NÄITÄ TARVITSET ONKIMISEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄITÄ TARVITSET ONKIMISEEN"

Transkriptio

1 1

2 Eri kalastusmuodot edustavat yleisimpiä harrastuksia maassamme. Tuhansien järvien Suomesta löytyy runsaasti erilaisia kalavesiä, joilla kalastaa. Paneudumme tässä oppaassa onginnan, heittokalastuksen, perhokalastuksen ja pilkinnän perimmäisiin saloihin, jotta sinun olisi helppo harrastaa näitä jännittäviä urheilukalastusmuotoja. NÄITÄ TARVITSET ONKIMISEEN Koho Siimaa Ohutta letkua Koukku Paino Matopurkki 2 Onkivapa, esimerkiksi lasikuituinen teleskooppivapa

3 NÄIN SYNTYY TOIMIVA ONKI Pujota siiman pää vavan kärkirenkaan läpi kahdesti. Kierrä siiman pää ainakin neljä kierrosta onkisiiman ympäri. Pujota siiman pää viimeksi muodostuneen siimalenkin läpi. Kostuta solmupunos kunnolla! Ja kiristä sen jälkeen solmu. Katkaise siima reiluun vavan mittaan. Katkaise pari pientä pätkää letkua......ja pujota ne siimaan. Näihin lenkkeihin kiinnitetään koho. Kohon ja koukun koko ja muoto valitaan kalastettavien kalojen mukaan. Sopiva määrä painoja puristetaan siimaan kohon ja koukun väliin. Koukku kiinnitetään siimaan samalaisella solmulla kuin siima vapaan. Muista kostutus ennen kiristystä! 3

4 ONKESI ON NYT TOIMNTAVALMIS... TÄSSÄ MUUTAMA EHDOTUS Lierot Maissinjyvä Toukat Leipä Korkinpalalla suojaat koukkua hyvin. Karikoiden kupeet Puronsuut Niemien nokat Salmet ja kapeikot Ongellasi voit pyytää kaikenlaisia kaloja, vaikkapa näitä. Eri koukkukoot: Taimen Muista valita koukku ongittavien kalojen mukaan. Vältä liian isokokoisia koukkuja, jotta kalat tarttuisivat hyvin. Täkyongessa taas käytetään usein isokokoisia polvikoukkuja. Muista myös, että nykyiset koukut ovat hirmu teräviä!!! 4 Särki

5 TARVITSET ENÄÄ SOPIVAN SYÖTIN. Nämä kohot on oikein painotettu. Pinnalla näkyy vain vähän kohon antennia. Kokeile onkimista myös lähellä pohjaa tai pohjalta. ONGI ERI PAIKOISTA Kaislikon reunat Laitureiden ympäristöt Lahna Ahven 5

6 HEITTOKALASTUS Heittokalastusvälinein voit helpommin ja nopeammin kalastaa isompia alueita kuin ongella. Yletyt pidemmälle ja syvemmälle. Lisäksi pystyt tarjoamaan kaloille erilaisia vieheitä monin eri tavoin. 6

7 HEITTO- KALASTUKSEEN TARVITSET Lusikkauistimia Vaappuja Lippoja Perukkeita ja viehelukkoja Jigejä Siimaleikkuri Varasiimaa Vieherasioita Puukko Haavi Avokela ja heittovapa Varustelaukku tai pakki 7

8 HEITTÄMINEN Heittämistä voi harjoitella vaikkapa nurmikolla ja tietysti rannalta veteen. Kannataa aloittaa heittopainolla tai lusikkauistimella ilman koukkua. 2. Asetu seisomaan edusta ja vapa heittosuuntaan, vie vapa tasaisella liikkellä ylös takaviistoon..ja 3. Aloita etuheitto välittömästi taivuttaen vapaa voimakkaasti eteenpäin. Muista käyttää vavan voimaa, ei niinkään omiasi! 1. Tartu vavan kahvasta niin, että kelanjalka on mukavasti sormien välissä. Nosta siima etusormellasi ja vapauta siimasanka Muista päästää siima etuheitossa oikein. Mikäli hellität otteesi liian aikaisin viehe ampaisee korkealle ylös. Jos taas liian myöhään, niin se läjähtää aivan eteesi.

9 Aloita kasaamalla vapa ja kiinnittämällä kela vapaan. Pujota siima vaparenkaiden läpi ja kiinnitä siiman päähän peruke tai viehelukko. Tietysti käyttäen tuttua viehesolmua. Ota tavaksi epätasainen kelausnopeus ja anna vieheillesi lisäliikettä vavalla. Näin saat enemmän kaloja! 5. Anna vieheen lentää haluamaasi kohtaan ja aloita kelaaminen veden syvyyden mukaan. Matalassa vedessä aloitetaan heti, syvemmässä kannattaa odottaa kunnes viehe vajoaa kalojen ulottuville. 7. Kun kala on kiinni, muista antaa sen väsyttää itsensä kunnolla pitämällä vapa asteen kulmassa siimaan nähden. Liian hätäinen yritys haavia kala johtaa useimmiten siiman katkeamiseen sekä kalan ja uistimen menetykseen. 6. Kun kala iskee, tee vastaisku ja tartuta kala nostamalla vapa rivakasti pystyyn. Muista aina ennen kalastusta: - tarkistaa siimasi kunto, eritoten siiman uloin pää. - säätää kelan jarru antamaan siimaa sopivalla kitkalla. 9

10 MISTÄ... Eri kalalajit viihtyvät eri paikoissa. Särjet ja salakat viihtyvät matalassa rantavedessä. Raitapaidat eli ahvenet liikkuvat samoissa paikoissa, mutta myös matalikoilla ja kareilla. Hauet viihtyvät vähän syvemmällä rantapenkan tai karikon tuntumassa. Keväisin ja syksyisin hauetkin löytyvät matalasta, joskus vain muutaman kymmenen sentin syvyydestä. Ankerias on puolestaan tyypillinen pohjakala, joten sitä kannattaa pyytää vain pohjan tuntumasta. Pysy mahdollisimman matalana ja piilossa jottei kalat näkisi sinua. Muista hiipiä varovasti rantaan kun menet kalaan. Älä mekasta kavereiden kanssa tai pidä muutakaan ääntä. Aloita kalastaminen aivan rantapenkan vierestä. Tässä kalat usein oleskelevat, ellet ole niitä pelästyttänyt. 10 Vältä kovin värikkäitä ja erottuvia vaatteita.

