Lisää munuaisensiirtoja enemmän eläviä luovuttajia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lisää munuaisensiirtoja enemmän eläviä luovuttajia"

Transkriptio

1 Omaisluovutuksen on oltava vapaaehtoista Lääkärin perusperiaatteisiin itsestään selvästi kuuluu, että potilaalle ei aiheuteta haittaa (primum non nocere). Siirtoihin liittyviä eettisiä pohdintoja on vuosien aikana käyty eri puolilla maailmaa. Myös EU:n alueella aiheesta on tuore ohje (3). Keskeisenä periaatteena on minimoida luovuttajan mahdollinen fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen haitta. Mahdollisen elinluovuttajan pitää kyetä tekemään oma, riippumaton päätöksensä saatuaan olennaisen informaation luovutuksen tarkoitukseslääkäriliite Petri Koskinen, dosentti, osastonylilääkäri HUS Heikki Saha, dosentti, osastonylilääkäri, TAYS Lisää munuaisensiirtoja enemmän eläviä luovuttajia Suomessa omaisluovutuksia kaikista munuaisensiirroista on vain muutama prosentti. Niiden määrän lisäämistä tulisi pohtia avarakatseisesti, jokainen toteutunut munuaisensiirto on tärkeä. Omaisluovutuksen on kuitenkin aina oltava henkilön oma, riippumaton päätös. Myös elinluovuttajaksi soveltuvien aivokuolleiden tunnistamista olisi kehitettävä. Munuaissiirtojen määrä Suomessa on viime vuosina vakiintunut toteutuneen siirron tasolle. Siirtolistalle tulevien ja siirtoa odottavien määrä sen sijaan koko ajan lisääntyy ja jonotusaika pitenee (1). Elävältä luovuttajalta tehtyjen siirtojen määrä on pysynyt hyvin pienenä, vaikka se olisi erinomainen mahdollisuus lisätä siirtojen kokonaismäärää ja helpottaa epäsuhtaa elinten saatavuuden ja tarpeen välillä. Pohjoismaissa tehdään vuosittain yli 35 munuaisensiirtoa elävältä luovuttajalta, Suomessa noin kymmenen. Meillä näiden siirtojen osuus on vain muutama prosentti munuaisensiirroista, kun muissa skandinaavisissa keskuksissa vastaava osuus on 4 6 prosenttia. Omaissiirtojen lisääminen vaatii asennemuutosta Vuonna 21 astui voimaan lakimuutos, jossa aivokuolleen henkilön elimiä voidaan käyttää toisten hyväksi, ellei ole tiedossa tai syytä olettaa, että hän olisi kieltänyt tämän (presumed consent). Lakimuutos on jonkin verran lisännyt munuaisensiirtojen määrää tuntemattomilta luovuttajilta, muttei ole ratkaisu vallitsevaan elinsiirrepulaan. On tehtävä töitä, että tunnistetaan vielä paremmin aivokuolleet potilaat, jotka soveltuvat elinluovuttajiksi. Keskitetty tuki kasvattaisi todennäköisesti siirtoon tarjoutuvien elinten määrää, kuten on käynyt Norjassa. Suomen kudoslain 21 mukaan täysikäinen henkilö voi luovuttaa elimen lähiomaiselleen tai muulle läheiselleen sairauden hoitoa varten. Lain antamia mahdollisuuksia on aika tutkia avarakatseisesti. Siirtoklinikassa valmius ja osaaminen omaissiirtoihin on olemassa. Nefrologit, munuaispoliklinikoiden sairaanhoitajat ja myös potilaat omaisineen tuntevat lain suomat mahdollisuudet ja käytännössä olemassa olevat resurssit. Meillä yli 9 prosenttia siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta, ja tulokset näissä siirroissa ovat erinomaisia. Kliinikot ovat ehkä tottuneet ajattelemaan, että omaissiirtoja ei tarvita. Niillä on kuitenkin myös meillä aina ollut merkittävä osuus lasten munuaissiirroissa. Suomen Lääkärilehdessä 16/212 haastateltiin HYKS Nefrologian klinikan ylilääkäri Eero Honkasta, joka totesi että siirtoja eläviltä luovuttajilta rajoittavatkin juuri lääkärien näkemykset ja päätökset. Omaissiirtotoiminnan aktivoituminen vaatii asennemuutosta ennen kaikkea lääkärikunnassa. Ensin on arvioitava asian eettistä puolta: mitä pidetään soveliaana. On