Transkriptio

1 Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta > v 6 v 6 6 v v v

2 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1... Aluejako sairaanhoitopiireittäin... Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain 1... Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain 1... Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain 1... Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain päivää hoidon aloituksesta 1... Aktiivihoidon ilmaantuvuus päivän kuluttua hoidon aloittamisesta ikäryhmittäin Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu 6... Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Dialyysihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Munuaisensiirtojen esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Aktiivihoidon esiintyvyys Kansainvälinen vertailu Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan 1... Hoitomuodon muutokset vuoden aikana...21 Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Kuolemantapausten määrä ikäryhmittäin ja alueittain Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä ikäryhmittäin ja alueittain Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus ikäryhmittäin ja alueittain Angina pectoriksen yleisyys aktiivihoidon alussa...2 Angina pectoriksen yleisyys aktiivihoidon alussa...2 Sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa aktiivihoidon alussa...2 Sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa aktiivihoidon alussa...2 Sydäninfarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa...26 Sydäninfarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa...26 Vasemman kammion hypertrofia aktiivihoidon alussa...2 Vasemman kammion hypertrofia aktiivihoidon alussa...2 Pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta aktiivihoidon alussa...2 Pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta aktiivihoidon alussa...2 Muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertosairaus aktiivihoidon alussa...2 Muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertosairaus aktiivihoidon alussa...2 Suonikurirgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) aktiivihoidon alussa... Suonikurirgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) aktiivihoidon alussa... Amputaatioon johtanut valtimotauti aktiivihoidon alussa...1 Amputaatioon johtanut valtimotauti aktiivihoidon alussa...1 Aivoverenvuoto tai -infarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa...2 Aivoverenvuoto tai -infarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa...2 Lääkehoito kohonneeseen verenpaineeseen aktiivihoidon alussa... Lääkehoito kohonneeseen verenpaineeseen aktiivihoidon alussa... Hoito hyperlipidemiaan aktiivihoidon alussa... Hoito hyperlipidemiaan aktiivihoidon alussa... Tupakoiminen aktiivihoidon alussa... Tupakoiminen aktiivihoidon alussa... Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

3 Suomen munuaistautirekisteri on Suomen munuaistautirekisterin kuudestoista vuosiraportti. Joka vuosi raportissa esitetään tuoreet tiedot uremian aktiivihoidon (dialyysihoito ja munuaisensiirto) ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä Suomen väestössä. Vuodesta 2 lähtien on esitetty myös aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus. Epidemiologisten trendien lisäksi raporteissa on esitetty erilaisia erityisanalyysejä, jotka ovat käsitelleet mm. potilaiden kuolinsyitä, laboratorioarvoja, liitännäistauteja, eloonjäämiseen vaikuttavia muuttujia, hoitotavoitteita, immunosuppressiohoitoa ja munuaissiirrännäisten toimintaa. Suomen munuaistautirekisteri kattaa arviolta prosenttia kaikista aktiivihoitopotilaista vuodesta 16 lähtien. Vuoden lopussa rekisterissä oli tiedot 6 potilaasta, joista oli elossa. Raportin kansikuva esittää uremian aktiivihoidon (käytännössä dialyysihoito) ilmaantuvuuden eli uusien potilaiden määrän vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Vuosituhannen vaihteen jälkeen ilmaantuvuus ei ole enää kasvanut. Yli -vuotiaita potilaita tulee yhä useammin aktiivihoitoon, kun taas alle -vuotiaiden uusien potilaiden määrä on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Tämä viittaa parhaimmassa tapauksessa siihen, että lievää ja keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan yhä paremmin ja tauti etenee yhä hitaammin loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaan. On myös esitetty, että syynä yli - vuotiaiden aktiivihoitopotilaiden määrän kasvuun on yhä huonokuntoisempien potilaiden hyväksyminen uremian aktiivihoitoon. Tämän raportin erityisanalyysi liitännäistaudeista ei tue tätä ajatusta: vuosina aktiivihoitoon tulleilla yli -vuotiailla ei ollut enempää liitännäistauteja kuin niillä, jotka tulivat hoitoon vuosina. Iäkkäiden aktiivihoitopotilaiden määrän kasvu johtuu osittain siitä, että Suomen väestö jatkuvasti vanhenee. Aktiivihoidon esiintyvyys on kasvanut vuosi vuodelta, ja kasvu jatkuu niin kauan kuin aktiivihoitoon tulevien potilaiden määrä on suurempi kuin kuolemantapausten määrä. Myös esiintyvyydessä nähdään potilaiden vanheneminen: vuoden lopussa 1 prosenttia potilaista oli yli -vuotiaita, vuonna 1 yli -vuotiaita oli prosenttia. Raportissa on tänä vuonna esitetty aktiivihoitopotilaiden diagnoosijakauman kehitys vuosina 16 erikseen dialyyspotilailla ja munuaisensiirtopotilailla (sivu 1). Dialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi on tyypin 2 diabetes ja munuaisensiirtopotilaiden glomerulonefriitti. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt viime vuosina. Ikävakioinnin jälkeen kuolleisuuden pieneneminen tulee vielä selvemmin esiin. Sivulla 2 kuolleisuus on esitetty ikäryhmittäin vuosina 1 2 ja. Kaikissa ikäryhmissä kuolleisuus oli pienentynyt 1 prosenttia, mutta koko aineistossa vain prosenttia. Tämä johtuu siitä, että hoitovuosien määrä oli kasvanut erityisen paljon yli -vuotiaiden ryhmässä, jossa kuolleisuus on suurin. Vuodesta lähtien Suomen munuaistautirekisteri on kerännyt tietoja uusien aktiivihoitopotilaiden tärkeimmistä liitännäistaudeista, verenpainetaudin - lääkityksestä, hyperlipidemian hoidosta ja tupakoinnista rasti ruutuun -menetelmällä. Nämä on esitetty ikäryhmittäin ja sukupuolittain erikseen vuosilta ja sivuilla 2. Yleisesti ottaen liitännäistautien määrä ei ole vähentynyt viime vuosina. Aktiivihoitoon tulevista potilaista yhä useampi on käynyt läpi sepelvaltimon ohitustoimenpiteen ja vanhoista potilaista harvemmilla on sydämen vajaatoiminta. Verenpainelääkitys on valtaosalla potilaista ja se on yleistynyt edelleen. Hyperlipidemian lääkehoito on myös yleistynyt ja vuosina joka toisella aktiivihoitopotilaalla oli hyperlipidemialääkitys. On huolestuttavaa, että vuosina aktiivihoitoon tulleet naiset tupakoivat useammin kuin ne, jotka tulivat hoitoon vuosina. Miesten, varsinkin -vuotiaiden, tupakointi on kuitenkin vähentynyt. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminta rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön munuaisensiirtopotilaiden valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Patrik Finne Vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja Suomen munuaistautirekisteri - -

4 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Carola Grönhagen-Riska, professori, ylilääkäri HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, dosentti, osastonylilääkäri OYS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Kaj Metsärinne, dosentti, osastonylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja maksaliiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, erikoislääkäri HYKS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Patrik Finne, dosentti, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Suomen munuaistautirekisteri - -

5 Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Sairaanhoitopiiri 1 2 Vuosi 6 Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa ,,2,1,,2 1,,6 2, 6,,,, 2, 2,2, 2, 6,,,,6 6, Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen , 1,, 2,, Koko maa , Vuoden lopussa Suomessa oli, miljoonaa asukasta (Taulukko 1, Lähde: Tilastokeskus). Kymmenen viime vuoden aikana väestömäärä on kasvanut prosenttia koko maassa. Eniten väestömäärä on kasvanut eteläisellä alueella. Itäisellä alueella väestömäärä on vähentynyt ja pohjoisella alueella väestömäärä on pysynyt lähes muuttumattomana. Vuodesta 1 väestömäärä on kasvanut sairaanhoitopiirissä ja vähentynyt sairaanhoitopiirissä. Väestömäärä on vähentynyt erityisen paljon, lähes prosenttia, Kainuun ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä. Väestömäärä on kasvanut eniten Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri Läntinen alue Lounainen alue Pohjoinen alue Itäinen 6 alue 1 Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri - -

6 Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Alue 1 1 v (%) 6 v (%) 6 > v (%) Koko v (%) väestö 1 v (%) 6 v (%) 6 > v (%) Koko v (%) väestö Eteläinen Miehet Naiset Yhteensä (26) 1 (6) 1 (2) (62) 2 (2) (6) (6) () () 2 () 62 () () 6 () () 16 () (2) 2 (22) (2) 6 12 (6) (62) (6) () () () () () (6) 6 () () 1 () Lounainen Miehet Naiset Yhteensä 6 (2) 2 (2) 16 (2) 21 (62) 2 () 2 (6) 2 () () 6 () 1 () () () 2 () 6 () 6 () 1 (2) (21) 1 (22) (62) () (6) 1 () 6 () 6 () 22 (6) 2 () 6 () () 6 () 1 () Läntinen Miehet Naiset Yhteensä 1 (26) (2) 21 (2) (62) () 6 () 6 () 62 () () 2 () () 2 () () 6 () () 1 (2) 1 (22) 21 (2) 6 22 (61) () () () () () 6 (6) () 6 () 621 () () 1 () Itäinen Miehet Naiset Yhteensä 1 (26) (2) 21 (2) 26 (62) 21 (6) 16 () () () () 1 () () () 1 () () 6 () (2) (22) 1 (22) (61) (6) () () () () 2 (6) () () () 1 () 1 () Pohjoinen Miehet Naiset Yhteensä 6 (2) 2 (2) (2) 221 (6) (6) 2 () 2 () () 6 () () 26 () () 66 () 6 () 1 () 6 (26) 1 (2) 1 (26) 2 26 (6) (6) () () () 6 () () () () 66 () 6 () 2 () Koko maa Miehet Naiset Yhteensä 6 (26) 16 (62) 61 (2) 1 () (2) (6) 1 () 2 () () () 21 () 1 (6) 2 () 26 () 1 () 626 (2) 6 (22) 2 (2) (62) () (6) () () () 1 (6) 2 () () () 1 () () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden 1 ja vuoden lopussa. Yli 6- vuotiaiden osuus koko Suomen väestöstä on kymmenessä vuodessa kasvanut 1 prosentista 1 prosenttiin. Eteläisellä alueella eläkeikäisten osuus on koko maan pienin, 1 prosenttia, ja työikäisten ( 6 v) osuus on suurin, 6 prosenttia. Pohjoisella alueella alle -vuotiaiden osuus on maan suurin, 2 prosenttia. Suomen väestö on vanhentunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Alle -vuotiaiden asukkaiden määrä on vähentynyt prosenttia. Yli -vuotiaiden määrä on kasvanut 1 prosenttia, eli henkilöä. Suomen munuaistautirekisteri - 6 -

7 Taulukko. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Lapset < 1 v Taulukossa esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Vuonna ilmaantuvuus oli 6 prosenttia suurempi kuin vuonna 6, jolloin ilmaantuvuus oli poikkeuksellisen pieni. Vuodesta 1 ilmaantuvuus oli kasvanut 2 prosenttia. Vuosina keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin läntisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti, mikä viittaa kohtalaisen suuriin alueellisiin eroihin. Suomen munuaistautirekisteri - -

8 Taulukko. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Vuosi Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 1 v v 6 v 6 v > v Kaikki 1 v v 6 v 6 v > v Kaikki 1 Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Taulukko esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän ja aktiivihoidon ilmaantuvuuden ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 1. Vuonna ilmaantuvuus oli 2 prosenttia suurempi kuin vuonna 1 ja prosenttia pienempi kuin vuonna 2. Yli -vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuus vuonna oli 1 prosenttia suurempi kuin vuonna 1 ja prosenttia suurempi kuin vuonna 2. Alle -vuotiaiden ikäryhmissä ilmaantuvuuden muutokset ovat olleet vähäisiä vuodesta 1. Suomen munuaistautirekisteri - -

9 Kuvio 2. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 6 Lounainen Läntinen Koko maa Pohjoinen Itäinen Eteläinen Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain päivän kuluttua hoidon aloittamisesta Suomen munuaistautirekisteri 1 Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Vuosi Vuosi 6 Lounainen Läntinen Pohjoinen Koko maa Itäinen Eteläinen Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina 1 tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 1.. vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 1 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. Koko maassa ilmaantuvuus pysyi lähes muuttumattomana vuosina 1, tasolla uutta tapausta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Vuosina 6 ilmaantuvuus oli hieman matalampi. Ilmaantuvuus on viime vuosina pienentynyt selvimmin pohjoisella ja eteläisellä alueella. Kuviossa on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus päivän kuluttua hoidon aloittamisesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuvion luvuista on lisäksi poistettu potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Suomen munuaistautirekisteri - -

10 Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus päivän kuluttua hoidon aloittamisesta ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 16 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Ikä keskimäärin hoidon alussa, v 6 > v 6 v 6 v 6 v Vuosi v Kuvio esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden päivän kuluttua hoidon aloittamisesta tasoitettuina keskiarvoina ikäryhmittäin. Vihreä käyrä näyttää potilaiden keskimääräisen iän hoidon alussa. Alle -vuotiailla ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana 1-luvun loppupuolesta lähtien. -vuotiailla ilmaantuvuus kasvoi voimakkaasti 1- ja 1-luvuilla. Ennen vuotta 1, yli -vuotiaiden uremian aktiivihoito oli harvinanaista, mutta tämän jälkeen ilmaantuvuus tässä ikäryhmässä on kasvanut selvästi. Suomen munuaistautirekisteri - -

11 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta 2 Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 16 1 Tyypin 2 diabetes Muu määritetty diagnoosi* Tarkemmin määrittämätön Tyypin 1 diabetes Glomerulonefriitti Monirakkulatauti Amyloidoosi Pyelonefriitti Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Kuvio esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin 1 ja 2 diabetes sekä glomerulonefriitti ovat yleisimmät krooniseen uremiaan johtavat sairaudet. Uusien tyypin 2 diabeetikoiden määrä kasvoi voimakkaasti 1-luvulla, mutta -luvulla kasvu on pysähtynyt. Muiden määritettyjen diagnoosien ryhmässä tavallisin diagnoosi oli vuonna nefroskleroosi, jonka ilmaantuvuus oli 6 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohti. Dialyysihoitoon tulevien amyloidoosipotilaiden ja pyelonefriittipotilaiden määrä on vähentynyt selvästi vuodesta lähtien. Suomen munuaistautirekisteri - -

12 Kuvio 6. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 6. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 6 Yhdysvallat Japani Saksa Kreikka Belgia, hollanninkielinen Belgia, ranskankielinen Itävalta Ranska (1/2 aluetta) Italia (/ aluetta) Espanja Ruotsi Uusi-Seelanti Australia Tanska Iso-Britannia Alankomaat Norja Suomi Islanti Venäjä 1 2 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Kuviossa 6 on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 6 ERA-EDTA-rekisteriin (Annual Report 6, raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa (The USRDS Annual Data Report Atlas, Vuonna 6 aktiivihoidon ilmaantuvuus oli Suomessa poikkeuksellisen pieni ja tämän vertailun kolmanneksi pienin. Ruotsissa ilmaantuvuusluku oli 2 prosenttia, Norjassa 1 prosenttia ja Tanskassa prosenttia suurempi kuin Suomessa. Suomen munuaistautirekisteri - -

13 Taulukko. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Taulukossa on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys 1. Koko maassa esiintyvyys kasvoi prosenttia vuodesta 1 ja 1 prosenttia vuodesta 2. Vuoden lopussa esiintyvyys oli lounaisella alueella suurempi kuin muilla alueilla. Vuodesta 1 esiintyvyys oli kasvanut eniten pohjoisella alueella ( prosenttia) ja vähiten eteläisellä alueella (6 prosenttia). Kahdessakymmenessä sairaanhoitopiirissä esiintyvyys oli kasvanut prosenttia kymmenessä vuodessa. Yhdessä sairaanhoitopiirissä esiintyvyys oli pysynyt muuttumattomana. Suomen munuaistautirekisteri - 1 -

14 Taulukko 6. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Vuosi Potilaiden määrä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 v v 6 v 6 v > v Kaikki 1 v v 6 v 6 v > v Kaikki 1 Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Vakioitu esiintyvyys/1 miljoona asukasta 6 Lounainen Eteläinen Koko maa Pohjoinen Itäinen Läntinen Taulukossa 6 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys vuosina 1 ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Yli -vuotiaiden ikäryhmässä esiintyvyys on kasvanut lähes prosenttia kymmenessä vuodessa ja prosenttia viidessä vuodessa. Nuoremmissa ikäryhmissä esiintyvyys on kasvanut 6 prosenttia kymmenessä vuodessa ja 1 prosenttia viidessä vuodessa. Vuodesta 1 miesten aktiivihoidon esiintyvyys on kasvanut nopeammin (61 prosenttia) kuin naisten ( prosenttia). Kuviossa alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä 1.. vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina 1 on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin. Esiintyvyys on viime vuosina ollut suurin lounaisella alueella ja pienin läntisellä alueella Vuosi - Suomen munuaistautirekisteri - 1 -

15 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin 1.. Suomen munuaistautirekisteri Lappi 6 potilasta/1 milj. as. Koko maa potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä > potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 6 Pohjois- Pohjanmaa 6 Kainuu Keski- Pohjanmaa 61 Vaasa 6 Etelä- Pohjanmaa 6 Keski-Suomi 6 Pohjois-Savo 6 Pohjois-Karjala Ahvenanmaa Satakunta 6 Varsinais- Suomi Pirkanmaa 1 Kanta- Häme 62 Helsinki- Uusimaa 6 Päijät- Häme 6 Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä- Karjala 6 Itä-Savo 6 Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli 1.. seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 6, seitsemässä 6 ja seitsemässä yli potilasta miljoonaa asukasta kohti. Yliopistosairaalaalueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Suomen munuaistautirekisteri - 1 -

16 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri 16 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Peritoneaalidialyysi 6 Hemodialyysi Munuaisensiirto Vuosi Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Kymmenessä vuodessa peritoneaalidialyysin esiintyvyys on kasvanut 1 prosenttia, hemodialyysin esiintyvyys prosenttia ja munuaisensiirtojen esiintyvyys prosenttia. Hemodialyysipotilaiden osuus kaikista potilaista oli 2 prosenttia vuonna 1 ja 2 prosenttia vuonna. Peritoneaalidialyysipotilaiden osuus on vastaavassa ajassa pienentynyt prosentista prosenttiin. Munuaisensiirtopotilaiden osuus kaikista aktiivihoitopotilaista on pysynyt lähes muuttumattomana kymmenen viime vuoden aikana ( 62 prosenttia). Suomen munuaistautirekisteri

