Polkan askeleet Kanta-Hämeen kunnissa

Transkriptio

1 Polkan askeleet Kanta-Hämeen kunnissa Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeen loppuraportti: Hämeenlinnan seutu, Riihimäen seutu ja Forssan seutu Tiina Autio, Minna Heikkilä, Anne Tuominen ja Liisa Äijö

2 POLKAN ASKELEET KANTA-HÄMEEN KUNNISSA Kanta-Hämeen POLKKA -hankkeen loppuraportti Tiina Autio, Minna Heikkilä, Anne Tuominen, Liisa Äijö Piirroskuvat: Tuula Autio Taitto: Hämeenlinnan kaupunki, viestintäyksikkö 2

3 SISÄLLYS POLKKA-HANKKEEN TAVOITTEET, ORGANISOITUMINEN JA TOTEUTUSTAPA...5 POLKKA-HANKE HÄMEENLINNAN SEUDULLA Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen 1.1 Työskentely palvelurakennetyöryhmässä ja tehdyt selvitykset 1.2 Palveluohjauksen ja asiakasohjausyksikön toimintamallin kehittäminen 1.3 Lyhytaikaishoidon kehittäminen 1.4 Osallistuminen Myllymäen palvelukampus-idean kehittämiseen 1.5 Ikäihmisten perhehoidon kehittäminen - kysely perhehoidosta 2 Asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen 2.1 Arjen elävöittäminen pitkäaikaishoivan yksiköissä 2.2 Omaisyhteistyö Toiminta pitkäaikaishoivan ja lyhytaikaishoivan yksiköissä Toiminta koti- ja asumispalveluissa 3 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen 3.1 Päihde- ja mielenterveyskoulutus kotihoidon henkilöstölle 3.2 Muuta hankkeeseen sisältynyttä koulutusta 4 Elinympäristön kehittäminen ikäihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi 4.1 Taloyhtiötoiminnan mallintaminen ja kehittäminen 4.2 Järjestöyhteistyön ja vapaaehtoistyön kehittäminen 4.3 Muistiapuvälineviikko 5 Pysyvä vanhustenhuollon kehittämistyön rakenne 3

4 POLKKA-HANKE RIIHIMÄEN SEUDULLA, HATTULASSA JA JANAKKALASSA Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen 1.1 Ikäihmisten perhehoito 1.2 Päivätoiminta 1.2 Kotihoito / Arjen aktivointi 1.4 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 1.5 Asumispalvelut (palveluasuminen, lyhytaikaishoito ja pitkäaikaishoiva) 2 Asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen 2.1 Omaisyhteistyö 3 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen 3.1 Henkilöstön koulutukset 3.2 Vertaisverkostot 4 Elinympäristön kehittäminen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi 4.1 Vapaaehtoistyön vahvistaminen 5 Pysyvä vanhustenhuollon kehittämistyön rakenne 5.1 Asiantuntijaryhmät POLKKA-HANKE FORSSAN SEUDULLA Palvelurakenteen ja prosessien kehittäminen 1.1 Päivätoiminta 1.2 Arjen aktivointi 1.3 Musiikkitoiminta 1.4 Vapaaehtoistyö 1.5 Perhehoito 2 Asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen 2.1 Seutuseniori 2.2 Asiakaslähtöisyys palveluiden tuottamisessa 3 Elinympäristön kehittäminen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi 4 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen 4.1 Päihde- ja mielenterveyskoulutus 4.2 Muu henkilöstölle Forssan seudulla tarjottu koulutus 5 Pysyvä vanhustyön kehittämisen rakenne 5.1 Koulutus- ja tutkimustyöryhmä 5.2 Asiantuntijaryhmät LIITE 4

5 POLKKA-HANKKEEN TAVOITTEET, ORGANISOITUMINEN JA TOTEUTUSTAPA Anne Tuominen Hankkeen tavoitteet POLKKA (Palvelujen, Osaamisen ja Laadun Kehittäminen Kanta-Hämeessä Asiakaslähtöisesti) -hanke oli yksi Kaste-rahoitteisen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE -hankkeen ( ) kuudesta osahankkeesta. Kaste-ohjelman tavoitteena oli, että kuntalaisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat sekä alueelliset erot vähentyvät. Tampereen kaupungin hallinnoima IKÄKASTE toteutettiin viiden maakunnan alueella Väli-Suomessa. Kuuden osahankkeen verkostoitumisen edistämiseksi niistä muodostettiin kehittämisryppäitä yhteisten kehittämisteemojen ympärille. Alueelliset, paikallisista tarpeista lähtevät osahankkeet nivoutuivat toisiinsa yhteisesti määriteltyjen viiden tavoitteen kautta. Yhteiset tavoitteet olivat: 1. Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen 2. Asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen 3. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja henkilöstön saatavuuden turvaaminen 4. Elinympäristön kehittäminen ikäihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi 5. Pysyvän vanhustyön kehittämisen rakenteen mallintaminen Kaste-ohjelman tavoitteet linjasivat myös POLKKA-hankkeen tavoitteita. POLKKA hyödynsi Kaste-ohjelmaan kirjattuja keinoja, joita olivat ongelmien ehkäisy ja varhainen puuttuminen, ehjien palvelukokonaisuuksien luominen ja henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistaminen. Polkka-hankkeen tavoitteet olivat: 1. Ikäihmisten palvelurakenne vastaa laatusuosituksia 2. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä ja ylläpitävä elinympäristö 3. Ikääntymispoliittinen ohjelmatyö kunnissa 4. Pysyvä vanhustenhuollon kehittämisrakenne Läpi hankkeen kulkevia elementtejä olivat osaaminen ja osaamisen kehittäminen, innovatiivisuus ja kehittämistyön tulosten hyödyntäminen, asiakas- ja asukaslähtöisyys ja ennaltaehkäisevä työ ja työote kaikessa toiminnassa. POLKKA-hankkeessa panostettiin ennaltaehkäisyyn, kuntoutukseen, viriketoimintaan ja sosiokulttuuriseen työhön. Asiakaslähtöisyys huomioitiin läpäisyperiaatteena kaikissa palveluissa ja pyrittiin aktiiviseen ja asiakasta osallistavaan toimintaan. Henkilöstön osaamista vahvistettiin ja pyrittiin monialaisempaan vanhustenhuoltoon. POLKKA-hankkeessa pyrittiin hyödyntämään Kanta-Hämeen alueella jo toteutettujen sosiaalialan kehittämishankkeiden kehittämistyötä ja laajentamaan seutujen osaamista koko maakuntaan. Ikäkasteen tavoitteisiin vastattiin POLKKA-hankkeen eri paikkakunnilla erilaisin kehittämistoimenpiteiden ja -painotuksin. Hanke tuki kuntien strategioista määriteltyjä keskeisiä kehittämisen alueita tuomalla niihin uudenlaista lisäarvoa, jota olisi ollut kunnan perustehtävän puitteissa haasteellista toteuttaa. Organisoituminen ja toteutustapa Kanta-Hämeen alueella POLKKA-hankkeen toiminta-aika oli Hankkeessa oli mukana 11 kuntaa: Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen ja Humppila. Hämeenlinnan kaupunki toimi hankkeen osahankehallinnoijana. POLKKA-hankkeen talousarvio oli kokonaisuudessaan euroa, josta hankkeen omaan käyttöön varat- 5

6 tiin euroa. Kuntien omarahoitusosuus oli 25 %. Hankkeen taloushallinto oli haasteellinen moniportaisuudessaan: Forssan ja Riihimäen kaupungit laskuttivat Hämeenlinnan kaupunkia hankkeesta syntyneistä kustannuksista, Hämeenlinnan kaupunki laskutti edelleen Tampereen kaupunkia, joka puolestaan teki varsinaisen maksatushakemuksen. POLKKA-hankkeessa toimi kolme työparia: kolme suunnittelijaa ja eripituisissa työsuhteissa kolme toiminnanohjaajaa. Työparit sijoittuivat 1) Hämeenlinnaan 2) Riihimäen seudulle sekä Hattulaan ja Janakkalaan sekä 3) Forssan seudulle. Työparit olivat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkien palveluksessa. Lisäksi hankkeessa toimi osa-aikainen projektipäällikkö. Hankehenkilöstössä oli vaihtuvuutta: projektipäällikkö, yksi suunnittelija ja kaksi toiminnanohjaajaa vaihtuivat hankkeen kuluessa. Hämeenlinnan suunnittelija vastasi viimeisenä hankevuonna osahankkeen sisällöllisestä johtamisesta. POLKKA-hankkeen organisaatioon kuuluivat ohjausryhmä, projektiryhmä, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä, alueelliset projektiryhmät sekä POLKKAtiimi. Organisoituminen koettiin osittain päällekkäisenä. Ohjausryhmän tehtävänä oli toimia hankkeen tukiryhmänä, ohjaajana ja myös valvojana; juridinen vastuu hankkeesta oli kuitenkin IKÄKASTE-hankkeen ohjausryhmällä. Ohjausryhmässä oli seudun kuntien edustus, asiantuntijaedustus terveydenhuollosta ja oppilaitoksista sekä yksityisten palvelutuottajien ja järjestöjen edustus. Ohjausryhmään kuuluivat myös STM:n edustaja, IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE -hankkeen hankejohtaja, POLKKA-hankkeen projektipäällikkö ja hankehenkilöstö. Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmään kutsuttiin hankkeen alussa koulutuksen ja tutkimuksen edustajia maakunnan alueelta aikaisempien hankkeiden aikana toteutuneen yhteistyön jatkamiseksi. Hankkeen edetessä yhteistyöryhmän vetovastuu siirtyi Sosiaalialan Osaamiskeskus Pikassokselle ryhmän toiminnan vakiintumisen mahdollistamiseksi. Projektiryhmä toimi hankkeen sisällöllisenä tukiryhmänä. Ryhmä koostui seudun kuntien edustajista ja hankehenkilöstöstä sekä hankkeen projektipäälliköstä ja hankejohtajasta. Projektiryhmä kokoontui säännöllisesti kuukausittain. Hankehenkilöstö koki projektiryhmän työskentelyn erittäin merkitykselliseksi hankkeen etenemiselle. Alueellisia projektiryhmiä muodostui ja kokoontui kunkin alueen omien tarpeiden mukaisesti. Hankehenkilöstö muodosti POLKKA-tiimin, jonka kokoontumisiin projektipäällikkö osallistui tarpeen mukaan. Hankehenkilöstö ja hankeorganisaatioon kuuluvien työryhmien jäsenet on esitelty liitteessä 1. 6

7 POLKKA-HANKE HÄMEENLINNAN SEUDULLA Tiina Autio Tässä raportissa kuvataan POLKKA-hankkeen kehittämistoiminta ja tulokset hankekunnittain IKÄKASTE-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Todellisuudessa yksittäiset kehittämistoimet toteuttivat samanaikaisesti useampaa tavoitetta, mutta tässä raportissa ne on sijoitettu keskeisimmän tavoitteen alle. Hämeenlinnan seudulla POLK- KA-hankkeen kehittämistoimet olivat seuraavat: Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen j TYÖSKENTELY PALVELURAKENNETYÖ- RYHMÄSSÄ, PALVELUOHJAUKSEN JA ASIAKASOH- JAUSYKSIKÖN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN, LYHYTAIKAISHOIDON KEHITTÄMINEN, OSALLIS- TUMINEN MYLLYMÄEN PALVELUKAMPUS-IDEAN KEHITTÄMISEEN, IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON KEHITTÄMINEN Asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen j ARJEN ELÄVÖITTÄMI- NEN, OMAISYHTEISTYÖ Henkilöstön osaamisen vahvistaminen j PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSKOULUTUS, MUU KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ KOULUTUS Elinympäristön kehittäminen ikäihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi j TALOYHTIÖTOIMINTA, JÄRJESTÖYHTEISTYÖ, MUIS- TIAPUVÄLINEVIIKKO Malli pysyvästä vanhustyön kehittämisen rakenteesta j KOULUTUS- JA TUTKIMUSRYH- MÄN TYÖSKENTELY, TILAAJA- JA TUOTTAJAMALLI, HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKKÖ 1 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen Kehittämistyöllä tavoiteltiin kuntiin ikäihmisten laatusuosituksen mukaista palvelurakennetta, tuettiin hankekuntia tässä muutostyössä sekä kokeiltiin uusia toimintatapoja ja palvelukonsepteja ikäihmisten palveluissa. Tavoitteeseen liittyen Hämeenlinnan seudulla tehtiin palvelurakennetyöryhmän toimeksiannosta aiheeseen liittyviä selvityksiä, kehitettiin ja lisättiin ikäihmisten palveluohjausta ja neuvontaa, kehitettiin lyhytaikaishoitoa arvioivaan ja kuntouttavaan suuntaan ja oltiin mukana perhehoidon kehittämistyössä. Hanke osallistui myös Myllymäen alueen Ikäihmisten palvelukampus -idean kehittämiseen. 1.1 Työskentely palvelurakennetyöryhmässä ja tehdyt selvitykset Tavoite Toiminnan tavoitteena oli olla mukana Hämeenlinnan ikäihmisten palveluiden kokonaissuunnittelussa ja tukea erilaisin toimin Hämeenlinnan kaupungin uuden tilaajatuottajaorganisaation laajamittaista muutosta. Tehtyjen selvitysten avulla oli mahdollista seurata muutosta ja nostaa esille tarvittavia kehittämisalueita. Toiminta Hämeenlinnan alueella osallistuttiin palvelurakennetyöryhmän työskentelyyn koko hankkeen ajan. Tänä aikana toteutettiin mm. hoitoisuusselvitykset vuosina 2009 ja 2010 ja kotona selviytymistä kartoittava kysely vuonna Palvelurakennetyöryhmän tavoite on Hämeenlinnan ikäihmisten palveluiden kokonaissuunnittelu ja palve- 7

8 lurakenteen muuttaminen vastaamaan laatusuositusta. POLKKA-hankkeen alkuvaiheessa kaupungin palvelurakenteessa oli tapahtunut suuri muutos: Terveyskeskuskuntayhtymän pitkäaikaispäätöksellä olleet asiakkaat on kotiutettu valmistuneisiin palveluasumisen yksiköihin. Ryhmä oli suunnittelemassa ja tukemassa muutosta. Palvelurakenteen muutokseen liittyi myös terveyskeskuksen muuttuvan roolin vahvistaminen. Arkityöhön liittyvä aktiivisen kuntoutuksen idea sekä nopean ja aktiivisen kotiuttamisen mahdollistaminen olivat osa palvelurakenteen ylläpitoa. POLKKA-hanke teki kotiuttamisen osalta yhteistyötä Terveyskeskusliikelaitoksen kanssa. Hämeenlinnan laitoshoidon yksiköissä tehtiin hankkeen aikana kaksi hoitoisuusselvitystä webropol-kyselynä. Selvitykset työstettiin tilaajan toimeenpanemana ja toteutettiin kaikissa hämeenlinnalaisten pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä (yksityiset ja kunnan yksiköt). Tavoitteena oli hoitoyksiköiden profilointi ja tulosten hyödyntäminen jatkossa tuotteistustyössä sekä asukkaitten asumismuotojen sopivuuden tarkastelu. Tavoitteena oli myös tuottaa työväline palvelurakennemuutoksen seurantaa varten. Vuoden 2009 kyselyssä analysoitiin noin 930 ja vuoden 2010 kyselyssä 970 asiakkaan tiedot. Selvityksistä julkaistiin eri tarkoituksiin useita raportteja ja vuonna 2011 tehtiin lisäksi raportti, jossa vertailtiin vuoden 2009 ja 2010 tuloksia niiltä osin kuin se oli mahdollista. Koska tavoitteena oli tarkastella palvelujen oikeaa kohdentumista, työstettiin vuoden 2010 selvityksestä myös raportti, jossa tuloksia tarkasteltiin RAVA-arvon ja MMSE-pistemäärän avulla määritetyissä toimintakykyryhmissä. POLKKA-hankkeessa toteutettiin myös keväällä ja kesällä 2011 webropol-kysely, jonka tavoitteena oli selvittää mm. kotihoidon ja asiakasohjausyksikön työntekijöiden näkemyksiä ikäihmisten kotona selviytymisestä ja pitkäaikaishoivaan siirtymiseen syistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 66 kotihoidon ja asiakasohjausyksikön työntekijää. Kyselyn tulokset analysoitiin ja tuloksia hyödynnettiin ja hyödynnetään tulevaisuudessa mm. palvelurakennetyöryhmän jatkotyöskentelyssä sekä muissa kaupungin työryhmissä. Kyselyssä tiedusteltiin mm. vastaajien näkemystä asioista, joihin pitäisi nykyistä enemmän puuttua ja vaikuttaa, jotta muistisairaat selviytyisivät kotona. Valmiista vastausvaihtoehdoista esille nousivat mm. turvattomuus, yksinäisyys, tilapäishoitopaikan puute, omaishoitajan jaksaminen, mielekkään tekemisen puute ja avunsaanti jokapäiväisistä toimista selviytymiseksi (ks. kuvio). Vastaajat kokivat myös, että he haluaisivat auttaa asiakkaitaan enemmän kuin kokevat olevan mahdollista. Muistisairaiden kotona pärjäämistä auttaa vastaajien mukaan mm. riittävä kotiapu, omaisten ja vapaaehtoisten panos ja ympäristön tuttuus ja turvallisuus. Oma työ nähtiin erittäin merkittävänä, mutta samalla koettiin siinä riittämättömyyttä. Mm. näiden asioiden jatkotyöstäminen on tarpeen. Esimerkiksi omaishoitajien jaksamisesta ja riittävistä kotiin saatavista apuvälineistä huolehtiminen ja kaikkien tahojen riittävä tiedottaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä. Lisäksi tarvitaan uusia näkökulmia kotihoidon työhön sekä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tukimuotojen koordinoitua hyödyntämistä. Näistä olisi tärkeä kehittää pysyviä käytäntöjä. POLKKA oli myös mukana työstämässä kotihoidon asiakkaiden seurannan tueksi VOISE (voinnin seuranta)-mittaria, joka pilotoitiin kesän ja loppusyksyn 2011 aikana. Tavoitteena oli kokeilla yksikertaista työvälinettä, jolla voitaisiin ajoissa reagoida asiakkaan toimintakyvyssä ja voinnissa tapahtuviin muutoksiin. Kokemukset mittarin toimivuudesta ja käyttökelpoisuudesta saadaan vasta hankkeen loputtua. 8

9 9

10 1.2 Palveluohjauksen ja asiakasohjausyksikön toimintamallin kehittäminen Tilaaja-tuottajamalliin liittyen oli tarpeellista kehittää koko kaupungin palveluohjauksen mallia. POLKKA oli mukana aloittamassa palveluohjauksen mallintamista ikäihmisten palveluiden osalta ja osallistui palveluohjauksen kehittämistyöryhmään ja asiakasohjauksen suunnittelutyöryhmään. Hämeenlinnan kaupungissa tehtyjen päätösten mukaan vuoden 2011 alusta aloitti asiakasohjausyksikkö ja palveluohjauksen kehittämisryhmästä muodostui asiakasohjausyksikön kehittämisryhmä. POLKKA oli mm. mukana määrittämässä, mihin palveluohjaus sijoittui tilaaja-tuottajamallissa ja kartoittamassa erilaisia palveluohjausmalleja ja kolmannen sektorin osuutta palveluohjauksessa. 1.3 Lyhytaikaishoidon kehittäminen POLKKA osallistui sekä säännöllisen että tilapäisen lyhytaikaishoidon tuotteistamiseen ja oli mukana omaisyhteistyön kehittämisessä Hoivatuulen lyhytaikaishoidon yksikössä. Lyhytaikaishoidon kehittymisessä nähtiin tärkeäksi ottaa omaiset mukaan hoivan kokonaisuuteen. Toiminnan kehittymistä tuettiin konkreettisten toimenpiteiden avulla mm. pitämällä työntekijöille omaisyhteistyön työpajoja. Lisäksi työstettiin toiminnan sisältöä ja merkitystä kuvaava esite, tiedote lyhytaikaishoitoon tuleville asiakkaille ja heidän omaisilleen sekä ohjeistus omaisyhteistyöstä uudelle työntekijälle. Hoivatuulessa pidettiin omaisten iltapäivä, jossa tavoitteena oli omaisten ajatusten kuuleminen lyhytaikaishoidon kehittämisessä sekä omaisten ja hoitohenkilökunnan yhteistyön vahvistamisessa. Yhteistyössä oli mukana Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry. 1.4 Osallistuminen Myllymäen palvelukampusidean kehittämiseen Hanke osallistui Myllymäen alueen Ikäihmisten palvelukampusidean kehittämistyöhön yhteistyössä hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikön, Sisälähetys ry:n, Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Tavastian kanssa. POLKKA osallistui palvelukampusideaa pohtineen työryhmän kokouksiin, joissa mm. kartoitettiin ja suunniteltiin eri hankkeiden osuutta alueen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Hankkeen toimesta tehtiin haastattelut kahdelle asukkaalle ja yhdelle omaishoitajalle toteutuneiden palveluiden ja palvelutarpeiden kartoittamiseksi. Haastattelujen tavoitteena oli kartoittaa alueella asuvien ikäihmisten toiveita ja ajatuksia arjen elämää helpottavista palveluista. 1.5 Ikäihmisten perhehoidon kehittäminen - kysely perhehoidosta Koko Kanta-Hämeen perhehoidon kehittämistyötä on tarkemmin kuvattu Riihimäen alueen osaraportissa luvussa 1.1. Kehittämistyön tueksi POLKKA-hanke teki keväällä 2011 omaishoitajille kyselyn perhehoidosta. Kyselyyn saatiin vastaukset yhteensä 266 omaishoitajalta, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta olivat omaishoidon tuen saajia. Pääosa (51 %) vastaajista oli Hämeenlinnan alueelta, naisia vastaajissa oli 68 % ja miehiä 32 %. Noin 77 % oli yli 66-vuotiaita ja puolisoaan hoiti noin 78 % vastaajista. Noin 70 % vastaajista ilmoitti hoidettavan läheisen iäksi yli 76 vuotta. Hoidon ja huolenpidon tarpeen pääasialliset syyt olivat vanhuuteen liittyvä fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen (40 %), pitkäaikainen fyysinen sairaus tai vamma (43 %) ja dementia/muistihäiriö (41 %). Hoidettavien läheisten hoi- 10

11 van ja huolenpidon tarve oli suuri, sillä yli 76 % vastaajista kertoi läheisensä tarvitsevan vähintään jatkuvasti melko paljon apua tai hoivaa. Kyselyssä tiedusteltiin myös vaihtoehtoja, joita vastaajat olivat käyttäneet vapaan saamiseksi hoitotyöstä ja perhehoitoon liittyvien eri vaihtoehtojen kiinnostavuutta. Erityisesti vastaajia tuntui kiinnostavan lyhytaikainen perhehoito tai vaihtoehto, jossa hoitaja tulee kotiin (ks. kuvio). 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 110% Pitkäaikainen perhehoito (hoidettava asuu pysyvästi perhehoitokodissa) 5,4% 7,8% 14,5% 72,3% Lyhytaikainen perhehoito (hoidettava on perhehoitokodissa lyhyitä jaksoja esim. omaishoitajien vapaan järjestämiseksi) 23,7% 19,4% 18,8% 38,2% Osapäiväinen perhehoito (hoidettava on perhehoitokodissa osan vuorokaudesta) 6,7% 13,5% 16% 63,8% Hoitaja tulee kotiinne 22,8% 17,5% 22,2% 37,6% erittäin kiinnostunut melko kiinnostunut vähän en lainkaan Eri palvelumuotojen kiinnostavuus läheisen hoidon järjestämiseksi (N=266) Pohdintaa, arviointia, johtopäätöksiä 11

12 Pohdintaa, arviointia, johtopäätöksiä Tehtyjen selvitysten tulosten hyödyntäminen koettiin hankkeessa tärkeäksi, mutta asia vaatii jatkotyöskentelyä ja konkreettisiin kehittämistoimiin ryhtymistä. Jatkotyöskentelystä vastaa kaupungin kehittämisyksikkö. Hoitoisuusselvityksiä hyödynnettiin eri yksiköissä ja seurattaessa palvelujen profiloitumista. Hoitoisuusselvitysten hyödyt palvelurakenteen seurannan välineenä tulevat esille tulevien vuosien kuluessa, mikäli tiedonkeruuta jatketaan nyt kehitetyllä lomakepohjalla. Jatkoselvityksistä vastaa palvelurakennetyöryhmä. Ikäihmisten palveluohjaustoiminta oli uutta ja tulevaisuudessa toimintaa tullaan edelleen kehittämään perustetun asiakasohjausyksikön toimesta. Mahdollisia kehittämisteemoja voivat olla mm. palveluohjausmallin ja palveluohjauksen perustehtävän täsmentäminen sekä palveluohjauksen suhde muihin toimijoihin, kuten kotihoitoon, vapaaehtoistyöhön ja järjestöihin. Selkeyttämistä vaatii lisäksi palveluohjauksen tehtävä erilaisissa asiakastilanteissa ja asiakkaiden erilaisissa palvelupoluissa. Perhehoidon kehittyminen Hämeenlinnan alueella vaatii vielä lisää kehittämistyötä. Omaishoitajien piirissä asiaan oli jo virinnyt kiinnostusta ja palvelumuodolle luotiin toimintamalli, mutta konkreettisia kokemuksia perhehoidosta ei syntynyt hankkeen aikana Hämeenlinnassa. Perhehoidon edelleen kehittämisestä vastaa perhehoidon maakunnallinen työryhmä, joka toimi aktiivisesti myös hankkeen aikana. Tuotokset ja lähteet Hämeenlinnalaisten asiakkaiden/potilaiden hoitoisuusselvitys asumispalveluissa ja pitkäaikaishoivassa vuonna 2009, N=930. Riitta Tuominen. Useita selvityksiä tehtiin eri työryhmien tarpeisiin. Hämeenlinnalaisten asiakkaiden ja potilaiden hoitoisuusselvitys asumispalveluissa ja pitkäaikaishoivassa vuonna 2010, N=970. Tiina Autio. Hämeenlinnalaisten asiakkaiden ja potilaiden hoitoisuusselvitys asumispalveluissa ja pitkäaikaishoivassa taulukkoraportti palvelumuodoittain ryhmiteltynä. Tiina Autio. Hämeenlinnalaisten asiakkaiden/potilaiden hoitoisuusselvitys asumispalveluissa ja pitkäaikaishoivassa selvityksen tulokset toimintakykyryhmittäin. Tiina Autio. Kysely kotihoidon ja asiakasohjausyksikön työntekijöille ikääntyvien kotona selviytymisestä vuonna 2011, N=66. Tiina Autio. Kysely perhehoidosta omaishoitajille Kanta-Hämeen alueella, N=266. Tiina Autio. 2 Asiakaslähtöisyyden ja ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen Tavoitteena oli lisätä ikääntyvän henkilön mahdollisuuksia osallistua itseään koskevan hoivan, hoidon sekä palvelujen suunnitteluun ja päätöksentekoon, tukea yhteistyötä omaisten ja läheisten kanssa, vahvistaa ikäihmisten sosiaalista turvallisuutta sekä luoda ikäihmisille mahdollisuuksia osallistua erilaisten yhteisöjen toimintaan. Hämeenlinnan alueella tavoitetta toteutettiin erityisesti pitkäaikaishoivan yksiköissä arjen elävöittämisen työmenetelmillä ja vahvistamalla omaisyhteistyötä. 12

13 2.1 Arjen elävöittäminen pitkäaikaishoivan yksiköissä Tavoite Arjen elävöittämisen tavoitteena hankkeessa oli ikäihmisen terveyden ja hyvinvoinnin sekä osallisuuden edistäminen. Arjen elävöittämisen päämäärät vanhusten hoito- ja hoivatyössä tiivistettiin seuraavasti: Vahvistaa voimavaralähtöistä näkökulmaa ja osaamista Saada asukkaan elämänhistoria ja voimavarat näkyviksi arjessa Edistää asukkaan hyvinvointia ja elämänlaatua Luoda edellytyksiä asukkaan mielekkäälle toiminnalle ja osallisuudelle Toiminta Arjen elävöittämiseen liittyvää työotetta toteutettiin yhteistyössä Hämeenlinnan vanhainkotiyksiköiden henkilöstön kanssa. Lähtökohtana oli asukkaan voimavarojen etsiminen, löytäminen ja esille nostaminen yhteistyössä työntekijän, asukkaan ja hänen omaistensa kanssa. Työotetta kehitettiin hankkeen henkilöstölle järjestetyissä työpajoissa ja siitä muodostui toimintamalli, joka koostui seitsemästä osa-alueesta: 1. Työpaja työntekijöille teemana Voimavaroja etsimässä 2. Syventävä työpaja työntekijöille 3. Arjen elävöittämisen yhdyshenkilöt, koulutus ja verkoston luominen 4. Omaisten illat 5. Miniseminaarit työntekijöille 6. Vapaaehtoistoiminta ja järjestöyhteistyö, yhteistyötahojen kartoittaminen 7. Seuranta ja arviointi, asukkaan, omaisen ja omahoitajan toimesta Työpajoissa edettiin voimavarakartoitusten ja arjen elävöittämisen toimintasuunnitelmien kautta arjen voimavarapuun työstämiseen. Omaiset osallistuivat kehittämistyöhön omaisten iltojen kautta. Työntekijöille järjestettiin teemaan liittyvää koulutusta Hankkeen loppuun mennessä arjen elävöittämisen kehittämisteema oli toteutettu kaikissa seitsemässä vanhainkodissa ja yhdessä palveluasumisyksikössä. Kehittämisteeman eteenpäinviemiseksi luotiin vanhainkotien yhdyshenkilöverkosto (17 henkilöä) ja siihen valittiin yksi esimies ja kaksi työntekijää. Arjen elävöittämisen toimintamallin edelleen kehittäminen jatkuu koulutettujen yhdyshenkilöiden kautta. Palveluasumisyksikön kehittämistoiminnassa oli mukana myös Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja opiskelijoita, jotka laativat muistisairaan omaisille oman kansion. Pohdintaa, arviointia, johtopäätöksiä Arjen elävöittäminen pitkäaikaishoivan yksiköissä on muuttanut hoitokulttuuria siten, että ongelmalähtöisestä ajattelusta on siirrytty yhä enemmän voimavaralähtöiseen ajatteluun. Arjessa huomioidaan enemmän elämänkaareen, elämänlaatuun ja ikääntyvän henkilön voimavaroihin liittyvät tekijät. Teeman ylläpitämisen varmistamiseksi yksiköihin on valittu yhdyshenkilöt ja heidän tulevalla toiminnallaan on erityisen suuri merkitys tärkeän asian säilymiselle elävänä hoivayksiköiden arjessa. Tuotokset ja lähteet Laakso Taina. Elämä on arjen hetkissä arjen elävöittämisen toimintamalli pitkäaikaishoivan yksiköissä. Kanta-Hämeen POLKKA-hanke

14 Opas liitteineen on tulostettavissa fi -sivuilta. Voimavarapuu (mies- ja naisversiot) -juliste. Julisteet ovat tulostettavissa Autio Tiina. Dialogisuus ja kohtaamisen taito asiakaspalvelutyössä, artikkeli teoksessa Arjessa mukana pohdintoja asiakaslähtöisyydestä. Hämeenlinnan kaupunki, Myös verkkojulkaisuna Lehtikirjoituksia mm. Viikkouutisissa ja Hämeen Sanomissa. 2.2 Omaisyhteistyö Tavoite Omaisyhteistyön tavoitteena oli ohjata eri tahot ammatillisesti kehittämään ja vahvistamaan yhteistyötä omaisten kanssa. Sen kautta pyrittiin lisäämään ja selkeyttämään omaisten roolia hoidon ja hoivan kokonaisuudessa. Lopputavoitteena oli parantaa hoidon ja hoivan laatua Toiminta pitkäaikaishoivan ja lyhytaikaishoivan yksiköissä Omaisyhteistyön kehittämistä toteutettiin hankkeessa yhteistyössä Omaisena edelleen ry:n Oras-projektin kanssa. Työ aloitettiin vanhainkotien pitkäaikaishoivan sekä lyhytaikaishoivan osalta pilotoiden. Kehittäminen tapahtui mm. yksikkökohtaisissa työpajoissa ja kehittämistyön tuloksena muodostui toimintamalli, joka sisälsi seuraavat osa-alueet: 1. osa-alue: Ammattihenkilöstölle suunnatut työpajat omassa työyhteisössä 2. osa-alue: Omaisille järjestetyt tilaisuudet 3. osa-alue: Yhteiset tilaisuudet työntekijöille ja omaisille 4. osa-alue: Omaisille suunnattu vertaisryhmä 5. osa-alue: Omaisyhdyshenkilöt, koulutus ja verkoston luominen 6. osa-alue: Miniseminaarit työntekijöille 7. osa-alue: Järjestöyhteistyö ja vapaaehtoistoimijat Omaisyhteistyön työpajat toteutettiin hankeen loppuun mennessä seitsemässä vanhainkodissa ja yhdessä asumispalveluyksikössä. Kehittämistyön tukemiseksi työntekijöille tarjottiin koulutusta mm. perhelähtöisestä vanhustyöstä. Työpajoissa lähdettiin yksiköittäin työstämään erilaisia konkreettisia kehittämispolkuja, joiden tuloksena tuotettiin mm. omaisyhteistyön käsikirja ja ohjeistus uudelle työntekijälle sekä järjestettiin omaisten iltoja ja kehitettiin omahoitajuutta. Omaisyhteistyön edelleen kehittäminen siirtyi pitkäaikaishoivan omaksi kehittämisteemaksi, jonka eteenpäin viemiseksi luotiin ja koulutettiin vanhainkotien omaisyhdyshenkilöverkosto (23 henkilöä). Yksi esimies ja palveluvastaava vievät jatkossa kehittämistoimintaa eteenpäin yhdyshenkilöverkoston kautta Toiminta koti- ja asumispalveluissa Jatkona pitkäaikaishoivan omaisyhteistyölle hankkeen viimeisenä vuonna käynnistettiin koti- ja asumispalveluissa omaisyhteistyön ja hoito- ja palvelusuunnitelman työpajat. Omaisyhteistyön työpajat toteutettiin keskustan ja itäisen kotihoidon alueella sekä neljässä asumispalveluyksikössä. Kehittämistyön tarkoituksena oli selkeyttää hoito- ja palvelusuunnitelmaa ja siihen liittyvää omaisyhteistyötä. Työpajoissa käsiteltiin mm. hoito- ja palvelusuunnitelman merkityksiä ja prosessinomaisuutta sekä omaisen roolia palvelusuunnitelman tekemisen eri vaiheissa. 14

15 Kotihoidon voimavarakartoitukseen liittyvää ohjeistusta selkeytettiin tätä varten perustetussa työryhmässä. Lisäksi työstettiin ikäihmisille/heidän läheisilleen kaavake hoito- ja palvelusuunnitelmaan valmistautumista varten ja tehtiin työntekijöille ohjeistus hoito- ja palvelusuunnitelmaan liittyvästä prosessista. Työskentelyn lopuksi järjestettiin yhteistyössä kotihoidon palvelutuottajan kanssa kolme samansisältöistä seminaaria koko kotihoidon henkilöstölle hoito- ja palvelusuunnitelmaan liittyvän sähköisen kirjaamisen ja prosessien selkeyttämiseksi. Kotihoidon omaisille järjestettiin kaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan liittyvää omaisten iltaa. Pohdintaa, arviointia, johtopäätöksiä Omaisyhteistyötä kehitettäessä on tärkeää motivoida kaikki osapuolet luottamukselliseen yhteistyöhön. Tämä vaatii aikaa ja sitä että asia nähdään hoivayksikössä merkityksellisenä. Lisäksi tarvitaan tilaisuuksia, joissa omaisia kohdataan ja heidän kanssaan voidaan keskustella. Omaisyhteistyön edistäminen vaatii myös ammattitaitoa ja rohkeutta tarttua hetkeen ja eteen tuleviin asioihin. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan liittyvässä kehittämistyössä nähtiin tärkeäksi lisätä ja vahvistaa omaisten osallistumista hoito- ja palvelusuunnitelman tekemiseen ja hoivan kokonaisuuden suunnittelemiseen. Voimavaralähtöisyyden ja elämänkaaren tuntemuksen lisääminen kotihoidon työhön mahdollistaa laaja-alaisen asiakkaan tukemisen ja hänen omasta elämästä ja lähipiiristä lähtevien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Asioiden ottaminen mukaan jo käytössä oleviin tai käyttöön otettaviin sähköisiin kirjaamismenetelmiin, parantaa asioiden näkyvyyttä ja yhtenäistää käytäntöjä. Tuotokset ja lähteet Kotiranta Tuija ja Laakso Taina. Kohti luottamuksellista yhteistyötä omaisyhteistyön toimintamalli vanhuspalvelussa. Omaisena edelleen ry, Oras-projekti ja Kanta-Hämeen POLKKA-hanke Opas liitteineen on tulostettavissa -sivuilta. Omaisyhteistyön toimintamalli tulee kuvatuksi myös Innokylän sivuille. hyvakaytanto/kuvaus/?practiceid=32688cb b97-a ee552b42f. Heinänen Tuula. Avoimuus luottamus yhteistyö. Avaimia omaisten ja henkilökunnan vuorovaikutukseen Uppsalankaaressa. Kanta-Hämeen POLKKA-hanke Opas on tulostettavissa -sivuilta. Kotihoidon voimavarakartoituksen ohjeistus Efficassa ja kirjallisena lomakkeena. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan valmistautuminen ikäihmisille/läheisille kaavake. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan liittyvä ohjeistus kotihoidon työntekijälle. Lehtikirjoituksia mm. Hämeen Sanomissa ja Vanhustyö-lehdessä 15

16 3 Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Tavoitteena oli mm. ammattihenkilöstön osaamisen vahvistaminen ja ennalta ehkäisevien työmenetelmien käyttöönotto. Hämeenlinnan seudulla hanke järjesti yhteistyössä Välittäjä hankkeen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa päihde- ja mielenterveyskoulutusta kotihoidon henkilöstölle koko Kanta-Hämeen alueella. Hanke toteutti myös tilaaja-tuottaja-malliin siirtymiseen liittyvää muutosta tukevaa valmennusta ja koulutusta mm. koti- ja asumispalveluyksiköiden työntekijöille. Lisäksi kaikkiin hankkeessa eteenpäin vietyihin kehittämistoimiin, kuten arjen elävöittämiseen, omaisyhteistyön kehittämiseen sekä järjestöyhteistyön ja vapaaehtoistyön kehittämiseen on luontevasti limittynyt koulutustoimintaa, jota on kuvattu tarkemmin kyseisen kehittämisteeman yhteydessä. 3.1 Päihde- ja mielenterveyskoulutus kotihoidon henkilöstölle Hämeen ammattikorkeakoulun toteuttama koulutus alkoi kesällä 2010 henkilöstölle toteutetulla osaamiskartoituksella, jonka avulla selvitettiin kuntien kotihoidon henkilöstön sen hetkistä tietämystä ikäihmisten päihteiden käyttöön ja mielenterveysosaamiseen liittyen. Vastanneiden määrä oli koko Kanta-Hämeen alueella 247 henkilöä. Kartoituksen mukaan henkilöstöllä koki tarvitsevan lisäkoulutusta päihde- ja mielenterveysosaamisesta ja mm. asiakkaan kohtaamisesta. Kartoituksen tulosten perusteella järjestettiin teemoitetut seminaarit henkilöstölle koko Polkan alueella. Koulutuspaketti päättyi keväällä 2011 järjestettyihin kehittämisryhmien pienryhmäkoulutuksiin (4 koulutuskertaa / ryhmä). Hämeenlinnassa neljään pienryhmään osallistui yhteensä 47 henkilöä keskustan kotihoidon, Ydin-Hämeen kotihoidon ja läntisen kotihoidon alueelta. 3.2 Muuta hankkeeseen sisältynyttä koulutusta Hanke järjesti palveluorganisaation muutosta tukevaa koulutusta mm. pitämällä hankkeen alkuvaiheessa tuotteistamiskoulutuspäivän seudun vanhustenhuollon esimiehille sekä osallistumalla tätä tukevaan muutosprosessiin. Prosessissa määriteltiin asiakkuutta, eri palvelutuotteiden rajapintoja sekä avattiin sisältökysymyksiä. Kehittäminen linkittyi olennaisesti tilaaja-tuottajamallin sisäistämiseen. Hankkeen aikana mm. Hauhon vanhainkoti lakkautettiin ja asukkaat sekä henkilöstö muuttivat uusiin palveluasumisen yksikön tiloihin. POLKKA-hanke oli mukana tukemassa esimiestyötä sekä henkilöstöä mm. järjestämällä neljä voimavarojen etsimiseen liittyvää työpajaa työntekijöille. POLKKA järjesti myös omaisten illan. Kotihoidon koulutus sisälsi useita elementtejä ja sen tavoitteena oli tukea kotihoidon mm. tiimeihin kohdistunutta muutosprosessia. Kotihoidon ja palvelukotien sairaanhoitajille ja tiiminvetäjille järjestettiin tiimien toimivuutta vahvistavaa koulutusta. Kotihoidon henkilöstölle toteutetussa koulutuksessa kerrottiin järjestöjen merkityksestä kotihoidon tukena. Tavoitteena oli lisätä työntekijöiden osaamista palvelujen eri tuottajista, tietoa yhdistysten toiminnasta ja mahdollisuuksista tukea ikääntyviä asiakkaita. Myös koti- ja asumispalveluiden esimiehille järjestettiin koulutusta, jonka tarkoitus oli tukea ja vahvistaa esimiesten johtamistyötä. Kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden tiimivalmennus siirtyi hankkeen lopussa koti- ja asumispalveluiden omaksi kehittämisalueeksi. 16

17 Omaisyhteistyön kehittämiseen liittyvää koulutusta toteutettiin yhteistyössä Omaisena edelleen ry:n Oras-projektin kanssa. Kehittäminen tapahtui mm. yksikkökohtaisissa työpajoissa. Tavoitteena oli edistää omaisten ja hoitohenkilökunnan välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä valmentaa kohtaamaan hoivakotiin siirtymiseen liittyvää muutos- ja siirtymävaihetta läpikäyviä asukkaita ja heidän omaisiaan. Hoito- ja palvelusuunnitelman selkeyttämistä ja tähän liittyvää omaisyhteistyötä varten järjestettiin koulutusta kotihoidon ja asumispalveluyksiköiden työntekijöille. Koulutus tapahtui työpajoissa ja seminaareissa. Työpajat ja seminaarit toteutettiin hankkeen viimeisenä vuonna ja niissä käsiteltiin mm. hoito- ja palvelusuunnitelman merkityksiä ja prosessinomaisuutta, voimavaralähtöistä lähestymistapaa, omaisen roolia hoito- ja palvelusuunnitelman tekemisen eri vaiheissa ja kirjaamisen käytäntöjä. Lisäksi järjestettiin kotihoidon omaisille kaksi omaisteniltaa, joissa käytiin läpi samoja teemoja. Hankkeen viimeisenä vuonna kotihoidon fysioterapeuteille ja asumispalveluyksiköille järjestettiin koulutus kuntoutumisen edistämisestä vanhustyössä. Lisäksi viimeisenä hankesyksynä oltiin yhteistyössä toteuttamassa laajan suosion saanutta Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen starttiseminaaria. 4 Elinympäristön kehittäminen ikäihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi Tavoitteena oli, että ikäihmisten asuin- ja elinympäristön kehittämisessä otetaan huomioon esteettömyys ja virikkeellisyys, hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa sekä kehitetään uusia toimintamalleja, joiden avulla edistetään kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Hämeenlinnan seudulla tavoitetta toteutettiin taloyhtiötoimintaa mallintamalla ja kehittämällä sekä kehittämällä järjestöyhteistyötä ja vapaaehtoistyötä. Lisäksi järjestettiin muistiapuvälineviikko. 4.1 Taloyhtiötoiminnan mallintaminen ja kehittäminen Tavoite Toiminnan tavoitteena oli innovatiivisen ja asukaslähtöisen Katisten mallin soveltaminen, kehittäminen ja levittäminen muihin taloyhtiöihin. Katisten malli tarkoitti Hämeenlinnan Katisten alueen asukasyhdistyksen toimintaa, jonka päämääräksi oli kirjoitettu: Jokaisella talossa asuvalla on mahdollisuus asua omassa kodissaan, tutussa ja turvallisessa ympäristössä, ystävien ja tuttavien ympäröimänä mahdollisimman terveenä ja toimintakykyisenä niin pitkään kuin se on mahdollista. Toiminnan tavoitteiksi Katisten mallissa oli asetettu: Taloyhtiön omaehtoinen senioritoiminta ja sen kehittäminen ajatuksena asukkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen, syrjäytymisen ehkäisy, turvallisuuden tunteen lisääminen ja vastuun ottaminen itsestä ja lähimmäisestä. Nämä asetetut tavoitteet koettiin realistisiksi ja sellaisiksi, johon yhteisössä voidaan omaehtoisella toiminnalla vaikuttaa. Toiminta POLKKA-hankkeessa taloyhtiöiden omaehtoisen toiminnan mallintaminen eli toiminnan käsikirjoituksen tekeminen aloitettiin kuvaamalla Katisten alueen asukasyhdistyksen erilaisia toimintaryhmiä kuten liikuntatoimintaa ja turinatupaa. Mallintamisen kautta haluttiin tarjota muille taloyhtiöille apua asukastoiminnan kehittämiseksi ja erilaisten ryhmien käynnistämiseksi. Katisten mallia 17

18 kaikkine toimintoineen pidettiin hyvänä esimerkkinä yhteisöllisestä ja omaehtoisesta toiminnasta. Toiminta käynnistettiin infotilaisuuksilla, joiden tuloksena taloyhtiössä päädyttiin keskittymään omaehtoisen liikuntatoiminnan kehittämiseen. Kohderyhmäksi määriteltiin tavallisten taloyhtiöiden ikäihmiset, erityisesti sellaiset, joiden toimintakyky oli heikentynyt tai heikentymässä. Tavoitteena oli taloyhtiöiden ikäihmisten saaminen liikunnan pariin ja luoda tavallisiin taloyhtiöihin pysyvää ja säännöllistä liikuntatoimintaa. Liikunnan vertaisohjaajakoulutuksia toteutettiin yhteistyössä Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n kanssa. Taloyhtiöiden koulutetuille vertaisohjaajille järjestettiin säännöllisiä tapaamisia ja lisäkoulutuksia, joissa käsiteltiin mm. vertaisohjaamiseen ja taloyhtiöiden omaehtoiseen toimintaan liittyviä aiheita. ja tasapainoharjoittelu) -ryhmä kaupungin ikäihmisten kuntosalille. VoiTas ryhmään otettiin kerralla 5 8 kuntoilijaa omaishoitajineen ja se kokoontui 2 kertaa viikossa noin kahden kuukauden ajan. Kuljetus kunto salille tapahtui tilataksilla ja matkustuskustannukset jaettiin osallistujien kesken. Kuntosalitoiminnan vaikuttavuutta pohdittaessa, voidaan tarkastella oheista kuviota, johon on koottu 41 ikäihmisen testitulokset kaupungin järjestämistä ikäihmisten kuntosaliryhmistä. Ryhmäläiset koostuivat pääosin Hämeenlinnan kotihoidon asiakkaista, mutta osa oli tullut myös palveluohjauksen kautta. Kaikkia ryhmäläisiä yhdisti se, että heillä oli todettu toimintakyvyn alenemista. Taulukko osoittaa selvästi sen, että ikäihmisten testitulokset ja lihasvoima paranivat tarkasteluajanjaksolla. Koska taloyhtiöiden omaehtoinen liikuntatoiminta tukee ikäihmisten kotona asumista, tehtiin yhteistyötä ikäihmisten koti- ja asumispalveluiden fysioterapeuttien kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n erityisliikunnanohjaajan kanssa. Fyysisen toimintakykymittauksen jälkeen toimintakyvyltään heikoimmille taloyhtiöiden asukkaille perustettiin oma VoiTas (Voima- Taulukkoon on koottu 41 ikäihmisen testitulokset kaupungin järjestämistä ikäihmisten kuntosaliryhmistä. 18

19 Kuntosaliasiakkaiden alku- ja lopputestien keskiarvot (N=41), keski-ikä 82 v, 28 naista ja 13 miestä Berg alku (MAX 56) 42,9 Berg uusinta (MAX 56) 47,6 5x tuoliltanousu alku (s) 20,3 5x tuoliltanousu uusinta (s) 15,8 Kävelytesti alku (s) Kävelytesti uusinta (s) 10,9 11,9 Jalkaprässi_alku (kg) 18,5 Jalkaprässi_korkein (kg) 36,4 Lähennys_alku (kg) 22,2 Lähennys_loppu (kg) 40,6 Loitonnus_alku (kg) 19,1 Loitonnus_loppu (kg) 36,4 19

20 Seitsemän taloyhtiötä oli mukana toiminnassa hankkeen loppuun mennessä. Taloyhtiöiden koulutetut liikunnan vertaisohjaajat ohjasivat edelleen liikuntaryhmiä taloyhtiön kerhotiloissa kerran viikossa. Käytännössä toiminta oli tuolijumppaa, lihas- ja tasapainoharjoittelua, liikuntaa musiikin ja leikin muodossa, sauvakävelyä ja lenkkeilyä yhdessä jne. Toimintamuoto suunniteltiin aina yhdessä talon asukkaiden kanssa. Muutamassa taloyhtiössä syntyi myös omia kuntosaliryhmiä VoiTas -ryhmien lisäksi. Nämä ryhmät hakeutuivat taloyhtiön lähellä sijaitsevaan yksityiseen kuntosaliin asiakkaiksi saaden sitä kautta yksilöllistä ohjausta voima- ja tasapainoharjoitteluun. Omaehtoisen toiminnan vaikuttavuutta kuvaavat hyvin mm. seuraavien taloyhtiön asukkaiden ajatukset: Toisten asukkaiden tunteminen lisää turvallisuutta. Jos tarvitsee apua, niin sitä uskaltaa kysyä naapurilta. Yhdessä toimiminen on luonut meille turvallisen ja tutun yhteisön. Kanta-Hämeen POLKKA-hanke päättyi lokakuussa 2011, jonka jälkeen taloyhtiöiden omaehtoisen toiminnan kehittäminen ja koordinointi liikunnan osalta jatkuu Hämeenlinnassa Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen ohjelmatyön ( ) ja vapaaehtoiskeskus Pysäkin kautta. Jatkossa vapaaehtoiskeskus Pysäkille laaditaan liikunnan vertaisohjaajista rekisteri ja heitä tuetaan säännöllisesti jatkokouluttamalla ja järjestämällä erilaisia seminaareja. 4.2 Järjestöyhteistyön ja vapaaehtoistyön kehittäminen Tavoite Toiminnan tavoitteena oli ikäihmisten osallisuuden lisääminen kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisäämällä. Toiminta Hanke koordinoi yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin kanssa kartoittamalla toimintakentän ja verkostoitumalla. Hankkeen kuluessa järjestettiin vapaaehtoisille koulutusta Lammilla, Kalvolassa, Rangossa ja Hauholla yhteistyössä mm. seurakunnan, SPR:n, Hämeenlinnan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ja Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen kanssa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä tavoitteena oli luoda uusia toimintamalleja vapaaehtoiskoulutuksen järjestämiseen ja itse vapaaehtoistoimintaan. Järjestöyhteistyötä kehitettiin Rengossa järjestämällä järjestöjen yhteinen ideariihi, minkä pohjalta perustettiin järjestö- ja vapaaehtoistyöryhmä viemään kehittämistyötä eteenpäin. Toiminnan koordinoinnin tueksi tehtiin yhteinen toimintakalenteri, jota päivitetään 3 kk välein. Pitkäaikaishoivan arjen elävöittämisen yhdyshenkilöiden ja vapaaehtoistoiminnasta vastaavien tahojen työntekijät (seurakunta) yhteistyötä on tiivistetty Hauholla ja Kalvolassa. 20

21 Hankkeen kautta on myös järjestetty monenlaista koulutusta vapaaehtoistoimijoille. Jatkossa toiminnan kehittäminen jatkuu järjestöyhteistyön ja Voimaa vanhuuteen -ohjelmatyön rinnalla. 4.3 Muistiapuvälineviikko Tavoite Tavoitteena oli lisätä laajalti tietoisuutta muistiapuvälineistä ja niiden mahdollisuuksista tukea ikäihmisten kotona asumista sekä ennaltaehkäistä muistisairauksista johtuvia ongelmia. Toiminta Yhteistyössä Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n kanssa järjestettiin keväällä 2011 muistiapuvälineviikko, jonka aikana muistiapuvälineiden edustajat esittelivät toimintaansa ja asiantuntijat pitivät aiheeseen liittyviä tietoiskuja. Lisäksi yrittäjät esittelivät muistiin liittyviä tietoteknisiä sovelluksia erityisesti ammattilaisille. Pohdintaa, arviointia, johtopäätöksiä Taloyhtiön omaehtoisen toiminnan kehittäminen tuo hyvin esille sen, kuinka todelliset asiakaslähtöiset toimintamallit kasvavat, kehittyvät ja juurtuvat toimintaympäristöönsä parhaiten asukkaiden oman osallistumisen kautta. Toimintaa suunniteltaessa on tärkeintä kuulla asukkaiden ajatuksia toiminnan kehittämisestä. POLKKA-hankkeessa taloyhtiöiden asukkaat valitsivat liikunnan omaehtoisen toiminnan kehittämisen kohteeksi. Kuitenkin kaikissa taloyhtiöissä on selvästi ollut nähtävissä, että liikuntatoiminnan aloittaminen on lisännyt yhteisöllisyyttä, sosiaalisuutta, turvallisuutta ja sitä kautta asukkaiden hyvinvointia. Yhteisen toiminnan kautta moni ikäihminen on löytänyt elämäänsä uusia ystäviä, aloittanut uuden liikuntaharrastuksen ja tuntenut olonsa turvallisemmaksi. Taloyhtiötoiminta ja järjestöyhteistyö tuovat esille sen, että omaehtoinen toiminta mahdollistaa parhaimmillaan ikäihmisille mahdollisuuden kehittää itseensä kohdistuvia palveluja, suunnitella niiden toteutusta, arvioida tarvittavia voimavaroja ja asettaa laatutavoitteita. Muistiapuvälineviikosta suunniteltiin jokavuotista tapahtumaa ja muistin apuvälineistä pysyvää näyttelyä kunnan toimitiloihin. Apuvälineala kehittyy nopeasti ja on erityisen tärkeää, että sekä kunnan asukkailla että palveluja tarjoavilla työntekijöillä on ajankohtaista tietoa apuvälineiden mahdollisuuksista helpottaa ikäihmisten arkea. Yhteiskunnan palveluresurssien rajallisuus tekee mm. järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä välttämätöntä. Kehittämistyö vaatii kuitenkin aikaa ja luottamuksen rakentamista. Toimintaa tarvitsee myös suunnitella ja koordinoida hyvin, jotta kunkin toimijan erityisosaaminen tulee mahdollisimman hyvin huomioiduksi ja otetuksi käyttöön. Tehtävä ei kuitenkaan ole mahdoton, kun yhteiseksi tavoitteeksi osataan asettaa ikäihmisen ja hänen läheistensä arjen ja hyvän elämän paras mahdollinen tukeminen. 21

22 Tuotokset ja lähteet: Laakso Taina ja Tuomisto Marjatta. Taloyhtiöiden omaehtoinen toiminta - Katisten malli ja sen soveltaminen muualle. Kanta-Hämeen POLKKA-hanke ja Katisten alueen asukasyhdistys ry. Kolumni Vanhustyölehdessä 2011 taloyhtiötoiminnasta Vihkonen kotihoidon henkilökunnalle yhdistysten tarjoamasta toiminnasta yhteystietoineen. Muovitaskullinen alusta järjestöjen toimintakalenterille Lehtikirjoituksia Hämeen Sanomissa, kaupungin omassa Arjessa mukana -lehdessä ja Viikkouutisissa. 5 Pysyvä vanhustenhuollon kehittämistyön rakenne hankkeen aikana Sosiaali-alan Osaamiskeskus Pikassoksen koordinoima koulutus- ja tutkimustyöryhmä, jossa kokeiltiin erilaisia lähestymistapoja pyrkimyksenä muodostaa pysyvä yrityksiä, oppilaitoksia ja kuntia yhdistävä työryhmä. Työryhmän työpajoissa on käyty läpi ikäihmisten palvelujen kehittämisen historiaa seudulla sekä välitetty tietoa kuntien ja oppilaitosten kehittämistyöstä. Työryhmä kokosi myös ajankohtaisia opinnäytetöiden aiheita oppilaitoksia varten. Syksyllä 2011 käynnistettiin ns. tutkijatapaamiset, joiden tavoitteena oli välittää syvällisempää tietoa tietystä tutkimusteemasta. Työryhmä jatkaa kokoontumisiaan myös hankkeen jälkeen. Hämeenlinnassa kehittämistyölle on syntynyt pysyvä rakenne, joka perustuu tilaaja-tuottaja-kehittäminen -kolmikantaan. Kaupungissa toimii erillinen kehittämisyksikkö, jonka kautta kehittämisen ajankohtaiset työmenetelmät ja teemat tulevat esille. Tavoitteena oli saada Kanta-Hämeeseen kehittämistyön rakenne, jonka avulla kunnat sekä tutkimus- ja oppilaitokset pystyvät toteuttamaan tiivistä yhteistyötä ja tuottamaan tuoretta, vertailukelpoista tietoa vanhustenhuollosta ja palveluista sekä samalla vahvistaa hyvien tulosten levittämistä ja juurruttamista. Kanta-Hämeessä toimi 22

23 POLKKA-HANKE RIIHIMÄEN SEUDULLA, HATTULASSA JA JANAKKALASSA Minna Heikkilä 1 Palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen Ikäihmisten laatusuositusten mukainen palvelurakenne ja sen edellyttämät muutokset palveluprosesseissa ja uusien toimintamuotojen innovointi 1.1 Ikäihmisten perhehoito Tavoite Vanhusten perhehoidon tuominen Kanta-Hämeen kuntien vanhustenhuollon palveluvalikkoon. Toiminnan sisältö ja arviointi Kanta-Hämeen POLKKA-hankkeen yhteisenä tavoitteena oli tuoda vanhusten perhehoito Kanta-Hämeen kuntien vanhustenhuollon palveluvalikkoon. Perhehoitoa haluttiin kehittää erityisesti lyhytaikaishoitoa ja omaishoitoa tukevaksi. Hanke on ollut rakentamassa yhdessä Perhehoitoliiton kanssa perhehoitajien rekrytointia ja valmennusta varten työskentelymallia, jota Perhehoitoliitto ry on hyödyntänyt valtakunnallisen valmennusmallin suunnittelussa. Hankkeessa on käynnistetty maakunnallinen ikäihmisten perhehoidon kehittämisen työryhmä, joka on kokoontunut 9 kertaa hankkeen aikana. Ryhmä koostuu kuntien edustajista, jotka vastaavat ikäihmisten perhehoidosta oman kunnan alueella. Heille järjestettiin syksyllä 2009 koulutusiltapäivä ikäihmisten perhehoidosta. Ryhmä jatkaa työskentelyään hankkeen jälkeen vastaten mm. uusien perhehoitajien rekrytoinnista ja valmennuksen järjestämisestä. Hankkeessa on järjestetty useita rekrytointitilaisuuksia sekä ikäihmisten perhehoitajien valmennuskurssit keväällä 2010 Riihimäellä ja keväällä 2011 Hämeenlinnassa. Valmennukseen sisältyi 6 kokoontumiskertaa, kotikäynnit valmennettavan luona sekä arviointikeskustelut jokaisen valmennettavan kanssa. Hankkeessa valmennettiin yhteensä 25 ikäihmisten perhehoitajaa. Tuotokset Ikäihmisten perhehoidon käynnistämisprosessista Kanta-Hämeessä on tehty toimintamallikuvaus, joka on kirjattu THL:n Hyvät käytännöt sivustolle ( Lisäksi ikäihmisten perhehoidosta on tehty samaiselle sivustolle Ikäihmisten perhehoidon kokonaisprosessikuvaus yhteistyössä Perhehoitoliiton ja Vanhuskaste -hankkeen kanssa. Hankkeen aikana valmistui ikäihmisten perhehoidon kehittämisestä Kanta-Hämeessä kirjallinen, painettu toimintamalliopas PERHEHOITO HYVÄ TUKI OMAISHOITAJILLE Lyhytaikaisen perhehoidon käynnistäminen. Kanta-Hämeen kaikissa kunnissa tehtiin keväällä 2011 kysely omaishoidon tukea saaville omaishoitajille heidän kiinnostuksestaan perhehoitoa kohtaan. Kyselyn tulosten mukaan perhehoidon eri vaihtoehdoista oltiin melko tai erittäin kiinnostuneita. Perhehoito tuntuu olevan kuitenkin vielä vieras palvelumuoto ikäihmisille. Myös kuntatoimijoille tehtiin kysely, jossa kartoitettiin kuntien tämän hetkistä tilannetta ikäihmisten perhehoidon suhteen. Kysely pohjautui Forssan seudulla tehtävään opinnäytetyöhön, jossa haastateltiin kuntaedustajia. Kyselyn vastaukset koottiin yhteiseksi maakunnalliseksi aineistoksi hankkeen käyttöön. Ikäihmisten perhehoidosta vastaavilta virkamiehiltä kysyttiin mm. Miten ikääntyneiden perhehoito on juurtunut kuntaanne? 23

24 Onko kunnassanne halukkuutta järjestää ikääntyneiden perhehoitoa? Onko kunnassanne perhehoitajia, jotka voisivat toimia myös ikäihmisten perhehoitajina? Mitkä tekijät ovat edistäneet ja/tai heikentäneet ikääntyneiden perhehoidon käynnistymistä kunnassa? Kysely tehtiin kaikkiaan 11 kuntaan ja siihen vastasi kuusi kuntaa. Vastauksista kävi ilmi, että vain yhdessä kunnassa oli käynnistetty ikäihmisten perhehoitoa. Kunnat olivat tyytyväisiä hankkeen panokseen ja uuden palvelumallin mahdollisuuteen. Useimmat kyselyyn vastanneet kunnat ilmoittivat myös halukkuutensa perhehoidon käynnistämiseen yhteistyössä sopivan hoitajan kanssa. Hidasteeksi kehittämistyölle kunnat nimesivät jatkuvat muutokset sosiaali- ja terveyspalveluissa. Johtopäätökset Ikäihmisten perhehoito on melko harvinaista Suomessa ja perhehoitajia on vaikea löytää. Kuntien sosiaalityöntekijät tarvitsevat tukea ja tietoa uuden palvelumallin käyttöön otossa. Tiedottamista on jatkettava sekä perhehoidon käyttäjien että kuntien henkilöstön keskuudessa. Ikäihmisten perhehoito palvelee hyvin omaishoitajia, jotka tarvitsevat vapaapäiviensä ajaksi kodinomaisen hoitopaikan (ei laitosta) läheiselleen. Perhehoito on vielä vieras palvelumuoto ikäihmisille ja seudulla tarvitaan kokemuksen tuomaa tietoa aiheesta. 1.2 Päivätoiminta Tavoite Tavoitteena on kehittää ikäihmisten päivätoimintaa tavoitteelliseksi ja kuntouttavaksi toiminnaksi. Toiminnan sisältö Vanhusten päivätoimintaa on kehitetty suunnitelmalliseksi ja sisällöltään rikkaammaksi. Päivätoiminnan yksiköt ovat työstäneet toimintakertomuksia ja -suunnitelmia yksikköjensä toiminnasta. Toimintasuunnitelmien myötä tiedottaminen päivätoiminnan sisällöstä on lisääntynyt. Jakamalla suunnitelmia ja toimintamalleja työntekijät saavat vinkkejä mm. viriketoiminnan aiheista ja sisällöistä toisiltaan. Hanke käynnisti seudullisen päivätoiminnan ohjaajista koostuvan vertaisohjaajien verkoston, jonka tavoitteena oli tukea työntekijän ammatillisuutta ja antaa vertaistukea sekä tietojen ja taitojen että työssä jaksamisen osalta. Päivätoiminnanohjaajille on järjestetty hankkeen aikana runsaasti yhteisiä koulutuksia sekä yksittäisiä työpajoja omissa toimipisteissä. Hanke on järjestänyt kolme seudullista koulutuspäivää ja osallistunut kehittämispäivien toteutukseen. Kehittämispäivien teemoina olivat ryhmän toimivuus ja ryhmäytymisen menetelmät, kuva- ja musiikkiterapeuttiset menetelmät sekä muistelutyön merkitys ja metodit. Hankkeen ohjaamat toimintamallit painottuivat sosiokulttuuriseen kuntoutumiseen. Sosiokulttuuristen menetelmien työpajoissa opeteltiin erilaisia kädentaitojen menetelmiä. Hausjärven ja Rautatiepuiston päivätoiminnan työparit osallistuivat Vanhustyönkeskusliiton Ystäväpiirikoulutukseen. Hausjärvellä ystäväpiiritoiminta lähti käyntiin hankkeen aikana, Rautatiepuistossa toiminta on suunnittelu vaiheessa. Kolmessa päivätoiminnan yksikössä järjestettiin kuusiosainen draamakoulutus, jonka kouluttajana toimi näyttelijä Olli Soini Riihimäeltä. 24