iso eettinen ja medisiininen kysymys, keneltä terveeltä ihmiseltä munuainen voidaan irrottaa, pohti ylilääkäri Honkanen (2). Samassa Lääkärilehden numerossa haastateltu osastonylilääkäri Kaija Salmela totesi, että lainlaatija ei ole sulkenut pois mahdollisuutta käyttää muitakin luovuttajia kuin biologisia lähiomaisia, vaan päätös on jätetty lääketieteellisen harkinnan varaan. Puolisoa tai kaukaisempia sukulaisia ei ole käytetty, koska on haluttu varmistaa mahdollisimman hyvä kudossopivuus (2). ta, luonteesta ja mahdollisista riskeistä. Emeritusprofessori Amos Pasternack pohti Suomen Lääkärilehden näkulmakirjoituksessaan onko munuaisensiirto elävältä luovuttajalta eettinen ongelma. Vapaaehtoisuus on monimutkainen, moniulotteinen ja vaikeasti määriteltävissä oleva käsite. Kyse on ihmisen vapaan tahdon ja moraalisen toiminnan ratkaisemattomasta ristiriidasta yhteenveti professori Pasternack (4). Laajassa amerikkalaisessa tutkimuksissa (3698 luovuttajaa, pisimmillään 4 vuoden seuranta) osoitettiin, että munuaisen luovuttajien ennuste ja elämän laatu on samaa tasoa kuin muussa väestössä (5). Tämä perustuu tietenkin siihen, että luovuttajat on tarkoin valittu ja seulottu ryhmä. Omaisluovuttajaksi myös puoliso? Epätietoisuutta Suomessa on myös siinä, kuka soveltuu luovuttajaksi (luovuttajan kriteerit) tai vastaanottajaksi elävältä luovuttajalta (vastaanottajan kriteerit). Suomessa luovuttajana on voinut olla vastaanottajan isä, äiti tai joku sisaruksista. Muualla yhä useammin luovuttajana on ollut avotai aviopuoliso, ja tämä mahdollisuus pitää myös meillä ottaa huomioon. Itsestään selvää on, että luovuttajan pitää olla terve. Aivokuolleiden luovuttajilta tehtyjen siirtojen osalta meillä on varsin selkeä käytäntö vastaanottajan kriteereistä. Vastaavat vastaanottajan kriteerit pitää sopia myös omaissiirroissa. Tätä työstää paraikaa Suomen Nefrologiyhdistys yhteistyössä siirtokirurgien kanssa. Siirtoja elävältä luovuttajalta on viime vuosina tehty niin vähän, että siirron selvittelyn alkuun saattaminen on vierasta monille henkilöille munuaispoliklinikoilla. Potilaita ja heidän omaisiaan ei ehkä myöskään osata riittävästi informoida tästä mahdollisuudesta, vaikka hyvä opaskin omaissiirrosta on jo olemassa (6). Potentiaalisen luovuttajan tutkiminen ja sopivuuden selvittäminen ei ole rutiininomaista ja selvää niin kuin sen pitäisi olla. Nämä ongelmat ja esteet voidaan kuitenkin helposti poistaa, ja saada omaissiirtojen määrä nousuun. Omaissiirron mahdollisuus tulisi pohtia ja kartoittaa aina, kun selvittelyt siirtokelpoisuudesta aloitetaan. Jokainen toteutunut munuaisensiirto on erityisen tärkeä, oli kyseessä tuntematon luovuttaja tai omaisluovuttaja. Onnistunut munuaisensiirto on erittäin kustannustehokas ja parantaa suuresti potilaan elämänennustetta ja elämänlaatua. Artikkeli on mukaeltu kirjoittajien Suomen Lääkärilehteen laatimasta pääkirjoituksesta (7). 1) Salmela K. Ovatko munuaissiirrot omaisilta ratkaisu luovuttajapulaan? Duodecim 21;126: ) Suomen Lääkärilehti 212; 16: Haastattelu Nefrologit haluavat lisätä siirtoja eläviltä luovuttajilta. 3) Directive 21/52/EU of the European Parliament and of the Council of 7 July 21 on standards of quality and safety of human organs intended for transplantation. 4) Amos Pasternack. Munuaisensiirto elävältä luovuttajalta eetinen ongelma? Suomen Lääkärilehti 212; 16: ) Ibrahim HN ym. Long-Term Consequences of Kidney Donation. N Engl J Med 29;36: ) Opas munuaisen luovuttajalle. 7) Saha H ja Koskinen P. Lisää munuaissiirtoja elävältä luovuttajalta. Suomen Lääkärilehti 212; 16:

2 Patrik Finne, vastaava lääkäri, dosentti, Suomen munuaistautirekisteri. Dialyysihoidossa olevien määrä tulevaisuudessa tämän päivän päätökset vaikuttavat huomiseen Suomen ja koko Euroopan väestö vanhenee. Tämä johtuu alhaisesta syntyvyydestä ja elinajan pidentymisestä. Sodan jälkeinen suuri ikäluokka on Suomessa erityisen suuri ja tämän takia huomattava osuus väestöstä siirtyy eläkkeelle lähivuosina. Väestön ikärakenteen voimakas muutos on Suomen terveydenhuollon suurimpia haasteita. Tilastokeskuksen mukaan väestö kasvaa vuoteen 23 mennessä nykyisestä 5,4 miljoonasta 5,9 miljoonaan (1). Kasvua tapahtuu ainoastaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä, kun alle 75-vuotiaiden asukkaiden määrä pysyy muuttumattomana. On tärkeää ymmärtää ja pyrkiä ennakoimaan, miten väestönmuutos vaikuttaa dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden (uremian aktiivihoitopotilaat) määrään, jotta sairaaloiden ja hoitoyksiköiden resurssit onnistutaan suunnittelemaan oikein. Moni seikka vaikuttaa dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrään. Niistä tärkeimmät ovat loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuus, uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus ja munuaisensiirtojen määrä. 199-luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden vuosittainen määrä kasvoi hyvin voimakkaasti koska tyypin 2 diabetes yleistyi ja pystyttiin ottamaan dialyysihoitoon yhä vanhempia ja huonokuntoisempia potilaita. -luvulla dialyysihoitoon tulevien potilaiden määrä on tasaantunut vaikka sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut väestössä. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että taustalla olevien sairauksien ja munuaisten vajaatoiminnan hoito ennen dialyysin aloitusta on parantunut niin, että loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan riski on pienentynyt. Hyvä esimerkki on sekundaarinen amyloidoosi, joka uusien reumalääkkeiden ansioista nykyään hyvin harvoin johtaa dialyysin aloitukseen (2). Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt selvästi viime vuosikymmeninä (3,4). Tämän takia hoidossa olevien potilaiden määrä on jatkuvasti kasvanut, vaikka hoitoon tulevien potilaiden määrä ei ole viime vuosina enää kasvanut. Aktiivihoidossa olevien määrä tulevaisuudessa Tulevien vuosien dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden määrän ennustaminen on haastavaa juuri sen takia, että niin moni asia vaikuttaa tähän. Suomen munuaistautirekisterin tuoreimmassa raportissa esitettiin ennusteet, jotka pohjautuivat oletukseen, että loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuus ja potilaiden kuolleisuus pysyvät jatkossa muuttumattomina ikä- ja sukupuoliryhmissä, ja että munuaisensiirtojen vuosittainen määrä ei muutu nykyisestä (4). Suomen väestön ikääntyminen otettiin huomioon ennustemallissa. Tämän tulevaisuudennäkymän mukaan vuonna 23 dialyysipotilaiden määrä olisi 33 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden määrä 19 prosenttia nykyistä suurempi (Kuvio 1 A ja. Uremian aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt viime vuosina. Jos tämä suotuisa kehitys jatkuu tulevaisuudessakin, hoidossa elävien potilaiden määrä tulee olemaan suurempi. Kuviossa 2A ja 2B oletukset ovat samat kuin kuviossa 1, paitsi että oletetaan, että kuolleisuus ikä- ja sukupuoliryhmissä pienenee jatkossakin, mutta puolet hitaammin kuin vuosina Tämän mallin mukaan dialyysipotilaiden määrä kasvaa 58 prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden määrä 22 prosenttia vuoteen 23. Kuvio 1. Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin. Kuvio 2. Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos kuolleisuuden vähentyminen jatkuu. Dialyysipotilaiden määrä 4 Dialyysipotilaiden määrä v 19 v v 19 v Munuaisensiirtopotilaiden määrä 4 Munuaisensiirtopotilaiden määrä v 19 v v 19 v

3 lääkäriliite Suomessa tehdään keskimäärin noin 175 munuaisensiirtoa vuodessa. Määrä on pysynyt muuttumattomana pitkään ja vastaa noin 33 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti. Monessa maassa tehdään enemmän munuaisensiirtoja, esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku on 42, Tanskassa 4, Norjassa 6 ja Alankomaissa 5 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti (Kuvio 3) (5). Elävien luovuttajien munuaisia siirretään Suomessa vähiten Euroopassa, esimerkiksi vähemmän kuin Venäjällä tai Romaniassa. Näin ollen vaikuttaa siltä, että munuaisensiirtojen määrää olisi mahdollista lisätä. Kuviossa 4 on oletettu, että Suomessa tehtäisiin 5 munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti eli 269 munuaisensiirtoa vuodessa; muut oletukset ovat samat kuin Kuviossa 1. Vilkkaampi munuaisensiirtotoiminta muuttaisi dialyysipotilaiden määrän ennustetta oleellisesti. Potilaiden määrä ei enää kasvaisi, vaan vuonna 23 määrä olisi 5 prosenttia nykyistä pienempi. Munuaisensiirtopotilaiden määrä tietysti kasvaisi nopeammin ja olisi noin 7 prosenttia nykyistä suurempi. Tulevien potilasmäärien ennustamista vaikeuttaa epätietoisuus loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan ilmaantuvuudesta, potilaiden kuolleisuudesta ja munuaisensiirtojen määrästä tulevaisuudessa. malleissa joudutaankin nojautumaan oletuksiin. mallit näyttävät havainnollisesti erilaiset tulevaisuudennäkymät ja miten tämän päivän toiminta vaikuttaa huomiseen. Hyvä predialyysihoito ja munuaisensiirtojen määrän lisääminen hidastavat dialyysipotilaiden määrän kasvua. Dialyysipotilaiden kuolleisuuden väheneminen lisää hoidossa olevien potilaiden määrää, mutta hyvästä syystä. Kuvio 3. Munuaisensiirtojen ilmaantuvuus väestössä. Kuvio 4. Dialyysipotilaiden ( ja munuaisensiirtopotilaiden ( ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos munuaisensiirtoja tehtäisiin enemmän. Dialyysipotilaiden määrä vuoden lopussa 4 Norja Portugali Alankomaat Espanja Itävalta Italia Ranska Ruotsi Iso-Britannia Tanska Viro Kroatia Belgia, hollanninkielinen Belgia, ranskankielinen Tsekki Suomi Islanti Puola Italia Kreikka Romania Venäjä Luovuttaja Living Elävä Deceased Kuollut v Munuaisensiirtopotilaiden määrä vuoden lopussa Munuaisensiirtoja/1 miljoona asukasta v 19 v ) Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus. 2) Immonen K, Finne P, Grönhagen-Riska C, Pettersson T, Klaukka T, Kautiainen H, Hakala M. A marked decline in the incidence of renal replacement therapy for amyloidosis associated with inflammatory rheumatic diseases - data from nationwide registries in Finland. Amyloid 211;18: ) Haapio M, Helve J, Groop PH, Grönhagen-Riska C, Finne P. Survival of patients with type 1 diabetes receiving renal replacement therapy in Diabetes Care 21;33: ) Suomen munuaistautirekisterin Raportti 21. Helsinki ) ERA-EDTA Registry: ERA-EDTA Registry Annual Report 29, Academic Medical Center, Department of Medical Informatics, Amsterdam, The Netherlands,