11 Lusikkauistimilla on ylensä potkiva uinti, anna lisäpotkua vavanliikkeillä. Käytä lämpimässä vedessä tiheäliikkeistä ja kylmässä vedessä hidaspotkuista lusikkaa....miten? Kelaa lippoja epästasaiseen tahtiin, välillä hitaasti ja välillä nopeasti. Vaaputkin kelataan vaihtelevin nopeuksin. Niiden uintia voidaan virittää taivuttamalla nokkalenkkiä varovaisesti pihdeillä eri suuntiin. Jigiä pompotetaan ja raahataan pohjalla ja sen tuntumassa tai kalastetaan välivedessä nykäyksittäin. Muista ettei kaloja saa kiduttaa! Päästä heti takasin liian pienikasvuiset ja muutkin sellaiset kalat joita et tarvitse. Otettu kala tainnutetaan heti kolauttamalla sitä silmien taakse, joko puukalikalla tai ns. papilla. Pistä eli verstä kala heti katkaisemalla kannas kidusten alapuolelta. Kalaa perattaessa käännä se selälleen, aukaise vatsa, poista sen jälkeen sisälmykset ja kidukset. Pyyhi kala puhtaaksi. Tässä muutama vinkki haavimiseen. Pidä vapaa pystyssä, se väsyttää kalaa. Älä kelaa kalaa liian lähelle vavan kärkeä, se katkaisee silloin siiman helposti. Vedä kala hosumatta haavin päälle ja nosta se vedestä kuvan osoittamalla tavalla. Muuten saatat katkaista koko haavin jos kala on iso. Varo hauen teräviä hampaita. Käytä puutikkua tai erikoista kidanaukaisijaa jos joudut sormin irroittamaan uistinta hauen suusta. Vieläkin parempi keino on käyttää kalapihtejä koukun irroitukseen. 11

12 HEITTO-ONKI Heittovälineillä voit myös harrastaa onkimista. Heitto-ongella yletyt kalastamaan kauempaa rannasta kuin tavallisella ongella. Tarvitset antennikohon jonka alapäässä on silmukka. Stoparisolmulla voit säädellä onkisyvyttä liikuttelemalla solmua. Syvyyden säädön jälkeen siima ja stopparisolmu sen mukana kelataan normaaliin tapaan kelalle. Heitossa siima liukuu kohon silmukan läpi kunnes solmu pysähtyy kohon silmukkaan. PYSÄYTINSOLMU Erillisestä, noin 15 cm pituisesta siimasta muodostetaan U-muotoinen lenkki pääsiiman viereen. Kierrä lenkin toinen pää, viehesolmun tapaan pääsiiman ja toisen pään ympäri ainakin neljä kierrosta ja pujota pää takaisin muodostuneen lenkin läpi. Kostuta ja kiristä sekä katkaise siimanpäät noin 1,5 cm mittaan. SIVUPERUKESOLMU Käyttäen lusikkauistinta perukkeineen ja lisäksi yhtä tai useampaa sivuperuketta, voidaan heittovälinein kalastaa tehokkaasti kampelaa, ahventa tai vaikkapa silakkaa. Kampelaa ja ahventa kalastettaessa käytetään lieroja tai katkaa syöttinä, mutta silakkalitkassa joko kullan tai hopean värisiä paljaita kiiltäviä koukkuja. Koita myös jigejä sivuperukkeissa ahvenille! 12

13 MUUTAMIA VINKKEJÄ KALASTUSVÄLINEIDEN OSTAJALLE! Tärkeintä on koota varusteet, jotka sopivat yhteen kooltaan ja toiminnoiltaan! Vapoja ja keloja löytyy eri tarkoituksiin. Päätä aina ensin mihin tulet käyttämään omiasi. Silloin sinulle selviää myös pitääkö sinun hankkia pieni ultrakevyt varustus vai vaikkapa suurten haukien kalastukseen soveltuva varustus. Aloittelijan kannattaa kuitenkin yleensä hankkia mahdollisimman yleiskäyttöinen heittokalastusvarustus. Hanki mahdollisimman laadukkaita varusteita ja välineitä! Vapa: Kela: Hyvälaatuinen vapa-aihio on nykyään valmistettu hiilikuidusta tai hiili/lasikuitu seoksesta. Lisäksi laadukkaassa vavassa on korkkikahva, joka on miellyttävä käsitellä kaikissa lämpötiloissa. Vavassa tulee olla myös tukeva kelakiinnike ja laadukkaat keraamiset vaparenkaat. Hyvässä kelassa on tasaisesti toimiva ja riittävän tehokas jarru! Yleensä hyvä kela sisältää metallista työstettyjä rattaistoja ja kuulalaakereita. Hyvälaatuinen kela on varustettu ruostumattomasta metallista tai hyvästä komposiitista. Sen tulee myös tuntua jämäkältä eikä siinä pidä esiintyä väljyyttä tai kummallisia ääniä. Muista myös siima, perukkeet, leikarit ja lukot. Vieheiden koukkujen pitää olla teräviä, muuten kalat eivät pysy kiinni laadukkaillakaan välineillä! Aivan samansuuntaiset neuvot pätevät myös onki ja perhokalastusvälineitä hankittaessa. Ultarakevyt yhdenkäden varustus Vapa 1,0-1,70 m. Siima 0,10-0,20 mm. Viehepainot 0,5-10 g. Keskiraskas yhdenkäden varustus Vapa 1,80-2,30 m. Siima 0,20-0, 38 mm. Viehepainot 7-30 g. Raskas kahdenkäden varustus Vapa 2,40-3,50 m. Siima 0,28-0,60 mm. Viehepainot g. Kevyt yhdenkäden varustus Vapa 1,50-2,10 m. Siima 0,12-0,25 mm. Viehepainot 3,0-15 g. 13

14 PERHOKALASTUS Perhokalastus ei ole kovinkaan vaikea kalastusmuoto vaikka usein niin luullaan. Perhokalastus ei ole myöskään sen kalliimpi kalastusmuoto kuin heittokalastus. Perhoilla voi pyytää monia muitakin kalalajeja kuin lohikaloja, vaikkapa haukia! Polaroivat aurinkolasit PERHOKALASTUKSEEN TARVITSET Kellutusainetta pintaperhoille Perhorasioita pinta-ja uppoperhoille Perhokalastusliivit ja haavi Perhosiima Vaihtoperukkeita Pohjasiima Siimaleikkurit ja kärkiperukesiimat Kahluusauva Kahluusaappaat tai housut Perhovapa Perhokela Kartioperuke 14

15 PERHOKALASTAJAN PERUSHEITOT Perhokalastajan on syytä oppia hallitsemaan muutamia heittoja hyvin. Näillä heitoilla selviää jo varsin hyvin erilaisissa kalastustilanteissa. Muista oikea ote vavasta, älä heiluta rannetta vaan anna vavan tehdä työ. Perusheitto ja voimaheitto ovat hyviä valintoja, kun tarvitaan pitkiä heittoja ja heittotilaa on paljon. Muista oikea ote! Voimaheitossa tehdään siimakädellä kiihdytysvetoja ja ammutaan siima menemään. Vavan liikkumasektorin tulee olla pieni. Rullausheitto on hyvä vaihtoehto saada perho kalan ulottuville kun takaheittotilaa ei ole. Serpentiiniheitto on tarpeellinen kun perholle pitää saada suora viistämätön kulku alavirtaan. Sivuttaisheitto on käytännössä perusheitto sivulla ja se on hyvin usein käyttökelpoinen heitto. 15