17 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 16 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi* Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Pyelonefriitti Amyloidoosi Vuosi 1 1 *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa. Vuoden lopussa glomerulonefriitti oli aktiivihoitopotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi (esiintyvyysluku 166/1 miljoona asukasta); 22 prosentilla aktiivihoitopotilaista oli glomerulonefriitti. Tyypin 1 diabetes oli toiseksi tavallisin diagnoosi (esiintyvyysluku /1 miljoona asukasta) ja monirakkulatauti oli kolmanneksi tavallisin (esiintyvyysluku /1 miljoona asukasta). Suomen munuaistautirekisteri - 1 -

18 Kuvio. Dialyysihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 16 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 6 Muu määritetty diagnoosi* Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Amyloidoosi Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Kuvio. Munuaisensiirtojen esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri 16 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Glomerulonefriitti Muu määritetty diagnoosi* Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti 6 Pyelonefriitti Vuosi *Mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti Tarkemmin määrittämätön Tyypin 2 diabetes Amyloidoosi Kuvio esittää dialyysihoidon esiintyvyyden diagnoosiryhmittäin tasoitettuina keskiarvoina. Vuoden lopussa tyypin 2 diabetes oli dialyysipotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi; 1 prosentilla dialyysipotilaista oli tyypin 2 diabetes. Tarkemmin määrittämätön diagnoosi on yleistynyt paljolti sen vuoksi, että yli -vuotiaiden potilaiden määrä on kasvanut voimakkaasti. Munuaisensiirtojen esiintyvyys on esitetty tasoitettuina keskiarvoina kuviossa. Vuoden lopussa munuaisensiirtopotilaista 2 prosentilla oli glomerulonefriitti, 1 prosentilla tyypin 1 diabetes ja 1 prosentilla monirakkulatauti. Suomen munuaistautirekisteri - 1 -

19 Kuvio 1. Aktiivihoidon esiintyvyys Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri 6 Japani Yhdysvallat Saksa Belgia, ranskankielinen Belgia, hollanninkielinen Italia (/ aluetta) Espanja Kreikka Ranska (1/2 aluetta) Itävalta Ruotsi Tanska Uusi-Seelanti Australia Alankomaat Norja Suomi Iso-Britannia Islanti Viro Venäjä Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Kuviossa 1 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys 1..6 ERA-EDTA-rekisteriin (Annual Report 6, raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa (The USRDS Annual Data Report Atlas, Suomen esiintyvyysluku oli vertailussa viidenneksi pienin. Ruotsissa esiintyvyys oli 1 prosenttia, Norjassa prosenttia ja Tanskassa prosenttia suurempi kuin Suomessa. Esiintyvyysluvuissa oli Pohjoismaiden kesken pienemmät erot kuin ilmaantuvuusluvuissa. Eri maiden ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa 6. Suomen munuaistautirekisteri - 1 -

20 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä 1 (%) Potilasvuosien määrä (%) Yhteensä Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto Yhteensä Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Pyelonefriitti Verenpaine, nefroskleroosi Muut systeemisairaudet Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Amyloidoosi Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Muut munuaissairaudet Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (22,) (,) (,6) (,) (,) (,) (,) (2,) (1,6) (2,) (,6) (2,2) (1,6) (,) (1,2) (,) (22,6) (,) (,2) (,6) (6,) (6,) (,) (,) (,) (1,) (,1) (,1) (2,) (,) (1,2) (,) (2,2) 2 (1,) 16 (,) (,) (2,2) 1 (,) 2 (2,1) (,) 61 (,) 6 (,) 6 (2,) (2,) 1 (2,1) (,) 1 (,1) (,) 6 (2,) (1,) 21 (,) 6 (,) (,) 2 (,1) (,) (,1) (,) (,2) (,) (1,) 1 (2,1) 1 (,) (,) (,) (1,2) (26,2) (,2) (16,1) (1,1) (6,) (,) (,) (1,6) (1,) (,) (1,6) (,) (,6) (1,1) (,) 1 (1,6) 16 (,) (,) 21 (,2) 1 (1,1) 62 (,) (6,) (,) (2,) 1 (1,2) (,6) (,) 1 (1,) 1 (1,) 2 (2,2) (,) 61 (2,6) (1,) (16,1) 2 (2,2) (,1) 1 (,) 6 (2,) 2 (,1) (,1) (,) (1,) 61 (2,6) (1,) (1,) 6 (,) (,) 2 (22,) 666 (1,2) 6 (,) (,1) 2 (,) 2 (,2) 16 (,2) 16 (,) 1 (,) 1 (2,) (2,2) 6 (1,) (1,) 6 (1,) 6 (,) 1 (,) Kaikki 2 () 6 () 11 () 21 () () () 22 () () Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina 1 ja. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut prosenttia vuodesta 1. Hemodialyysiin liittyvien potilasvuosien määrä on kasvanut eniten, prosenttia. Glomerulonefriitti oli sekä 1 että kaikkien aktiivihoitopotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden tavallisin diagnoosi. Glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus kaikista potilasvuosista on kuitenkin pienentynyt ja vuonna se oli 2 prosenttia. Tyypin 1 diabeteksen osuus on pysynyt lähes muuttumattomana ja se on peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi. Tyypin 2 diabeteksen potilasvuosien määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja vuonna tyypin 2 diabetes oli hemodialyysipotilaiden tavallisin ja peritoneaalidialyysipotilaiden toiseksi tavallisin diagnoosi. Munuaisensiirtopotilailla tyypin 2 diabetes on harvinainen munuaisten vajaatoiminnan syy. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus on kasvanut voimakkaasti. Amyloidoosi on ainoa diagnoosi, jota sairastavien potilaiden potilasvuosien määrä on pienentynyt (1 prosenttia) vuodesta 1. Suomen munuaistautirekisteri - -