4 1 lääkäriliite Kari Kivistö, professori, kliininen farmakologia ja toksikologia, Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto Maksa ja lääkkeet Maksalla on tärkeä rooli lääkkeiden eliminaatiossa (metaboliassa) ja kuljetuksessa. Toisen lääkkeen aiheuttama lääkemetabolian esto tai induktio aiheuttaa monia kliinisesti tärkeitä yhteisvaikutuksia. Sekä lääkemetaboliassa että -kuljetuksessa tavataan kliinisesti tärkeää perimästä johtuvaa yksilövaihtelua. Monien lääkkeiden annostusta täytyy pienentää maksasairauksissa. Lääkkeet voivat aiheuttaa maksavaurioita. Maksan rooli lääkkeiden farmakokinetiikassa Useimmat lääkkeet metaboloituvat maksassa ja erittyvät sitten metaboliitteina virtsaan ja/tai sappeen. Metabolian tehtävänä on muuttaa vierasainemolekyylejä vesiliukoisempaan muotoon, jolloin ne ovat helpommin eritettävissä munuaisten kautta. Tärkein lääkkeitä metaboloiva entsyymi on CYP3A4, jonka toimintaan monet lääkkeet vaikuttavat. CYP3A4:n esto (inhibitio) voi huomattavasti suurentaa ja induktio (entsyymin määrän suureneminen proteiinisynteesin lisääntymisen seurauksena) huomattavasti pienentää CYP3A4:n kautta metaboloituvien lääkkeiden pitoisuuksia. Lääkkeet, joilla on runsaasti ns. ensi reitin metaboliaa, ovat erityisen alttiita näille yhteisvaikutuksille. CYP3A4:n estäjiä ovat esim. erytro- ja klaritromysiini sekä itra-, fluko-, posa- ja vorikonatsoli ja induktoreita rifampisiini ja karbamatsepiini. Esim. lova-, simva- ja atorvastatiinin pitoisuudet suurenevat huomattavasti CYP3A4:n estäjien vaikutuksesta, jolloin statiinin aiheuttaman lihasvaurion riski suurenee. Yhteisvaikutuksia voi selvitellä Terveysportissa SFINX-tietokannan avulla. Kuljetusproteiinien perimmäinen tehtävä on sama kuin lääkemetabolian entsyymeillä eli puolustaa elimistöä vieraita aineita vastaan. Kuljetusproteiinit ovat kalvoproteiineja, jotka kuljettavat yhdisteitä biologisten kalvojen läpi. Niitä tunnetaan jo useita kymmeniä ja ne toimivat kaikkialla elimistössä. Maksassa ne huolehtivat lääkkeiden aktiivisesta erittymisestä sappeen ja välittävät eräiden lääkkeiden pääsyä maksasoluihin metaboloitavaksi. Myös kuljetusproteiinien eston kautta välittyy kliinisesti tärkeitä yhteisvaikutuksia. Esim. siklosporiini on voimakas maksan OATP1B1-kuljetusproteiinin estäjä ja suurentaa voimakkaasti mm. statiinien plasmapitoisuuksia. Lääkemetabolian entsyymiproteiineja koodaavissa geeneissä esiintyy yksilöiden välistä perinnöllistä vaihtelua (geneettiset polymorfismit) (1). Mutaatioiden seurauksena entsyymi ei toimi normaalisti, ja ihmiset jakautuvat tietyn entsyymin suhteen hitaiksi tai nopeiksi metaboloijiksi. Hitaiden metaboloijien osuus on tyypillisesti n. 1 % tai muutama prosentti. Heillä lääkepitoisuudet ovat tavallista korkeampia ja haittavaikutusriski voi kasvaa. Henkilö voi olla myös ns. ultranopea metaboloija, jolloin lääkepitoisuus jää niin alhaiseksi, ettei lääke tehoa. Toisaalta ultranopea metaboloija voi tuottaa inaktiivisesta aihiolääkkeestä (esim. kodeiini) aktiivista metaboliittia (morfiini) niin suuria määriä, että lääkevaikutus on vaarallisen voimakas. Käytössä on testejä, joilla voidaan tutkia DNA-näytteestä, onko henkilö tietyn entsyymin suhteen nopea vai hidas metaboloija. Myös eräissä kuljetusproteiineissa esiintyy kliinisesti tärkeää geneettistä polymorfismia (1). Suomalaisillakin yleinen geenimuutos heikentää OATP1B1-kuljetusproteiinin toimintaa, jolloin useiden statiinien pääsy verenkierrosta maksaan estyy ja esim. simvastatiinin aiheuttaman lihashaittavaikutuksen riski kasvaa huomattavasti. Lääkkeiden vaikutukset voivat vaihdella yksilöllisesti myös lääkereseptorien (lääkkeen vaikutuspaikan) perinnöllisen vaihtelun vuoksi. Lääkkeiden annostelu maksasairauksissa Maksasairauksia on hyvin monenlaisia ja vaikutus lääkkeen farmakokinetiikkaan riippuu sekä sairaudesta että lääkkeen ominaisuuksista. Yleisesti ottaen vaikutus on suurin kirroosissa. Sairaan maksan kykyä metaboloida ja eliminoida lääkkeitä on vaikea mitata. Maksan vajaatoi- Jatkuu seuraavalla sivulla.

