APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET KYS ERITYISVAS- TUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
|
|
- Maarit Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET KYS ERITYISVAS- TUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Laatijat: Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien apuvälineasiantuntijat Päivämäärä: Koonnut: Anna-Kaisa Koistinen KYS, Apuvälinepalvelut Hyväksyjä
2 2 (139) ESIPUHE Tämä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen luovutusperusteita koskeva asiakirja on laadittu yhteistyössä Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien erikoissairaan hoidon ja perusterveydenhuollon apuvälineasiantuntijoiden ja erikoisalojen kanssa. Ohjeistuksen tarkoituksena on kuvata apuvälineryhmäkohtaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovutuksen perusteita ja olla tukena apuvälinepalvelun parissa toimivien työssä sekä turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus niitä tarvitseville. JOHDANTO Terveydenhuollon lainsäädäntö ohjaa apuvälinepalveluja. Keskeisimpiä lakeja ovat Terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011). Lisäksi THL on laatinut ohjeet terveydenhuollon apuvälinepalvelujen toteuttamisen tueksi (2013). Apuvälinepalvelut tulee järjestää joustavasti ja saumattomasti niin, että apuvälinepalveluita tarvitsevat henkilöt saavat palvelut tasapuolisesti asuinkunnasta riippumatta. Apuvälinepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja ammattihenkilön yhdessä toteama tarve. Tarpeen arviointi perustuu asiakkaan kokonaistilanteeseen. (Apuvälineiden laatusuositus 2003). Apuvälinepalvelut ovat osa hoidon- ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja tulee näin ollen perustua kirjattuun hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on korjata lääkinnällisin perustein todetun sairauden tai vamman aiheuttamaa toiminnanvajavuutta niin, että vajaakuntoinen henkilö selviytyy päivittäisistä toimistaan. Apuvälinepalvelutoiminnan tulee olla asiakaslähtöistä, tehokasta ja perustua hyviin käytäntöihin, oikea-aikaista, suunnitelmallista ja ammattitaitoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintayksiköt ja yksittäiset ammattihenkilöt noudattavat sairaanhoitopiireittäin sovittua vastuun- ja työnjakoa sekä yhteisiä menettelytapoja. Tarvittaessa ammattihenkilöt selvittävät apuvälineen tarvitsijan palvelut ja niistä aiheutuvat kustannukset yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Erityisen kiireellisissä tilanteissa apuväline tai sen osa luovutetaan apuvälineen käyttäjälle välittömästi tai se korvataan toisella vastaavanlaisella. Tarvittaessa apuvälineen tarvitsija ohjataan muiden apuvälinettä korvaavien palveluiden pariin. (Apuvälineiden laatusuositus 2003). Apuvälinepalveluita järjestettäessä tarvitaan tiivistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja yhdessä sovittuja toimintakäytäntöjä. Tähän oppaaseen kirjatut apuvälinepalveluiden luovutusperusteet ovat käytössä KYS erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä kaikissa toimintayksiköissä (Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Keski- Suomen sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri)
3 3 (139) Sisällys ESIPUHE... 2 JOHDANTO Apuvälineiden luovutusperusteet yleistä Apuvälinepalveluiden kirjaaminen Apuvälineluokitus Apuvälinehankintojen periaatteet APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON HENGITYSHOITOVÄLINEET Lääkesumuttimet Hengityslaitteet Happihoidon laitteet Imulaitteet Hengityslihasten harjoitusvälineet Hengitystä mittaavat laitteet Hengityssuojat VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille APUVÄLINEET ARPIEN MUODOSTUMISEN EHKÄISYYN Ensipainevaatteet Yksilölliset painevaatteet PAINEVAATTEET KEHON HALLINTAAN JA OMAN KEHON HAHMOTTAMISEEN VALOHOITOVÄLINEET LÄÄKEANNOSTELUN VÄLINEET STIMULAATTORIT Stimulaattorit kivunlievitykseen Lihasstimulaattorit PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET Istuintyynyt ja alustat painehaavojen ehkäisyyn Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn LIIKKEEN, VOIMAN JA TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET Kuntopyörät ja ergometrit Kuntopyörät... 31
4 4 (139) Kävelyharjoittelun apuvälineet Seisontakehikot ja tuet seisomiseen Sormien ja käden harjoitusvälineet Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Painomansetit Kippilaudat Asentohoitovälineet VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI PIDÄTYSKYVYN HARJOITUSVÄLINEET Inkontinenssihälyttimet ORTOOSIT JA PROTEESIT VARTALON JA SELKÄRANGAN ORTOOSIT Ristisuoliluunivelen ortoosit Lannerangan ortoosit Lannerangan ja ristiselän ortoosit Rinta-lannerangan, ristiselän ortoosit Kaularankaortoosit Kaula- ja rintarankaortoosit Kaula-rinta-lanneortoosit sekä ristiselän ortoosit VATSAN ORTOOSIT Tyrätuet YLÄRAAJAN ORTOOSIT Sormiortoosit Kämmenortoosit Kämmen-sormiortoosit Ranne- ja kämmenortoosit Ranne-, kämmen- ja sormiortoosit Kyynärnivelen ortoosit Kyynärnivel-ranne-käsiortoosit Olkanivelen ortoosit ALARAAJAN ORTOOSIT Jalkateräortoosit (tukipohjalliset) Nilkka-jalkateräortoosit... 41
5 5 (139) Polvitortoosit Lonkkaortoosit Lonkka-polviortoosit Lantioalaraajaortoosit YLÄRAAJAPROTEESIT Ranne-eksartikulaatioproteesit Kyynärvarsiproteesit Kyynäreksartikulaatioproteesi Olkavarsiproteesi Olkaeksartikulaatioproteesi Hartiaproteesi KOSMEETTISET YLÄRAAJAPROTEESIT ALARAAJAPROTEESIT Jalkaterän osaproteesit Sääriproteesit Reisiproteesit Hemipelvektomiaproteesit Sääri- ja reisiproteesien tuppiosat PROTEESIT, ei raajaproteeseja Peruukit Silmäripset ja kulmakarvat Rintaproteesit Silmäproteesit Ihoa peittävät valmisteet (kosmetiikka) ORTOPEDISET JALKINEET Ortopediset jalkineet, puolivalmiit Ortopediset jalkineet, valmiina saatavat Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut Jalkineet, muunnellut HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET VAATTEET JA KENGÄT Uima-asut Liukuesteet jalkineisiin... 53
6 6 (139) SUOJAVÄLINEET Pään suojat Suojakäsineet Sääri- ja polvisuojat Vartalosuojat PUKEUTUMIS JA RIISUUTUMISVÄLINEET Sukan- ja sukkahousujenvetolaitteet Kenkälusikat ja saapasrengit Vaatepitimet Pukeutumis- ja riisuutumiskoukut ja kepit Vetoketjunvetimet Napittimet WC-APUVÄLINEET Wc-tuolit siirrettävät, pyörälliset ja pyörättömät Wc -istuimen korotukset, jalalliset Wc -istuimen korotukset, helposti irrotettavat Wc -istuimen korotukset, kiinteät WC-istuimet korkeussäädettävät WC-paperipihdit Alusastiat Wc-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat VIRTSANKERÄYSTARVIKKEET Urinaarit ja virtsapullot PESEYTYMIS-, SUIHKU- JA KYLPYVÄLINEET Kylpy/suihkutuolit/ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät Kylpyammeet Pesulaput, -sienet ja harjat pidikkeellä, varsilla, kahvoilla Kelluntavälineet KÄSIEN JA JALKOJEN HOITOVÄLINEET Kynsiharjat Kynsiviilat ja hiomapaperilevyt... 61
7 7 (139) Välineet kynsien viilaukseen Kynsisakset ja kynsileikkurit HIUSTENHOITOVÄLINEET Hiusten pesuvälineet Kammat ja harjat HAMPAIDENHOITOVÄLINEET Hammasharjat ei sähköiset Sähkökäyttöiset hammasharjat SUKUPUOLIELÄMÄN APUVÄLINEET Jäljitelmät Erektioapuvälineet Vibraattorit ja hierontalaitteet Välineet seksuaaliseen valmennukseen ja kuntoutukseen LIIKKUMISEN APUVÄLINEET KÄVELYN APUVÄLINEET, YHDELLÄ KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT Kävelykepit Kyynärsauvat Käsivarsituella varustetut sauvat Kainalosauvat Kävelykepit, kolme tai useampia jalkoja KÄVELYN APUVÄLINEET, KAHDELLA KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT Kävelytelineet, pyörättömät Kävelytelineet pyörälliset (rollaattorit) Kävelytuolit Kävelypöydät KÄVELYN APUVÄLINEIDEN LISÄVARUSTEET Kävelytelineiden korit Kepin pitimet Kepinpääkumit Jääpiikit Muut kävelyn apuvälineiden lisävarusteet AUTOT AUTON KÄYTTÖÄ HELPOTTAVAT VÄLINEET... 68
8 8 (139) Autojen turvavyöt ja valjaat Autoistuimet ja tyynyt, erityisvalmisteiset Henkilönnostolaitteet, autoon asennettavat, (eivät nosta pyörätuolia) Pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavat laitteet Välineet pyörätuolin kiinnittämiseksi autoon MOPEDIT JA MOOTTORIPYÖRÄT Mopedit ja moottoripyörät, kolmipyöräiset Mopedit ja moottoripyörät, nelipyöräiset POLKUPYÖRÄT Polkupyörät Kolmipyörät jaloin poljettavat Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää takana Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää edessä Polkupyörät käsin poljettavat Potkupyörät ja potkulaudat jalalla työnnettävät Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät Polkupyörien lisävarusteet PYÖRÄTUOLIT IHMISVOIMIN KÄYTETTÄVÄT Pyörätuolit, käsikäyttöiset Pyörätuolit, kampikäyttöiset Pyörätuolit, käsikäyttöiset, toisen puolen pyörästä kelattavat Pyörätuolit, käsikäyttöiset/sähköisesti kelausta tehostavat Pyörätuolit, jalkakäyttöiset Pyörätuolit avustajan ohjaamat, käsikäyttöiset Pyörätuolit, avustajan ohjaamat, sähkökäyttöiset SÄHKÖPYÖRÄTUOLIT Sähköpyörätuolit, mekaaninen ohjaus (sähkömopo) Sähköpyörätuolit, sähköinen ohjaus (sähköpyörätuoli) Sähköpyörätuolit, polttomoottorikäyttöiset Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat PYÖRÄTUOLIEN LISÄVARUSTEET Pyörätuolien lisävoimalaitteet Pyörätuolien muut lisävarusteet... 85
9 9 (139) MUUT KULKUVÄLINEET Rattaat Pulkat, reet ja kelkat Potkukelkat Mahalaudat ja konttausjakkarat Pyörälliset makuualustat, polkuautot ja leikkikärryt Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, käyttäjän ohjaamat SIIRTYMISEN JA KÄÄNTYMISENVÄLINEET Liukulaudat, liukumatot ja liukulakanat Kääntölevyt Kohottautumistelineet, siirrettävät Köysitikkaat Nostovyöt ja valjaat Kantotuolit, -valjaat ja -korit Siirtymistasot HENKILÖNNOSTOLAITTEET Nostolaitteet, pyörälliset, nostokankailla ja /tai valjailla Nostolaitteet pyörälliset, henkilön seisovassa asennossa siirtävät Nostolaitteet pyörälliset, kiinteällä istuimella Nostovaunut Nostolaitteet, seinään, lattiaan ja/tai kattoon kiinnitettävät Vartaloa kannattelevat osat nostolaitteisiin SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET KODINHOITOVÄLINEET RUOANLAITTOVÄLINEET Leikkuu- ja pilkkomisvälineet Puhdistus- ja kuorimisvälineet Keittämis- ja paistamisvälineet Leivontavälineet Keittämis- ja paistamisvälineet ASTIANPESUVÄLINEET Tiski- ja pulloharjat Tiskiliinan vääntimet... 95
10 10 (139) SYÖMISEN JA JUOMISEN APUVÄLINEET Ruokailuvälineet ja pillit Mukit, lasit, kupit ja niiden aluslautaset Lautaset ja ruokailukulhot Lautasen reunukset OMPELU- JA VAATEHUOLTOVÄLINEET Sakset Syömislaitteet ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET PÖYDÄT Työpöydät Lukupöydät ja pulpetit Vuodepöydät VALAISIMET Luku- ja työskentelyvalaisimet ISTUIMET Tuolit Jakkarat ja seisontatuolit Lonkkatuolit Kohottautumistuolit ja istuimet Tuolit jotka vastaavat erityisvaatimuksiin. Kohtaan sisältyvät esim. lastentuolit, istumasäkit, lattiais Jalkajakkarat ja jalkatuet Istuimet, istuinkokoonpanot ja abduktioalustat Moduuleista kootut istuinkokoonpanot Moduuli-istuimet Istuintyynyt ja alustat Selkätyynyt ja selkätuet Kiinnitysvälineet tuolissa istuvan tukemiseksi istuimiin SÄNGYT Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, ei säädettävät Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, mekaaninen Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, sähkösäätöinen
11 11 (139) Sängynnostolaitteet Vuodevaatteet Patjat ja patjanpäälliset Peiton kohottimet Selkä- ja jalkanojat, säädettävät HUONEKALUJEN KORKEUDENSÄÄTÖVÄLINEET Korotuspalikat ja jalat TUKEUTUMISVÄLINEET Tukikahvat ja kädensijat Tukikaiteet PORTIN-, OVEN-, IKKUNAN- JA VERHONAVAAJAT/SULKIJAT Ovenavaajat ja sulkijat Ikkunanavaajat ja -sulkijat Verhonavaajat ja sulkijat Markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat Lukot ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET Ovet Kynnykset HISSIT, NOSTOTASOT, PORRASHISSIT, LUISKAT Nostotasot ja pyörätuolihissit Porrashissit, istuimelliset Porrashissit, tasolliset Porraskiipijät Luiskat, siirrettävät Luiskat, kiinteät ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN TURVALLISUUSVARUSTEET Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin Turvakaiteet, aidat ja portit ikkunoihin, portaisiin ja hisseihin SÄILYTYSKALUSTEET NÄKÖVAMMAISTEN APUVÄLINEET SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET
12 12 (139) NÄKEMISEN APUVÄLINEET Valon suodattimet (absorptiolasit) Silmälasit ja piilolinssit Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot Kiikarit ja kaukoputket Vahvalla lähilisällä varustetut linssit ja linssijärjestelmät Näkökentän laajentajat ja taittajat Suurentavat videojärjestelmät TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET Pöytätietokoneet Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (PDA) Kirjoituskoneet Nauhoitus- ja kuuntelulaitteiden lisävarusteet TV-järjestelmät suljetut PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET Puhelimet Tekstipuhelimet HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET Silmäproteesit Opaskoirat KUULON APUVÄLINEET Vartaloon kiinnitettävät kuulolaitteet Korvan sisäiset kuulolaitteet Korvantauskuulolaitteet Vibraatiokuulolaitteet Implantin kanssa käytettävät kuulolaitteet Kuulokkeet Kuulolaitteiden lisävarusteet Luujohtokuulokojeet HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET Merkinantovälineet näköön perustuvat Kellot PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET
13 13 (139) Puhelimet Matkapuhelimet Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät PUHETTA KORVAAVAN KOMMUNIKAATION APUVÄLINEET ÄÄNENTUOTON APUVÄLINEET Äänigeneraattorit (puhevibraattorit) Henkilökohtaiset puheäänenvahvistimet LÄHIKOMMUNIKOINNIN VÄLINEET Kirjain- ja symbolisarjat ja taulut Lähikommunikoinnin apuvälineet, jos puhuminen ei ole mahdollista tai on vaikeaa. Kohtaan sisältyvät esim. kirjain-, kuva- ja symbolitaulut Puheäänen vahvistimet / Kommunikaation vahvistimet Elektroniset laitteet, jotka auttavat suorassa kommunikoinnissa Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat ja ei-kannettavat digitaaliset sähköiset näytöt, paperi, nauhoitetun ja/tai synteettisen puheen tulostuslaitteistot Lähikommunikaatio-ohjelmat TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (PDA) Selain- ja kommunikaatio-ohjelmat Tietokoneiden ja tietoverkkojen lisävarusteet TIETOKONEIDEN TIEDONSYÖTTÖLAITTEET Näppäimistöt Hiiret Joystickit Vaihtoehtoiset syöttölaitteet Tiedonsyötön lisälaitteet Tiedonsyöttöohjelmat Näytöt Tulostimet LUKEMISEN APUVÄLINEET Sivunkääntäjät Lukutelineet ja kirjanpitimet ESINEIDEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY- JA KULJETUSVÄLINEET PAKKAUSTEN KÄSITTELYVÄLINEET
14 14 (139) Avaajat KATKAISIMET, KYTKIMET JA OHJAUSLAITTEET Painikkeet Kytkimet ja katkaisimet KAUKO-OHJAUSLAITTEET Kauko-ohjausjärjestelmät KÄSIVARREN TAI KÄDEN JA/TAI SORMIEN TOIMINTAA AUTTAVAT JA KORVAAVAT VÄLINEET Tarttumisvälineet Otteen muuntajat ja niiden lisävarusteet Puikot, sauvat ja tikut Osoitinlamput Toiminnan sallivat käsivarsituet OTTEEN PIDENTIMET Tarttumapihdit, käsikäyttöiset Jatkovarret KIINNITYSVÄLINEET Imukupit Liukuestealustat KANTOVÄLINEET Kuljetuspöydät, irralliset Tavarankuljetuspyörät ja polkupyöräkärryt
15 15 (139) YLEISTÄ OPPAAN KÄYTÖSTÄ 1.1 Apuvälineiden luovutusperusteet yleistä Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovuttamisen perusteena on lääkärin toteama sairaus, vamma tai kehitysviivästymä, joka vuoksi henkilöllä on vaikeuksia suoriutua itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Sairauden, vamman tai kehitysviivästymän vaikutus henkilön toimintakykyyn on yksilöllinen, minkä vuoksi apuvälinetarve tulee aina arvioida suhteessa henkilön päivittäisiin toimintoihin ja niissä esiintyviin tarpeisiin. Apuvälineen käytön tavoitteena on vähentää vamman, sairauden tai kehitysviivästymän aiheuttamaa toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineen käyttö tukee henkilön mahdollisimman itsenäistä suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Apuvälinetarve on aina suhteutettava kunkin henkilön omaan elämän ja arjen toimintoihin. Oikein valitulla apuvälineellä on merkittävä vaikutus myös käyttäjän elämänlaatuun. Apuvälineen luovuttamisella tarkoitetaan perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon lääkärin tai muun viranhaltijan tekemää päätöstä antaa apuväline potilaan käyttöön tai omaksi terveydenhuollon kustantamana, ns. lääkinnällisenä kuntoutuksena. Apuvälineen käytön edellytyksenä on käytön turvallisuus. Asiakasta tulee ohjata riittävästi apuvälineen käytössä apuvälinettä luovutettaessa. Apuvälineen käyttöohje ja apuvälineen käyttöön liittyvät ehdot tulee antaa asiakkaalle kirjallisesti. 1.2 Seuranta Asiakkaan hoitoon osallistuvat henkilöt seuraavat pitkäaikaiseen käyttöön luovutettujen apuvälineiden käyttöä ja toimintakuntoa sekä vastaavat osaltaan käyttötarpeen tai -kunnon muutoksesta vastuutahoille. 1.3 Apuvälinepalveluiden kirjaaminen Potilaskohtaiset sairaus-, hoito- ja kuntoutustapahtumat sekä apuvälinepalveluiden perustelut kirjataan potilastietojärjestelmään. Apuvälineiden hankintaa koskevat päätökset ja lainaustapahtumat kirjataan Effector apuvälinetietojärjestelmään. Myös kielteinen apuvälinepäätös perusteluineen kirjataan potilastietojärjestelmään ja apuvälinetietojärjestelmään tehdään kielteinen apuvälinepäätös. Kielteinen päätös perusteluineen toimitetaan asiakkaalle. Asiakasta ohjataan, miten menetellä, mikäli hän on päätökseen tyytymätön 1.4 Apuvälineluokitus Tässä oppaassa käytetty apuvälineluokitus on keväällä 2010 valmistunut kansallinen sovellus kansainvälisestä SFS-EN ISO 9999 apuvälineluokituksesta. Oppaassa on lueteltu suuri osa kansallisessa apuvälineluokituksessa mukana olevia apuvälineitä. Niitä kaikkia ei luovuteta ja kustanneta terveydenhuollon lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tästä on silloin maininta kyseisen apuvälineen kohdalla.
16 16 (139) 1.5 Apuvälinehankintojen periaatteet Useissa apuvälineryhmissä on kilpailutuksen perusteella valittu sopimustoimittaja. Sopimus sitoo kaikkia osapuolia, eikä siitä voi poiketa kuin perustellusta syystä. Apuvälinettä valittaessa tehdään hankinta aina ensisijaisesti sopimustoimittajalta. Mikäli perustellusta syystä ja arvioinnin perusteella, henkilölle ei voida hankkia apuvälinettä sopimustoimittajalta, voidaan tehdä hankinta toiselta toimittajalta. Perustelu kirjataan potilastietojärjestelmään.
17 17 (139) APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET VÄLINERYHMITTÄIN 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON Tähän kohtaan sisältyvät apuvälineet, joiden tarkoitus on parantaa, seurata tai ylläpitää ky-seessä olevan henkilön terveydentilaa HENGITYSHOITOVÄLINEET Laitteet jotka auttavat henkilöä hengittämään Lääkesumuttimet Laitteet jotka auttavat henkilöä hengittämään ja/tai annostelevat lääkkeitä höyryn, kaasun, nestemäisen sumutteen tai hienon pölyn muodossa. Lääkesumuttimia luovutetaan yksilöllisin perustein vaikean astman, keuhkoahtaumataudin tai keskoslasten bronkopulmonaarisen dysplasian hoidossa inhaloitavien lääkeaineiden annosteluun Annossumuttimet ja jauheinhalaattorit Kohtaan sisältyvät esim. sumutussäiliöt/tilanjatkeet, jotka parantavat lääkeannosten keuhkoihin vientiä Luovusperusteet Annosaerosolien käyttäöön liittyvät sumutussäiliöt potilas hankkii itse Kapillaarisumuttimet Jatkuvatoimiset lääkesumuttimet Ylipainekapillaarisumuttimet Kapillari- ja ylipainekapillaarisumuttimia voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisin perustein esim. vaikean astman, keuhkoahtaumataudin, kystisen fibroosin tai keskoslasten bronkopulmonaarisen dysplasian hoidossa inhaloitavien lääkeaineiden (antibiootit, limaa pilkkovat ja irrottavat valmisteet) annosteluun Ultraäänisumuttimet Laitteet joita käytetään lääkeaineiden inhalointiin sekä hengitysteiden kostutukseen
18 18 (139) Hengitysteiden kostuttamiseen tarkoitettu ultraäänisumutin voidaan hankkia / lainata kotikäyttöön henkilölle, joka ei sairauden vuoksi tule toimeen ilman hengitysteiden lisäkostutusta ja tavallinen ilmankostutin on riittämätön. Hoidon aloituksesta päättää erikoislääkäri tehtyjen tutkimusten ja yksilöllisen tilanteen selvittelyjen perusteella Höyryhengityslaitteet Laitteet, joissa ei ole lääkeannostelua. Höyryhengityslaitteita ei pääsääntöisesti hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä Hengityslaitteet Laitteet joiden avulla henkilö, jonka on vaikea hengittää, pystyy keinotekoisesti hengittämään nenän, suun tai henkitorviavanteen (trakeostomian) kautta. Kohtaan sisältyvät esim. ventilaattorit ja hengityslaitteet, jotka suodattavat ja/tai puhdistavat ympäröivää ilmaa, sekä jatkuva positiivinen ilmavirran tuotto (CPAP) ja kaksitasoinen positiivinen ilmavirran tuotto (BIPAP) Käsikäyttöiset hengityspalkeet Laitteet joilla manuaalisesti tuetaan hengitystä. Kohtaan sisältyvät esim. tekohengityspalkeet. Voidaan luovuttaa yksilöllisin perustein erikoislääkärin toteaman tarpeen mukaan esim. lapsille, joilla on ollut kroonisia hengitystietulehduksia keuhkotuuletuksen ja limanirrotuksen tehostamiseksi ennaltaehkäisemään keuhkokuumeen synty. Laite voidaan luovuttaa myös neurologisen sairauden (esim. ALS) aiheuttaman hengitysvajeen hoitoon keuhkotuuletusta lisäämään ennen ventilaattorihoitoa CPAP-laitteet, vakiopaineiset Laitteet jotka tuottavat jatkuvasti positiivista vakioitua ilmatiepainetta spontaanin hengityksen tueksi CPAP-hoito (yönaikainen ylipainehengityshoito ) aloitetaan unitutkimusten ja potilaan yksilöllisen tilanteen selvittelyn perusteella erikoislääkärin päätöksellä uniapneaa sairastavalle CPAP-laitteet, automaattiset Laitteet jotka tuottavat jatkuvasti automaattisesti säätyvää positiivista ilmatiepainetta spontaanin hengityksen tueksi
19 19 (139) C-PAP-hoito aloitetaan unitutkimuksen ja potilaan yksilöllisen tilanteen selvittelyn perusteella erikoislääkärin päätöksellä uniapneaa sairastaville Kaksoispaineventilaattorit Laitteet jotka tukevat hengitystä maskin kautta (noninvasiivisesti) Kaksoispaineventilaatiohoitoa (BiPAP, VPAP) käytetään kroonista hengitysvajausta sairastavilla potilailla. Syynä hengitysvajaukseen voi olla neuromuskulaarinen sairaus, hengityskeskuksen säätelyhäiriö, rintakehän toiminnallinen häiriö, tai krooninen obstruktiivinen sekä muu kaasujen vaihduntahäiriötä aiheuttava keuhkosairaus. Erityistapauksissa voi painetukihoito olla myös uniapnean hoitomuoto. Hoidon aloituksesta päättää aina erikoislääkäri tehtyjen tutkimusten ja potilaan yksilöllisen tilanteen selvittelyn perusteella Tilavuussäätöiset ventilaattorit Laitteet jotka tukevat hengitystä joko maskin kautta (noninvasiivisesti) tai trakeostoman kautta (invasiivisesti) Invasiivista ventilaatiohoito voidaan aloittaa keuhkosairauksien erikoislääkärin arvioinnin perusteella potilaalle (esim. vaikea hermo-lihassairaus), jolla on vaikea krooninen hengitysvaje. Laite luovutetaan ensisijaisesti henkitorviavannepotilaille ja muille vain poikkeustapauksissa mikäli kaksoispaineventilaattorihoidolla ei saada riittävää hoitovastetta Hengityskoneet (respiraattorit) Laitteet jotka ylläpitävät hengitystä trakeostoman kautta (invasiivisesti) Respiraattorihoitoa käytetään tapauksissa, joissa henkilön omatoiminen hengittäminen ei onnistu ilman tilavuussäätöistä respiraattoria Hengityslaitteiden kostuttimet Laitteet jotka kostuttavat hengityslaitteen tuottamaa hengitysilmaa
20 20 (139) Hengityslaitteiden kostuttimia voidaan luovuttaa käyttöön hengityslaitteisiin liitettynä silloin, kun laitetta käyttävällä henkilöllä on lääketieteellisin perustein todettu tarve laitteen kautta tulevan hengitysilman kostuttamiseen. Useimmiten kostutin tulee laitteen mukana Yskityslaite Laitteet jotka painetta vaihtamalla saavat aikaan nopean, yskimistä jäljittelevän uloshengitysvirtauksen keuhkoista. Voidaan luovuttaa mekaanisen yskinnän avustamiseen ja eritteiden poistamiseen hengitysteistä sairauksissa (esim. harvinaiset lihassairaudet), joissa hengityslihasten heikkoudesta johtuen yskiminen ei ole riittävän tehokasta. Laite luovutetaan erikoislääkärin toteaman tarpeen perusteella Hengityslaitteiden maskit Kohtaan sisältyvät esim. kiinnitys- ym. lisäosat Hengityslaitteiden muut lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. varaletkustot, akkuvarmennukset, muuntajat, suodattimet ja lisäventtiilit. Hengityslaitteiden maskit ja laitteen käytössä tarvittavat muut lisävarusteet luovutetaan CPAPlaitteen, kaksoispaineventilaattorin tai muun hengitysapuvälineen käyttäjälle Happihoidon laitteet Laitteet jotka luovuttavat tiivistettyä happikaasua, jota hengitetään nenän ja/tai suun kautta. Kohtaan sisältyvät esim. yksiköt jotka tiivistävät happea ympäröivästä ilmasta Happirikastimet, akkuvarmennetut Mukana kuljetettavat happirikastimet (matkahappirikastimet). Luovtusperusteet Mukana kuljetettavia happirikastimia ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
21 21 (139) Happirikastimet, verkkokäyttöiset Vain verkkovirralla toimivat laitteet Happirikastinhoito aloitetaan keuhkosairauksien erikoislääkärin arvioinnin perusteella potilaalle, jolla on krooninen, vaikea-asteinen hypokseeminen (hapen puute) hengityshäiriö, joka ei korjaudu optimaalisella muulla hoidolla. Hoito saattaa tulla kyseeseen mm. keuhkoahtaumataudin pitkäaikaishoidossa sekä keskos- ja monivammalapsilla, joilla on jatkuva- tai ajoittainen lisähapen tarve. Sitä voidaan käyttää myös muiden vaikeiden sairausryhmien, kuten esim. keuhkofibroosin tai syöpäpotilaiden loppuvaiheen oireenmukaisena hoitona Nestehappivarustukset Nestehappipullot ja niiden varustukset Keuhkoyksikkö voi luovuttaa virtausmittarin, asiakas vuokraa itse happipullon Happihoitolaitteiden lisävarusteet Kohtaan sisältyvät esim. letkut, viikset, maskit, kostutuspullot ja kuljetuskärryt. Perus happiletkut ja happiviikset annetaan asiakkaalle mukaan sairaalasta. Letkut vaihdetaan 6 kk välein ja viikset 2-3 viikon välein Happipullot (painesäiliöhappivarustukset) Painepullot. Luokkaan sisältyvät esim. paineensäätimet, virtausmittarit ja happea säästävät järjestelmät. Happirikastinpotilaat tarvitsevat usein happipulloja turvaksi matkoille ja sähkökatkosten varalle. Lääkehappea tarvitsevat potilaat saavat lääkäriltä reseptin, josta ilmenee hapen tarve ja virtausmäärä. Potilaat hankkivat itse hapen (AGA Oy:ltä tai Woikoski Oy:ltä). Kustannukset maksaa potilas itse. Asiakas voi hakea kelakorvausta lääkkeellisen hapen vuokra- (happipullot) ja käyttökustannuksista Kela:lta. Kela ei myönnä korvausta virtaussäätimistä eikä happipullojen kuljettamiseen käytettävistä repuista tai kärryistä, vaan ne jäävät potilaan itsensä kustannettaviksi. Yleisimmin käytetty happipullo on 2 litran kevytpullo.
22 22 (139) Imulaitteet Laitteet joiden avulla imetään eritteitä ja/tai aineita keuhkoista Imulaitteet, akkuvarmennetut Mukana kuljetettavat imulaitteet Imulaitteet, verkkovirtakäyttöiset Vain verkkovirralla toimivat imulaitteet Imulaitteiden lisävarusteet Kohtaan sisältyvät mm. letkut ja suodattimet. Imulaite voidaan hankkia henkilölle, jolla on lisääntynyt hengitysteiden limaneritys tai sairaudesta tai vammasta johtuva taipumus saada ruokaa tai vatsalaukun eritteitä hengitysteihin eikä spontaani yskiminen onnistu tai se ei ole riittävän tehokasta. Kotiin lainattava matkaimumalli valitaan asiakkaan käyttötarpeen mukaan. Jos imunlaitteen käyttötarve on useita kertoja päivässä myös muualla kuin kotona, lainataan akkukäyttöinen, pienikokoinen imulaite. Arviointi ja käytönopetus Imulaitteen tarvearvioinnin tekee lääkäri tai hoitoalan ammattilainen. Päätöksen laitteen tarpeellisuudesta tekee lääkäri. Imulaitteen käytön opetuksesta vastaa aina hoitoalan koulutuksen saanut ammattilainen. Apuvälineen lainaajan ja käytön opetuksen antavan ammattilaisen on varmistettava, että laite on käyttökuntoinen. Käytönopetus sisältää laitteen käyttöön ja puhdistukseen liittyvän ohjauksen. Imulaitetta voi käyttää käytön opetuksen saanut omainen, avustaja tai muu asiakkaan hoitoon osallistuva henkilö. Käytön opetuksen yhteydessä on annettava terveydenhuollon yhteyshenkilön tiedot sekä kerrottava, mistä imukatetreja saa sekä yhteystiedot huoltopalveluihin. Puhdistaminen Imulaitteen päivittäinen puhdistaminen tulee ohjata laitteen käytön opetuksen yhteydessä. Imulaitteet tulee puhdistaa välittömästi käyttötarpeen lakattua lähimmässä välinehuoltoyksikössä, joko terveyskeskuksessa tai keskussairaalassa Hengityslihasten harjoitusvälineet Laitteet hengityslihasten harjoittamiseksi joko aiheuttamalla vastusta, kun henkilö hengittää tai suoralla paineella rintakehää vasten. Kohtaan sisältyvät esim. kasvosuojukset, jotka tuottavat vastusta sisäänhengitykseen ja/tai uloshengitykseen.
23 23 (139) Hengityslihasten harjoitusvälineitä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä Hengitystä mittaavat laitteet Instrumentit jotka mittaavat sisään - ja uloshengityksen tilavuutta. Kohtaan sisältyvät esim. hengitystilavuuksien mittarit. Hengitystä mittaavia laitteita käytetään keuhkosairauksien tutkimuksissa eikä niitä luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. PEF mittareita voidaan lainata tutkimuksen / seurannan ajaksi terveyskeskuksesta tai keuhkosairauksien poliklinikalta Hengityssuojat Välineet jotka suojaavat hengitysteitä haitallisilta ulkoisilta vaikutteilta Hengityssuojia kuten kevytsuojat, puolinaamarit ja raitisilmakypärät eivät ole lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviä apuvälineitä. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) voi myöntää ammatissaan raitisilmakypärää tai puolinaamaria käyttävälle yrittäjälle (astma, homepölykeuhko) apuvälineet työvälineeksi. Arviointi ja suositukset tehdään hengitysyksikössä VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET Laitteet jotka avustavat verenkiertoa passiivisen tai aktiivisen paineen avulla Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille Vaatteet, jotka kohdistavat kehoon asteittain alenevaa painetta, jotta leikkauksista ja suonikohjuhaavoista johtuvaa turvotusta ei pääse syntymään tai jotta tällainen turvotus paranee. Kohtaan sisältyvät esim. käsivarsien ja jalkojen putkimaiset joustavat tukisiteet sekä tukisukat ja tukihihat, jotka vähentävät tai ehkäisevät verenkierron häiriöiden aiheuttamaa turpoamista. Yksilöllisesti mitattuja lääkinnällisiä hoitosukkia käytetään pääsääntöisesti vaikea-asteisen laskimoperäisen turvotuksen, lymfateiden kroonisen vajaatoiminnan, syövän, leikkausten, plastiikkaja verisuonikirurgisten toimenpiteiden jälkeisen turvotuksen hoidossa sekä säärihaavan ja syvän laskimotukoksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Yksilöllisiä hoitosukkia ja hihoja käytetään myös synnynnäisten valtimo-laskimo poikkeavuuksien hoidossa (AV-malformaatiot) Turvotuksen syy on
24 24 (139) aina selvitettävä. Kun potilaalla ei ole valtimonverenkierron häiriöitä, voidaan kompressiohoito yleensä toteuttaa joko puristussiteillä tai mieluummin yksilöllisesti valitulla lääkinnällisellä hoitosukalla. Hoitosukka estää tehokkaasti posttromboottisen oireyhtymän kehittymistä. Hoitosukat ovat pääsääntöisesti polvipituisia ja niitä on sekä avo- että umpivarpaisia. Kompressioluokat (CL I-IV) ilmaisevat hoitopaineen nilkan korkeudella ja paine alenee asteittain säären alueella. Hoitosukkien luokitus (Käypähoitosuositus) Puristusluokka Käyttöaihe Nimi CEN (mmhg) I Syvän laskimoveritulpan esto Laskimokierron vajaatoiminta Kevyt hoitosukka II Laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat II puristusluokan hoitosukka Imutieperäiset turvotukset III Vaikea laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat III puristusluokan hoitosukka IV Vaikeat imutieperäiset turvotukset IV puristusluokan hoitosukka yli 50 (CEN = Comité Européen de Normalisation) Antiemboliasukkia (16-18 mmhg) voidaan käyttää operaatioihin liittyvien laskimotrombien ehkäisyyn vuodelevon aikana tai suonikohjuleikkauksen jälkeen. Matkasukkia (23 mmhg)/lentosukkia käytetään terveissä ja standardimallisissa jaloissa ennaltaehkäisemään ja hoitamaan lieviä laskimovaivoja ja jalkojen väsymistä sekä lievää turvotustaipumusta. Käyttö pitkään istuttaessa esim. lentomatkoilla. Koon valinta tapahtuu yleensä nilkan ympärysmitan tai kengän koon mukaan Antiembolia- ja matkasukat hankkii asiakas itse.
25 25 (139) Lääkinnälliset hoitohihat ja hansikkaat Lääkinnällisiä hoitohihoja ja hansikkaita hankitaan lähinnä rintasyöpäpotilaille yläraajan kroonisen turvotuksen hoitoon. Hoitohiha tai hansikas voidaan hankkia imusolmukkeiden poiston jälkeen myös lievän turvotukseen hoitoon. Lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan hankkia hoitosukkia, hihoja ja hansikkaita joiden paineluokka on vähintään 2 (24-34mmHg), kun kyse on pitkäaikaisesta tarpeesta ja lääkinnällisen kuntoutuksen tunnusmerkit (toimintakykyvajeen kompensointi) täyttävästä tilasta. Lääkäri määrittää painevaatteiden tarpeen ja paineluokan sekä varmistaa, ettei hoitosukille ole kontraindikaatioita kuten valtimoverenkierron vaikeaa vajaatoimintaa tai akuuttia ihoinfektiota.. Hoitosukkia, -hihoja ja hansikkaita tulee olla samanaikaisesti käytettävissä vähintään kahdet (kpl tai paria), jotta niitä voidaan pestä riittävän usein. Aluksi saattaa olla tarkoituksenmukaista hankkia yksi sukkapari, koska turvotus saattaa lähteä lievittymään nopeasti. Tilanteen tasaannuttua voidaan hankkia useampi pari sukkia potilaan käyttöön. Erityisesti työelämässä mukana olevien potilaiden kohdalla käytössä olevien hoitosukkien / hihojen / hansikkaiden määrä voi olla esim. työn luonteesta johtuen suurempi, jolloin tarvittavaa määrää arvioitaessa tulee käyttää yksilöllistä harkintaa. Paineluokka 1 sukat potilas hankkii pääsääntöisesti itse. Niitä voidaan kuitenkin hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisen arvioinnin perusteella esimerkiksi silloin, kun hoidon aloitus edellyttää paineluokan korotusta asteittain. Arviointitilanteessa tulee myös selvittää kykeneekö henkilö pukemaan sukan/hihan/hansikkaan omatoimisesti vai tarvitseeko hän pukemisapuvälineen. Antiembolia- ja matkasukat hankkii asiakas itse. Seuranta Hoitosukkien käyttöä, pukemista ja huoltoa tulee seurata. Sukkahoidon seurannassa vastuu on asiakkaalla itsellään. Hoidossa ja seurannassa on tärkeää hyödyntää moniammatillista osaamista sekä omaisilta/hoitajilta saatavaa informaatiota. Hoitosukkien käyttöä tulee seurata ja suosituksena on, että puolen vuoden käytön jälkeen hoitava yksikkö tarkistaa sukista saadun hyödyn ja puristusluokan. Sukkahoidon suunnitellusta päättymisestä tulee tehdä merkintä potilastietojärjestelmään APUVÄLINEET ARPIEN MUODOSTUMISEN EHKÄISYYN Vaatteet, jotka painetta tasaamalla ehkäisevät palovamman seurauksena syntyvän hypertrofisen arpikudoksen syntymistä ja hallitsevat sitä. Tämän ryhmän painevaatteita käytetään myös kroonisen kivun hoitoon. Tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.
26 26 (139) Ensipainevaatteet Kudosvammojen jälkihoidon alkuvaiheessa käytettävät valmispainevaatteet Yksilölliset painevaatteet Kudosvammojen seurauksena syntyvän hypertrofisen arpikudoksen hoidossa käytettävät valmistai yksilöllisesti mitatut painevaatteet. Hankitaan lääkärin tekemän arvioinnin perusteella palovammojen tai plastiikkakirurgisten toimenpiteiden jälkeiseen hoitoon PAINEVAATTEET KEHON HALLINTAAN JA OMAN KEHON HAHMOTTAMISEEN Vaatteet, jotka tuottamansa tasaisen paineen avulla helpottavat kehon asennon hallintaa tai kehon hahmottamista. Vaatteet, joiden avulla helpotetaan päivittäisiä toimia. Aistiyliherkkien lasten kuntoutuksessa käytettävät yksilöllisten mittojen mukaan valmistettavat lycrahousut, bodyt ja hihat voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun sen tarpeellisuus on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan VALOHOITOVÄLINEET Eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä LÄÄKEANNOSTELUN VÄLINEET Välineet joiden avulla on mahdollista säännöstellä lääkeannostelun nopeutta ja/tai määrää Kohtaan sisältyvät esim. laitteet, jotka avustavat tai auttavat nestemäisten lääkkeiden antamista ihon läpi suoraan kehoon. Eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä STIMULAATTORIT Apuvälineet kehon toimintojen lisäämiseen, vähentämiseen tai vakauttamiseen ei ortoottisten stimulaattoreiden kautta.
27 27 (139) Stimulaattorit kivunlievitykseen Laitteet joilla muutetaan hermojen herkkyyttä ja tällä tavoin fyysisen kivun tuntemusta. TNS (transkutaaninen neurostimulaatio) laitetta käytetään fysikaalisena hoitona vaikeiden kiputilojen lievittämiseen. Laitteen luovuttaminen lääkinnällisenä kuntoutuksena on perusteltua pitkäaikaisilla kipupotilaille, silloin, kun kipu olennaisesti heikentää toimintakykyä eikä lääkehoidolla ole saavutettu riittävää tulosta. Hoidon aloitus edellyttää lääkärin/terapeutin arviointia ja seurantaa. Pitkäaikaiseen lainaan luovuttaminen edellyttää aina vähintään 2kk:n hoitokokeilua ja selkeää hoitovastetta. Kokeilukäytön aikana asiakas täyttää käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla arvioidaan laitteen käytön tuomaa hyötyä kivunhoitoon ja toimintakykyyn. Pitkäaikaislainassa olevan laitteen elektrodit ja paristot/akut kustantaa potilas itse. Potilaille informoidaan elektrodien hankintapaikat Lihasstimulaattorit Laitteet, joilla stimuloidaan lihasta tai lihaksen tiettyä osaa ja näin saadaan lihas supistumaan. Lantionpohjan toimintahäiriöissä stimulaattoreita käytetään rakon rauhoittamiseen, lantionpohjan lihasten harjoittamiseen ja kivunhoitoon. Stimulaattorin käyttö edellyttää erikoislääkärin toteaman hoidon tarpeen. Pitkäaikaiseen käyttöön stimulaattori voidaan luovuttaa, kun toimintahäiriön aiheuttama haitta päivittäisiin toimintoihin on huomattava tai pitkäaikainen (esim. neurologisilla asiakkailla). Pitkäaikaiseen lainaan luovuttaminen edellyttää aina vähintään 2kk:n hoitokokeilua ja selkeää hoitovastetta. Kokeilukäytön aikana asiakas täyttää käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla arvioidaan laitteen käytön tuomaa hyötyä. Stimulaattoria lainataan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä stimuloimaan lihaksia erilaisissa neurologisissa sairauksissa silloin, kun muut kuntoutuksessa käytettävät fasilitaatiomenetelmät eivät johda toivottuun vasteeseen. Stimulaattorihoitoa voidaan käyttää myös muiden kuntoutustoimien tukena. Hoito toteutetaan hoitosarjana ja laite annetaan määräaikaiseen lainaan hoidon ajaksi. Lainaus edellyttää (lääkärin/fysioterapeutin) arvion ja tiiviisti seuratun asiantuntevan kokeilun.
28 28 (139) PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET Laitteet joilla helpotetaan painetta kehon osissa tai koko kehossa jotta vältettäisiin painehaavojen syntyminen Istuintyynyt ja alustat painehaavojen ehkäisyyn Välineet joilla helpotetaan painetta kehon herkissä osissa ja jotka jakavat kuormaa. Istuintyy-nyt ja -alustat, ks Painehaavatyynyt, viskoelastiset Tyynyt joissa painetta tasaavana materiaalina on hitaasti palautuva polyuretaanivaahto Painehaavatyynyt, geelitäytteiset Tyynyt joissa painetta tasaavana materiaalina on geeli Painehaavatyynyt, kennorakenteiset Tyynyt joissa painetta tasaavana ominaisena on kennorakenne ja kennojen väliin jäävä ilma Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, ei moottoroidut Tyynyt joissa painetta tasaa vakiopaineinen ilma Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, moottoroidut Tyynyt joissa painetta tasataan vaihtuvapaineisella ilmalla ja, joiden ilman määrää säädellään moottorin avulla Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn Välineet joilla helpotetaan painetta kehon herkissä osissa. Patjat ja patjanpäälliset, ks Patjat ja patjan päälliset, ei moottoroidut Tavallisen patjan päällä käytettävät patjat, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa painetta pai-neen pysyessä vakiona. Soveltuvat henkilöille, joilla on matala tai keskisuuri riski saada painehaava (Braden-luokitus: pistettä, Norton-luokitus: yli 14 pistettä, Waterlow-luokitus alle 15 pistettä) Patjat ja patjan päälliset, moottoroidut Tavallisen patjan päällä käytettävät säätöautomatiikalla varustetut ilmapatjat, joissa paine vaihtuu jaksoittain tai säätyy itsestään käyttäjän painon ja asennon muutosten mukaan.
29 29 (139) Painehaavapatjat, ei-moottoroidut Erilaisista materiaaleista valmistetut patjat, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa painetta pai-neen pysyessä vakiona Painehaavapatjat, moottoroidut Tavallisen patjan päällä käytettävät säätöautomatiikalla varustetut ilmapatjat, joissa paine vaihtuu jaksoittain tai säätyy itsestään käyttäjän painon ja asennon muutosten mukaan. Soveltuvat henkilöille, joilla on korkea tai erittäin korkea riski saada painehaava (Braden-luokitus: 6-10 pistettä, Norton-luokitus: alle 14 pistettä, Waterlow-luokitus yli 15 pistettä). Painehaavojen ehkäisyyn käytettävien apuvälineiden arviointi Painehaavariskin arviointi, painehaavan hoito ja paineen vähentämiseen valittavien apuvälineiden hankinta (patja, istuintyyny) edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Haavanhoitosuunnitelmaa laadittaessa on haavahoitajan tai muun asiaan perehtyneen henkilön asiantuntemus välttämätön. Painehaavojen ehkäisyssä on tärkeää huolehtia mm. hyvästä perushoidosta, ravinnosta ja sopia mm. henkilön istuma-aika. Oikein valittu apuväline ei ilman muita toimenpiteitä riitä painehaavan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Painehaavatuotteet ovat alkuhankintoina kalliita, mutta oikein valittuina ne ennalta ehkäisevät kustannustehokkaasti kallishoitoisten painehaavojen syntymistä ja hoitoa. Painehaavojen riskinarvioinnissa käytetään Nortonin asteikkoa tai Braden -luokitusta. Painehaavojen apuvälineet valitaan sen mukaan, kuinka suuri riski haavan syntymiseksi on. Riskiluokitusmittari on spesifimpi ja herkempi kuin hoitohenkilöstön tekemä kliininen arvio. BRADEN luokitus Painehaavariski korkea keskisuuri matala ei riskiä Pisteet (6-23) Tuotteen valinta korkean riskin patja keskiriskin patja matalan riskin patjans. tavallinen patja Painehaavatyynyn valinta Painehaavatyynyä valittaessa arvioidaan asiakkaan painehaavariskiä sekä pyörätuolin käyttöä ja säätöä kokonaisuutena. Painehaavan hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarkoitettu tyyny saattaa hankaloittaa esimerkiksi henkilön omatoimisen siirtymisen. Tyynyä valittaessa joudutaan usein tekemään kompromisseja ja painottamaan jotakin tavoitetta. Mikäli omatoiminen siirtyminen edellyttää matalamman riskin tyynyä kuin mitä luokituspisteet edellyttävät, sovitaan istuma-ajan lyhentämisestä lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Tyynyn valinnan tukena voidaan käyttää pintapaineen mittauslaitetta, mikäli sellainen on käytettävissä.
30 30 (139) Painehaavapatjan valinta Painehaavapatjaa valittaessa arvioidaan painehaavariski aina riskiluokitusta käyttäen. Painehaavapatjat voidaan jakaa korkean riskin, keskiriskin ja matalanriskin patjoja. Matalan riskin patjamalleja on sekä petauspatjoissa että varsinaisissa patjoissa. Painehaavatyynyn tai -patjan valinta tehdään terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvion perusteella. Niitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä henkilölle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut niin, että omatoiminen asennon vaihtaminen vuoteessa ei onnistu ja/tai riski saada painehaavaumia on kohonnut. Valintaan vaikuttaa ensisijaisesti se, onko kyseessä painehaavaumien ennaltaehkäisy vai hoito. Painehaavaumapatjan lainaus voi olla perusteltua myös, mikäli se vähentää avun tarvetta, esim. yöaikaan tapahtuvia omaisen / avustajan tekemiä asennon vaihtamisia ja näin tukee omaisen jaksamista sekä mahdollistaa henkilön kotona asumisen. Huom. erikoispatja (valitaan usein painehaavapatjatuotteista) voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella myös krooniselle kipupotilaalle kun, kipu on tutkittu kivunhoito on suunnitelmallista ja seurannassa ja patja on osa potilaan kivunhoitoa luovutettavan patjan on todettu koekäytön perusteella helpottavan kipua ja esim. pidentävän yhtäjaksoista nukkumista / vähentävän kivun vuoksi tapahtuvia yöllisiä heräämisiä Kun painehaavan hoito edellyttää leikkausta, on välttämätöntä, että välittömästi leikkauksen jälkeen kotona on käytössä korkean riskin painehaavapatja, haavanhoitosuunnitelma on tehty ja sovittu haavan seurannasta vastaava yhteyshenkilö. Nopeasti etenevissä sairauksissa voidaan lainata ns. matalanriskin tai keskiriskin patja asiakkaalle, kun on oletettavissa henkilön tarvitsevan melko nopeasti korkean riskin painehaavapatjaa. Ns. tavalliset patjat asiakkaat ostavat itse LIIKKEEN, VOIMAN JA TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET Harjoituslaitteet ovat pääsääntöisesti terapiaa tukevia apuvälineitä. Kun terveydenhuollon ammattilainen on todennut asiakkaan hyötyvän laiteharjoittelusta eikä tavoitteen saavuttamiseksi vaihtoehtoista menetelmää tai muuta harjoittelumahdollisuutta ole, voidaan harjoituslaite lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä Kuntopyörät ja ergometrit Paikallaan pysyvät kuntopyörät fyysiseen harjoitteluun. Kohtaan sisältyvät esim. käsiergometrit.
31 31 (139) Kuntopyörät Kuntopyörät joiden vastus säädetään manuaalisesti Kuntopyörät, moottoriavusteiset Kuntopyörät joissa moottori avustaa liikettä Kuntopyöriä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet mekaaniset Ylä- ja alaraajojen harjoittamiseen käytettävät laitteet, joiden vastusta voidaan säätää mekaanisesti Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet moottoroidut Ylä- ja alaraajojen harjoittamiseen käytettävät laitteet, joissa moottori avustaa liikettä Harjoitteluväline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun sen käytön tarpeellisuus on todettu kuntoutussuunnitelmassa keinoksi saavuttaa kuntoutukselle asetettu tavoite. Laite lainataan omatoimiseen harjoitteluun pääsääntöisesti määräaikaiseen (1-3kk) lainaan. Yksilöllisen, välttämättömän tarpeen mukaan laite voidaan lainata vaikeavammaiselle pitkäaikaiseen lainaan. Tällöin lainaan luovuttaminen edellyttää aina kokeilukäyttöä ja selkeää vastetta. Kokeilukäytön aikana asiakas täyttää käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla arvioidaan laitteen käytön tuomaa hyötyä. Sähköiset restoraattorit Sähköisiä käsi-/jalkapolkulaitteita suositellaan usein myönnettäväksi kotikäyttöön asiakkaille, joilla on spastisuutta. Restoraattorin käyttö ei ole ensisijainen hoitomuoto spastisuuden hoidossa. Spastisuuden hoidossa suositellaan fysioterapiaa (venytykset ja fysikaaliset hoidot kuten sähköstimulaatio) ja lääkehoitoa (Kallinen, M. 2007). Sähköisiä restoraattoreita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun tavoitteena on spastisuuden hoito Kävelyharjoittelun apuvälineet Kävelemään opettelevaa henkilöä tukevat kiinteät välineet. Kohtaan sisältyvät esim. nojapuut ja tuilla varustetut juoksumatot.
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet
LisätiedotAPUVA luovutusperusteita ja toimintaohjeita
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA luovutusperusteita ja toimintaohjeita Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut, vammaispalvelun koneet/välineet/laitteet, kuljetuspalvelu, henkilökohtainen
Lisätiedot31.12.2007 Apuvälinepalvelut Päivitetty luokituksen SFS-EN ISO 9999 mukaan 27.11.2012
Lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalitoimen apuvälineiden saatavuusperustesuositus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella 31.12.2007 Päivitetty luokituksen SFS-EN
LisätiedotPIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila
PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson
LisätiedotKPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet
Sosiaali- ja terveyspalvelut Kokkola ja Kruunupyy KPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet Versio 1.2 Toimittanut Marja-Leena Mattila Hyväksynyt
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
APUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 APUVÄLINEPALVELUJEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ...
Lisätiedot12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät
5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. (versio 2.0 päivitetty 1.2.
Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (versio 2.0 päivitetty 1.2.2008) Koonnut ja toimittanut Anna-Kaisa Koistinen Kuopion yliopistollinen
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUJEN MYÖNTÄMISPERUSTEISTA www.eksote.fi 2 (91) Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen myöntämisperusteet Laatija: Heidi Solja Vastuuhenkilö: Heidi Solja
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotHelsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti
Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti Helsingin apuvälinepalvelupisteet Laakson palvelupiste Malmin
LisätiedotKuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen
Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA-myöntämisperusteet
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri APUVA-myöntämisperusteet Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelun, vammaispalvelun koneiden/ välineiden/laitteiden, kuljetuspalvelun ja henkilökohtaisen avun
LisätiedotApuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet
Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...
LisätiedotLONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka / Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 16.1.2013 1 (9) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala
LisätiedotApuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä
TOIMINTAKÄSIKIRJAN LIITE 1 ALUEELLINEN MALLI Apuvälineiden saatavuusperusteet Satakunnan sairaanhoitopiirissä Apuvälineluokituksen mukaisesti (SFS-EN ISO 9999, 2007) 28.10.2014 Versio 3.1 Sisällysluettelo
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotLääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä versio 0.9 5 Sisällysluettelo OSA I: APUVÄLINEPALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 9 1 JOHDANTO... 9 2
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotHUS Apuvälinekeskus HUS, Carea ja Eksote sairaanhoitoalueiden yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2015. Versio 1.
Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiirin (HUS), Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän (Carea) ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) apuvälineiden luovutusperusteet
LisätiedotNimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön
Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden
LisätiedotTURVOTUS Kuopio 27.4.2016
TURVOTUS Kuopio 27.4.2016 Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh jh at Turvotus diagnoosi Konsultoi lääkäriä Alaraajaturvotus ja syitä turvotukseen: Lääkärin käsikirja 5.8.2010/ Ilkka Kunnamo Akuutti
LisätiedotKOMPRESSIOTUOTTEET TUOTEKATALOGI
KOMPRESSIOTUOTTEET TUOTEKATALOGI KOMPRESSIOTUOTTEET JA PAINEVAATTEET Kompressiotuotteet eli lääkinnälliset hoitosukat, -hihat ja -hansikkaat, ovat tuotteita, joissa paine kevenee distaaliosista kehon keskiosaa
Lisätiedottekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun
Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena
LisätiedotALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA
ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki
LisätiedotLonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö
Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen tarvittavat apuvälineet ja niiden käyttö Apuvälineiden käytön tavoitteena on tukea kuntoutujan itsenäistä selviytymistä leikkauksen jälkeen. Leikattua alaraajaa saa
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
Terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet kotiolosuhteissa vastuut ja velvoitteet 23.9.2015 Kuntoutusohjaaja Heli Rajalin VSSHP/TYKS/Asiantuntijapalvelut/Kuntoutusohjausyksikkö Tiivistelmä:
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin
LisätiedotAVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964
AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on
LisätiedotProduktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.
Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten
LisätiedotPolven tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotLonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala
LisätiedotLonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet
Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle
LisätiedotKOTIHAPPIHOITO. käypä hoito - suositus 2009. 25.10.2011 Minna Virola 1
KOTIHAPPIHOITO käypä hoito - suositus 2009 25.10.2011 Minna Virola 1 Keuhkoahtaumataudista.. Vaikealle keuhkoahtaumataudille on tyypillistä keuhkojen toiminnan ja hemodynamiikan vähittäinen huononeminen.
LisätiedotFysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö
Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet
LisätiedotTEMPUR-MED LEIKKAUSPÖYDÄLLE TARKOITETUT -PATJAT JA -ASENTOTUET. www.tempurmed.fi
TEMPUR-MED LEIKKAUSPÖYDÄLLE TARKOITETUT -PATJAT JA -ASENTOTUET TEMPUR -MATERIAALI MITEN TEMPUR ON ERILAINEN? TEMPUR-MED-PATJALLA MAKAAVAN 70-KILOISEN POTILAAN PAINERASITUSPISTEET PU-PÄÄLLINEN Kaikki TEMPUR-MED
LisätiedotLääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa
1 Lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisen kriteerit Lapuan terveyskeskuksessa Lääkinnällisen kuntoutuksen määritelmä Lääkinnällisellä kuntoutuksella tarkoitetaan niitä kuntoutuksen toimenpiteitä, jotka
LisätiedotNimi Syntymäaika. Kirjaa jokaisen toiminnan pistemäärä ja päivämäärä alla olevaan ruutuun. Ruudukossa on tilaa kuuden tutkimuskerran pisteitä varten.
SCIM (Spinal Cord independence Measure) Selkäydinvammaisen itsenäisen toimintakyvyn mittari Nimi Syntymäaika Testaaja Kirjaa jokaisen toiminnan pistemäärä ja päivämäärä alla olevaan ruutuun. Ruudukossa
LisätiedotPalvelutiskit, kalusteet
Palvelutiskit, kalusteet Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Kalusteista määrätään F1:ssä seuraavaa: Rakennuksen pääasiallisen käytön mukaisten tilojen sekä niiden kiinteän kalustuksen, varusteiden
LisätiedotTerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS
TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotAVH potilaan asentohoidot. Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia
AVH potilaan asentohoidot Tyks Neurologian klinikka Fysioterapia Tavoitteena on saada luotua potilaan toimintakyvyn itsenäistymiseen tähtäävä yhdenmukainen ohjaustapa, jonka toteuttamiseen osallistuvat
LisätiedotKeuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta
Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta 14.9.2011 Timo Karakorpi Lähde: Keuhkoahtaumataudin hoitoketju, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tavoite Aloitteellinen tupakasta vieroitus ja sen aktiivinen tukeminen
Lisätiedot1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:
LisätiedotLöydä itsellesi sopiva tukisukka.
Mitä ovat tukisukat?...1 Löydä itsellesi sopiva sukka...3 Kuinka se toimii?...5 Viisi hyvää harjoitusliikettä...7 Tukisukan pukeminen...9 Näin löydät oikean koon... 10 Pesuohje... 10 Tukisukat 2 Tukisukat
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotTERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN
Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski
LisätiedotVALTAKUNNALLISET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille
VALTAKUNNALLISET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille Elokuu 2018 Versio 2.2 3(102) SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet
LisätiedotTurvallisuutta ja hyvinvointia ikäihmisen nukkumiseen, koteihin ja palvelutaloihin
Turvallisuutta ja hyvinvointia ikäihmisen nukkumiseen, koteihin ja palvelutaloihin Unikulma on ympäristöystävällinen ja ylpeästi Suomalainen perheyritys, joka on toiminut paremman unen asialla vuodesta
LisätiedotWC & KYLPYHUONE/HERON. heron
WC & KYLPYHUONE/HERON heron TM Heron on monipuolisimmista markkinoilla olevista WC- ja suihkutuoleista. Yksinkertaisen rakenteen ja selkeän muotoilun taakse kätkeytyy monipuolisia toiminnallisia ominaisuuksia,
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotApuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen
Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotMITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI
MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä
LisätiedotAPUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN
Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälineyksikkö 07/2009 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINERYHMITTÄIN HOITO- JA HARJOITUSVÄLINEET 0303 HENGITYSHOITOVÄLINEET Hengityshoidon apuvälineiden
LisätiedotTEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007
TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
Lisätiedot4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä
4. APUVÄLINEPALVELUT ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 4.1 Apuvälinepalveluiden työn- ja vastuunjako keskussairaalan ja terveyskeskusten välillä Lyhyt- ja pitkäaikaiseen lainaan tarvittavia apuvälineitä lainataan
LisätiedotKIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA
KIRJAAMISKÄYTÄNTÖ KUNTOUTTAVAN HOITOTYÖN JA ERGONOMIAN KANNALTA Arja Lång, hoitotyön lehtori, Savonia-amk Tuija Sairanen, fysioterapian lehtori, Savonia-amk HOITOTYÖN PROSESSI Hoitotyön prosessin vaiheet
LisätiedotTENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:
TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs
Lisätiedot9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa
Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti
LisätiedotSääriamputoitu: Supista lihaksia niin, että kuvittelet koukistavasi ja ojentavasi nilkkaa.
3-4 viikkoa amputaatiosta: silikonituppihoito Erityisesti alkuvaiheessa amputoitua raajaa tulisi harjoittaa päivittäin useita kertoja. Amputaatiotynkä tarvitsee aktiivisia lihassupistuksia verenkierron
LisätiedotHengitystukihoidon laitetyypit
Hengitystukihoidon laitetyypit 11.2.2015 Noninvasiivisen hengityslaitehoidon peruskurssi Ulla Anttalainen, LT, Keuhkosairauksien ja allergologian el. Luennon sisältö Hengityksen vajaatoiminta Laitetyypit
LisätiedotNIVELLIIKKUVUUSHARJOITTEITA
Frisbee vinottain vettä vasten = vastus pienempi kuin edellä. (Kuva 171) Frisbee pystysuoraan vettä vasten = kevyin vastus. (Kuva 172) Frisbeeharjoituksia Useimpia seuraavista frisbee-harjoituksista voi
LisätiedotPolven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotNeuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö
Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito 29.11.2018 Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö Neuromuskulaarisairaus Sateenvarjodiagnoosi hermo-lihassairauksille - Duchennen
LisätiedotKuopion kaupungin lausunto/valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden työryhmä/viite STM010:00/2015
Kuopion kaupunki Lausunto 1 (8) Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO STM010:00/2015 Kuopion kaupungin lausunto/valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotJÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI
JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista
Lisätiedotrh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä
rh, ergonomiakouluttaja Kati Paarma 2.11.2017 Ergonominen työskentely painehaavojen hoitotyössä Ergonomian tavoitteet: ihmisen turvallisuus, terveys, hyvinvointi sekä työn sujuvuus ja laadukkuus. PERUSPERIAATTEENA
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotVaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016
Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset
LisätiedotKÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä.
KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI NÄMÄ OHJEET TULEE LUKEA HUOLELLA JA SÄILYTTÄÄ MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. TÄRKEÄT
LisätiedotLääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 5 Sisällysluettelo ESIPUHE JOHDANTO 1 Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon... 11 04 03 Hengitystä avustavat välineet... 11
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI
1 (11) Fysioterapia Sairaalantie 11, 42100 Jämsä puh: 040-482 6066 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS OPAS KUNTOUTUMISEN TUEKSI 2 (11) YLEISTÄ Polven tekonivelleikkauksessa polvinivelen kuluneet nivelpinnat korvataan
LisätiedotKuntoutuksen apuvälineiden järjestäminen ja apuvälineiden saatavuusperusteet Inarin kunnassa Sosiaali- ja tervyeslautakunta 16.4.
Kuntoutuksen apuvälineiden järjestäminen ja apuvälineiden saatavuusperusteet Inarin kunnassa 16.4.2019 Sosiaali- ja tervyeslautakunta 16.4.2019 22 Sisällys 1. JOHDANTO... 7 2. KÄSITTEITÄ APUVÄLINETOIMINNASSA...
LisätiedotVALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA
VALUE IN CARING VAIVATONTA JA TEHOKASTA ASENTOHOITOA VAKAUS TURVALLISUUS RENTOUTUMINEN ALENTUNUT TONUS ALENTUNUT ÄRSYTYS PAREMPI LEVON JA UNEN LAATU PALAUTUMINEN PARANTUNUT RUOANSULATUS TEHOKKAAMPI PARANEMINEN
LisätiedotPalleahengitys Verenkierron vilkastuttaminen Yskiminen
Vatsaleikatulle... Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa vatsa-leikkauksen jälkeisestä kuntoutumisesta. Liikkuminen ja sopiva harjoittelu edistävät leikkauksesta toipumista. Liian varhain aloitettu
LisätiedotHANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!
Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät
LisätiedotAmmattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö
Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet
LisätiedotSÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN
SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,
LisätiedotULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE
ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman
LisätiedotNoninvasiivinen ventilaatiohoito
Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotPostinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri POTILASOHJE KUOPION YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA Fysiatrian klinikka/ Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka 3.10.2012 1 (7) Postiosoite Käyntiosoite Puijon sairaala
LisätiedotPOLVEN TEKONIVELLEIKKAUS
POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää
LisätiedotONNISTUNEEN IMMOBILISAATIOHOIDON EDELLYTYKSET OSMO MARKKANEN KIPSIMESTARI EAT
ONNISTUNEEN IMMOBILISAATIOHOIDON EDELLYTYKSET OSMO MARKKANEN KIPSIMESTARI EAT ENNEN TUENNAN TEKEMISTÄ SELVITETTÄVÄT ASIAT Selvitä lääkäriltä millainen tuennan tulee olla. Mitä raajan osia tuetaan ja mitkä
LisätiedotVALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen
VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan
LisätiedotARVOKASTA VUODEPOTILAIDEN KÄSITTELYÄ. Winner of Best Product on Show award at M&HP2013 VALUE IN CARING
R ARVOKASTA VUODEPOTILAIDEN KÄSITTELYÄ Winner of Best Product on Show award at M&HP2013 Winner of Most Interesting Product award at M&HP2014 VALUE IN CARING R VENDLET-JÄRJESTELMÄN TOIMINTA VENDLET on sähkötoiminen
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
Lisätiedot