Lisää munuaisensiirtoja enemmän eläviä luovuttajia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisää munuaisensiirtoja enemmän eläviä luovuttajia"

Transkriptio

1 Omaisluovutuksen on oltava vapaaehtoista Lääkärin perusperiaatteisiin itsestään selvästi kuuluu, että potilaalle ei aiheuteta haittaa (primum non nocere). Siirtoihin liittyviä eettisiä pohdintoja on vuosien aikana käyty eri puolilla maailmaa. Myös EU:n alueella aiheesta on tuore ohje (3). Keskeisenä periaatteena on minimoida luovuttajan mahdollinen fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen haitta. Mahdollisen elinluovuttajan pitää kyetä tekemään oma, riippumaton päätöksensä saatuaan olennaisen informaation luovutuksen tarkoitukseslääkäriliite Petri Koskinen, dosentti, osastonylilääkäri HUS Heikki Saha, dosentti, osastonylilääkäri, TAYS Lisää munuaisensiirtoja enemmän eläviä luovuttajia Suomessa omaisluovutuksia kaikista munuaisensiirroista on vain muutama prosentti. Niiden määrän lisäämistä tulisi pohtia avarakatseisesti, jokainen toteutunut munuaisensiirto on tärkeä. Omaisluovutuksen on kuitenkin aina oltava henkilön oma, riippumaton päätös. Myös elinluovuttajaksi soveltuvien aivokuolleiden tunnistamista olisi kehitettävä. Munuaissiirtojen määrä Suomessa on viime vuosina vakiintunut toteutuneen siirron tasolle. Siirtolistalle tulevien ja siirtoa odottavien määrä sen sijaan koko ajan lisääntyy ja jonotusaika pitenee (1). Elävältä luovuttajalta tehtyjen siirtojen määrä on pysynyt hyvin pienenä, vaikka se olisi erinomainen mahdollisuus lisätä siirtojen kokonaismäärää ja helpottaa epäsuhtaa elinten saatavuuden ja tarpeen välillä. Pohjoismaissa tehdään vuosittain yli 35 munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta, Suomessa noin kymmenen. Meillä näiden siirtojen osuus on vain muutama prosentti munuaisensiirroista, kun muissa skandinaavisissa keskuksissa vastaava osuus on 4 6 prosenttia. Omaissiirtojen lisääminen vaatii asennemuutosta Vuonna 21 astui voimaan lakimuutos, jossa aivokuolleen henkilön elimiä voidaan käyttää toisten hyväksi, ellei ole tiedossa tai syytä olettaa, että hän olisi kieltänyt tämän (presumed consent). Lakimuutos on jonkin verran lisännyt munuaisensiirtojen määrää tuntemattomilta luovuttajilta, muttei ole ratkaisu vallitsevaan elinsiirrepulaan. On tehtävä töitä, että tunnistetaan vielä paremmin aivokuolleet potilaat, jotka soveltuvat elinluovuttajiksi. Keskitetty tuki kasvattaisi todennäköisesti siirtoon tarjoutuvien elinten määrää, kuten on käynyt Norjassa. Suomen kudoslain 21 mukaan täysikäinen henkilö voi luovuttaa elimen lähiomaiselleen tai muulle läheiselleen sairauden hoitoa varten. Lain antamia mahdollisuuksia on aika tutkia avarakatseisesti. Siirtoklinikassa valmius ja osaaminen omaissiirtoihin on olemassa. Nefrologit, munuaispoliklinikoiden sairaanhoitajat ja myös potilaat omaisineen tuntevat lain suomat mahdollisuudet ja käytännössä olemassa olevat resurssit. Meillä yli 9 prosenttia siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta, ja tulokset näissä siirroissa ovat erinomaisia. Kliinikot ovat ehkä tottuneet ajattelemaan, että omaissiirtoja ei tarvita. Niillä on kuitenkin myös meillä aina ollut merkittävä osuus lasten munuaissiirroissa. Suomen Lääkärilehdessä 16/212 haastateltiin HYKS Nefrologian klinikan ylilääkäri Eero Honkasta, joka totesi että siirtoja eläviltä luovuttajilta rajoittavatkin juuri lääkärien näkemykset ja päätökset. Omaissiirtotoiminnan aktivoituminen vaatii asennemuutosta ennen kaikkea lääkärikunnassa. Ensin on arvioitava asian eettistä puolta: mitä pidetään soveliaana. On