Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 650. Peritoneaalidialyysi. Hemodialyysi. Munuaisensiirto.

Transkriptio

1 Vuosiraportti 01 Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Vuosi Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Munuaisensiirto

2 Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 01 Sisällys Suomen munuaistautirekisteri 01...ii Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä...iii Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aluejako sairaanhoitopiireittäin...1 Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Aktiivihoidon ilmaantuvuus alueittain Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmän mukaan Yli 15-vuotiaiden uusien dialyysipotilaiden ikä Aktiivihoidon ilmaantuvuus, kansainvälinen vertailu Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Aktiivihoidon esiintyvyys alueittain Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodon mukaan Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmän mukaan Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden 00 lopussa, kansainvälinen vertailu... Hoitomuodon muutokset vuoden 01 aikana...11 Aktiivihoitopotilaiden kuolemantapausten määrä alueittain Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus Potilasvuosien määrä ikäryhmän mukaan Potilasvuosien määrä hoitomuodon mukaan Potilasvuosien määrä ikäryhmän ja hoitomuodon mukaan Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Yli -vuotiaille tehtyjen munuaisensiirtojen määrä ja luovuttajastatus Alle -vuotiaille tehtyjen munuaisensiirtojen määrä ja luovuttajastatus Munuaisensiirron alle 2 vuodessa aktiivihoidon aloituksesta saaneiden potilaiden osuus Aika aktiivihoidon aloittamisesta ensimmäiseen munuaisensiirtoon Angina pectoriksen yleisyys aktiivihoidon alussa Sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa aktiivihoidon alussa Sydäninfarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Uusien aktiivihoitopotilaiden sydäninfarktianamneesi ikäryhmittäin Vasemman kammion hypertrofia aktiivihoidon alussa Pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta aktiivihoidon alussa Muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti aktiivihoidon alussa Suonikirurgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) aktiivihoidon alussa Amputaatioon johtanut valtimotauti aktiivihoidon alussa Aivoverenvuoto tai -infarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Lääkehoito kohonneeseen verenpaineeseen aktiivihoidon alussa Hyperlipidemiahoito aktiivihoidon alussa Tupakoiminen aktiivihoidon alussa Hakemisto, joka kattaa vuosiraportit vuosilta

3 Suomen munuaistautirekisteri 01 Suomen munuaistautirekisterissä on tiedot Suomen dialyysi- ja munuaisensiirtopotilaista vuodesta 164 alkaen. Vuoden 01 lopussa rekisterissä oli tietoja 1 potilaasta, joista 3 4 oli elossa. Aktiivihoidon esiintyvyys kasvaa yhtä nopeasti kuin aikaisempina vuosina (ks. kansikuva), vaikka ilmaantuvuus ei ole kasvanut neljän viime vuoden aikana. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus ei ole oleellisesti muuttunut kymmeneen vuoteen, vaikka potilaiden ikä on kasvanut. Esiintyvyyden kasvu tulee jatkumaan niin kauan kuin ilmaantuvuus on suurempi kuin kuolleisuus. Vuosina 1 01 uusien aktiivihoitopotilaiden vuotuinen määrä oli keskimäärin 1 suurempi kuin kuolleiden aktiivihoitopotilaiden määrä. Vuoden 01 raportissa esitetään tavallisten ilmaantuvuus- ja esiintyvyyslukujen lisäksi ikä- ja sukupuolivakioitu alueellinen vertailu aktiivihoidon ilmaantuvuudesta ja esiintyvyydestä sekä aktiivihoitopotilaiden kuolleisuudesta. Kansainvälisestä vertailusta käy ilmi, että Suomessa aktiivihoidon ilmaantuvuus ja esiintyvyys ovat länsieurooppalaista keskitasoa vähäisemmät. Sairaanhoitopiireissä ja alueilla aktiivihoidon ilmaantuvuus korreloi aktiivihoitopotilaiden varhaiseen kuolleisuuteen (alle 0 päivää aktiivihoidon aloituksesta). Tämä voi johtua sairaaloiden vaihtelevasta uusien potilaiden raportointikäytännöstä. Kaikki eivät välittömästi tai edes koskaan raportoi lyhyitä, akuutteja dialyysihoidon jaksoja, jotka voivat päättyä potilaan toipumiseen, dialyysihoidon jatkumiseen (jolloin raportoidaan) tai potilaan kuolemaan alle kolmessa kuukaudessa. Raportointikriteereitä olisi syytä tarkentaa ja yhtenäistää. Vuosiraportin tilastoissa eivät ole mukana potilaat, joiden oma munuaistoiminta on palautunut alle 0 päivässä aktiivihoidon aloituksesta, mutta potilaat, jotka ovat kuolleet alle 0 päivässä, ovat mukana. Suomen munuaistautirekisteri on vuodesta 00 lähtien kerännyt tietoja uusien aktiivihoitopotilaiden liitännäistaudeista rasti ruutuun -menetelmällä eikä ICD- koodeja käyttäen kuten aikaisemmin. Tietoja on tallennettu ainoastaan tärkeimmistä taudeista sekä tupakoinnista. Tulokset vuosilta esitetään sivuilla Vuoden 01 raportin tilastoissa käytetään uutta ikäryhmitystä. Syynä on pyrkimys yhtenäisyyteen ERA-EDTA-rekisterin vuosiraportin kanssa. Uutta vuoden 01 raportissa on myös hakemisto, joka kattaa vuosiraportit vuosilta Kaikkia tilastoja ja analyysejä ei esitetä vuosittain. Hakemisto helpottaa oikean analyysin löytämistä edellisistä vuosiraporteista. Raportissa esitetyt tilastot on päivitetty valtakunnallisen, HYKS:n munuaisensiirtoyksikön ylläpitämän munuaisensiirtopotilaiden seurantarekisterin tiedoilla. Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä kiittää raportoivien sairaaloiden henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä. lokakuuta 02 Patrik Finne Vastuullinen lääkäri Carola Grönhagen-Riska Johtoryhmän puheenjohtaja