16 MISTÄ LÖYTYVÄT VIRRAN KALAT? Perhokalastajan kannattaa aina ennen kalastusta tutkia miltä virta näyttää. Tätä kutsutaan veden lukemiseksi ja näin yritetään löytää kalojen todennäköisimmät olinpaikat virrassa. Näitä oleskelupaikkoja tai Hot Spotteja löytämällä saat varmemmin kalaa. Koskenniskat Kuopat Koskenkuohut Suvannot Vedenalaiset kivet ja kuopat voi paikantaa alavirtaan muodostuvista peileistä, joissa vesi on ajoittain sileää pinnaltaan. Hyvä ottipaikka! Jokainen näkee pinnan yläpuolelle ulottuvan kiven helposti. Niiden ympärillä kannataa aina perhojaan uittaa! Sivupurojen suut Virranreunat Päivisin kalat usein piilottelevat veden kovertamien rantapenkkojen katveessa. Uita perhojasi aivan rannassa, penkan alla. Kivien huopeet Rantakasvillisuus on kalojen mieleen kahdestakin syystä. Kasvuston alle voi piiloutua hyvin ja siitä putoaa erilaisia hyönteisiä syötäväksi. Perhot uitetaan kasvuston alle ylävirrasta käsin. 16

17 PERHOT JA NIIDEN SIDONTA Kannataa aina hankkia mahdollisimman hyviä perhonsidontatyökaluja ja tavikkeita. Huonoilla ei saa sidottua hyviä perhoja ja sidonta ei ole mielekästä. Perhoja löytyy kahta eri tyyppiä, pintaperhoja sekä sekä uppoperhoja. Molempia sidotaan usean eri kokoisina. Oikealla näkyy pari isoa uppoperhoa taimenelle ja kirjolohelle, mutta ne kelpaavat hauillekin. Piilosolmutyökalu Häkilähöyhenet Sidontaneula Häkiläpihdit Karvat ja pohjavillat Sakset Sidontavaha ja lakkapullo Dubbausaineet Perhonsidontapenkki Tinselit ja silkit Sidontalangat ja rullapitimet Näin sidotaan kuuluisa suomalainen pintaperho nimeltä Nalle Puh. Osien värejä vaihtamalla pystyy sitomaan monenlaisia ottiperhoja. Erilaiset perhot jäljittävät kaloille mieluisaa ravintoa, kuten hyönteisten eri kehitysasteita ja kalanpoikasia. Pintaperhoilla jäljitellään yleensä veden pinnalla liikkuvia hyönteisiä. On todella jännittävää seurata kun kala nousee ja tarttuu perhoon! 17

18 KALALAJI SOPIVA VIEHE AHVEN Lipat TAIMEN Lusikat SÄRKI Lierot HARJUS Perhot HAUKI Vaaput SIIKA Perhot KUHA Vaaput 18

19 SIIMA Ø ESIINTYMINEN SAA MYÖS NÄILLÄ Rantavyöhykkeet, niemet, matalikot Virtavedet, luusuat, merimatalikot, niemet Lierot, lusikat, vaaput, jigit Lipat, vaaput, perhot Matalat rantavedet, lumpeikot ja korteikot Perhot, leipä, toukat ja lierot Virtavedet ja rantavyöhykkeet Lipat, jigit, lierot Ruovikot, niemet, salmet, karikot Lusikat, jigit, putkiperhot Virtavedet, jokisuut, karikot Minivaaput, lipat Sameat sisälahdet, selkäkarit, ulapat Painouistimet, jigit 19

20 TALVIPILKILLÄ ON HAUSKAA!!! Talviset pilkkireissut ovat kovassa suosiossa etenkin kevättalvisin. Pilkkivarustus on varsin yksinkertainen ja edullinen hankkia. Ehdottomasti tärkeää on pukea lämpimät vaatteet ja jalkineet. Jäänaskalit ovat pakolliset varusteet, jotka pidetään aina kaulassa roikkumassa! Jääkaira Pilkkijakkara Reppujakkara Sohjokauha Viehelukko Pilkkivapa Tasapainopilkki Vara- ja perukesiimat 20 Pystypilkki Toukkarasia

21 PILKKI KUNTOON Pääsiimaan solmitaan sivuperuke jonka päähän perholukolla kiinnitetään vaikkapa perho. Siikaa ja harjusta voi yrittää virtojen suvannoista tai järvien rantavesistä, vaikkapa morrilla. Syöttinä voi käyttää toukkaa tai madonpätkää. Ahventa löytää karikkojen ja pakkojen ympäriltä, kaislikkojen reunamilta, niemien nurkilta ja syvänteiden reunoilta. Ahventa voi narrata morrin lisäksi sekä pysty, että tasapainopilkeillä. Pääsiimaankin on usein kätevää sitoa perho- tai viehelukko. Rautua eli nieriää kannattaa hakea kareilta, niemien ympäriltä ja järvien luusuoista. Sopivia vieheitä ovat kirjavanväriset rautulusikat, joihin pilkin ja koukun väliin sidotaan siimaperuke. Syötteinä kannattaa kokeilla matoja, toukkia tai perhoja. Taimenet elävät samoilla paikoilla kuin raudutkin. Taimenta kannattaa kokeilla tasareilla ja pystypilkeillä. Syötteinä voi kokeilla matoja, toukkia tai perhoja. Rannikoillamme aika ajoin esiintyvä turska liikkuu yleensä parvissa. Turskaa kannattaa pilkkiä syvältä syvänteiden reunoilta. Pilkkinä käytetään isoa turskapilkkiä eli juksaa. Siimaan kannattaa sitoa useitakin sivuperukkeita. Koukkuihin kannattaa laitta syötiksi kalanpaloja tai kestosyöteiksi värikkäitä letkunpätkiä. 21

22 LUONNOSSA OLLESSA... ON SALLITTUA! Liikkua vapaasti Onkia ja pilkkiä maksutta Poimia marjoja ja sieniä Kerätä kuivia oksia ja risuja Käydä uimassa ja peseytyä Leiriytyä ja telttailla Käyttää retkikeittimiä, valaisu- ja lämmityslaitteita Kerätä kukkia, maustekasveja ja yrttejä, paitsi rauhoitettuja lajikkeita 22