iso eettinen ja medisiininen kysymys, keneltä terveeltä ihmiseltä munuainen voidaan irrottaa, pohti ylilääkäri Honkanen (2). Samassa Lääkärilehden numerossa haastateltu osastonylilääkäri Kaija Salmela totesi, että lainlaatija ei ole sulkenut pois mahdollisuutta käyttää muitakin luovuttajia kuin biologisia lähiomaisia, vaan päätös on jätetty lääketieteellisen harkinnan varaan. Puolisoa tai kaukaisempia sukulaisia ei ole käytetty, koska on haluttu varmistaa mahdollisimman hyvä kudossopivuus (2). ta, luonteesta ja mahdollisista riskeistä. Emeritusprofessori Amos Pasternack pohti Suomen Lääkärilehden näkulmakirjoituksessaan onko munuaisensiirto elävältä luovuttajalta eettinen ongelma. Vapaaehtoisuus on monimutkainen, moniulotteinen ja vaikeasti määriteltävissä oleva käsite. Kyse on ihmisen vapaan tahdon ja moraalisen toiminnan ratkaisemattomasta ristiriidasta yhteenveti professori Pasternack (4). Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksissa (3698 luovuttajaa, pisimmillään 4 vuoden seuranta) osoitettiin, että munuaisen luovuttajien ennuste ja elämän laatu on samaa tasoa kuin muussa väestössä (5). Tämä perustuu tietenkin siihen, että luovuttajat on tarkoin valittu ja seulottu ryhmä. Omaisluovuttajaksi myös puoliso? Epätietoisuutta Suomessa on myös siinä, kuka soveltuu luovuttajaksi (luovuttajan kriteerit) tai vastaanottajaksi elävältä luovuttajalta (vastaanottajan kriteerit). Suomessa luovuttajana on voinut olla vastaanottajan isä, äiti tai joku sisaruksista. Muualla yhä useammin luovuttajana on ollut avotai aviopuoliso, ja tämä mahdollisuus pitää myös meillä ottaa huomioon. Itsestään selvää on, että luovuttajan pitää olla terve. Aivokuolleiden luovuttajilta tehtyjen siirtojen osalta meillä on varsin selkeä käytäntö vastaanottajan kriteereistä. Vastaavat vastaanottajan kriteerit pitää sopia myös omaissiirroissa. Tätä työstää paraikaa Suomen Nefrologiyhdistys yhteistyössä siirtokirurgien kanssa. Siirtoja elävältä luovuttajalta on viime vuosina tehty niin vähän, että siirron selvittelyn alkuun saattaminen on vierasta monille henkilöille munuaispoliklinikoilla. Potilaita ja heidän omaisiaan ei ehkä myöskään osata riittävästi informoida tästä mahdollisuudesta, vaikka hyvä opaskin omaissiirrosta on jo olemassa (6). Potentiaalisen luovuttajan tutkiminen ja sopivuuden selvittäminen ei ole rutiininomaista ja selvää niin kuin sen pitäisi olla. Nämä ongelmat ja esteet voidaan kuitenkin helposti poistaa, ja saada omaissiirtojen määrä nousuun. Omaissiirron mahdollisuus tulisi pohtia ja kartoittaa aina, kun selvittelyt siirtokelpoisuudesta aloitetaan. Jokainen toteutunut munuaisensiirto on erityisen tärkeä, oli kyseessä tuntematon luovuttaja tai omaisluovuttaja. Onnistunut munuaisensiirto on erittäin kustannustehokas ja parantaa suuresti potilaan elämänennustetta ja elämänlaatua. Artikkeli on mukaeltu kirjoittajien Suomen Lääkärilehteen laatimasta pääkirjoituksesta (7). 1) Salmela K. Ovatko munuaissiirrot omaisilta ratkaisu luovuttajapulaan? Duodecim 21;126: ) Suomen Lääkärilehti 212; 16: Haastattelu Nefrologit haluavat lisätä siirtoja eläviltä luovuttajilta. 3) Directive 21/52/EU of the European Parliament and of the Council of 7 July 21 on standards of quality and safety of human organs intended for transplantation. 4) Amos Pasternack. Munuaisensiirto elävältä luovuttajalta eetinen ongelma? Suomen Lääkärilehti 212; 16: ) Ibrahim HN ym. Long-Term Consequences of Kidney Donation. N Engl J Med 29;36: ) Opas munuaisen luovuttajalle. 7) Saha H ja Koskinen P. Lisää munuaissiirtoja elävältä luovuttajalta. Suomen Lääkärilehti 212; 16:

2 Patrik Finne, vastaava lääkäri, dosentti, Suomen munuaistautirekisteri. Dialyysihoidossa olevien määrä tulevaisuudessa tämän päivän päätökset vaikuttavat huomiseen Suomen ja koko Euroopan väestö vanhenee. Tämä johtuu alhaisesta syntyvyydestä ja elinajan pidentymisestä. Sodan jälkeinen suuri ikäluokka on Suomessa erityisen suuri ja tämän takia huomattava osuus väestöstä siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Väestön ikärakenteen voimakas muutos on Suomen terveydenhuollon suurimpia haasteita. Tilastokeskuksen mukaan väestö kasvaa vuoteen 23 mennessä nykyisestä 5,4 miljoonasta 5,9 miljoonaan (1). Kasvua tapahtuu ainoastaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä, kun alle 75-vuotiaiden asukkaiden määrä pysyy muuttumattomana. On tärkeää ymmärtää ja pyrkiä ennakoimaan, miten väestönmuutos vaikuttaa dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden (uremian aktiivihoitopotilaat) määrään, jotta sairaaloiden ja hoitoyksiköiden resurssit onnistutaan suunnittelemaan oikein. Moni seikka vaikuttaa dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrään. Niistä tärkeimmät ovat loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuus, uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus ja munuaisensiirtojen määrä. 199-luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden vuosittainen määrä kasvoi hyvin voimakkaasti koska tyypin 2 diabetes yleistyi ja pystyttiin ottamaan dialyysihoitoon yhä vanhempia ja huonokuntoisempia potilaita. -luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden määrä on tasaantunut vaikka sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut väestössä. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että taustalla olevien sairauksien ja munuaisten vajaatoiminnan hoito ennen dialyysin aloitusta on parantunut niin, että loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan riski on pienentynyt. Hyvä esimerkki on sekundaarinen amyloidoosi, joka uusien reumalääkkeiden ansioista nykyään hyvin harvoin johtaa dialyysin aloitukseen (2). Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt selvästi viime vuosikymmeninä (3,4). Tämän takia hoidossa olevien potilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, vaikka hoitoon tulevien potilaiden määrä ei ole viime vuosina enää kasvanut. Aktiivihoidossa olevien määrä tulevaisuudessa Tulevien vuosien dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden määrän ennustaminen on haastavaa juuri sen takia, että niin moni asia vaikuttaa tähän. Suomen munuaistautirekisterin tuoreimmassa raportissa esitettiin ennusteet, jotka pohjautuivat oletukseen, että loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuus ja potilaiden kuolleisuus pysyvät jatkossa muuttumattomina ikä- ja sukupuoliryhmissä, ja että munuaisensiirtojen vuosittainen määrä ei muutu nykyisestä (4). Suomen väestön ikääntyminen otettiin huomioon ennustemallissa. Tämän tulevaisuudennäkymän mukaan vuonna 23 dialyysipotilaiden määrä olisi 33 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden määrä 19 prosenttia nykyistä suurempi (Kuvio 1 A ja. Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt viime vuosina. Jos tämä suotuisa kehitys jatkuu tulevaisuudessakin, hoidossa elävien potilaiden määrä tulee olemaan suurempi. Kuviossa 2A ja 2B oletukset ovat samat kuin kuviossa 1, paitsi että oletetaan, että kuolleisuus ikä- ja sukupuoliryhmissä pienenee jatkossakin, mutta puolet hitaammin kuin vuosina Tämän mallin mukaan dialyysipotilaiden määrä kasvaa 58 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden määrä 22 prosenttia vuoteen 23. Kuvio 1. Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin. Kuvio 2. Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos kuolleisuuden vähentyminen jatkuu. Dialyysipotilaiden määrä 4 Dialyysipotilaiden määrä v 19 v v 19 v Munuaisensiirtopotilaiden määrä 4 Munuaisensiirtopotilaiden määrä v 19 v v 19 v

3 lääkäriliite Suomessa tehdään keskimäärin noin 175 munuaisensiirtoa vuodessa. Määrä on pysynyt muuttumattomana pitkään ja vastaa noin 33 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti. Monessa maassa tehdään enemmän munuaisensiirtoja, esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 42, Tanskassa 4, Norjassa 6 ja Alankomaissa 5 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti (Kuvio 3) (5). Elävien luovuttajien munuaisia siirretään Suomessa vähiten Euroopassa, esimerkiksi vähemmän kuin Venäjällä tai Romaniassa. Näin ollen vaikuttaa siltä, että munuaisensiirtojen määrää olisi mahdollista lisätä. Kuviossa 4 on oletettu, että Suomessa tehtäisiin 5 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti eli 269 munuaisensiirtoa vuodessa; muut oletukset ovat samat kuin Kuviossa 1. Vilkkaampi munuaisensiirtotoiminta muuttaisi dialyysipotilaiden määrän ennustetta oleellisesti. Potilaiden määrä ei enää kasvaisi, vaan vuonna 23 määrä olisi 5 prosenttia nykyistä pienempi. Munuaisensiirtopotilaiden määrä tietysti kasvaisi nopeammin ja olisi noin 7 prosenttia nykyistä suurempi. Tulevien potilasmäärien ennustamista vaikeuttaa epätietoisuus loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuudesta, potilaiden kuolleisuudesta ja munuaisensiirtojen määrästä tulevaisuudessa. malleissa joudutaankin nojautumaan oletuksiin. mallit näyttävät havainnollisesti erilaiset tulevaisuudennäkymät ja miten tämän päivän toiminta vaikuttaa huomiseen. Hyvä predialyysihoito ja munuaisensiirtojen määrän lisääminen hidastavat dialyysipotilaiden määrän kasvua. Dialyysipotilaiden kuolleisuuden väheneminen lisää hoidossa olevien potilaiden määrää, mutta hyvästä syystä. Kuvio 3. Munuaisensiirtojen ilmaantuvuus väestössä. Kuvio 4. Dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos munuaisensiirtoja tehtäisiin enemmän. Dialyysipotilaiden määrä vuoden lopussa 4 Norja Portugali Alankomaat Espanja Itävalta Italia Ranska Ruotsi Iso-Britannia Tanska Viro Kroatia Belgia, hollanninkielinen Belgia, ranskankielinen Tsekki Suomi Islanti Puola Italia Kreikka Romania Venäjä Luovuttaja Living Elävä Deceased Kuollut v Munuaisensiirtopotilaiden määrä vuoden lopussa Munuaisensiirtoja/1 miljoona asukasta v 19 v ) Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. 2) Immonen K, Finne P, Grönhagen-Riska C, Pettersson T, Klaukka T, Kautiainen H, Hakala M. A marked decline in the incidence of renal replacement therapy for amyloidosis associated with inflammatory rheumatic diseases - data from nationwide registries in Finland. Amyloid 211;18: ) Haapio M, Helve J, Groop PH, Grönhagen-Riska C, Finne P. Survival of patients with type 1 diabetes receiving renal replacement therapy in Diabetes Care 21;33: ) Suomen munuaistautirekisterin Raportti 21. Helsinki ) ERA-EDTA Registry: ERA-EDTA Registry Annual Report 29, Academic Medical Center, Department of Medical Informatics, Amsterdam, The Netherlands,

4 1 lääkäriliite Kari Kivistö, professori, kliininen farmakologia ja toksikologia, Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto Maksa ja lääkkeet Maksalla on tärkeä rooli lääkkeiden eliminaatiossa (metaboliassa) ja kuljetuksessa. Toisen lääkkeen aiheuttama lääkemetabolian esto tai induktio aiheuttaa monia kliinisesti tärkeitä yhteisvaikutuksia. Sekä lääkemetaboliassa että -kuljetuksessa tavataan kliinisesti tärkeää perimästä johtuvaa yksilövaihtelua. Monien lääkkeiden annostusta täytyy pienentää maksasairauksissa. Lääkkeet voivat aiheuttaa maksavaurioita. Maksan rooli lääkkeiden farmakokinetiikassa Useimmat lääkkeet metaboloituvat maksassa ja erittyvät sitten metaboliitteina virtsaan ja/tai sappeen. Metabolian tehtävänä on muuttaa vierasainemolekyylejä vesiliukoisempaan muotoon, jolloin ne ovat helpommin eritettävissä munuaisten kautta. Tärkein lääkkeitä metaboloiva entsyymi on CYP3A4, jonka toimintaan monet lääkkeet vaikuttavat. CYP3A4:n esto (inhibitio) voi huomattavasti suurentaa ja induktio (entsyymin määrän suureneminen proteiinisynteesin lisääntymisen seurauksena) huomattavasti pienentää CYP3A4:n kautta metaboloituvien lääkkeiden pitoisuuksia. Lääkkeet, joilla on runsaasti ns. ensi reitin metaboliaa, ovat erityisen alttiita näille yhteisvaikutuksille. CYP3A4:n estäjiä ovat esim. erytro- ja klaritromysiini sekä itra-, fluko-, posa- ja vorikonatsoli ja induktoreita rifampisiini ja karbamatsepiini. Esim. lova-, simva- ja atorvastatiinin pitoisuudet suurenevat huomattavasti CYP3A4:n estäjien vaikutuksesta, jolloin statiinin aiheuttaman lihasvaurion riski suurenee. Yhteisvaikutuksia voi selvitellä Terveysportissa SFINX-tietokannan avulla. Kuljetusproteiinien perimmäinen tehtävä on sama kuin lääkemetabolian entsyymeillä eli puolustaa elimistöä vieraita aineita vastaan. Kuljetusproteiinit ovat kalvoproteiineja, jotka kuljettavat yhdisteitä biologisten kalvojen läpi. Niitä tunnetaan jo useita kymmeniä ja ne toimivat kaikkialla elimistössä. Maksassa ne huolehtivat lääkkeiden aktiivisesta erittymisestä sappeen ja välittävät eräiden lääkkeiden pääsyä maksasoluihin metaboloitavaksi. Myös kuljetusproteiinien eston kautta välittyy kliinisesti tärkeitä yhteisvaikutuksia. Esim. siklosporiini on voimakas maksan OATP1B1-kuljetusproteiinin estäjä ja suurentaa voimakkaasti mm. statiinien plasmapitoisuuksia. Lääkemetabolian entsyymiproteiineja koodaavissa geeneissä esiintyy yksilöiden välistä perinnöllistä vaihtelua (geneettiset polymorfismit) (1). Mutaatioiden seurauksena entsyymi ei toimi normaalisti, ja ihmiset jakautuvat tietyn entsyymin suhteen hitaiksi tai nopeiksi metaboloijiksi. Hitaiden metaboloijien osuus on tyypillisesti n. 1 % tai muutama prosentti. Heillä lääkepitoisuudet ovat tavallista korkeampia ja haittavaikutusriski voi kasvaa. Henkilö voi olla myös ns. ultranopea metaboloija, jolloin lääkepitoisuus jää niin alhaiseksi, ettei lääke tehoa. Toisaalta ultranopea metaboloija voi tuottaa inaktiivisesta aihiolääkkeestä (esim. kodeiini) aktiivista metaboliittia (morfiini) niin suuria määriä, että lääkevaikutus on vaarallisen voimakas. Käytössä on testejä, joilla voidaan tutkia DNA-näytteestä, onko henkilö tietyn entsyymin suhteen nopea vai hidas metaboloija. Myös eräissä kuljetusproteiineissa esiintyy kliinisesti tärkeää geneettistä polymorfismia (1). Suomalaisillakin yleinen geenimuutos heikentää OATP1B1-kuljetusproteiinin toimintaa, jolloin useiden statiinien pääsy verenkierrosta maksaan estyy ja esim. simvastatiinin aiheuttaman lihashaittavaikutuksen riski kasvaa huomattavasti. Lääkkeiden vaikutukset voivat vaihdella yksilöllisesti myös lääkereseptorien (lääkkeen vaikutuspaikan) perinnöllisen vaihtelun vuoksi. Lääkkeiden annostelu maksasairauksissa Maksasairauksia on hyvin monenlaisia ja vaikutus lääkkeen farmakokinetiikkaan riippuu sekä sairaudesta että lääkkeen ominaisuuksista. Yleisesti ottaen vaikutus on suurin kirroosissa. Sairaan maksan kykyä metaboloida ja eliminoida lääkkeitä on vaikea mitata. Maksan vajaatoi- Jatkuu seuraavalla sivulla.

5 minnassa voi muuttua myös lääkevaste: keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vaikutus voi voimistua, ja ne sekä esim. diureetit voivat aiheuttaa maksakooman. Yleensä ei ole mahdollista antaa yksityiskohtaisia ohjeita lääkkeiden annostuksesta tietyssä maksasairaudessa, ja sama pätee tiettyyn lääkkeeseen (jos se eliminoituu maksassa) eri maksasairauksissa. Lääkehoidon vaikeudet korostuvat maksakirroosissa ja vaikeassa vajaatoiminnassa. Viranomaiset toivovat, että maksasairauksien merkitystä lääkkeiden annostelulle tutkittaisiin nykyistä perusteellisemmin uutta lääkettä kehitettäessä. On tärkeää huomata, että lääkemetaboliaja kuljetus heikkenevät kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa. Toisaalta maksakirroosi huonontaa munuaisfunktiota. Maksaan kohdistuvat lääkehaitat Harvinaiset idiosynkraattiset eli annoksesta riippumattomat lääkehaitat eivät tule esiin lääkkeen kehityksen aikana, vaan vasta kun uusi lääke tulee laajempaan käyttöön (2). Maksaan kohdistuva haittavaikutus on rytmihäiriöiden ohella tärkein lääkkeen markkinoilta poistamisen syy. Maksatoksisuuden vuoksi ovat markkinoilta poistuneet mm. tulehduskipulääkkeet nimesulidi ja lumirakoksibi, Parkinson-lääke tolkaponi, diabeteslääke troglitatsoni ja mikrobilääke trovafloksasiini. Laboratoriokokeiden avulla voidaan todeta tapahtunut vaurio (esim. transaminaasit) sekä tutkia vaurioituneen maksan toimintakykyä (esim. bilirubiini ja INR) (3). Maksaan kohdistuvan lääkehaitan kliininen kuva voi muistuttaa mitä tahansa maksasairautta, mikä vaikeuttaa lääkkeiden merkityksen arvioimista maksavaurion aiheuttajana (4). on kuitenkin usein hyvä, jos vaurion aiheuttanut lääke lopetetaan. Mielenkiintoista kyllä, monissa tapauksissa maksa tottuu ja sopeutuu lääkkeen haitalliseen vaikutukseen niin, että tilanne ei pahenekaan vaan potilas toipuu, vaikka lääkkeen käyttö jatkuukin (3). Farmakogeneettisiä testejä voidaan käyttää mm. vähentämään lääkehaitan riskiä. Suomessa on saatavilla useita farmakogeneettisiä tutkimuksia, joista osa on ollut jo muutamia vuosia rutiininomaisessa kliinisessä käytössä. Esim. luuydinsuppression riski akuuttia lymfoblastileukemiaa sairastavilla vähenee merkittävästi, kun 6-merkaptopuriinin annos säädetään sen metaboliaan osallistuvan tiopuriini-s-metyylitransferaasin (TPMT) genotyypin perusteella. Varfariinia metaboloivan CYP2C9-entsyymin suhteen hitaille metaboloijille riittävät tavanomaista paljon pienemmät varfariiniannokset, ja varfariinin geenitesti onkin ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Tulevaisuudessa vakavalle, maksaan tai muihin elimiin kohdistuvalle lääkehaitalle alttiit potilaat voidaan mahdollisesti rajata geenitestien avulla pois lääkettä käyttävien joukosta, jolloin lääkettä ei tarvitse poistaa markkinoilta. Farmakogeneettisten testien hyödyllisyydestä ja kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää näyttöä. 1) Niemi M ja Kalliokoski A. Farmakogenetiikkaa käytännön lääkärille. Suomen Lääkäril 41/29, ) Pelkonen O ja Pasanen M. Kauan käytössä olleiden lääkkeiden yllättävät haittavaikutukset. Duodecim 26;122: ) Senior JR. Monitoring for hepatotoxicity: what is the predictive value of liver function tests? Clin Pharmacol Ther 29;85: ) Nissinen M. Lääkkeiden aiheuttamat maksavauriot solutason tapahtumien, riskitekijöiden ja esiintyvyyden valossa. Suomen Lääkäril 34/26, Amsterdam, The Netherlands, 211.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Farmakogenetiikka mitä ja miksi? Lääkehoitoihin tiedetään liittyvän huomattavaa yksilöllistä vaihtelua,

