Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... Väestö tuhansina henkilöinä sairaanh

Transkriptio

1 Suomen munuaistautirekisteri Rovaniemi Yliopistosairaala Kemi Keskussairaala Muu sairaala Pudasjärvi Oulu Satelliittiasema Pietarsaari Kokkola Raahe Oulainen Puolanka Kajaani Viitasaari Uusikaupunki Maarianhamina Haapajärvi Vaasa Kuopio Karstula Seinäjoki Joensuu Kristiinankaupunki Keuruu Jyväskylä Varkaus Virrat Kihniö Mänttä Savonlinna Hämeenkyrö Jämsä Mikkeli Pori Vammala Tampere Valkeakoski Rauma Urjala Hämeenlinna Imatra Lahti Loimaa Forssa Lappeenranta Kotka Turku Hyvinkää Salo Lohja Porvoo Helsinki Tammisaari Iisalmi Nurmes Suomen munuaistautirekisteri Kumpulantie A,. krs FIN- Helsinki Suomi Puh +-- Faksi +-- Sähköposti Finlands njursjukdomsregister Gumtäktsvägen A, :e vån. FIN- Helsingfors Finland Tel +-- Fax +-- E-post Helsinki Helsingfors ISSN Suomen munuaistautirekisteri Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä > v

2 Suomen munuaistautirekisteri Sisällys Suomen munuaistautirekisteri... Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä... Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain... Aluejako sairaanhoitopiireittäin... Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain... Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain... Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain... Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain päivän kuluttua hoidon aloittamisesta... Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain... Aktiivihoidon ilmaantuvuus päivän kuluttua hoidon aloittamisesta ikäryhmittäin... Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin... Aktiivihoitopotilaiden jakauma hoitomuodoittain aktiivihoidon alussa... Aktiivihoitopotilaiden jakauma hoitomuodoittain päivää aktiivihoidon aloittamisesta... Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu... Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain... Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain... Aktiivihoidon vakioitu vallitsevuus alueittain... Aktiivihoidon vallitsevuus sairaanhoitopiireittäin... Aktiivihoidon vallitsevuus vuoden lopussa hoitomuodoittain... Aktiivihoitopotialaiden jakauma hoitomuodoittain vuoden lopussa... Aktiivihoidon vallitsevuus... Kansainvälinen vertailu... Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan... Hoitomuodon muutokset vuoden aikana... Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain... Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain... Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä)... Uusien aktiivihoitopotilaiden ennustettu vuosittainen määrä... Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin... Munuaisensiirtopotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin... Dialyysipotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos munuaisensiirtoja tehtäisiin enemmän... Munuaisensiirtopotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos munuaisensiirtoja tehtäisiin enemmän... Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos kuolleisuuden vähentyminen jatkuu... Munuaisensiirtopotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos kuolleisuuden vähentyminen jatkuu... Sairaanhoitopiireille suunnattu kysely dialyysikapasiteetista... Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit... Suomen munuaistautirekisteri - -

3 Suomen munuaistautirekisteri Suomen munuaistautirekisteri on kansallinen terveydenhuoltorekisteri, jossa on tiedot dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista. Rekisterin kattavuus on hyvä, arviolta prosenttia. Kun uusi potilas tulee dialyysihoitoon, hoitava sairaala ilmoittaa potilaan munuaistautiin ja sen hoitoon liittyvät tiedot Suomen munuaistautirekisteriin potilaan suostumuksella. Rekisterille ilmoitetaan myös potilaan hoidon muuttumisesta, kuten munuaisensiirrosta tai toiseen dialyysimuotoon siirtymisestä. Vuoden lopussa sairaalat ilmoittavat kaikista dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaistaan rekisterille muutamat perustiedot, mm. laboratorioarvot. raportista löytyvät tuoreimmat tiedot uremian aktiivihoidon (dialyysihoito ja munuaisensiirto) ilmaantuvuudesta ja vallitsevuudesta Suomen väestössä sekä potilaiden kuolleisuudesta. Ilmaantuvuus kasvoi voimakkaasti vielä -luvulla, mutta -luvulla kasvu pysähtyi ja parin viime vuoden aikana ilmaantuvuus näyttää jopa hieman pienentyneen. Samanlainen suuntaus on havaittu monessa muussakin maassa. Aktiivihoitopotilaiden ikävakioitu kuolleisuus on pienentynyt viime vuosina, mutta koska potilaat ovat yhä vanhempia, kuolemantapausten määrä on pysynyt lähes muuttumattomana. Aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä (vallitsevuus) on riippuvainen aktiivihoidon ilmaantuvuudesta ja potilaiden kuolleisuudesta. Vallitsevuus kasvaa jatkuvasti, mutta kasvu on hidastunut viime vuosina. Suomalaisen terveydenhuollon suurin haaste lähivuosina on väestön vanheneminen. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna yli - vuotiaiden asukkaiden osuus väestöstä on prosenttia, kun se nyt on, prosenttia. Vastaavasti -vuotiaiden osuus väestöstä pienenee prosentista prosenttiin. Tähän raporttiin on laadittu väestöennusteen perusteella ennusteet uremian aktiivihoitoon tulevien ja aktiivihoidossa olevien potilaiden määrästä vuoteen asti. issa perusoletuksena on ollut se, että ilmaantuvuus ja kuolleisuus pysyvät ikäryhmissä muuttumattomina eivätkä munuaisensiirtojen määrä ja siirrännäisten menettämisriski muutu. Pelkkä väestönmuutos kasvattaa aktiivihoitoon tulevien potilaiden vuosittaista määrää prosenttia ja aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä on prosenttia nykyistä suurempi. Toisaalta Suomessa tehdään suhteessa väestöön vähemmän munuaisensiirtoja kuin esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa, ja jos munuaisensiirtoja voitaisiin tehdä enemmän, ennusteet muuttuisivat merkittävästi. Viime vuosina aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus on pienentynyt, ja jos tämä suotuisa kehitys jatkuu, hoidossa olevien potilaiden määrä kasvaa nopeammin. Aktiivihoidon ilmaantuvuuden muutokset vaikuttavat luonnollisesti myös ennusteeseen. Suomen munuaistautirekisteri on valtakunnallinen terveydenhuollon erillisrekisteri, jonka toiminnan rahoittaa Suomen valtio. Rahoitus on aikaisemmin tullut Raha-automaattiyhdistyksen kautta, mutta vuoden alusta se kanavoituu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kautta. Munuais- ja maksaliitto ry vastaa rekisterin teknisestä ylläpidosta, kuten aiemminkin. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty HYKS:n munuaisensiirtoyksikön valtakunnallisen seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa sujuvasta yhteistyöstä. Patrik Finne Vastaava lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja Suomen munuaistautirekisteri - -

4 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, dosentti, apulaisylilääkäri TAYS Carola Grönhagen-Riska, professori, johtava ylilääkäri HYKS, puheenjohtaja Eero Honkanen, dosentti, ylilääkäri HYKS Risto Ikäheimo, dosentti, osastonylilääkäri OYS Pauli Karhapää, LT, apulaisylilääkäri KYS Kaj Metsärinne, dosentti, ylilääkäri TYKS Maija Piitulainen, Munuais- ja maksaliiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, dosentti, erikoislääkäri HYKS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Salla Säkkinen, yksikönjohtaja, THL Risto Tertti, dosentti, erikoislääkäri TYKS, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Patrik Finne, dosentti, Suomen munuaistautirekisterin vastaava lääkäri Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti :, : amputaatio :, : angina pectoris :, : hyperlipidemia :, : munuaistautidiagnooseittain : muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti :, : sepelvaltimotauti :, : sydämen vajaatoiminta :, : sydäninfarkti :, : vakiointi : vasemman kammion hypertrofia :, : verenpainetauti :, :, :, :, :,, :, :, : Kotihemodialyysi :, Munuaisbiopsia :, : Munuaisensiirto aika dialyysin aloituksesta :, : ennuste potilaiden määrästä : ikä- ja sukupuolijakauma : luovuttaja : kuolemanriski elinsiirtokausittain : munuaisensiirron todennäköisyys : määrä : määrä diagnoosiryhmittäin : osuus, joka on saanut munuaisensiirron : siirtolistalle etenemisen todennäköisyys : yli vuotta odottaneiden osuus : Munuaissiirrännäisen eloonjääminen aikakausittain :, : diagnoosiryhmittäin : siirteen menettämisen riski : Paino : Painoindeksi :, : Pituus : Potilasvuosien määrä alueittain : diagnooseittain :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : hoitomuodoittain :, :, :,, :, :, :, :, :, :, :, :, : ikäryhmittäin :, :, :, :, : Pulssipaine :, Satelliittiyksikkö : Systeeminen lupus erythematosus : Systeemisairaudet : Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus :, : Tupakoiminen :, : Vallitsevuus, aktiivihoidon alueittain :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :,, diagnooseittain :, :, :, :, :, :, :, :, :,: ennuste :, : hoitomuodoittain :, :,, :, :,, :,, :,, :,, :,, :,, :,, :, :,, :,, ikäryhmittäin :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : kansainvälinen :, :, :, :, :, :, :, :,: sairaanhoitopiireittäin :, :,, :,, :,, :,, :,, :,, :,, :,, :,, :, :,, :, sukupuolittain :, :, :, :, :, :, :, :, : vakioitu :, :, :, :, :, :, :, :, : Vallitsevuus-ilmaantuvuussuhde alueittain : kansainvälinen : Vatsakalvotulehdukset :, : Verenpainelääkitys :, :, :, :, :, : Verenpainetauti, ks. liitännäistaudit Veritiemuodot : Väestö, Suomen alueittain :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : ikäryhmittäin :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : sairaanhoitopiireittäin :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : sukupuolittain :, :, :, :, :, :, :, :, :, : Wegenerin granulomatoosi : Suomen munuaistautirekisteri - - Suomen munuaistautirekisteri - -

5 Hakemisto Aluejako : Amyloidoosi : APD (automaattinen peritoneaalidialyysi) :, CAPD (jatkuva peritoneaalidialyysi) :, D-vitamiinihoito : Eloonjääminen aktiivihoidon aloituskauden mukaan : alueittain : diagnooseittain : hoitomuodoittain : ikäryhmittäin :, : monimuuttujamalli :, :, : munuaisensiirtopotilaiden : vaikuttavat muuttujat :, : ilmaantuvuus : vallitsevuus :, : Erytropoietiinihoito : Glomerulusfiltraatio Cockroft-Gaultin kaavalla : MDRD-kaavalla : Hemodiafiltraatio : Hoitomuodon muutokset :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : Hoitotavoitteet sairaanhoitopiireittäin :,, : Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden : uusien potilaiden :, :,, :, : vaikutus eloonjäämiseen : vuoden lopussa :, :, :, :, : Ilmaantuvuus, aktiivihoidon päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen :, :, :, :, :, :, :, :, alle -vuotiaiden :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : alueittain :, :, :, :, :, :, :,, :,, :,, :,, :, :,, : diagnooseittain :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : ennuste : hoitomuodoittain :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, ikäryhmittäin :, :, :, :,, :,, : kansainvälinen :, :, :, :, :, :, :, :, : sairaanhoitopiireittäin :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, :, : sukupuolittain :, :, :, :, :, : vakioitu :, :, :, :, :, :, :, :, : Immunosuppressio :, :, :, : Kt/V :, : Kuolemansyyt hoitomuodoittain :, : Kuolleisuus päivää aktiivihoidon aloituksen jälkeen :, :, :, :, :, :, :, :, : alueittain :, :, :, :, :, :, :, :, :, : diagnooseittain :, : ennen päivää aktiivihoidon aloituksesta : ennen päivää munuaisensiirrosta : hoitomuodoittain :, :, :,, :, :, :, :, :,, :, :, :, :, : munuaisensiirtopotilaiden :, : sairaanhoitopiireittäin : vakioitu :, :, :, :, :, :, :, :, :, : Kyselytutkimus : Laboratorioarvot albumiini :, :, :,,, :, : CRP :, :, fosfaatti :, :,,, :, : glykoitunut hemoglobiini Ac ;, :, : HDL-kolesteroli :, :,, :, : hematokriitti :, : hemoglobiini :, :, : ionisoitunut kalsium :, :, :,, :, : kalsium fosfaattitulo : kokonaiskolesteroli :, :, :, : kreatiniini :, : LDL-kolesteroli :,, :, : triglyseridit :, :,, :, : urea :, : Suomen munuaistautirekisteri - - Taulukko. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,, Alue,,,,,, Vuoden lopussa Suomessa oli, miljoonaa asukasta (Taulukko, Lähde: Tilastokeskus). Väestömäärä on kymmenen viime vuoden aikana kasvanut, prosenttia koko maassa ja kasvu on ollut nopeinta eteläisellä alueella. Itäisellä alueella väestömäärä on vähentynyt. Sairaanhoitopiireissä väestömäärä on kasvanut eniten Helsingissä ja Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Ahvenanmaalla. Väestö on vähentynyt erityisen nopeasti Kainuun ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri alue alue alue alue alue Suomen munuaistautirekisteri - -

6 Taulukko. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Taulukko. Sairaanhoitopiireille suunnattu kysely dialyysikapasiteetista Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Kyselyn tulos Potilaiden määrä.. Alue v (%) v (%) () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () > v (%) Koko v (%) väestö () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () v (%) > v (%) Koko v (%) v (%) väestö () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () () Alue Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Dialyysikeskusten määrä ~ = Hemodialyysin (HD) kapasiteetti on tasapainossa + = Lisää HD-kapasiteettia tarvitaan, suunnitellaan tai on tulossa HDpaikkojen määrä ~ ~ ~ ~ + ~ + ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ + ~ HD HDpotilaskapasiteetti Peritoneaalidialyysi, koti-hd Munuaisensiirto Kotidialyysin osuus dialyysista (%) Taulukko esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain vuoden ja vuoden lopussa. Vuoden lopussa prosenttia Suomen asukkaista oli yli - vuotiaita. Eteläisellä alueella eläkeikäisten osuus on koko maan pienin, prosenttia, kun se muilla alueilla on prosenttia. Työikäisten ( v) osuus on eteläisellä alueella suurin, prosenttia. Pohjoisella alueella alle -vuotiaiden osuus on maan suurin, prosenttia. Suomen väestö on vanhentunut huomattavasti kymmenessä vuodessa. Alle -vuotiaiden asukkaiden määrä on vähentynyt, prosenttia. -vuotiaiden määrä on kasvanut prosenttia ja yli -vuotiaiden määrä on kasvanut prosenttia. yli -vuotiaiden määrä oli vuoden lopussa ja määrä oli kasvanut kymmenessä vuodessa prosenttia eli henkilöllä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan -vuotiaiden määrä on yli puolitoista miljoonaa vuonna ja heidän osuutensa väestöstä on prosenttia. Marraskuussa lähetettiin sairaanhoitopiirien vastaaville nefrologeille kysely, jonka tarkoitus oli selvittää sairaanhoitopiirien dialyysikapasiteetti. Kaikki sairaanhoitopiirit vastasivat kyselyyn. Tulokset on esitetty taulukossa. Suomessa on hemodialyysihoitoa tarjoavaa keskusta ja niissä on yhteensä hemodialyysipaikkaa, joita käytetään vuorossa. Kertomalla keskuksen hemodialyysipaikkojen määrä vuorojen määrällä saadaan keskuksen hoitokapasiteetti. ssa hoitokapasiteettia oli hemodialyysipotilaalle. Yöllistä hemodialyysiä ei kroonikkopotilaille tehdä yhdessäkään keskuksessa. Hemodialyysipaikkojen lisäämistä suunniteltiin kahdeksassa sairaanhoitopiirissä; muissa sairaanhoitopiirissä tilanne oli tasapainossa. Vuoden lopussa kotidialyysipotilaiden osuus kaikista dialyysipotilaista oli prosenttia ja osuus vaihteli merkittävästi sairaanhoitopiireittäin. Valtaosa sairaanhoitopiireistä vastasi, että peritoneaalidialyysi tai kotihemodialyysi on ensisijainen hoitomuoto. Viisi sairaanhoitopiiriä vastasi, että kotidialyysin osuutta pyritään jatkossa lisäämään. Kahdessa sairaanhoitopiirissä mainittiin resurssipula kotidialyysin lisäämisen esteeksi.. Kuinka monessa hoitokeskuksessa tehdään hemodialyysiä sairaanhoitopiirissänne?. Montako hemodialyysipaikkaa (tuolia) kussakin hoitokeskuksessa on?. Kuinka monessa vuorossa (esim. vuoroa jos dialyysipaikat ovat käytössä aamuvuorossa ja iltavuorossa kuutena päivänä viikossa) hemodialyysiä tehdään kussakin hoitokeskuksessa?. Tehdäänkö sairaanhoitopiirissänne yöllisiä dialyysejä kroonisille dialyysipotilaille?. Suunnitteletteko hemodialyysipaikkojen lisäämistä/ vähentämistä vai onko tilanne tasapainossa?. Suomessa dialyysihoitoon tulevista potilaista prosentilla ensimmäinen hoitomuoto on PD ja osuus vaihtelee sairaanhoitopiireittäin välillä prosenttia. na tämä osuus oli teidän sairaanhoitopiirissänne x prosenttia. Miten kommentoitte prosenttiosutta ja toimintatapaanne hoitomuodon valinnassa? Suomen munuaistautirekisteri - - Suomen munuaistautirekisteri - -

7 Kuvio. Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos kuolleisuuden vähentyminen jatkuu Suomen munuaistautirekisteri Dialyysipotilaiden määrä > v v v v v Kuvio. Munuaisensiirtopotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos kuolleisuuden vähentyminen jatkuu Suomen munuaistautirekisteri Munuaisensiirtopotilaiden määrä > v v v v v na uremian aktiivihoitopotilaiden ja erityisesti dialyysipotilaiden ikävakioitu kuolleisuus väheni selvästi (ks. sivu ). Kuvioissa ja on esitetty ennusteet dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden määristä vuoteen asti. mallissa on oletettu, että alle -vuotiaiden dialyysija munuaisensiirtopotilaiden ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuus vähenee jatkossakin, mutta puolet hitaammin kuin vuosina, ja että yli -vuotiaiden potilaiden kuolleisuus pysyy muuttumattomana. Muuten mallin oletukset ovat samat kuin sivulla. Tämän mallin mukaan vuonna olisi aktiivihoitopotilasta ja heistä prosenttia olisi munuaisensiirtopotilaita. Dialyysipotilaiden määrä olisi prosenttia nykyistä suurempi ja munuaisensiirtopotilaita olisi prosenttia enemmän. Suomen munuaistautirekisteri - - Taulukko. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Ahvenanmaa Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Varsinais-Suomi Helsinki-Uusimaa Alue Lapset < v Taulukossa esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. Vuonna ilmaantuvuus oli lähes samansuuruinen kuin vuonna mutta selvästi vähäisempi kuin aikaisempina vuosina -luvulla. ssa ilmaantuvuus oli prosenttia pienempi kuin vuonna ja prosenttia pienempi kuin vuonna. na keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin lounaisella alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireissä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli uutta aktiivihoitopotilasta vuodessa miljoonaa asukasta kohti. Suomen munuaistautirekisteri - -

8 Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain päivän kuluttua hoidon aloittamisesta Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Kuviossa esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina tasoitettuina keskiarvoina. Ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä.. vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin. ssa vakioitu ilmaantuvuus pysyi lähes muuttumattomana vuosina, jonka jälkeen se on pienentynyt. Vakioiduissa ilmaantuvuusluvuissa on hyvin pienet erot alueiden kesken. Kuviossa on esitetty tasoitettuina keskiarvoina aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus päivän kuluttua hoidon aloittamisesta alueittain. Suomen munuaistautirekisteri ei tallenna tietoja potilaista, joiden munuaistoiminta on palautunut päivän kuluessa aktiivihoidon alusta. Kuvion luvuista on lisäksi poistettu potilaat, jotka ovat kuolleet tai muuttaneet ulkomaille päivän kuluessa hoidon aloittamisesta. Kuvio. Dialyysipotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos munuaisensiirtoja tehtäisiin enemmän Suomen munuaistautirekisteri Dialyysipotilaiden määrä vuoden lopussa v v Kuvio. Munuaisensiirtopotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin, jos munuaisensiirtoja tehtäisiin enemmän Suomen munuaistautirekisteri Munuaisensiirtopotilaiden määrä vuoden lopussa > v v > v v v v v Vuonna tehtiin Suomessa munuaisensiirtoa eli munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti. Ruotsissa vastaava luku oli, Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa. Espanjan eri alueilla luku vaihteli välillä munuaisensiirtoa miljoonaa asukasta kohti. Kuvioissa ja on ennustettu dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden määrä olettaen, että munuaisensiirtojen määrä olisi Suomessa miljoonaa asukasta kohti eli munuaisensiirtoa vuodessa. Jos munuaisensiirtoja tehtäisiin enemmän, entistä huonoennusteisempia potilaita valikoituisi tähän hoitomuotoon ja munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus todennäköisesti kasvaisi. Valikoitumisen vuoksi dialyysihoitoon jäävien potilaiden ennuste olisi myös entistä huonompi. Tämän vuoksi ennustemallissa on oletettu, että sekä dialyysi- että munuaisensiirtopotilaiden kuolleisuus olisi prosenttia nykyistä suurempi. On myös oletettu, että yli -vuotiaat dialyysipotilaat saisivat kertaa nykyistä todennäköisemmin siirrännäisen, mikä tarkoittaisi munuaisensiirtoa vuodessa tässä ikäryhmässä. Muuten mallin oletukset ovat samat kuin sivulla. Tämän mallin mukaan vuonna olisi aktiivihoitopotilasta ja heistä prosenttia olisi munuaisensiirtopotilaita. Dialyysipotilaiden määrä olisi prosenttia nykyistä pienempi ja munuaisensiirtopotilaita olisi prosenttia enemmän. Suomen munuaistautirekisteri - - Suomen munuaistautirekisteri - -

9 Kuvio. Hoidossa olevien dialyysipotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Dialyysipotilaiden määrä > v v v v v Kuvio. Munuaisensiirtopotilaiden ennustettu määrä ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Munuaisensiirtopotilaiden määrä > v v v v v Kuviot ja esittävät ennusteet dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden määrästä ikäryhmittäin vuoteen asti. essa on otettu huomioon suomalaisen väestön muutokset käyttäen Tilastokeskuksen väestöennustetta. Seuraavat oletukset ovat ennusteen taustalla: ) vuosien keskimääräinen aktiivihoidon ilmaantuvuus pysyy muuttumattomana ikä- ja sukupuoliryhmissä, ) dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaiden keskimääräinen kuolleisuus vuosina pysyy muuttumattomana ikä- ja sukupuoliryhmissä, ) munuaisensiirtojen keskimääräinen vuosittainen määrä vuosina (n = ) pysyy muuttumattomana ja siirrännäisen menettämisen riski pysyy muuttumattomana ikä- ja sukupuoliryhmissä. en mukaan vuonna Suomessa on aktiivihoitopoilasta ja heistä prosentilla on toimiva siirrännäinen. Dialyysipotilaiden määrä on prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden määrä prosenttia nykyistä suurempi. Suomen munuaistautirekisteri - - Taulukko. Aktiivihoidon ilmaantuvuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Ikäryhmä Uusien potilaiden määrä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta v v v v > v Kaikki Taulukko esittää uusien aktiivihoitopotilaiden määrän ja aktiivihoidon ilmaantuvuuden ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina. na ja ilmaantuvuus oli selvästi pienempi kuin aikaisempina vuosina. Vuonna ilmaantuvuus oli -vuotiaiden ikäryhmissä pienempi kuin vuonna, mutta hieman suurempi yli - vuotiaiden ryhmässä. Verrattuna vuoteen ilmaantuvuus oli pysynyt muuttumattomana vain -vuotiaiden ryhmässä, mutta pienentynyt kaikissa muissa ikäryhmissä. Vuonna aktiivihoidon ilmaantuvuus oli prosenttia pienempi naisilla kuin miehillä. Suurin ero sukupuolten kesken havaittiin yli -vuotiaiden ryhmässä, jossa ilmaantuvuus oli naisilla prosenttia pienempi kuin miehillä. Suomen munuaistautirekisteri - -

10 Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus päivän kuluttua hoidon aloittamisesta ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Kuvio. Uusien aktiivihoitopotilaiden ennustettu vuosittainen määrä Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä > v > v v v v v v v v v Kuvio esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden päivän kuluttua hoidon aloittamisesta tasoitettuina keskiarvoina ikäryhmittäin. -vuotiailla ilmaantuvuus kasvoi voimakkaasti - ja -luvuilla, mutta vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvu on kääntynyt pieneen laskuun. Yli -vuotiaiden ikäryhmässä ilmaantuvuuden kasvu pysähtyi muutamaa vuotta myöhemmin. Alle -vuotiailla ilmaantuvuus on pysynyt lähes muuttumattomana kolme vuosikymmentä, mutta viime vuosina ilmaantuvuus on vähentynyt. Kuviossa esitetään ennuste uremian aktiivihoitoon tulevien potilaiden määrästä vuoteen asti. pohjautuu oletukseen, että vuosien keskimääräinen aktiivihoidon ilmaantuvuus pysyy muuttumattomana ikä- ja sukupuoliryhmissä. Suomalaisen väestön muutokset on otettu huomioon käyttäen Tilastokeskuksen väestöennusteita. Uremian aktiivihoidon ilmaantuvuus kasvoi nopeasti - luvulla, noin prosentin vuosivauhdilla. Kasvu tapahtui erityisesti yli -vuotiaiden ikäryhmissä. Vuoden jälkeen ilmaantuvuuden kasvu hidastui, ja viime vuosina ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun. na uremian aktiivihoitoon tuli keskimäärin uutta potilasta vuodessa. en mukaan vuonna hoitoon tulevien potilaiden määrä on. Yli -vuotiaiden osuus uusista potilaista kasvaa nykyisestä prosentista prosenttiin. Jos uremian aktiivihoidon ilmaantuvuus ikä- ja sukupuoliryhmissä ei pysy muuttumattomana, vaan esimerkiksi kasvaa yhden prosentin vuodessa, uusien aktiivihoitopotilaiden vuosittainen määrä on vuonna. Toisaalta, jos ilmaantuvuus pienenee yhden prosentin vuodessa, uusien potilaiden vuosittainen määrä on eli samaa luokkaa kuin nyt. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna Suomessa on, miljoonaa asukasta. Vuonna yli -vuotiaiden asukkaiden määrä on prosenttia suurempi, -vuotiaiden määrä prosenttia suurempi ja - vuotiaiden määrä prosenttia pienempi kuin vuonna. Alle -vuotiaiden määrä pysyy lähes muuttumattomana. Suomen munuaistautirekisteri - - Suomen munuaistautirekisteri - -

11 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Alue Kuolemantapauksia/ potilasvuotta Kuolemantapauksia/ potilasvuotta ) ) Potilaat, jotka ovat kuolleet päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, on poistettu analyysistä. Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus alueittain (aktiivihoidon alusta päivän kuluessa kuolleet on poistettu analyysistä) Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/ potilasvuotta Kuolleisuus/ potilasvuotta Taulukossa on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain vuosina. Taulukossa on esitetty erikseen niiden potilaiden kuolleisuus, jotka olivat olleet vähintään päivää aktiivihoidossa. na kuolleisuus oli keskimäärin pienempi eteläisellä ja lounaisella alueella kuin muualla. Kuvioissa ja kuolleisuus on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden potilasvuosia vuonna. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina on otettu huomioon. Potilaat, jotka kuolivat päivän kuluessa aktiivihoidon aloittamisesta, eivät ole mukana kuvion luvuissa. Vakioitu kuolleisuus on vähentynyt kaikilla alueilla kymmenen viime vuoden aikana. Suomen munuaistautirekisteri - - Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Tyypin diabetes Tarkemmin määrittämätön Muu määritetty diagnoosi* Glomerulonefriitti Tyypin diabetes Monirakkulatauti Nefroskleroosi Amyloidoosi Pyelonefriitti *Mm. muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet, tubulointerstitiaalinen nefriitti ja syöpä Kuvio esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden tasoitettuina keskiarvoina diagnooseittain. Tyypin diabetes on yleisin krooniseen uremiaan johtava sairaus. -luvulla dialyysihoitoon tulleiden tyypin diabeetikoiden määrä kasvoi voimakkaasti, mutta sen jälkeen kasvu on pysähtynyt. Tyypin diabetes on myös yleinen dialyysihoitoon johtava syy. Tyypin diabeteksen aihuettama uremian aktiivihoidon ilmaantuvuus on pienentynyt viime vuosina, vaikka tyypin diabeteksen vallitsevuus väestössä kasvaa. Tämä on merkki diabeteksen parantuneesta hoidosta. Dialyysihoitoon tulevien amyloidoosipotilaiden määrä kasvoi jatkuvasti vuoteen, mutta on sen jälkeen vähentynyt selvästi. Myös pyelonefriitin aiheuttama krooninen uremia on vähenemässä. Suomen munuaistautirekisteri - -

12 Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden jakauma hoitomuodoittain aktiivihoidon alussa. Suomen munuaistautirekisteri Kuvio. Hoitomuodon muutokset vuoden aikana Suomen munuaistautirekisteri CAPD APD Koti-HD Tx Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat Kaikki uudet potilaat Uudestaan hoitoon Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden jakauma hoitomuodoittain päivää aktiivihoidon aloittamisesta Suomen munuaistautirekisteri Osuus potilaista (%) Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa Potilaita vuoden lopussa Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty CAPD APD Koti-HD Tx Seuranta lopetettu Palautunut toiminta Ulkomaille muuttaneet Vuoden aikana kuolleet potilaat Palautunut toiminta Ulkomaille muuttaneet Osuus potilaista (%) Vuoden aikana aktiivihoitoon tuli uutta potilasta (Kuvio ). Kuusi potilasta tuli uudestaan hoitoon. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli potilasta. Vuoden aikana kuoli potilasta ja potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista :lla oli toimiva siirtomunuainen, oli ollut peritoneaalidialyysissä ja hemodialyysissä. Vuonna keskeytettiin potilaan hoito. Vuoden aikana kuolleista kahden potilaan hoito oli keskeytetty vuonna. Neljä potilasta, joiden hoito keskeytettiin vuoden aikana kuoli vuoden alussa. Vuoden aikana tehtiin munuaisensiirtoa, joista kaksi yhdistettyä maksan- ja munuaisensiirtoa ja kaksi yhdistettyä haiman- ja munuaisensiirtoa (HYKS:n munuaisensiirtoyksikön antama tieto). na aktiivihoitoon tuli uutta potilasta. Ensimmäinen hoitomuoto oli jatkuva peritoneaalidialyysi (CAPD) prosentilla, automaattinen peritoneaalidialyysi (APD) prosentilla, kotihemodialyysi yhdellä prosentilla ja munuaisensiirto, prosentilla (Kuvio ). Keskushemodialyysipotilaat, joita ei ole kuviossa näytetty, muodostavat loput prosenttia potilaista. Kotihemodialyysi on yleisin eteläisellä alueella ja peritoneaalidialyysi on yleisin lounaisella alueella. Kuvio näyttää hoitomuotojen jakauman päivää aktiivihoidon aloituksesta. na APD on yleistynyt verrattuna vuosiin. Osa potilaista, jotka aloittivat hemodialyysin on päivän jälkeen siirtynyt peritoneaalidialyysiin. Suomen munuaistautirekisteri - - Suomen munuaistautirekisteri - -

13 Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden potilasvuosien määrä diagnoosin ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri Diagnoosiryhmä Potilasvuosien määrä (%) Potilasvuosien määrä (%) dialyysi Peritoneaalidialyysi dialyysi Hemodialyysi siirt Munuaisensiirtdialyysi Peritoneaali- dialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto, Glomerulonefriitti Tyypin diabetes Monirakkulatauti Tarkemmin määrittämätön Tyypin diabetes Pyelonefriitti Muut systeemisairaudet Nefroskleroosi Virtsateiden obstruktiot Synnynnäiset sairaudet Muut munuaissairaudet Amyloidoosi Synnynnäinen nefroosi Tubulointerstitiaalinen nefriitti Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,), (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) (,) Kaikki () () () () () () () () Taulukko esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin ja hoitomuodon mukaan vuosina ja. Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana. Potilasvuosien määrä on kasvanut prosenttia vuodesta. Hemodialyysiin liittyvien potilasvuosien määrä on kasvanut eniten, prosenttia. Glomerulonefriitti on kaikkien aktiivihoitopotilaiden ja munuaisensiirtopotilaiden tavallisin diagnoosi ja vuonna glomerulonefriittiä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista oli prosenttia. Tyypin diabetes on kaikkien aktiivihoitopotilaiden toiseksi tavallisin ja peritoneaalidialyysipotilaiden tavallisin diagnoosi. Tyypin diabeetikoiden potilasvuosien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja tyypin diabetes on hemodialyysipotilaiden tavallisin munuaistautidiagnoosi. Munuaisensiirtopotilailla tyypin diabetes on harvinainen munuaisten vajaatoiminnan syy. Tarkemmin määrittämättömien diagnoosien osuus on kasvanut. Amyloidoosi on ainoa diagnoosi, jota sairastavien potilaiden potilasvuosien määrä on pienentynyt vuodesta. Suomen munuaistautirekisteri - - Kuvio. Aktiivihoidon ilmaantuvuus. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri Yhdysvallat Japani Kreikka Belgia, hollanninkielinen Belgia, ranskankielinen Kanada Ranska Itävalta Uusi-Seelanti Espanja Ruotsi Tanska Alankomaat Norja Englanti, Wales, Pohjois-Irlanti Australia Skotlanti Islanti Suomi Viro Venäjä Ilmaantuvuus/ miljoona asukasta Kuviossa on esitetty aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna ERA-EDTA-rekisteriin (Annual Report, raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa- Seelannissa ja Japanissa (The USRDS Annual Data Report Atlas, Vuonna aktiivihoidon ilmaantuvuus oli Suomessa Pohjoismaiden pienin. Ruotsissa ilmaantuvuusluku oli prosenttia, Tanskassa prosenttia, Norjassa prosenttia ja Islannissa prosenttia suurempi kuin Suomessa. Suomen munuaistautirekisteri - -

14 Taulukko. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri Kuvio. Aktiivihoidon vallitsevuus... Kansainvälinen vertailu Suomen munuaistautirekisteri Sairaanhoitopiiri Alue Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Potilaiden määrä Vallitsevuus/ miljoona asukasta Japani Yhdysvallat Belgia, ranskankielinen Belgia, hollanninkielinen Kanada Ranska Kreikka Espanja Itävalta Alankomaat Ruotsi Uusi-Seelanti Norja Tanska Skotlanti Australia Englanti, Wales, Pohjois-Irlanti Suomi Islanti Viro Venäjä Vallitsevuus/ miljoona asukasta Taulukossa on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olleiden potilaiden määrä ja aktiivihoidon vallitsevuus. ssa vallitsevuus kasvoi prosenttia vuodesta vuoteen ja prosenttia vuodesta vuoteen, mikä osoittaa vallitsevuuden kasvun hidastuneen. Vuoden lopussa vallitsevuus oli suurin lounaisella alueella. Sairaanhoitopiireissä vallitsevuus vaihteli välillä potilasta miljoonaa asukasta kohti. Kuviossa on esitetty aktiivihoidon vallitsevuus.. ERA-EDTA-rekisteriin (Annual Report, raportoineissa maissa sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Japanissa (The USRDS Annual Data Report Atlas, Suomen vallitsevuusluku oli vertailun neljänneksi pienin ja Pohjoismaiden joukossa toiseksi pienin. Ruotsissa vallitsevuus oli prosenttia, Norjassa prosenttia ja Tanskassa prosenttia suurempi kuin Suomessa. Eri maiden ilmaantuvuusluvut on esitetty kuviossa. Suomen munuaistautirekisteri - - Suomen munuaistautirekisteri - -

15 Kuvio. Aktiivihoitohoitopotilaiden jakauma hoitomuodoittain vuoden lopussa Suomen munuaistautirekisteri ja n= n= n= n= n= n= n= n= n= n= n= n= Osuus potilaista (%) CAPD (jatkuva peritoneaalidialyysi) APD (automaattinen peritoneaalidialyysi) Kotihemodialyysi Hemodialyysi Hemodiafiltraatio Munuaisensiirto Kuvio näyttää aktiivihoitopotilaiden jakauman hoitomuodoittain vuosien ja lopussa. Vuonna munuaisensiirtopotilaiden osuus oli eri alueilla prosenttia kaikista aktiivihoitopotilaista. Kotidialyysissä (CAPD, APD tai kotihemodialyysi) olevien potilaiden osuus kaikista dialyysipotilaista oli vuoden lopussa, prosenttia ja viisi vuotta myöhemmin, prosenttia koko maassa. Suomen munuaistautirekisterin raporteissa hemodialyysi- ja hemodiafiltraatiopotilaat on yleensä esitetty yhtenä ryhmänä, mutta tässä ne ovat erikseen. Hemodiafiltraatiopotilaiden osuus on kasvanut kaikilla alueilla paitsi pohjoisella alueella. Suomen munuaistautirekisteri - - Taulukko. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri Ikäryhmä Potilaiden määrä Vallitsevuus/ miljoona asukasta v v v v > v Kaikki Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu vallitsevuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu vallitsevuus/ miljoona asukasta Taulukossa esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon vallitsevuus vuosina ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Vallitsevuus on kasvanut prosenttia vuodesta. Yli -vuotiaiden aktiivihoidon vallitsevuus on kaksinkertaistunut. Muissa ikäryhmissä vallitsevuus on kasvanut prosenttia paitsi -vuotiaiden ryhmässä, jossa vallitsevuus on pysynyt lähes muuttumattomana. Suurin vallitsevuus todettiin -vuotiailla miehillä vuoden lopussa, tapausta miljoonaa tämän ryhmän asukasta kohti, eli toisin sanoen joka. tämän ikäryhmän mies oli uremian aktiivihoidossa. Vallitsevuus oli vuoden lopussa miehillä prosenttia suurempi kuin naisilla ja sukupuoliero korostui vanhemmissa ikäryhmissä. Kuviossa alueiden vallitsevuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä.. vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten vallitsevuuslukujen eroihin. Myös vakioidussa vertailussa vallitsevuus on suurin lounaisella alueella Suomen munuaistautirekisteri - -

16 Kuvio. Aktiivihoidon vallitsevuus sairaanhoitopiireittäin.. Suomen munuaistautirekisteri Kuvio. Aktiivihoidon vallitsevuus vuoden lopussa hoitomuodoittain Suomen munuaistautirekisteri Vallitsevuus/ miljoona asukasta Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Lappi potilasta/ milj. as. Munuaisensiirto potilasta/ milj. asukasta Ryhmä < potilasta/ milj. as. Ryhmä potilasta/ milj. as. Ryhmä > potilasta/ milj. as. Keski- Pohjanmaa Vaasa Etelä- Pohjanmaa Länsi- Pohja Pohjois- Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Kuviossa on esitetty aktiivihoidon vallitsevuus hoitomuodon mukaan. Hemodialyysin ja munuaisensiirtojen vallitsevuus on kasvanut jatkuvasti ja oli vuoden lopussa ja prosenttia suurempi kuin vuonna. Peritoneaalidialyysin vallitsevuus on pysynyt lähes muuttumattomana. Vuoden lopussa hemodialyysipotilaiden osuus kaikista potilaista oli prosenttia, peritoneaalidialyysipotilaiden osuus prosenttia ja munuaisensiirtopotilaiden osuus prosenttia. Nämä osuudet eivät ole muuttuneet oleellisesti -luvulla. Ahvenanmaa Satakunta Varsinais- Suomi Pirkanmaa Kanta- Häme Helsinki- Uusimaa Päijät- Häme Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä- Karjala Itä-Savo Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon vallitsevuus oli.. seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle, seitsemässä ja seitsemässä yli potilasta miljoonaa asukasta kohti. Yliopistosairaalaalueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Suomen munuaistautirekisteri - - Suomen munuaistautirekisteri - -