KPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Kokkola ja Kruunupyy KPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet Versio 1.2 Toimittanut Marja-Leena Mattila Hyväksynyt (lääk. perusteet) Katja Tuliniemi

2 Sisällysluettelo 1 APUVÄLINEPALVELU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄSSÄ SEKÄ KOKKOLAN KAUPUNGISSA JA KRUUNUPYYN KUNNASSA APUVÄLINEPALVELUITA OHJAAVA SÄÄNTELY JA VASTUUNJAKO APUVÄLINEPALVELUUN HAKEUTUMINEN JA PALVELUPROSESSI TERVEYDENHUOLLOSSA JÄRJESTÄMINEN JA TYÖNJAKO TERVEYDENHUOLLOSSA KESKI-POHJANMAALLA POTILAAN OIKEUSTURVAKEINOT APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON HENGITYSHOITOVÄLINEET Hengitysilmanlämmittimet Lääkesumuttimet Hengityslaitteet Happihoidon laitteet Imulaitteet Hengityslihasten harjoitusvälineet Hengitystä mittaavat laitteet VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET Muut painevaatteet Lääkinnälliset painehoitovaatteet Painevaatteet liikkeen ja asennon facilitointiin FYSIKAALISET, FYSIOLOGISET JA BIOKEMIALLISET TESTIVÄLINEET JA MATERIAALIT Pulssioksimetrit STIMULAATTORIT Stimulaattorit kivun lievitykseen Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät Äänistimulaattorit PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn Selkätyynyt ja -tuet painehaavojen ehkäisyyn Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn AISTIHAVAINTOJEN HARJOITUSVÄLINEET Aistihavaintojen erottelun ja yhdistämisen harjoitusvälineet Aistihavaintojen koordinaation harjoitusvälineet LIIKKEEN, VOIMAN, TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET Kuntopyörät ja ergometrit Seisontakehikot ja tuet seisomiseen Sormien ja käden harjoitusvälineet Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Painomansetit Välineet asennon tukemiseen hoidon aikana VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI KOMMUNIKOINNIN TERAPIA- JA HARJOITUSVÄLINEET Puheen ja äänenkäytön harjoitusvälineet PUHETTA TUKEVAN JA KORVAAVAN KOMMUNIKOINNIN HARJOITUSVÄLINEET

3 Viittomakielen harjoitusvälineet Kuvasymbolien harjoitusvälineet Bliss-kommunikoinnin harjoitusvälineet PIDÄTYSKYVYN HARJOITUSVÄLINEET Inkontinenssihälyttimet PERUSTAITOJEN HARJOITUSVÄLINEET Laskemisen alkeiden harjoitusvälineet Ajan ymmärtämisen harjoitusvälineet ERI OPPIAINEIDEN HARJOITUSVÄLINEET Äidinkielen harjoitusvälineet SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJOITUSVÄLINEET Vapaa-ajan toimintojen harjoitusvälineet PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN HARJOITUSVÄLINEET Ortoosien ja proteesien käytön harjoitusvälineet ORTOOSIT JA PROTEESIT VARTALON JA SELKÄRANGAN ORTOOSIT Rinta- lannerangan, ristiselän ortoosit Kaularankaortoosit VATSAN ORTOOSIT Tyrätuet YLÄRAAJAN ORTOOSIT, VARTALOKIINNITTEISET Sormiortoosit Ranne- ja kämmenortoosit Kyynärnivelen ortoosit Olkanivelen ortoosit ALARAAJAN ORTOOSIT Jalkateräortoosit Nilkka- jalkateräortoosit Polviortoosit Polvi-nilkka-jalkateräortoosit Lonkkaortoosit Lonkka-polvi-nilkka-jalkateräortoosit YLÄRAAJAPROTEESIT KOSMEETTISET YLÄRAAJAPROTEESIT ALARAAJAPROTEESIT KOSMEETTISET ALARAAJAPROTEESIT PROTEESIT, EI RAAJAPROTEESEJA Peruukit Rintaproteesit Silmäproteesit Hammasproteesit ORTOPEDISET JALKINEET HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET VAATTEET JA KENGÄT Suojapeitteet Uima-asut Liukuesteet jalkineisiin SUOJAVÄLINEET

4 Pään suojat Käsivarsi- ja kyynärpääsuojat Suojakäsineet Sääri- ja polvisuojat Vartalosuojat PUKEUTUMIS- JA RIISUUTUMISVÄLINEET Sukan- ja sukkahousujenvetolaitteet Kenkälusikat ja saapasrengit Pukeutumis- riisuutumiskoukut -kepit Vetoketjunvetimet Napittimet WC-APUVÄLINEET Wc-tuolit siirrettävät, pyörälliset ja pyörättömät Wc-istuimien istuinosat Wc-istuimen korotukset jalalliset Wc-istuimen korotukset helposti irrotettavat Wc-istuimen korotukset kiinteät Wc-istuimet korkeussäädettävät Alusastiat PESEYTYMIS- SUIHKU- JA KYLPYVÄLINEET Kylpy/suihkutuolit/ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat Kylpypaarit suihku- ja hoitopöydät Kylpyammeet Pesulaput -sienet ja -harjat pidikkeillä, varsilla tai kahvoilla Kelluntavälineet KÄSIEN- JA JALKOJENHOITOVÄLINEET Kynsiharjat Kynsiviilat ja hiomapaperilevyt Kynsisakset ja kynsileikkurit HIUSTENHOITOVÄLINEET Kammat ja harjat HAMPAIDENHOITOVÄLINEET Hammasharjat ei sähköiset SUKUPUOLIELÄMÄN APUVÄLINEET Vibraattorit ja hierontalaitteet LIIKKUMISEN APUVÄLINEET KÄVELYN APUVÄLINEET YHDELLÄ KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT Kävelykepit Kyynärsauvat Kainalosauvat Kävelykepit, kolme tai useampia tukijalkoja KÄVELYN APUVÄLINEET KAHDELLA KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT Kävelytelineet, pyörälliset (rollaattorit) Kävelytuolit Kävelypöydät AUTON KÄYTTÖÄ HELPOTTAVAT VÄLINEET Autojen turvavyöt ja valjaat

5 Autoistuimet ja -tyynyt erityisvalmisteiset POLKUPYÖRÄT Kolmipyörät jaloin poljettavat Polkupyörät käsin poljettavat Potkupyörät ja potkulaudat jalalla työnnettävät Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät Polkupyörien lisävarusteet PYÖRÄTUOLIT IHMISVOIMIN KÄYTETTÄVÄT Pyörätuolit, käsikäyttöiset, molemmilta puolilta kelattavat SÄHKÖPYÖRÄTUOLIT Sähköpyörätuolit, mekaaninen ohjaus Sähköpyörätuolit, sähköinen ohjaus PYÖRÄTUOLIEN LISÄVARUSTEET Pyörätuolien lisävoimalaitteet Pyörätuolipöydät Kiinnitysvälineet pyörätuolissa istuvan kiinnittämiseksi pyörätuoliin MUUT KULKUVÄLINEET Rattaat Pulkat, reet ja kelkat Mahalaudat ja konttausjakkarat SIIRTYMISEN JA KÄÄNTYMISEN APUVÄLINEET Liukulaudat, liukumatot ja liukulakanat Kääntölevyt Kohottautumistelineet siirrettävät Nostovyöt ja -valjaat HENKILÖNOSTOLAITTEET Nostolaitteet pyörälliset nostokankailla ja/tai nostovaljailla Nostolaitteet pyörälliset, henkilön seisovassa asennossa siirtävät Nostolaitteet seinään, lattiaan ja/tai kattoon kiinnitettävät SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET Näkövammaisten suunnistautumiskepit KODINHOITOVÄLINEET RUOANLAITTOVÄLINEET ASTIANPESUVÄLINEET Tiskiliinan vääntimet SYÖMISEN JA JUOMISEN VÄLINEET Syömislaitteet OMPELU- JA VAATEHUOLTOVÄLINEET Sakset ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET Työpöydät Lukupöydät ja pulpetit Vuodepöydät VALAISIMET Luku- ja työskentelyvalaisimet ISTUIMET Tuolit Jakkarat ja seisontatuolit

6 Kohottautumistuolit ja -istuimet Tuolit, erityisvalmisteiset Istuimet, istuinkokoonpanot ja abduktioalustat Selkätuet Istuintyynyt ja -alustat Selkätyynyt ja selkätuet SÄNGYT Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, sähkösäätöiset Vuodevaatteet Patjat ja patjanpäälliset Selkä- ja jalkanojat, säädettävät Sängynlaidat ja kohottautumistelineet, sänkyyn kiinnitettävät HUONEKALUJEN KORKEUDENSÄÄTÖVÄLINEET Korotuspalikat ja -jalat TUKEUTUMISVÄLINEET Käsijohteet Tukikahvat ja kädensijat Tukikaiteet PORTIN, OVEN, IKKUNAN JA VERHONAVAAJAT/SULKIJAT Ovenavaajat ja -sulkijat Ikkunanavaajat ja -sulkijat Verhonavaajat ja -sulkijat Markiisien- ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat Lukot HISSIT, NOSTOTASOT, PORRASHISSIT, LUISKAT Porraskiipijät Luiskat, siirrettävät KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET NÄKEMISEN APUVÄLINEET Silmälasit ja piilolinssit Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot Kiikarit ja kaukoputket KUULEMISEN APUVÄLINEET Kuulotorvet Vartaloon kiinnitettävät kuulolaitteet Silmälaseihin kiinnitettävät kuulolaitteet Korvan sisäiset kuulolaitteet Korvantauskuulolaitteet Vibraatiokuulolaitteet Implantin kanssa käytettävät kuulolaitteet ÄÄNENTUOTON APUVÄLINEET Puhevibraattorit Henkilökohtaiset puheäänen vahvistimet PIIRTÄMIS- JA KIRJOITUSVÄLINEET Nimenkirjoituskehikot ja -leimasimet Kirjoituskoneet KUUNTELUN, KATSOMISEN JA VIDEOIDEN KATSELUN APUVÄLINEET Nauhoitus- ja kuuntelulaitteet

7 Radiotaajuuslähetinjärjestelmät Infrapunajärjestelmät Induktiosilmukkalaitteet Mikrofonit Kaiuttimet LÄHIKOMMUNIKOINNIN VÄLINEET Kirjain- ja/tai symbolisarjat, -taulut Kommunikointilaitteet Lähikommunikoinnin ohjelmat PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET Puhelimen lisälaitteet HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET Merkinantovälineet näköön perustuvat Kellot Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät LUKEMISEN APUVÄLINEET Sivunkääntäjät Lukutelineet ja kirjanpitimet Lukukoneet TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET Pöytätietokoneet Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (PDA) TIETOKONEIDEN TIEDONSYÖTTÖLAITTEET Näppäimistöt Hiiret Joystick Vaihtoehtoiset syöttölaitteet Syötön lisälaitteet Syöttöohjelmat TIETOKONEEN TULOSTUSLAITTEET Näytöt Vaihtoehtoiset tulostuslaitteet Tulostuksen erikoisohjelmat ESINEIDEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY- JA KULJETUSVÄLINEET PAKKAUSTEN KÄSITTELYVÄLINEET Avaajat Putkilonpuristimet KATKAISIMET, KYTKIMET JA OHJAUSLAITTEET Painikkeet Kahvat ja nupit, kiinteät Kytkimet/katkaisimet (päälle/päältä) KAUKO-OHJAUSLAITTEET Kauko-ohjausjärjestelmät Ympäristönhallintaohjelmat KÄSIVARREN JA/TAI KÄDEN JA/TAI SORMIEN TOIMINTAA AUTTAVAT TAI KORVAAVAT VÄLINEET Otteenmuuntajat ja niiden lisävarusteet Telineet

8 Puikot, sauvat ja tikut Osoitinlamput Toiminnan sallivat käsivarren tuet OTTEEN PIDENTIMET Tarttumapihdit käsikäyttöiset KIINNITYSVÄLINEET Imukupit Liukuestealustat KANTO- JA KULJETUSVÄLINEET Kantovälineet Kuljetuspöydät pyörälliset YMPÄRISTÖOLOSUHTEITA PARANTAVAT VÄLINEET, TYÖVÄLINEET JA TYÖKONEET YMPÄRISTÖOLOSUHTEITA PARANTAVAT VÄLINEET Ilmaston säätelyvälineet SOSIAALISET APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET PERUSTURVAN/SOSIAALITOIMEN KAUTTA VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA KÄYTTÖÖN LUOVUTETTAVIEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET KESKI-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNNISSA Yleistä Vaikeavammaisen henkilön asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat apuvälineet Hakemuksen vireillepano Tarpeen arviointi Päätöksenteko / päätös Toimenpiteet päätöksen jälkeen Apuvälineiden saatavuusperusteet HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET WC-APUVÄLINEET wc-istuimet WC-istuimet korkeussäädettävät PESEYTYMIS-, SUIHKU- JA KYLPYVÄLINEET Suihkut ja suihkuyksiköt Pesualtaat KASVOJENHOITOVÄLINEET Peilit LIIKKUMISEN APUVÄLINEET HENKILÖNNOSTOLAITTEET Nostolaitteet, seinään, lattiaan ja/tai kattoon kiinnitettävät ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET VALAISIMET Yleisvalaisimet TUKEUTUMISVÄLINEET Käsijohteet Tukikahvat ja kädensijat Tukikaiteet PORTIN, OVEN, IKKUNAN JA VERHON AVAAJAT/ SULKIJAT Ovenavaajat ja sulkijat Ikkunanavaajat ja sulkijat Verhonavaajat ja sulkijat

9 Markiisien- ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat Lukot ASUNNON VARUSTEET Ovet Kynnykset HISSIT, NOSTOTASOT, PORRASHISSIT JA LUISKAT Nostotasot ja pyörätuolihissit Porrashissit Luiskat, siirrettävät Luiskat, kiinteät ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN TURVALLISUUSVARUSTEET Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin Turvakaiteet, aidat ja portit, portaisiin ja hisseihin SÄILYTYSKALUSTEET Hylly Kaapit Hyllyjen ja kaappien lisävarusteet KOMMUNIKOINNIN, HAVAITSEMISEN JA YMPÄRISTÖNHALLINNAN VÄLINEET PUHELIMET JA PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET Puhelimet Matkapuhelimet Tekstipuhelimet Soiton ilmaisimet Puhelinvahvistin Ovipuhelimet Induktiosilmukat Induktiosilmukkalaitteet HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET Merkinantovälineet näköön perustuvat Merkinantovälineet kuuloon perustuvat Merkinantovälineet mekaaninen signaali

10 1 APUVÄLINEPALVELU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄSSÄ SEKÄ KOKKOLAN KAUPUNGISSA JA KRUUNUPYYN KUNNASSA 1.1 APUVÄLINEPALVELUITA OHJAAVA SÄÄNTELY JA VASTUUNJAKO Apuvälinepalvelu perustuu useaan eri lakiin. Päävastuu apuvälinepalvelujen tarpeen mukaisesta tuottamisesta on kunnalla. KELA, vakuutus- ja työeläkelaitokset, työhallinto ja Valtiokonttori kustantavat vastuullaan olevat apuvälinepalvelut. Terveydenhuolto vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelusta osana sairaanhoitoa, jonka järjestämisestä säädetään kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Myös terveydenhuoltolaki (FINLEX 1326/2010) määrittelee apuvälinepalvelun terveydenhuollon vastuulle yhtenä osana lääkinnällistä kuntoutusta. Sen mukaan kunnan tehtävänä on vastata potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö on määriteltävä kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM 2010:31) sisältävät myös apuvälinepalvelun perusteita. Niiden mukaan ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai henkilön itsenäisessä suoriutumisessa. Ensisijaisuuden määrittelyssä otetaan huomioon sairauden etenemisnopeus, tapaturman/vamman aiheuttama tarve, sairaalasta kotiutumisen mahdollistaminen, laitoshoitoon joutumisen ehkäisy, lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset sekä apuvälineen tarve turvallisuuden edistämiseksi. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ovat asiakkaalle maksuttomia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992). Kunta voi järjestää apuvälinepalvelun myös antamalla potilaalle palvelusetelin, jolla hän voi hankkia terveydenhuollon kanssa yhdessä tarpeelliseksi todetun apuvälineen terveydenhuollon hyväksymältä apuvälinetoimittajalta. Setelillä tulee saada yksilöllistä tarvetta vastaava tavanomainen apuväline. Asiakas voi halutessaan hankkia tätä kalliimman apuvälineen ja maksaa erotuksen itse (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009). Terveydenhuoltolakia tarkemmin sisällöstä säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksesta (FINLEX 1363/2011). Siinä apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä pidetään sellaista lääketieteellisin perustein todettua sairautta, vammaa tai kehitysviivästymää, joka heikentää potilaan toimintakykyä ja vaikeuttaa hänen itsenäistä selviytymistään. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on edistää potilaan kuntoutumista ja tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikentymistä. Asetuksen mukaan apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja 10

11 yksilöllisesti. Tarpeen arvioinnissa on otettava toimintakyvyn lisäksi huomioon elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toiminnalle aiheuttamat vaatimukset. Ennen apuvälineen valintaa potilaalle on annettava tietoa apuvälineen valintaan liittyvistä vaihtoehdoista ymmärrettävällä tavalla, jotta valinta voidaan tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Valtakunnallinen apuvälinepalveluiden laatusuositus (STM oppaita 2003/7) ohjaa ensisijassa toiminnallisista linjauksista sekä voimavarojen osoittamisesta vastaavaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtoa ja päättäjiä kehittämään apuvälinepalveluja toimimaan käyttäjälähtöisesti ja yhtäläisin perustein. Tehokkaasti ja ammattitaitoisesti toteutettu palvelu takaa sen, että kuntalainen saa apuvälineen käyttöönsä todetun apuvälinetarpeen mukaisesti asuinpaikasta riippumatta. Laatusuosituksen perustavoitteena olevat hyvin järjestetyt ja käyttäjälähtöiset apuvälinepalvelut toimivat joustavasti ja saumattomasti. Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen ovat takaamassa laatua, lisäksi palveluiden saatavuuden tulee olla hyvin kuntalaisten tiedossa. Sosiaalitoimen järjestämisvastuulla ovat vaikeavammaisen henkilön tarvitsemat vakituisen asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ovikoneistot, porrasnostimet, tukikaiteet, kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot, yleisvalaisimet näkövammaisille. Kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvista välineistä kerrotaan tarkemmin kohdassa 2.2 Sosiaaliset perusteet. Nämä ovat maksuttomia apuvälineitä, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen tai erityistä tukea tarvitseva. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992, Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 ja asetus 759/1987 sekä Sosiaalihuoltolaki 1301/2014). Sosiaalitoimen kautta voidaan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien vammaisen asumiseen liittyvien välineiden ja laitteiden lisäksi harkinnanvaraisena (määrärahasidonnaisuus) välineenä hakea vammaisen henkilön liikkumiseen, viestintään, päivittäiseen suoriutumiseen tai sosiaaliseen osallistumiseen ja harrastamiseen tarvitsemia välineitä, kojeita ja laitteita, jotka ovat muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Näiden välineiden hankintakustannuksista voidaan korvata yleensä puolet. Tällöin ne jäävät käyttäjän omaisuudeksi. Erityishuoltopiirin laitoksissa pitkäaikaishoidossa olevien apuvälineet ovat erityishuoltopiirien vastuulla (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta /519). Yksityisten laitosten, esim. hoitokotien pitkäaikaishoidon sopimuksiin tulee kirjata palveluntuottajan vastuulle kuuluvat varusteet, myös esim. perusapuvälineet. Opetustoimen velvollisuutena on järjestää vammaiselle ja muuta erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa (Perusopetuslaki 628/1998, 31 ). Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet, joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Perusopetuslaki koskee myös esikouluopetusta päiväkodissa. Oppilaan koulussa henkilökohtaisesti tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen välineet tulevat terveydenhuollon kautta. Peruskoulun 7-9 luokilta alkaen niitä voi anoa Kelan kautta. 11

12 Kela voi oman lainsäädäntönsä perusteella korvata kuntoutussuunnitelmaan perustuen ammatillisena kuntoutuksena vaativia apuvälineitä, kun selviytyminen sairauden tai vamman vuoksi työssä tai opinnoissa ilman niitä on vaikeutunut. Tällaisia apuvälineitä ovat esimerkiksi tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot. Kela huomioi päätöstä tehdessään olosuhteiden ja ympäristön vaatimukset. Kela voi korvata myös huollosta, korjauksesta ja käytön opastuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kelan kautta apuvälineitä voidaan hankkia aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen kun opiskelut tähtäävät ammatillisiin opintoihin ja työelämään. Hakemukseen on siksi liitettävä suunnitelma ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta ja apuvälineiden tarpeellisuudesta opinnoissa. Vakuutuslaitokset korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain ehtojen mukaisesti tarpeelliset ja kohtuulliset kulut toiminnan rajoitusten vuoksi syntyneestä apuvälinetarpeesta, joka johtuu esimerkiksi korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kulut. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaan. Vakuutusyhtiöllä on oikeus valita apuvälineiden toimittaja. Apuvälineen tarve arvioidaan yleensä julkisessa terveydenhuollossa maksajasta riippumatta. Mikäli vakuutuksen ehdot eivät kata kaikkia tarpeen mukaisia välineitä, vastuu siirtyy niiltä osin kunnalle, sosiaalitoimelle tai Kelalle. Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Vakuutuksesta korvataan vain ylimääräiset vahinkoon liittyvät kulut ja menetykset. Apuvälineet korvataan, jos niiden käyttötarve johtuu potilasvahingosta. Potilasvakuutus ei kuitenkaan korvaa apuvälinepalvelua. Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen palveluksessa oleville sekä sotainvalideille palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle tietyin perustein haitta-asteen perusteella. Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. TE-keskus korvaa kunnalle erityisapuvälineet, jotka on hankittu pakolaiselle terveydenhuollon kautta. Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste silloin, kun työn luonne, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen sitä edellyttävät ja se on työsuojelullisesti välttämätön. Työpisteen ergonomiassa on otettava huomioon, että työtä kevennetään tarvittaessa apuvälinein ja terveydelle haitalliset käsin tehtävät nostot ja siirrot tehdään mahdollisimman turvallisiksi, milloin niitä ei voida välttää tai keventää apuvälinein. Laitoksissa ja tehostetussa palveluasumisen yksiköissä hoitohenkilökunnan ergonomiaan ja kuntouttavaan hoitotyöhön liittyvien apuvälineiden hankinnoista vastaa työnantaja. 12

13 Apuvälineen tarvitsija voi hankkia myös itse toimintakykyään parantavia välineitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi palveluiden toteutumista sekä ohjeistaa järjestämistä. Lisätietoa on esimerkiksi osoitteessa APUVÄLINEPALVELUUN HAKEUTUMINEN JA PALVELUPROSESSI TERVEYDENHUOLLOSSA Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden saamisen edellytyksenä on lääkärin toteaman sairauden, vamman tai kehitysviivästymän aiheuttama toimintakyvyn haitta arjessa, ja siihen liittyvä apuvälineen tarve. Tarpeen voi todeta potilas itse, hänen läheisensä tai esim. potilaan tilanteen tunteva terveydenhuollon ammattilainen. Apuvälineen tarvitsija tai hänen edustajansa voivat olla suoraan yhteydessä perusterveydenhuollon apuvälinepalvelua tuottavaan yksikköön tarvitessaan tavallisimpia liikkumisen, päivittäisten- ja aistitoimintojen apuvälineitä. Perusterveydenhuollon apuvälinelainaamot lainaavat ilman lähetettä esimerkiksi tapaturman tai hoidon mm. leikkauksen aiheuttaman väliaikaisen toimintakyvyn haitan edellyttämiä apuvälineitä määräaikaislainauksena. Mikäli apuvälineen tarve hoidon tai apuvälinepalvelun arviossa muuttuu lääkinnällisin perustein pysyväksi, päätös pitkäaikaislainasta voidaan tällöin tehdä. Perusterveydenhuollon vastuulla on myös ohjata apuvälineen tarvitsija oikeiden palvelujen piiriin, kun tämä tarvitsee erikoissairaanhoidon tai jonkun muun esim. sosiaalitoimen tai vakuutuslaitoksen järjestämisvastuulla olevia apuvälineitä. Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluun edellytetään lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön kirjallista lähetettä tai palvelupyyntöä sairaalan sisällä hoitovastuussa olevalta taholta. Hoitoon pääsyn aikarajat koskevat myös apuvälinepalvelua. Perusterveydenhuollossa terveydenhuollon ammattihenkilön on tehtävä apuvälinepalvelun tarpeen arviointi viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas on ottanut yhteyttä. Mikäli kyse on kiireettömästä tarpeesta, varataan aika arvioon mahdollisimman pian, viimeistään kolmen kuukauden sisälle yhteydenotosta. Erikoissairaanhoidossa apuvälinepalvelun tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete tai muu aloite on saapunut. Mikäli apuvälinetarpeen arviointi vaatii lähetteen lisäksi lääkärin tai muun ammattihenkilön vastaanotolla käynnin, sen tulee toteutua kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Apuvälinepalvelun on toteuduttava mahdollisimman pian, viimeistään kuuden kuukauden kuluessa. Hoitopaikan valintaoikeus ja apuvälineet Koska apuvälinepalvelu on osa hoidon suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuutta, vuoden 2014 alusta voimaan tullut oikeus valita hoitopaikka Suomessa tarkoittaa sitä, että tehdessään valinnan myös hoitoon liittyvä apuvälinepalvelu, kuten muukin kuntoutus toteutuu tarvittaessa valitulla hoitovastuutaholla. Potilaan terveydenhuoltoyksikön vaihtuessa siirtyvät apuvälineet uudelle toimijalle. Kaikki henkilön käytössä olevat apuvälineet ovat aina kulloinkin hoitovastuussa olevan toimijan rekisterissä. 13

14 Paikkakunnalta muutto ja apuvälineet Apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle paikkakunnalle hänen käytössään olevat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet, joita hän tulee tarvitsemaan uudessa asuinkunnassaan, muuttavat hänen mukanaan ja siirtyvät uuden kotikunnan tai sairaanhoitopiirin omaisuudeksi korvauksetta. Myös apuvälineiden huolto- ja korjausvastuu siirtyy apuvälineiden uudelle omistajataholle. Käyttäjä on velvollinen ilmoittamaan muutosta, jotta apuvälineiden luovutustiedot voidaan välittää uudelle kotikunnalle. Käyttäjä on itse vastuussa apuvälineiden muuttokustannuksista. Huolto ja välineen turvallisuus Apuvälineen huolto tarkoittaa sen toimintakunnon tarkastamista, siitä huolehtimista ja vikojen korjausta. Huollosta ovat vastuussa niin käyttäjä kuin omistajakin. Käyttäjän vastuulla on annettuja ohjeita noudattaen puhdistaa apuväline ja tarkistaa ajoittain välineen kuntoa. Löystyneitä ruuveja ja jarruja on kiristettävä, vajaisiin renkaisiin laitettava ilmaa, akut on ladattava säännöllisesti ja mikäli havaitaan vikoja, otettava yhteyttä välineen luovuttaneeseen tai muuhun toimintayksiköstä ohjattuun tahoon arvion ja korjauksen järjestämiseksi. Kuljetus korjaukseen ja huoltoon on ensisijaisesti käyttäjän vastuulla, jos se on tavanomaisin keinoin ilman lisäkustannuksia mahdollista. Käyttäjä ei saa korjata tai muuttaa välinettä itse tai hankkia korjausta ulkopuoliselta taholta ilman lupaa. Huolimattomasta tai ohjeiden vastaisesta käytöstä tai säilytyksestä aiheutuneen apuvälineen rikkoutumisen aiheuttamat kulut voidaan vahingonkorvauslain perusteella velvoittaa käyttäjän korvattavaksi. Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 sääntelee myös apuvälineitä. Terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevaa valvontaa toteuttaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, VALVIRA, joka ylläpitää valtakunnallista vaaratilannerekisteriä. Vakavasta vaaratilanteesta, mutta myös läheltä piti - tilanteesta tulee aina tehdä ilmoitus niin pian kuin mahdollista. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen yksiköistä lainattujen välineiden kohdalla turvallisuuden tarkastus ja vaaratilanneilmoitus tehdään asiantuntijoiden toimesta välineen lainanneessa yksikössä, johon väline ja selostus vaaratilanteesta tulee toimittaa. Terveydenhuollon toimintayksikkö vastaa siitä, että lainaa tai luovuttaa käyttöön vain tarkastamiaan toimintakuntoisia apuvälineitä. Mikäli apuvälineeseen tai sen käyttöön liittyvä vaaratilanne aiheuttaa henkilövahingon, voi apuvälineen käyttäjä saada korvausta potilasvahinkolain mukaisesti. Apuvälineprosessi Apuvälinepalveluprosessi on terveydenhuollossa osa potilaan hoito- ja kuntoutusprosessia ja suunnitelmallista palvelukokonaisuutta. Aina yksilöllinen prosessi lähtee potilaan tarpeista ja sen tavoitteena on jokapäiväisen toimintakyvyn tukeminen, kuntoutumisen edistäminen tai toimintakyvyn heikentymisen ehkäiseminen apuvälineillä. Prosessi voi vaihdella välineen lainauksesta hyvinkin monitahoiseen toimintaan, johon osallistuu potilaan läheisten lisäksi myös muita ammattihenkilöitä ja yhteistyötahoja, joten myös prosessin kesto vaihtelee yksilöllisesti. Apuvälinepalveluprosessi voi sisältää tarpeen mukaan seuraavat vaiheet: apuvälinetarpeen havaitseminen, apuvälinepalveluun hakeutuminen, apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineen sovitus, kokeilu ja valinta, muutostöiden suunnittelu ja toteutus, apuvälineen hankinta, apuvälineen luovuttaminen ja käytön ohjaus, käytön seuranta, huolto ja korjaus sekä apuvälineen palautus. 14

15 Arvioinnissa on otettava huomioon potilaan toimintakyky, elämäntilanne ja elinympäristön apuvälineen toimivuudelle asettamat vaatimukset. Siten arvio on usein hyvä tehdä käyttäjän toimintaympäristössä tai moniammatillisesti niin, että arvioon osallistuu toimintaympäristön tuntevia ammattilaisia, kuten kotihoito tai oma terapeutti. Asiantuntijoiden arviointi kohdistuu potilaan toimintakykyyn, toimintakykyä mahdollistaviin ja rajoittaviin tekijöihin potilaan toimintaympäristöissä ja siihen, minkälaisin apuvälineratkaisuin voidaan toimintakykyyn myönteisesti vaikuttaa. Apuvälinealan asiantuntijan ammatilliseen osaamiseen kuuluvat toimintakyvyn arviointi ja apuvälinetietous. Tavallisimpien apuvälineiden kohdalla riittää usein, että niitä sovitetaan ja kokeillaan siinä terveydenhuollon yksikössä, missä apuvälinepalvelu toteutuu. Vaativampia apuvälineitä voi olla tarpeen kokeilla pidempään ja niissä toimintaympäristöissä, joissa apuvälinettä suunnitellaan käytettävän, esimerkiksi kotona, koulussa tai työpaikalla. Mahdollisista vaihtoehdoista tehdään valinta yhteisymmärryksessä potilaan tai tarvittaessa hänen edustajansa kanssa. Terveydenhuollon prosessi edeltää myös usein muiden hallinnonalojen vastuulla olevaa apuvälinepalvelua, sillä arvioon ja suunnitteluun tarvitaan apuvälinealan asiantuntijuutta. Sosiaalitoimen, Kelan ja vakuutuslaitosten apuvälinepalvelun saaminen edellyttää myös lääkärin lausuntoa ja asiakkaan omaa hakemusta. 1.3 JÄRJESTÄMINEN JA TYÖNJAKO TERVEYDENHUOLLOSSA KESKI- POHJANMAALLA Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella terveydenhuollon apuvälinepalvelut toimivat hajautetusti erikoissairaanhoidon sekä perusterveydenhuollon yksiköissä yhteisillä perusteilla. Julkisessa terveydenhuollossa kirjattuun hoitosuunnitelmaan perustuvat hoitotarvikkeet potilaat saavat terveyskeskusten jakelupisteistä erillään apuvälinepalvelusta. Keskussairaalassa korva-, nenä, ja kurkkutautien erikoisala vastaa hoitovastuunsa mukaisesti kokonaan kuulon apuvälineistä. Myös muut hoitovastuuyksiköt lainaavat välittömästi hoitoon liittyviä apuvälineitä. Hengitysapuvälineiden prosessi kuuluu keuhkolääkärin päätöksen jälkeen pääosin kuntoutusohjaajalle. Erikoissairaanhoidon muusta apuvälinetoiminnasta vastaa Apuvälinekeskus. Porrastuksen perusteet alueella pohjautuvat kiireettömän hoidon perusteisiin (STM 2010:31) ja sovittuun työnjakoon. Pääsääntönä on, että perusosaamista vaativa apuvälinepalvelu on keskitetty terveyskeskuksiin. Tavallisimpia liikkumisen, päivittäisten toimintojen ja aistitoimintojen apuvälineitä lainataan terveyskeskusten apuvälinepalvelusta. Kun tarpeen arviointi, valinta ja ylläpito edellyttävät erityistä osaamista, se on läheteindikaatio erikoissairaanhoitoon. Silloin voivat olla kyseessä erikoislääkärin päätöstä edellyttävät esim. hengitysapuvälineet, silmälasit sekä optiset ja kuulon apuvälineet tai apuväline- tai muun asiantuntijan arviota edellyttävät lasten erityisvälineet, sähköiset liikkumisvälineet, kommunikoinnin ja vammaisen tietokoneen käyttöä helpottavat apuvälineet. Henkilökohtaisten omaksi luovutettavien apuvälineiden kohdalla on sovittu, että erikoissairaanhoitoon välittömästi liittyvä ensimmäinen esim. ortoosi, erityisjalkine, tukitekstiili, 15

16 proteesi tai peruukki pitkäaikaiseen tarpeeseen hankitaan keskussairaalan päätöksellä ja perusterveydenhuoltoon liittyvät sekä uusinnat terveyskeskusten päätöksellä. Terveydenhuollon apuvälinepalvelupisteet Ajantasaiset sijainti- ja yhteystiedot sekä palveluajat löytyvät puhelinluettelosta tai Internetistä esim. jossa polut: 1) Keski-Pohjanmaan keskussairaala / asiakkaille ja läheisille / Fysiatria ja kuntoutuspalvelut 2) Peruspalveluliikelaitos Jyta / asiakkaille ja läheisille / terveydenhuolto / kuntoutus 3) Kokkolan sosiaali- ja terveyspalvelut / sosiaali- ja terveyspalvelut / terveyspalvelut / kuntoutus. Terveyskeskusten palvelut: Kannus, Kuntoutus, Lopotinkatu 2 puh Kokkola (KPKS:n Apuvälineyksikön yhteydessä), Mariankatu puh Kruunupyy, Hörbyntie 8 Teerijärvi puh Perho, Kuntoutus, Vanhainkodintie 20 puh Reisjärvi, Savikontie 1 puh Toholampi/Lestijärvi, Kuntoutus, Sairaalantie 2 puh Tunkkari, Kuntoutus, Mäntöläntie 2 puh Keskussairaalan palvelut: Mariankatu 16-20, Kokkola Silmätaudit: optisten apuvälinearvioista vastaava sairaanhoitaja puh / Kuuloasema: kuulon apuvälineet, kuulontutkijat puh Fysiatria ja kuntoutuspalvelut / Apuvälinekeskus: - Näönkäytön apuvälineet, kuntoutusohjaaja puh tai (sihteeri) - Lasten apuvälineet, fysioterapeutti puh tai Aikuisten hengitys- ja liikkumisapuvälineet, kuntoutusohjaaja puh / Kommunikaatio- ja tietotekniikan käyttöön liittyvät apuvälineet, yhteyshlö puh POTILAAN OIKEUSTURVAKEINOT Mikäli apuvälineen käyttäjä tai tarvitsija on tyytymätön saamaansa palveluun tai apuvälineratkaisuun, hänellä on käytettävissään seuraavat oikeusturvakeinot: Keskustelu Ensisijaisesti aloitetaan avoimella keskustelulla, jolla voidaan usein selvittää tapahtuneet väärinkäsitykset sekä korjata palvelussa tapahtuneet mahdolliset puutteet. Apuvälineen käyttäjä tai tarvitsija voi keskustella apuvälinepalvelua toteuttaneen henkilön ja/tai hänen esimiehensä kanssa. Potilasasiamies Potilasasiamies neuvoo tai avustaa tarvittaessa muistutuksen, kantelun tai potilasvahinkoilmoituksen 16

17 tekemisessä. Hän ei kuitenkaan ohjaa apuvälinepalvelun sisältöä. Yhteystiedot: Erikoissairaanhoidossa potilasasiamiehen puhelinaika ja ajanvaraus ma klo ja to klo numerossa Peruspalveluissa potilas- ja sosiaaliasiamiehen puhelinaika ja ajanvaraus ma - ti klo 9-12 ja to klo numerossa Kirjallinen muistutus Mikäli keskustelujen tulos ei tyydytä, apuvälineen tarvitsija, omainen tai muu edustaja voi tehdä hänen puolestaan kirjallisen muistutuksen palvelua toteuttavan yksikön johtajalle. Terveydenhuollon hoitopäätöksenä se osoitetaan johtavalle lääkärille. Muistutus voi olla vapaamuotoinen kirjallinen selvitys apuvälineen käyttäjän tai tarvitsijan kokemista epäkohdista saadussa apuvälinepalvelussa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus, josta ilmenee, miten asiaa on käsitelty ja mihin toimiin se on mahdollisesti johtanut. Muistutukseen ei voi hakea muutosta. Kantelu Apuvälineen käyttäjä voi tehdä myös kantelun joko vapaamuotoisesti tai valmiilla lomakkeella. Ensisijaisesti kantelu tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella apuvälineen käyttäjä on saanut palvelua. Kantelu ei ole muutoksenhakukeino. Valvova viranomainen ei voi muuttaa tehtyä hoitopäätöstä, eli ei siten myöskään lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepäätöstä. Kantelu tehdään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon, VALVIRAAN, kun epäillään, että apuvälinepalvelu on aiheuttanut apuvälineen käyttäjälle vaikean vamman tai menehtymisen. Kantelu viranomaisen toiminnasta tai menettelystä voidaan tehdä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tarvittaessa viranomaiset siirtävät kantelut sovitun työnjaon mukaisesti asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Siirrosta ilmoitetaan kantelijalle. Kantelun voi tehdä, vaikka asiasta olisi jo tehty muistutus terveydenhuollon yksikköön tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi olisi tehty hakemus Potilasvakuutuskeskukselle. Hallintoriitamenettely Apuvälineen käyttäjällä on oikeus hakea hallintoriitana niitä kustannuksia, joiden osalta kunta on järjestämisvastuussa. Käytännössä silloin kun terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa on tehty yksilöllinen apuvälineen tarpeen arviointi, mutta kunnan apuvälineratkaisu ei ole sisältänyt apuvälineen tarvitsijan näkemyksen mukaisesti apuvälineitä. Tarvearvion lisäksi myös apuvälineratkaisu tulee olla kirjattuna potilaan/asiakkaan asiakirjoihin. Hallintoriita pannaan vireille hakemuksella ja se toimitetaan siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä kunnan viranomaisen toimipaikka sijaitsee. Hakemuskirjelmässä on mainittava toimenpide, jota vaaditaan, sekä vaatimuksen perusteet. 17

18 2 APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Apuvälinetarve tulee aina arvioida yksilöllisesti. Alueellisesti yhtenäisten saatavuusperusteiden tarkoituksena on turvata potilaiden oikeudenmukaista kohtelua ja alueellista tasa-arvoa. Valtakunnallista tasa-arvoa edistävät myös yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM 2010/31), joissa määritellään myös apuvälinepalvelua. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin saatavuusperusteissa sovelletaan sairaanhoidon erityisvastuualueen, Oulun yliopistollisen sairaalan alueellisia perusteita ( ). Ohjeissa lähteenä on lisäksi ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yleinen ohje apuvälinepalveluiden toteuttamiseksi. Apuvälineluokitteluna on SFS-EN ISO 9999 kansainvälisen Vammaisten apuvälineet, luokitus ja terminologia kansallinen versio. Kun välinettä tai laitetta ei ole katsottu lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvaksi, sitä ei silloin ole tulkittu ensisijaisesti apuvälineeksi. Se voi kuitenkin hoitovälineenä olla terveyskeskusten, hoitotarvikejakelun tai hoitoyksiköiden kautta lainattavissa. Terapiassa käytettävien välineiden katsotaan kuuluvan pääasiassa palveluntuottajien vastuulle. Sisältöä ovat kommentoineet erikoissairaanhoidon apuvälinetyöntekijät, silmä- ja keuhkotautien ylilääkärit, perusterveydenhuollon apuvälinetyöntekijät ja kuntoutuksen vastuuhenkilöt, kuuloasema, puheterapeutit ja kehityspoliklinikka sekä sosiaalisten perusteiden osalta vammaispalvelun edustajat Kokkolasta ja Jytasta. Kommentit ovat osaltaan muokanneet lopullista julkaisua. 2.1 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET 04 APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON 0403 HENGITYSHOITOVÄLINEET Esimerkiksi ilmankostuttajat, puhdistajat ja hengityssuojaimet eivät kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Raitisilmakypärät korvataan lähinnä vakuutuslaitoksista Hengitysilmanlämmittimet Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena Lääkesumuttimet 18

19 Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Suositellaan keuhkolääkärin arviota ennen lääkesumuttimella annosteltavan lääkehoidon aloittamista potilaalle. Hoitovälineiden jakelu tapahtuu kotikunnasta Hengityslaitteet Lainataan keuhkolääkärin arvioinnin ja hoitopäätöksen perusteella. Uniapnealaitehoito aloitetaan keuhkosairauksien poliklinikalla ja laite lainataan keskussairaalan kuntoutusyksiköstä. Uniapnealaitteiden tarvikejakelua (maskit, letkut, suodattimet yms.) toteutetaan keskussairaalan lisäksi myös Jyta-alueen terveyskeskuksissa (Kannus ja Tunkkari). Non-invasiivisen kotiventilaattorihoidon tarpeen arvio tehdään keuhkosairauksien klinikassa. Kotiventilaattorit lainataan potilaille keskussairaalan kuntoutusyksiköstä. Invasiivinen ventilaatiohoito aloitetaan potilaalle, jolla omatoiminen hengittäminen ei onnistu. Hoidon tarve arvioidaan hoitavan lääkärin toimesta. Invasiivinen ventilaattori lainataan potilaalle keskussairaalasta hoidosta vastaavasta yksiköstä. Hengityspalkeet lainataan hoitoon liittyen Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta hoidosta vastaavasta yksiköstä Happihoidon laitteet Happirikastinhoito aloitetaan potilaalle, jolla on pysyvä tai pitkäaikainen hengityksen vajaatoiminta. Hoidon tarve arvioidaan kansallisten ja kansainvälisten happihoidon aloituskriteereiden mukaisesti. Hoitopäätös tehdään keuhkosairauksien klinikassa tai Kokkolan terveyskeskuksen palliatiivisella poliklinikalla (oireenmukainen happihoito syöpäpotilaille). Happirikastinhoidon aloittaminen edellyttää asiakkaalta tupakoimattomuutta. Happirikastin lainataan keskussairaalan kuntoutusyksiköstä. Rasituksen aikaiseen käyttöön tai turvapulloiksi hankittavat happipullot ja niihin liittyvät välineet potilas hankkii itse lääkärin määräämän reseptin mukaan. Happiviikset ja letkut potilas saa oman kunnan hoitotarvikejakelusta. Matkahappirikastin lainataan korkeintaan kahdeksi viikoksi keskussairaalan apuvälinepalvelusta happirikastinta kotona käyttävälle potilaalle esim. matkustamista varten Imulaitteet 19

20 Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Lainataan terveyskeskuksesta hoitovälineeksi, kun kotihoidossa olevan potilaan omatoiminen liman yskiminen hengitysteistä ei onnistu Hengityslihasten harjoitusvälineet Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena Hengitystä mittaavat laitteet Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET Muut painevaatteet Palovammojen ja kroonisen kivun hoitoon tarkoitetut hoidolliset painetekstiilit hankkii hoitovastuussa oleva yksikkö tai vakuutusyhtiö hoitovälineenä Lääkinnälliset painehoitovaatteet Ensimmäiset lääkinnälliset tuki/hoitosukat tai -hihat hankitaan välittömästi hoitoon liittyen erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Terveyskeskukset vastaavat aina uusintahankinnoista samoin perustein. Lääkinnälliset hoitosukat (2 paria = 4 kpl vuodessa) voidaan hankkia potilaalle lymfakiertoon liittyvistä syistä: - vaikea-asteinen synnynnäinen, primaarinen imusuoniston vajaatoiminta - sairauden tai sen hoidon aiheuttama lymfakierron vajaatoiminta, johon liittyy toimintakykyä haittaava turvotus esim. syöpäleikkauksen yhteydessä poistettu imusolmukkeita, sädehoidossa tuhoutunut imusuonistoa, trauman ja tulehduksen jälkeinen tai maligniteettiin liittyvä huomattava turvotus laskimoperäisistä syistä: - veren hyytymisjärjestelmän puute tromboositaipumuksineen - syvän laskimotukoksen aiheuttama myöhäiskomplikaatio; posttromboottinen oireyhtymä (turvotus, kipu, säärihaavat) 20

21 - ilmeiset laskimotautiin viittaavat ihomuutokset, kuten pigmentoituminen, laskimoperäinen ekseema tai lipodermatoskleroosi eli ihon ja sen alaisen rasvakudoksen kovettuminen (CEAP-luokka C4) - em. ihomuutoksen lisäksi parantunut säärihaava (CEAP-luokka C5) - em. ihomuutoksen lisäksi avoin säärihaava (CEAP-luokka C6) - hoitosukat voidaan hankkia myös pyörätuolilla liikkuvalle para- tai tetrapleegikolle, jolla on alaraajoissa turvotusta eikä asentohoito riitä avuksi. Lääkäri määrittää hoitopaineluokan (I-IV) ja tukisukan mallin (pohje- tai reisimittainen). Suonikohjupotilaiden tukisukkia ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena paineluokasta riippumatta. Sukkia ei lääkinnällisenä kuntoutuksena hankita sairaalan vuodeosastolle eikä laitoksiin. Lääkinnällinen hoitohiha (kaksi hihaa vuodessa) ja tarvittaessa hoitokäsine (kaksi käsinettä vuodessa) voidaan hankkia potilaalle, kun merkittävä yläraajan turvotus aiheuttaa selvän toimintakyvyn haitan ja/tai toistuvia ruusutulehduksia. Hoitokäsine voidaan hankkia (akuuttivaiheessa) myös pareettiseen yläraajaan turvotuksen aiheuttamien lisävaurioiden ehkäisemiseksi, ellei tilanne korjaannu asentohoidolla Painevaatteet liikkeen ja asennon facilitointiin Erikoissairaanhoidossa Apuvälinekeskus hankkii yksilölliset painetekstiilit lapsille, jotka neurologiseen kuntoutukseen liittyen tarvitsevat asiantuntijan arvion mukaan lihastoiminnan tai asennon aktivointia (lantion ja vartalonhallinta). Tarvittavat uusinnat tapahtuvat hoitovastuun mukaan erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Rauhoittamistarkoitukseen nk. painopeittoa tai sylipainoa ei hankita lääkinnällisenä kuntoutuksena FYSIKAALISET, FYSIOLOGISET JA BIOKEMIALLISET TESTIVÄLINEET JA MATERIAALIT Pulssioksimetrit Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena STIMULAATTORIT Stimulaattorit kivun lievitykseen 21

22 Sähköiset kivunhoitolaitteet lainataan terveyskeskuksista kroonisen kivun hoitoon, mikäli potilas on erikoislääkärin arvion mukaan selvästi hyötynyt määräaikaisesta käytöstä. Määräaikaisesti laite voidaan lainata hoidon yhteydessä sairaalasta tai terveyskeskuksesta Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät Ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena Äänistimulaattorit Tinnitusmaskeri lainataan Kuuloasemalta potilaalle, jolla on häiritsevää kohinaa "tinnitusta" korvassa, mutta hän ei tarvitse kuulokojetta PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn Istuintyyny tai alusta lainataan pyörätuolin lainaamisen yhteydessä potilaalle, jolla on painehaavaumien syntymisriski tai jolle on jo tehty painehaavaumien korjausleikkaus. Keskussairaala hankkii lasten ja terveyskeskus pääsääntöisesti aikuisten pyörätuoleihin istuintyynyt lisävarusteena. Tyynyn tarpeen harkinta on syytä tehdä aina pyörätuolin hankinnan yhteydessä, jotta yhteensopivuus varmistetaan Selkätyynyt ja -tuet painehaavojen ehkäisyyn Selkätyyny tai -tuki lainataan pyörätuolin lainaamisen yhteydessä potilaalle, jolla on painehaavaumien syntymisriski tai jolle on jo tehty painehaavaumien korjausleikkaus Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn Viskoelastinen tai vaihtuvapaineinen patja lainataan kotiin potilaalle, jonka omatoiminen asennon vaihtaminen vuoteessa ei onnistu ja jonka painehaavaumariski on vähintään keskisuuri, lasten- ja nuorisosänkyjen patjat 16-vuoteen saakka erikoissairaanhoidosta ja sen jälkeen terveyskeskuksesta. 22

23 Hengityshalvauspotilaalle vaihtuvapaineinen patja lainataan hoitovastuun mukaan erikoissairaanhoidosta tai terveyskeskuksesta. Pelkästään unen laadun parantaminen tai omatoimisen henkilön kivun hoito eivät ole riittäviä perusteita erityispatjan saamiseksi lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tavallisia patjoja ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena AISTIHAVAINTOJEN HARJOITUSVÄLINEET Aistihavaintojen erottelun ja yhdistämisen harjoitusvälineet Kuntouttavat tietokoneohjelmat eivät kuulu lainattaviin apuvälineisiin. Tietokoneen käyttöjärjestelmään sopivista ladattavien ilmaisohjelmien linkeistä voi pyytää ohjausta toimintaterapeutilta, neuropsykologilta ja erityislastentarhan- tai erityisopettajalta sekä esim. kirjastoista Aistihavaintojen koordinaation harjoitusvälineet Kuntouttavat tietokoneohjelmat eivät kuulu lainattaviin apuvälineisiin. Tietokoneen käyttöjärjestelmään sopivista ladattavien ilmaisohjelmien linkeistä voi pyytää ohjausta toimintaterapeutilta, neuropsykologilta ja erityislastentarhan tai erityisopettajalta sekä esim. kirjastoista LIIKKEEN, VOIMAN, TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET Pääsääntöisesti harjoitusvälineet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Kun terveydenhuollon ammattilainen on todennut väline- tai laiteharjoittelun hyödyn, pyritään se toteuttamaan fysioterapiakäyntien yhteydessä Kuntopyörät ja ergometrit Kuntopyöriä ei lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena. Moottoroitu polkulaite lainataan terveyskeskuksesta määräajaksi erityistilanteessa pyörätuolia käyttävälle potilaalle, jolla on neurologisen sairauden tai selkäydinvamman pohjalta puutteellinen alaraajojen toimintakyky. 23