Lisätiedot

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Termejä Synergistinen vaikutus = samansuuntainen vaikutus Antagonistinen vaikutus = vastakkainen vaikutus Additiivinen synergismi =

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Elinsiirrot LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Luennon rakenne Taustatietoja Lainsäädäntö Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta Elinsiirto elävältä luovuttajalta Pohjoismaista vertailua Taustaa

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano Jaakko Yrjö-Koskinen 22.9.2016 Toimintasuunnitelma Ministeriön virallinen toimintasuunnitelma http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3538-9

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sair

Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sair Suomen munuaistautirekisteri Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä Ennuste > v 4 4 v 3 4 4 v 44 v 3 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta.

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta. Suomen munuaistautirekisteri 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 Nefrologisen seurannan kesto > 5 vuotta 2 5 vuotta 1 2 vuotta 91 365 päivää 7 9 päivää < 7 päivää Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 10.2.2015 klo 9.05 12.00 Paikka Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v Suomen munuaistautirekisteri Potilaiden määrä vuoden lopussa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -95 - -5-1 15 19 v 1 14 v 5 9 v 4 v Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 211...

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina

Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina raportti 2 Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 - -6 - - - - - -2-3 - - Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0 Vaikuttavat aineet (kansainvälinen INN-nimi tai Fentanyyli (fentanyylisitraattina) yleinen nimi): Farmakoterapeuttinen ryhmä (ATC-koodi): Opioidianalgeetit, fenyylipiperidiinijohdannaiset, N02ABO3 Myyntiluvan

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Farmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka

Farmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka Potilaita, joilla sama diagnoosi Lääkevasteen yksilöllisyys Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2012 Hyvä lääkevaste Huono vaste - vaihda lääkettä Toksisuus suuri - vaihda lääkettä tai pienennä annosta Poikkeavan

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Väestöennusteet suunnittelun välineenä et suunnittelun välineenä Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta Ennakoinnin ajokortti -koulutus 25.9.2012 Marja-Liisa Helminen, yliaktuaari Tilastokeskus Esityksessäni Hieman väestöennusteiden

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Ylimääräinen voitonjako Näkymät loppuvuodelle

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v Suomen munuaistautirekisteri 2000 Dialyysipotilaiden määrä 1500 > 75 v 1000 65 74 v 500 45 64 v 0 20 44 v 1990 2000 2010 2020 2030 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2014...

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT

Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT Helvi Käsnänen SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 19-20.09.2008 Sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja 24 vuotta silmätautien klinikassa: osasto, pkl, ls Tutkimushoitajana 03/03 alkaen Selvittää erilaisten solutason tapahtumien,kuten

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Valmistetta ei tule käyttää tiineillä ja imettävillä nartuilla eikä koirilla, joilla on maksan vajaatoiminta. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Barbivet vet. 30 mg tabletti Barbivet vet. 60 mg tabletti 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine Yksi 30 mg tabletti sisältää fenobarbitaalia 30 mg. Yksi 60 mg tabletti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/702765/2014 Harvoni RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Harvoni-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot