Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä. (versio 2.0 päivitetty 1.2.
|
|
- Pasi Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä (versio 2.0 päivitetty ) Koonnut ja toimittanut Anna-Kaisa Koistinen Kuopion yliopistollinen sairaala Kuntoutusklinikka 2005
2 Sisällys 1. Käsitteitä Apuvälinepalvelujen lakiperusteinen vastuunjako Terveydenhuollon apuvälinepalvelut Sosiaalitoimen järjestämät apuvälinepalvelut Opetustoimen järjestämät apuvälinepalvelut Kansaneläkelaitoksen järjestämät apuvälinepalvelut Vakuutusyhtiöiden järjestämät apuvälinepalvelut Valtiokonttorin järjestämät apuvälinepalvelut Työvoimahallinnon järjestämät apuvälinepalvelut Terveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluihin hakeutuminen ja palveluun pääsyn enimmäisajat Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluihin hakeutuminen ja palveluun pääsyn enimmäisajat Ensisijaisesti turvattavat apuvälinepalvelut Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälineen sovitus, kokeilu ja tarvittavien muutostöiden suunnittelu Apuvälineen hankinta ja luovutus Kahden samanlaisen apuvälineen saatavuusperusteet Apuvälineen rekisteröinti ja lainaussopimus Apuvälineen kilpailuttaminen ja hankinta Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen huolto- ja korjaus Apuvälineen palautus Muita apuvälinepalvelun periaatteita Kunnasta tai sairaanhoitopiiristä toiseen muuttavan apuvälinepalvelut Ulkomaille muuttavan apuvälinepalvelut Ulkokuntalaisten apuvälinepalvelut Pysyvästi laitoksessa asuvien apuvälinepalvelut Maahan muuttajien apuvälinepalvelut Apuvälinepalvelun kustannukset Resursointivastuu Apuvälinepalvelun kustannukset asiakkaalle Apuvälineen kuljetuskustannukset Asiakkaan matkakustannukset...22
3 6. Terveydenhuollon apuvälinepalvelun porrastus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelut Apuvälineyksikkö Fysiatrian klinikan apuvälinepalvelut Tikoteekin apuvälinepalvelut Kuulo- ja tasapainokeskuksen apuvälinepalvelut Näkökeskuksen apuvälinepalvelut Keuhkosairauksien klinikan apuvälinepalvelut Lastenklinikan apuvälinepalvelut Perusterveydenhuollon apuvälinepalvelut Apuvälinepäätös ja valitusoikeus Apuvälinepäätös terveydenhuollossa Apuvälinepäätös sosiaalitoimessa Suositus lääkinnällisen kuntoutuksen ja vammaispalvelun apuvälineiden saatavuusperusteiksi Hengityshoitovälineet Hengitysilmanlämmittimet Lääkesumuttimet Hengityslaitteet Happihoitolaitteet Imulaitteet Hengityslihasten harjoitusvälineet Hengitystä mittaavat välineet Verenkierohäiriöiden hoitovälineet Tukisukat ja tukihihat ja muut painevaatteet Tyränhoitovälineet Tyräsiteet, -vyöt ja tuet Stimulaattorit Stimulaattorit kivun lievitykseen Lihasstimulaattorit, ei ortooseina käytettävät Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Seisontakehikot (Seisomatelineet) Kippilaudat Sormien ja käden harjoitusvälineet Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Painomansetit Ortoosit ja proteesit Vartalon ja selkärangan ortoosit Ristisuoliluunivelen tuet ( SI-vyöt) Lannerangan ja ristiselän ortoosit (matalat tukiliivit) Rintarangan, lannerangan ja ristiselän tuet (korkeat tukiliivit) Niskatuet (tukikaulukset) Yläraajan ortoosit...42
4 Ranneortoosit, Kyynärnivelen ortoosit ja muut yläraajan ortoosit Alaraajan ortoosit Jalkateräortoosit (tukipohjalliset) Ortopediset jalkineet Yläraajaproteesit, toiminnalliset Alaraajaproteesit Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Vaatteet ja kengät Erikoisuima-asut Suojavälineet Pään suojat ( suojakypärät ) Suojakäsineet (kelaushansikkaat) Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet Sukan- ja sukkahousujen vetolaitteet Kenkälusikat ja saapasrengit Vaatepitimet Vetoketjun vetimet Napittimet WC-apuvälineet WC-tuolit, siirrettävät, pyörälliset tai pyörättömät (suihkutuolit) WC-istuimen korotukset, erilliset ( vapaasti lattialla seisovat WC-korotukset) WC-istuimen korotukset, helposti irrotettavat WC-istuimeen kiinnitettävät käsi- ja / tai selkänojat WC-istuimet ( tavallista korkeammat WC-istuimet ) WC-istuimen korotukset, kiinteät WC-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat ( pesevät ja kuivaavat WCistuimet) WC-paperipihdit Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät Pesulaput, -sienet, ja harjat, pidikkeellä, varsilla tai kahvoilla Kelluntavälineet Liikkumisen apuvälineet Kävelyn apuvälineet yhdellä kädellä käytettävät ( kävelykepit, kyynär- ja kainalosauvat) Kävelytelineet, pyörälliset Auton käyttöä helpottavat laitteet (käsihallintalaitteet, ohjaustehostimet) Autojen turvavyöt ja valjaat Autoistuimet ja tyynyt, erikoisvalmisteiset ( kääntöistuimet ja turvaistuimet) Henkilönostolaitteet, autoon asennettavat Nostolaitteen pyörätuolissa istuvan henkilön nostamiseksi autoon Välineet pyörätuolin kiinnittämiseksi autoon Autot ja muut moottoriajoneuvot...57
5 12 16 Mopedit ja moottoripyörät Mopedit ja moottoripyörät, kolmipyöräiset (invaliidimopot) Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, käyttäjän ohjaamat (esim. mönkijät) Polkupyörät Pyörätuolit Kuljetuspyörätuolit, käsikäyttöiset Pyörätuolit, kelauspyörät takana Pyörätuolit, kelauspyörät edessä Pyörätuolit yhdellä kädellä kelattavat Pyörätuolit jaloilla liikuteltavat...60 Seisomapyörätuolit Pyörätuolit, sähkömoottorikäyttöiset, mekaaninen ohjaus ( sähkömopedit) Pyörätuolit, sähkömoottorikäyttöiset, sähköinen ohjaus (sähköpyörätuolit) Pyörätuolien lisävarusteet Säköpyörätuolien lisävoimalaitteet Sähköinen työntöapulaite Sähköinen kelauksen keventäjä Muut kulkuvälineet Rattaat Siirtymisvälineet Kääntymisvälineet Henkilönostolaitteet Nostolaitteet pyörälliset, nostokankailla ja / tai nostovaljailla Nostolaitteet, pyörälliset henkilön seisovassa asennossa nostavat Nostolaitteet, seinään tai lattiaan ja / tai kattoon kiinnitettävät Kodinhoitovälineet Ruuanlaittovälineet Astianpesuvälineet Syömisen ja juomisen apuvälineet Ompelu- ja vaatehuoltovälineet Sakset Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Pöydät Istuimet Jakkarat ja seisontatuolit (seisomatuki) Lonkkatuolit Tuolit, erityisvalmisteiset (erityistyötuolit, lasten erityistuolit) Selkätuet Istuintyynyt ja alustat (painehaavatyynyt) Sängyt Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat / patja-alustat, sähkösäätöiset (sähkötoimiset kotihoitosängyt) Patjat ( painehaavapatjat) Selkä- ja jalkanojat säädettävät Huonekalujen korkeudensäätövälineet Korotuspalikat ja jalat Tukeutumisvälineet Käsijohteet ja tukikaiteet... 72
6 Tukikahvat ja kädensijat Oven avaajat ja sulkijat (sähköiset ovikoneet) Hissit, nostotasot, porrashissit ja luiskat Nostotasot ja pyörätuolihissit Porrashissit Luiskat, kiinteät Porraskiipijät Kommunikointivälineet ja havaitsemisvälineet...75 Näkövammaistan apuvälinepalvelut...75 Heikkonäköisten apuvälinepalvelut Suunnistautumisvälineet Näkövammaisten valkoiset kepit Optiset välineet Silmälasilinssit Piilolinssit Silmälasikehykset Suurennuslasit ja luupit, valolliset Suurennuslasit ja luupit, ilman valoa Kiikarit ja kaukoputket Kiikarilasit Vahvalla lähilisällä varustetut linssit ja linssijärjestelmät Valonsuodattimet (absorptiolasit) Elektro-optiset välineet Suurentavat ohjelmat Tietokoneet Kirjoituskoneet ja tekstinkäsittelylaitteet Mekaaniset pistekirjoituskoneet Sähköiset pistekirjoituskoneet Nauhurit ja radiolaitteet Kasettinauhurit Piennauhurit TV- ja videolaitteet TV-järjestelmät suljetut (lukutelevisiot) Puhelimet ja puhelimen käytön apuvälineet Kellot Silmäproteesit Opaskoirat...80 Puhetta korvaavan kommunikaation apuvälineet Lähikommunikaatiovälineet Kommunikaatiolaitteet, kannettavat Tietokoneet Tietokoneet, kannettavat...81 Kuulon apuvälineet Kuulokojeet Korvan sisällä olevat kuulokojeet (Korvakäytäväkojeet) Korvantauskojeet Taskukuulokojeet... 82
7 Vibraatiokuulokojeet (Luujohtokuulokoje) Implantin kanssa käytettävät kuulokojeet (implantit) Muut kuulovammaisten apuvälineet Herätyskellot Äänensiirtojärjestelmät Silmukkavahvistimet, silmukkavastaanottimet ja silmukat (induktiosilmukat) Infrapunajärjestelmät (pienoisinduktiosilmukat) Hälytys- ja merkinantovälineet Tuotteiden ja tavaroiden käsittely- ja kuljetusvälineet Pakkausten käsittelyvälineet Kiinnitysvälineet Otteen pidentimet (tarttumapihdit) Tarttumisvälineet (pihdit) Ympäristönhallintajärjestelmät Kauko-ohjausjärjestelmät Ympäristönhallintaohjelmat Ympäristöolosuhteita parantavat välineet, työvälineet ja työkoneet Ympäristöolosuhteita parantavat välineet Ilmaston säätelyvälineet Vapaa-aika- ja leikkivälineet Lähdeluettelo...89
8 TIIVISTELMÄ Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Julkaisu Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä suositus toimintakäytännöksi Koonnut ja toimittanut Anna-Kaisa Koistinen Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen saatavuusperuste-suosituksen tavoitteena on yhtenäistää apuvälinepalvelujen toimintakäytäntöjä ja lisätä palveluja tarvitsevien tasavertaisuutta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä riippumatta palvelun tuottavasta organisaatiosta tai kunnasta. Yhteisesti sovittujen käytäntöjen tarkoituksena on myös helpottaa päätöksentekoa palvelua tuottavissa yksiköissä. Suositus on laadittu yhteistyössä sairaanhoitopiirin terveyskeskusten, kuntien sosiaalitoimen vammaispalveluyksiköiden sekä Kuopion yliopistollisen sairaalan apuvälinepalveluja tuottavien erikoisalojen kanssa. Se on toteutettu osana Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen kehittämishanketta. Hankkeen on rahoittanut Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Suositusta laadittaessa on huomioitu Apuvälinepalvelujen laatusuositus (STM oppaita 2003:7), Apuvälinepalvelunimikkeistö (Suomen kuntaliitto 2004) sekä noudatettu Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM 2005:5) julkaisussa apuvälinepalveluja koskevien suositusten linjaa. Suosituksia laadittaessa on työryhmätyöskentelyn lisäksi pidetty kaksi asiaa käsittelevää alueellista neuvotteluiltapäivää. Suositusehdotus on ollut kommentoitavana terveyskeskusten johtavilla lääkäreillä, apuvälinelainaamojen työntekijöillä, kuntien sosiaalijohtajilla sekä KYSin erikoisalojen ylilääkäreillä. Suunnitelmassa on kuvattu apuvälinepalveluja ohjaava keskeinen lainsäädäntö sekä eri organisaatioiden välinen työnjako ja sovitut yleiset palvelujen periaatteet. Lisäksi julkaisuun on kirjattu apuvälineryhmittäin kullekin ryhmälle ominaiset tekijät, jotka tulee huomioida apuvälineen lainaus- / hankintapäätöstä tehtäessä. Suositusta voidaan käyttää päätöksenteon tukena sekä hyödyntää työntekijöiden perehdyttämisessä. Julkaisun päivittämisestä vastaa KYSin kuntoutusklinikka. Avainsanat Apuväline, apuvälinepalvelu, lääkinnällinen kuntoutus, vammaispalvelut Julkaisu on tulostettavissa helmikuussa 2006
9 Johdanto Apuvälinepalvelut ovat keskeinen terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalitoimen vammaispalvelujen keino tukea ja edistää toimintarajoitteisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja arjessa selviytymistä. Palvelut ovat lakisääteisiä, mutta Apuvälinepalvelujen saatavuus selvityksen mukaan käytännöt vaihtelevat alueittain ja organisaatioittain (Töytäri 2001). Apuvälinepalvelujen laatusuositus (STM oppaita 2003:7) suosittaa sairaanhoitopiirejä laatimaan yhteistyössä alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon edustajien kanssa kirjallisen, alueellisen suunnitelman, jossa sovitaan mm. apuvälinepalvelujen työn- ja vastuunjaosta sekä yhteisistä palvelun periaatteista. Tarkoituksena on selkiyttää palvelua ja niiden piiriin hakeutumista sekä asiakkaiden, että ammattilaisten näkökulmasta ja taata tasapuoliset, yhtäläisin periaattein tuotetut ammattitaitoiset ja oikea-aikaiset apuvälinepalvelut niitä tarvitseville. Palvelut tulee suunnitella siten, että ne toteutetaan apuvälineitä tarvitsevien yksilölliset tarpeet huomioiden sekä tarkoituksenmukaista työnjakoa, kokonaistaloudellisuutta ja toimintaa ohjaavia lakeja noudattaen. Tähän julkaisuun kirjattujen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä sovittujen alueellisten apuvälinepalvelujen saatavuusperusteiden tarkoituksena on täsmentää apuvälinepalvelun vastuunjakoa, luoda suuntaviivat yhtäläisin perustein tehtäviin apuvälineratkaisuihin, helpottaa apuvälinepalvelun asiantuntijoiden työtä ja turvata tasalaatuiset apuvälinepalvelut niitä tarvitseville kunnasta tai organisaatiosta riippumatta. Apuvälinepalvelujen saatavuusperusteet on laadittu osana Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalvelujen alueellista kehittämishanketta, jonka on rahoittanut Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Saatavuusperuste-ehdotus on valmisteltu KYSin kuntoutusklinikan koordinoimana yhteistyössä sairaanhoitopiirin terveyskeskusten, kuntien sosiaalitoimen vammaispalvelun sekä KYSin erikoisalojen edustajien muodostamissa työryhmissä. Hankkeen aikana pidettiin kaksi alueellista apuvälinepalvelujen neuvotteluiltapäivää, joiden aikana syvennettiin apuvälinepalvelun lainsäädännön tuntemusta ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinekäsitteitä mm. STM:n ja Stakesin asiantuntijoiden johdolla. Ennen neuvottelupäiviä lähetettiin saatavuusperusteita pohtineiden työryhmien ehdotukset sähköpostilla terveyskeskuksiin ja sosiaalitoimien vammaispalveluyksiköihin kommentoitaviksi. Neuvottelupäivien yhteydessä keskusteltiin työryhmien valmistelemista apuvälinepalvelujen saatavuusperuste-ehdotuksista sekä muokattiin niitä.
10 Saatavuusperuste-ehdotus noudattaa STM:n 2005:5 julkaisemaa Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet-julkaisun periaatteita. Apuvälineet on käsitelty SFS-EN ISO 9999:2003 Vammaisten apuvälineet - luokitus ja terminologia mukaisesti.
11 10 1. Käsitteitä Apuväline Apuväline on väline tai laite, jolla voidaan edistää ihmisen toimintakykyä silloin, kun henkilön toiminta ja osallistuminen on sairauden, vamman tai ikääntymisen takia heikentynyt. Väestön ikääntyessä apuvälineiden tarve tulee kasvamaan. Uudet tekniset ratkaisut laajentavat saatavilla olevien apuvälineiden kirjoa ja lisäävät niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Apuvälineillä on myös ennaltaehkäisevä vaikutus. (Salminen: Apuvälinekirja; Kehitysvammaliitto 2003) Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline Terveydenhuollon apuvälinepalveluja tuotetaan sekä lääkinnällisenä kuntoutuksena että sairaanhoitona. Apuväline hankitaan tarvitsijalleen lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun henkilön toimintakyky on alentunut lääketieteellisesti todetun vamman tai sairauden vuoksi siten, että se aiheuttaa oleellisen, pitkäaikaisen, pysyväisluontoisen haitan henkilön päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen ja apuvälineellä voidaan lisätä käyttäjänsä itsenäistä suoriutumista. ( Pitkäaiakaisuus/ pysyvyysnäkemys perustuu lääkärin tapauskohtaiseen, kliiniseen tietoon ja kokemukseen). Lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline on aina tarvitsijalleen maksuton. Sairauden hoitoon liittyvä apuvälinetarve on luoneeltaan lyhytaikaista ja se kytkeytyy sairauden hoitoon ja / tai sen tulostenseurantaan. Tällaisissa tilanteissa apuväline voidaan lainata terveydenhuollosta määräaikaislainaan (esim. kyynärsauvat leikkauksen jälkeen). Muutoin potilasta voidaan ohjata hankkimaan sairauden hoitoon tarvittavat apuvälineet itse. Esimerkkinä itse hankittavista apuvälineistä on mm. tukipohjallisten hankinta jalan kiputiloissa, jotka eivät aiheuta merkittävää toimintakyvyn alentumista eikä omatoiminen selviytyminen päivittäisistä toiminnoista ole heikentynyt. Apuvälinealan asiantuntija Apuvälinepalvelujen suunnittelusta, apuvälinetarpeen arvioinnista ja palvelujen järjestämisestä vastaavat henkilöt sosiaali- ja terveydenhuollossa koostuvat useista erilaisista ammattiryhmistä. Heitä voidaan nimittää yhteisesti apuvälinealan asiantuntijoiksi. Apuvälinealan asiantuntija on henkilö, jolla on soveltuva koulutus, tietoa ja osaamista apuvälinepalvelujärjestelmistä ja apuvälineistä. Hän on toistuvasti tekemisissä apuvälinepalveluiden ja apuvälineiden kanssa ja pitää yllä ammattitaitoaan. Apuvälinetarpeen arviointia ja valintaa tekevällä henkilöllä on apuvälinetietouden lisäksi tietoa eri sairauksien, vammaisuuden ja ikääntymisen vaikutuksista toimintakykyyn. (Apuvälinepalvelunimikkeistö: Suomen Kuntaliitto 2004)
12 11 Apuvälinepalvelut Apuvälinepalvelut sisältävät palveluiden suunnittelun, tuottamisen ja seurannan, alueellisen ja paikallisen kehittämisen sekä palveluiden koordinoinnin toiminnallisen kokonaisuuden muodostamiseksi. Apuvälinepalveluihin kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen mukaan (LKA 3 ) apuvälinetarpeiden määrittely, sovitus, luovutus, käytön opetus ja seuranta sekä huolto. 2. Apuvälinepalvelujen lakiperusteinen vastuunjako 2.1 Terveydenhuollon apuvälinepalvelut Terveydenhuollon apuvälinepalvelujen järjestämisvastuu on ( Kansanterveyslaki 66/1972, Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989) kunnilla ja sairaanhoitopiireillä. Palvelut ja niiden sisältö on määritelty lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksessa ( Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991). Sen mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan. Palveluihin kuuluu apuvälinetarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opastus ja seuranta sekä välineiden huolto. Apuvälinepalvelut ovat tarvitsijoilleen maksuttomia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992). Apuvälinepalvelujen saamisen edellytyksenä on lääketieteellisesti todettu sairaus vamma tai toimintavajavuus ja sen aiheuttama apuvälinetarve. Apuvälinepäätös on hoitopäätös. Apuvälinepalvelujen ja apuvälineiden saatavuutta ei voi rajata diagnoosin, iän tms. perusteella. Apuvälinepalvelut tulee kirjata henkilön kuntoutussuunnitelmaan ja niiden toteutumista ja vaikuttavuutta tulee seurata säännöllisesti. 2.2 Sosiaalitoimen järjestämät apuvälinepalvelut Kuntien sosiaalitoimen vastuulla on vammaispalvelulain ( Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/ 1987) sekä asetuksen ( Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 759/1987) perusteella lähinnä vammaisen henkilön asumiseen liittyvät välineet ja laitteet, sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, joita ei järjestetä lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen perusteella.
13 12 Vammaispalvelulain mukaan korvattavien palveluiden ja tukitoimien tarkoitus on ehkäistä ja poistaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia rajoittavia esteitä ja haittoja siten, että he voivat toimia yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Palvelut ja tukitoimet tulee järjestää niin, että ne tukevat palveluja tarvitsevien omatoimista suoriutumista. Lain nojalla korvataan asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita esimerkiksi kiinteästi asennetut henkilönnostolaitteet, kuulovammaisille tarkoitetut valolliset ovikellot tai muut hälytyslaitteet sekä asunnonmuutostyöt. Asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaaminen on oikeutettua silloin, kun henkilön liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia. Asuntoon kuuluvista välineistä, laitteista ja asunnonmuutostöistä korvataan kohtuulliset kustannukset kokonaan, mikäli hakija on lain tarkoittamalla tavalla vaikeavammainen, eikä hän ole jatkuvassa laitoshoidon tarpeessa. Harkinnanvaraisia välineitä, laitteita ja kojeita voivat olla esimerkiksi auto, matkapuhelin tai mikroaaltouuni. Korvausta muiden kuin lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien apuvälineiden hankkimisesta maksetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa takia liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Näiden välineiden ja laitteiden hankintahinnasta voidaan korvata puolet, ja tällöin ne jäävät asiakkaan omaisuudeksi. Ne voidaan myös antaa maksutta asiakkaan käyttöön, jolloin omistusoikeus ja huoltovelvollisuus säilyy kunnalla. Vammaispalvelulaki on toissijainen. Sen mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Henkilön taloudellinen asema ei vaikuta palvelujen ja tukitoimien saamiseen. 2.3 Opetustoimen järjestämät apuvälinepalvelut Peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle järjestää lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat henkilökohtaiset, koulussa ja muissa elämäntilanteissa tarvittavat apuvälineet terveydenhuolto. Sen sijaan perusopetuslain mukaan opetustoimella on velvollisuus järjestää vammaiselle ja muuta erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet, joita tarvitaan liikkumisessa ja päivittäisissä toiminnoissa. Erityisopetusta saavalla opiskelijalla on oikeus esteettömän opiskelun edellyttämiin erityisiin apuvälineisiin. Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on järjestää nämä erityiset apuvälineet,
14 13 joita ovat mm. hissit, kaiteet, luiskat, laskettavat ja nostettavat pesualtaat sekä erilaiset pulpetit, tuolit ja muut vastaavat välineet. Opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat mm. kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet. Oppilaan henkilökohtaisesti koulussa tarvitsemat lääkinnällisen kuntoutuksen välineet järjestää ja kustantaa terveydenhuolto ja peruskoulun 7-9 luokilta alkaen tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet Kela. 2.4 Kansaneläkelaitoksen järjestämät apuvälinepalvelut Kela järjestää ja korvaa apuvälineet, jotka ovat vaikeavammaiselle välttämättömiä työstä tai opiskelusta suoriutumisessa. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka ei selviydy työstään tai opiskelustaan ilman suunniteltua apuvälinettä. Apuvälineitä voidaan myöntää aikaisintaan peruskoulun 7. luokalta alkaen silloin, kun apuväline katsotaan tarpeelliseksi myös myöhemmin työelämään tähtäävässä opiskelussa. Apuvälineet annetaan kuntoutujan käyttöön, mutta ne säilyvät Kelan omistuksessa. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta, huollosta ja seurannasta. Kelan korvaamia apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokonelaitteistot. 2.5 Vakuutusyhtiöiden järjestämät apuvälinepalvelut Vakuutusyhtiöt korvaavat liikenne- ja tapaturmavakuutuslain perusteella tarpeelliset ja kohtuulliset kulut, joita aiheutuu toiminnan rajoitusten vuoksi tarvittavista apuvälineistä. Apuvälinetarpeen tulee johtua esimerkiksi korvattavasta liikennevahingosta, työtapaturmasta tai ammattitaudista. Kustannuksina korvataan apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta tai uusimisesta aiheutuvat kulut. Apuvälineillä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälineiksi katsomia välineitä, sekä sellaisia muita apuvälineitä, joita vahingoittunut tarvitsee vamman aiheuttamien toimintarajoitusten vuoksi. Korvattavia välineitä ovat myös kotona tarvittavat opiskelua helpottavat välineet ja erityiset harrastusvälineet. Vamman edellyttämät apuvälineiden muutostyöt korvataan kokonaisuudessaan. Apuvälineen tarve arvioidaan pääasiassa kunnallisen terveydenhuollon piirissä. 2.6 Valtiokonttorin järjestämät apuvälinepalvelut
15 14 Valtiokonttori korvaa asevelvollisille ja puolustuslaitoksen palveluksessa oleville tai sen tehtävään otetuille henkilöille palveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden johdosta tarpeelliset proteesit ja muut apuvälineet sekä niiden korjaamisen, uusimisen ja käytön opettamisen. Myös opaskoira korvataan harkinnan mukaan sokean käytettäväksi. Asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita voidaan korvata vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonka työkyvyttömyysaste on vähintään 10 prosenttia. 2.7 Työvoimahallinnon järjestämät apuvälinepalvelut Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työtuoleja, erityisvalaisimia ja tietokonelaitteistoja, kehittää työmenetelmiä tai teettää työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittumista tai tukevat hänen työssä pysymistään. Järjestelytuen enimmäismäärä henkilöä kohden määritellään vuosittain. 3. Terveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi Apuvälinepalvelu on luonteeltaan yksilöllinen, asiakkaan tarpeista lähtevä ja eri tahojen yhteistyötä edellyttävä prosessi. Sen kesto vaihtelee asiakkaan tarpeista, apuvälineestä tai apuvälineen käyttöympäristöstä riippuen. Etenevää sairautta sairastavan henkilön tai liikuntavammaisen lapsen kohdalla apuvälinetarvetta arvioidaan säännöllisin väliajoin osana koko eliniän tarvittavaa kuntoutusta. Apuvälinepalveluprosessi kaaviona: Apuvälinetarpeen havaitseminen ja palveluun hakeutuminen Apuvälineen arviointi Apuvälineen sovitus, kokeilu, valinta ja muutostöiden suunnittelu Apuvälineen palautus Apuvälineen hankinta ja luovutus Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen huolto- ja korjaus
16 Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluihin hakeutuminen ja palveluun pääsyn enimmäisajat Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluihin hakeutuva asiakas voi ottaa yhteyttä suoraan terveyskeskuksen apuvälinelainaamoon. Apuvälinepalvelun voi käynnistää myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä suositus. Asiakkaan ottaessa yhteyttä terveyskeskukseen apuvälinepalveluun liittyvässä asiassa, tulee apuvälinealan asiantuntijan (terveydenhuollon ammattihenkilö) tehdä hoidon tarpeen arviointi (vähintään aikatauluarvio / ajanvaraus) kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta, ellei asiaa voida selvittää puhelimitse tai hoitaa välittömästi (Laki kansanterveyslain muuttamisesta 855/ b ). Mikäli potilaan turvallinen kotiutuminen edellyttää apuvälineiden saantia ( esim. liikkumisen ja päivittäisten toimintojen, sekä WC-apuvälineet) on ne pyrittävä järjestämään välittömästi tai viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa. Lääketieteellisesti perusteltu, lähetteen tai suosituksen pohjalta käynnistyvä apuvälinepalvelu tulee järjestää kolmen kuukauden kuluessa lähetteen tai aloitteen saapumisesta. Mikäli käyttöönotto kyseisessä ajassa ei esim. laitetoimittajasta johtuvasta viiveestä, erityisen vaativasta yksilöllisestä sovittamisen, apuvälineen muutostöiden, välineen tai muusta vastaavasta syystä onnistu, on asiakkaan käyttöön annettava väliaikainen apuväline. (Laki kansanterveyslain muuttamisesta 855/ b ) 3.2 Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluihin hakeutuminen ja palveluun pääsyn enimmäisajat Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluihin pääsy edellyttää lääkärin lähetteen. Lähetteessä tulee ilmetä asiakkaan sairaus, ennuste, kuvaus toimintakyvystä ja sen aiheuuttamista haitoista, alustava arvio apuvälineellä saatavasta hyödystä ja apuvälinetarpeen kiireellisyys. Erikoissairaanhoidon arviointivastuulle kuuluvan apuvälineen uusimistilanteessa ei lähetettä tarvita. Lähetteen tai suosituksen saavuttua erikoissairaanhoitoon tulee apuvälinepalvelun kiireellisyyden ja alustavan aikataulun arviointi sekä yhteydenotto asiakkaaseen tulee tehdä kolmen viikon kuluessa. Apuvälineasiantuntijan tekemään arviointiin perustuvat päätökset ja niihin perustuvan apuvälinepalvelun toimenpiteet (apuvälineen hankinta, lainaus) on käynnistettävä kuuden kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta (kts. Laki erikoissairaanhoidon muuttamisesta 856/ ).
17 Ensisijaisesti turvattavat apuvälinepalvelut Apuvälinetarpeen kiireellisyyden arvioi hoidosta vastaava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö / apuvälinealan asiantuntija, jolle tehtävä on organisaatiossa delegoitu. Ensisijaisesti turvataan niiden apuvälineiden saatavuus, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa. Ensisijaisuutta arvioitaessa huomioidaan mm (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2005:5): tapaturman / vamman aiheuttama apuvälinetarve sairaalasta kotiutuksen mahdollistavat apuvälineet laitoshoitoon joutumisen uhka lasten kehityksen ja kasvun vaatimukset apuvälineen käyttö edistää turvallisuutta 3.4. Apuvälinetarpeen arviointi Apuvälinetarpeen arvioinnissa on aina kyse henkilön toimintakyvyn kompensoinnin tarpeesta, mahdollisuuksista ja apuvälineen soveltuvuudesta. Apuvälinetarpeen määrittely perustuu aina asiakkaan toimintakyvyn ja elämäntilanteen, toimintaympäristöjen sekä niistä nousevien tarpeiden arviointiin. Apuvälinealan asiantuntija selvittää yhdessä asiakkaan ja hänen lähihenkilöidensä kanssa asiakkaan suoriutumista päivittäisistä toiminnoista toimintaympäristöissään, tarvitsijan omat tavoitteet apuvälineen käytölle ja laatii selkeän kuvauksen siitä mitkä apuvälineet ovat välttämättömiä päivittäisistä toiminnoista selviytymiselle. Kuvauksessa tulee ilmetä tarvitsijan saamat muut palvelut ja arvio apuvälineen käytön turvallisuudesta suhteessa asiakkaan toimintakykyyn, valmiuksiin ja toimintaympäristöön. 3.5 Apuvälineen sovitus, kokeilu ja tarvittavien muutostöiden suunnittelu Apuvälineen kokeilu on useimmiten tarkoituksenmukaista suorittaa asiakkaan omissa toimintaympäristöissä. Kokeiluajan pituus sovitaan asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Teknisesti vaativien apuvälineiden kohdalla on usein tarpeen kokeilla useampia vaihtoehtoja toimivan ratkaisun saavuttamiseksi. Kokeilun yhteydessä arvioidaan apuvälineeseen tarvittavien lisävarusteiden tai yksilöllisten muutostöiden tarve sekä mahdolliset apuvälineen käytön edellytyksenä olevat toimintaympäris-
18 17 tön muutostyötarpeet. Toimintaympäristöön kohdistuvista muutostarpeista tehdään suositus niistä vastuussa olevalle viranomaistaholle. Kokeilun perusteella valitaan yhdessä asiakkaan kanssa hänelle sopiva apuvälineratkaisu. Valitun apuvälineen tulee selkeästi tukea asiakkaan omatoimista selviytymistä, olla käyttäjälle turvallinen sekä käyttöominaisuuksiltaan ja mitoitukseltaan toimintaympäristöön soveltuva. Käytetyn, lainattavan apuvälineen on oltava siisti ja hyväkuntoinen ennen uudelle käyttäjälle luovuttamista. 3.6 Apuvälineen hankinta ja luovutus Päätös apuvälineen luovuttamisesta ja hankinnasta tehdään kunkin organisaation toiminta- ja hankintamenettelyn mukaan edellä kuvatun asiantuntija-arvioinnin perusteella. Apuvälineen käyttäjä saa välineen yleisimmin lainaksi. Yksilöllisesti valmistetut (esim. tukipohjalliset) ja mm. hygieniasyistä kierrätyskelvottomat apuvälineet luovutetaan tarvitsijalle omaksi. Luovutuksen yhteydessä varmistetaan apuvälineen sopivuus ja tehdään tarvittavat käyttäjäkohtaiset säädöt sekä annetaan käytön opetus Kahden samanlaisen apuvälineen saatavuusperusteet Pääsääntöisesti terveydenhuollosta luovutetaan yhdelle käyttäjälle kutakin apuvälinettä samanaikaisesti vain yksi kappale. Kahden samanlaisen apuvälineen käyttötarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Esimerkkejä perustelluista kahden apuvälineen hankintaratkaisuista: 1) Kun apuväline on arjen kannalta välttämätön, sitä joudutaan kuljettamaan päivittäin tai muutoin säännöllisesti paikasta toiseen ( esim. kodin ja päiväkodin välillä) ja se on hankala kuljettaa. 2) Kahden pyörätuolin hankinta lapselle voi olla perusteltua, kun pyörätuolin ominaisuudet esim. sisä- ja ulkokäyttöä ajatellen ovat käytön mahdollisuudet ja lapsen toimintakyky huomioiden erilaiset ( kapeilla tukipyörillä varustettu tuoli on sisällä kevyt liikutella, mutta kapeat pyörät uppoavat hiekkaan ulkona ). 3) Aktiiviselle henkilölle tai henkilölle, joka pystyy toimimaan vain hyvin yksilöllisesti varustellun pyörätuolin avulla voidaan vanha tuoli luovuttaa varatuoliksi apuvälineen uusinnan yhteydessä Apuvälineen rekisteröinti ja lainaussopimus Apuvälineen omistavan tahon tulee pitää yllä luetteloa edelleen luovuttamistaan apuvälineistä ( Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 1505/1994, 12 ). Apuvälineiden rekisteröinti helpottaa niiden käytön seurantaa, huolto- ja korjaustoimintaa ja mahdollistaa vaaratilanteissa virheellisen valmistuserän keräämistä pois käyttäjiltä.
19 18 Lainaksi annettavista apuvälineistä tehdään kirjallinen lainaussopimus, jonka saa useimmista apuvälinerekistereistä valmiina tulosteena. Sopimuksessa ilmenee luovuttavan yksikön ja lainaajan henkilön tiedot sekä ohjeet apuvälineen huolto- ja palautusmenettelystä. Siihen kirjataan myös välineen laina-aika sekä apuvälinettä koskevat molempien sopimusosapuolten oikeudet, vastuut ja velvoitteet. Sopimuksessa on hyvä olla maininta siitä, että lainaava taho (luovuttaja) voi tarvittaessa pyytää ja antaa asiakkaan apuvälinepalvelua koskevia tietoja hoidon porrastuksen eri tahoilta / tahoille. Organisaatiossa sovitun menettelytavan mukaisesti sopimus joko laaditaan kahtena sopimusosapuolten allekirjoittamana kappaleena, tai asiakkaalle annetaan pelkkä lainausta koskeva paperituloste dokumentiksi lainauksesta ja sen ehdoista. Allekirjoitettu, kahtena kappaleena tehty lainaussopimus on virallinen dokumentti, jossa lainaaja allekirjoituksellaan vahvistaa vastaanottaneensa apuvälineen ja samalla sitoutuu noudattamaan lainaussopimuksen ehtoja. Apuvälineen luovuttajan tulee käydä asiakkaan kanssa sopimuksen ehdot suullisesti läpi apuvälineen luovutustilanteessa. ( Kts. liite 1 : esimerkki lainaussopimuksen ehdoista) Apuvälineen kilpailuttaminen ja hankinta Apuvälineitä hankkivan yksikön tulee kilpailuttaa palveluntuottajien tarjoamat vaihtoehdot hankintakausittain (esim. vuositarjoukset) ja kalliit ( vähintään ) maksavat hankinnat tapauskohtaisesti. Kilpailutus ja hankinta voidaan tehdä joko organisaation omana työnä tai alueellisena yhteistyönä. 3.7 Apuvälineen käytön opetus Apuvälineen luovuttava apuvälinealan asiantuntija vastaa siitä, että asiakas ja hänen läheisensä saavat riittävän ohjauksen apuvälineen käyttöön. Hänen velvollisuutensa on varmistaa, että apuvälineen käyttäjä kykenee käyttämään apuvälinettä tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti sekä huolehtimaan välineen käyttäjän vastuulle kuuluvista ylläpitotoimenpiteistä ( esim. puhdistus, akkujen lataaminen, renkaiden ilmapaineiden tarkistaminen, suodattimien vaihto jne.). Ohjeet annetaan suullisesti ja tarvittaessa kirjallisesti. Teknisesti vaativampien ja sähkötoimisten apuvälineiden laitekohtaiset käyttöohjeet tulee aina antaa kirjallisesti. 3.8 Apuvälineen käytön seuranta Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että käyttäjällä on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on aktiivisessa käytössä ja teknisesti turvallinen ja kun-
20 19 nossa. Seurannan yhteydessä saadaan tietoa myös käyttäjän sairauden, toimintakyvyn tai elämäntilanteen muutoksista, jotka vaikuttavat apuvälineen käyttöön, sopivuuteen ja hyötyyn. Seuranta voi olla tapauskohtaisesti tai välineryhmäkohtaisesti sovittua systemaattista määräaikaisseurantaa. Apuvälineen luovuttanut yksikkö voi kerätä seurantatietoa myös seurantalomakkeiden ja potilaskyselyjen avulla tarpeen ja kunkin yksikön resurssien mukaisesti. Seuranta kuuluu kaikille apuvälineen käyttäjän kanssa tekemisissä oleville, kuten omaisille, avustajille, terapeuteille sekä kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijöille. Saadun tiedon perusteella käynnistetään tarvittaessa korjaavat toimenpiteet tai apuvälinetarpeen / apuvälineen uudelleenarviointi. Seurannasta tulee laatia yksikkökohtaiset työohjeet. 3.9 Apuvälineen huolto- ja korjaus Apuvälineen huollon ja korjauksen järjestämis- ja kustannusvastuu on apuvälineen omistavalla organisaatiolla. Huoltopalvelu voidaan järjestää joko omana toimintana tai ostopalveluna. Apuvälineitä huoltavalla henkilöllä tulee olla riittävä asiantuntemus ja kokemus apuvälineen huollosta ja korjauksesta, hänen tulee tuntea huoltotoiminnalle lainsäädännön ( Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 1505/1994) asettamat velvoitteet ja vastuut sekä noudattaa niitä. Joillekin apuvälineryhmille, kuten hengitysapuvälineille ja sähköpyörätuoleille on tarkoituksenmukaista järjestää määräaikaishuolto. Huoltopalvelun tavoitteena on turvata apuvälineen käyttöturvallisuus ja toimintavarmuus. Apuvälineen käyttäjän velvollisuus on ilmoittaa käytössään olevan apuvälineen rikkoutumisesta tai epäkuntoisuudesta apuvälineen omistavalle taholle. Hänen tulee myös huolehtia apuvälineen peruspuhdistuksesta sekä mm. renkaiden ilmanpaineen tarkistamisesta, akkujen lataamisesta ym. vastaavista toimenpiteistä (kts. liite 1, lainaussopimus) Apuvälineen palautus Mikäli apuvälineen tarve lakkaa, käyttäjä palauttaa sen välineen omistavaan yksikköön. Palautusohjeet tulee olla kirjattuna lainaussopimukseen. (Kts. 4.1 Kunnasta tai sairaanhoitopiiristä toiseen muuttavan apuvälinepalvelut ja 4.2 Ulkomaille muuttavan apuvälinepalvelut.)
21 20 4. Muita apuvälinepalvelun periaatteita 4.1 Kunnasta tai sairaanhoitopiiristä toiseen muuttavan apuvälinepalvelut Apuvälineen käyttäjän muuttaessa toiselle paikkakunnalle, pitkäaikaislainassa olevat apuvälineet muuttavat hänen mukanaan ja siirtyvät uuden asuinkunnan tai sairaanhoitopiirin omaisuudeksi vastikkeetta. Tieto apuvälineistä pitää antaa uudelle omistajataholle, jolle siirtyy myös vastuu välineen seurannasta ja huollosta ( Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet, STM oppaita 2005:5). 4.2 Ulkomaille muuttavan apuvälinepalvelut Kun asiakas muuttaa pysyvästi ulkomaille ja kansalaisuus muuttuu, apuvälineet palautetaan niiden omistavalle taholle. Siirtymisessä välttämättömien tai elintärkeiden apuvälineiden (esim. pyörätuoli, hengitysapuvälineet) palautuksesta sovitaan tapauskohtaisesti. 4.3 Ulkokuntalaisten apuvälinepalvelut Opiskelun tai muun syyn vuoksi paikkakunnalla asuvien apuvälinepalvelujen toteutuksesta on sovittava henkilön kotikunnan kanssa. Uusien apuvälineiden hankkimisesta tai käytössä olevien välineiden huollosta ja korjauksesta on aina sovittava etukäteen kustannuksista vastaavan kotikunnan kanssa. Tilapäisesti paikkakunnalla vieraileville voidaan antaa vierailun mahdollistamiseksi lyhytaikaisiin tarpeisiin apuvälineitä ( esim. WC-koroke, suihkutuoli jne.) olemassa olevien resurssien puitteissa. Lainaustapahtuma kirjataan tuolloin paikkakunnalla asuvan isännän / emännän nimiin. Ensiaputilanteessa (esim. kyynärsauvat murtumapotilaalle) on annettava lainaksi palautusvelvoitetta vastaan. 4.4 Pysyvästi laitoksessa asuvien apuvälinepalvelut Terveydenhuolto vastaa hoitovastuunsa mukaan myös kuntien laitoksissa asuvien asukkaiden yksilöllisesti sovitettavista apuvälineistä. Laitokset vastaavat perusvälineistöstä, kuten sängyistä tai yh-
22 21 teiskäytössä olevista apuvälineistä. Käyttötarpeen lakattua on apuvälineet palautettava omistavalle taholle. 4.5 Maahan muuttajien apuvälinepalvelut Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen (512/1999), jonka mukaan TE-keskus korvaa kunnalle tarvittavat apuvälineet, jotka on hankittu: 1. Pakolaiselle tai hänen perheenjäsenelleen tai muulle omaiselle, jos perheside oleskeluluvan saaneeseen henkilöön on ollut olemassa ennen tämän maahantuloa Suomeen. 2. Ulkomaalaiselle, jolle on myönnetty turvapaikka jolle on myönnetty oleskelulupa kiintiöpakolaisena tai suojelun tarpeen perusteella jolle on tilapäisen suojelun jälkeen myönnetty kolmen vuoden yhtäjaksoisen maassa oleskelun jälkeen jatkuva oleskelulupa, ei kuitenkaan opiskelun, työnteon tai ammatin harjoittamisen tai avioliiton perusteella tai, jolle on, hänen haettuaan kansainvälistä suojelua, myönnetty oleskelulupa ulkomaalaislain 51, 52 tai 89 :n perusteella, tai joka on ulkomaalaislain 93 :n mukaan otettu Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisen velvoitteen täyttämiseksi. 3. henkilölle, joka on muuttanut entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen ja on saanut ulkomaalaislain (301/2004) 48 :n perusteella oleskeluluvan joka on ollut Suomen kansalainen jonka vanhemmista ainakin toinen on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen jonka isovanhemmista yksi on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen jonka Suomeen muuttanut perheen jäsen täyttää jonkun yllämainituista kohdista Pakolaisen tai ulkomaalaisen (1-2. kohtien henkilöt) vamman tai sairauden edellyttämät, sosiaali- tai terveydenhuollon myöntämät apuvälineet, joiden kustannukset ovat huomattavat, korvataan enintään kymmeneltä vuodelta, jos henkilö on pitkäaikaisesti apuvälinepalvelun tarpeessa Suomeen saapuessaan. Entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttaneen henkilön apuvälineet korvataan vastaavasti enintään viideltä vuodelta.
23 22 Ulkomaalainen, joka on saanut Suomen kansalaisuuden ei kuulu TE-keskuksen korvaamien apuvälinepalveluiden piiriin. Heidän apuvälinepalvelunsa hoidetaan samoin kuin muidenkin Suomen kansalaisten. 5. Apuvälinepalvelun kustannukset 5.1 Resursointivastuu Kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee varata riittävät taloudelliset ja asiantuntijaresurssit apuvälinepalveluiden tuottamiseen alueen tarpeiden ja ennustettavissa olevan tarvekehityksen mukaisesti. 5.2 Apuvälinepalvelun kustannukset asiakkaalle Apuvälinepalvelut ( asiantuntijatyö, apuvälineen hankinta sekä korjaus- ja huoltopalvelu) ovat tarvitsijalleen kokonaisuudessaan maksuttomia. Palveluista ei peritä poliklinikkamaksua eikä apuvälineille voi asettaa omavastuuosuuksia tai periä lainattavista apuvälineistä panttimaksua. 5.3 Apuvälineen kuljetuskustannukset Apuvälineen kuljetus on ensisijaisesti asiakkaan vastuulla silloin, kun se on mahdollista tavanomaisin keinoin eikä aiheuta hänelle ylimääräisiä kustannuksia. Kooltaan suurien ja painavien apuvälineiden (esim. kotihoitosängyt, sähköpyörätuolit, nostolaitteet yms.) kuljetuksesta kustannuksineen vastaa apuvälineen omistava taho. Asiakkaan muuttaessa asunnosta toiseen, hän vastaa itse myös apuvälineiden muuttokustannuksista. 5.4 Asiakkaan matkakustannukset Asiakas voi hakea lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinekäyntien matkakuluista korvausta Kelalta. Terveydenhuollon yksikkö, johon apuvälinekäynti tehdään kirjoittaa terveydenhuoltolaitoksen / kuntoutuksen palveluntuottajan todistuksen matkakorvausta varten ( SV 67 ). Matkakorvausta tulee hakea 6 kuukauden kuluessa tehdystä matkasta. Kela kustantaa korvauksen siltä osin, kuin se ylittää omavastuuosuuden yhteen suuntaan tehdyltä matkalta.
24 23 6. Terveydenhuollon apuvälinepalvelun porrastus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon erikoisalat vastaavat apuvälinetarpeen arvioinnista hoitovastuunsa mukaan. Kuntalaisten tarvitsemat apuvälineet hankkii ensisijaisesti terveyskeskus ( esim. liikkumisen apuvälineet). Vaativat ja erikoissairaanhoidon arviointia edellyttävät apuvälinepalvelut on keskitetty erikoissairaanhoitoon. 6.1 Erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelut Apuvälineyksikkö KYSin apuvälineyksikkö vastaa sairaanhoitopiirissä apuvälinepalvelujen suunnittelusta ja koordinoinnista yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoisalojen kanssa, siten että palvelut muodostavat alueellisen toimintakokonaisuuden. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä on erikoissairaanhoidon arviointia ja kierrätettävyytensä vuoksi laajaa väestöpohjaa edellyttävien apuvälineiden hankinta keskitetty kuntoutustoiminnan tulosyksikön apuvälineyksikköön. Kyseisiä apuvälineitä ovat: - sähköpyörätuolit - ympäristönhallintalaitteet - puhetta korvaavan kommunikaation apuvälineet - happirikastimet - kaksoispaineventilaattorit (Bipap, V-pap). Kyseiset välineiden hankinnasta ja ylläpidosta koituvista kustannuksista vastaa apuvälineyksikkö. Hankintapalvelu ja ylläpito materiaalikustannuksineen perustuu jäsenmaksuun, joten välineen lainaus ei enää aiheuta kotikunnalle muita kustannuksia. Apuvälinetarpeen arvioinnista vastaavat ensisijaisesti erikoisalat, jonne lähetteet edellä mainittujen apuvälineiden arviointiin lähetetään : Lasten sähköpyörätuolit ja ympäristönhallintalaitteet KYS / apuvälineyksikkö
25 24 Aikuisten sähköpyörätuolit, ympäristönhallintalaitteet Kommunikaation apuvälineet Hengitysapuvälineet KYS / Fysiatrian klinikka KYS / Tikoteekki, puhe- ja äänihäiriöiden poliklinikka KYS/ Keuhkosairauksien klinikka Erikoissairaanhoidossa arvioitavilla ja hankittavilla ympäristönhallintalaitteilla tarkoitetaan laajempaa, useampien sähkötoimisten laitteiden ohjausjärjestelmää, jota henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista kodissaan ( esim. oven ja ikkunan avaus, valojen, puhelimen, vuoteen säätöjen ja viihde-elektroniikan ohjaus). Pelkkä sähköinen ovenavausmekanismi tai ovipuhelin ei yksin ole ympäristönhallintajärjestelmä, vaan ne kustantaa tarvitsijan kotikunnan sosiaalitoimi vammaispalvelulain mukaisena asunnonmuutostyönä. Mikäli henkilö sairastaa etenevää sairautta ja on ennakoitavissa, että ympäristönhallinnan tarve tulee laajenemaan jatkossa, voi myös aluksi tarvittavan, pelkän sähköisen ovenavausjärjestelmän hankkia erikoissairaanhoito. Apuvälineyksikkö ylläpitää apuvälineiden sovitus- ja kokeiluvarastoa. Valikoimaan kuuluu muun muassa erilaisia liikkumisen- ja hygienia-apuvälineitä, potilasnostimia sekä painehaavaumien ehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettuja välineitä. Kokeiluvaraston palvelut ovat sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja muiden vastaavien yhteistyötahojen käytettävissä eikä niistä peritä erilliskorvausta. Apuvälineyksiköstä saa tietoa olemassa olevista apuvälineratkaisuista, palvelujen saatavuudesta sekä apuvälineitä maahantuovien ja myyvien yritysten yhteystiedoista. Yksikössä on tietoa ja kokemusta yksilöllisistä apuvälineratkaisuista sekä käytettävissä moniammatillisen yhteistyöryhmän palvelut. Yheystiedot: KYS, Apuvälineyksikkö apuvälinesuunnittelija Fysiatrian klinikan apuvälinepalvelut Fysiatrian klinikan toiminta-ajatuksena on edistää erikoissairaanhoitoa tarvitsevan potilaan liikunta-, toiminta- ja työkykyä fysiatrian, fysioterapian ja toimintaterapian keinoin. Yksikön asiakkaaksi tullaan lääkärin lähetteellä. Fysiatrian klinikka vastaa hoitovastuullaan olevien asiakkaiden:
26 25 - Raaja-amputoitujen ensiproteesien arvioinnista, hankinnasta ja käytön opetuksesta 1. vuoden ajan. Proteesien uusinnasta 1. vuoden jälkeen vastaa perusterveydenhuolto. - Sähköpyörätuolien ja ympäristönhallintalaitteiden arvioinnista ja käytön opetuksesta ( hankinnasta ja kustannuksista vastaa kuntoutusklinikan apuvälineyksikkö) aikuispotilaille - erilaisten ortoosien, kuten tukiliivien, polvi-, nilkka-, ranne ym. vastaavien raajatukien, tukipohjallisten ja erityisjalkineiden arvioinnista ja käytön opetuksesta hoitovastuullaan oleville asiakkaille - päivittäisten toimintojen pienapuvälineiden arvioinnista ja käytönopetuksesta (toimintaterapia) hoitovastuullaan olevien asiakkaiden osalta - yksilöllisten tukien ja lastojen valmistuksesta ( toimintaterapia) - kivunhoitoon tarkoitettujen kotona käytettävien apuvälineiden ( esim. TNS) arvioinnista ja käytön opetuksesta hoitovastuullaan olevien asiakkaiden osalta - inkontinenssipotilaiden harjoitusvälineiden arvioinnista ja käytön opetuksesta, edellyttää naistentautien tai gastroenterologian erikoislääkärin arvioinnin Yhteystiedot: KYS, Fysiatrian klinikka Fysioterapeutit Toimintaterapeutit , , Tikoteekin apuvälinepalvelut Tietotekniikka- ja kommunikaatioapuvälinekeskus Tikoteekki palvelee henkilöitä, joiden kommunikaatiota ja itsenäistä toimintaa voidaan edistää puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien, kommunikaation apuvälineiden ja / tai vaikeavammaisille sovelletun tietotekniikan avulla. Tavoitteena on löytää potilaalle toimiva ja käyttökelpoinen tapa kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa omassa toimintaympäristössä. Arvioinnista vastaa puheterapeutti yhteistyössä toimintaterapeutin ja teknisen ohjaajan kanssa Tikoteekin palvelut: - Toimii puhetta korvaavan ja tukevan kommunikaation asiantuntijakeskuksena. - Arvioi ja suunnittelee potilaalle soveltuvien kommunikaatiokeinoja ja apuvälineitä yhdessä asiakkaan lähipiirin kanssa ja ohjaa lähipiiriä niiden käytön tukemiseen. - Järjestää ohjattua tutustumista kuntoutuksellisiin tietokoneohjelmiin. - Arvioi, lainaa ja ohjaa käytämään kommunikoinnin mahdollistavia apuvälineitä (manuaalisia ja / tai teknisiä). Mikäli kommunikoinnin apuvälineeksi valitaan tietokone, siihen rakennetaan yksilöllinen kommunikointiohjelma ja selvitetään toimiva ohjaustapa.
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotPIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila
PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson
LisätiedotApuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella. PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti)
Perusturvalautakunta 94 25.06.2014 Apuvälinepalveluiden järjestäminen Kalajoen sote -yhteistoiminta-alueella PetuLtk 94 (Valmistelija: Minna Sipilä, vastaava fysioterapeutti) Perusterveydenhuollon järjestämät
LisätiedotHAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA
HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle
LisätiedotApuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. Apuvälineiden luovutusperusteet
Apuvälinepalvelu Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Apuvälineiden luovutusperusteet Apuvälinekeskuksen johtokunta 17.2.2016 Sisällys OSA I: APUVÄLINEPALVELU KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 1 1 JOHDANTO...
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotHenkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen
Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004
Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011
VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotHelsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala. Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut. Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti
Helsingin kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Helsingin sairaala Kuntoutussuunnittelu ja Apuvälinepalvelut Toimintaterapeutti Salla Tahkolahti Helsingin apuvälinepalvelupisteet Laakson palvelupiste Malmin
LisätiedotTyö kuuluu kaikille!
Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten
Lisätiedot31.12.2007 Apuvälinepalvelut Päivitetty luokituksen SFS-EN ISO 9999 mukaan 27.11.2012
Lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalitoimen apuvälineiden saatavuusperustesuositus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän alueella 31.12.2007 Päivitetty luokituksen SFS-EN
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
APUVÄLINEPALVELUJEN ALUEELLINEN JÄRJESTÄMINEN JA APUVÄLINEIDEN SAATAVUUSPERUSTEET LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 7 APUVÄLINEPALVELUJEN KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT LAPIN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ...
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisut 2/2005 Sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälinepalveluiden suunnitelma Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä - suositus alueelliseksi käytännöksi Toimittanut Leena Autio
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
LisätiedotVAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve
VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta
LisätiedotVammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016
1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO
LisätiedotV a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a
V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää
LisätiedotAlustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,
LisätiedotLääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä versio 0.9 5 Sisällysluettelo OSA I: APUVÄLINEPALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ... 9 1 JOHDANTO... 9 2
LisätiedotVammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009
Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä
LisätiedotYhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen
Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
LisätiedotAjankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus
Lisätiedot9.2.2016. Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta. Työnjako asiakaskohtaisessa apuvälinepalvelussa
Laihia mukana Alueellisessa apuvälinekeskuksessa perusterveydenhuollon osalta (ostajana Vaasa) Jäsenkuntia 19 Asukkaita noin 198500 Kommunikoinnin apuvälineiden ohjaus ja seuranta Eeva-Liisa Övermark Puheterapeutti
LisätiedotKuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.
2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat
LisätiedotSoveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta
Kyh 24.1.2012 10 Kyh liite 5 Kyh 22.5.2012 62 Kyh liite 2 Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta Hyväksytty yhtymähallituksessa
Lisätiedot9.10 9.10.2012 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET
PYSYVÄISOHJE 1 (5) VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET ASUNNONMUUTOSTYÖT SEKÄ ASUNTOON KUULUVAT VÄLINEET JA LAITTEET Voimassa: 1.11.2012 alkaen toistaiseksi 1. Yleistä asunnonmuutostöistä 2. Vaikeavammainen henkilö
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotPARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA
Parkanon kaupunki Perusturvaosasto KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2018 ALKAEN (Petu yta 14.12.2017 ) KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANON-KIHNIÖN
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.5.2015 Taltionumero 1249 Diaarinumero 4087/3/13 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotVAMMAISPALVELUHAKEMUS
VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä
LisätiedotMiten menee? lomake on työkalu vammaisen lapsen/nuoren ja hänen perheensä palvelusuunnittelun avuksi.
ANNA PALAUTETTA! Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Postios: Parivaljakontie 6, 00410 Helsinki. Käyntiosoite: Maja, Vellikellonpolku 1, Malminkartano, Helsinki Puhelin: (09) 477 1002, email:
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
Lisätiedot(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)
1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki
LisätiedotVammaispalvelujen asiakasmaksut
Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu
LisätiedotApuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen
Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotVammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta
1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotPoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n
LisätiedotPalvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma
Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit
LisätiedotLiite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.
Liite 1 / johtokunta 21.12.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN LIIKKUMISTA TUKEVA PALVELU (KULJETUSPALVELU) - toimintaohje 1.1.2016 alkaen 1. TAVOITE JA MÄÄRITTELY Sosiaalihuoltolain (1301/2014 23) mukaista
LisätiedotKPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet
Sosiaali- ja terveyspalvelut Kokkola ja Kruunupyy KPSHP Apuvälinepalvelu ja alueelliset apuvälineiden lääkinnälliset ja sosiaaliset saatavuusperusteet Versio 1.2 Toimittanut Marja-Leena Mattila Hyväksynyt
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
Lisätiedot1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT
Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:
LisätiedotKelan korvaamat. terveydenhuoltoon. Kela, Terveysosasto 12.9.2013
Kelan korvaamat matkat terveydenhuoltoon Kela, Terveysosasto 12.9.2013 Matkakorvausten myöntämisperusteet Matka korvataan sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan myöntämän kuntoutuksen vuoksi tehdyistä
Lisätiedot2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto
LisätiedotKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN APUVÄLINEPALVELUOPAS
KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN APUVÄLINEPALVELUOPAS Ulla Kolomainen (toim.) Päivitetty 15.2.2016 (Luku 9) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluopas ja apuvälinepalveluiden
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...
LisätiedotPerhehoito sopii ikäihmiselle,
IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä perhekodissa tai ikäihmisen
LisätiedotAmmatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet
Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET
VAMMAISPALVELULAIN MUKAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Vammaispalvelun toteuttaminen pohjautuu vammaispalvelulakiin ja asetukseen sekä soveltamisohjeisiin. Lain tarkoitus on - edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
LisätiedotVAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.
VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja
LisätiedotKokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille
Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotHE 137/2006 vp. 1. Nykytila
HE 137/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasvammalakia muutettavaksi siten, että sotainvalideille,
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.4.2012 Taltionumero 889 Diaarinumero 843/3/11 1 (5) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotSosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos
Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista
LisätiedotLääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet
Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen
LisätiedotKOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT
KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET
LisätiedotPäätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 94/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotVAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja
LisätiedotHenkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun
Lisätiedot12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät. 12 06 Kävelyn apuvälineet, kahdella kädellä käytettävät
5.2.4 Liikkumisen apuvälineet 12 12 03 Kävelyn apuvälineet, yhdellä kädellä käytettävät 12 03 03 Kävelykepit 12 03 06 Kyynärsauvat 12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat 12 03 12 Kainalosauvat 12 03
LisätiedotPALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä. PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä:
1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelinnumero: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Osoite: Puhelinnumero: N LAATIJAT: DIAGNOOSIT JA TERVEYDENTILA Diagnoosit
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotOmaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen
Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,
LisätiedotVAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN ASUNNON MUUTOSTÖIDEN JA ASUNTOON KUULUVIEN VÄLINEIDEN JA LAITTEIDEN SOVELTAMISOHJEET
Liite 1 1 VAMMAISPALVELULAIN MUKAISTEN ASUNNON MUUTOSTÖIDEN JA ASUNTOON KUULUVIEN VÄLINEIDEN JA LAITTEIDEN SOVELTAMISOHJEET voimassaolo 1.1.2019 alkaen toistaiseksi tavoite Kunnalla on mahdollisuus antaa
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN
LUONNOS 4.12.104 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON SAIRAALA-, KUNTOUTUS- JA HOIVAPALVELUT -OSASTON FYSIATRIAN POLIKLINIKKATOI- MINNAN LUOVUTUKSESTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRILLE
LisätiedotPalveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä
Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa
LisätiedotKUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS
KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta
A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.
LisätiedotVammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski
Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotPotilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015
Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan
LisätiedotLÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN
LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEPALVELUIDEN SAATAVUUSPERUSTEET Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen Apuvälinepalveluopas ja Apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,
LisätiedotTilanteessani ei ole tapahtunut muutosta edellisen hakemukseni jälkeen vaan samat perustelut palvelujen hakemiselle ovat voimassa
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Perhepalvelut Vammaispalvelut Vaikeavammaisen kuljetuspalveluhakemus Käsittelijä Saapunut Päätös Kotikäynti Matkamäärä Ajalle Hakijan tiedot Etu- ja sukunimi
LisätiedotKalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) Kalajoentie 5 85100 Kalajoki HAKEMUS JA ARVIOINTI / TARKISTUS. Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin
Kalajoen kaupunki VAIKEAVAMMAISEN 1 (5) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Ammatti Postinumero ja -toimipaikka Puhelin kotiin Puhelin työhön Matkapuhelin Sähköpostiosoite
LisätiedotApuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet. Outi Töytäri
Apuvälinepalvelut; apuvälineasetus ja toimintaohjeet Outi Töytäri Viimeiset 10 vuotta: mm Apuvälinepalveluiden laatusuositus (2003) Apuvälinepalveluiden saatavuusselvitykset (viim. 2006) Apuvälineasetus
LisätiedotUlla Kolomainen (toim.)
KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN APUVÄLINEPALVELUOPAS Ulla Kolomainen (toim.) ESIPUHE Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen apuvälinepalveluopas ja apuvälinepalveluiden saatavuusperusteet -opas
LisätiedotPostinumero ja paikka:
Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
Lisätiedot