ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus. AIKA kello 15:00-18:35. PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus AIKA kello 15:00-18:35 PAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 297 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastus Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano, päätökset 5 kokouksesta Korttelin 308 asemakaavan muutos Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta Piilolanniemen asemakaavan muutos Keskustan yhtenäisperuskoulun tilaratkaisut Perusturvan lisämäärärahaesitys Talousarviomuutos: Ympäristölautakunta, ympäristövalvonta Lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2015 talousarvioon koskien 32 käyttötaloutta 307 Lisämäärärahan myöntäminen vuoden 2015 talousarvioon koskien 34 investointeja 308 Suolahden uimahallin kuntosalin peruskorjauksen 36 investointimäärärahojen siirtäminen osittain vuoden 2016 investointiohjelmaan 309 Vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät henkilöstömuutokset Vuoden 2016 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille Kaupunkistrategian päivitys Keskustan, Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja 50 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmien yhteinen valtuustoaloite valtuuston esityslistojen ja kokousmateriaalin toimittamisen varmistamisesta 313 Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a -luvun hulevesien erityisiä 51 säännöksiä valvovan viranomaisen määrääminen Äänekosken kaupungissa 314 Ilmoitusasiat Lautakuntien pöytäkirjat Kaupunginjohtajan päätökset 56

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kiiskinen Kari 15:00-18:35 puheenjohtaja Kainu Keijo 15:00-18:35 jäsen Lindell Leila 15:00-18:35 2. varapuheenjohtaja Martins Sirpa 15:00-18:35 jäsen Närhi Merja 15:00-18:35 jäsen Piilonen Pentti 15:00-18:35 jäsen Tuominen Marke 15:13-18:35 jäsen Lång Kyllikki 15:00-18:35 varajäsen POISSA Halttunen Jari jäsen Lunttila Tommi 1. varapuheenjohtaja MUU Tiusanen Matti 15:00-18:35 valtuuston puheenjohtaja Nyholm Rolf 15:00-18:35 valtuuston 1. varapuh.joht. Leppänen Pekka 15:00-18:35 valtuuston 2. varapuh.joht. Tani Jaana 15:00-18:35 valtuuston 3. varapuh.joht. poissa 309 Tuononen Matti 15:00-18:35 kaupunginjohtaja Kurkela Jouni I 15:00-18:35 va. hallintojohtaja Kinnunen Olli 15:00-15:35 kaavoituspäällikkö Kolehmainen Raija 15:15-16:10 perusturvajohtaja Koski Hannele 15:15-16:10 palvelujohtaja Auvinen Markku 15:00-15:13 vapaa-aikajohtaja Härtsiä Ville 15:00-15:09 opetus- ja kasvatusjohtaja Kriivarinmäki Arja-Leena 15:15-16:26 henkilöstöjohtaja Hämäläinen Tapani 15:00-16:50 va talousjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Kari Kiiskinen Puheenjohtaja Jouni Kurkela Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Keijo Kainu Kyllikki Lång PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KH 297 KuntaL:n 58 :n 2 momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Puheenjohtajan ehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Hyväksyttiin.

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastus KH 298 Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on ennakolta ilmoitettu. Puheenjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi perjantaina 27. päivänä marraskuuta 2015 klo 15 mennessä ja tarkastetun pöytäkirjan pi dettäväksi yleisesti nähtävänä 30. päivänä marraskuuta 2015 klo 9-12 Ää ne kosken kaupungintalolla. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Jari Halttunen ja Keijo Kainu. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Kyllikki Lång ja Keijo Kainu.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston päätösten täytäntöönpano, päätökset kokouksesta KH 299 Kuntalain 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoon kuuluu olennaisena osana päätösten laillisuuden valvonta. Valvonta antaa mahdollisuuden korjata laillisuusvirheet, jotka muuten voivat johtaa valituksiin. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kuntalain 56 :n mukaan "Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituksen on saatettava hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa ratkaista asiaa ennen kuin valitusaika päätöksestä on kulunut." Kaupunginhallitus päättää todeta, että kaupunginvaltuuston tekemät päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa. Päätökset ovat muutenkin lakien ja asetusten mukaisia, joten ne voidaan panna täytäntöön. Hyväksyttiin.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Korttelin 308 asemakaavan muutos KH 300 Kaupunki on saattamassa vireille asemakaavan muutosta ns. Kunta lan puis ton alueella, jolla sijaitsee kaupunginmuseo. Kaupunki on myy mäs sä museorakennusta tontteineen ja museorakennusten kortte li alu een käyttötarkoitusmerkintä tulee tarkistaa vastaamaan ra kennuk sen ja alueen suunnitteilla olevaa tulevaa käyttöä (mm. ra vin to latoi min ta). Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaavamuutoksen toisena tavoitteena on selvittää, voisiko Ää ne kosken uusi poliisiasema sijaita nykyisen museon liittymän koh dal le suun ni tel ta val la rakennuspaikalla. Mu seon viereinen paikka, joka on ollut ennen nykyistä puistokaavaa asuin ker ros ta lo jen tontti, on ollut esillä poliisiaseman sijaintipaikkoja kar toi tet taes sa yh te nä vaihtoehtona jo alkuvaiheessa. Kun ta lan puisto on edul li nen vaihtoehto mm. tontin logistisen sijainnin ja maas tonmuo to jen sekä ra ken nuk sen tarkoituksenmukaisen toteuttamisen ja ar vioi ta vis sa ole vien toteutuskustannusten kannalta. Muina vaihtoehtoina on selvitetty mahdollisuutta sijoittaa po lii si asema mm. pe las tus lai tok sen yhteyteen. Pelastuslaitoksen alueella raken ta mi sen haasteiksi saattaa muodostua mm. tonttialueen ra jal lisuus. Kaavamuutoksen yhteydessä Kuntalanpuiston alueelle on tarkoitus muo dos taa yli 5000 m2:n suuruinen tontti, jonka ra ken nus oi keu deksi tulisi mah dol li sen poliisitalon laajennusvara huomioon ottaen 4000 k-m2. Tontin käyt tö tar koi tus mer kin näk si on tarkoitus osoittaa yleisen ra ken ta mi sen salliva Y- merkintä: alue voisi toimia vaihtoehtoisesti esi mer kik si päi vä ko din sijaintipaikkana. Kaavamuutosalueelta laaditaan ennen ehdotusvaihetta luon to sel vitys. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että korttelin 308 asemakaavan muutos saa te taan vireille ja että päivätyn luonnoksen perusteella jär jes te tään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukainen val mis te lu vai heen kuuleminen. Hyväksyttiin.