5 minnassa voi muuttua myös lääkevaste: keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vaikutus voi voimistua, ja ne sekä esim. diureetit voivat aiheuttaa maksakooman. Yleensä ei ole mahdollista antaa yksityiskohtaisia ohjeita lääkkeiden annostuksesta tietyssä maksasairaudessa, ja sama pätee tiettyyn lääkkeeseen (jos se eliminoituu maksassa) eri maksasairauksissa. Lääkehoidon vaikeudet korostuvat maksakirroosissa ja vaikeassa vajaatoiminnassa. Viranomaiset toivovat, että maksasairauksien merkitystä lääkkeiden annostelulle tutkittaisiin nykyistä perusteellisemmin uutta lääkettä kehitettäessä. On tärkeää huomata, että lääkemetaboliaja kuljetus heikkenevät kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa. Toisaalta maksakirroosi huonontaa munuaisfunktiota. Maksaan kohdistuvat lääkehaitat Harvinaiset idiosynkraattiset eli annoksesta riippumattomat lääkehaitat eivät tule esiin lääkkeen kehityksen aikana, vaan vasta kun uusi lääke tulee laajempaan käyttöön (2). Maksaan kohdistuva haittavaikutus on rytmihäiriöiden ohella tärkein lääkkeen markkinoilta poistamisen syy. Maksatoksisuuden vuoksi ovat markkinoilta poistuneet mm. tulehduskipulääkkeet nimesulidi ja lumirakoksibi, Parkinson-lääke tolkaponi, diabeteslääke troglitatsoni ja mikrobilääke trovafloksasiini. Laboratoriokokeiden avulla voidaan todeta tapahtunut vaurio (esim. transaminaasit) sekä tutkia vaurioituneen maksan toimintakykyä (esim. bilirubiini ja INR) (3). Maksaan kohdistuvan lääkehaitan kliininen kuva voi muistuttaa mitä tahansa maksasairautta, mikä vaikeuttaa lääkkeiden merkityksen arvioimista maksavaurion aiheuttajana (4). on kuitenkin usein hyvä, jos vaurion aiheuttanut lääke lopetetaan. Mielenkiintoista kyllä, monissa tapauksissa maksa tottuu ja sopeutuu lääkkeen haitalliseen vaikutukseen niin, että tilanne ei pahenekaan vaan potilas toipuu, vaikka lääkkeen käyttö jatkuukin (3). Farmakogeneettisiä testejä voidaan käyttää mm. vähentämään lääkehaitan riskiä. Suomessa on saatavilla useita farmakogeneettisiä tutkimuksia, joista osa on ollut jo muutamia vuosia rutiininomaisessa kliinisessä käytössä. Esim. luuydinsuppression riski akuuttia lymfoblastileukemiaa sairastavilla vähenee merkittävästi, kun 6-merkaptopuriinin annos säädetään sen metaboliaan osallistuvan tiopuriini-s-metyylitransferaasin (TPMT) genotyypin perusteella. Varfariinia metaboloivan CYP2C9-entsyymin suhteen hitaille metaboloijille riittävät tavanomaista paljon pienemmät varfariiniannokset, ja varfariinin geenitesti onkin ollut vilkkaan tutkimuksen kohteena. Tulevaisuudessa vakavalle, maksaan tai muihin elimiin kohdistuvalle lääkehaitalle alttiit potilaat voidaan mahdollisesti rajata geenitestien avulla pois lääkettä käyttävien joukosta, jolloin lääkettä ei tarvitse poistaa markkinoilta. Farmakogeneettisten testien hyödyllisyydestä ja kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää näyttöä. 1) Niemi M ja Kalliokoski A. Farmakogenetiikkaa käytännön lääkärille. Suomen Lääkäril 41/29, ) Pelkonen O ja Pasanen M. Kauan käytössä olleiden lääkkeiden yllättävät haittavaikutukset. Duodecim 26;122: ) Senior JR. Monitoring for hepatotoxicity: what is the predictive value of liver function tests? Clin Pharmacol Ther 29;85: ) Nissinen M. Lääkkeiden aiheuttamat maksavauriot solutason tapahtumien, riskitekijöiden ja esiintyvyyden valossa. Suomen Lääkäril 34/26, Amsterdam, The Netherlands, 211.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Vuosiraportti 2013. Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj. Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 822 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 977 < 785 potilasta/1 milj. as. 785 880 potilasta/1 milj. as. > 880 potilasta/1 milj. as. Vaasa 788 Etelä- Pohjanmaa 639