23 ... ON KIELLETTYÄ! Rikkoa kenenkään rauhaa Aiheuttaa vahinkoa, haittaa tai häiriötä Sytyttää avotulta ilman lupaa Roskata ympäristöä Häiritä eläinten pesiä ja poikasia Pitää koiria kytkemättä ilman lupaa Liikkua moottoriajoneuvolla maastossa Liikkua pihamailla, kasvavilla pelloilla tai istutuksilla 23

24 Suomineidon helmoihin kätkeytyy lähes upeaa järveä! Meillä on noin km jokia ja kymmeniätuhansia puroja. Rantaviivaa on yli km josta merenrantaa on km. Kalavesistämme on tavattu noin 100 eri kalalajia! Suomesta löytyy todella monipuoliset kalastusmahdollisuudet. Meillä on vaihtelevaa merialuetta, reheviä sisävesiä ja karuja suuria järviä. Vesistöistämme löytyy hyviä olosuhteita niin karujen kuin rehevienkin vesistötyyppien kaloille. Kalastuslakimme takaa nykyisin kaikille myös hyvät kalastusmahdollisuudet! Kun lähdet kalaan niin muista aina hankkia tarvittavat luvat ja noudattaa voimassa olevia alamittasäädöksiä. Oheisesta kartasta näet millaisia kaloja voit pyytää eripuolilta Suomea. Pohjoisen vedet ovat karuja lohikaloja suosivia alueita. Lapissa voit kalastaa mm. taimenta, harjusta, rautua ja siikaa. Tietenkin myös ahventa ja haukea. Lisäksi useisiin mereen laskeviin virtavesiimme nousee lohta. Eteläisemmässä Suomessa vedet ovat rehevämpiä ja suosivat särkikaloja, haukea, ahventa sekä mm. kuhaa. Lisäksi jokapuolelta maatamme löytyy sopivia vesiä taimenten ja siikojen kalastamiseen. Merialueemme on vaihtelevaa ja tarjoaa samoja kalalajeja kuin sisämaan vedet. Lisäksi mereltä voit pyytää mm. kampelaa ja silakkaa. 24

25 KAVERIN KANSSA KALAAN KAMPANJASSA TOIMITAAN! Kaverin Kanssa Kalaan -kampanjan tarkoituksena on innostaa nuoria hyvän harrastuksen pariin. Vuodesta 1998 asti toiminut kampanja on tarjonnut kalastustietoutta ja mukavia kalastuspäiviä jo yli :lle peruskoulun luokkalaiselle! Käytännön toiminnasta vastaavat kalaseurojen aktiivijäsenet - koulutetut kalakummit. Kampanjassa ovat mukana myös näyttelijät Jasper Pääkkönen ja Tuomas Reunanen, sekä uusimpana mukaan tullut toimittaja Mikko Peltsi Peltola. Suosituimpia toimintamuotoja ovat : Koulaisille järjestettävät kalapolkuteemapäivät... Opetustuokiot kouluilla ja koulujen lähivesillä... Mukavat kesäleirit kalaisten vesien äärillä... 25

26 Lisäksi järjestetään LEIKKIMIELISIÄ KILPAILUJA! Vuonna 2002 kilpailtiin hauskimmista kalastusaiheisista valokuvista... Vuonna 2004 kilpailtiin kirjoitus- ja piirustuskilpailussa aiheesta Hauskin kalajuttu. Fasaani parka Vuosi sitten kesällä paras kaverini ja minä lähdimme ongelle erään joen rantaan. Ongimme vähän aikaa, ja sitten kaverini lähti kävelemään eteenpäin joenreunaa onki kädessä. Kun hän huomasi, että koho painui veden alle, hän havahtui ja otti askeleen taaksepäin. Hän astui heinäpuskaan. Yhtäkkiä puskasta kuului kova ja kimeä rääkäisy. Pelästynyt fasaaninaaras lähti lentoon äkisti ja keverini pelästyi niin, että putosi jokeen. Onneksi vesi ei ollut syvää ja kaverini pääsi takaisin rannalle. Nauroin kippurassa kaverini märkiä vaatteita ja pelästynyttä ilmettä. Onneksi fasaanille ei käynyt pahasti, mutta pelästynyt se oli. Se saattoi myös olla hautomassa munia ja toivon, että se palasi pesälleen. Kotimatkalla vitsailin, että jos kaverini olisi astunut kovempaa, olisi hauskaa palata kalareissulta fasaani kädessä. Siinä olisi ollut isällä ihmettelemistä. P.S. Tämä todella on totta. 26 On kaunis kesäpäivä ja Petteri istuu ongella laiturilla. Koho painuu hetkeksi pinnan alle ja Petteri kiskaisee ylös pienen särjen ylös tietämättä, että 5,7 kiloinen hauki oli juuri haukkaamassa särkeen kiinni. Hauki jäi saamatta, mutta se ei haitannut Petteriä pätkääkään!

27 Vuonna 2006 valokuvattiin kesäisiä kalamuistoja. Kilpailun voitti 15-vuotias Mikael Marjanen kuvallaan hyppäävästä hauesta. Kivan kuvan otti myös 16-vuotias Anniina Hakkarainen, jonka kuvassa kissa nimeltä Miuku-Antero tarkistaa Anniinan saaman taimenen hampaiden puhtauden. Vuoden 2008 valokuvauskilpailun tuotokset. Kilpailun voitti Aarni Kotolan ottama kuva iloisesta pikkusiskostaan Kaislasta. Kuvassa Kaisla on juuri onkinut elämänsä ensimmäisen kalan. Toiselle sijalle ylsi Aleksi Vuokniemen kännykkäkameralla ikuistama otos veljestään Samulista yöllisellä kalareissulla Simojoella. Kati Jalovaaran ottama kuva ahventa esittelevästä pikkusiskostaan Siiristä tuli kilpailussa kolmannelle sijalle. Mistä kilpaillaan seuraavaksi? Lisätietoa kampanjasta löydät kotisivuilta osoitteesta 27

28 SUOMEN VAPAA-AJAN KALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ Kalastusharrastuksen etu Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on kaikkien suomalaisten vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö. Sen tehtävänä on kouluttaa ja tiedottaa jäsenistöään sekä valvoa kaikkien vapaa-ajankalastajien etuja maassamme. Tule mukaan toimintaan! Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöön kuuluvissa seuroissa on jäsentä noin 700 eri kalastusseurassa. Kalastusseuroissa opetellaan eri kalastusvälineiden valmistusta, harrastetaan ja opetellaan kalastusta eri pyyntimenetelmin, tehdään kalastusretkiä kivoihin kalapaikkoihin ja järjestetään mukavia leirejä vesien äärellä. Halukkaille järjestetään myös monipuolista kilpailutoimintaa. Kalastuseuroista löytyy usein myös uusia kalakavereita! Koska kalaseuroja löytyy jokapuolelta maatamme, niin sinunkin asuinpaikkasi lähistöllä saattaa toimia kalaseura. Lisätietietoa ja yhteystietoja löytyy vapaa-ajanakalastajien kotisivuilta Ota yhetyttä ja tule mukaan kerhotoimintaan! Kaverin Kanssa Kalaan kampanjan yhteistyökumppaneina olemme olleet edistämässä nuorison kalastusharrastusta! 28