4 Suomen munuaistautirekisterin johtoryhmä Sirpa Aalto, THM, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton toiminnanjohtaja Ilpo Ala-Houhala, LT, nefrologian erikoislääkäri TAYS Agneta Ekstrand, dosentti, Suomen nefrologiyhdistyksen puheenjohtaja Patrik Finne, LT Carola Grönhagen-Riska, professori, toimialajohtaja HUS, HYKS Rauni Jukkara, TH, Suomen munuaistautirekisterin toimistosihteeri Erkki Lampainen, LKT, apulaisylilääkäri KYS Marjatta Linnanvuo-Laitinen, nefrologian erikoislääkäri OYS Maija Piitulainen, Munuais- ja Siirtopotilaiden Liiton puheenjohtaja Kai Rönnholm, LKT, lastennefrologian erikoislääkäri HYKS, LNS Kaija Salmela, dosentti, osastonylilääkäri HYKS Risto Tertti, LKT, vs. osastonylilääkäri TYKS

5 Taulukko 1. Väestö tuhansina henkilöinä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Sairaanhoitopiiri Vuosi Muutos (%) Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa ,3 4, 3, 1,26 5,0 0,22 3,0 2, 4,3,2 3, 2,55 2,6 3,51 0,0 1,64 6,0,34 6,11 6, 4,6 Alue Eteläinen ,62 1,2 1,6 1, 0, ,30 Vuoden 01 lopussa Suomessa oli 5,15 miljoonaa asukasta (Taulukko 1). Kymmenessä vuodessa väestömäärä on kasvanut eniten eteläisellä alueella. Itäisellä alueella väestömäärä on vähentynyt. Vuodesta 1 väestömäärä on vähentynyt sairaanhoitopiirissä ja kasvanut sairaanhoitopiirissä, eniten Helsinki-Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kuvion numerot viittaavat taulukossa 1 mainittuihin sairaanhoitopiireihin. Raportissa alue tarkoittaa yliopistosairaala-aluetta. Kuvio 1. Aluejako sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 01 alue 21 alue alue alue Eteläinen alue Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 1

6 Taulukko 2. Väestö tuhansina henkilöinä alueittain, ikäryhmittäin ja sukupuolittain Suomen munuaistautirekisteri 01 Alue Ikäryhmä, v 0 1 (%) 44 (%) (%) 65 4 (%) 5 (%) Koko väestö Eteläinen Yhteensä 1 (25) (23) (24) (3) (35) (36) (2) (2) (2) (6) () () (4) () (6) Yhteensä 4 4 (24) (22) (23) (34) (31) (32) 1 (2) (2) (2) () () () (5) () () Yhteensä (25) (23) (24) (34) (30) (32) (2) (2) (2) 4 () () () (5) () () Yhteensä (25) (23) (24) (32) (2) (31) (2) (2) (2) () (11) () (5) () () Yhteensä (2) (2) (2) (33) (30) (32) 3 1 (2) (26) (2) 2 33 () () () (4) () (6) Yhteensä (25) (23) (24) (35) (32) (33) (2) (2) (2) () () () (4) () () Taulukko 2 esittää väestön ikä- ja sukupuolijakauman alueittain. Eteläisellä alueella työikäisten ( 64 v) osuus on koko maan suurin (63 prosenttia) ja eläkeikäisten osuus on pienin (13 prosenttia). Muussa maassa vastaavat osuudet ovat prosenttia ja prosenttia. Kuviossa 2 esitetään kroonisen uremian aktiivihoidon (dialyysi tai munuaisensiirto) ilmaantuvuus alueittain vuosina tasoitettuina keskiarvoina. ssa ilmaantuvuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 1. Viiden viime vuoden aikana ilmaantuvuus on kasvanut kaikilla alueilla paitsi eteläisellä alueella, jolla ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun. Kuvio 2. Aktiivihoidon ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Eteläinen Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

7 Taulukko 3. Uusien aktiivihoitopotilaiden määrä sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Sairaanhoitopiiri Uusien potilaiden määrä Uusia potilaita/1 miljoona asukasta keskimäärin keskimäärin Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi 31 Satakunta 12 Kanta-Häme Pirkanmaa 3 Päijät-Häme 1 Kymenlaakso 13 Etelä-Karjala 12 Etelä-Savo 4 Itä-Savo Pohjois-Karjala 12 Pohjois-Savo 21 Keski-Suomi 23 Etelä-Pohjanmaa 11 Vaasa Keski-Pohjanmaa 5 Pohjois-Pohjanmaa 1 Kainuu Länsi-Pohja 2 Lappi 11 Ahvenanmaa Alue Eteläinen Lapset < 15 v Kuvio 3. Aktiivihoidon vakioitu ilmaantuvuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Eteläinen Taulukossa 3 esitetään sairaanhoitopiireittäin ja alueittain uusien aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon ilmaantuvuus. ssa ilmaantuvuus on viiden viime vuoden aikana kasvanut 1 prosenttia. Eteläisellä alueella ilmaantuvuus on vähentynyt 13 prosenttia; muilla alueilla ilmaantuvuus on kasvanut keskimäärin 36 prosenttia. Vuosina 1 01 keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin itäisellä alueella ja pienin eteläisellä alueella. Sairaanhoitopiireistä viiden vuoden keskimääräinen ilmaantuvuus oli suurin Itä- Savossa ja pienin Vaasassa. Kuviossa 3 alueiden ilmaantuvuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi suurentaa selvästi eteläisen ja pohjoisen alueen ilmaantuvuutta ja pienentää lounaisen, läntisen ja itäisen alueen ilmaantuvuutta vuodesta 1 lähtien (vrt. Kuvio 2). Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten ilmaantuvuuslukujen eroihin Vuosi Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 3

