Alkusanat. Opas on sinulle ilmainen, eikä velvoita tai sido sinua mihinkään!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkusanat. Opas on sinulle ilmainen, eikä velvoita tai sido sinua mihinkään!"

Transkriptio

1 1 Kalastusopas 2015

2 2 Alkusanat Tämän oppaan tarkoitus on antaa uudelle harrastajalle mahdollisuus helpompaan aloitukseen harrastuksen parissa. Samalla opas toivottavasti antaa vinkkejä ja/tai ideoita kokeneimmille kalastajille. Oppaan teksti on kirjoitettu mahdollisimman yksinkertaisesti. Tekstiä on pyritty jaottelemaan otsikoiden alle, joka toivottavasti hieman selkeyttää kaiken tuon tiedon sisäistämistä. 80/20-sääntöä soveltamalla voidaan arvioida, että 80 % vesistön kaloista ui 20 % alueella vesistöstä. Todennäköisesti suhdeluku on vielä epätasaisempi, mutta toimii hyvin tässä yhteydessä. On hankalaa arvata missä tavoittelemasi kala on kullakin hetkellä. Minkä värisen vieheen valitsen? Onko se suurlahna syömässä tähän aikaan? Osaatko tämän oppaan luettuasi päätellä kaikki tarvittavat asiat? Osaatko lukea järveä ja luontoa ja varmistaa hyvän saaliin? Et varmaankaan, mutta saat hyvin todennäköisesti parannettua saalismääriäsi ja todennäköisyyttäsi saada oman ennätyskalasi. Hyvän saaliin voit saada mistä päin järveä tahansa millä tahansa syötillä. Saattaa olla ettet edes tarvitse syöttiä. Tieto on kuitenkin valtaa ja voi säästää monta nolla-reissua matkaltasi. Opas on pintapuolinen katsaus kalastukseen ja jos olet todella kiinnostunut, kannattaa etsiä lisää tietoa juuri siitä kalastusmuodosta ja/tai lajista, joka sinua kiinnostaa. Ja mikä tärkeintä, lähde kalaan! Opas on sinulle ilmainen, eikä velvoita tai sido sinua mihinkään! Mukavaa, että päätit tutustua tekstiin, se osoittautuu varmasti vaivan arvoiseksi.

3 3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Alkusanat... 2 Sisällysluettelo... 3 Yleistä... 4 Vetouistelu... 6 Jigikalastus... 7 Ahven... 8 Hauki Kevät Kesä Syksy Vieheet Hauen uistelu Jerkkikalastus Kuha Kevät Kesä Syksy Kuhan Uistelu Kuhan Vertikaalijigaus Loppusanat... 18

4 4 Yleistä - Kirkas vesi ja auringonpaiste vaativat tummempia uistimia. - Järvissä kaloja kannattaa etsiä virtaavan ja seisovan veden rajalta, esim. laskevan puron kohdalta. Rannalla olevat lumpeikot ja kaislikot ovat myös hyviä paikkoja. - Kalat asettuvat virtaavissa vesissä naama vastavirtaan päin, sillä ravinto tulee sieltä. Virrassa oleminen kuluttaa kuitenkin paljon energiaa, joten kalat menevät usein sivuttain virran viereen, josta ne etsivät saaliit virrasta. Tyvenen ja virran rajan kohdalta kannattaa tavoitella kaloja. Tämän lisäksi kokeilemisen arvoisia ovat kaikki pienet ja suuremmat esteet, jotka rikkovat veden normaalin virtauksen, kuten oksat, karikot, rannan ulokkeet yms. - Tyynet kohdat virran keskellä voivat olla syvänteitä ja ne kannattaa myös käydä tarkkaan läpi. Pyörteet, joissa vesi voi jopa virrata takaisinpäin, voivat merkitä kuoppaa veden pohjassa ja niitä ei kannata jättää kokeilematta. - Kalan vetäessä uistimen ja siiman puskaan (=lumpeikko, kaatunut puu yms.), anna sille hieman painetta ja koita saada sieltä ulos. Jos tämä ei toimi, koita antaa siiman löystyä kokonaan. Hyvällä onnella kala luulee, että on päässyt vapaaksi ja lähtee omin avuin pois puskasta ja saat tapella avovedessä lumpeiden sijaan. - Suoraviivainen kelaus ei ole yhtä kiinnostava kuin vaihteleva kelausnopeus. Vaihtelevalla kelausnopeudella uistin saadaan vaikuttamaan loukkaantuneelta tai sairaalta, jolloin se on helpompi ja näin ollen myös parempi saalis pedolle. Kala ei halua tuhlata energiaa enempää kuin on pakko saaliin saamiseksi. - Petokalan löytää usein tuulen puoleiselta rannalta, sillä tuulen mukana sinne kulkeutuu pikku eliöitä ja niiden perässä pikkukaloja. - Petokaloista varsinkin hauki valitsee mielellään saaliikseen ravintokalojen suuria yksilöitä, joten isompien vieheiden kokeilu voi olla hyvä ratkaisu. Kala ei halua tuhlata energiaa metsästykseen, se syö mieluummin yhden ison kuin 7 pientä kalaa. - Kala näkee vaapusta usein ensin sen vatsan ja kyljet, joten niiden väriin kannattaa kiinnittää huomiota. - Vieheen väriksi kannattaa ensin valita kyseisen lajin yleisimpien saaliskalojen värejä, eli ns. luonnollisia värejä. - Luonnollisten värien pettäessä kannattaa siirtyä ärsytysväreihin. Näitä ovat mm. firetiger, ambulanssi ja papukaija. - Vieheen värin valinta voi joskus tuntua hieman hankalalta. Tärkeintä olisi opetella käyttämää niitä värejä, joita tavoittelemasi kalat arvostavat. Tämä vaihtelee vesistöstä toiseen, vuodenajan mukaan, kellon ja sään mukaan. - Huonolla syönnillä kannattaa kokeilla pieniä uistimia. Toinen hyvä keino on kokeilla ärsytysväriä vieheessä. - Vaapun tarkoituksena on yleensä näyttää saaliskalalta mahdollisimman paljon. - Lusikkauistimen kalastavuus perustuu siihen, että se ui kuin haavoittunut kala. - Uistimen värähtelyn tarkoitus on tuoda kala vieheen viereen tarkastelemaan sitä. Kuha ja ahven tutkivat uistinta yleensä jokusen kymmenen sentin päästä pitkäänkin ennen kuin käyvät kiinni. Tällöin vaihteleva kelausnopeus voi laukaista hyökkäysreaktion.

5 5 - Liian nopea veto saa useimmat lusikat muuttamaan uintiaan, jolloin niiden uintiliike ei ole enää niin tehokas. - Lippauistimen liike ja värähtely olisi tarkoitus saada vaikuttamaan haavoittuneelta ja/tai kuolevalta kalalta (helppo uhri). Tähän vaikuttaa lipan koko, lippaosan pyörimisnopeus ja pyörimis- ja vetovastus. Onnistumisprosentin voi oikeastaan tarkistaa vain saatujen tärppien pohjalta. - Mitä nopeammin lippaa vedetään, sitä suurempi on sen "kuuluvuusalue". Uistimen vierelle tullut kala iskee kuitenkin mieluiten silloin, kun lipan kynsi tekee pyörähdellessään suunnanvaihdoksia siis melko hitaalla ja vaihtelevalla vetonopeudella. Näin ollen on usein hyvä ratkaisu saada kalat innostumaan vetämällä viehettä välillä hieman nopeammin ja saada ne iskemään hiljentämällä vauhtia. - Välillä kalat puraisevat ajaakseen muita pois alueeltaan, varsinkin ajaakseen muut pois kutualueelta, mutta myös reviiriltään. - Petokalalle on elintärkeää käyttää kylkiviiva-aistia. Se aistii sillä muutoksia ja eroavaisuuksia ympäristössä. Petokalan on esimerkiksi helppo huomata parvesta eronnut kala jos se on edes jossain määrin lähellä petokalaa. Parvikala on hyvin suojaton ja neuvoton joutuessaan erilleen laumastaan. Se alkaa usein pyörimään edestakaisin pienellä alueella ja on näin ollen helppo saalis. Etenkin ahven käy näihin eksyneisiin usein kiinni. - Uistimet käyttäytyvät melko eri tavoilla eri vetonopeuksilla. Uinti kannattaa aina tarkistaa ennen kalastusta ja kokeilla miten pysähdykset ja hidastukset vaikuttavat uintiin. Esimerkiksi lähteekö lippa pyörimään kunnolla jos vauhti on hidas pysäytyksen jälkeen. - Uintiin voi vaikuttaa mm. kääntämällä vaapun nokkalenkkiä ylös tai alas, vaihtamalla koukut pienempiin/isompiin, lisäämällä/poistamalla perukkeen, kääntämällä lusikkaa. - Yleisesti ottaen voidaan olettaa, että kylmissä vesissä on parempi käyttää hidasta ja laaja-liikkeistä viehettä, lämpimissä nopeaa ja tiheämpiliikkeistä viehettä. - Kalan käyttäytymiseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä: valo, ilmanpaine, veden paine, ilman lämpötila, veden lämpötila, tuulen nopeus ja suunta. - Veden sameus vaikuttaa suuresti läpitulevan valon määrään. - Pimeimmässä näkyy musta-valkoinen, punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen. eli pimeällä kannattaa käyttää musta-valkoista. - Valon määrän vaihtuminen, pilvet, tuulen voimistuminen ja auringon säteiden saapumiskulma voivat muuttaa äkisti värejä joita kala näkee ja tuhota sen hetkisen timanttiuistimen tehon. Tämä on erityisen hyvin nähtävissä auringon noustessa ja laskiessa, kun auringon säteiden saapumiskulma muuttuu nopeasti. - Kala käy kiinni eri päivinä eri syistä. Näin ollen on hyvä vaihdella uistinta ja etsiä sille päivälle sopivin vaihtoehto. - Kylmässä kalan aineenvaihdunta on hidasta ja se ei saalista läheskään niin paljon kuin lämpöisessä vedessä. - Lusikka on huono valinta todella pilvisellä ja sateisella ilmalla. - Vaappu toimii parhaiten puolipilvisellä ja huonoiten sateisella.

6 6 - Kalat tuntevat ilmanpaineen muutokset mm. kylkiviivallaan ja ovat niille melkoisen mukautuvia. Normaali-ilmanpaine on selkeästi paras kalastuksessa. Mitä suurempi korkea- tai matalapaine, sitä huonommin kalaa usein tulee. - Merellä tuuli vaikuttaa selkeästi vahvemmin kuin sisävesillä. - Tuulen suunnasta löytyy paljon sanontoja ja kansanviisauksia. Tuulen suunnan analysointi on kuitenkin niin jumalattoman vaikeaa, ettei siitä ikävä kyllä kukaan taitaisi kirjoittajan tietojen pohjalta hyötyä. Tärkeintä on oppia miten tuuli vaikuttaa sinun kotijärvelläsi niihin kaloihin joita sinä kalastat. Tai olla kiinnittämättä siihen huomiota. - Merellä tuuli vaikuttaa selkeästi vahvemmin kuin sisävesillä. - Uuden kuun ja Täyden kuun aikaan ahventa ja haukea saa parhaiten. o Eli selkeämmin: kun kuu on puolikas, tulee huonoiten kalaa, uusi kuu on paras kalastusaika ja täysi kuu jää siitä vain hieman jälkeen. - Uusi kuu on paras aika ja täysi hieman heikompi. - Täysi kuu on silloin kuin kuu on maan takana auringosta katsoen. - Veden lämmetessä liian paljon kalat menettävät ruokahalunsa. - Kylläisenkin kalan saa iskemään kiinni, jos onnistuu laukaisemaan siinä oikean vaiston. Tämän voi saavuttaa esimerkiksi vieheen oikealla uinnilla, jonka värinän kala tunnistaa, tuomalla kalan mieleen jokin herkkusaalis lähipäiviltä tai vaikka tarpeeksi ärsyttävällä värityksellä. - Aurinkoinen ilma: hopeiset ja kultaiset vieheet näkyvät todella hyvin, pilvisellä ne muuttuvat lähes näkymättömiksi. - Pilvisellä ilmalla fluerisoivat värit näkyvät todella hyvin. Vetouistelu - Kelaksi soveltuu melkeinpä mikä tahansa kapistus, mutta olisi hyvä tarkistaa että siihen mahtuu ainakin 100m 0,40mm paksuista siimaa, jotta uistelu sujuu sulavammin. - Vavaksi soveltuu ihan perus heittelyvapa, mutta isoja kaloja saalistettaessa tulisi huomioida, ettei vapa ole liian taipuva, jotta kala jää kunnolla kiinni. - Vieheen valintaan vaikuttaa moni asia: mitä vieheitä löytyy, sää, vesistö, vuodenaika, kellonaika, tavoiteltu saalis jne. - Vaapun nokkalenkkiä pystysuoraan ylöspäin vääntämällä sen liike pienenee, ja päinvastoin. - Kylmälle vedelle vieheellä tulisi olla laajempi liike, lämpimälle vedelle kapeampi. - Lusikan tulisi pyöriä muutama kierros toiselle puolelle ja sen jälkeen vaihtaa pyörimissuuntaa. Tällöin se on houkuttelevimmillaan. - Lusikan uintia voi muuttaa vaihtamalla koukun, lisäämällä painon koukkuun tai käyristämällä itse lusikkaa. Tämä voi olla melko vaikeaa ja vaatii kokeilua. Toki voi myös ostaa vaan uuden. - Lipat ovat hyviä vieheitä, mutta niiden kanssa kannattaa varoa siiman kiertymistä. - Tuplauistimella kalastaminen on yllättävän hyvä keino kasvattaa uistelutehoja.

7 7 Jigikalastus - Jigi on yleensä kalan- tai madonmuotoinen. Jigissä on koukku, jossa on painava pää (esim. lyijy) ja pehmeä silikoni (muovi-, kumi- )pyrstö. Paino, pituus, väri, muoto ja tuoksu vaihtelevat. - Jigipää on painotettu niin, että koukku jää kalastettaessa ylöspäin, jolloin viehe ei jää niin helposti pohjaan kiinni. - Yleisin jigikalastuksessa käytetty kela on avomallinen, mahdollisimman ohut siima ja kevyt vapa, tarpeisiin sovellettuna. Karkeana yleisohjeena voidaan ahvenelle pitää 6 jalkaa, kuhalle 7 jalkaa, hauelle 8 jalkaa. - Siiman olisi hyvä olla väriltään vedestä erottuva, jolloin sitä on helpompi lukea. - Jigikalastus tapahtuu pohjan tuntumassa ja tästä syystä se erottuu selkeästi monista muista kalastustavasta. - Voit uittaa jigiä joko kelan tai vavan avulla. Kelauitossa kelataan pari kertaa pohjassa olevaa jigiä, joka nousee kelattaessa ja jonka annetaan tämän jälkeen upota. Toistetaan kunnes jigi on palautunut takaisin. Vapauitossa nostetaan jigiä pohjasta vavan liikkeellä, annetaan sen sitten vajota pohjaan, kelataan löysä siima pois ja aloitetaan alusta. - Jigikalastuksessa voi toki myös kokeilla kaikkea omaa, vaihtele vavan liikkeen nopeutta ja vetokorkeutta. Anna välillä jigin olla pitkään pohjassa paikallaan jne yms. - Joskus tarvitaan useampikin heitto samaan paikkaan, jotta kala innostuu käymään kiinni.

8 8 Ahven Ahven kutee keväällä syvässä vedessä, jolloin sitä kannattaa tavoitella veneestä. Kudun jälkeen ahven siirtyy elämään kesäistä parvielämäänsä. Ahven voi majailla lähes missä tahansa syvyydessä, joten kannattaa kokeilla ja opetella miten kunkin järven ahvenet käyttäytyvät. Vieheellä kalastettaessa ahventa saa parhaiten hieman tuulisella ilmalla. Täyden ja uuden kuun aikaan ahventa saa matalammalta, muulloin syvemmältä. Lokakuusta huhtikuuhun ahven syö melko lailla putkeen keskellä päivää, toukokuusta syyskuuhun on selvästi huomattavissa aamu- ja iltasyönti. Melkoisen hidaskasvuinen laji. Jos ahven ei ole liikkeellä, kannattaa uistinta käyttää pohjan lähettyvillä. Syksyllä vesien viiletessä ahvenet suuntaavat taas syvemmälle. Pieni syötti koukussa voi usein innostaa ahvenen käymään kiinni. Ahvensaaliin huippu on kesällä tunnin pari ennen auringonlaskua ja tunnin pari auringonnousun jälkeen. Ahvenella on kesällä myös kolmas pienempi saalishuippu noin klo.12 päivällä. Ahvenelle kokeilemisen arvoinen väri on punainen. Ahvenet ovat aktiivisia lähes ainoastaan valoisaan aikaan. Ahvenen pyyntisyvyys pienenee illemmaksi mentäessä. Ahven viettää yönsä pohjalla, mutta illalla ja aamulla sitä saa pinnasta. Ahvenen kalastuksessa täysin kirkkaalla ilmalla täky on viehettä parempi. Huono valaistus pilaa lähes koko saaliin. Paras sää lipalla ahventa kalastettaessa on aurinkoinen ilma tai vesisade. Parhaat vieheet ahvenelle ovat jigit, lipat ja pikkuvaaput. Ahven viettää paljon aikaa pohjan tuntumassa, jonka vuoksi jigillä saa usein hyvän saaliin. Kalan koosta ja syönnistä riippuen valitaan jigin tyyppi, väri ja koko. Hyvä idea on aloittaa esim. 7cm toukkajigillä ja muokata jigiä tulosten mukaan. Isompia ahvenia saa parhaiten kalajigillä tai luonnollisesti suurentamalla viehettä. Kutu huipentuu vuodesta riippuen toukokuun lopussa - kesäkuun alussa, veden lämmettyä 5-7 asteeseen. Ahvenet etsivät paikan, jossa on lämmintä vettä ja pysyvät siellä. Ahvenella on pitkä kutuaika. Se alkaa vesien ollessa n.5-7 asteisia ja tapahtuu matalalla. Myöhemmin kutevat isommat ahvenet syvemmällä, jopa 10m syvyydessä. Kutu voi kestää jopa heinäkuuhun asti. Sopivia paikkoja kudulle ovat suojaisa poukama johon aurinko paistaa, isojen kivien läheisyys ja/tai lämmin maalta valuva vesi. Kutuaikaan ahvenet ovat joskus aika nirsoja, joten viehettä, väriä ja kokoa kannattaa vaihdella. HUOM! Itse voi päättää kuinka moraalisesti oikein on kalastaa kuhaa kesken sen kudun. Syksymmällä ahvenet liikkuvat syvemmälle, mielellään pienen kasvuston suojaan. Isommilla vesillä hyviä paikkoja ovat syvänteiden rinteet ja niillä olevat

9 9 matalikot. Ahvenia on hyvä metsästää pilkkien, onkimalla, jigittelemällä tai syvällä uivilla uistimilla. Ahventa tavoiteltaessa hyviä paikkoja ovat kesäaikana virtapaikat, matalikot, jyrkät kallio- tai kivikkorannat, kaatuneiden puiden vierustat, kevyet virtapaikat, selkäkaaret, heinikot, suvannot (= väinä = leveä ja syvä kohta joessa) montun reunalla. Ahven metsästää parvessa, joten sen kalastuksessa on tärkeää löytää parvi, josta saalista voisi saada. Näin ollen on hyvä liikkua ja haravoida paljon alueita, kunnes parvi löytyy ja pysähtyä sellaisen löydyttyä. Keväällä ja syksyllä ahventa kannattaa tavoitella syvemmältä juuman (syvänne) reunamilta. Pimeän tultua parvi harvenee hieman ja ahvenet siirtyvät yksittäin pohjaan odottamaan parempaa päivää. Ahvenella on hyvin kehittynyt värinäkö ja se käyttää sitä hyväkseen saalistaessaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vieheen värillä on merkitystä ja että ahven ei saalista juurikaan pimeällä, jolloin väritkään eivät erotu hyvin. Lämpimänä ja tyynenä iltana ahventa saa hyvin ihan pinnasta. Syksyllä ei ole enää niin selvää eroa aamu- ja iltasyönnillä. Pienet vaaput ovat todella hyvä vaihtoehto ahvenelle. Muiden vieheiden tavoin, ne toimivat parhaiten kun vaihtelet vetonopeutta, pysäytät välillä, nyit siimasta tai vedät vavalla. Ahven ei ole sulava liikkeissään ja iskee helposti ohi jos vieheen liike on liian voimakas. Parhaiten toimivat tiheä- ja kapeauintiset vieheet, varsinkin helteillä. Luonnonväreistä suosituimpia ovat varmaankin raidallinen ahvenkuvio ja muikkua tai särkeä muistuttava hopeahko. Lämpimillä ilmoilla kannattaa kokeilla punaista ja/tai keltaista.

10 10 Hauki Aurinkoisella ja vesisateella lippa on hauelle todella toimiva. Hauet ovat selkeästi aktiivisimpia valoisaan aikaan. Tuulen voimistuessa haukea kannattaa tavoitella syvemmältä. Haukea tulee vieheellä parhaiten 1 5 m/s tuulella, eli melko tyynellä ilmalla. Karkeasti arvioituna haukisaaliin määrä nousee koko ajan ilman lämmitessä nollasta kohti 20 astetta. 20 asteen ylittyessä saalismäärät alkavat hieman heikkenemään. Hauen lempilämpötila on 14 astetta. Suuret hauet on saatu hieman viileämmästä vedestä, keskiarvolta n.13-16c. Kesällä hauki on usein tuulenpuoleisella rannalla, syksyisin päinvastoin joskus jopa tuulensuojassa. Sumuinen keli on hyvä haukiaika kesällä ja alkusyksystä, muulloin kehnompi. Hauen kalastuksessa täysin kirkkaalla ilmalla elävä täky on viehettä parempi, uistin toimii paremmin hieman pilvisemmällä säällä. Huono valaistus pilaa lähes koko saaliin. Hauki pyrkii syömään n.10 15% sen koosta olevia saaliita. Hauki suosii tyynempää ilmaa kuin ahven. Lusikassa on hyvä olla näkyvä helmi tai piirretty silmä, hauki erottaa sen ja se voi laukaista syönnin. Kevät Kaikki kuukaudet alla ovat vain arvioita. Maaliskuussa alkaa pikku hiljaa liikkumaan kohti kutupaikkoja. Valon määrä lisääntyy, mutta kalaa tulee silti melko heikosti. Huhtikuussa vesi pikku hiljaa lämpenee. Tällöin voi jo hakeutua laskuvesien lähettyville ja ruohikkojen lähistöön, samalla hauet alkavat pikku hiljaa jo olla kutupaikoissaan. Toukokuussa jäät usein lähtevät ja samalla hauet kutevat. Ennen kutua ne eivät ole liian innostuneita syömään, mutta sen jälkeen syövät koko talven edestä. Hauet aloittavat kutunsa noin 5-6 asteisessa vedessä, ensimmäiset vielä jäiden ollessa tallella. HUOM! Itse voi päättää kuinka moraalisesti oikein on kalastaa kuhaa kesken sen kudun. Kudun loputtua hauki tankkaa ihan tuhotonta tahtia, yleensä järvien juuri sulaessa/sulettua. Tällöin syönti tapahtuu pääasiassa matalissa vesissä. Vedet ovat tällöin vielä viileitä ja hauki tarvitseekin pitkän ajan sulatellessaan ruokaa. Haukia löytää usein kaislojen keskeltä, kun uudet kaislat eivät vielä ole kasvaneet, mutta hauki on jo kutenut. Näiden haukien narraamisessa

11 11 kokeilemisen arvoisia ovat pinnalla hyppivät uistimet, kuten popperit. Myös pinnassa uitettavat vaaput ja jigit ovat toimivia. Sulattelu voi kestää isoilla hauilla jopa 2 viikkoa. Tämän jälkeen se suuntaa muiden kalojen kutupaikoille tankkaamaan uudestaan. Keväällä kudun jälkeen hauen tavoittaa mistä tahansa paikasta, jossa vesi on lämpimämpää kuin muualla; matalat lahdet, virtaavat salmet, jokien suut. Keväällä kokeilemisen arvoisia värejä ovat sininen, vihreä ja ambulanssi. Kesä Alkukesällä hauki syö pitkälti aamuisin ja iltaisin. Kesäkuussa rannalta saa runsaasti pientä, joskus isoakin haukea. Isompia kannattaa yleensä tavoitella syvemmältä. Hauki on paikassa, josta sille löytyy ravintoa. Haukisaaliin huippu on kesällä tunnin pari ennen auringonlaskua ja tunnin pari auringonnousun jälkeen. Isot hauet ovat heinäkuun helteillä pohjalla tai harppauskerroksessa. Pieniä saa paljon rannan kasvustojen suojista. Myös laskevat joet ovat hyviä paikkoja. Elokuu on kuin heinäkuu, vedet viilenevät hieman ja haukea saa joskus jopa paremmin. Isot hauet ovat syvänteiden rinteillä, karikoiden lähistöllä tai harppauskerroksessa. Kesällä kokeilemisen arvoisia värejä ovat kultainen, kuparinen, sininen, punakeltainen tai vihreä. Kesällä hauki syö aamulla reippaasti aikaisin, hieman iltapäivällä ja taas kunnolla ennen auringonlaskua. Pimeällä sitä on turha tavoitella. Kesäiltojen reissuilla kannattaa tavoitella haukea pinnasta. Keskellä päivää kannattaa tavoitella kalaa syvältä, esimerkiksi syvänteistä tai niiden rinteiltä. Elokuun puoliväliin saakka vesi lämpenee. Samassa tahdissa vieheen liikkeen tulisi kasvaa ja nopeutua. Uistelussa vaaput ovat parhaita. Heittelyssä ne ovat alkukesästä hyviä, sitten nousevat lusikat ja lopulta lipat ja jigit parhaiksi. Hauki oleilee pyrstö aurinkoa kohden. Kannattaa heittää kohti aurinkoa, jolloin uistin tulee hauen takaa. Se on tietoinen lähestyvästä vieheestä ja nähdessään sen käy vimmatusti kiinni, jos viehe on valittu oikein.

12 12 Syksy Syksyllä hauki alkaa syömään enemmän keskellä päivää, kun valoa on niukemmin. Syksyllä kannattaa painottaa isompiin vieheisiin haukea tavoitellessa. Syyskuussa isojakin haukia löytyy matalalta ja se on todella hyvää saalisaikaa. Hauet tankkaavat talven varalle eivätkä ole liian nirsoja. Lokakuussa hauet vetäytyvät syvemmälle ja liikkuvat vähemmän. Ne käyvät vieheeseen kiinni, mutta sitä kannattaa liikuttaa hitaampaa. Syyskaudella haukea tulee sekä kevään, että kesän ottipaikoilta ja hauki liikkuu laajalti. Vesien viiletessä enemmän, hauet siirtyvät kalastamaan rannoille, jossa vesi on n.14asteista. Vesien viiletessä alle 10 asteen hauet alkavat siirtymään takaisin syvemmälle. Syksylle hyviä värejä ovat: sininen, hopea, ambulanssi, vihreä. Syksyn edetessä vieheen valinta hankaloituu. Syyskuussa lipat voi yleensä unohtaa, tämän jälkeen jigit. Lusikat alkavat heikentyä vesien viiletessä 10 asteen alapuolelle ja sen jälkeen kannattaa kokeilla vaapuilla. Vieheet Nälkäinen hauki syö melkein mitä vain. Haaralippajigit eli spinnerbaitit ovat erinomaisia hauen kalastukseen. Niitä voi käyttää tasaisesti kelaten, niillä voi kalastaa kuin jigeillä eivätkä ne tartu ruohikkoon niin helposti kuin muut vieheet. Jättijigit toimivat hyvin isojen haukien naaraamiseen ja niillä voi kätevästi heittokalastaa syvältä. Pintavaaput toimivat tyynellä ilmalla matalassa vedessä. Ne vaativat kalastajan aktiivista osallistumista. Ruohikkouistimissa on jonkinlainen suoja koukun (koukkujen) edessä, jotta niillä voidaan kalastaa "hyvin" kaislojen ja lumpeiden keskellä jäämättä ihan koko ajan niihin kiinni. Hauen uistelu Hauet ovat reviiritietoisia, mutta samalta alueelta löytyy usein muitakin haukia, joten saalispaikan ympäristö kannattaa koluta. Hauen reviiri on melko pienehkö. Hauelle isot vaaput ovat toimivia. Värinä voi usein luottaa sinisävyisiin, tummissa vesissä musta-punaisiin. Keväällä ja syksyllä hauen löytää matalasta. Kesällä ja ihan loppusyksyllä hauet löytyvät syvemmältä.

13 13 Välillä kannattaa antaa uistimen vajota pohjaan tai ihan sen lähelle ja sitten jatkaa uistelua. Keväällä kannattaa suunnata rannan tuntumaan. Isohkoa vaappua uistellaan hiljalleen ja siinä on hyvä olla iso uinti. Kesällä syvältä ja/tai harppauskerroksesta särkiparvien perästä. Kannattaa kokeilla tuulen puoleista rantaa (eli se ranta minne vesi kulkeutuu tuulen mukana). Tyynen puoleiselta rannalta kannattaa kokeilla hieman syvemmältä (se toinen ranta). Auringon nousun ja laskun aikana ottavin väri voi vaihtua nopeasti ja värillä on väliä. Aloita värikokeilu luonnollisella värillä, kuten sini-hopea tai musta-hopea. Jos kalaa ei tule, vaihda ärsytysväriin, kuten ambulanssi tai papukaija. Jerkkikalastus Jerkki on yleensä suurehko uistin, jossa ei ole nokkalevyä ja se on tarkoitettu pääasiassa haukien kalastukseen. Nokkalevyttömiä vieheitä, joita pitää osata uittaa, jotta niillä saa kunnolla kalaa. 2 eri tyyliä kalastaa. Lyödään vapa vettä kohden, jolloin jerkki ottaa spurtin. Nostetaan vapa suoraksi, kelataan löysä siima kelalle ja toistetaan. Toinen tapa on tehdä 1-3 nopeaa kämmenkierrosta, pidä tauko ja toista. Vaihteleva kelausnopeus ja vavan nykäykset antavat nokkalevyttömälle Jerkille uinnin. Jerkit ovat yleensä yli 10cm pituudeltaan ja painoltaan yli 30g ja vaativat raskaammat kalastusvälineet. Siiman tulee olla riittävän paksu suhteessa Jerkkiin, jottei se katkea heitettäessä ja peruketta tulisi käyttää haukien melko vihaisten hampaiden vuoksi. Hyrräkela on paras valinta, sillä avokelalla kalastettaessa siima sotkeentuu helpommin nykivän kalastustavan muodostaessa löysää siimaa. Jerkit voidaan jakaa kahteen ryhmään sukellus- ja liukujerkkeihin. Sukellusjerkit nimensä mukaisesti sukeltavat nykäistäessä. Liukujerkit taas liukuvat vuorotellen eripuolille ja kelattaessa suoraan, ne tekevät laajaa sivuttaisliikettä. Jokainen jerkki ui omalla tavallaan, joten jokaisen kohdalla tulisi opetella oma uittotekniikka veneen tai laiturin vierellä ennen heittelyä.

14 14 Kuha Kuha tarvitsee lämmintä vettä kasvaakseen kunnolla ja optimaalista astetta ei kaikkialla edes saavuteta vuosittain. Kuha liikkuu talvellakin paljon ja ammattikalastajien kuhasaaliista suuri osa tulee jäiden aikaan verkoilla. Kuha viihtyy talven syvänteissä ja pyörii siellä. Kuha liikkuu parvissa ja parvi liikkuu usein hitaasti. Kuha käy laiskasti kiinni ja sen otti voi olla vaikeaa huomata. Se seuraa viehettä pitkään ja pure leppoisasti kiinni ja jatkaa matkaansa. Kuha myös tulee kelattaessa rauhallisesti veneen vierelle, jossa se usein vasta alkaa tappelemaan. Kevät Kuha kutee vasta n asteisessa vedessä, toukokuun lopussa tai kesäkuussa. Ne kutevat savi- tai kovalla pohjalla. Yleisimmät paikat ovat karikot, salmet, rannat, niemien sivustat ja lahdet, joissa vettä 1-4m. Poikaset alkavat liikkumaan noin viikon sisällä ja tänä aikana koiraat vartioivat mätiä. Kuha kutee samoilla paikoilla vuosittain ja on tällöin helpoiten löydettävissä ja kalastettavissa. Sameissa vesissä räikeät värit toimivat kutukautena. Lusikka, jigi ja vaappu kaikki antavat saalista. Viehekalastus antaa parhaan tuloksen kudun ollessa lopullaan tai jo ohi. Koiraat iskevät vieheeseen kuin tunkeilijaan, kun ne suojaavat pienokaisiaan. HUOM! Itse voi päättää kuinka moraalisesti oikein on kalastaa kuhaa kesken sen kudun. Parasta kalastaa jigillä. Sirppipyrstöinen n.5-14cm toukka- tai matojigi tai hieman pienempi kalajigi (Samoja, joilla saa isompia ahvenia). Värejä kannattaa olla paljon erilaisia, sillä kuhan mieltymykset voivat vaihdella suuresti. Painopäänä parhaiten toimii yleensä värjäämätön pää. Päänkin väriä voi vaihtaa ja se voi joskus olla hyvin toimiva ratkaisu. Kuhaa voi alkaa jigitellä heti jäiden lähdön jälkeen. Huippu on toukokuun ja kesäkuun vaihteessa. Loppuu kesäkuun loppua kohden. Kalasta keväällä rauhallisesti pohjan tuntumasta. Nykäise jigiä hieman ylöspäin ja kelaa tyhjät pois. Usein kuha käy kiinni aivan veneen vierestä. Jigiä kannattaa pienentää huonolla syönnillä. Myös painopäätä voi yrittää pienentää jos on tyyntä, jolloin jigiä voi pomputella hitaammin silti säilyttäen tuntuman siihen. Vaaput ja lusikat ovat myös toimivia, joskus jopa parempiakin. Ne pitää vain saada myös sinne pohjan tuntumaan. Kuhaa etsiessä kannattaa heitellä yhdessä paikassa rauhassa, jotta tuntuma jigittelyyn pysyy. Kun löydät kuhan, voit hyvällä todennäköisyydellä olettaa siellä olevan niitä enemmänkin.

15 15 Kuhat aloittavat ravintotankkauksen kudun jälkeen. Jigi on tässä vaiheessa ihanteellinen haettaessa kuhaa pohjasta. Kesä Kesäkuun alusta jigitellään kutupaikkojen lähistöltä, mutta juhannusta kohden kalat siirtyvät selkävesille ja tankkausvaihe on päällä. Vesien lämmetessä kuhat siirtyvät syvänteisiin ja väliveteen. Syönti alkaa usein jo iltapäivällä syvänteiden reunoilta. Kuhaa saa kesällä pääosin illalla, yöllä ja aamuyöllä. Mitä tummempaa vesi on, sitä enemmän kuha syö myös päivemmällä, ei kuitenkaan ihan keskellä päivää. Illemmalla aikaan kuhaa on hyvä hakea pinnan tuntumasta ruokailemasta. Sama homma aamulla n.4-7 aikoihin. Kuhat siirtyvät illaksi ja aamuksi pintaan ruokailemaan. Ennen sitä voit kokeilla uistelemalla eri syvyyksiltä missä ne viilettävät. Kuhaa löytyy myös järveen laskevien virtojen vierestä ja monttujen rinteistä. Vieheenä n.12cm kapeahko vaappu, jokaisella lempivärinsä, ainakin perus särjenväri toimii. Leppoisa tahti on hyvä. Heinä- ja elokuussa tuulen päässä olevat lahdet, joet ja niidet suut kannattaa tarkistaa alkuillasta. Heinäkuu on kuhan kannalta paras kalastuskuukausi. 6-12cm voimakasuintinen viehe antaa hyvin saalista. Sama meininki jatkuu niin kauan kuin ilmat pysyvät lämpiminä. Helteiden jälkeen kuhaa kannattaa tavoitella keskeltä järveä. Kalasta illalla hitaasti uitellen pieniä vaappuja. Kuhat hakeutuvat virtoihin ja niiden lähistölle. Isoissa järvissä kapeat virtasalmet (=vuolteet) ovat erinomaisia paikkoja. Etsi näistä paikoista syvänteitä ja kalasta pohjasta. Jigitellä voi hieman nopeampaa vesien lämmettyä. Välivedestä kuhaa on hyvä tavoitella vaapuilla ja perus haukilusikoilla. Syksy Kuhaa saa hyvin heinäkuun loppuun asti, joskus jopa pitkälle elokuuhun, kunnes ne siirtyvät lähemmäs pohjaa ja ovat harvemmin enää pinnassa. Kuten keväälläkin, on syksyllä rauhallinen tahti valttia. Syksyllä kuhaa tulee jo heikosti. Syvänteiden rinteiltä ja vedossa voi saada hyvääkin tulosta, mutta yleisesti heikompaa syöntiä kuin kesällä. Syksyllä kannattaa hakea kuhaa pohjan tuntumasta. Hitaasti uivat vieheet ja hidas uittaminen on tärkeää. Myös veneestä voi kokeilla pilkkimistä. Pilkkien, jigien ja lusikoiden on todettu toimivan.

16 16 Jigien ja lusikoiden ja pilkkien koukkuihin voi lisätä myös esimerkiksi madon innostamaan heikkoa syöntiä. Kuhan Uistelu Kuhan uistelua voi tehostaa menemällä syvemmälle käyttämällä syvätakiloita, sivuplaneereita ja syväimiä. Myös lyijysiima on toimiva. Ja painouistimet. Kuhan iskettyä, mutta päästyä irti kannattaa hidastaa kyseisen vieheen vauhtia ja jatkaa matkaa. Kuha iskee usein uudestaan, se todennäköisesti jää seuraamaan viehettä ja luulee sen haavoittuneen vauhdin hidastuttua. Kuha liikkuu usein tuulen mukana. Voi siis olla ihan hyvä valinta tarkistaa tuulen puoleinen ranta. Haaralippajigit eli spinnerbaitit ovat erinomaisia myös kuhan kalastukseen. Kuhalle hyviä värejä ovat ruskeaselkäiset, kelta- tai punakylkiset. Kesällä parhaiten toimii aikainen aamu ja myöhäinen ilta. Kuha liikkuu pienissä parvissa, joten kalan saatua kannattaa pyöriä samoilla alueilla hetki. Kuhan löytää suurilta järviltä ja mereltä usein selkävesillä karttaen kasvillisuusalueita, mahdollisesti koska sen pääravinnot kuore, silakka ja muikku liikkuvat siellä. Parhaita aikoja on auringonlaskun aika, jolloin kuhaa saa hyvin pinnan tuntumasta uistelemalla, jossa se saalistaa pienien kalaparvien perässä. Kuha kalastaa kokoonsa nähden melko pieniä kaloja, mutta ei nirsoile kalojen lajin suhteen. Kuhan Vertikaalijigaus Vertikaalijigaus suoritetaan veneestä pystysuoralla siimalla. Veneen on tarkoitus ajelehtia hiljalleen tai sitä voi vaikka soutaa rauhassa. Jigi tiputetaan pohjaan, jossa sitä pomputetaan muutamaan otteeseen. Tämän jälkeen se nostetaan jokusen kymmentä senttiä pohjasta ylös, annetaan liikkua veneen mukana ja lasketaan taas pohjaan. Toistetaan kunnes saadaan kalaa. Jigaajan kannattaa olla erityisen tarkkana viehettä alaspäin laskettaessa, sillä kuha iskee usein juuri silloin. Mitä kylmempi vesi ja passiivisemmat kalat sitä lähempänä pohjaa kalastetaan. Lämpimässä vedessä kuhia voi tavoitella myös välivedestä. Jos kala on arkana, pientä tai huonolla syönnillä, kokeile pienempää viehettä. Vieheenvalinnan nyrkkisääntönä voidaan pitää uivalla pyrstöllä varustettujen jigien valintaa lämpimään veteen ja aktiivisille kaloille. Uintiliikkeettömät pyrstöt sopivat yleensä paremmin kylmiin vesiin tai passiivisille kaloille.

17 17 Kuhaa tulee parhaiten heikolla valaistuksella, eli pilvisempi, sateinen sää tai myöhäinen tai aikainen kellonaika. Kuha viihtyy pohjan tuntumassa ja ottaa hyvin myös pimeällä hyvän näkönsä ansiosta. Kuhalle toimii hieman pidempi, n.12-15cm toukkajigi.

18 18 Loppusanat Toivottavasti opas ei antanut sinulle kaikkia etsimiäsi vastauksia. Kalastus on kokemus, eikä sitä ole tarkoitus oppia lukemalla. Ei siitä kuitenkaan ole haittaa, jos ymmärtää edes jossain määrin mitä olisi tarkoitus tehdä. Nyt kun innokkaana lähdet kalaan soveltamaan oppimaasi, niin muista: Kalaa, järveä ja luontoa on aina kohdeltava arvokkaasti. Palautetta, mielipiteitä, avautumista tai ideoita voi laittaa osoitteeseen Kiitos mielenkiinnosta tekstiä kohtaan ja hyviä kalastusreissuja! Helsingissä

Onginta kilpailulajina

Onginta kilpailulajina Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus

Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Oppilas tutustuu koskikalastukseen, kaloihin ja niiden elinympäristöön erityisesti Ruunaalla, kalojen rakenteeseen, ravintoon sekä aisteihin. Kokonaisuudesta

Lisätiedot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot Kevätohjelma 1. KERHOKERTA Tavoitteena on oppia solmu nimeltään kirurginsilmukka. Lisäksi opetellaan laittamaan onkivapa onkikuntoon valmistamalla jokaiselle kerholaiselle omat onkilaitteet. 1) Solmun

Lisätiedot

Koskikalastuksen opas Kalastusta virtavesissä Osa 1/2

Koskikalastuksen opas Kalastusta virtavesissä Osa 1/2 Koskikalastuksen opas Kalastusta virtavesissä Osa 1/2 Esipuhe Tervetuloa tutustumaan Koskikalastuksen oppaaseen! Opas on kirjoitettu pohjautuen omiin kokemuksiin jokikalastuksessa vuosien varrella. Käymme

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry Jousella kalastus SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Mitä kalastusasetus säätää? Jousikalastus rinnastetaan atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. Kalastusasetus

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita

Lisätiedot

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken.

Olemme työskennelleet todella paljon viimeiset vuodet Iso-Britanniassa, ja ollakseni rehellinen, työ on vielä kesken. Purjeet ja riki Olemme kääntäneet tämän tekstin ruotsinkielisestä artikkelista. http://www.swe.magicmicro.org/e107_files/public/segeltips.pdf Ruotsalaiset ovat keränneet eri MM-sivustoilta artikkeleita,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot 1. KERHOKERTA Ensimmäisen kerhokerran tavoitteena on opetella kalastuksessa käytettävät perussolmut sekä tutustuttaa osallistujat solmujen käyttötarkoituksiin. Lisäksi osallistujille kerrotaan erilaisten

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Täsmäpyydyskalastajan

Täsmäpyydyskalastajan Täsmäpyydyskalastajan RISTO JUSSILA aakkoset Millaisia pyydyksiä kannattaisi hankkia? Vastaus muodostuu summaamalla yhteen kalastuspaikan mahdollisuudet sekä henkilökohtaiset valmiudet ja näkökulmat. Täsmäkalastus

Lisätiedot

Ala-Jokanga Miksi lohi ottaa? Suurharjusta sopuliperholla. Suits all styles... 4/2009 9,90E POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009

Ala-Jokanga Miksi lohi ottaa? Suurharjusta sopuliperholla. Suits all styles... 4/2009 9,90E POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009 POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009 4/2009 9,90E Suits all styles... PPK.4.2009.indd 1 Mill River Oy 633404-0904 PAL.VKO 2009-43 www.guidelineflyfish.com I E-mail info@guidelineflyfish.com I Phone +46 31 92

Lisätiedot

KIREITÄ SIIMOJA. Onginta, heittokalastus & pilkintä

KIREITÄ SIIMOJA. Onginta, heittokalastus & pilkintä KIREITÄ SIIMOJA Onginta, heittokalastus & pilkintä KALASTUS ON JÄNNITTÄVÄÄ JA HAUSKAA Kalastus on ympärivuotinen harrastus, josta saa uusia kavereita ja hienoja luontoelämyksiä. Kalastuksen niksit on helppo

Lisätiedot

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto 100 vuotta suomalaista muikkututkimustaseminaari Jyväskylä 2.12.2008 LÄMPÖTILA SADANTA Erotus (%) vuosien 1961-1990 keskiarvosta Erotus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriölle

Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö antoi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tulostavoitteeksi vuodelle 2009 laatia selvityksen kalastuslain kokonaisuudistusta varten

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO 18.11.2014 RTM Antti Vainio SININEN ON LYHYEMPI AAVISTUKSEN, MUTTA KAITEEN YLI HYPPÄÄMINEN JA PORTAAT HIDASTAVAT TODELLA PALJON. HITAAMPI VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena

Lisätiedot

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja.

Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Näiden ohjeiden avulla pystyt värjäämään lankoja kotikonstein ilman kemikaaleja. Saara Norman 2013 Alkuvalmistelut: vyyhteäminen Puretus 1. Elintarvikkeilla värjääminen Kahvi ja tee Sipuli Kurkuma 2. Elintarvikevärit

Lisätiedot

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN

HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ ELOKUUSSA JA SYYSKUUSSA 2010 TEHTYJEN KARTOITUSTEN TULOKSET Puruveden Harjus ry 2011 HARJUKSEN KUTUALUEIDEN HEIKENTYMINEN PURUVEDEN SELKÄVESILLÄ

Lisätiedot

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus Metsästysinto Mitä metsästysinto on? - Myönteinen ominaisuus, jonka arvostelu suoritetaan samoin kuin muidenkin positiivisten ominaisuuksien arvostelu. Annetut metsästysintopisteet lisäävät loppupisteitä

Lisätiedot

AUEN JÄTTILÄIS- PERHOILLA HEITTOKALASTUS

AUEN JÄTTILÄIS- PERHOILLA HEITTOKALASTUS AUEN HEITTOKALASTUS Tekeekö mielesi kokeilla jotain uutta? Kokeile siinä tapauksessa jerkkisetin vaihtamista haspelivälineisiin ja jättizonkeriin. Ruotsalaisen pioneerin ja jerkkikalastuksen edelläkävijän,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Suuri järviahven, osa 1

Suuri järviahven, osa 1 Järeän järviah Suuri järviahven, osa 1 28 E R Ä 7 2 0 0 9 J Ä R V I A H V E N O P A S venen jäljille L Körmyahven on mahtava saalis. Se maistuu makoisalta monella sortilla valmistettuna, sitä esiintyy

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA

LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA LENTOPALLON PERUSTEKNIIKOITA Sormilyönti (passi) o liike nopeasti pallon alle, lantio pallon alle o juoksuvauhdin pysäytys, tasapainoinen asento, toinen (oikea) jalka hiukan eteen: pienellä askeleella

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Motonet opettaa kuinka kalastetaan! Sisällysluettelo

Motonet opettaa kuinka kalastetaan! Sisällysluettelo Motonet opettaa kuinka kalastetaan! Oletko kalastanut hyvin vähän tai et lainkaan? Tartu tähän esitteeseen ja katso kuinka helppoa kalastus loppujen lopuksi onkaan. Opetamme sinulle, miten heitetään virvelillä

Lisätiedot

Navigointi/suunnistus

Navigointi/suunnistus Navigointi/suunnistus Aiheita Kartan ja kompassin käyttö Mittakaavat Koordinaatistot Karttapohjoinen/neulapohjoinen Auringon avulla suunnistaminen GPS:n käyttö Reitin/jäljen luonti tietokoneella Reittipisteet

Lisätiedot

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi

Melojan pieni solmuopas. Johdanto. Köysimateriaali. Solmun sitominen. Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Melojan pieni solmuopas Timo Kiravuo kiravuo@iki.fi Johdanto Meloa voi solmuja osaamatta, mutta osaamalla muutaman perussolmun hän pärjää paremmin. Teltan saa kireäksi, pyykkinaru ei romahda, unohtunut

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com 3,17$%20%(5,16,'217$ Lohen pintaperhokalastus on mielenkiintoinen menetelmä vaiheessa, jossa lohi on vallannut oman asentopaikkansa joessa ja näyttäytyy kalastajalla asentopaikassaan. Pintaperhokalastuksessa

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Suuren ahvenen vieheet eivät edusta viehemaailman pienintä päätä, mutta kevyet välineet ovat silti paikallaan.

Suuren ahvenen vieheet eivät edusta viehemaailman pienintä päätä, mutta kevyet välineet ovat silti paikallaan. Risto Jussila Lipat, lusikat ja pikkuvaaput heittosiiman päässä kelpaavat ahvenille parhaiten kesällä ja pyyntipaikat näille matalauintisille vieheille löytyvät rannoilta ja karikoilta. Pienehkö lusikka

Lisätiedot

varusteita Tekstikysymysraportti Ristiintaulukointi kysymyksillä Ikä: 15-24 Vastauspäivä Kysymys Vastaus Aikajakso: 01.01.2002-31.08.

varusteita Tekstikysymysraportti Ristiintaulukointi kysymyksillä Ikä: 15-24 Vastauspäivä Kysymys Vastaus Aikajakso: 01.01.2002-31.08. Tekstikysymysraportti Ristiintaulukointi kysymyksillä Aikajakso: 01.01.2002-31.08.2012 Ikä: 15-24 ruokailuolosuhteita saanti kiinotuin lehtijutuin luin asiansa suurempia kalansaanti varusteita kooo kaloja

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

NÄITÄ TARVITSET ONKIMISEEN

NÄITÄ TARVITSET ONKIMISEEN 1 Eri kalastusmuodot edustavat yleisimpiä harrastuksia maassamme. Tuhansien järvien Suomesta löytyy runsaasti erilaisia kalavesiä, joilla kalastaa. Paneudumme tässä oppaassa onginnan, heittokalastuksen,

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

Puhdasta joka käänteessä

Puhdasta joka käänteessä BR 35 /12 C Puhdasta joka käänteessä Yhdistelmäkone BR 35/12 C Ennennäkemätön ketteryys Koskaan aikaisemmin ei ole siivouskone ollut yhtä ketterä ja kevyt ohjata - Berliinin CMS-messuilla palkittu BR 35/12

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Uita pilkkiäsi. kalastavasti.

Uita pilkkiäsi. kalastavasti. RISTO JUSSILA Värinäpilkki, tapsipilkki, värikoukkupilkki, tasapaino, liitsi, morri. Pilkkityyppejä riittää, mutta millaisella vavalla, siimalla ja liikkeillä eri tyyppisiä pilkkejä uitetaan? Kävimme läpi

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä.

Taktiikan opettamisen tulee tukeutua pelaajien lajitaitoihin ja siihen, että valmentajalla on selvä kuva käyttämästään pelisysteemistä. Taktiikka yleisesti Sanalla taktiikka tarkoitetaan sitä, kuinka käytetään oman joukkueen vahvuuksia ja vastustajan heikkouksia hyväksi valmistauduttaessa otteluun sekä sen aikana valmentajan tekemiä muutoksia

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

Veto v Tässä artikkelissa pyrin valottamaan

Veto v Tässä artikkelissa pyrin valottamaan JORMA KOIVUNIEMI Veto v Tässä artikkelissa pyrin valottamaan tietä vetovapaviidakkoon omien ja uistelukavereideni kokemusten perusteella. En anna suosituksia merkeistä, vaikka eräitä tuotenimiä tekstissä

Lisätiedot

Suomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen - 27.4.2015

Suomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen - 27.4.2015 Suomenlahden uistelijat ry:n vastaus kalastusasetukseen - 27.4.2015 SUOMENLAHDEN UISTELIJAT RY on perustettu v. 1988 (myöhemmin SLU). Seuran perustamisen tarkoituksena oli aikaansaada järjestö, joka poliittisista

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten

KÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja

Lisätiedot

201 Sillanpää tasapainopilkki Aaro Sillanpää, 50mm, 6.6g

201 Sillanpää tasapainopilkki Aaro Sillanpää, 50mm, 6.6g 201 Sillanpää tasapainopilkki Aaro Sillanpää, 50mm, 6.6g 202 Sillanpää tasapainopilkki Aaro Sillanpää, 60mm, 10.5g 203 Pystypilkki Erkki Virolaisen "Madonsyömä" pystypilkki, pituus 11cm, paino 45g 204

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö

Tapahtuma Aika Paikka Yhteyshenkilö Toimintasuunnitelma 2016 Päivitetty 25.3.2016 Keskiviikkomelonnat ovat 1-2 tunnin kestoisia porukalla tehtäviä kevyitä melontalenkkejä. Peruskurssien jälkeiset neljä ovat ohjattuja. Voi myös lähteä koskeen

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Oppia suurhauen. saamiseksi

Oppia suurhauen. saamiseksi Kymppihauki on monen kalastajan unelma, joka monelle jääkin unelmaksi. Haukiguru Rami Eloranta paljastaa tässä juttusarjassa niitä tärkeitä asioita, joiden avulla moni muukin voi toteuttaa tämän unelman.

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

Hauki häkk i. Katiska

Hauki häkk i. Katiska Täsmäpyytäjän haukikatiskassa pitää olla riittävän leveä nielu. Jos saalista ei tule, paikkaa vaihdetaan heti. Etenkin kesällä hyvin vaihtelevien paikkojen kokeileminen RISTO JUSSILA on avain haukisaaliiseen.

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Kalat ja kalastus. Tikkanen. Verkkokalastusta jään alta. Kuva: Juha Ollila.

Kalat ja kalastus. Tikkanen. Verkkokalastusta jään alta. Kuva: Juha Ollila. Kalat ja kalastus KALVOSARJA 3 Troolialus. Troolikalastus tapahtuu ulkomerellä. Troolin rakennetta, kulkusyvyyttä, vetonopeutta ja silmäkokoa säätelemällä voidaan kalastaa eri kalalajeja. Kuva: Hannu Tikkanen.

Lisätiedot