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Liitteet Liite 1 Korttelin 308 asemakaavan muutos, kh Liite 2 Korttelin 308 asemakaavan muutos osallistumis- ja arviointisuunnitelma , kh Liite 8 Korttelin 308 asemakaavan muutos, asemakaavaselostus, luonnos , kh

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta 345/ /2015 KH Ääneseudun Kehitys Oy ja Äänekosken kaupunki ovat laadituttaneet Ää ne kos ken ydinkeskustan kehittämisvision, jonka tarkoituksena on täs men tää kaupunginvaltuuston hyväksymän yleis suun nitel man "Äänekosken keskustan kehittäminen " maankäyt töä ja toimia tavoitteellisena lähtökohtana alueen asemakaavan muut ta mi ses sa. Suunnittelualue käsittää Viiskulman-Kauppakadun-Torikadun- Työskin tien-ää ne kos ken tien rajaaman alueen, mutta suunnitelmassa on eh do tuk sia myös suunnittelualueen pohjois- ja länsipuolisille alueille. Suun nit te lu työs tä on vastannut Ramboll ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kji sik. Työn ohjausryhmässä on mukana kehitysyhtiön ja kau pungin edustajien lisäksi alueella toimivia yrittäjiä. Suunnittelun tavoitteena on yhteisen kehittämisvision luomisen ja alu eel la toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamisen lisäksi kehittää alu een maankäyttöä kaupallisia palveluja ja keskusta-asumista parem min tukevaksi. Suunnitelmassa selvitetään myös keskustaan mah dol li ses ti sijoittuvan uuden kaupallisen ankkurihankkeen to teutta mis edel ly tys ten luominen. Tavoitteena on arkkitehtoonisesti ja mai se mal li ses ti korkeatasoinen ja kiinnostava kävelypainotteinen kau pun ki kes kus ta, joka on saavutettavissa kaikilla lii ken ne muo doilla. Ohjausryhmä on valinnut alueelle laadituista luonnoksista jat ko ke hitys tä varten kaksi vaihtoehtoa, jotka poikkeavat toisistaan mm. torin ja matkakeskuksen sijoituksen sekä asuin- ja liikerakentamisen toteut ta mis ta van osalta: Arkadikäytävät (VE1) ja Etelätori (VE2). "Arkadikäytävät"-vaihtoehdossa Äänekosken uusi tori sijoittuu lä helle Citymarketia. Tori liittyy kaupungintalon edustan Keskusaukioon uu den kävelykadun avulla. Katu voi olla katettu ja sen varrelta löytyy lii ke ti lo ja. Keskeiset kulkureitit keskustassa on tehty säältä suo ja tuiksi arkadikäytävien avulla, jotka liittävät keskustaan myös Ää ne kosken tien varteen suunnitellun matkakeskuksen. Citymarketin ja Tokmannin väliin sijoittuu kookas liike-, toimisto- ja asuin ra ken nus ten kortteli (krs-luku liiketilat I-II, muut osat IV-VIII), uut ta rakentamista on myös nykyisen seurakuntatalon paikalla (krs-lu ku IV-VII) sekä valtion virastotalon tontilla (II-V krs).

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on k-m2. "Etelätori"-vaihtoehdossa uusi tori sijoittuu Kauppakadun varrelle tavoit tee na vahvistaa Kauppakadun ja Keskusaukion ve to voi mai suutta. Matkakeskus sijoittuu torin etelälaidalle linja-autoliikenteen ta pahtues sa lenkkinä Työskintieltä Kauppakadulle ja Viiskulmaan. Torin ja Viis kul man välisellä alueella on liike-, toimisto- ja asuinrakentamista (krs-lu ku IV-VIII) ja myös torin muille sivuille on suunniteltu liike- ja asuin ra ken ta mis ta (krs-luku II-V). Torista pyritään luomaan Ää nekos ken kaupallinen solmukohta ja sisääntuloportti. Asuntorakentamista esitetään pienehköinä tornitaloina (krs-luku IV) seu ra kun ta ta lon ja valtion virastotalon väliselle alueelle. Uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on k-m2. Molemmissa vaihtoehdoissa esitetään pysäköintilaitoksen ra ken tamis ta Mercurian-Citymarketin pysäköintialueelle sekä nykyisen torin ta ka osaan (Kauppakadun ja Sammonkadun kulmaus). Lisäksi Hallintokatu esitetään liitettäväksi osaksi Keskusaukiota, jolloin Kauppakadun ja kaupungintalon-kirjaston välinen kulkuyhteys jär jes tyi si aukion eteläosasta kaksisuuntaiseksi muutettavan Wessman nin ka dun kautta. Koskikeskus liittyisi nykyistä kiinteämmin Keskus au ki oon, jolle olisi mahdollista sijoittaa mm. terasseja, skeit ti aluei ta, konserttilava ym. toimintoja. Yhtenä suunnittelun lähtökohtana on pidetty vuonna 2012 hy väk sytyn yleissuunnitelman mukaisesti Rantapuiston nykyistä tiiviimpää liit tä mis tä ydinkeskustaan. Kauppakatua kavennettaisiin Kes kus aukion kohdalla ja alueesta voitaisiin mahdollisesti muodostaa yh teinen tila ("Shared Space") ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen se kä mahdollisten muiden toimintojen tarpeet huomioon ottaen. Vaihtoehdot on esitelty Äänekosken kaupungintalolla työpa ja tyyp pi ses sä tapahtumassa, johon osallistui noin 30 asukasta. Ta pah tu maan osallistuneiden kommentit ohjaavat osaltaan jat kosuun nit te lua. Tarkoituksenmukaista on saattaa ke hit tä mis vaih to ehdot yleisesti nähtäville ja lausuntokierrokselle mielipiteiden esit tämis tä varten ennen jatkosuunnittelua. Lausunnonantajilta pyydetään kannanottoa jatkosuunnittelun pohjak si valittavasta vaihtoehdosta ja ydinkeskustan suunnittelussa erityi ses ti korostettavista näkökohdista. Nähtävilläolon jälkeen oh jaus-

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: ryh män johdolla laaditaan yksi kehittämisvisio, joka tuodaan ta voi teai ka tau lun mukaan hyväksymismenettelyyn vuoden 2015 loppuun men nes sä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Uudistuvan Äänekosken ydin keskus tan vaihtoehtoiset kehittämisvisiot asetetaan nähtäville. Pyy detään lausunnot kasvun ja oppimisen lautakunnalta, pe rus tur va lau takun nal ta, tekniseltä lautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta sekä Ääne kos ken yrittäjät ry:ltä. Päätettiin yksimielisesti jättää asia pöydälle. KH Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että Uudistuvan Äänekosken ydin keskus tan vaihtoehtoiset kehittämisvisiot asetetaan nähtäville. Pyy detään lausunnot kasvun ja oppimisen lautakunnalta, pe rus tur va lau takun nal ta, tekniseltä lautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta sekä Ääne kos ken yrittäjät ry:ltä. Hyväksyttiin. KH Suunnitelmat ovat olleet julkisesti nähtävillä Ennen nähtävilläoloa järjestettiin kaupungintalolla maankäyttövisioiden esit te ly ti lai suus, johon osallistui suunnittelijoiden lisäksi kol mi senkym men tä henkilöä. Varsinaisena suunnitelmien nähtävilläoloaikana ei kaupungille kuitenkaan toimitettu yh tään asukkaiden mielipidettä. Pyy de tyt kahdeksan lausuntoa on saatu ja ne toi mi te taan esi tys listan liitteenä. Lausunnonantajista neljä piti vaihtoehtoa "Etelätori" suositeltavana jat ko suun nit te lua varten, kahdessa lausunnossa ei otettu asiaan kan taa.