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Vuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa

Lisätiedot

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Vuosiraportti 2001. Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto. Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650 0 550 500 450 0 350 300 250 0 150 0 50 0 165 10 15 1 15 Vuosi 10 15 00 Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta 9 8 7 5 4 3 2-97 -98-99 - - -2-3 -4-5 - -7-8 -9 Vuosi GFR (ml/min/,73 m 2 ) > 2 8 9 7 < Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v 16 1 1 1 1 1 1 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Vuosiraportti 2012. Suomen munuaistautirekisteri. Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100. Sairaanhoitopiirit

Vuosiraportti 2012. Suomen munuaistautirekisteri. Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100. Sairaanhoitopiirit Suomen munuaistautirekisteri Hoitotavoitteen saavuttaneiden potilaiden osuus (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sairaanhoitopiirit Alueet Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito

Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito Farmakogeneettinen paneeli Geenitestillä tehokas ja turvallinen lääkehoito VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Farmakogenetiikka mitä ja miksi? Lääkehoitoihin tiedetään liittyvän huomattavaa yksilöllistä vaihtelua,

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Munuaisen luovuttajan opas

Munuaisen luovuttajan opas Munuaisen luovuttajan opas Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen tai läheiselle henkilölle. Munuaissiirtoon elävältä luovuttajalta liittyy useita etuja. Munuaisen luovutus on turvallinen

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Termejä Synergistinen vaikutus = samansuuntainen vaikutus Antagonistinen vaikutus = vastakkainen vaikutus Additiivinen synergismi =

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sair

Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... 4 Väestö tuhansina henkilöinä sair Suomen munuaistautirekisteri Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä Ennuste > v 4 4 v 3 4 4 v 44 v 3 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... 3 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Elinsiirrot LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Luennon rakenne Taustatietoja Lainsäädäntö Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta Elinsiirto elävältä luovuttajalta Pohjoismaista vertailua Taustaa

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta.

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Nefrologisen seurannan kesto. Osuus potilaista (%) 100. > 5 vuotta. 2 5 vuotta. Suomen munuaistautirekisteri 1 8 6 4 2 211 212 213 214 215 Nefrologisen seurannan kesto > 5 vuotta 2 5 vuotta 1 2 vuotta 91 365 päivää 7 9 päivää < 7 päivää Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

Opas. munuaisen luovuttajalle

Opas. munuaisen luovuttajalle Opas munuaisen luovuttajalle Suomessa on vuodesta 1964 alkaen tehty yli 5500 munuaisensiirtoa. Vuosittain niitä tehdään 150 210. Valtaosa siirrettävistä munuaisista saadaan aivokuolleilta luovuttajilta.

Lisätiedot

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen

Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano. Jaakko Yrjö-Koskinen Elinluovutusta koskevan kansallisen toimintasuunnitelman toimeenpano Jaakko Yrjö-Koskinen 22.9.2016 Toimintasuunnitelma Ministeriön virallinen toimintasuunnitelma http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-3538-9

Lisätiedot

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Potilaiden määrä vuoden lopussa v v. 5 9 v. 0 4 v Suomen munuaistautirekisteri Potilaiden määrä vuoden lopussa 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-9 -95 - -5-1 15 19 v 1 14 v 5 9 v 4 v Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 211...