8 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Kuvio 4. Aktiivihoidon ilmaantuvuus diagnoosiryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä 15 5 Muu määritetty diagnoosi Tyypin 2 diabetes Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Pyelonefriitti Ikä, v (tasoitettu keskiarvo) Vuosi Kuvio 5. Yli 15-vuotiaiden uusien dialyysipotilaiden ikä Suomen munuaistautirekisteri Hemodialyysi Peritoneaalidialyysi Vuosi Kuvio 4 esittää aktiivihoidon ilmaantuvuuden diagnooseittain tasoitettuina keskiarvoina. Tyypin 2 diabetes on yleisin krooniseen uremiaan johtava sairaus ja kymmenessä vuodessa tyypin 2 diabeteksen aiheuttaman aktiivihoidon ilmaantuvuus on kuusinkertaistunut. Tyypin 1 diabetes on kolmanneksi yleisin krooniseen uremiaan johtava sairaus ja sen aiheuttaman aktiivihoidon ilmaantuvuus ei ole kymmenessä vuodessa merkittävästi muuttunut. Glomerulonefriitin aiheuttama ilmaantuvuus ei ole myöskään muuttunut oleellisesti. Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. Uusien yli 15-vuotiaiden hemodialyysipotilaiden keskimääräinen ikä on kasvanut nopeammin kuin uusien yli 15- vuotiaiden peritoneaalidialyysipotilaiden ikä (Kuvio 5). Vuonna 01 uusien hemodialyysipotilaiden keskimääräinen ikä oli vuotta ja peritoneaalidialyysipotilaiden 54 vuotta. 4 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

9 Kuvio 6. Aktiivihoidon ilmaantuvuus 00. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 00 Ilmaantuvuus/1 miljoona asukasta Norja Alankomaat Suomi Tanska Itävalta Ruotsi Belgia (hollantia puhuva) Espanja (Katalonia) Kreikka Kuviossa 6 näytetään aktiivihoidon ilmaantuvuus vuonna 00 muutamassa Euroopan maassa (ERA-EDTA Registry, Annual Report 00; Dansk Nefrologisk Selskab, Landsregister for patienter i aktiv behandling för kronisk nyresvigt, Rapport for Danmark 00; Svenskt register för aktiv uremivård, Aktiv uremivård i Sverige 1 01). Tanskassa ja Ruotsissa ilmaantuvuus on 36 prosenttia suurempi kuin Suomessa. Suomen ilmaantuvuus oli vertailun kolmanneksi pienin Norjan ja Alankomaiden jälkeen. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 5

10 Taulukko 4. Aktiivihoidossa olevat potilaat sairaanhoitopiireittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Sairaanhoitopiiri Potilaiden määrä Potilaita/1 miljoona asukasta Helsinki-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Itä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Vaasa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Länsi-Pohja Lappi Ahvenanmaa Alue Eteläinen Taulukossa 4 on esitetty vuoden lopussa aktiivihoidossa olevien potilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys Vuonna 01 esiintyvyys oli suurempi kuin vuonna 1 kaikissa sairaanhoitopiireissä paitsi yhdessä. ssa esiintyvyys kasvoi 26 prosenttia vuodesta 1. Vuoden 01 lopussa esiintyvyys oli suurin lounaisella alueella ja pienin läntisellä alueella. Vuodesta 1 esiintyvyys oli kasvanut nopeimmin pohjoisella alueella (3 prosenttia) ja hitaimmin läntisellä alueella (1 prosenttia). Kuviossa aktiivihoidon esiintyvyys vuosien lopussa on esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys alueittain Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Vuosi Eteläinen 6 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

11 Taulukko 5. Aktiivihoidossa olevat potilaat ikäryhmittäin ja alueittain Suomen munuaistautirekisteri 01 Alue Potilaiden määrä Esiintyyvyys/1 miljoona asukasta 0 1 v 44 v v 65 4 v 5 v Kaikki 0 1 v 44 v v 65 4 v 5 v Kaikki Eteläinen Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Kuvio. Aktiivihoidon vakioitu esiintyvyys Suomen munuaistautirekisteri Vakioitu esiintyvyys/1 miljoona asukasta Vuosi Eteläinen Taulukossa 5 esitetään aktiivihoitopotilaiden määrä ja aktiivihoidon esiintyvyys ikäryhmittäin ja sukupuolittain eri alueilla. ssa aktiivihoidon esiintyvyys oli miehillä 51 prosenttia suurempi kuin naisilla. Esiintyvyys oli suurin 65 4-vuotiaiden ikäryhmässä (1 potilasta/1 miljoona ikäryhmän asukasta) ja pienin alle -vuotiailla (4 potilasta/1 miljoona ikäryhmän asukasta). Kuviossa alueiden esiintyvyysluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen Suomen väestöä vakioväestönä. Väestön muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi suurentaa eteläisen ja pohjoisen alueen esiintyvyyttä ja pienentää lounaisen, läntisen ja itäisen alueen esiintyvyyttä vuodesta 1 lähtien. Vakiointi poistaa väestön ikä- ja sukupuolijakauman vaikutuksen alueellisten esiintyvyyslukujen eroihin. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

12 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys sairaanhoitopiireittäin Suomen munuaistautirekisteri 01 Lappi 5 potilasta/1 milj. as. potilasta/1 milj. asukasta Ryhmä 1 < 565 potilasta/1 milj. as. Ryhmä potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > 6 potilasta/1 milj. as. Länsi-Pohja 634 Pohjois- Pohjanmaa 5 Kainuu 63 Keski- Pohjanmaa 464 Vaasa 434 Etelä-Pohjanmaa 46 Keski-Suomi 4 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 632 Ahvenanmaa 31 Satakunta 6 Varsinais- Suomi 644 Pirkanmaa 61 Kanta-Häme 501 Päijät- Häme 43 Helsinki-Uusimaa 611 Etelä-Savo 566 Itä-Savo 63 Etelä-Karjala 664 Kymenlaakso 565 Kuviossa sairaanhoitopiirit on jaettu kolmeen ryhmään. Aktiivihoidon esiintyvyys oli seitsemässä sairaanhoitopiirissä alle 565, seitsemässä ja seitsemässä yli 6 potilasta/1 milj. asukasta. Alueiden rajat on piirretty paksulla viivalla. Alueet vastaavat yliopistosairaala-alueita. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

13 Kuvio. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto Vuosi Kuvio 11. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden lopussa diagnoosiryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri Esiintyvyys/1 miljoona asukasta 1 Glomerulonefriitti Tyypin 1 ja 2 diabetes yhteensä 1 Muu määritetty diagnoosi 0 Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Vuosi Kuviossa on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys hoitomuodon mukaan. Munuaisensiirron saaneiden ja hemodialyysipotilaiden määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 165. Kymmenen viime vuoden aikana peritoneaalidialyysipotilaiden määrä on pysynyt muuttumattomana. Aktiivihoidon esiintyvyys diagnoosiryhmittäin on esitetty kuviossa 11. Glomerulonefriitti on ollut kroonisen uremian tavallisin syy niin kauan kuin aktiivihoitoa on annettu ja vuoden 01 lopussa 150 aktiivihoitopotilaalla miljoonaa asukasta kohti oli glomerulonefriitti perustautina. Diabetes oli toiseksi tavallisin aktiivihoitopotilaiden munuaistautidiagnoosi ja vuonna 01 sen esiintyvyysluku oli 5/1 miljoona asukasta. Ryhmään muu määritetty diagnoosi kuuluvat mm. nefroskleroosi, muut systeemisairaudet, virtsateiden obstruktiot, synnynnäiset sairaudet ja tubulointerstitiaalinen nefriitti. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

14 Kuvio 12. Aktiivihoidon esiintyvyys vuoden 00 lopussa. Kansainvälinen vertailu. Suomen munuaistautirekisteri 00 Esiintyvyys/1 miljoona asukasta Norja Suomi Alankomaat Tanska Ruotsi Itävalta Kreikka Belgia (hollantia puhuva) Espanja (Katalonia) Kuviossa 12 on esitetty aktiivihoidon esiintyvyys muutamassa Euroopan maassa (ERA-EDTA Registry, Annual Report 00; Dansk Nefrologisk Selskab, Landsregister for patienter i aktiv behandling för kronisk nyresvigt, Rapport for Danmark 00; Svenskt register för aktiv uremivård, Aktiv uremivård i Sverige 1 01). Suomessa esiintyyvyysluku oli vertailun toiseksi pienin Norjan jälkeen. Ruotsissa esiintyvyys oli 26 prosenttia suurempi kuin Suomessa ja Tanskan esiintyvyysluku oli 15 prosenttia Suomen lukua suurempi. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

15 Kuvio 13. Hoitomuodon muutokset vuoden 01 aikana Suomen munuaistautirekisteri 01 Kaikki uudet potilaat 45 Hoito alkanut Peritoneaalidialyysipotilaat 4 Uudestaan hoitoon 0 Ulkomailta 2 Hemodialyysipotilaat Uudestaan hoitoon Hoidossa olevat potilaat Peritoneaalidialyysi Potilaita vuoden alussa 26 Potilaita vuoden lopussa Toimiva siirtomunuainen Potilaita vuoden alussa 1 2 Potilaita vuoden lopussa 1 Hemodialyysi Potilaita vuoden alussa 22 Potilaita vuoden lopussa Hoito keskeytetty 44 Seuranta lopetettu Vuoden aikana kuolleet Palautunut toiminta 0 Palautunut toiminta 5 potilaat 30 Ulkomaille muuttaneet 0 Ulkomaille muuttaneet 2 Vuoden 01 aikana aktiivihoitoon tuli 45 uutta potilasta (Kuvio 13). Kaksi potilasta tuli uudestaan hoitoon ja 2 potilasta tuli ulkomailta. Vuoden alussa aktiivihoidossa oli 3 01 potilasta. Vuoden aikana kuoli 30 potilasta ja 5 potilaan hoito lopetettiin, koska oma munuaistoiminta palautui. Vuoden aikana kuolleista 44:lla oli toimiva siirtomunuainen, 43 oli ollut peritoneaalidialyysissä ja hemodialyysissä. Kuudentoista potilaan hoito keskeytettiin ja heistä kuoli vuoden 01 aikana. Uuden siirtomunuaisen sai potilasta. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 11

16 Taulukko 6. Aktiivihoitopotilaiden kuolelmantapausten määrä alueittain ja osuus kuolleista potilaista, joka kuoli alle 0 päivää aktiivihoidon aloituksesta Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Alue 1 Kuolemantapauksia Osuus 1 01 kuolleista potilaista, joka kuoli alle 0 päivässä aktiivihoidon aloittamisesta Eteläinen ,1 %,5 % 6,3 % 11,0 % 5,3 % ,0 % Taulukko. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Alue Kuolemantapauksia/1 000 potilasvuotta Eteläinen Taulukossa 6 on esitetty aktiivihoitopotilaiden kuolemantapausten määrä alueittain. Niiden potilaiden osuus, jotka olivat kuolleet 0 päivän kuluessa hoidon aloituksesta, oli koko maassa prosenttia ja vaihteli eri alueilla 5 prosentista 11 prosenttiin. Vaihtelu johtuu ilmeisesti osittain sairaaloiden raportointikäytännön eroista. Alle 0 päivässä kuolleiden osuus kaikista kuolleista ei korreloinut alueen kokonaiskuolleisuuteen vuosina 1 01 (r = 0,1, p = 0,41, n = 5) mutta aktiivihoidon ilmaantuvuuteen (keski-ilmaantuvuus 1 01) se korreloi sekä alueittain (r = 0,0, p = 0,03, n = 5) että sairaanhoitopiireittäin (r = 0,51, p = 0,0, n = 21). Aktiivihoidon ilmaantuvuus ei korreloinut aktiivihoitopotilaiden kuolleisuuteen alueittain (r = 0,46, p = 0,425, n = 5) eikä sairaanhoitopiireittäin (r = 0,32, p = 0,0, n = 21). Vuosina 1 01 kuolleisuus oli keskimäärin suurin läntisellä alueella (133 kuolemantapausta/1 000 potilasvuotta) ja pienin eteläisellä ja lounaisella alueella ( kuolemantapausta/1 000 potilasvuotta) (Taulukko ). Koko maassa kuolleisuus vuonna 01 oli 12 prosenttia pienempi kuin vuonna Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

17 Kuvio. Aktiivihoitopotilaiden kuolleisuus alueittain Suomen munuaistautirekisteri Kuvio 15. Aktiivihoitopotilaiden vakioitu kuolleisuus Suomen munuaistautirekisteri Kuolleisuus/00 potilasvuotta Vuosi Eteläinen Kuolleisuus/00 potilasvuotta Vuosi Eteläinen -01 Kuviossa on kuolleisuus esitetty alueittain tasoitettuina keskiarvoina. ssa kuolleisuus ei ole oleellisesti muuttunut vuodesta 12. Kuviossa 15 alueiden kuolleisuusluvut on vakioitu iän ja sukupuolen suhteen käyttäen vakioväestönä kaikkien aktiivihoitopotilaiden vuonna 01 tuottamia potilasvuosia. Potilasvuosien ikä- ja sukupuolijakauman muutokset vuosina on otettu huomioon. Vakiointi nostaa kaikkien alueiden kuolleisuuslukuja 10-luvun alkupuolella. Tämä johtuu siitä, että aktiivihoitopotilaat ovat vanhentuneet: vuonna 01 huomattavasti suurempi osuus (2 prosenttia) potilasvuosista oli yli 65-vuotiaiden tuottamia kuin vuonna 12 (15 prosenttia). Vakioinnin tarkoitus on poistaa aktiivihoitopotilaiden ikä- ja sukupuolijakauman vaikutus alueellisten kuolleisuuslukujen eroihin. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 13

18 Taulukko. Potilasvuosien määrä ikäryhmän mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Ikäryhmä, v Potilasvuosia (%) (3,) (2,1) (45,) (1,) (4,5) (3,6) (2,4) (46,2) (1,4) (5,4) (3,) (25,) (46,3) (1,6) (6,4) (3,) (24,2) (45,4) (1,) (,) (3,6) (22,) (46,0) (,0) (,) Kaikki Taulukko. Potilasvuosien määrä hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Potilasvuosia (%) Hoitomuoto Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto (11,2) (26,) (62,0) (,1) (2,2) (61,) (,3) (2,0) (,) (,5) (2,) (,6) (,5) (31,0) (,6) Kaikki Lisäys edellisestä vuodesta (%) 5,0,2 6,6 5, Taulukko. Potilasvuosien määrä ikäryhmän ja hoitomuodon mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Ikäryhmä, v Potilasvuosia (%) Peritoneaalidialyysi Hemodialyysi Munuaisensiirto (4,3) (26,) (3,) (21,0) (,1) (5,4) (1,5) (3,6) (26,0) (,5) (0,2) (1,2) (3,3) (30,2) (12,1) (0,5) (13,4) (36,) (30,2) (1,2) (5,0) (32,) (4,) (11,) (0,6) (5,0) (2,1) (51,4) (,0) (1,5) Kaikki Potilasvuosien määrä lasketaan sen ajan perusteella, jonka potilas on ollut aktiivihoidossa vuoden aikana (Taulukot 11). Potilasvuosien määrä vuonna 01 oli 2 prosenttia suurempi kuin vuonna 1 (Taulukko ). 44-vuotiaille potilaille kertynyt osuus potilasvuosista on viidessä vuodessa pienentynyt 5,4 prosenttiyksikköä ja eläkeikäisille kertynyt osuus on kasvanut 5,3 prosenttia. Peritoneaalidialyysin osuus hoidoista on pienentynyt vuodesta 1 ja hemodialyysin osuus on kasvanut (Taulukko ). Munuaisensiirron osuus hoidoista on pysynyt lähes muuttumattomana. Taulukko esittää potilasvuosien määrän hoitomuodoittain ja ikäryhmittäin vuosina 1 ja 01. Eläkeikäisille kertynyt osuus potilasvuosista on kasvanut kaikissa hoitomuodoissa, vähiten (3,0 prosenttiyksikköä) munuaisensiirtopotilaiden joukossa ja eniten (,4 prosenttiyksikköä) peritoneaalidialyysipotilaiden joukossa. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

19 Taulukko 11. Potilasvuosien määrä diagnoosin mukaan Suomen munuaistautirekisteri 1 01 Potilasvuosia (%) Diagnoosiryhmä Glomerulonefriitti Tyypin 1 diabetes Monirakkulatauti Pyelonefriitti Tyypin 2 diabetes Tarkemmin määrittämätön Amyloidoosi Verenpaine, nefroskleroosi Virtsateiden obstruktiot Muut systeemisairaudet Synnynnäiset sairaudet Muut munuaissairaudet Tubulointerstitiaalinen nefriitti Synnynnäinen nefroosi Tuumorisairaudet Metaboliset sairaudet (2,5) (1,3) (11,5) (,1) (4,) (3,4) (4,3) (3,) (3,4) (3,1) (3,2) (0,6) (2,1) (1,) (0,5) (0,3) (2,4) (1,4) (12,1) (,) (5,5) (3,) (4,1) (3,) (3,4) (3,2) (3,1) (0,) (2,0) (1,) (0,5) (0,3) (26,4) (1,2) (12,2) (,3) (5,) (4,3) (4,2) (4,3) (3,4) (3,1) (3,1) (1,2) (1,) (1,) (0,) (0,4) (25,) (1,3) (12,3) (,) (6,) (4,) (4,3) (4,2) (3,4) (3,3) (3,2) (1,5) (1,) (1,) (0,) (0,4) (24,) (1,0) (12,6) (,) (,2) (5,3) (4,3) (4,1) (3,3) (3,3) (3,1) (1,) (1,) (1,) (0,) (0,4) Kaikki Taulukko 11 esittää potilasvuosien määrän munuaistautidiagnoosin mukaan vuosina Glomerulonefriitti on tavallisin diagnoosi, mutta sitä sairastaville kertynyt osuus potilasvuosista on pienentynyt jatkuvasti vuodesta 1. Tyypin 1 diabetes on toiseksi tavallisin diagnoosi, ja sen osuus on pienentynyt 1,3 prosenttiyksikköä vuodesta 1. Monirakkulatauti on kolmanneksi tavallisin diagnoosi, ja sen osuus on kasvanut 1,1 prosenttiyksikköä viime viiden vuoden aikana. Tyypin 2 diabetes oli vuonna 01 viidenneksi tavallisin diagnoosi: tyypin 2 diabeetikoiden potilasvuosien määrä on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 1. Monirakkulatautipotilaiden potilasvuosien absoluuttinen määrä on kasvanut viidessä vuodessa eniten ( potilasvuotta). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 15

20 Kuvio. Yli -vuotiaille tehtyjen munuaisensiirtojen määrä ja luovuttajastatus Suomen munuaistautirekisteri Kuollut luovuttaja Elävä luovuttaja 3 n = n = n = n = n = 54 Kuvio 1. Alle -vuotiaille tehtyjen munuaisensiirtojen määrä ja luovuttajastatus Suomen munuaistautirekisteri Kuollut luovuttaja Elävä luovuttaja 21 n = n = n = n = n = 33 Kuvio 1. Munuaisensiirron alle 2 vuodessa aktiivihoidon aloituksesta saaneiden potilaiden osuus kaikista aktiivihoitopotilaista Suomen munuaistautirekisteri 15 1 Aktiivihoito aloitettu: Alle 2 vuodessa munuaisensiirron saaneet Ei munuaisensiirtoa alle 2 vuodessa n = n = n = n = n = 65 Eläviltä luovuttajilta tulevien siirtomunuaisten osuus kaikista siirtomunuaisista oli vuosina 15 1 pienempi yli - vuotiailla (Kuvio ) kuin alle -vuotiailla potilailla (Kuvio 1). Vuosina 15 1 elävien luovuttajien osuus oli hieman suurempi kuin muina ajanjaksoina. Kuvioihin ja 1 on sisälletty kaikki munuaisensiirrot eikä ainoastaan potilaan ensimmäinen munuaisensiirto kuten kuviossa 1. Alle 2 vuodessa aktiivihoidon aloituksesta munuaisensiirron saaneiden osuus on vähentynyt jatkuvasti. Vuosina 15 1 osuus oli 61 prosenttia ja vuosina 15 1 se oli 2 prosenttia. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

21 Kuvio 1. Aika aktiivihoidon aloittamisesta ensimmäiseen munuaisensiirtoon Suomen munuaistautirekisteri 15 1 Munuaisensiirron saaneiden määrä 1 Mediaani = 1,02 v N = 2 Ensimmäinen munuaisensiirto tehty Mediaani = 0, v N = Mediaani = 0,3 v N = Vuosia aktiivihoidon aloittamisesta ensimmäiseen munuaisensiirtoon Kuviossa 1 on esitetty ensimmäisen munuaisensiirron saaneiden potilaiden munuaisensiirtoa edeltävä odotusaika aktiivihoidon aloittamisesta. Odotusaika on pidentynyt vuodesta 15. Vuosina 15 1 mediaaniodotusaika oli 1,02 vuotta ja vuosina se oli 1,31 vuotta. Vuosina 15 1 munuaisensiirto oli 1 prosentilla munuaisensiirtopotilaista ensimmäinen aktiivihoitomuoto. Vuosina 15 1 osuus oli 0,3 prosenttia ja 15 1 vastaavasti 0,5 prosenttia. Ensimmäisen munuaisensiirron aikaan potilaiden keskimääräinen ikä oli 41 vuotta 15 1, 42 vuotta 15 1, 45 vuotta 15 1 ja 46 vuotta vuosina Mediaaniaika potilaiden munuaisensiirtojonoon asettamisesta munuaisensiirtoon oli 0,4 vuotta vuosina 15 1 ja 0,56 vuotta vuosina 15 1 (tieto saatu HYKS:n munuaisensiirtoyksikön ylläpitämästä munuaisensiirtopotilaiden seurantarekisteristä). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 1