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kasvun ja oppimisen lautakunta näkee tärkeänä, että valitun kaa vavaih to eh don toteuttamisessa kiinnitetään huomiota elementteihin, jot ka lisäävät nuorten viihtyvyyttä. Lautakunta ei ota kantaa jat kosuun nit te lun pohjaksi valittavaan vaihtoehtoon. Perusturvalautakunta toteaa mm., että ikäihmisten määrä kasvaa mer kit tä väs ti Äänekosken taajamassa. Tä män vuoksi tulee kiinnittää huo mio ta palvelujen sijoittumiseen niin, että ne tukevat ikäihmisten ko to na asumista mahdollisimman pit kään. Tulee huomioida kau punki kes kus tan painopisteen mah dol li nen siirtyminen ja siinä yh tey dessä se, miten palvelut jatkossa si joit tu vat suhteessa ikäihmisille so veltu vien hissillisten kerrostalojen si jain tiin. Lautakunnan tärkeiksi kokemat asiat on lautakunnan mielestä mahdol lis ta huo mioi da molemmissa esitetyissä vaihtoehdoissa. Pe rustur va lau ta kun ta toivoo, että vaihtoehtoja esiteltäisiin vielä tarkemmin val tuus ton iltakoulussa. Teknisen lautakunnan mielestä aluetta voidaan alkaa rakentamaan jär ke vis sä kokonaisuuksissa tarvittaessa nopeastikin. Toinen vaih toeh dois ta antaa paremman mah dol li suu den tehdä aluetta eri suu ruisis sa kokonaisuuksissa, kus tan nuk sil taan suurempina hankkeina tai tar vit taes sa vähäisempinä sekä pie nem pi nä ja suhteellisen no peasti kin toteutettavina hankkeina. Lau ta kun ta esittää, että Äänekosken kau pun gin keskustaa kehitetään vaih to eh to "Etelätori" pohjalta. Ympäristölautakunta toteaa mm., että luonnontaloudellisen kes tävyy den ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta keskustaajamien suun nit te lus sa on olennaista järjestää asuminen ja palvelut lyhyiden etäi syyk sien päähän toisistaan ja mahdollistaa liikkuminen ydin keskus tan ulkopuolelta palveluiden äärelle julkisilla kulkuneuvoilla. Vaihto eh to "Etelätori", jossa matkakeskus sijaitsee aivan ytimessä torin lai dal la tukee vaihtoehtoa "Arkadikäytävät" paremmin tätä ta voi tet ta. To rin sijainti lähellä Keskusaukiota ja Kaup pa ka dun kivijalkaliikkeitä tun tuu luontevammalta kuin vaihtoehdossa, jos sa tori sijoittuu lähem mäk si market-aluetta. Vapaa-aikalautakunnan lausuntoehdotuksessa esitetään, että suun nit te lun toteuttamisen lähtökohtana tulee olla keskustan an tamat mahdollisuudet eri-ikäisten ihmisten aktiivisiin toimintoihin ja eri tyyp pi seen yritystoimintaan. Keskustassa tulee olla mahdollisuus erilai siin aktiivisiin toimintoihin ottaen huomioon kaikenikäiset (mm. par kour, skeitti, kiinteä esiintymislava, petankki). Parempana torin sijoi tus paik ka na lautakunta pitää "ehkä" vaihtoehtoa "Arkadikäytävä".

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Suun nit te lun edetessä tulee huomioida Äänekosken Taidemuseon pal ve lut ja tuoda nykyistä paremmin esille keskustassa olevat veistok set (Paperipuu ui, Kauppiasmuistomerkki ja Kalle Piilosen patsas). Äänekosken nuorisovaltuusto näkee keskustan ke hit tä mis suun ni telmat erinomaisena asiana paikkakunnan kehittämiseksi entistä vahvem mak si osaksi pohjoisen Keski-Suomen keskuspaikkana. Ää nekos ken keskustan nykyinen rakennuskanta ei vastaa te hok kuu deltaan käyttäjien tarpeita ja on toisaalta laajalle levittäytynyt. Mo lemmat suunnitelmat kehittäisivät kes kus taa aiempaa kompaktimpaan suun taan. Kokonaisuutena nuorisovaltuusto näkee, että Ar ka di käytä vät olisi vaihtoehdoista toimivampi: vaihtoehdosta löytyy so pi vassa suhteessa kaupallisia palveluita, toriympäristöä ja vir kis täy ty miseen soveltuvia alueita. Vanhusneuvosto esittää, että keskustaa kehitetään vaihtoehdon "Ete lä to ri" pohjalta siten, että tori säilyy nykyisellä paikalla ja sen viih tyi syy teen panostetaan. Vanhusneuvosto pitää tärkeänä, että suun nit te lus sa huomioidaan liikkumisympäristön esteettömyys ja riittä vä valaistus. Lisäksi vanhusneuvosto esittää yleisö-wc:n ra ken tamis ta keskustaan esimerkiksi torille. Yrittäjät pitävät hyvänä, että kaupunki aktiivisesti visioi tulevaisuuden ydin kes kus taa. "Etelätoria" pidetään parempana vaihtoehtona. Torin tu li si olla vähintään samankokoinen kuin nykyään ja uuden torin ympä ril tä voisi jatkosuunnittelussa poistaa maisemaa peittäviä ja tarpeet to mia rakennuksia. Jatkosuunnittelussa tulisi jättää riittävästi asioi ta avoimeksi periaatteella "enemmän mahdollistava kuin ra jaava". Yrittäjät kannustavat kaupunkia viemään hanketta aktiivisesti eteen päin: vision olemassaolo vaikuttaa kiinteistöjen omistajien kehit tä mis suun ni tel miin ja ikävää on jos hanke jää vain visioksi. Lausunnoissa esille tuotujen näkökohtien sekä suunnitelman vai heittai sen toteuttamisen korostamisen johdosta ohjausryhmä esittää, että jatkosuunnittelun pohjaksi valitaan VE2 "Etelätori". Keskustan maan käy tön kehittämistä tulisi käsitellä osana kaupunginvaltuuston il ta kou lua, jossa käsiteltäisiin myös kaupungin strategista suun nit telua ja Äänekoski 2030 osayleiskaavatyötä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto "Etelätori". Päätettiin yksimielisesti jättää asia pöydälle. Evästykseksi asiaa seuraavaan kokoukseen tuotaessa annettiin se, että liitteeksi laitetaan vapaa-aikalautakunnan hyväksytystä pöytäkirjasta otettava lausunto ydinkeskustan kehittämisestä, ei ehdotuksesta ja liitetään pykälän tekstiin ja liitteisiin myös nyt läpikäyty vammaisneuvoston kokouspäivänä saatu asiaa koskeva lausunto. KH Vaihtoehdoista saadut lausunnot on liitteenä. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Vammaisneuvoston mielestä keskustaa tulee kehittää turvalliseksi ja toi mi vak si liikkumisympäristöksi, jossa otetaan huomioon myös erityis ryh mien tarpeet. Vammaisneuvosto mukailee vanhusneuvoston nä ke mys tä siinä, että suunnittelussa otettaisiin huomioon myös nykyi sen torin kehittäminen ja ylläpito. Nykyisen torin sijaintia pidetään hy vä nä. Ydinkeskustan kehittämisvisioksi valittava vaihtoehto on oi keus vaiku tuk se ton ja sen tarkoitus on ohjata asemakaavahankkeiden laa timis ta vastaavalla tavalla kuin oikeusvaikutukseton ke hit tä mis suun nitel ma on ohjannut esimerkiksi Länsiportin alueen asemakaavoitusta. Ydin kes kus tan kehittämisvisio määrittelee maankäytön kannalta kes keis ten toimintojen sijainnin ja toteuttamisperiaatteen (tori, matka kes kus, asuminen/liiketilat, liikkuminen, pysäköinti), mutta yk si tyiskoh dat esimerkiksi rakennusten kerrosluvun ja/tai kerrosalan osalta täs mentyvät asemakaavoituksen yhteydessä. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydin kes kustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto "Etelätori". Vs. kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus:

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päättää, että Uudistuvan Äänekosken ydinkeskustan kehittämisvision pohjaksi valitaan vaihtoehto Etelätori. Uudisrakentamisen tavoitteellinen kokonaisala on k-m2. Hyväksyttiin. KH 301 Valmistuneessa yleissuunnitelmassa Äänekosken keskustaa ke hi tetään viihtyisäksi, aktiiviseksi ja vetovoimaiseksi pikkukaupungiksi. Suun ni tel maa, jonka uudisrakentamisen kerrosala on yhteensä k-m2, on käsitelty Äänekosken yrittäjien tilaisuudessa ja kaupun gin val tuus ton iltakoulussa Suunnitelma lisää asumisen määrää Äänekosken keskustassa ak tivoi den keskustakortteleita ja parantaen kaupallisten ja julkisten palve lui den toimintaedellytyksiä. Uusia asuinkerrostaloja on suun ni telman mukaan mahdollista toteuttaa ydinkeskustaan erillisinä tai lii keti loi hin yhdistettyinä toistakymmentä kappaletta. Keskuskortteleiden aiemmat epämääräiset ja sekavat kaupunkitilat on korvattu näyttävillä, selkeästi rajatuilla uusilla julkisilla ulkotiloilla ja selkeillä kulkureiteillä. Uusi tori muodostaa kaupungille selkeän keskuskohdan: se sijoittuu Kaup pa ka dun varrelle Keskusaukiota vastapäätä vahvistaen Kauppa ka dun ja Keskusaukion vetovoimaisuutta. Torin etelälaidalle si joittuu uusi matkakeskus, jolloin torista muodostuu luontevasti Ää nekos ken kaupallinen solmukohta ja sisääntuloportti. Kauppakadun ajorataa esitetään kavennettavaksi nykyisestä lähes 10 metristä 6,5 7,0 metriin. Ajoradan suuntainen pysäköinti nos tettai siin matalan reunakiven päälle ja istutuskaista levenisi noin 3 metriin. Kauppakadun molemmille puolille rajataan noin 2,5 metrin le vyinen jalankulusta eroteltu kaksisuuntainen pyöräväylä. Uuden torin ja nykyisen Keskusaukion välistä jalankulkuyhteyttä koros te taan rakentamalla Kauppakadun keskiosa ns. jaetun tilan (shared space) periaatteiden mukaisesti: torin ja Keskusaukion välinen au kio mai nen katuosuus käsitellään pintamateriaali- ja ka lus te rat kaisuil la siten, että kadun ylittäminen on mahdollista ilman suojateitä. Kaup pa ka dun nopeusrajoitukseksi ehdotetaan 30 km/h. Viiskulmaan on laadittu konsepti pienimuotoisen 3000 m2 liiketiloja

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kä sit tä vän kauppakeskuksen ja siihen liittyvien asuinkerrostalojen toteut ta mi sek si. Pysäköinti sijoittuu kellarissa sijaitsevaan py sä köin tilai tok seen, johon ajetaan Kauppakadun puolelta. Liiketilakysynnässä varaudutaan pääosin pienempiin erikoiskaupan ja palveluiden tiloihin, jotka hyötyvät lähellä sijaitsevien suurten päivit täis ta va ra kaup po jen vetovoimasta. Kauppakeskukseen voisi si joittua esimerkiksi päivittäistavarakaupan lähipalvelut ja muita ns. nopean asioinnin palveluita, joita kortteliin sijoittuva matkakeskus tukee. Lisäksi liiketiloja varataan erikoiskaupan toimijoille, kahviloille, ra vin to loil le, matkailijoiden neuvontapisteelle, julkisten palveluiden yh teis pal ve lu pis teel le yms. Suunnitelmassa on varauduttu yleissuunnitelman vaiheittaiseen toteu tu mi seen: esimerkiksi Viiskulman konsepti voi toteutua, kun nykyi sen Valintatalon tonttia ja sen eteläpuolista aluetta lähdetään kehit tä mään. Vastaavasti ns. Niskasen kiinteistöt voidaan uudistaa useas sa vaiheessa. Jatkotoimenpiteissä suunnitelmassa korostetaan keskustan yrittäjien roo lia keskustan ja omien palveluidensa markkinoinnissa ja kes kustan elävyyden turvaamisessa. Yrittäjien yhteistyö esitetään or ga nisoi ta vak si esimerkiksi osaksi nykyistä Äänekosken Yrittäjät ry:tä. Kaupungin toteuttamisvastuulle kuuluvat ulkotilojen ke hit tä mis toimen pi teet - uusi toriaukio ja puiston kehittäminen esiin ty mis la voineen yms. - luovat mahdollisuuksia yrittäjille ja muille toimijoille järjes tää erilaisia keskustaa markkinoivia ja elävöittäviä tapahtumia. Myös kaupungin matkailu- ja kulttuuritoimella on keskeinen rooli tapah tu mien järjestämisessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ohjeen nyt kä sit te lyssä olevaa laajemman keskusta-alueen maankäytön suunnittelulle ("Ää ne kos ken keskustan kehittäminen "). Kau pun gin valtuus to hyväksyi tuolloin keskusta-alueen jatkosuunnittelun ke hit tämis ta voit teik si arkkitehtonisesti korkealuokkaisen rakennustavan, kä ve ly pai not tei suut ta suosivan toimintojen sijoittelun ja pysäköinnin jär jes te lyn sekä viimeistellyn tonttien ja yleisten alueiden (kadut ja puis tot) toteutuksen ja kunnossapidon. Nuo tavoitteet ovat voimassa myös ydinkeskustan alueella, jossa nyt laadittu suunnitelma täs mentää vuoden 2012 suunnitelmaa. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh )

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että päi vät ty oikeusvaikutukseton yleissuunnitelma "Uudistuva Ää ne kosken ydinkeskusta" hyväksytään ohjeeksi ydinkeskustan alueen maan käy tön suunnittelulle. Hyväksyttiin. Liitteet Liite 3 Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta, kh

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Piilolanniemen asemakaavan muutos 275/ /2015 KH Metsä Fibre Oy ja Metsä Board Oy hakevat maanomistajina asemakaavamuutoksen laatimista entisen paperitehtaan ja Piilolanniemen eteläkärjen alueelle. Hakemus kaavan muuttamisesta on päivätty Kaavan hakija on ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan kaavahankkeen kustannuksiin. Piilolanniemen kaavahankkeen pinta-ala on noin 24 ha. Kaavan laatimisesta vastaa Sweco Ympäristö Oy. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekoski 2020 osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä Osayleiskaavaluonnoksessa nyt laadittavana olevalle asemakaava-alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastoaluetta (T), teollisuus- ja varasto/ viheraluetta (T/V), pientalovaltaista asuinaluetta (AP) sekä suojaviheraluetta (EV). Suunnittelualueella on voimassa Ympäristökeskuksen ja Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistama Paperitehtaan asemakaavan muutos, jossa nyt laadittavana olevan asemakaavan kaava-alue on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT-1), suojaviheralueen korttelialueeksi, joka on varattu teollisuuden tarpeisiin (EV-1) sekä avoimena säilytettäväksi maisemanhoitoalueeksi, joka varataan teollisuusrakennusten korttelialueeksi siinä tapauksessa, että alueelle sijoitetaan paperi- tai kartonkikone. Suunnittelun lähtökohtana on Biotuotetehtaan rakentamisen vaatimat muutokset liikennejärjetelyihin. Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta Tehtaankadun liittämiseksi teollisuusrakennusten korttelialueeseen ja osaksi yhtiön omistamaa teollisuustonttia. Kaavamuutoksessa päivitetään kaavamääräyksiä Piilolanniemessä ja suoja-alueella. Tavoitteena on Piilolanniemen maankäytön suunnittelu siten, että alueelle voitaisiin mahdollisesti sijoittaa Biotuotetehtaan tuottamaa energiaa hyödyntävää toimintaa. Suunnittelualueella tulee erityisesti huomioida alueen maisemalliset ja ympäristölliset lähtökohdat sekä toiminnan vaikutukset lähiympäristön asutukseen. Piilolanniemen kärjessä sijaitseva kaupungin jätevedenpumppaamo säilytetään ennallaan. Asemakaavasuunnittelussa selvitetään niemeen mahdollisesti suunniteltavan maankäytön aiheuttamat muutostarpeet alueella sijaitsevaan vesihuoltoverkostoon. (Valmistelu kaavasuunnittelija Henriikka Lonka, puh )

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Va. hallintojohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy, että Piilolanniemen asemakaavan muutos saatetaan vireille. Hyväksyttiin. KH 302 Kaavaluonnoksessa Kuhnamontien ja Piilolanniemen kärjen välinen alue on kaavoitettu T-2 - merkinnällä teollisuus- ja va ras to ra ken nusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä ai heut ta maton ta toimintaa. Osa alueelle toteutuneesta kerrosalasta saadaan käyt tää myös liike- ja toimistotiloja varten Korttelialueelle ei saa sijoit taa laitosta, josta aiheutuva melutaso ylittää asumiseen varatun kort te li alu een rajalla muu meluhuomioon ottaen päivällä 55 db ja yöl lä 45 db. Koko T-2 - aluetta koskevan kaavamerkinnän perusteella ra ken nuspai kan maaperän pilaantuneisuus tulee tutkia ja pilaantuneet alueet kun nos taa ympäristöviranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukai ses ti ennen rakennusluvan myöntämistä. Kaavaan lisätään ehdotusvaiheessa rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemat: teollisuusalueella rakennusten korkeut ta ei ole tarkoituksenmukaista määritellä kerrosluvuilla. Yleismääräyksillä ohjataan T-2 - korttelin rakentamatta jäävien osien hoi to ta soa: ne on rannassa ja vesistöön kohdistuvien täyttöalueiden osal ta hoidettava istutettuina tai luonnontilan kaltaisina. Lisäksi luonnok ses sa on määräykset hulevesien keräämisestä ja käsittelystä, mm. kaavassa edellytetään hulevesisuunnitelman esittämistä ra kennus lu pa pii rus tus ten tai tarvittaessa ympäristöluvan hakemisen yhtey des sä. Nykyinen Tehtaankatu on liitetty tonttiin siten, että pääosa POKE:n kam pus alu een liikenteestä tulisi jatkossa järjestettäväksi Kuh na montien ja/tai Piilolantien kautta. Nykyisen Tehtaankadun kautta kulkee jat kos sa biotuotetehtaan puutavara-autoliikenteen lisäksi huol to liiken ne mm. Piilolanniemen kärjessä sijaitsevalle pumppaamolle. Pumppaamon paikka säilyy ennallaan, mutta alueella sijaitsevia vesi huol to lin jo ja on jouduttu siirtämään. Nykyiset linjat on merkitty kaavaan ohjeellisin merkinnöin: linjojen siirto jatkossakin on mahdollista. T-2 - alueen ja Piilolanniemen asutuksen välissä on suojaviheralue, jol le saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen.

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus: Tehdasmuseo ja osa vanhoista tehdassaleista on kaavoitettu suo jelta vik si rakennuksiksi. Rakennusten ominaispiirteet ja luonne tulee säi lyt tää. Korjaus- ja muutostöistä on kuultava museoviranomaista. Tehdasmuseo edustaa tyypillistä luvun vaihteen tehdas ark ki teh tuu ria ja se on tehdasalueen vanhin rakennus. Vanhat teh das sa lit ovat valmistuneet ja ne muodostavat yh tenäi sen kokonaisuuden. Virran puoleinen itäjulkisivu on lu vul ta, län si puo len julkisivua on käsitelty luvulla. Kaavaluonnoksen laatimista varten on tehty monipuoliset läh tö tie tosel vi tyk set: Luontoselvitys (Sweco Ympäristö, 2015), Lii ken ne sel vitys (Sweco Ympäristö, 2015), Hulevesiselvitys (Sweco Ympäristö, 2015), Arkeologinen inventointi 2015 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heis ka nen & Luoto Oy, 2015), Meluselvitys (Sweco Ympäristö, 2015). (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh ) Kaupunginhallitus hyväksyy, että päivätyn luonnoksen pe rus teel la järjestetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mu kai nen valmisteluvaiheen kuuleminen Piilolanniemen ase ma kaava muu tok sen osalta. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ym päris tö lau ta kun nal ta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Metsä Fibre Oy:ltä, Met sä Board Oyj:ltä, Keski-Suomen ELY -keskukselta, Kes ki-suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen Pe las tus lai toksel ta sekä Liikennevirastolta. Hyväksyttiin. Liitteet Liite 4 Piilolanniemen asemakaavan muutos, kh

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Keskustan yhtenäisperuskoulun tilaratkaisut KASVOPPI Kaupunginvaltuusto päätti kohdassa 3 ja 4 seuraavasti : " Teknologiakeskuksen tilat peruskorjataan pysyviksi koulu- ja esiopetustiloiksi vuosina Teknologiakeskuksen peruskorjauksessa huomioidaan esioppilaiden tarpeet myös iltapäivähoidon osalta. Piha-alue rakennetaan viihtyisäksi ja virikkeelliseksi huomioiden eri ikäisten lasten tarpeet. Teknologiakeskuksen kouluun keskitetään kaikki esiopetuslapset keskustan alueen päiväkodeista ja erillisryhmistä. Teknologiakeskuksessa nykyisin olevat päivähoitolapset siirretään päiväkoteihin esiopetusryhmiltä vapautuneisiin tiloihin. Muodostetaan yhtenäisperuskoulu nykyisistä Keskuskoulusta, Koulunmäen koulusta ja Mämmen koulusta alkaen. Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun välissä oleva uusi osa puretaan ja tilalle rakennetaan riittävät tilat huomioiden ruokahuollon järjestäminen, mahdollinen oppilasmäärän kasvu ja yhtenäisperuskoulun tarpeet. Aikataulu ja kustannusarvio tarkentuu vuoden 2015 aikana". Valtuuston päätöksen jälkeen keväällä 2015 tarkennettiin Keskuskoulun ja Koulunmäen kiinteistöjen peruskorjaustarvetta ja -kustannuksia. Samanaikaisesti valmisteltiin Teknologiakeskuksen peruskorjausta. Teknologiakeskuksen peruskorjauksen arvioidut kustannukset sekä väistötiloista aiheutuvat menot osoittautuvat niin korkeiksi, että oli syytä vertailla myös eri vaihtoehtoja koulu- ja esiopetustilojen sijoittamiseksi. Edullisimmat vaihtoehdot olivat toimintojen sijoittaminen joko Teknologiakeskukseen tai Koulunmäelle. Vaihtoehto 1. Äänekosken taajaman esiopetus, esiopetusikäisten päivähoito ja perusopetus sijoittuvat Koulunmäelle. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan uudisrakennus, johon siirtyvät Keskuskoulun väliosan nykyiset toiminnot. Tämän jälkeen toteutetaan jo päätetty Keskuskoulun väliosan purku ja uudisrakentaminen (kaupunginvaltuusto ). Teknologiakeskus toimii rakentamisen eri vaiheissa väistötilana, jolloin ylimääräisten väistötilojen kustannuksista vältytään.

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Tässä vaihtoehdossa Teknologiakeskus vapautuu alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Edellä esitetyn lisäksi olemme miettineet vaihtoehtoa, jossa Keskuskoulun väliosaa purkamisen jälkeen ei rakennettaisi uudelleen vaan koulujen väli jäisi piha-alueeksi. Uudisrakennus rakennettaisiin vastaavasti suuremmaksi. Näin Koulunmäen alueelle muodostuisi kolmen rakennuksen koulukokonaisuus, joilla ei olisi fyysistä yhteyttä toisiinsa. Yhtenäisperuskoulun toimintojen järjestelyn ja kehittämisen näkökulmasta vaihtoehto on selvästi huonompi kuin edellä esitetty ratkaisu. Vaihtoehto 2. Äänekosken taajaman esiopetus, esiopetusikäisten päivähoito ja osa perusopetusta sijoittuu Teknologiakeskukseen (valtuuston päätöksen mukainen vaihtoehto). Ensimmäiseksi rakennetaan väistötilat Keskuskoulun väliosan ja Teknologiakeskuksen lapsille. Väistötiloissa on huomioitava keittiön ja ruokalan tilatarpeet. Toisessa vaiheessa toteutetaan jo päätetty Keskuskoulun väliosan purku ja uudisrakentaminen (kaupunginvaltuusto ). Kolmannessa vaiheessa Teknologiakeskuksen toiminta siirtyy väistötiloihin ja Teknologiakeskuksen peruskorjaus toteutetaan. Kumpaankin vaihtoehtoon sisältyy Keskus- ja Koulunmäen kouluun samansisältöiset peruskorjaukset. Vaihtoehtojen tavoitehinnat: 1. 12,4 milj. euroa 2. 13,5 milj. euroa, josta noin 2 miljoonaa euroa on käyttötalouden väistötilakustannuksia. Liitteenä nro 1 on tilapalvelun yhdistelmä eri vaihtoehtojen tavoitehinnoista. Johtopäätökset: Vaihtoehto 1 on kokonaistaloudellisesti halvin, koska vaihtoehdossa 2 käyttötalouteen kohdistuu väistötilakustannukset. Toimintojen keskittäminen Koulunmäelle tukee vaihtoehdoista parhaiten yhtenäisperuskoulua. Rakentamalla kokonaan uudet tilat saamme nykypäivän ja tulevaisuudenkin tarpeita tyydyttävät oppimisympäristöt. Myös piha-alueet pystytään rakentamaan