21 Kuvio 1. Hoitomuodon muutokset vuoden aikana Suomen munuaistautirekisteri Kaikki uudet potilaat Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat Uudestaan hoitoon Ulkomailta 1 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 26 Potilaita vuoden lopussa 21 Hoito keskeytetty Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 22 Potilaita vuoden lopussa 262 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 1 Palautunut toiminta potilaat 6 Ulkomaille muuttaneet Ulkomaille muuttaneet Vuoden aikana aktiivihoitoon tuli uutta potilasta (Kuvio 1). Neljä potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 2 potilasta. Vuoden aikana kuoli 6 potilasta ja 1 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista :lla oli toimiva siirtomunuainen, 1 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja hemodialyysissä. Vuonna keskeytettiin 26 potilaan hoito. Vuoden aikana kuolleista kolmen potilaan hoito oli keskeytetty vuonna 6. Vuoden aikana tehtiin 1 munuaisensiirtoa, joista oli yhdistettyjä maksan- ja munuaisensiirtoja (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). Suomen munuaistautirekisteri

22 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 1) Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa ) Potilaat, jotka ovat kuolleet päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä. Kuvio 1. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Kuolleisuus/ potilasvuotta Vuosi Pohjoinen Läntinen Koko maa Itäinen Eteläinen Lounainen Kuvio 16. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri 1 Kuolleisuus/ potilasvuotta Vuosi Pohjoinen Läntinen Itäinen Koko maa Eteläinen Lounainen Taulukossa on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina 1. Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka olivat olleet vähintään päivää aktiivihoidossa. Vuosina kuolleisuus oli keskimäärin suurin pohjoisella alueella ja pienin lounaisella ja eteläisellä alueella. Kuvioissa 1 ja 16 kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosia vuonna. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina 1 on otettu huomioon. Potilaat, jotka kuolivat päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuvion 16 luvuissa. Koko maassa vakioitu kuolleisuus on vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana. Suomen munuaistautirekisteri

23 Taulukko. Kuolemantapausten määrä ikäryhmittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Alue Kuolemantapausten määrä 1 2 Kuolemantapausten määrä v v 6 v 6 v > v Kaikki v v 6 v 6 v > v Kaikki Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä ikäryhmittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Alue Potilasvuosien määrä 1 2 Potilasvuosien määrä v v 6 v 6 v > v Kaikki v v 6 v 6 v > v Kaikki Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus ikäryhmittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta 1 2 Kuolemantapauksia/ potilasvuotta v v 6 v 6 v > v Kaikki v v 6 v 6 v > v Kaikki Eteläinen Lounainen Läntinen Itäinen Pohjoinen Koko maa Kuolleisuuden muutos koko maassa vs. 1 2 (%) Taulukossa on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolemantapausten määrä ja potilasvuosien määrä ikäryhmittäin ja alueittain vuosina 1 2 ja. Näiden tietojen perusteella on taulukossa laskettu potilaiden kuolleisuus potilasvuotta kohti. Kaikissa ikäryhmissä kuolleisuus oli 1 prosenttia pienempi vuosina kuin 1 2. Kokonaiskuolleisuus oli kuitenkin pienentynyt vain prosenttia, koska potilasvuosien määrä oli kasvanut erityisen paljon yli -vuotiaiden ryhmässä, jossa kuolleisuus on suurin. Kuolleisuus vaihtelee kohtalaisen vähän alueiden kesken. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

24 Kuvio 1. Angina pectoriksen yleisyys aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = (1) n = () n = 1 (1) n = (1) n = 6 () n = 2 (2) n = 22 (21) n = 1 (2) n = 1 (12) n = (2) 21 n = 1 (12) Miehet, angina pectoris Miehet, ei angina pectorista Naiset, angina pectoris Naiset, ei angina pectorista Kaikki, angina pectoris Kaikki, ei angina pectorista Kuvio 1. Angina pectoriksen yleisyys aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 26 (26) n = 2 (2) n = 11 (1) n = () n = 2 () n = 2 (2) n = 26 (2) n = 16 (1) Miehet, angina pectoris Miehet, ei angina pectorista Naiset, angina pectoris Naiset, ei angina pectorista Kaikki, angina pectoris Kaikki, ei angina pectorista > 6 62 n = 2 (26) n = () n = 1 (1) Kuvioissa 1 on esitetty liitännäistautien yleisyys aktiivihoidon alussa ikäryhmittäin ja sukupuolittain erikseen vuosina ja hoitoon tulleilla potilailla. Kuvioiden oikeassa reunassa on niiden potilaiden määrä, joiden liitännäistauti on raportoitu (vastaus kyllä tai ei), ja sulkeissa kaikkien uusien potilaiden määrä. Vuosina aktiivihoitoon tulleista potilaista 21 prosentilla oli angina pectoris -oireita (Kuvio 1). Vuosina vastaava osuus oli prosenttia (Kuvio 1). Rintakipuoireet ovat yleisempiä vanhimmissa ikäryhmissä. Naisten ja miesten kesken ei ollut merkittävää eroa. Vastausfrekvenssi oli prosenttia vuosina ja 6 prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

25 Kuvio 1. Sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = (1) n = 1 () n = 16 (1) n = (1) n = () n = 26 (2) n = 2 (21) n = 16 (2) n = (12) n = 1 (2) 1 n = 16 (12) Miehet, ohitustoimenpide Miehet, ei ohitustoimenpidettä Naiset, ohitustoimenpide Naiset, ei ohitustoimenpidettä Kaikki, ohitustoimenpide Kaikki, ei ohitustoimenpidettä Kuvio. Sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 26 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = () n = () n = 2 (2) n = 2 (2) n = 16 (1) Miehet, ohitustoimenpide Miehet, ei ohitustoimenpidettä Naiset, ohitustoimenpide Naiset, ei ohitustoimenpidettä Kaikki, ohitustoimenpide Kaikki, ei ohitustoimenpidettä > 22 1 n = 2 (26) n = 1 () 1 n = 1 (1) Kuvioissa 1 on esitetty ikäryhmittäin ja sukupuolittain, kuinka suuri osa potilaista oli käynyt läpi sepelvaltimoiden ohitustoimenpiteen ennen aktiivihoitoon tuloaan vuosina ja. Vuosina aktiivihoitoon tulleista potilaista prosentilla ja hoitoon tulleista 1 prosentilla oli sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa (p =,1). Ohitustoimenpideanamneesi oli yleistynyt erityisesti yli - vuotiaiden potilaiden ryhmässä. Miehille oli useammin tehty ohitustoimenpide kuin naisille (1 vs prosenttia vuosina, p <,1). Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

26 Kuvio 21. Sydäninfarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = (1) n = () n = 1 (1) n = (1) n = 62 () n = 2 (2) n = 2 (21) n = 1 (2) n = (12) n = 1 (2) 16 n = 12 (12) Miehet, sydäninfarkti Miehet, ei sydäninfarktia Naiset, sydäninfarkti Naiset, ei sydäninfarktia Kaikki, sydäninfarkti Kaikki, ei sydäninfarktia Kuvio 22. Sydäninfarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 26 (26) n = 2 (2) n = 12 (1) n = 6 () n = () n = 2 (2) n = 21 (2) n = 166 (1) Miehet, sydäninfarkti Miehet, ei sydäninfarktia Naiset, sydäninfarkti Naiset, ei sydäninfarktia Kaikki, sydäninfarkti Kaikki, ei sydäninfarktia > 2 1 n = 22 (26) n = 16 () 1 n = 1 (1) Kuvioissa on esitetty sydäninfarktianamneesin yleisyys aktiivihoidon alussa ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina ja. Yleisyys on pysynyt lähes muuttumattomana. Vuosina aktiivihoitoon tulleista miehistä 1 prosenttia ja naisista prosenttia oli sairastanut sydäninfarktin (p <,1). Aiempi sydäninfarkti oli yli 6- vuotiailla yli kaksi kertaa niin yleinen kuin nuoremmilla potilailla (p <,1). Vastausfrekvenssi oli 1 prosenttia vuosina ja 6 prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri

27 Kuvio 2. Vasemman kammion hypertrofia aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = 2 (1) n = 1 () n = 1 (1) n = 1 (1) n = 2 () n = 22 (2) n = 2 (21) n = (2) n = (12) n = (2) n = 162 (12) Miehet, hypertrofia Miehet, ei hypertrofiaa Naiset, hypertrofia Naiset, ei hypertrofiaa Kaikki, hypertrofia Kaikki, ei hypertrofiaa Kuvio 2. Vasemman kammion hypertrofia aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 26 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = () n = () n = 226 (2) Miehet, hypertrofia Miehet, ei hypertrofiaa Naiset, hypertrofia Naiset, ei hypertrofiaa Kaikki, hypertrofia Kaikki, ei hypertrofiaa n = 22 (2) n = 1 (1) > 6 6 n = (26) n = 1 () 6 n = (1) Kuvioissa 2 2 on esitetty vasemman kammion hypertrofian yleisyys aktiivihoidon alussa ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina ja. Kammiohypertrofia ei ole yleistynyt vuosina, mutta se oli yleisempi miehillä ( prosenttia) kuin naisilla (26 prosenttia) (p <,1). Vastausfrekvenssi oli prosenttia vuosina ja prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

28 Kuvio 2. Pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = 2 (1) n = 1 () n = 1 (1) n = (1) n = () n = 21 (2) n = 2 (21) n = 1 (2) n = 12 (12) n = (2) n = 1 (12) Miehet, vajaatoiminta Miehet, ei vajaatoimintaa Naiset, vajaatoiminta Naiset, ei vajaatoimintaa Kaikki, vajaatoiminta Kaikki, ei vajaatoimintaa Kuvio 26. Pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 26 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = () n = 2 () n = 2 (2) n = 22 (2) n = 161 (1) Miehet, vajaatoiminta Miehet, ei vajaatoimintaa Naiset, vajaatoiminta Naiset, ei vajaatoimintaa Kaikki, vajaatoiminta Kaikki, ei vajaatoimintaa > 1 16 n = 22 (26) n = () n = 1 (1) Vuosina ja aktiivihoitoon tulleista potilaista prosentilla oli pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta (Kuviot 2 ja 26). Sydämen vajaatoiminta oli yleisempi yli 6-vuotiailla (1 prosenttia) kuin nuoremmilla potilailla ( prosenttia) (p <,1). Naisten ja miesten kesken ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Yli -vuotiailla potilailla sydämen vajaatoiminta oli harvinaisempi vuosina kuin vuosina (p =,). Vastausfrekvenssi oli prosenttia vuosina ja prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

29 Kuvio 2. Muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertosairaus aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = 2 (1) n = 1 () n = 1 (1) n = (1) n = () n = 21 (2) n = 2 (21) n = 1 (2) n = 12 (12) n = (2) 1 6 n = 1 (12) Miehet, valtimotauti Miehet, ei valtimotautia Naiset, valtimotauti Naiset, ei valtimotautia Kaikki, valtimotauti Kaikki, ei valtimotautia Kuvio 2. Muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertosairaus aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 26 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = 6 () n = 2 () n = 2 (2) n = (2) n = 16 (1) Miehet, valtimotauti Miehet, ei valtimotautia Naiset, valtimotauti Naiset, ei valtimotautia Kaikki, valtimotauti Kaikki, ei valtimotautia > 1 1 n = 26 (26) n = 1 () 1 n = 1 (1) Vuosina ja aktiivihoitoon tulleista potilaista 1 1 prosentilla oli perifeerinen valtimotauti (muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertosairaus) (Kuviot 2 ja 2). Perifeerinen valtimotauti oli yleisempi miehillä (1 prosenttia) kuin naisilla ( prosenttia) (p <,1). Yli 6-vuotiailla (1 prosenttia) oli useammin perifeerinen valtimotauti kuin nuoremmilla potilailla ( prosenttia) (p <,1). Vastausfrekvenssi oli prosenttia vuosina ja 6 prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

30 Kuvio 2. Suonikirurgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = (1) n = 1 () n = 1 (1) n = 2 (1) n = 6 () n = 21 (2) n = 21 (21) n = 16 (2) n = 1 (12) n = (2) n = 1 (12) Miehet, suonikirurgia Miehet, ei suonikirurgiaa Naiset, suonikirurgia Naiset, ei suonikirurgiaa Kaikki, suonikirurgia Kaikki, ei suonikirurgiaa Kuvio. Suonikirurgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 26 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = 6 () n = 2 () n = 2 (2) n = (2) n = 16 (1) Miehet, suonikirurgia Miehet, ei suonikirurgiaa Naiset, suonikirurgia Naiset, ei suonikirurgiaa Kaikki, suonikirurgia Kaikki, ei suonikirurgiaa > 1 n = 26 (26) n = 1 () n = 1 (1) Vuosina aktiivihoitoon tulleista potilaista prosentilla oli verisuonikirurgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) (Kuviot 2 ja ), yleisimmin 6 - vuotiailla miehillä. Näiden liitännäissairauksien yleisyys ei ole missään ikäryhmässä muuttunut viime vuosina. Vastausfrekvenssi oli prosenttia vuosina ja 6 prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri - -

31 Kuvio 1. Amputaatioon johtanut valtimotauti aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = (1) n = 1 () n = 1 (1) n = (1) n = 66 () n = 21 (2) n = 22 (21) n = 1 (2) n = 1 (12) n = (2) 6 n = 1 (12) Miehet, amputaatio Miehet, ei amputaatiota Naiset, amputaatio Naiset, ei amputaatiota Kaikki, amputaatio Kaikki, ei amputaatiota Kuvio 2. Amputaatioon johtanut valtimotauti aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 26 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = () n = () n = 2 (2) n = 26 (2) n = 16 (1) Miehet, amputaatio Miehet, ei amputaatiota Naiset, amputaatio Naiset, ei amputaatiota Kaikki, amputaatio Kaikki, ei amputaatiota > 6 n = (26) n = 1 () n = 16 (1) Vuosina ja aktiivihoitoon tulleista potilaista prosentilla oli amputaatioon johtanut valtimotauti (Kuviot 1 ja 2). Vuosina amputaatio oli yleisempi miehillä kuin naisilla (p =,), mutta vuosina ei ollut merkitsevää eroa sukupuolten kesken. Amputaation yleisyydessä ei ollut merkitsevää eroa tarkastelujaksojen kesken. Amputaatio oli yleisintä 6- vuotiailla miehillä. Suomen munuaistautirekisteri - 1 -

32 Kuvio. Aivoverenvuoto tai -infarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = (1) n = () n = 12 (1) n = (1) n = 66 () n = 2 (2) n = 21 (21) n = 1 (2) n = 1 (12) n = (2) n = 1 (12) Miehet, aivoverenkiertosairaus Miehet, ei aivoverenkiertosairautta Naiset, aivoverenkiertosairaus Naiset, ei aivoverenkiertosairautta Kaikki, aivoverenkiertosairaus Kaikki, ei aivoverenkiertosairautta Kuvio. Aivoverenvuoto tai -infarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 2 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = () n = () n = 2 (2) n = 2 (2) n = 166 (1) Miehet, aivoverenkiertosairaus Miehet, ei aivoverenkiertosairautta Naiset, aivoverenkiertosairaus Naiset, ei aivoverenkiertosairautta Kaikki, aivoverenkiertosairaus Kaikki, ei aivoverenkiertosairautta > 1 n = 2 (26) n = 1 () n = 1 (1) Vuosina ja aktiivihoitoon tulleista potilaista ja prosentilla oli ollut aivoverenvuoto tai - infarkti (p =,22) (Kuviot ja ). Miehistä prosentilla ja naisista prosentilla oli aivoverenkiertosairaus (p =,1). Aivoverenkiertosairaus oli yleisin 6 -vuotiaiden ryhmässä. Vastausfrekvenssi oli 1 prosenttia vuosina ja prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri - 2 -

33 Kuvio. Lääkehoito kohonneeseen verenpaineeseen aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = (1) n = () n = 1 (1) n = (1) n = () n = 2 (2) n = 2 (21) n = 11 (2) Miehet, verenpainetauti Miehet, ei verenpainetautia Naiset, verenpainetauti Naiset, ei verenpainetautia Kaikki, verenpainetauti Kaikki, ei verenpainetautia > n = (12) n = (2) 16 n = 1 (12) Kuvio 6. Lääkehoito kohonneeseen verenpaineeseen aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri n = 2 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = () n = 6 () n = 2 (2) n = 2 (2) n = 16 (1) Miehet, verenpainetauti Miehet, ei verenpainetautia Naiset, verenpainetauti Naiset, ei verenpainetautia Kaikki, verenpainetauti Kaikki, ei verenpainetautia > 16 1 n = 2 (26) n = 1 () 1 n = 1 (1) Vuosina ja aktiivihoitoon tulleista potilaista ja prosentilla oli lääkitys kohonneeseen verenpaineeseen (p =,) (Kuviot ja 6). Verenpainelääkityksen käyttö oli yleisin -vuotiailla miehillä ( prosenttia). Kaikista miehistä prosentilla ja naisista prosentilla oli verenpainelääkitys (p =,2). Vastausfrekvenssi oli 2 prosenttia vuosina ja prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri - -

34 Kuvio. Hoito hyperlipidemiaan aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > 6 Lääkehoito 1 Pelkkä dieettihoito Ei hyperlipidemiaa Miehet Naiset Kaikki n = 2 (1) n = 1 () n = 1 (1) n = (1) n = () n = 2 (2) n = 2 (21) n = 1 (2) n = 12 (12) n = 6 (2) 2 1 n = (12) Kuvio. Hoito hyperlipidemiaan aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = 26 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = () n = 6 () n = 2 (2) n = 2 (2) n = 162 (1) n = 21 (26) n = () 1 n = 1 (1) Vuosina aktiivihoitoon tulleista potilaista 2 prosenttia käytti lääkehoitoa hyperlipidemiaan (Kuvio ). Vuosina aktiivihoitoon tulleilla potilailla lääkehoito oli yleistynyt prosenttiin (p <,1) (Kuvio ). Lääkehoito ei ollut yleistynyt alle -vuotiailla potilailla. Miesten ja naisten kesken hyperlipidemialääkityksen käytön yleisyydessä ei ollut eroa. Suomen munuaistautirekisteri - -

35 Kuvio. Tupakoiminen aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > Nykyinen Entinen Ei koskaan tupakoitsija tupakoitsija tupakoinut Miehet Naiset Kaikki n = 2 (1) n = () n = (1) n = (1) n = 6 () n = 2 (2) n = 261 (21) n = 16 (2) n = (12) n = (2) 16 2 n = 166 (12) Kuvio. Tupakoiminen aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri 6 6 > n = 26 (26) n = 2 (2) n = 1 (1) n = () n = 6 () n = 2 (2) n = 2 (2) n = 162 (1) n = 21 (26) n = () 16 n = 1 (1) Vuosina aktiivihoitoon tulleista potilaista 16 prosenttia tupakoi ja 2 prosenttia oli entisiä tupakoitsijoita (Kuviot ja ). Yli -vuotiaista miehistä 1 prosenttia oli nykyisiä ja prosenttia entisiä tupakoitsijoita. Naisista vastaavat osuudet olivat 1 prosenttia ja 1 prosenttia. Vuosina aktiivihoitoon tulleet naiset tupakoivat useammin kuin vuosina hoitoon tulleet naiset (1 vs prosenttia, p =,2). Miesten tupakointi oli vähentynyt (1 vs prosenttia), mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Sekä naisten että miesten tupakointi oli yleisintä 6-vuotiaiden ikäryhmässä ja vuosina miehet ja naiset tupakoivat tässä ikäryhmässä yhtä paljon. Yli 6-vuotiaista miehistä joka toinen oli entinen tupakoitsija, mutta vain joka kymmenes tupakoi edelleen. Vastausfrekvenssi oli prosenttia vuosina ja 2 prosenttia vuosina. Suomen munuaistautirekisteri - -

36 Hakemisto 1 Aluejako : Amyloidoosi 6:6 Cockroft Gaultin kaava 1: Coxin regressio 1:, 2:1 16, :21 D-vitamiinihoito 1:1 1 Eloonjääminen aktiivihoidon aloituskauden mukaan 2:1 diagnooseittain 1: hoitomuodoittain 1: ikäryhmittäin 1:, 2:1 monimuuttujamalli 2:16 vaikuttavat muuttujat 1:, 2:1 16 Erytropoietiinihoito 1:16 Esiintyvyys, aktiivihoidon alueittain 1:2, 1:2, :2, 1:6, 2:6, :6, :, :, 6:, :1 1 diagnooseittain 1:, :, 1:, 2:, :, :, :, 6:1, :1 1 ennuste :1 hoitomuodoittain 1:, 1:6,, :6, 1:,, 2:,, :,, :,1, :,1, 6:,16, :16,21 ikäryhmittäin 1:2, 1:, :, 1:, 2:, :, :, :, 6:, :1 kansainvälinen 1:, 2:, :, :, :1, 6:1, :1 sairaanhoitopiireittäin 1:2, 1:2,, :2,, 1:6,, 2:6,, :6,, :,, :,, 6:,, :1,1 sukupuolittain 1:, 2:, :, :, :, 6:, :1 vakioitu 1:, 2:, :, :, :, 6:, :1 Glomerulusfiltraatio 1: Hoitomuodon muutokset 1:, 1:6, :6, 1:, 2:, :, :1, :1, 6:16, :21 Hoitotavoitteet sairaanhoitopiireittäin :16 2, 2, 6:1 2 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden 1: uusien potilaiden 1:, :,, 1:, : vaikutus eloonjäämiseen 2:1 16 vuoden lopussa 1:, :, 1:, 2:, :1 Ilmaantuvuus, aktiivihoidon päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 2:2, :2, :, :, 6:, : alle 1-vuotiaiden 1:, 1:, :, 1:, 2:, :, :, :, 6:, : alueittain 1:, 1:, :, 1:2, 2:2, :2, :,, :,, 6:,, :, diagnooseittain 1:, :, 1:, 2:, :, :6, :6, 6:6, : hoitomuodoittain 1:, 1:6, :6, 1:, 2:, :, :1, :1, 6:16, :21 ikäryhmittäin :, :, 6:, : kansainvälinen 1:, 2:, :, :, :, 6:, : sairaanhoitopiireittäin 1:, 1:, :, 1:, 2:, :, :, :, 6:, : sukupuolittain :, :, 6:, : vakioitu 1:, 2:2, :2, :, :, 6:, : Immunosuppressio 1:, : 1, :1 Kt/V 1:, 2:1 Kuolemansyyt hoitomuodoittain :1 Kuolleisuus päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen 2:, :, :1, :16, 6:1, :22 alueittain 1:, 2:, :, :1, :16, 6:1, :22 2 diagnooseittain :1, :1 ennen päivää aktiivihoidon aloituksesta 1: hoitomuodoittain 1:, 1:6, :6,16, 1:, 2:, :, :1, :1,1 munuaisensiirtopotilaiden :1, :1 vakioitu 1:1, 2:, :, :1, :16 1, 6:1, :22 Laboratorioarvot albumiini 1:, 1:, 2:1,16,1, :16, 6:1 CRP 1:, 2:1,22 fosfaatti 1:1, 2:1,16,1, :1, 6: glykoitunut hemoglobiini A 1c 2;1, :2, 6:2 HDL-kolesteroli 1:1, 2:1,21, :22, 6:2 hematokriitti 1:16, 2:1 hemoglobiini 2:1, :1, 6:1 ionisoitunut kalsium 1:, 1:1, 2:1,1, :1, 6:21 kalsium fosfaattitulo 6:22 kokonaiskolesteroli 1:1 1, 2:, :, 6:2 kreatiniini 1:, 2:1 1 LDL-kolesteroli 2:1,, :21, 6:2 triglyseridit 1:1, 2:1,21, :2, 6:26 urea 1:, 2:1 Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti 1:21, :2 amputaatio 1:, :1 angina pectoris 1:1, :2 hyperlipidemia 1:21, : munuaistautidiagnooseittain 1: muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti 1:, :2 sepelvaltimotauti 1:1, :2 sydämen vajaatoiminta 1:1, :2 sydäninfarkti 1:1 1, :26 vasemman kammion hypertrofia 1:1, :2 verenpainetauti 1:, 1:1, :1 1, 1:21, 2:1,1, :2, 6:2, : Suomen munuaistautirekisteri - 6 -