22 Kuvio. Angina pectoriksen yleisyys aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Angina pectoris Ei angina pectoris -oireita n = 45 (561) n = 315 (3) Kuvio 21. Sepelvaltimon ohitustoimenpide anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Sydäninfarkti Ohitustoimenpide Ei ohitustoimenpiteitä n = 461 (561) n = 313 (3) Kuvio 22. Sydäninfarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Ei sydäninfarktia n = 465 (561) n = 31 (3) Suomen munuaistautirekisteri on vuodesta 00 lähtien rekisteröinyt tietoja uusien aktiivihoitopotilaiden liitännäistaudeista ja tupakoinnista. Kuvioiden 32 oikeassa reunassa näytetään niiden potilaiden määrä, joiden liitännäistauti on raportoitu (vastaus kyllä tai ei) ja suluissa on kaikkien uusien potilaiden määrä. Keskimääräinen vastausfrekvenssi (vastaus kyllä tai ei) oli 6 prosenttia vuonna 00 ja 5 prosenttia vuonna 01. Kuvioissa 22 esitetään, miten yleisesti vuosina aktiivihoitoon tulleilla potilailla oli viitteitä sepelvaltimotaudista. Angina pectoris -oireita oli 21 prosentilla kaikista uusista potilaista (Kuvio ). Sepelvaltimon ohitustoimenpide oli suoritettu 11 prosentille miespotilaista ja 5 prosentille naispotilaista (p = 0,00, Kuvio 21). Uusista potilaista 1 prosentilla miehistä ja 11 prosentilla naisista oli ollut aiemmin sydäninfarkti (p = 0,00, Kuvio 22). 1 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

23 Kuvio 23. Uusien aktiivihoitopotilaiden sydäninfarktianamneesi ikäryhmittäin Suomen munuaistautirekisteri Sydäninfarkti Ei sydäninfarktia 0 1 v 0 n = 2 (2) 44 v 2 n = 126 (15) v 12 n = 3 (34) 65 4 v 24 6 n = 212 (265) 5 v 22 n = (1) Kuvio 24. Vasemman kammion hypertrofia aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Vasemman kammion hypertrofia Ei vasemman kammion hypertrofiaa n = 4 (561) n = 26 (3) Kuvio 25. Pysyvä kliininen sydämen vajaatoiminta aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Sydämen vajaatoiminta Ei sydämen vajaatoimintaa 11 n = 451 (561) 0 n = 303 (3) Uusien potilaiden sydäninfarktianamneesin yleisyys oli yhteydessä aktiivihoidon aloitusikään (p < 0,001, Kuvio 23). Vasemman kammion hypertrofia raportoitiin 2 prosentilla uusista miespotilaista ja 26 prosentilla uusista naispotilaista (p = 0,304, Kuvio 24). Sydämen vajaatoiminta raportoitiin kymmenesosalla vuosien uusista aktiivihoitopotilaista; osuus ei eronnut miesten ja naisten kesken (p = 0,2, Kuvio 25). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 1

24 Kuvio 26. Muu oireinen valtimotauti kuin sepelvaltimotauti tai aivoverenkiertosairaus aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Oireinen valtimotauti Ei oireista valtimotautia 15 5 n = 4 (561) 12 n = 30 (3) Kuvio 2. Suonikirurgiaa vaatinut valtimotauti (ei sepelvaltimotauti) aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Ei suonikirurgiaa n = 45 (561) n = 304 (3) Kuvio 2. Amputaatioon johtanut valtimotauti aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Suonikirurgia Amputaatio Ei amputaatiota n = 456 (561) n = 305 (3) Kuvioissa 26 2 on esitetty muiden valtimotautien kuin sepelvaltimotaudin ja aivoverenkiertosairauksen yleisyys vuosien uusilla aktiivihoitopotilailla. Oireinen valtimotauti oli 15 prosentilla uusista miespotilaista ja 12 prosentilla uusista naispotilaista (p = 0,21, Kuvio 26). Uusista potilaista prosentille miehistä ja 5 prosentille naisista oli tehty suonikirurginen toimenpide (p = 0,02, Kuvio 2). Valtimotauti oli johtanut amputaatioon 5 prosentilla uusista miespotilaista ja 3 prosentilla uusista naispotilaista (p = 0,125, Kuvio 2). Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

25 Kuvio 2. Aivoverenvuoto tai -infarkti anamneesissa aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Aivoverenvuoto tai -infarkti Ei aivoverenvuotoa tai -infarktia 0 n = 465 (561) 0 n = 3 (3) Kuvio 30. Lääkehoito kohonneeseen verenpaineeseen aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Verenpainetauti Ei verenpainetautia 6 n = 4 (561) 1 1 n = 315 (3) Kuvio 31. Hyperlipidemiahoito aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Lääkehoito Pelkkä dieettihoito Ei hyperlipidemiaa n = 442 (561) n = 2 (3) Kuvio 32. Tupakoiminen aktiivihoidon alussa Suomen munuaistautirekisteri Nykyinen tupakoitsija Entinen tupakoitsija Ei koskaan tupakoinut n = 422 (561) 12 n = 2 (3) Uusista aktiivihoitopotilaista prosentilla oli aiemmin ollut aivoverenvuoto tai aivoinfarkti; naisten ja miesten kesken ei ollut eroa (p = 0,0, Kuvio 2). Verenpainetautia hoidettiin lääkkeillä 6 prosentilla uusista miespotilaista ja 1 prosentilla uusista naispotilaista (p = 0,0, Kuvio 30). Hyperlipidemian hoidon yleisyydessä ei ollut eroa uusien mies- ja naispotilaiden kesken (p = 0,4, Kuvio 31). Uusista aktiivihoitopotilaista miehet tupakoivat huomattavasti yleisemmin kuin naiset (Kuvio 32). 5 prosenttia miehistä ja 21 prosenttia naisista oli nykyisiä tai entisiä tupakoitsijoita (p < 0,001). 22 prosentilla uusista aktiivihoitopotilaista tupakoinnista ei ollut tietoa tai sitä ei raportoitu. Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01 21

26 Hakemisto 1 01 Aluejako 1:1, 1:1, 00:1, 01:1 Cockroft Gaultin kaava 1: Cox-regressio 1: D-vitamiinihoito 1: 15 Eloonjääminen diagnooseittain 1:12 ikäryhmittäin 1:11 hoitomuodoittain 1:11 vaikuttavat muuttujat 1: Erytropoietiinihoito 1: Esiintyvyys, aktiivihoidon alueittain 1:2, 1:2 3, 00:2 3, 01:6 diagnooseittain 1:, 00:, 01: hoitomuodoittain 1:5, 1:6,, 00:6, 01:,11 ikäryhmittäin 1:2, 1:3, 00:3, 01: kansainvälinen 01: sairaanhoitopiireittäin 1:2 3, 1:2,4, 00:2,4, 01:6, sukupuolittain 01: vakioitu 01: Glomerulusfiltraatio 1: Hoitomuodon muutokset 1:5, 1:6, 00:6, 01:11 Ikä uusien glomerulonefriittipotilaiden 1: uusien potilaiden 1:, 00:,12, 01:4 vuoden lopussa 1:, 00:11 Ilmaantuvuus, aktiivihoidon alle 15-vuotiaiden 1:4, 1:5, 00:5, 01:3 alueittain 1:4, 1:5, 00:5, 01:2 3 diagnooseittain 1:, 00:, 01:4 hoitomuodoittain 1:5, 1:6, 00:6, 01:11 kansainvälinen 01:5 sairaanhoitopiireittäin 1:4, 1:5, 00:5, 01:3 vakioitu 01:3 Immunosuppressio 1:, 00:12 13 Kt/V 1:11 Kuolemansyyt hoitomuodoittain 00:1 Kuolleisuus alueittain 01:12 diagnooseittain 00:1 ennen 0 päivää aktiivihoidon aloituksesta 01:12 hoitomuodoittain 1:5, 1:6, 00:6,, 01:11 munuaisensiirtopotilaiden 00:1 vakioitu 01:13 Laboratorioarvot albumiini 1:, 1:11 12 CRP 1:11 fosfaatti 1:15 HDL-kolesteroli 1:13 hematokriitti 1: ionisoitunut kalsium 1:, 1:15 kokonaiskolesteroli 1:13 kreatiniini 1: triglyseridit 1:13 urea 1: Liitännäistaudit aivoverenvuoto tai -infarkti 01:21 amputaatio 01: angina pectoris 01:1 hyperlipidemia 01:21 munuaistautidiagnooseittain 1: muu valtimotauti kuin sepelvaltimotauti 01: sepelvaltimotauti 01:1 sydämen vajaatoiminta 01:1 sydäninfarkti 01:1 1 vasemman kammion hypertrofia 01:1 verenpainetauti 1:, 1:1, 00: 15, 01:21 Munuaisensiirto aika dialyysin aloituksesta 01:1 luovuttaja 01: osuus, joka on saanut munuaisensiirron 01: todennäköisyys 1:1 Painoindeksi 1:12 Potilasvuosien määrä diagnooseittain 1:6, 1:, 00:, 01:15 hoitomuodoittain 1:6, 1:, 00:,, 01: ikäryhmittäin 1:6, 1:, 00:, 01: määritys 1:6, 1: Tupakoiminen 01:21 Vatsakalvotulehdukset 1: Verenpainelääkitys 1:1, 00: 15, 01:21 Verenpainetauti, ks. liitännäistaudit Väestö, Suomen alueittain 1:1, 1:1, 00:1, 01:1 2 ikäryhmittäin 1:1, 1:2, 00:2, 01:2 sairaanhoitopiireittäin 1:1, 1:1, 00:1, 01:1 sukupuolittain 01:2 22 Suomen munuaistautirekisteri. Vuosiraportti 01

27 Suomen munuaistautirekisteri Vuosiraportti 01 Rovaniemi Yliopistosairaala Keskussairaala Muu sairaala Satelliittiasema Kemi Raahe Oulu Pudasjärvi Maarianhamina Oulainen Kajaani Kokkola Pietarsaari Iisalmi Nurmes Vaasa Kuopio Karstula Seinäjoki Joensuu Kristiinankaupunki Keuruu Jyväskylä Varkaus Virrat Kihniö Mänttä Savonlinna Hämeenkyrö Jämsä Mikkeli Pori Tampere Vammala Valkeakoski Rauma Urjala Hämeenlinna Imatra Lahti Loimaa Forssa Lappeenranta Kotka Turku Hyvinkää Salo Porvoo Helsinki Tammisaari Suomen munuaistautirekisteri Hesperiankatu 5 A FIN-002 Helsinki Suomi Puh Faksi Sähköposti Rauni.Jukkara@musili.fi Patrik.Finne@hus.fi Finlands njursjukdomsregister Norra Hesperiagatan 5 A FIN-002 Helsingfors Finland Tel Fax E-post Rauni.Jukkara@musili.fi Patrik.Finne@hus.fi Yliopistopaino Helsinki 02 Helsingfors ISSN