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: Koulunmäelle paremmin tarkoitukseen sopiviksi. Kumpikaan vaihtoehto ei vaikuta oppilaskuljetusten määrään. Teknologiakeskus vapautuu alkuperäiseen teollisuuskäyttöön. Esimerkiksi yrityskylätoiminto voitaisiin sijoittaa Teknologiakeskukseen. Valmistelijat: opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärvi Kasvun ja oppimisen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että keskustan yhtenäisperuskoulun tilatarpeet ratkaistaan vaihtoehdon 1 mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan myös perhekeskuksen sijoittaminen uudisrakennukseen. Kasvun ja oppimisen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että keskustan yhtenäisperuskoulun tilatarpeet ratkaistaan vaihtoehdon 1 mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan myös perhekeskuksen sijoittaminen uudisrakennukseen. Lisäksi lautakunta toteaa, että suunnittelussa pitää erityisesti kiinnittää huomiota 1. alueen liikennejärjestelyihin sekä virikkeellisen ja liikkumiseen kannustavan piha-alueen luomiseen 2. mahdollisiin riskitekijöihin vanhan rakennuksen yhdistämisessä uuteen. KH 303 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että keskus tan yhtenäisperuskoulun tilatarpeet ratkaistaan siten, että Äänekosken taajaman esiopetus, esi ope tus ikäis ten päivähoito ja perusopetus sijoittuvat Koulunmäelle. Suunnittelun aikana kaupunginhallitus ratkaisee kuultuaan sekä teknistä että kas vun ja oppimisen lautakuntaa, rakennetaanko Koulun mäel le vain yk si uusi koulurakennus, mihin sjoittuisivat 0-2 luokat, esiopetusikäisten päivähoito, hal lin to, yh tei set tilat, väliosan opetustilat, ruokala ja keittiö, vai ra ken ne taan ko Kou lun mäel le sekä uusi koulurakennus että väliosa (kas vun ja op pimisen lautakunnan päätösesityksen mukaisesti).

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Hyväksyttiin. Liitteet Liite 5 Yhdistelmä eri vaihtoehtojen tavoitehinnoista

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Perusturvan lisämäärärahaesitys PETUR Talousarviomääräysten mukaan lautakuntaa on informoitava siten, et tä talouden seuranta tehtävät ovat mahdollisia. Määräysten mukaan lauta kuntaa on infor moitava vähintään kaksi kertaa vuodessa: en sim mäi sen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden ko ko nais tu lok sen val mistuttua. Perusturvan toimialan vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion menot ovat eu roa ja tulot eu roa. Van hus pal velu yk si köi den siivoustyön järjestelyjen vuoksi Arjen tuen mää rä ra hoista on siirretty tilapalveluiden budjettiin. Kaupunginvaltuusto on myöntänyt työmarkkinatuen kuntaosuuteen euron lisämäärärahan. Em. muutosten jälkeen budjetin menomäärärahat ovat yh teen sä Koko toimialan syyskuun to teu tu mis ver tailun mu kaan menoja on toteu tu nut 56,1 milj. eu roa eli n. 75,7 % talous ar viosta.tu loista oli kerty nyt 65,7 %, mut ta osa las ku tuk sista on teh ty vas ta kahdeksalta kuu kau del ta ja osa tu lois ta ker tyy lop pu vuo des ta. Net to me no jen toteu tu mis pro sentti on 77,6 %. Henkilöstöme nojen to teu tu ma oli 73,3 %. Perusturvan hallin non ta lous ar vio on toteutunut ensimmäisellä vuo si kol man nek sel la seu raa vasti: Tulosalue ta 2015 menot tot menot 9/2015 tot % ta 2015 tulot tot tulot 9/2015 Perusturva hallinto , ,2 Perusturvan hallintoon varatut määrärahat alittuvat arviolta 0,2 milj. eu roa, koska atk-kulut on budjetoitu hallintoon, mutta ohjelmistoista ja laitteista aiheutuvat menot kirjataan niitä käyttäville vastuualueille. Hal lin toon on budjetoitu myös n yhden lääkärin palkasta (atk), josta on sovittu, että sitä voidaan käyttää vas taan ot to pal ve luiden ylityksen kattamiseen. Terveyspalveluiden vastuualueen menot ja tu lot ovat to teu tu neet seu raa vas ti: Tulosalue ta 2015 menot tot menot 9/2015 tot % ta 2015 tulot tot tulot 9/2015 Johto- ja yhteiset palvelut , ,9 Avohoitopalvelut , ,7 Sairaala , ,0 tot % tot %

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Suun terveydenhuolto , ,2 Työterveyshuolto , ,5 Mielenterveysja päihdeklinikka , ,0 Erikoissairaanhoito , Yhteensä , ,5 Terveyspalvelujen vuoden 2015 talousarviossa henkilöstömenojen osuus on 27,4 % ja palveluiden ostojen osuus 68,8 % kaikista toimintakuluista. Ilman erikoissairaanhoitoa vastaavat osuudet ovat: hen ki lös tö me not 65,3 % ja palvelut 25,3 %. Henkilöstömenois ta on syys kuun loppuun mennessä käytetty 74,1 % ja palvelujen ostoon 79,4 %. Terveydenhuollon avohoito palveluiden hen ki lös tö me no jen to teu tuminen oli 79,8 % ja palveluiden os toon va rat tu jen mää rä ra ho jen 116,0 % johtuen lähinnä lääkäripalve luiden os tois ta avoimiin vakans sei hin. Syyskuun to teutuman perus teella on en na koi ta vis sa, että hen ki lös tö me nois sa, eikä muissakaan menoissa synny säästöä, joil la voi tai siin kattaa palveluiden ostosta aiheutuva menojen ylitys. Tä män vuok si syyskuun ti lan teen perusteella ennakoidaan avo hoi topal ve lui den menoihin n. 0,6-0,7 milj. euron ylitystä. Avo hoi to pal velu jen tu lot kertyvät arvioita 0,1-0,15 milj. budjetoitua suurempina, jo ten niil lä voidaan kattaa osittain ylitystä. Perusturvalautakunta on syys kuun kokouksessa käsitellyt erikseen niitä syitä, jotka aiheuttavat määrärahojen ylityspaineita. Lautakunta käsitteli myös käytettävissä ole via toimenpiteitä yli tys ten pienentämiseksi. Sama selvitys on annettu tar kas tus lau ta kun nal le. Sairaalan henkilöstömenojen toteutumisaste oli syys kuun lo pussa 81,1 % ja kokonaismenojen 78,6 %. Henkilöstömenoissa erityisesti si jais kus tan nuk set näyttäisivät toteutuvan budjetoitua suurempina. Myös sairaalan lää kä ri va jet ta on osittain hoidettu os to pal ve lu lää käreil lä, mikä osaltaan vaikuttaa korkeaan määrärahojen toteutumisasteeseen. Tuloja ker ty nee arvioitua enemmän, joten merkittävää net to me no jen ylitystä ei tässä vaiheessa ole ennustettavissa. Suun terveydenhuollossa menojen toteutuma on 84,0 %, ja tulojen to teu tu ma 80,2 %. Hammaslääkärivajetta on jouduttu ja joudutaan edel leen kin korvaamaan ostolääkäripalveluilla. Loppuvuodesta os topal ve lu ja tarvittaneen vähemmän kuin alkuvuodesta. Joitakin hammas lää kä rei den va kans se ja kin on saatu täytettyä. Tuloja kertyy enem män, kuin mitä ta lous ar vios sa on arvioitu, koska toiminnan volyy mi on budjetoitua suu rem pi. Suun terveydenhuollossa asia kasmak suil la kerätään mer kit tä väs ti suurempi osa palveluiden kus tan-

