Hankealue ei sijoitu pohjavesialueelle.

3 Lähin asutus on hankealueen itä ja pohjoispuolelle oleva Ilosjoen ja Lin nape rän kyläasutus, joka sijoittuu 1,5 2,5 km:n etäisyydelle lähimmistä tuu livoi ma lois ta. Lähimmät asuinrakennukset ovat tuulivoimalasta 6 koilliseen 1500 m oleva Suonpään kiinteistö (Ilosjoentie 354) ja tuulivoimalasta 9 poh joi seen 1550 m oleva Mäntyrinteen kiinteistö (Ilosjoentie 42). Lä him mät loma asuinrakennukset ovat tuulivoimalasta 9 pohjoiseen 950 m oleva Vehka pir tin kiinteistö (Viitasaarentie 694) ja itään 1200 m oleva Näsiahon kiinteis tö (Viitasaarentie 844). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAA VOI TUS TI LAN NE Hakijalla on 25 vuoden vuokrasopimus tuulivoimaloiden ra ken nus paik kakiin teis töil le. Alueella on voimassa Keski Suomen maakuntakaava ja sen vai he maa kun takaa vat 1 3. Alueelle on osoitettu merkinnät tuulivoimapuiston alue (tv), kallio ki vi ai nes ten ottovyöhyke (eo/2/3), turvetuotantoon soveltuva alue (tu) ja valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge/1) sekä ulkoilureitti Alueen läheisyydessä on Alvajärven kylä ja rantayleiskaava. Aluetta koskeva Ilosjoen tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Pih ti pu taan kunnanvaltuustossa Osayleiskaavassa on osoitettu kah dek san tuulivoimalapaikkaa (tv), tiestön ja maakaapeleiden ohjeellinen lin jaus, kahdeksan luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta pienaluet ta (luo), kaksi suojeltavaa puuta sekä arvokas geologinen muodostuma (ge). Osayleiskaavasta on valitettu hallinto oikeuteen. TOIMINNAN KUVAUS Hakemuksen mukaan Pihtiputaan kunnanvaltuuston hyväksymän tuu li voima yleis kaa van mukaisesti alueelle suunnitellaan kahdeksan tuulivoimalan ko ko nai suut ta. Yksittäisen voimalan teho on noin 3.45 MW, ja ko ko naiskor keus alle 215 metriä. Voimalat tuottavat tuulesta sähköä seuraavasti: Tuuli pyörittää voimalan root to ria, jonka pyörimisliike siirtyy generaattoriin, jossa pyörimisliike muut tuu sähköksi. Voimalan roottorin halkaisija on noin 126 metriä ja na pakor keus noin 147 metriä. Voimalat yhdistetään toisiinsa 20 tai 30kV maakaa pe lil la, joka pääosin asennetaan tiestön varteen. Voimalat liitetään val takun nal li seen sähköverkkoon yhdistyen sähköasemalla alueen län si lai das sa kulkevaan Elenian 110kV voimajohtoon. Pihtiputaan Ilosjoen alueelle on tarkoitus rakentaa 8 tuulivoimalan tuu li puisto. Suunnitellut voimalat ovat tyyppiä Vestas. Mahdollisesti myös jokin muu voimalatyyppi voi määrättävien ympäristölupaehtojen puitteissa tulla

4 ky sy myk seen. Puiston enimmäisteho tulee olemaan alle 30 MW. Tekniset tiedot Vestas: Nimellisteho 3,45 MW Napakorkeus 147 m Roottorin halkaisija 126 m Voimaloiden tuotanto vaihtelee ajallisesti tuuliolosuhteista riippuen. Voi malat ovat vuosittain käynnissä noin tuntia eli noin 86 % ajasta. Ns. huipun käyt tö ai ka on noin h/a. Voimalat käynnistyvät, kun tuulen no peus on noin 3 m/s ja menevät pois päältä, kun tuulen nopeus on enemmän kuin 22,5 m/s (Vestas tyypin voimala). Voimala saavuttaa nimellistehonsa noin 12 m/s tuulennopeudella. Tuulisähkön tuotantoprosessi: tuuli pyörittää voimalan roottoria, jonka pyöri mis lii ke siirtyy generaattoriin, jossa pyörimisliike muuttuu sähköksi. Kukin tuulivoimala koostuu 3 lapaisesta roottorista, napakorkeudella si jaitse vas ta konehuoneesta sekä tornista perustuksineen. Tuulivoimalan torni on te räs lie riö tor ni, joka koostuu useasta teräslohkosta. Pihtiputaan tuulipuiston voimalat rakennetaan maavaraisesti. Käynti voi malaan sijaitsee tornin alaosassa. Ylös voimalan konehuoneeseen kuljetaan huol to his sil lä. Tämän lisäksi jokaisessa voimalassa on turvatikkaat, jotka mah dol lis ta vat konehuoneeseen nousun ja laskun kaikissa olosuhteissa. Voima lan koneet ja laitteet sijaitsevat voimalan sisällä joko tornin alaosassa tai ylhäällä konehuoneessa. Tornin alaosassa sijaitsee kytkinkaappi, jossa ovat mm. pääkytkin, sulakkeet, ja elektronisia laitteita. Voimalan ko ne huo ne on napakorkeudella, jossa sijaitsevat mm. generaattori, kytkimiä, vaih de laa tikko, päämuuntaja, kääntökoneisto, hydrauliikkayksikkö ja roottorin jar rut. Jokaisella voimalalla oma keskijännitemuuntajansa, joka Vestas tyypin voima las sa sijaitsee turbiinin konehuoneessa. Voimalakohtaisilta muuntajilta säh kö siirretään keskijännitekaapeleita pitkin tuulipuiston päämuuntajaan (110/20 kv), jossa jännite nostetaan siirtojännitteeseen 110 kv. Alueelle suunnitellut huoltotiet noudattavat nykyisiä tielinjauksia ja vain paris sa kohden on suunniteltu kokonaan uusia tienpätkiä. Sähkönsiirtolinjat nou dat ta vat tielinjoja. RAAKA-AINEET,KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUO TAN TOON KÄYTETTÄVÄT AINEET Hakemuksen mukaan Pihtiputaan tuulipuistossa ei käytetä raaka tai polt toai nei ta, eikä raakavettä. Mahdollinen vedentarve on vähäistä. Rakentamisen ai ka na mahdollisesti tarvittava vesi tuodaan siirreltävien säiliöiden avulla.

5 Tuulipuistossa käytetään öljyjä ja kemikaaleja voiteluun, jäähdytykseen ja eris tys ai nee na. Tuulivoimalan konehuoneessa suurimmat öljymäärät sijaitsevat voitelu ja hyd rau liik ka jär jes tel mis sä. Vestas voimalaitoksella suurin yksittäinen mää rä kemikaalia on noin 1,2 tonnia (vaihteistoöljy). Muut voimaloilla tar vit ta vat voiteluaineiden tms. määrät ovat huomattavasti pienempiä. Tuu li puis tos sa käytettävät öljyt, voiteluaineet ja kemikaalit on esitetty hakemuksen liit tee nä olevassa kemikaalitaulukossa. Päämuuntajalla sijaitsee muutamia suljettuja akkuja (Valve Regulated Lead Acid), jotka sisältävät tyypillisiä akkunesteitä. Akkujen elinikä on noin 5 vuot ta, jolloin akut korvataan sellaisinaan. Akkunesteitä ei käsitellä alu eel la. Tarvittavia öljyjä, voiteluaineita tai kemikaaleja ei varastoida tuu li puis to alueel la. Kaikki edellä esitetyt voiteluaine, jäähdytys ja öljyjärjestelmät tarkis te taan määräaikaishuoltojen yhteydessä vuotojen varalta, jotka tar vit taessa korjataan. Tippakaukalot tarkistetaan ja tarvittaessa tyhjennetään sään nölli ses ti. Voiteluaineet ym., vaihdetaan ainoastaan tarvittaessa. Vaih don tarve määritellään laboratorioanalyysien perusteella; näytteet otetaan mää rä ai kaishuol to jen yhteydessä. Päävaihdelaatikon voiteluöljyt on vaih det ta va arviolta 3 vuoden välein. ENERGIAN KÄYTTÖ Tuulivoimala tuottaa sähköenergiaa. Tuulivoimaloissa ei käytetä muita energian läh tei tä tai polttoaineita. VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Ei liitäntää vesijohtoon tai viemäröintiin. Ei kiinteistökohtaista kaivoa tai jäte ve si jär jes tel mää. ARVIO YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ES TÄ- MI NEN JA TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Voitelu- ja jäähdytysaineiden joutuminen maaperään Hakijan arvion mukaan ympäristöonnettomuuden riski on Ilosjoen tuu li puistol la hyvin pieni ja onnettomuudet tuulipuistolla ovat yleisesti hyvin epä toden nä köi siä. Riskit ovat oletettavasti epätodennäköisiä, vähäisiä ja pai kal lisia, esimerkiksi jäähdytysnesteen tai öljyjen kulkeutumista maa pe rään. Tällöinkin kohteena oleva maa alue on hyvin paikallinen ja helposti hal lit tavis sa. Voitelu ja jäähdytysaineiden pääsy ympäristöön on estetty erilaisin keinoin. Kaik ki voitelu ja jäähdytysainejärjestelmät ovat suljettuja järjestelmiä. Mikä li aineita kuitenkin jostakin syystä pääsisi vuotamaan ulos järjestelmästä,

6 se otetaan talteen joko valumakaukaloihin tai itse konehuoneeseen. Ko nehuo neen muoto ja pohjan kallistus on sellainen, että aineet jäävät ko ne huoneen pohjalle, mistä ne voidaan helposti puhdistaa. Mahdollisia häiriötilanteita, joista voi joutua pieniä määriä voitelu tai jäähdy tys ai nei ta maaperään, ovat häiriöt/rikkoontuminen lavan kääntökoneiston vaih de laa ti kos sa, konehuoneen kääntökoneiston laakeroinnissa, roottorin laa ke roin nis sa, vaihdelaatikossa, generaattorin laakeroinnissa, hyd rau liik kajär jes tel mäs sä ja kääntökoneiston vaihdelaatikossa, kääntökoneiston laa keroin nis sa, jäähdytysjärjestelmässä tai konehuoneessa. Vestas tyypin voimalassa jännitemuuntaja on heikosti syttyvä ns. kuiva valu hart si muun ta ja, jossa ei käytetä öljyjä. Voitelu ja jäähdytysaineita ei varas toi da tuulipuistoalueella. Ukkosmyrskyt ja tulipalot Tuulivoimalat on suojattu ylijännitteiltä ja salamoilta standardin EN :2010, suojausluokan 1 mukaisesti. Voimalat on suunniteltu standardin EU , tyypin III mukaiseksi. Voimaloiden rakenteet on mitoitettu kes tä mään 37,5 m/s jatkuvaa tuulta sekä 52,5 m/s puuskittaista tuulta. Turbii ni käynnistyy automaattisesti tuulen nopeuden ollessa 3 m/s. Koneisto ja mui den vaurioiden välttämiseksi voimalat pysähtyvät automaattisesti, kun tuu len no peus ylittää 22,5 m/s. Voimaloiden toimintalämpötila on 30 pakkas as teen ja 45 lämpöasteen välillä. Häiriötilanteessa turbiinit pysäytetään lapakulmaa säätämällä ja ko ne huonees ta löytyvällä levyjarrulla. Normaalikäytössä levyjarrua käytetään vain voi ma lan ollessa kokonaan pysähdyksissä. Tuulivoimalat ovat rakenteeltaan palamatonta materiaalia. Torni on ko konai suu des saan terästä. Perustukset ovat betonia. Palavia tai tulenarkoja kompo nent te ja ovat: lavat ja navan ja konehuoneen kuori, jotka on valmistettu kom po siit ti /la sikui tu ra ken tees ta sähkökaapelit ja muut sähkökomponentit vaihde, muuntaja ja hydrauliikkaöljyt letkut ja muut muovikomponentit. Tulipalojen riski on hyvin vähäinen. Tulipalojen estojärjestelmä koostuu auto maat ti sis ta savuntunnistimista sekä voimalan toimintalämpötilan mo ni toroin nis ta. Voimalat on myös varustettu konehuoneessa sijaitsevilla läm pö tila sen so reil la. Lämpötilan noustessa liiaksi, voimalan toiminta pysähtyy. Mikäli tulipalo syttyisi huoltotöiden yhteydessä, on henkilökunnan käy tet tävis sä kaksi vaihtoehtoista pakoreittiä: tornin sisäpuolella sijaitsevat tur va tikkaat tai laskeutuminen hätälaskeutumislaitteen varassa konehuoneesta. Tornis sa ja konehuoneessa napakorkeudella on palosammuttimet hen ki lö kun

7 nan ensitoimenpiteitä varten. Henkilökunta on koulutettu poik keus ti lan teiden, kuten tulipalojen varalta. Pelastuslaitoksen ajoneuvoilla on pääsy voima loil le. Palosammutus on mahdollista muuntamolla ja tornin alaosassa. Ko ne huo ne pa lon sammutukseen käytetään jauhesammutusta. Mikäli palo pää se vakavaksi, keskittyy pelastuslaitos eristämään paloalueen. Häiriö- ja poikkeustilanteiden hallinta Voimaloita ohjataan täysin automaattisella käytönohjausjärjestelmällä. Tuuli puis toon ei ole sijoitettu pysyvästi henkilökuntaa. Voimaloita ohjataan 24 tun tia vuorokaudessa valvomosta käsin, josta voidaan tarvittaessa hälyttää pai kal li sia huolto ja kunnossapitohenkilöitä. Käytönohjausjärjestelmä kerää jatkuvaa tietoa voimalan järjestelmistä ja niiden toiminnasta ja pysäyttää voimalan automaattisesti, jos häiriö uhkaa voima lan turvallista toimintaa. Järjestelmällä on oma turvajärjestelmä, joka kyke nee sammuttamaan voimalan välittömästi, jos käytönohjausjärjestelmä menee toi min ta ky vyt tö mäk si. Ohjaukseen sisältyy hälytysjärjestelmä, joka hälyttää automaattisesti mm. seu raa vis ta poikkeamista toiminnan ja turvallisuuden kannalta tärkeiden komponenttien lämpötilat pyörivien osien tärinän määrä voimalatornin tärinän määrä voimalan ulkopuolisen ilman lämpötila ja tuulen nopeus puiston sisäisen ja ulkoisen sähköverkon tila tuulivoimalan tuottaman sähkön määrä ja laatu valokaaret korkeajännitteisissä komponenteissa jään muodostuminen voimalan lapoihin Jokaiselle hälytykselle on määritelty toimenpiteiden tarve joko kau ko valvon nan toimenpiteitä (esim. lapojen lämmityksen lisääminen jään muo dostu mi sen uhatessa) tai paikan päällä tapahtuvaa korjausta varten. Kaikki hä lytyk set eivät edellytä suoria toimenpiteitä. Osa tarvittavista huol to toi men piteis tä suoritetaan seuraavalla huoltokerralla. Kaikki voimalat on myös varus tet tu ns. UPS järjestelmällä eli keskeytymättömällä virransyötöllä. Järjes tel mä takaa sen, että voimalat saadaan turvallisesti pysäytettyä myös verk ko häi riön aikana. Sähkökatkosten aikana UPS järjestelmällä var mis tetaan valvontajärjestelmien ja lentoestevalojen virransyöttö. LIIKENNE Liikenneyhteydet suunnitellulle tuulivoimantuotantoalueelle on tarkoitus raken taa idästä 4 tieltä käyttäen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia met sä au to tei tä. Tuulivoimalan liikennevaikutukset sijoittuvat pääosin rakennusvaiheeseen. Eni ten huomiota herättävät voimalan osien