29 SAALISPÄIVÄKIRJA Pitämällä kalastustapahtumistaan saalispäiväkirjaa saa kalastaja koottua itselleen ja muidenkin käyttöön paljon tietoa mitkä asiat vaikuttavat onnistuneen kalaretken syntyyn.kalastaja oppii paljon paremmin, selkeämmin ja nopeamminkin oivaltamaan mitä seikkoja tulee huomioida jos mielii herkutella kalaruualla. Kalojen käyttäytyminen on tunnetusti sidoksissa erilaisiin muuttuviin tekijöihin, kuten lämpötilaan, ilmanpaineeseen ja tuuleen. Lisäksi kalat kelpuuttavat erilaisia pyydyksiä eri olosuhteissa. Esimerkiksi edelliskerran ottiväri ei seuraavalla kerralla maistu kaloille ollenkaan. Kalastuspäiväkirjaan merkityistä seikoista pystyy ajan myötä selvästi näkemään milloin kannattaa uittaa mitäkin viehettä jonkun kalalajin saamiseksi. Näin päiväkirjan pitäjästä kehittyy kalastaja joka ymmärtää luontoa hyvin ja saa myös kaloja retkillään. Perustyökaluina tarvitaan muistiinpanovälineet ja päiväkirja, joko itse tehty tai valmiina hankittu. Muita tarvittavia välineitä ovat lämpömittari ilman ja veden lämmön mittaamiseen, kalojen mittaamiseen mittanauha ja punnitsemiseen vaaka, sekä hyvää tarkkaavaisuutta luonnossa liikuttaessa, jotta saadaan myös muut olosuhteet muistiin. Nykyisin löytyy myös tietokoneelle tehtyjä kalastuspäiväkirjaohjelmia. Tietokoneen avulla on myöhemmin erittäin helppoa kerätä kalasaaliiseen vaikuttavia asioita ja tapahtumia. MALLISIVU KALASTUSPÄIVÄKIRJASTA 29

30 Kalastusluvat kuntoon! Kalastaminen on mielekästä kun tietää toimivansa lupasäädösten mukaisesti. Nuorilla on melko vapaat kalastusoikeudet, mutta kaikki kalastus ei kuitenkaan ole maksuista vapaata. Myös 65 vuotta täyttäneillä on samat oikeudet kuin alle 18-vuotialla. ILMAN MAKSUA NUORET SAAVAT: Harrastaa ongintaa... pilkkimistä......sekä viehekalastusta yhdellä vavalla ja vieheellä. Luvanavaraista on kalastaminen passiivisilla pyydyksillä, kuten verkolla ja katiskalla sekä uistelu useammalla kuin yhdellä vavalla ja vieheellä! Myös kalastaminen lohi- ja siikapitoisissa virtavesissä sekä erikseen kielletyissä kohteissa on kiellettyä ilman lupaa. Aikuiset vuotiaat tarvitsevat kalastuksenhoitomaksun muuhun kuin ongintaan tai pilkintään. Lisäksi aikuiset tarvitsevat viehekalastukseen läänikohtaisen vieheluvan tai vesialueen omistajan luvan. Onkiminen ja pilkkiminen ovat kaikille maksuttomia yleiskalastusoikeuksia! Tämän oppaan julkaisjat ovat: Suomen Vapaa-ajanakalastajien Keskusjärjestö Alkuperäisteoksen idea: Evald Ingerhed Kuvitus: Tommy Gustavsson Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Suomenkielinen toteutus, kartta ja perhokalastusosa: Wild fly, Lenne Törnqvist Piirustukset ja valokuvat s : KKK-kilpailuarkisto Valokuvat s. 25, 30: KKK-kilpailuarkisto, Sami Kainulainen, Janne Rautanen, Kalervo Saarinen 30

31 MUISTA TURVALLISUUS! Tutustu kalojen maailmaan käymällä uimassa. Harjoittele uimaan kunnolla, aseta itsellesi tavoite. Aluksi vaikkapa 100 m ja pikkuhiljaa pidemmälle. Muista uida pituustesti rannan suuntaisesti. Istu tai seiso polvillasi veneessä aina kun se on mahdollista. Haaviminenkin sujuu helposti istuen kunhan pysyt rauhallisena. Jos veneesi kaatuu, niin on yleensä viisasta pysyä veneen luona kunnes saa apua. Muista pukea kelluntaliivit kun nouset veneeseen! Älä milloinkaan kuormita pienvenettä liian monella ihmisellä! Tarkkaile rantojen pelastusvälineistöä ja jos huomaat niissä puutteita, niin ilmoita asiasta viranomaisille! Hädän yllättäessä äyskäri on oiva apu. Älä tee tarpeitasi yli laidan! Pelastusköysi on erinomainen apuväline vuoden ympäri! On hyvä käyttää liukuesteitä jalkineissa aina kalastaessasi kalliorannoilta. Pitkävartisesta haavista tai nostokoukustakin voi olla paljon apua jos kompuroi. Kaverin kanssa kalassa on sekä hauskempaa, että turvallisempaa! ÄLÄ IKINÄ HUUDA APUA ELLET TODELLA TARVITSE SITÄ! 31

32 KÄYTTÄYDY FIKSUSTI! Älä kalasta ilman lupaa. Noudata kaikkia määräyksiä. Älä ota kalaa enempää kuin tarvitset. Älä tapa turhaan. Jätä kalojen myynti ammattikalastajille. Älä aiheuta turhaa häiriötä. Huomio myös muita. Älä roskaa ympäristöä. Muista aina turvallisuus. Kunnioita ja vaali herkkää luontoa. Lähde usein kaverin kanssa kalaan. SVK 32

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot 1. KERHOKERTA Ensimmäisen kerhokerran tavoitteena on opetella kalastuksessa käytettävät perussolmut sekä tutustuttaa osallistujat solmujen käyttötarkoituksiin. Lisäksi osallistujille kerrotaan erilaisten

Lisätiedot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Koulujen luonto/ kalastuskerhot Kevätohjelma 1. KERHOKERTA Tavoitteena on oppia solmu nimeltään kirurginsilmukka. Lisäksi opetellaan laittamaan onkivapa onkikuntoon valmistamalla jokaiselle kerholaiselle omat onkilaitteet. 1) Solmun

Lisätiedot

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki Pintabomberin sidonta - Asko Jaakola sarvijaakko@msn.com 3,17$%20%(5,16,'217$ Lohen pintaperhokalastus on mielenkiintoinen menetelmä vaiheessa, jossa lohi on vallannut oman asentopaikkansa joessa ja näyttäytyy kalastajalla asentopaikassaan. Pintaperhokalastuksessa

Lisätiedot

Onginta kilpailulajina

Onginta kilpailulajina Onginta kilpailulajina Suomessa järjestetään pääasiassa kahdentyyppisiä onkikilpailuja; kesäonki- ja kilpaonkikilpailuja. Kummallekin lajille on omat sääntönsä. Kesäonginnassa, toisin kuin kilpaonginnassa,

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus

Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Oppilas tutustuu koskikalastukseen, kaloihin ja niiden elinympäristöön erityisesti Ruunaalla, kalojen rakenteeseen, ravintoon sekä aisteihin. Kokonaisuudesta

Lisätiedot

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry

Jousella kalastus. SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi. versio 1.0. 2010 Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry Jousella kalastus SJML koulutusmateriaali http://materiaali.jousimetsastys.fi versio 1.0 Mitä kalastusasetus säätää? Jousikalastus rinnastetaan atraimella ja harppuunalla kalastamiseen. Kalastusasetus

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

KIREITÄ SIIMOJA. Onginta, heittokalastus & pilkintä

KIREITÄ SIIMOJA. Onginta, heittokalastus & pilkintä KIREITÄ SIIMOJA Onginta, heittokalastus & pilkintä KALASTUS ON JÄNNITTÄVÄÄ JA HAUSKAA Kalastus on ympärivuotinen harrastus, josta saa uusia kavereita ja hienoja luontoelämyksiä. Kalastuksen niksit on helppo

Lisätiedot

TAITAVA PERHOKALASTAJA

TAITAVA PERHOKALASTAJA Perhokalastus on arvostettu urheilukalastustuksen muoto. Se tarjoaa hienoja elämyksiä, luonnonläheisyyttä, virtakalojen sulavaa kauneutta, hyönteismaailman ja perhosidosten väriloistoa. Siinä koetaan heittosiiman

Lisätiedot

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 Kemijärven osakaskunta TIEDOTE Vapaudenkatu 6 98100 Kemijärvi puh.0400-39985 9.1.2012 KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KEMIJÄRVEN OSAKASKUNNAN VESILLÄ 2012 KALASTUSLUPIEN HINNAT Maksuluokka Voimassaolo Hinta

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriölle

Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriö antoi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tulostavoitteeksi vuodelle 2009 laatia selvityksen kalastuslain kokonaisuudistusta varten

Lisätiedot

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS

LAHTELAISEN KALASTUSOPAS LAHTELAISEN KALASTUSOPAS Lahtelaisen kalastusopas-hanke on saanut avustusta kalastonhoitomaksuvaroista Pohjois-Savon ELY-keskukselta. 1 Kalastus on monipuolinen harrastus joka tarjoaa saaliin ohella liikuntaa

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Kalalle nyt! Opas kalastuksen aloittamiseen

Kalalle nyt! Opas kalastuksen aloittamiseen Opas kalastuksen aloittamiseen Sisällysluettelo...3 Mitä tulee ottaa huomioon kalastusretkeä suunniteltaessa?...4 Kalastusmuodot ja välineet...6 Onkiminen...6 Pilkkiminen...8 Viehekalastus...9 Muita kalastusmuotoja...11

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Alkusanat. Opas on sinulle ilmainen, eikä velvoita tai sido sinua mihinkään!

Alkusanat. Opas on sinulle ilmainen, eikä velvoita tai sido sinua mihinkään! 1 Kalastusopas 2015 2 Alkusanat Tämän oppaan tarkoitus on antaa uudelle harrastajalle mahdollisuus helpompaan aloitukseen harrastuksen parissa. Samalla opas toivottavasti antaa vinkkejä ja/tai ideoita

Lisätiedot

Kalastuslainsäädäntöä

Kalastuslainsäädäntöä KALASTUSOPAS HYVÄ KALASTUKSESTA KIINNOSTUNUT! Tämä opas sisältää perustietoa kalastuksesta Posion alueella. Oppaaseen on koottu tiedot tärkeimmistä kalastusalueista kunnassa, sallituista menetelmistä sekä

Lisätiedot

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille.

Eräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassi 2 Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä

Lisätiedot

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Luontomatkailusymposiumi Rokua 19.-20.4.2005 Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen & Eija Pouta Kalastukseen osallistuminen 46% osallistuu (miehistä 59%, naisista 33%)

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

VASTAUS: Meritaimen, järvilohi, Saimaan nieriä ja meriharjus LÄHDE: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010 YLEISEN SARJAN KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 2012 JOUKKUEKYSYMYS 1. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisussa Punainen Kirja 2010 on luokiteltu eliölajien uhanalisuusarvioinnit. Mitkä neljä kalakantaa on kirjassa

Lisätiedot

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy 1 Yhteen kaulakoruun tarvitset: 40 cm makeanvedenhelminauha TAI vastaava/haluttu määrä irtohelmiä 2 m valmiiksi neuloitettu helmisilkki 0,6 0,65 mm TAI paksuutta, joka mahtuu kerran helmien läpi helmilukko,

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016

UUSI KALASTUSLAKI. Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 UUSI KALASTUSLAKI Eduskunnan hyväksymä 13.3.2015 Voimaan 1.1.2016 Valmistelun vaiheet Ensimmäinen luonnos uudesta kalastuslaista julkistettiin joulukuussa 2013 Lausuntokierros talvella 2014, annettiin

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Tutustu. Innostu. Luo!

Tutustu. Innostu. Luo! 1 Kristallirondelliriipukseen tarvitset: 14 kpl 6 mm pyöreää kristallia (mallikoruissa punaisia intialaisia kristalleja ja särmikkäitä tsekkiläisiä lasihelmiä) 1 kpl 7-8 mm pyöreä helmi 9 kpl 10/0 tsekkiläisiä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS

IMATRA - FINLAND. Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI. Kalastajan opas KALASTAJAN OPAS IMATRA - FINLAND Ei ole Vuoksen voittanutta, yli käynyttä Imatran VUOKSI Kalastajan opas VUOKSI KALASTAJAN OPAS Kalapaikkana Vuoksi Vuoksen kalastusmatkailulla on pitkät perinteet. Ensimmäiset tarinat

Lisätiedot

Koskikalastuksen opas Kalastusta virtavesissä Osa 1/2

Koskikalastuksen opas Kalastusta virtavesissä Osa 1/2 Koskikalastuksen opas Kalastusta virtavesissä Osa 1/2 Esipuhe Tervetuloa tutustumaan Koskikalastuksen oppaaseen! Opas on kirjoitettu pohjautuen omiin kokemuksiin jokikalastuksessa vuosien varrella. Käymme

Lisätiedot

Verkko ja kala (ts+tn)

Verkko ja kala (ts+tn) Verkko ja kala (ts+tn) Verkon kutominen on ikivanha taito. Aluksi verkkoja kudottiin kalaverkoiksi, kasseiksi ja riippumatoiksi. Myöhemmin keskiajalla Euroopassa ruvettiin kutomaan ohuemmalla langalla

Lisätiedot

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy 1 Yhteen (avain)kaulakoruun tarvitset: 1-2 m 0,6 tai 0,8 mm metallilankaa (valitse paksuus helmien reikäkoon mukaan) erilaisia ja kokoisia helmiä, riipuksia, korunosia, renkaita kalotteja, mikäli käytät

Lisätiedot

Motonet opettaa kuinka kalastetaan! Sisällysluettelo

Motonet opettaa kuinka kalastetaan! Sisällysluettelo Motonet opettaa kuinka kalastetaan! Oletko kalastanut hyvin vähän tai et lainkaan? Tartu tähän esitteeseen ja katso kuinka helppoa kalastus loppujen lopuksi onkaan. Opetamme sinulle, miten heitetään virvelillä

Lisätiedot

Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä

Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä i s i i t a r a p n a j a t s Muonio, kala Muoniossa on yli sata kirkasvetistä ja kalaisaa järveä ja jokien kruununa Väylä. Tule kokeilemaan kalaonneasi ja kalastamaan elämyksiä KOUTA KUVA / PAULI HÄNNINEN

Lisätiedot

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen

Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Uuden kalastuslainsäädännön jalkauttaminen Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Kalastusaluepäivä Jämsä 18.11.2015 Yleiskalastusoikeudet Nykyinen kalastuksenhoitomaksu (24 ) ja läänikohtainen

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta

Joensuun kalastuskunta Lupien myyntipaikat Pyydys- ja vieheluvat Koskikalastusluvat kalastuskunta Carelicum/ palvelut Koskikatu 5, p. (013) 267 5221 Neste Noljakka Kosti Aaltosentie 1, p.(013) 801 212 Jokierä Oy Joensuu/ Hasaniemi

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

AUEN JÄTTILÄIS- PERHOILLA HEITTOKALASTUS

AUEN JÄTTILÄIS- PERHOILLA HEITTOKALASTUS AUEN HEITTOKALASTUS Tekeekö mielesi kokeilla jotain uutta? Kokeile siinä tapauksessa jerkkisetin vaihtamista haspelivälineisiin ja jättizonkeriin. Ruotsalaisen pioneerin ja jerkkikalastuksen edelläkävijän,

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen

Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra Eija Saarinen. Opinnäytetyö: Mari Kopra ja Eija Saarinen Opinnäytetyö Fysioterapiaopiskelijat Mari Kopra TASAPAINOHARJOITUKSIA VERTAISOHJAAJIEN KÄYTTÖÖN Tasapainoharjoitukset on suunniteltu vertaisohjaajien työkaluiksi, he voivat hyödyntää näitä kortteja omissa

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

Ala-Jokanga Miksi lohi ottaa? Suurharjusta sopuliperholla. Suits all styles... 4/2009 9,90E POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009

Ala-Jokanga Miksi lohi ottaa? Suurharjusta sopuliperholla. Suits all styles... 4/2009 9,90E POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009 POHJOLAN PERHOKALASTAJA 4/2009 4/2009 9,90E Suits all styles... PPK.4.2009.indd 1 Mill River Oy 633404-0904 PAL.VKO 2009-43 www.guidelineflyfish.com I E-mail info@guidelineflyfish.com I Phone +46 31 92

Lisätiedot

Kalastusmatka - Ruotsi, Mörrum 1-7.4.2015

Kalastusmatka - Ruotsi, Mörrum 1-7.4.2015 Fishmaster Finland Oy Kuokkakuja 8 21260 RAISIO Puh:0400-824530 jouni@fishmaster.fi www.fishmaster.fi Kalastusmatka - Ruotsi, Mörrum 1-7.4.2015 Johdettu Fishmaster perho- ja heittokalastusmatka Mörrum-joelle

Lisätiedot

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1

VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI. Vetouistelijoiden kysely 1 VETOUISTELIJOIDEN KYSELY KESKI JA ETELÄPÄIJÄNTEEN LUPA-ALUEEN KEHITTÄMISEKSI Vetouistelijoiden kysely 1 Kysely toteutettiin nettikyselynä 12/2010-01/2011 välisenä aikana Vastaajia 174 kpl Kyselyn toteutus:

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Kestävää kalastusta Pielisellä

Kestävää kalastusta Pielisellä Kestävää kalastusta Pielisellä Elämyksellisiä kalastushetkiä toivottaen, Mirko Laakkonen Projektipäällikkö Pielisen järvilohi ja taimen -hanke www.jarvilohi.net Esipuhe Suomessa on lukuisia järviä, jokia

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Joensuun kalastuskunta. www.joensuunkalastuskunta.fi

Joensuun kalastuskunta. www.joensuunkalastuskunta.fi Joensuun kalastuskunta www.joensuunkalastuskunta.fi KALASTUSTA KESKELLÄ KAUPUNKIA Vapaa-ajankalastusharrastuksen mahdollisuudet ovat pohjois-karjalassa hyvät. Rauhallisia ja syrjäisiä kalapaikkoja löytyy

Lisätiedot

Näyttelijä erämaan vankina Inarissa. Miten luparahat käytetään? Nuorille ilmainen kalastuspäivä Eräammattilaisten kohdevinkit Lapissa

Näyttelijä erämaan vankina Inarissa. Miten luparahat käytetään? Nuorille ilmainen kalastuspäivä Eräammattilaisten kohdevinkit Lapissa 2010 Metsähallituksen lehti kalastajille Miten luparahat käytetään? Nuorille ilmainen kalastuspäivä Eräammattilaisten kohdevinkit Lapissa Näyttelijä erämaan vankina Inarissa Kaikki luvat Kaikki virkistyskalastuskohteet

Lisätiedot

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1

Hannu Piirainen Haaga Perho. 13.8.2010 Kuusamo 1 Hannu Piirainen Haaga Perho 13.8.2010 Kuusamo 1 Markkinatutkimus kalastusmatkailusta Toteutusaika syyskuu 2009 tammikuu 2010 Toimeksiantajat: Etelä ja Itä Suomen kalatalousryhmät Tiedon lähteet Matkanjärjestäjät

Lisätiedot

LANKAKERÄ NEULOMINEN

LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄ NEULOMINEN LANKAKERÄLEIKKI Oppilaat seisovat luokassa ja heittelevät lankakerää ristiin rastiin. Ensimmäinen heittäjä sitoo langanpään sormeensa, heittää kerän seuraavalle. Tämä ottaa langasta

Lisätiedot

NÄIN NEULOT SUKAN. 1. Silmukoiden luominen. Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita ja jaa silmukat 4 puikolle.

NÄIN NEULOT SUKAN. 1. Silmukoiden luominen. Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita ja jaa silmukat 4 puikolle. 1. Silmukoiden luominen Luo neljällä jaollinen määrä silmukoita ja jaa silmukat 4 puikolle. Luo silmukat kahdella puikolla tai yhdellä paksummalla puikolla, jotta reunasta tulee tarpeeksi joustava. Tee

Lisätiedot

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20

www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 www.gains.fi/kotijumppa 1. Etukyykky 2-4 x 10-20 Ota isompi vesikanisteri tai vaikka matkalaukku syliin. Jalat hartianlevyiseen haaraasentoon, jalkaterät suoraan eteenpäin. Polven tulee ehdottomasti mennä

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS

TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS TOIMINNALLINEN LIIKKUVUUS SUOMEN URHEILUOPISTO VALMENNUSKESKUS Pia Pekonen & Annimari Savolainen ASKELKYYKKY KÄDET YLHÄÄLLÄ Polvissa noin 90 asteen kulma Keskivartalossa pito Käsien vienti yhdessä ylös

Lisätiedot

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098

Spinnupurjehduksen perusteet. Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Spinnupurjehduksen perusteet Teekkaripurjehtijat Ville Valtonen ville.valtonen@tkk.fi 0407240098 Mikä ihmeen spinnu? Symmetrinen vapaasti lentävä myötätuulipurje Yleensä paljon kokoa Paljon voimaa Paljon

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa

Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä. mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa Tervetuloa testaamaan tietosi vesielämään liittyvistä mielenkiintoisista asioista. Käytyäsi Särkänniemen Akvaariossa ja tutustuttuasi Ahdin Akatemiaan tietosi ovat varmasti karttuneet niin, että kysymyksiin

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

kalakannan kehittäminen

kalakannan kehittäminen -Kestävä kalastus ja suunnitelmallinen kalakannan kehittäminen - Projektikoordinaattori Manu Vihtonen, Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL): Kalavarojen käyttö

Lisätiedot

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä

Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta. Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Rovaniemi Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta Kassilohi on auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä on koonnut yhteen tutkituntiedon

Lisätiedot

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2012/2013 VilliHelmi Oy

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2012/2013 VilliHelmi Oy 1 Yhteen isoon varsiruusuun tarvitset: 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 10/0 HS punainen 20 g tsekkiläisiä tai japanilaisia siemenhelmiä 11/0 HS tumma oliivi/vihreä 0,16 0,30 mm taipuisaa

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Alueelliset tapahtumat. Lappi:

Alueelliset tapahtumat. Lappi: Alueelliset tapahtumat Lappi: 1. Rovaniemi - Yhteyshenkilöt: Antti Sorro, puh: 0500-312565, Kauko Vuorjoki, puh: 040-5095201 Ounaspaviljonki (Saarenkylä) 9.00 15.00 - Ohjelma: rasteja; onkiminen, perhonsidonta,

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla 2013 VKuvat 2011 Jari Nenonen/ Mika Nenonen Porvoon kaupungin kalavedet 1. Porvoon joki 6. Kuggen 11. Äggskär 2. Sikosaari-Haikkoo 7. Kulloo-Åminsby 12.

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2

KÄYTTÖOPAS. ver. 1.2 KÄYTTÖOPAS ver. 1.2 VAROITUS Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle kolme (3) vuotiaille lapsille. VAROITUS Emme kanna mitään vastuuta mahdollisista onnettomuuksista tai vahingoista, jotka johtuvat laiminlyönnistä

Lisätiedot

Matkailijat Kalassa luvat kunnossa

Matkailijat Kalassa luvat kunnossa Matkailijat Kalassa luvat kunnossa Suomen kalastuslupajärjestelmä Kalojen alamitat ja rauhoitusajat Usein kysyttyä Neuvontajärjestöjen ja viranomaisten yhteystiedot SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin Olemme koonneet käyttöösi helpon harjoitusohjelman, joka luo valmiuksia tulevaa uintiasi varten. Olet tervetullut uimaan Vajavesiuintiin, vaikket suorittaisi

Lisätiedot

Eräkulttuuria yläkoululaisille: Kalastus ja vesiympäristö

Eräkulttuuria yläkoululaisille: Kalastus ja vesiympäristö 1 Eräkulttuuria yläkoululaisille: Kalastus ja vesiympäristö Kesto: 75 / 90 min Aihe: Eräkulttuurin historia, kalastus, jokamiehenoikeus, eläinten tuntemus, ravintoverkko, ihminen ja luonto Ajankohta: kevät,

Lisätiedot

Lajitekniikka: venyttely

Lajitekniikka: venyttely Alaraajat Etureiden lihakset Seiso ryhdikkäästi. Ota yhdellä tai kahdella kädellä kiinni nilkastasi. Pidä jalat samansuuntaisena ja lantio suorassa. Työnnä lantiota hiukan eteenpäin jännittämällä pakaralihakset.

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Ohjaajan opas. Kalataiturit

Ohjaajan opas. Kalataiturit Ohjaajan opas teema kerho Kalataiturit Kalataiturit -teemakerhon tavoitteena on innostaa nuoria kalastusharrastuksen pariin. Kerhossa opetellaan kalastukseen liittyviä tietoja ja taitoja. Teksti: Minna

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla!

VAIPANVAIHTO. Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! VAIPANVAIHTO Muista aina tukea kunnolla vauvan päätä, ellei vauva sitä vielä kannattele kunnolla! HUOM! Tätä ohjetta ei toisteta joka välissä, tässä on asiasta yleishuomautus. 0. Milloin vaihdetaan? Kun

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013

Valitus. Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1 Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta Kaisaniemenkatu 4 A PL 820, 00101 Helsinki Valitus Uudenmaan Ely-keskuksen päätöksestä, jonka diaarinumero on Dnro 1479/5716-2013 1. Taustaa Kalastusasetuksen 17

Lisätiedot

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.

Eräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!

Lisätiedot

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla?

Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita. Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys. Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? Ergonomisten kantovälineiden käyttöohjeita Kiedo ry Keski-Suomen kestovaippa- ja kantoliinayhdistys Kuinka saada lapsi selkään kantorepulla? On monia tapoja saada lapsi selkään kantorepulla. Kokeile erilaisia

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla

Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla Kalastuksen säännöt Porvoon kaupungin vesialueilla 2014 Kuvat 2013 Jari Nenonen Porvoon kaupungin kalavedet 1. Porvoon joki 6. Kuggen 11. Äggskär 2. Sikosaari-Haikkoo 7. Kulloo-Åminsby 12. Sondby, Köttboda

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,

Lisätiedot