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus nuk sis ta kuin muussa ter vey den huol los sa. Alkuvuoden pe rus teel la en na koi daan, että ta lous ar vion nettomenot ylittyvät n. 0,2 milj.. Työterveyshuollon menomäärärahat riittävät. Tulojen osalta talousarvion toteutumisessa on haastetta, mutta syyskuun perustella ennustetaan, että talousarvion nettomääräraha riittää. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden budjetissa ylityspainetta ai heuttaa se, että lääkärien virkoja ei ole saatu täytettyä ja on jouduttu turvau tu maan ostopalveluihin. Syyskuun tilanteen perusteella terveyspalveluiden net to mää rä ra hayli tys ten ilman eri kois sai raan hoi toa voi arvioida siis olevan n. 0,7-0,8 milj. euroa. Ylitystä pyritään vielä eri toimenpiteillä pienentämään. Erikoissairaanhoidon menoihin varattuun määrärahaan sisältyy sairaan hoi to pii ril tä tai sen kautta ostettavat palvelut (ns. kaut ta las kutus), muilta palveluntuottajilta suoraan ostettavat palvelut sekä sairaan hoi to pii rin järjestämisvastuulla oleva sairaankuljetus ja en si hoito. Sairaanhoitopalveluihin varatusta 21,7 milj. euron määrärahasta on syyskuun loppuun mennessä to teu tu nut 16,6 milj., johon si sältyy koko vuotta kos ke va maa lis kuus sa laskutettu eri tyis vel voi te maksu n ja kesäkuussa las ku tet tu n (po ti las vakuu tus mak su). Syyskuun toteutuman perusteella ylistystrendi on 0,3 milj.. Sai raan kul je tuk sen/en si hoi don me noi hin varattu mää rä ra ha näyt tää ylit ty vän Syyskuun lopun tilanteen pe rus teel la näyt täi si sil tä, et tä eri kois sai raan hoi don menot ko ko naisuu des saan ylittyvät n. 0,4 milj.. Me not vaihtelevat kui ten kin kuukau sit tain paljon, joten lop pu vuo des ta saattaa tilanne muut tua. Lisäk si kalliiden hoi to jen ta saus sel viää vasta ti lin pää tök sen yh tey dessä ja ns. kauttalas ku tuk ses sa saat taa olla vii vet tä. Sosiaalityön ja työelämään kuntoutumisen palveluiden menot ja tu lot ovat toteutuneet seuraavasti: Tulosalue ta 2015 menot tot menot 9/2015 tot % ta 2015 tulot tot tulot 9/2015 Sosiaalityö , ,3 Työelämään kuntoutumisen palvelut , ,9 Yhteensä , ,6 Sosiaalityön talousarvion määrärahat riittänevät lukuun ottamatta las ten suo je luun varattuja määrärahoja. Lastensuojelun kaikkien kustan nus paik ko jen menojen toteutuma-aste syyskuun lopussa on n. 89,9 % ja laitoshoidon 109,6 %. Määrärahat tulevat ylittymään lai toshoi don osalta n Perhehoidon menoihin osoi te tut mää rä- tot %

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 22/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus ra hat riittävät.talousarviossa varauduttiin val mis te lu vai hees sa tiedos sa olleisiin 17 lapsen/nuoren sijoitukseen. Loppuvuodelle va raudu taan 19 lapsen/nuoren sijoitukseen. Sijoituksissa korostuu eri tyisen hoidon ja tuen tarve, joka näkyy kalliimpana hintana. Viimesijaisena palveluna lastensuojelun mahdollisuudet vaikuttaa sijoi tus tar pei siin ovat lyhyellä aikavälillä rajalliset. Sijoitustarpeita voidaan vähentää: Riittävillä resursseilla lastensuojelun sosiaalityössä. Las tensuo je lun sosiaalityöhön on vaikea rekrytoida ja vaihtuvuus on suur ta. Äänekoskella sosiaalityöntekijöiden määrä olisi nyt riittä vä, jos virat saataisiin täytettyä ja työntekijöiden pysyvyys paran tui si. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän palkkauksella Äänekoskella on oma merkityksensä, mutta suurin syy rekrytoinnin vai keuteen on kuitenkin työn kuormittavuus. Pitkällä aikavälillä peruspalveluja vahvistamalla Koulussa tehtävää psykososiaalista työtä vahvistamalla Tehostamalla sijoituksen päättymisen suunnitelmallisuutta ja riit tä vän aikaisin tapahtuvaa suunnitelman laatimista Lastensuojelun määrärahavaraus täl le vuo del le oli n pienem pi kuin mitä vuonna 2014 käy tet tiin. Toimeentulotukeen osoitetuista määrärahoista jäänee säästöä, mutta koska niihin saatavat valtionosuudet (50 % menoista) pienenevät vas taa vas ti, net to sääs tök si ennakoidaan 0,2 milj.. Työelämään kuntoutumisen tulosalueella työmarkkinatuen kuntaosuuden ennuste yhdeksän kuu kau den käytön pe rus teel la on, et tä li sä mää rä ra hal la korjattu (1,5 milj. ) mää rä ra ha ylit tyy n. 0,4 milj.. Yli tys voidaan kattaa muiden työllistämisyksiön määrärahojen sekä toi meen tu lo tuen sääs töil lä. Säästö riippuu siitä, miten palk ka tu kimää rä ra ho ja loppuvuodesta työvoimahallinnolta on käytettävissä. Arjen tuen vas tuualu een menot ja tu lot ovat to teu tuneet seu raavasti: Tulosalue ta 2015 menot tot menot 9/2015 tot % ta 2015 tulot tot tulot 9/2015 Johto- ja yhteiset palvelut , ,0 Asiakkuuksien hallin ta , ,5 tot %