8 lapojen, tornin, konehuoneen jne. kuljetukset. Määrällisesti kuitenkin suurim mat kuljetukset ovat voimaloiden perustusten vaatimat betonikuljetukset se kä tiestön ja nosturialustojen murskekuljetukset. Liikennemäärät Rakennustyön liikennemäärät ovat samoja valitusta reitistä riippumatta, lukuun ottamatta tienparannuksen murskemäärää. Tienparannus vaatii mursket ta noin 3m3/metri. Kahdeksan tuulivoimalan rakennustöiden aikana liikennettä on seuraavasti. Ku kin kuljetus ajatellaan edestakaiseksi. Mitä Montako Nosturi 3 erikoiskuljetusta Betonikuljetus 450 betoniautoa Rakennuskontit 10 rekkaa Pulttikehät 8 rekkaa Erikoiskuljetukset (tuulivoimalan osat) 90 erikoiskuljetusta Kiviaineskuljetus, puiston sisäinen tieverkko ja nostoalueet* 20 työkoneita Kaapelit 5 rekkaa Sähköasema, muuntaja 1 erikoiskuljetus Sähköasema, muut 5 rekkaa Kiviaineskuljetus, ulkoiset tiet 50 (VE2) 500 (VE1) kuorma autollista Työvoimaliikenne 1000 henkilö paketti tai lava autoa *Kiviainekset on tarkoitus ottaa alueella sijaitsevalta ki vi ai nek sen ot to paikal ta, jolla on jo luvat murskaamotoimintaan. Mikäli tarvittavaa kiviainesta ei saada k.o. paikasta, tarvitaan noin m3, kuorma autollista. Ajallisesti liikenne sijoittuu seuraavasti: Rakennustyöt kestävät noin vuoden. Tänä aikana työmaaliikenne on päi vittäis tä. Kiviainesliikenne tapahtuu noin 16 viikon aikana rakennustöiden al ku vaihees sa Kaapelit asennetaan tien varteen samalla kun sisäistä tietä rakennetaan. Betoniliikenne tapahtuu noin 8 viikon aikana maanrakennustöiden tultua val miik si. Raskaskuljetukset tapahtuvat noin neljän viikon aikana kun perustukset ovat valmiina. Nosturi ja sähköasema tulevat paikalle samaan aikaan Nostotyöt kestävät noin 8 viikkoa, joiden jälkeen nosturi poistuu työ maal ta. Voimaloiden ja sähköaseman käyttöönotto kestää noin 8 viikkoa. Tänä aika na paikalla käy satunnaisesti tavarakuljetuksia. Käyttöönoton päätyttyä tehdään lopputarkastus ja hyväksyntä, joka kestää noin 4 viikkoa. Hyväksyntä ei aiheuta juurikaan liikennettä. Voimaloiden tultua hyväksytyksi alkaa käyttö ja huoltovaihe, joka kestää noin 20 vuotta. Tänä aikana paikalla käydään noin kerran kuukaudessa, tyypil li ses ti paketti tai henkilöautolla. Mikäli voimalaa tarvitsee huoltaa, saa te

9 taan paikalle tarvita nosturia ja varaosia. Suurimmat varaosat voivat olla esimer kik si voimalan lavat. Raskaat erikoiskuljetukset on suunniteltu tapahtuvan joka tapauksessa VT4:n olemassa olevan Mahakalliontien liittymän kautta. Ras kas kul je tuksien yhteydessä liikennettä ohjataan kuljetusluvan määräämällä tavalla, jolloin liikenneturvallisuusseikat ovat hallinnassa. PÄÄSTÖT, KUORMITUS JA JÄTTEET Hakemuksen mukaan voimaloista syntyvät päästöt maaperään ovat vähäisiä ja paikallisia, esimerkiksi jäähdytysnesteen tai öljyjen kulkeutumista maa perään. Tällöinkin kohteena oleva maa alue on hyvin paikallinen ja helposti hal lit ta vis sa. Voitelu ja jäähdytysaineiden pääsy ympäristöön on estetty erilaisin keinoin. Kaik ki voitelu ja jäähdytysainejärjestelmät ovat suljettuja järjestelmiä. Mikä li aineita kuitenkin jostakin syystä pääsisi vuotamaan ulos järjestelmästä, se otetaan talteen joko valumakaukaloihin tai itse konehuoneeseen. Ko nehuo neen muoto ja pohjan kallistus on sellainen, että aineet jäävät ko ne huoneen pohjalle, mistä ne voidaan helposti puhdistaa. Melu Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen no peu tena käytettiin 8 m/s 10m korkeudella mitattuna, ilman lämpötilana 15 C, ilman pai nee na 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Äänen pai ne ta sot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 147 m korkeita voi ma loi ta. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuu li voi ma laitos val mis ta ja Vestas V126 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan ää ni te ho taso (LWA) on 106,0 db. Laskenta on tehty 4,0 m maapinta tasosta. Maan pinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4 Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mal lin ta minen mukaisesti. Melumallinnuksen laskentatuloksia on havainnollistettu kes ki ää ni ta so kart to jen avulla. Keskiäänitasokartassa on melun kes ki ää ni taso eli ekvivalenttiäänitasokäyrät (LAeq) 5 db välein. Ympäristölupahakemuksen liitteenä 17D oleva melumallinnus on laadittu käyt täen sekä Nord2000 menetelmää että ISO standardin mukaista me ne tel mää. Alla yhteenveto ulkomelutasosta (dba) eri tilanteissa Ilosjoen lä him mis sä asuinkiinteistöissä, voimalat V126 x 8 x HH147, lähtömelu 106 db(a): Kiinteistö ISO N2000ja N2000ju Ilosjoentie ,1 29,3 30,3 Ilosjoentie ,7 30,6 31,2

10 Viitasaarentie ,2 33,2 33,8 Ilosjoentie ,3 32,0 32,6 Mäntymäentie ,2 28,6 29,0 Rentolantie ,9 27,7 28,4 Linnanperäntie ,0 29,5 29,9 Liuhalammintie ,0 29,5 30,1 Ilosjoentie 42 31,7 30,1 30,5 Vehkalammet 36,2 33,2 33,8 ISO = ISO N2000ja = Nord2000 most downwind, night, cloudy, january, T= 10 C N2000ju = Nord2000 most downwind, night, cloudy, june, T=15 C ISO standardin mukaisella mallinnusmenetelmällä laskettu ul ko melu ta so jäi alle 40 db ja Nord 2000 menetelmällä alle 35 db kaikilla kiin teistöil lä. Varjostus Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia on mallinnettu WindPro ohjelman Sha dow mo duu lil la. Tarkastelukohteina olivat tuulivoimapuiston lähialueen lo ma ja asuinrakennusten pihapiiri. Todelliselle tilanteelle, jossa puus ton suo jaa vaa vaikutusta ei huomioitu, saadun laskentatuloksen mukaan var jostus tun ti mää rä kaikilla kohteilla jäi alle 8 h vuodessa. Todelliselle ti lan teelle, jossa puuston (havu ja sekametsä 20 m korkeana, lehtimetsä 15 m korkea na) suojaava vaikutus on otettu huomioon, saadun las ken ta tu lok sen mukaan varjostustuntimäärä oli noin 1 h vuodessa. Jätteet Toiminnassa ei synny merkittäviä määriä jätteitä. Voimaloiden ra ken ta mises sa ja huoltotoiminnassa syntyvät jätteet lajitellaan ja toimitetaan kä si teltä väk si kunnan jätehuolto ohjeiden mukaan. PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN Hakemuksen mukaan tuulivoimalan päästöistä valtaosa syntyy melusta ja var jo välk kees tä. Lisäksi osa ympäristövaikutuksia on lintujen törmääminen voi ma laan. Melu Vestaksen V voimala on varustettu ns. noise mode ohjelmistolla. Mi kä li jossakin kohteessa todetaan raja arvot ylittävää melua, voidaan voima la ohjelmoida käymään hiljaisemmin. Voimalassa on mahdollisuus käyttää seuraavia äänitasoja: 0 ( normaali teho ) db(a) db(a) db(a) db(a)

11 db(a) Käytännössä vaiennus tapahtuu pyörimisnopeutta rajoittamalla ja la pa kulmia säätämällä. Voimalan vaientaminen vähentää myös energiantuotantoa. Ää ri ti lan tees sa voimala voidaan sammuttaa esimerkiksi tiettyihin kel lon aikoi hin. Voimalaa ei tyypillisesti rajoiteta käymään koko ajan jollain tietyllä ää ni tasol la. Voimalan ääneen vaikuttaa tuulennopeus esimerkiksi nor maa li te holla äänitaso vaihtelee 93.2 (3m/s) ja (10 20m/s). Lisäksi äänen le viämi seen vaikuttaa tuulen suunta. Käytännössä mahdollisten ongelmien il metes sä laaditaan malli, joka ohjaa voimalaa niin että äänenvoimakkuus sää tyy tuulennopeuden ja suunnan mukaan. Laadittujen mallinnusten mukaan vaimentaminen ei ole tarpeen yh des sä kään kohteessa. Mikäli vaikutuksia tästä huolimatta havaitaan, voidaan jär jes telmä ottaa käyttöön ilman erillistä asennusta. Varjot Mikäli todetaan, että jokin kohde altistuu liialliselle varjovälkkeelle, on voima la mahdollista ohjelmoida pysähtymään niinä ajankohtina, kun varjot osu vat k.o. kohteeseen. Voimalan seisoessa ei varjovälkettä synny. Mallinnusten mukaan tämä ei ole tarpeen yhdessäkään kohteessa. Mikäli hai tal li sia vaikutuksia tästä huolimatta havaitaan, voidaan järjestelmä ottaa käyt töön ilman erillistä asennusta. Linnut Luontoselvitysten ja törmäysmallinnuksen mukaan lintujen törmääminen voi ma laan on varsin harvinaista esimerkiksi maa ja merikotkalla tör mäysten odotusarvo on 0.03 yksilöä vuodessa. Mikäli rakentamisen jälkeen havaitaan arvioitua suurempia linnustoon kohdis tu via törmäyshaittoja, voidaan törmäyksiä ehkäistä voimalakohtaisilla varoi tus jär jes tel mil lä (esim. DTbird). Järjestelmä tunnistaa lähestyvät lin nut optisesti ja antaa varoitussignaalin (esimerkiksi linnun varoitusääni), jos lintu tulee liian lähelle roottoria. Jos signaali ei tehoa ja lintu lähestyy edel leen, järjestelmä sammuttaa voimalan. Järjestelmän on todettu ehkäisevän törmäyk siä ja karkottavan linnut roottorin läheisyydestä tehokkaasti. Tehtyjen mallinnusten ja selvitysten mukaan järjestelmän asentaminen ei ole tarpeen. Mikäli vaikutuksia havaitaan, voidaan järjestelmä asentaa voi ma loihin jälkikäteen. Järjestelmää varten tarvitsee asentaa kameralaitteistot se kä varoitussummeri PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YM PÄ RIS- TÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) Tuulivoimalle ei ole laadittu BAT asiakirjaa. Toiminnassa käytetään vähän ke mi kaa le ja ja syntyvät jätteet hävitetään tarkoituksenmukaisesti kunnan jä

12 te huol to oh jei ta noudattaen. Toiminnan vaikutuksia luontoon seurataan yhteis työs sä paikallisyhteisön kanssa. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisen terveyteen Maisemalliset vaikutukset: Alueelle on laadittu kuvasovitteet (FCG 2015), jotka havainnollistavat tuu lipuis ton maisemavaikutusta mm. lähiasutuksen suunnasta katsottuna. Alu eella olevien laajojen peltoaukeiden tai järvien yli avautuu paikoitellen avoi mia näkymiä tuulipuiston suuntaan. Muualla puusto rikkoo näkymiä ja peit tää voimaloita tehokkaasti. Varjovälkkeen ja melun vaikutukset: Tuulipuistolle on laadittu melu ja varjomallinnus (FCG 2015). Mal lin nusten mukaan tuulipuistosta syntyvät melu ja varjostusvaikutukset jäävät pääosin hankealuetta ympäröiville metsä, suo ja peltoalueille. Tuulipuistoa lähim mät asuin ja lomarakennukset määriteltiin helposti häiriintyviksi kohteik si, joihin melu ja varjostusvaikutukset mallinnettiin tarkemmin. NORD2000 mal lin mukaan mallinnetut melu ja varjostusvaikutukset eivät ylit tä neet missään kohteessa Ympäristöministeriön (2012) asettamia melun suun nit te lu oh je ar vo ja tai yleisesti käytettyjä välkkeen raja arvoja. Arvio Hakijan arvion mukaan tuulivoimalat eivät tehtyjen mittausten perusteella ai heu ta raja arvot ylittävää haittaa viihtyvyyteen ja ihmisen terveyteen. Maise mal lis ten muutosten sekä vilkkuvalon ja melun koetut vaikutukset ovat kui ten kin yksilöllisiä kokemuksia ja tuulipuiston tuoma audiovisuaalinen muu tos elinympäristössä saattaa aluksi haitata asukkaita. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ym pä ris töön Alueen lintujen muutontarkkailussa (Faunatica 2014) havaittiin var pus lin nut pois lukien kaikkiaan noin 1300 muuttavaa lintua, mitä voidaan pitää al haise na määränä. Lintumuuttoa alueen kautta menee parhaina päivinä koh ta laises ti. Ilosjoen kevätmuutto on kohtalaisen vähäistä verrattuna rannikon päämuut to rei til lä kulkeviin lintumääriin. Ilosjoen tuulivoimakaava alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei myöskään sijaitse tiedossa olevia, maa tai valtakunnallisesti merkittäviä muuttolintujen kerääntymisalueita. Tästä johtuen tuulivoimaloiden vaikutukselle altistuu kohtalaisen vähäinen määrä lintu ja. Tuulivoimaloiden rakentaminen aiheuttaa vaikutuksia alueen kas vil li suu delle maaperän tallaantumisen vuoksi.tuulivoimaloilla ei ole vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön.

13 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Ei vaikutuksia pohjaveteen (ei pohjavesialuetta), vaikutukset maaperään vähäi siä ja paikallisia (voitelu ja jäähdytysaineroiskeet). Alueella on laadittu seuraavat selvitykset: Melumallinnus, V126 x 8 x HH137 (FCG Suunnittelu ja tekniikka ) Matalataajuinen melu, V126 x 8 x HH137 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Varjostusmallinnus, V126 x 8 x HH137 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Näkemäanalyysi, ZVI, V126 x 8 x HH137 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Valokuvasovitteet, V126 x 8 x HH137 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Ilosjoen tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniik ka Oy, ) Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimapuistoksi kaavoitettavan alueen luon to sel vityk set 2014 (Faunatica Oy ) Pihtipudas Ilosjoki tuulivoimalapuiston arkeologinen inventointi 2014 (Kult tuu ri ym pä ris tö pal ve lut Heiskanen & Luoto Oy ) Ilosjoen ja Ulppaanmäen tuulivoimayleiskaavojen yhteisvaikutusten mai sema sel vi tys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Yhteisvaikutus_Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Ilosjoki V126 x 8 x HH137 ja Ulppaanmäki N131 x 6 x HH144 ( FCG Suunnittelu ja tek niikka Oy, 2015) Ilosjoen tuulivoimapuiston luontoselvitykset syysmuutto 2014 ( FCG Suun nit te lu ja tekniikka Oy, ) Törmäysriskiarviot Ilosjoen tuulivoima alueelle (FCG Suunnittelu ja tekniik ka Oy, ) Kalasääskireviirin huomioon ottaminen Pihtiputaan Ilosjoen tuu li voi mahank kees sa ( Faunatica Oy, ) Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimala alueen Natura tarveharkinta ( Faunatica, 2015) Avolouhoksen louhinnan vaikutus tuuliturbiinien rakentamiseen ( Sipti in fra consulting, ) Ehdotusvaiheen melu ja varjostusmallinnukset V126 x 8 x HH137 (FCG Suun nit te lu ja tekniikka Oy, ) Ehdotusvaiheen havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V126 x 8 x HH137 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) Kanalintujen soidinpaikkojen selvitykset Ilosjoen tuulivoima alueella (Fauna ti ca Oy ) Melu ja varjostusmallinnukset V126x8xhh147 (FCG Suunnittelu ja tekniik ka ) Selvitys tieliityntävaihtoehdoista Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimahankkeessa

14 (ABO Wind Oy, ) Ilosjoen tuulivoimapuiston sääksiseuranta 2015 ( FCG Suun nit te lu ja tekniikka Oy) Hakemuksen mukaan tehtyjen selvitysten perusteella suunnitellun kah deksan voimalaitoksen ympäristövaikutukset ovat vähäisiä tai kohtalaisia. Alueel la on vain vähäistä lintujen muuttoa ja muut ympäristövaikutukset ovat pai kal li sia ja vähäisiä. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat maiseman muu tos ja mahdollinen melu. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaisesti laa di tun Nord2000 mallinnuksen mukaan yksikään loma tai pysyvä asunto ei sijoitu 35 db(a) melualueelle.toiminnan aiheuttamia melu ja ym pä ris tövai ku tuk sia seurataan seurantasuunnitelman mukaisesti. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Voimaloita ohjataan täysin automaattisella ja reaaliaikaisella käy tön oh jausjär jes tel mäl lä. Tuulivoimaloissa ei työskentele pysyvää henkilöstöä. Voi maloi ta seurataan 24 tuntia vuorokaudessa kaukovalvomosta käsin, josta voidaan tarvittaessa hälyttää paikallista huolto ja kunnossapitohenkilöstöä. Käytönohjausjärjestelmä kerää jatkuvaa tietoa voimalan eri järjestelmistä ja nii den toiminnasta ja pysäyttää voimalan automaattisesti, jos häiriö uhkaa voi ma lan turvallista toimintaa. Järjestelmällä on oma turvajärjestelmä, joka ky ke nee sammuttamaan voimalan välittömästi, jos käytönohjausjärjestelmä me nee toimintakyvyttömäksi. Voimalat on suunniteltu standardin EU , tyypin III mukaiseksi. Voima loi den rakenteet on mitoitettu kestämään 37,5 m/s jatkuvaa tuulta se kä 52,5 m/s puuskittaista tuulta. Turbiini käynnistyy automaattisesti tuulen nopeu den ollessa 3 m/s. Koneisto ja muiden vaurioiden välttämiseksi voi malat pysähtyvät automaattisesti, kun tuulennopeus ylittää 22,5 m/s. Voi ma loiden toimintalämpötila on 30 pakkasasteen ja 45 lämpöasteen välillä. Ohjaukseen sisältyy hälytysjärjestelmä, joka hälyttää automaattisesti mm. seu raa vis ta poikkeamista toiminnan ja turvallisuuden kannalta tärkeiden komponenttien lämpötilat pyörivien osien tärinän määrä voimalatornin tärinän määrä voimalan ulkopuolisen ilman lämpötila ja tuulen nopeus puiston sisäisen ja ulkoisen sähköverkon tila tuulivoimalan tuottaman sähkön määrä ja laatu valokaaret korkeajännitteisissä komponenteissa jään muodostuminen voimalan lapoihin Jokaiselle hälytykselle on määritelty toimenpiteiden tarve joko kau ko val

15 von nan toimenpiteitä (esim. lapojen lämmityksen lisääminen jään muo dostu mi sen uhatessa) tai paikan päällä tapahtuvaa korjausta varten. Kaikki hä lytyk set eivät edellytä suoria toimenpiteitä. Osa tarvittavista huol to toi men piteis tä suoritetaan seuraavalla huoltokerralla. Vaikutustarkkailu Voimaloiden aiheuttaman melun raja arvojen toteutumista asutus alueilla seu ra taan pistokokein ensimmäisen vuoden aikana ja myöhemmin tar vittaes sa. Abo Wind Oy tekee yhteistyötä paikallisen metsästysseuran kanssa lin nuston tilan seuraamiseksi. Tarvittaessa seurataan voimaloihin törmänneiden lin tu jen määrää ja lajistoa. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi Hakemuksen mukaan tuulivoimapuiston ensimmäisenä toimintavuotena tullaan suorittamaan äänenmittausprojekti, jossa varmistetaan, että suun nit te luvai hees sa tehdyn melumallinnuksen mukaisesti Ympäristöministeriön suunnit te lu oh je ar vot tuulivoimamelun suhteen eivät ylity lähimmissä mah dol lises ti häiriintyvissä pisteissä. Äänenmittaus tullaan suorittamaan Ympäristöministeriön me lu mit taus ohjeen mukaisesti. Äänenmittausprojektin tulokset raportoidaan kunnalliselle ym pä ris tö vi ran omai sel le. Tarvittaessa tuulivoimapuistossa voidaan tarkkailla myös linnustoa, eli tuuli voi ma loi den lähiympäristön pesimälinnustoa, hankealueen kautta kul ke vaa muuttolinnustoa sekä lintujen törmäyksiä tuulivoimaloihin. Tarpeen vaatiessa linnuston seurantaa voidaan suorittaa yhteistyössä alueen met säs tys seu ran tai alueen muiden tuulivoimatoimijoiden kanssa. ASIAN KÄSITTELY LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Asian vireilläolosta on kuulutettu Pihtiputaan kunnan ja Viitasaaren kau pungin ilmoitustaululla ja ilmoitus kuulutuksesta on julkais tu Kotiseudun Sanomat lehdessä sekä Viitasaaren Seutu lehdessä Niille asianosaisille joita asia erityisesti koskee, on ha ke muk ses ta tiedotettu erikseen kirjeellä. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Pihtiputaan kunnan vi ras tos sa ja Viitasaaren kaupunginvirastossa. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Hakemuksen johdosta on jättänyt muistutuksen Eila Laitinen ja lisäksi yhtei sen muistutuksen Pihtiputaan Ilosjoen asukkaat ja kesäasukkaat (Reino Ju nik ka + 43 muuta allekirjoittajaa). Yhteismuistutusta on täydennetty

16 , ja Muistutus Eila Laitinen Muistutuksessa on esitetty luopumista hankkeen jatkokäsittelystä. Pe rus teissa on esitetty alueen olevan tärkeä ympäristö Ilosjoen asukkaille sekä alueen eri lais ten luonnonarvojen vaarantuminen (Syväjärven lähellä olevien kolme läh teen luonnontila, Syväjärven lehdon suojeltavat kasvit, maiseman rik koutu mi nen avohakkuiden ja teiden takia, alueen runsas eläimistö ja suo jel ta vat eläi met). Lisäksi muistutuksen mukaan toiminta saattaa aiheuttaa hait taa Syvä jär ven kalankasvatukselle ja voimaloiden sisältämät öljyt ja jääh dy tys nesteet vaarantavat läheisen lähteen. Muistutus Ilosjoen asukkaat ja kesäasukkaat, yhteyshenkilö Reino Junik ka Muistutuksessa on aluksi huomautettu hakemuksen epäselvyyksistä ja epätäs mäl li syyk sis tä liittyen kohteen paikannimiin ja kohteelle suunniteltuun tuu li voi ma la tyyp piin. Muistutuksessa esitetään, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Muistutuksen mukaan voimalat 4 ja 5 sijaitsevat liian lähellä (alle 15 m) naa pu rin rajasta, kun huomioidaan voimalarakennuksen korkeus ja roottorin hal kai si ja. Pirtaloituneissa maanomistusoloissa voimaloista aiheutuu ra janaa pu ril le vahinkovaaraa, kohtuutonta haittaa ja rajanaapurin täy si pai noi nen maankäyttö estyy mm. jäänlentovaaran takia. Muistutuksessa huomautetaan, että kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sel lais ta ääniympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista ääntä (melua) ei esiinny terveyshaittaa tai merkittävää muuta YSL 5 1 mom 2 kohdassa tar koi tet tua seurausta tai sen vaaraa aiheuttavissa määrin. Edelleen ko ros tetaan tuulivoimalaitosten meluhaitan vaaraa ja sen ehkäisemistä. Hankkeen suun ni tel luis ta voimaloista on lähimpään kesäasuntoon 970 m ja vakituisia asun to ja on alle 2 km:n säteellä 29 kpl ja kesäasuntoja 14 kpl ja ran ta tont teja 14 kpl ja asuntotontteja 1 kpl. Muistutuksen liitteenä olevaan ää ni asiantun ti jan lausuntoon viitaten todetaan, että tehdyt melumallinnokset ovat epäluo tet ta via ja antavat liian ruusuisen kuvan äänenpaineen tasoista. Tuu li voima loi den ja asutuksen välistä etäisyyttä vaaditaan pidennettäväksi ai na kin kah teen kilometriin. Poistamalla tuulivoimalat nro 9 ja nro 6 voitaisiin vaikut taa meluhaittoihin erittäin voimakkaasti ja suositusrajat täyttyisivät. Edel leen muistutetaan, että esim. Ranskassa, Skotlannissa, Irlannissa ja Iso Bri tan nias sa yli 200 m kokonaiskorkeilta tuulivoimaloilta edellytetään vä hin tään 2 km:n levyistä suojavyöhykettä. Muistutuksessa todetaan tuulivoiman myös vaikuttavan haitallisesti alueen mai se maan kuten läheiseen Huuhkaisvuoren valtakunnallisesti ar vok kaaseen kallioalueeseen, Ilosjärven arvokkaaseen kulttuurimaisema alueeseen, his to rial li ses ti arvokkaaseen Hiekanpään rakennettuun kulttuurimaisemaan

17 se kä Koliman Natura alueeseen ja IBAN lintujensuojelualueeseen. Tuu livoi man maisemavaikutuksen katsotaan olevan dominoiva 5 km asti. Luonto ja kulttuurimaisema saa visuaalisesti teknisen luonteen ja muuttuu energia alue mai se mak si korkeine ja välkkyvine tuulivoimavaloineen. Tuu li voima lat dominoivat maisemaa ja luovat siihen modernin ilmeen. Tuulivoimaloiden läheisyydessä on runsaasti luo merkintäisiä arvokkaita luon to koh tei ta (tuulivoimayleiskaavassa merkityt arvokkaat luontokohteet) mm. luonnonvarainen lähde. Metson ja teeren soidinalueiden etäisyys on vähäi nen tuulivoimaloista, paikallisten luontoharrastajien selvityksen mu kaan alle 300 m voimaloista 2,3,6,8 ja 9. Suurten petolintujen tör mäys ris ki ar vio ei ole uskottava ja kalasääsken ja kaakkurin esiintymisselostuksessa on totuu den vas tai nen vähättelevä linja. Esim. Alvajärven ranta ja ky lä yleis kaavas sa on osoitettu kalasääsken pesimisalue ja näköhavaintojen mu kaan ka lasääs ki käy todennäköisesti kalastamassa suoraan hankealueen yli. Kaak ku rit vierailevat usein Jämsänlammella hankealueen poikki. Muis tu tuk ses sa koros te taan hankealueen merkittävyyttä syys ja kevätmuuton reit ti nä sekä lähei siä Ilosjoen ja Kolimajärven lähialueella tehtyjä maa kot ka ha vain to ja. Ilosjoen tuulivoimahankkeen asutuksen liian läheisyyden ja luonnonarvojen hei ken tä mi sen takia sekä koska melumallinnokset on tehty epäluotettavasti, vas toin ohjeita, ei tuulivoimaloita tule sijoittaa suunnitelluille paikoille vaan niin kauas asutuksesta, että melurasitus ja sitä kautta ihmisten terveyden vaa ran ta mi nen voidaan välttää. LAUSUNNOT Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pihtiputaan kunnan ter vey den suo je luvi ran omai sel ta ja erityisesti linnustovaikutuksia koskeva lausunto Keski Suo men ELY keskukselta. Terveydensuojeluviranomainen on antanut lau sun non ja Keski Suomen ELY keskus Terveydensuojeluviranomaisen lausunto Lausunnossa on eri lähteisiin viitaten kuvattu tuulivoimalameluun liittyviä eri tyis piir tei tä ja melumallinnukseen liittyvää epävarmuutta. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syn tyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyy pillis tä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taa juuk sien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koe taan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla ää nen pai ne tasol la. Lisäksi on huomioitava, että rakennusten ääneneristävyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin keskikorkeilla tai korkeilla taa juuksil la. Tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edesauttavat melun kulkeutumista

18 Raahen Kopsassa on tuulivoimaloista johtuvien meluvalitusten johdosta suo ri tet tu melumittauksia. Sisä ja ulkomelua tutki mm Työterveyslaitos välisenä aikana.8 Mittaus suoritettiin asuinrakennuksessa n. 1,5km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaavan kaavaselostuksen melumallinnuksen mukaan ao kiinteis töl lä melun tulisi olla selvästi alle 35 db. 9 Melumallinnus on tehty 17 tuu li voi ma lal le WindPRO ohjelmalla. Edellä mainitun raportin8 perusteella 38:sta onnistuneesta ulkomelumittausjaksosta mitattiin yli 35 db (LAeqT) tu lok sia 27 kertaa. Mittaus tehty kiinteistöllä kun voimaloista on käytössä vas ta 7 kpl Hiljattain käyttöönotetusta Luhangan tuulivoimapuiston meluhaitoista on teh ty valitus paikalliselle rakennus ja ympäristölautakunnalle. Kuten myös al ku vuo des ta 2015 käynnistyneestä Jäneskeitaan tuulipuistosta Siikaisissa. Tuu li voi ma me lus ta johtuvia valituksia on käsitelty pitkään myös Ha mi nassa. Meluongelmia on ilmoitettu olevan lisäksi Vaasan Öjessa, Huittisten Pah kion vuo res sa, Merijärvellä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kortesjärvellä, Porin Peit toos sa, sekä Inkoon Barösundissa. Kuten edellä on todettu, on tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voi ma loi den aiheuttaman todellisen melun välillä ristiriita. Melu näyttäisi ole van nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voi makkaam paa ja leviävän laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olettaa. Osa syy tähän voi olla, että voimaloiden valmistajien antamat melun läh tö ta so ar vot ovat väärin tai valmistajat eivät luovuta esim. lii ke sa lai suuteen vedoten riittävästi tietoa voimalan melusta. ISO standardiin perustuvat melumallit ovat liian yksinkertaistettuja ei vät kä huomio erilaisia sääolosuhteita11. Mallit toimivat Panu Maijalan mu kaan vain muutaman sadan metrin päässä voimalasta.7 Melumallin doku men taa tios sa todetaan, että mallinnustulosten epävarmuus on + 3dB aina ki lo met rin etäisyyteen saakka tätä suuremmille etäisyyksille epävarmuutta ei ole edes annettu.. Ruotsissa Uppsalan yliopiston tutkimuksissa mitattiin kahden vuoden ajan tuu li voi ma lan melun leviämistä kahdessa eri kohteessa. Mittaustuloksia verrat tiin ISO etenemismallin mukaiseen melumalliin ja todettiin sen aliarvioivan tuloksia noin 5dB. Jaksollista sykintää tai merkityksellistä sykintää eli amplitudimodulaatiota ei melumalleissa huomioida lainkaan, vaan sen oletetaan Ym pä ris tö hal linnon ohjeen 4/2014 mukaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan an tamaan takuuarvoon. Tämä on Siposen mukaan virheellinen tulkinta, sillä takuu ar vo annetaan ainoastaan standardisääolosuhteille. Ne sääolot, joissa mer ki tyk sel lis tä sykintää esiintyy erityisen usein, eivät kuulu stan dar di sääolo suh tei siin.11 Em Uppsalan yliopiston pitkäaikaisissa mittauksissa jak sottais ta sykintää esiintyi 400m etäisyydellä tuulivoimalasta 30% ja 1000m etäi syy del lä 18% mitatusta ajasta.

19 Panu Maijalan mukaan mm amplitudimodulaatioon (merkityksellinen sy kintä) ilmiönä vaikuttaa tuulivoimalan lavan muodon lisäksi paikalliset tuu liolo suh teet. Amplitudimodulaatio on Maijalan mukaan mallinnettavissa kun em. seikat tunnetaan. Denis Siponen, DI (Akustiikka D.Siponen Ky) on antanut Ilosjoen tuu li voima la alu een FCG Oy tekemästä päivätystä melumallinnuksesta päivätyn asiantuntijalausunnon. Siponen on todennut me lu mallin nuk ses sa virheitä ja puutteita: Melumallinnuksessa ei ole käytetty Siposen mukaan tuulivoimaloiden lai teval mis ta jien antamia lähtömelun takuuarvoja LWAd. Sen sijaan on käytetty ää ni te ho ta soa Lwa, joka ei Siposen mukaan kuvaa tuulivoimalan melun tasoa ja johtaa liian suuriin melutasoihin altistuvissa kohteissa. Samaa Lwa arvoa on käytetty myös Nord2000 melumallinnuksessa. Melumallinnuksiin ei ole liitetty mallinnuksessa käytettyjen tuu li voi ma lamal lien teknistä dokumentaatiota josta voisi tarkistaa tuulivoimalamallin 1/3 ok taa veit tain takuuarvotason LWAd. Mallinnuksissa käytettyjen tuulivoimaloiden mahdollista kapeakaistaisuutta tai merkityksellistä sykintää ei ole selvitetty eikä huomioitu. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu laskennan epävarmuutta. Asia on Sipo sen mukaan tärkeä sillä epävarmuuden huomioimatta jättäminen johtaa vir heel li seen melumallinnuksen tulosten tulkintaan. FCG Oy ei ole Siposen mukaan melumallinnuksessaan huomioinut lainkaan maas ton muo to ja, vaikka se vaaditaan ympäristöministeriön 2/2014 oh jeistuk ses sa. Asumisterveysasetuksen 545/ on annettu asunnon tai muun oles kelu ti lan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen melulle toi men pi de ra jo ja. 3.mom mukaan Yöaikainen (klo 22 7) musiikkimelu tai muu vas taa va mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taus ta me lusta, ei saa ylittää 25 db yhden tunnin keskiäänitasona LAeq,1h (klo 22 7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen. Pieni eli ma ta lataa jui sel le melulle on Asumisterveysasetuksessa annettu lisäksi tar kem mat yöajan toimenpiderajat, jotka koskevat nukkumiseen tarkoitettuja ti lo ja. Lausunnossa on esitetty seuraavaa: Suunnitellut tuulivoimalat ovat kokoonsa nähden lähellä asutusta, lä him millään vain n 1km päässä. Kun huomioidaan edellä ja aiemmissa lau sun nois sa mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät eri tyis piir teet, melumallien epävarmuustekijät sekä kokemusperäinen ja mitattu tieto me luhai tois ta riski siihen, että voimaloista aiheutuu häiritsevää tai jopa ter veyshait taa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta lähialueen asutukselle on olemas sa. Melumallien lähtötietoina tulee käyttää Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mu kai ses ta voimaloiden äänitehotason takuuarvoja. Hakijan tulee antaa selvi tys siitä onko hakemuksen melumallinnuksissa käytetty äänitehotason lähtö ar vo valmistajan ilmoittama takuuarvo. Tarvittaessa me lu mal lin nuk set tu

20 lee tehdä uudelleen. Tuulivoimaloiden toimittajalta tulee pyytää selvitys valitun voimalatyypin me lun kapeakaistaisuudesta ja merkityksellisen sykinnän esiintymisestä. Voi ma la tyy pin melupäästöjen erityispiirteet tulee huomioida me lu mal linnuk sis sa Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Melumalleissa tulee tuoda selkeämmin esille mallien epävarmuus tai vir hemar gi naa li. Näin mallien tuloksia on helpompi arvioida. Ympäristölupaehtoihin tulee lisätä vaatimus tarvittaessa teettää ul ko puo linen ja asiantunteva melumittaus Ympäristöhallinnon 4/2014 Tuu li voi ma loiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa mukaisesti. Melumittaus tu lee suorittaa tarvittaessa myös asuinrakennuksen sisätiloissa em ohjeen sekä Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisesti. Melumittauksen suun nitte lu tai seurantaryhmässä tulee olla ainakin ympäristönsuojelun ja ym pä ristö ter vey den huol lon viranhaltijat edustettuna. Ympäristölupaehtoihin tulee lisätä vaatimus tuulivoimaloiden melutason (noi se mode säätö) laskemiseksi tarvittaessa, esim kun epäillään tai on todet tu meluohjearvojen ylitys tai melusta johtuva terveyshaitta. Tuu li voi malat tulee olla siten säädettävissä, että niiden melutasoa voi säätää tuulen suun nan ja nopeuden mukaan suhteessa häiriintyvään kohteeseen. Voi ma loiden melupäästöjen laskeminen voi olla tarpeen myös mikäli esiintyy sää olosuh tei ta jotka edesauttavat melun leviämistä normaalia laajemmalle tai aiheut ta vat erityistä häiriötä. Esim kun on riski inversio ilmiön esiin ty mi seen. Tarvittaessa tuulivoimala tai voimalat tulee pysäyttää määräajaksi mi kä li meluhaittaa ei voi muutoin poistaa. Esimerkiksi mikäli tuulivoimalat ai heutta vat jatkuvaa untahäiritsevää melua öisin. Edelleen siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asutuksesta tai pois ta mal la lähellä asutusta olevat voimalat voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää merkittävästi. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvit tä mi nen ja poistaminen on hankalaa ja kallista. Erityisesti tuu li voi ma lat nro 9 ja 6 ovat lähellä asutusta ja niiden poistamista tai siirtoa on syytä harki ta. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto Keski Suomen ELY keskus on lausunnossaan esittänyt seuraavaa: ELY keskus on ottanut tuulivoimahankkeen linnustovaikutuksiin kantaa aikai sem min Pihtiputaan kunnan llosjoen tuulivoimaosayleiskaavan yh tey dessä. ELY keskuksen lausunto pohjautuu lausuntopyyntömateriaalin lisäksi mui hin kin llosjoen tuulivoima alueen osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tuo tet tui hin selvityksiin ja arviointeihin, joissa on tuotu esiin tietoja alueen lin nus tol li ses ta merkityksestä ELY keskus on llosjoen tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta antamassa

21 lau sun nos sa todennut, että tehtyjen selvitysten perusteella tuulivoimalat aiheut ta vat mm. törmäysriskin hankealueen tuntumassa mahdollisesti pe si ville sääksille. Tähän viittaavat myös muistutusten yhteydessä esiin tuodut havain not sääksien lentoreiteistä. Esimerkiksi voimaloiden uu del leen si joit telul la ei tässä tapauksessa todennäköisesti voida pienentää aiheutuvaa riskiä, mut ta hankkeen yhteydessä esitetyt lieventämistoimenpiteet (Faunatica : Kalasääskireviirin huomioon ottaminen Pihtiputaan llosjoen tuuli voi ma hank kees sa suunnitelma lieventävistä ja korvaavista toi men pi teistä.) on ELY keskuksen näkemyksen mukaan syytä toteuttaa, mikäli hanke to teu tuu. Hankealueen kautta kulkee huomattavaa maa ja merikotkamuuttoa, minkä vuok si tuulivoima alueesta voi aiheutua ELY keskuksen näkemyksen mukaan törmäysriski näille alueen halki kulkeville suurille petolinnuille. ELY kes kuk sen näkemyksen mukaan llosjoen tuulivoimahankkeen kot kamuu tol le aiheutuvien haittojen todennäköisyydestä ja merkittävyydestä ei ole varmuutta, koska maa ja merikotkien kyvystä havaita ja väistää tuu livoi ma loi ta on varsin vähän tietoa. ELY keskus on edellyttänyt llosjoen kaava hank keen yhteydessä esitettäväksi hankkeen mahdollisia haitallisia vai kutuk sia lieventäviä toimenpiteitä. Pihtiputaan kunnan hyväksymään kaavaan liit ty väs sä kaavaselostuksessa on mainittu linnustovaikutusten lieventämistä kos ke vas sa osassa, että mikäli rakentamisen jälkeen havaitaan arvioitua suurem pia linnustoon kohdistuvia törmäyshaittoja, voidaan törmäyksiä eh käis tä voimalakohtaisilla varoitusjärjestelmillä. ELY keskuksen nä ke myk sen mukaan kaavahankkeen pohjalta jää epäselväksi, kuka arvioi tai miten määri tel lään "arvioitua suuremmat vaikutukset'', varsinkin kun otetaan huo mioon törmäysten ja törmäyskuolemien hankala todennettavuus. Lausuntopyynnön yhteydessä toimitetussa muistutusmateriaalissa kiinnittää eri tyi ses ti huomiota hankealueelta tai sen tuntumasta tehdyt kotkahavainnot. ELY kes kuk sen tiedossa olevat havainnot Koliman alueelta osaltaan tu ke vat liitteissä esiin tuotuja havaintoja. ELY keskuksen näkemyksen mukaan edellä esitetyn perusteella llosjoen tuu li voi ma hank kees ta voi aiheutua haitallisia vaikutuksia alueen halki kulke vaan maa ja merikotkamuuttoon. Lisäksi on mahdollista, että hanke voi ai heut taa paikallisille merikotkille haitallisia vaikutuksia lisäämällä riskiä tör mä tä tuulivoimaloihin. Haitallisia vaikutuksia voidaan mahdollisesti lieven tää ottamalla käyttöön kaavan yhteydessä esitetty voimalakohtainen varoi tus jär jes tel mä. Ympäristölupahakemusvaiheessa esiin noussut havaintomateriaali alueen pai kal li sis ta kotkista osoittaa, että linnusto on dynaamisessa muutostilassa ole va kokonaisuus. Suurten petolintujen havainnointi on ollut ELY kes kuksen näkemyksen mukaan hankevalmistelussa riittävää, mutta linnustossa voi tapahtua olennaisia trendinomaisia muutoksia lyhyelläkin aikavälillä. Li säksi linnustossa on usein normaalia