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT

LÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMIT TADEM-TALK: KOVETIOAALISTE LÄÄKKEIDE VAIKUTUSMEKAISMIT TAPAUSESIMERKEI Professori Janne Backman ja LT Pauliina Molander Post graduate -koulutus 12.-13.5.2016 ämeenlinna Tiopuriinit Atsatiopriini ja 6-merkaptopuriini

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v

Vuosiraportti 2014. Suomen munuaistautirekisteri. 2000 Dialyysipotilaiden määrä. 1500 > 75 v. 1000 65 74 v. 500 45 64 v Suomen munuaistautirekisteri 2000 Dialyysipotilaiden määrä 1500 > 75 v 1000 65 74 v 500 45 64 v 0 20 44 v 1990 2000 2010 2020 2030 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2014...

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito

Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit. Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkityksen arvioinnit ja niiden kriteerit Risto Huupponen Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Lääkehoidon haasteet - väestön ikääntyminen - (lääke)hoidon mahdollisuuksien laajeneminen uusiin sairauksiin

Lisätiedot

Farmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka

Farmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka Potilaita, joilla sama diagnoosi Lääkevasteen yksilöllisyys Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2012 Hyvä lääkevaste Huono vaste - vaihda lääkettä Toksisuus suuri - vaihda lääkettä tai pienennä annosta Poikkeavan

Lisätiedot

Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina

Suomen munuaistautirekisteri raportti 2 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 2... ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina raportti 2 Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta 3 2 2 - -6 - - - - - -2-3 - - Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Kaikki aktiivihoitopotilaat Munuaisensiirto Suomen munuaistautirekisteri

Lisätiedot

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere

Pöytäkirja. Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Toimialue 1/HO/sk 25.3.2015 1 (5) HOITOEETTISEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 10.2.2015 klo 9.05 12.00 Paikka Finn-Medi 5 1.krs, Tammerkoski-kokoushuone, Biokatu 12, Tampere Osallistujat Piispa Juha Pihkala

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys

Vuosiraportti 2002 Eloonjäämistodennäköisyys Vuosiraportti 22 Suomen munuaistautirekisteri Eloonjäämistodennäköisyys,9,8,,6,5,4,3,2, p

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot

Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Tupakointi, tupakoinnin lopettaminen ja lääkeinteraktiot Kari Raaska, LT Psykiatrian ja kliinisen farmakologian el Ylilääkäri HySHA:n psykiatrian ty Biomedicum 2014-12-2 Tupakointi ja lääkeinteraktiot

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000

Lisätiedot

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013

Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Korvaako teknologia palveluosaamisen 7.5.2013 Jouko Isolauri 7.5.2013 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖKUNTA 1000 ASUKASTA KOHTI Norja 105,3 Australia 57,5 Slovakia 28,5 Tanska 93,9 Saksa 55,8 Espanja

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

koulutuksesta kuvaajia

koulutuksesta kuvaajia 3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Lääkeaineenvaihdunnan perinnölliset erot

Lääkeaineenvaihdunnan perinnölliset erot Farmakogenetiikka Olavi Pelkonen ja Miia Turpeinen Lääkeaineenvaihdunnan perinnölliset erot Suurin osa lääkeaineista poistuu elimistöstä muuttuneessa muodossa, metaboliitteina, jotka useimmiten ovat epäaktiivisia.

Lisätiedot

Lääkkeiden turvallisuus

Lääkkeiden turvallisuus Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen

Autolla ulkomaille. Voimassa 1.6.2015 alkaen Autolla ulkomaille Voimassa 1.6.2015 alkaen Liikenteessä vahinko voi yllättää huolellisenkin matkalaisen Tästä oppaasta on apua, jos joudut ulkomailla liikenneonnettomuuteen. Opas sisältää toimintaohjeita

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0 Vaikuttavat aineet (kansainvälinen INN-nimi tai Fentanyyli (fentanyylisitraattina) yleinen nimi): Farmakoterapeuttinen ryhmä (ATC-koodi): Opioidianalgeetit, fenyylipiperidiinijohdannaiset, N02ABO3 Myyntiluvan

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot