Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet

Transkriptio

1 Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 5

2 Sisällysluettelo ESIPUHE JOHDANTO 1 Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon Hengitystä avustavat välineet Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet Stimulaattorit Lämpö- ja kylmähoitovälineet Kudosvaurioita ehkäisevät apuvälineet Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Välineet taitojen harjoittamiseksi Pidätyskyvyn harjoitusvälineet Ortoosit ja proteesit Vartalon, selkärangan ja kallon ortoosit Vatsan ortoosit Yläraajan ortoosit Alaraajan ortoosit Yläraajaproteesit Alaraajaproteesit Proteesit, ei raajaproteeseja Ortopediset jalkineet Henkilökohtaisen hygienian ja suojan välineet Vaatteet ja kengät Puettavat vartaloa suojaavat välineet Pukeutumis- ja riisuutumisvälineet WC apuvälineet Käsien ja jalkojen hoitovälineet Hiustenhoitovälineet Hampaidenhoitovälineet Liikkumisen apuvälineet Kävelyn apuvälineet yhdellä kädellä käytettävät Kävelyn apuvälineet kahdella kädellä käytettävät Kävelyn apuvälineiden lisävarusteet Autot Kulkuneuvojen lisävarusteet ja muutokset Mopedit ja moottoripyörät Polkupyörät Käsikäyttöiset pyörätuolit Sähköpyörätuolit Pyörätuolien lisävarusteet

3 12 27 Vaihtoehtoiset ihmisvoimin liikuteltavat kulkuvälineet Siirtymisen ja kääntymisen välineet Henkilönnostolaitteet Kodinhoitovälineet Ruoanlaittovälineet Astianpesuvälineet Syömisen ja juomisen välineet Siivousvälineet Ompelu- ja vaatehuoltovälineet Asuntojen ja muiden tilojen varusteet ja lisälaitteet Pöydät Istuimet Sängyt Huonekalujen korkeudensäätövälineet Portin-, oven-, ikkunan ja verhonavaajat ja -sulkijat Asunnon ja muiden tilojen varusteet Hissit, nostotasot, porrashissit, luiskat Asunnon ja muiden tilojen turvallisuusvarusteet Säilytyskalusteet Kommunikoinnin, tiedonsaannin ja tiedonvälityksen apuvälineet Äänentuoton apuvälineet Lähikommunikoinnin välineet Hälytys- ja merkinantovälineet Tietokoneet ja päätelaitteet Esineiden ja laitteiden käsittely- ja kuljetusvälineet Käsivarren, käden tai sormien toimintoja tai näiden toimintojen yhdistelmiä avustavat tai korvaavat välineet Otteen pidentimet Kiinnitysvälineet KUULON APUVÄLINEET Kuulemisen apuvälineet Ääni- ja kuvamuodossa olevaa tietoa tallentavat, toistavat ja näyttävät apuvälineet Puhelimen käytön apuvälineet Hälytys- ja merkinantovälineet NÄKEMISEN APUVÄLINEET Proteesit Suunnistautumisvälineet Näkemisen apuvälineet Piirtämis- ja kirjoitusvälineet Puhelimen käytön ja telematiikan apuvälineet Hälytys- ja merkinantovälineet

4 22 30 Lukemisen apuvälineet Tietokoneet ja päätelaitteet LÄHTEET Liite 1.Terveyskeskusten apuvälineyhdyshenkilöiden yhteystiedot 3/

5 ESIPUHE Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen luovutusperusteet on laadittu yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon apuvälineasiantuntijoiden ja erikoisalojen kesken. Työryhmää on koordinoinut Heidi Männistö (Tays/Apuvälineyksikkö), apuvälineyhdyshenkilöiden edustajina työryhmässä ovat olleet asiantuntijat Akaan, Lempäälän, Tampereen ja Sastamalan terveyskeskuksista. Työryhmä on konsultoinut erikoissairaanhoidon erikoisalojen sekä perusterveydenhuollon asiantuntijoita. Yhteistyötä on tehty muiden sairaanhoitopiirien kanssa apuvälinepalvelujen luovutusperusteiden yhtenäistämiseen liittyen. Apuvälinepalvelujen luovutusperusteiden tarkoituksena on ohjata tasavertaisten apuvälinepalvelujen toteutumiseen apuvälineitä tarvitsevan että apuvälinepalveluja tuottavan näkökulmasta. Luovutusperusteet ovat käytössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Luovutusperusteiden lisäksi työryhmä on tuottanut oppaan Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelukäytännöt. Oppaassa kuvataan apuvälinepalvelujen perusteet sekä apuvälineiden luovutukseen liittyvät periaatteet. Oppaiden päivittämisestä vastaa Taysin Kuntoutuksen vastuuyksikön kuntoutusylilääkäri yhdessä apuvälinepalvelupäällikön ja apuvälineasiantuntijoiden kanssa. JOHDANTO Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut on porrastettu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä yhteisesti sovitun työnjaon ja käytäntöjen mukaisesti. Erikoissairaanhoito vastaa erityistä asiantuntemusta edellyttävistä apuvälinepalveluista ja terveyskeskukset perusapuvälinepalveluista hankintoineen. Apuvälinepalveluja toteutetaan erikoissairaanhoidossa Taysin apuvälineyksikön, kuulokeskuksen, näönkuntoutuksen ja keuhkosairauksien vastuualueen lisäksi muilla erikoisaloilla. Perusterveydenhuollon apuvälinepalveluista huolehtivat terveyskeskusten apuvälineasiantuntija- ja kuntoutustyöryhmät. Terveydenhuollon lainsäädäntö ohjaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluja. Apuvälinepalvelut ovat osa potilaan kuntoutusta ja hoitoa. Apuvälinepalveluissa tavoitteena ovat Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaiset asiakaskeskeiset ja saumattomat palvelut, joissa korostetaan apuvälineen tarvitsijan roolia oman hoitonsa ja kuntoutuksensa suunnittelussa sekä toteutuksessa. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutuksen edellytyksenä on lääkärin toteama sairauden tai vamman aiheuttama apuvälineen tarve. Apuvälinepalvelut tulee järjestää joustavasti niin, että apuvälinepalveluita tarvitsevat henkilöt saavat palvelut tasapuolisesti asuinkunnasta riippumatta. Apuvälinepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja ammattihenkilön yhdessä toteama tarve. Tarpeen arviointi perustuu asiakkaan kokonaistilanteeseen. Apuvälinepalvelutoiminnan tulee olla asiakaslähtöistä, te- 9

6 hokasta ja perustua hyviin käytäntöihin, oikea-aikaista, suunnitelmallista ja ammattitaitoista. (Apuvälinepalveluiden laatusuositus 2003). Luovutusperusteissa käytetty apuvälineluokitus on keväällä 2014 valmistunut kansallinen sovellus kansainvälisestä SFS-EN ISO 9999 apuvälineluokituksesta. 10

7 1 Apuvälineet henkilökohtaiseen lääketieteelliseen hoitoon Hengitystä avustavat välineet Hengitystä avustavaa välinettä käyttää asiakas, joka tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi hengityksen mekaanista tukemista. Hengityssairaiden lääkinnällisen kuntoutuksen erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelut on keskitetty aikuisten osalta keuhkosairauksien yksiköihin ja lasten osalta lasten tautien yksiköihin. Hengitystä avustavien laitteiden tarve arvioidaan yksilöllisesti ja hoidon aloituksesta päättää aina lääkäri (keuhkosairauksien erikoislääkäri). Kuntoutusohjaajat ja henkilökunta tekevät osaltaan apuvälinetarpeen arvioinnin, hankinnan, käytön ohjauksen ja seurannan. Laitteiden huollosta vastaa Taysin laitehuolto. Hengitystä avustavien laitteiden apuvälinepalveluprosessit toteutetaan erikoissairaanhoidossa, lukuun ottamatta terveyskeskuksen hoitotarvikejakelun piiriin kuuluvat kulutusosat (esim. happiviikset, letkut) Lääkesumuttimet Eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä vaan hoitovälineitä Hengityslaitteet Hengityslaitteita tarvitsevat henkilöt, joilla on esim. ventilaatiovajaus tai obstruktiivinen hengitysinsuffisienssi ja joiden hoito voidaan toteuttaa noninvasiivisesti. Henkilöillä on tavallisemmin krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus, neuromuskulaarinen sairaus, rintakehän seinämän sairaus tai uniapnea. Uniapneassa tarvittavien laitteiden hoidot aloitetaan aina unitutkimusyksiköissä Taysissa, Mäntän sairaalassa tai Valkeakoskella Käsikäyttöiset hengityspalkeet Käsikäyttöisen hengityspalkeen avulla pyritään lisäämään keuhkotilavuutta ja parantamaan keuhkotuuletusta. Apuväline voidaan lainata etenevää lihastautia sairastaville, joiden hengityskapasiteetti ja happisaturaatio ovat oleellisesti heikentyneet. Lääkäri arvioi hengityspalkeen tarpeen. Taysin erikoissairaanhoidosta hengityspalkeita lainataan sekä neurologian osastoilta että keuhkosairauksien yksiköistä. Asiakas käyttää hengityspaljetta itse tai omainen/avustaja käyttää paljetta säännöllisesti päivittäin. Lasten kohdalla hengityspalkeen tarpeen arviointi ja lainaus tapahtuvat lastentautien yksiköistä CPAP laitteet, vakiopaineiset CPAP laitteet, automaattiset CPAP laitetta käytetään unenaikaisen ylähengitystieahtauman hoitoon. Uniapnean ylipainehoidon tarpeen arvioi erikoissairaanhoidon keuhkosairauksien erikoislääkäri. CPAP - hoitokokeilu on aiheellinen, mikäli oireet rajoittavat potilaan toimintakykyä ja/tai elämänlaatua ja mikäli unirekisteröinnissä todetaan ylähengitysteiden ahtaumataipumus. CPAP - laitteen käyttö aloitetaan uniyksikössä Taysissa, unipoliklinikoilla Valkeakoskella tai Mäntässä. 11

8 Lasten kohdalla hoidon tarpeen arvioinnin tekee lastenlääkäri ja hoidon aloitus ja ohjaus tapahtuu lastentautien osaston (LO1) toimesta. CPAP laitteiden käyttäjille tarkoitettu tarvikejakelu toteutuu Taysin uniyksikössä sekä Valkeakosken ja Mäntän unipoliklinikoilla. Lasten osalta tarvikejakelu tapahtuu lastentautien osastolta (L01). Lasten hengityslaitteiden seuranta tapahtuu säännöllisesti HETULA työryhmän (hengitystukilapset) toteuttamana kaksi kertaa vuodessa Kaksoispaineventilaattorit Tilavuussäätöiset ventilaattorit Kaksoispaineventilaattorit ja tilavuussäätöiset ventilaattorit (BIPAP, VPAP) voidaan lainata silloin, kun potilaalla on todettu hypoventilaatio tai hiilidioksidiretentiotaipumus. Erikoissairaanhoidon keuhkosairauksien erikoislääkäri arvioi tarpeen ja laitehoidon aloitus tehdään keuhkosairauksien vuodeosastolla Lasten kohdalla BIPAP - ja VPAP -laitteiden arvioinnin tekee lastenlääkäri ja hoidon aloituksesta, laitteen käytön ohjauksesta ja luovutuksesta vastaa lasten osasto (L01). Lasten hengityslaitteiden seuranta tapahtuu säännöllisesti HETULA -työryhmän (Hengitystukilapset) toteuttamana kaksi kertaa vuodessa Hengityskoneet (respiraattorit) Lasten hengityslaitteiden seuranta tapahtuu säännöllisesti HETULA -työryhmän (Hengitystukilapset) toteuttamana kaksi kertaa vuodessa Hengityslaitteiden kostuttimet Mikäli laitehoidossa on ongelmaa, voidaan erityistapauksissa hengitysilman kostuttimella helpottaa laitteen käyttömukavuutta Yskityslaitteet Voidaan lainata mekaanisen yskinnän avustamiseen ja eritteiden poistamiseen hengitysteistä sairauksissa (esim. ALS). Laitteet lainataan hoitavasta yksiköstä Hengityslaitteiden maskit Maskin osia uusitaan tarpeen mukaan Hengityslaitteiden muut lisävarusteet Hengitystä avustavien laitteiden suodattimet ja respiraattoreihin liitettävät akut lainataan/hankitaan keuhkosairauksien yksiköistä. Kaksoispaineventilaattoreihin on mahdollista saada ulkoinen akku keuhkosairauksien yksiköistä Happihoidon laitteet Happirikastin on sähköllä toimiva laite, joka suodattaa huoneilmasta typen ja antaa hapen yli 90 %:na. Koneesta lähtevään happiletkuun kiinnitetään happiviikset, jonka kautta potilas pystyy hengittämään rikastettua happea. 12

9 Happirikastimia tarvitsevat henkilöt, joiden veren happipitoisuus on toistuvasti matalalla (esim. keuhkoahtaumatauti tai keuhkofibroosi). Happihoidot aloitetaan Taysissa keuhkosairauksien yksiköissä. Happihoitoa ei aloiteta, jos potilas tupakoi. Hoidon aloittamiseksi edellytetään kuuden kuukauden tupakoimattomuutta Happirikastimet, akkuvarmennetut Matkamallinen happirikastin voidaan lainata lyhytaikaiseen lainaan esim. matkan ajaksi. Kuntoutusohjaaja arvio tarpeen ja lainaa laitteen. Matkamallista happirikastinta voidaan ladata verkkovirralla sekä esim. auton sisävirtalähteestä Happirikastimet, verkkovirtakäyttöiset Happipullot, painesäiliöhappivarustukset Kodin ulkopuolella liikkumisen tueksi tarvittavat lääkkeellisen hapenannostelijat (liikuteltavat happipullot) potilas vuokraa itse happea myyviltä yrityksiltä. Kela maksaa korvaukset pullojen ja laitteistojen vuokrasta ja hapen hinnasta. Hapen kustannukset kerryttävät KELA:n lääkekattoa Nestehappivarustukset Lääkkeellinen happi tukee potilaan toimintakykyä arjessa sekä itsenäistä liikkumista kodin ulkopuolella. Se mahdollistaa fyysisen rasituksen, kunnon ylläpidon ja urheilun. Kela maksaa korvaukset pullojen ja laitteistojen vuokrasta ja hapen hinnasta Happihoitolaitteiden lisävarusteet Tarvittavat happihoitolaitteiden lisävarusteet annetaan terveyskeskusten hoitotarvikejakelusta Imulaitteet Laitetta tarvitaan puhdistamaan hengitystiet eritteistä. Imulaite annetaan henkilön käyttöön, kun se on hoidon kannalta välttämätön liman poistamiseksi. Laite myönnetään lääkärin arvion perusteella potilaalle, jolla on voimakasta limaneritystä, jota ei normaalikeinoin saada poistettua. Imulaitteet lainataan ja hankitaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollosta asiakkaan omasta terveyskeskuksesta. Lasten imulaitteita lainataan lyhytaikaisesti myös erikoissairaanhoidosta, lastentautien osastoilta (LO1) Akkuvarmennetut Imulaitteen käyttötarpeen ollessa useita kertoja päivässä myös muualla kuin kotona, lainataan akkukäyttöinen, pienikokoinen imulaite Verkkovirtakäyttöiset 13

10 Imulaitteiden lisävarusteet Nämä lisävarusteet hankitaan terveyskeskusten hoitotarvikejakelusta Hengitystä helpottavat penkit ja tyynyt Näitä apuvälineitä (esim. hengityshoitopenkit ja -tyynyt) ei hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä Hengityslihasten harjoitusvälineet Näitä apuvälineitä ei hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä Hengitystä mittaavat laitteet Hengitystä mittaavia laitteita ovat esim. PEF, CO2 -mittarit sekä sekuntikapasiteettimittarit. Näitä välineitä ei hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä Verenkiertohäiriöiden hoitovälineet Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille Lääkinnälliset hoitosukat, sukkahousut, -hihat ja käsineet voidaan tarvittaessa hankkia imusuoniperäisen vaikea-asteinen turvotuksen takia (esim. syöpä, trauman jälkitila, toistuvat ruusut). Hankinnat toteutuvat hoitovastuun mukaisesti erikoissairaanhoidosta potilasta hoitavasta yksiköstä tai perusterveydenhuollosta. Syöpää sairastaville nämä apuvälineet hankitaan tarvittaessa Taysin erikoissairaanhoidosta syöpätaudeilta seurannan ollessa siellä. Hoitovastuun siirryttyä perusterveydenhuoltoon, siirtyy myös apuvälineiden hankintavastuu perusterveydenhuollolle. Apuvälineistä tehdään maksusitoumus henkilökohtaiselle apuvälineelle. Maksusitoumuskriteerit: vaikea-asteinen, komplisoitunut laskimovajaatoiminta eli laskimolaajentumien/suonikohjujen lisäksi potilaalla on iholöydöksiä: pigmentaatiomuutos, lipodermatoskleroosi tai staasiekseema. Potilaalla on ollut tromboflebiitti, säärihaava tai sen uhka (laskimosairauden vaikeusasteet C4-C6, vaikeusasteluokan ollessa C0-C3, kustantaa potilas itse hoitosukat, taulukko 1) Potilaalle on tehty laskimosaneerauksia, mutta hänellä on edelleen komplisoidun laskimovajaatoiminnan oireita ja löydöksiä Potilaalla on toistuvien syvien laskimotukosten aiheuttama alaraajaturvotus Potilaalla on imusuoniperäinen vaikea-asteinen turvotus (esim. syöpä, trauman jälkitila, toistuvat ruusut) Taulukko 1 Laskimosairauksien vaikeusasteen luokitus (CEAP järjestelmä, kliiniset luokat C0- C6) Kliininen luokka C0 C1 C2 C3 C4 Löydös Normaali löydös, ei viitteitä laskimosairaudesta Ihonalaisia laskimolaajentumia (teleangioektasioita ym.) Suonikohjuja Suonikohjuja ja mitattava turvotus raajassa, ei ihomuutoksia Laskimotautiin viittaavia ihomuutoksia, kuten pigmentoitumista, 14

11 C5 C6 laskimoperäistä ekseemaa tai lipodermatoskleroosia (ihonalaisen rasvakudoksen kovettumista) Ihomuutoksen lisäksi todettavissa parantunut säärihaava Ihomuutoksen lisäksi avoin säärihaava Puristusluokan määritteleminen Hoitava lääkäri määrittää lääkinnällisten hoitosukkien puristusluokan (2,3,4, taulukko 2) ja varmistaa, ettei sukkien käytölle ole kontraindikaatioita, esim. valtimoverenkiertohäiriö tai akuutti ihoinfektio. Kompressioluokat ilmaisevat hoitopaineen nilkan korkeudella ja paine alenee asteittain säären alueella. Puristusluokan 1 sukat hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vain erityisistä syistä. Taulukko 2 Lääketieteellisten hoitosukkien luokitus (Käypähoito -suositus 2010) Puristusluokka ja käyttöaihe Nimi CEN (mmhg) 1. Syvän laskimoveritulpan esto Kevyt hoitosukka Laskimokierron vajaatoiminta 2. Laskimoperäinen turvotus ja 2. puristusluokan säärihaavat Imutieperäiset turvotukset hoitosukka 3. Vaikea laskimoperäinen turvotus 3. puristusluokan ja säärihaavat sukka 4. Vaikeat imuperäiset turvotukset 4. puristusluokan hoitosukka yli 50 *CEN= Comitè Europèan de Normalisation Antiemboliasukkia käytetään leikkauksiin liittyvien laskimotromboosien ehkäisyyn vuodelevon aikana tai suonikohjuleikkauksen jälkeen. Matkasukkia voidaan käyttää istuttaessa pitkiä aikoja esim. lentokoneessa. Antiembolia- ja matkasukat potilas hankkii ne itse. Syvän laskimotukoksen jälkeen suositellaan käytettäväksi kahden vuoden ajan lääkinnällistä hoitosukkaa post-tromboottisen oire-yhtymän ehkäisemiseksi. Syvän laskimotukoksen jatkohoitona käytetään myös antikoagulantti -lääkehoitoa. Laskimotukos voi syntyä immobilisaation, trauman, raskauden, e-pillereiden käytön tms. myötävaikutuksella. Näissä tilanteissa lääkinnällisen hoitosukan käyttö on osa potilaan hoitoa syvän laskimotukoksen jälkeen eikä tukisukkia hankita tällöin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Lääkinnälliset tukihihat ja -hansikkaat voidaan hankkia esim. rintasyöpäleikkauksen jälkeen yläraajan huomattavan turvotuksen takia. Lasten kohdalla painetekstiilejä käytetään mm. verenkiertohäiriöissä (laajat verisuonimalformaatiot), jotka aiheuttavat voimakasta turvotusta. Hankinnat tapahtuvat Taysin lasten kirurgian ja lastentautien osastojen kautta. 15

12 Hoitava lääkäri arvioi lääkinnällisten hoitosukkien ja -hihojen tarpeen. Hoitosukkia hankitaan yleensä yksi pari kerrallaan. Kun hoitavan tukituotteen käyttötarve ei ole ympärivuorokautinen, pääsääntöisesti hankitaan kaksi paria vuodessa. Apuvälinehankinnat tapahtuvat potilaan hoitovastuutahon mukaisesti perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta Muut painevaatteet Palovammojen ja plastiikkakirurgian jälkihoitoon tarkoitetut tekstiilit hankkii hoitovastuussa oleva yksikkö hoitotarvikkeina. Ne eivät ole lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviä apuvälineitä Painevaatteet kehon hallintaan ja oman kehon hahmottamiseen Hypotonisten, atetoottisten ja aistiyliherkkien lasten kuntoutuksessa käytettävät yksilöllisten mittojen mukaan valmistettavat lycrahousut, -bodyt ja -hihat voidaan luovuttaa erityisen harkinnan pohjalta lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun niiden tarve on arvioitu fysioterapeutin tai toimintaterapeutin toimesta ja lapsen sekä perheen resurssit painevaatteen säännölliselle käytölle on selvitetty. Päätöksen painevaatteen luovutuksesta tekee lääkäri ja painevaatteen tarve kirjataan aina kuntoutussuunnitelmaan. Hankinnat tapahtuvat sovitun työnjaon mukaisesti erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Erikoissairaanhoidossa maksusitoumus kirjoitetaan hoitovastuuyksiköstä. Kehitysvammaisten lasten osalta Kehitysvammapoliklinikalla tehdyn suosituksen pohjalta hankinnat tehdään perusterveydenhuollosta Stimulaattorit Stimulaattorit kivun lievitykseen (TNS) TNS -laitetta käytetään mm. kivun ja lantionpohjan toimintahäiriöiden hoidossa sekä aikuisilla että lapsilla. Laite voidaan lainata määräaikaisesti kotikäyttöön erikoissairaanhoidosta fysiatrian poliklinikalta. Tarpeen arviointi, kokeilu, hoidon seuranta ja hoitovasteen arviointi tapahtuu fysioterapeutin toimesta. Jos hoito todetaan tarpeelliseksi, voi asiakas hankkia laitteen itse tai kysyä sitä lainaan suosituksen pohjalta terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta. Tampereen kaupungissa TNS -laitteiden lainaamisesta huolehtivat terveysasemat. Lainattavan laitteen elektrodien ja pattereiden uusintakustannuksista vastaa asiakas itse. Asiakkaan tulee hankkia lainalaitteen elektrodit lainaavan tahon suosittelemalta toimittajalta Lämpö- ja kylmähoitovälineet Lämpöhoitovälineet Lämpöhoitovälineet ovat fysikaalisen hoidon laitteita, eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Lämpöhoitovälineisiin kuuluvat myös lämpöpohjalliset ja -hanskat (sähkölämmittimillä varustetut). Näitä välineitä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä 16

13 muutoin kun vaikea-asteisen skleroderman tai valkosormisuuden yhteydessä. Tällöinkin vain, jos sairaus aiheuttaa huomattavaa toimintakyvyttömyyttä tai ihorikkoa. Apuvälineet luovutetaan asiakkaan hoitovastuutahon mukaisesti, mutta pääasiallisesti erikoissairaanhoidosta. Apuvälinetarpeen arvion tekee pääsääntöisesti erikoissairaanhoidon erikoislääkäri tai toimintaterapeutti. Toimintaterapeutti myös ohjaa lämpöhoitovälineen käytön. Lämpöhanskoja hankitaan yksi pari kerrallaan. Tavanomaisia urheilukaupoista saatavia lämpöhanskoja ja/tai pohjallisia ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä vaan asiakas hankkii ne omakustanteisesti Kudosvaurioita ehkäisevät apuvälineet Näitä apuvälineitä käytetään ennaltaehkäisemään ja minimoimaan painehaavojen syntyminen riskiryhmiin kuuluvilla asiakkailla. Välineiden tarkoituksena on tasata painetta kehon herkällä alueella. Painehaavariskin määrittämisessä huomioidaan mm. asiakkaan fyysinen ja henkinen kunto, aktiivisuustaso, ravitsemus, liikuntakyky, käytössä olevat apuvälineet sekä mahdollinen inkontinenssi. Painehaavaumariskin arvioimiseen on olemassa erilaisia luokituksia, joiden tarkoituksena on kartoittaa ja löytää painehaavaumiin johtavat syyt ja siten ennaltaehkäistä haavojen syntymistä. Alla (taulukko 3) on Braden -luokitus, jonka pohjalta painehaavaumariskiä voidaan arvioida. Mittari koostuu kuudesta osiosta, joiden avulla arvioidaan painehaavan riskiä lisäävien kliinisten tekijöiden osuutta: toimintakyky, liikkuminen, tuntoaisti, ravitsemustila, ihon kosteus, sekä kudosten hankaus ja venytys. Riskiluokituksen pisteytys on 6-23 pistettä (Hietanen & Iivanainen 2003, 191). Kukin riskiä lisäävä tekijä pisteytetään yhdestä neljään pistettä, lukuun ottamatta kudosten venyttymistä ja hankautumista, joka pisteytetään yhdestä kolmeen pistettä. Mitä matalammat pisteet potilas saa, sitä suurempi riski hänellä on saada painehaava. Taulukko 3. Braden -luokitus painehaavariskin arvioimiseksi Painehaavariski korkea keskisuuri matala ei riskiä Pisteet (6-23) Tuotteen valinta korkean riskin patja keskiriskin patja matalan riskin patja ns. tavallinen patja Jos asiakkaalle on aiemmin ollut painehaava ja/tai tehty painehaavaleikkaus, hän tarvitsee yleensä jatkossakin korkeanriskin kudosvaurioita ehkäisevän apuvälineen. Krooniselle kipupotilaalle voidaan erityisen harkinnan mukaan ja/tai kuntoutustyöryhmässä tehdyn yksilöllisen tarvearvion pohjalta lainata painehaavoja ehkäisevä tyyny edellyttäen, että kipu on tutkittu, kivun hoito on suunnitelmallista ja seurannassa. Apuvälineen tulee olla osa kivun hoitoa. Apuvälineasiantuntija arvioi asiakkaan tyynyn tai patjan tarpeen. Arvion pohjalta apuvälineen lainaus tapahtuu hoitovastuutahon mukaisesti erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuol- 17

14 losta. Tarvittaessa hoitava taho voi akuuteissa tilanteissa vuokrata tyynyn tai patjan apuvälinefirmasta, jolloin taho (klinikka, osasto) vastaa myös kustannuksista Istuintyynyt ja -alustat painehaavojen ehkäisyyn Istuintyynyä valittaessa arvioidaan henkilön painehaavariskiä ja pyörätuolin käyttöä kokonaisuutena. Tyynyvalinnalla on vaikutuksia asiakkaan istuma-asentoon, istuinkorkeuteen, pyörätuolin säätöihin sekä toimintakykyyn, esim. siirtymiseen. Valintaa tehdessä tulee arvioida, mitkä asiat saavat kokonaisuudessa pääpainon. Istuintyynyä uusittaessa on huomioitava ja arvioitava uudelleen aiemmin kerrotut valintaan vaikuttavat seikat. Käytön seurannalla on suuri merkitys painehaavojen ennaltaehkäisyssä. Istuintyynyarvion tekee aina apuvälineasiantuntija/fysioterapeutti yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa erikoissairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa asiakkaan hoitovastuusta riippuen Painehaavatyynyt viskoelastiset Painehaavatyynyt geelitäytteiset Painehaavatyynyt kennorakenteiset Painehaavatyynyt ilmatäytteiset, ei moottoroidut Ilmanpaine säädetään pumpulla tai säätöventtiilin avulla sekä käsin varmistamalla istuinkyhmyjen alle jäävän ilman sopivuus. Näiden tärkeimmät käyttäjäryhmät ovat korkeariskiset ja painehaavapotilaat. Oikea ilmanpaine tulee kontrolloida viikoittain käyttäjän tai avustajan toimesta Painehaavatyynyt ilmatäytteiset, moottoroidut Moottoroidun istuintyynyn käyttäjältä edellytetään kykyä istuintyynyn käyttökunnon seurantaan sekä moottorin akkujen latauksesta huolehtimiseen. Moottoroituja istuintyynyjä ei pääsääntöisesti hankita lääkinnällisenä kuntoutuksena Selkätyynyt ja -tuet kudosvaurioiden ehkäisyyn Apuvälineet kudosvaurioiden ehkäisyyn makuuasennossa Patjan hankinta lääkinnällisenä kuntoutuksena edellyttää aina henkilön toimintakyvyn ja kokonaistilanteen arvion. Painehaavapatja voidaan lainata henkilölle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt niin, ettei hän pysty itsenäisesti riittävän usein vaihtamaan asentoaan. Painehaavapatjan hankinnan yhtenä perusteluna voi olla myös avun tarpeen väheneminen. Patjan valinta tulisi tehdä toimintakyvyn ja riskiluokan perusteella matalan, keskiriskin tai korkeariskin patjavaihtoehdoista. Matalan riskin vaihtoehtoja on petauspatjojen ja patjojen valikoimassa, kun taas korkean riskin painehaavapatjat ovat kaikki ilmakennopatjoja. Painehaavapatjan käytön tavoite on vähentää ihoon tai ihonalaiskudokseen kohdistuvaa painetta osana potilaan muuta painehaavariski- tai painehaavapotilaan kokonaishoitoa, käsittäen asentohoidon suunnittelun ja toteutuksen, ravitsemukselliset seikat, riittävästä nesteytyk- 18

15 sestä huolehtimisen, hygienian hoidon, tarvittaessa ihon rasvauksen ja haavan hoitotuotteiden tarpeen arvioinnin ja käytön. On huomioitava, että moottoroidunkaan painehaavapatjan avulla painetta ei voida kokonaan poistaa vaan ainoastaan vähentää ja tasata, minkä vuoksi potilaan asentohoidosta tulee huolehtia joko asennon vaihdoin tai painopisteen muutoksilla 2-3h välein Petaus ja patjan päälliset, ei moottoroidut Painehaavapatjat, ei moottoroidut Painehaavapatjat, moottoroidut Painehaavariskin mittauslaitteet Liikkeen, voiman ja tasapainon harjoitusvälineet Näillä apuvälineillä pyritään tukemaan, ylläpitämään tai parantamaan asiakkaan toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa. Käytön tarpeellisuus ja tavoitteet tulee olla aina määriteltynä kuntoutussuunnitelmassa. Pelkästään spastisuuden helpottamiseksi ei apuvälinettä lainata vaan lääkityksen ja terapioiden tulee olla ensisijaisia hoitomuotoja. Apuvälinearvion tekee terveydenhuollon ammattilainen. Arviossa huomioidaan asiakkaan kokonaistilanne ja muut harjoittelumahdollisuudet elinympäristössä. Kuntoilu- ja harjoitusvälineitä lainataan hyvin perustelluista syistä hoitovastuun mukaisesti joko perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta Kuntopyörät ja käsi- ja /tai jalkapolkulaitteet Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteita ja kuntopyöriä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Olemassa olevia laitteita lainataan lyhytaikaisesti tai asiakkaan on mahdollista käyttää niitä terveyskeskuksen yleisissä tiloissa. Jos laite on osa asiakkaan hoitopalveluketjua tai sillä korvataan esimerkiksi terapiapalveluja, on kyseessä hoidollinen väline, ei lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline Mekaaniset kuntopyörät Moottoroidut kuntopyörät Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet mekaaniset Käsi- ja /tai jalkapolkulaitteet moottoroidut Seisontakehikot ja tuet seisomiseen Seisomatelineet ovat apuvälineitä, jotka tukevat pystyasennossa silloin kun seisominen ei muuten ole mahdollista. Näitä välineitä voidaan myöntää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä henkilölle, joka ei pysty seisomaan ilman tukea heikentyneestä tasapainosta tai lihasvoimasta johtuen. Apuvälineen lainaamisen lähtökohtana on, ettei seisominen muussa toimintaympäristössä ole mahdollista. Apuvälineellä tulee olla positiivisia vaikutuksia henkilön elimistön toimintaan (kuten virheasentojen ehkäisy, spastisuuden lievittyminen, verenkierron ja/tai suolen toiminnan edistyminen.) 19

16 Seisomatelineen käyttötarve sekä tavoitteet tulee olla kirjattuna asiakkaan kuntoutussuunnitelmassa. Apuvälineen käytön tulee olla päivittäistä ja siitä tulee laatia suunnitelma tavoitteineen asiakkaan ja hänen lähi-ihmistensä kanssa. Asiakkaalla tulee olla motivoitunut ja sitoutunut apuvälineen päivittäiseen käyttöön ja lähipiirillä valmius tukea tätä. Apuvälinealan ammattilainen arvioi asiakkaalle parhaiten soveltuvan seisomatelineen tyypin ja tarvittavat varusteet. Apuväline lainataan hoitovastuun mukaisesti perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Lasten kohdalla seisomateline voidaan lainata vaikeavammaiselle lapselle, joka ei pysty seisomaan elimistöä riittävästi kuormittavassa seisoma-asennossa riittävän kauan kevyemmän tuen avulla. Seisomateline voidaan lainata myös tukemaan pystyasentoa osana kokonaiskehitystä. Teline sijoitetaan toimintaympäristöön, missä sitä pääasiallisesti käytetään. Seisomaharjoittelun tulee olla tavoitteellista ja kuntoutussuunnitelmaan kirjattuna. Arviointi toteutetaan yhteistyössä Taysin apuvälineyksikön ja lapsen hoitoon ja kuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa. Kaikki lasten seisomisen apuvälineet lainataan erikoissairaanhoidosta Sormien ja käden harjoitusvälineet Toimintaterapeutit lainaavat arvion pohjalta tarvittaessa näitä harjoitusvälineitä erikoissairaanhoidosta Taysin fysiatrian poliklinikalta. Välineet ovat terapiavälineitä eikä niitä hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet Näitä välineitä ovat esim. vastuskumit, terapiarullat ja -pallot sekä tasapainolaudat ja -tyynyt, puolapuut, trampoliinit, soutulaitteet, käsipainot ja mobilisaattorit. Nämä välineet ovat terapiaja harrastusvälineitä, eikä niitä hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä Painovyöt ja -liivit Näitä välineitä ei pääsääntöisesti hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Välttämättömät päivittäisten toimintojen sujumisen kannalta olennaiset välineet hankitaan hoitovastuutahon mukaisesti erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta Terapiapenkit ja tasot Pukeutumispenkkejä ja -tasoja voidaan lainata Taysin apuvälineyksiköstä lapsille osana päivittäisten toimintojen harjoittelua Kippilaudat Kippilautojen arviot ja luovutukset toteutuvat asiakkaan hoitovastuutahon mukaisesti perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Lasten kohdalla arvio ja luovutustehdään Taysin apuvälineyksiköstä. 2 Välineet taitojen harjoittamiseksi Pidätyskyvyn harjoitusvälineet 20

17 Inkontinenssihälyttimet Inkontinenssihälyttimet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä vaan hoitovälineitä. Inkontinenssihälyttimiä lainataan lapsille neuvoloiden kautta. 3 Ortoosit ja proteesit Tähän luokkaan sisältyvät ortoosien osalta vartalon, selkärangan ja kallon, vatsan, alaraajan, yläraajan ortoosit ja proteeseihin ala- ja yläraajaproteesit, muut proteesit ja ortopediset jalkineet. Tuet eli ortoosit voivat olla tarpeen, kun henkilöllä on nivelissä perussairaudesta johtuva virheasento, toiminnallinen vaikeus tai kiputila, joka rajoittaa henkilön selviytymistä päivittäisen elämän toiminnoista. Ortoosin käytöllä tulee olla merkittävä vaikutus henkilön toimintakykyisyyteen. Tuen voi saada esimerkiksi voimakkaan virheasennon ja lihaskireyden ehkäisyyn, asentohoidoksi ja aktivoimaan asentotuntoa. Yksilöllinen tuki voi olla tarpeellinen myös kohonneen lihasjänteyden alentamisessa ja toimintakyvyn lisäämiseksi. Ortoosin tarpeen arvioi aina lääkäri tai apuvälinealan asiantuntija. Arviot ja luovutukset tehdään asiakkaan hoitovastuutahon mukaisesti erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Lyhytaikaisessa, ohimenevässä ortoosin tarpeessa on terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta mahdollista saada ortoosi kokeiltavaksi. Valikoimat kokeiltavissa olevissa ortooseissa vaihtelevat terveyskeskuksittain. Asiakkaan hoitovastuun ollessa erikoissairaanhoidossa, voidaan myös Taysin fysiatrian poliklinikan kautta arvioida ja kokeilla erilaisia ortooseja. Tämän jälkeen hankinta tapahtuu omakustanteisesti. Jos ortoosi on osa hoitoprosessia, tulee sairauden hoitoon liittyvä tuki saada hoitovälineenä siitä yksiköstä, jossa hoito/toimenpide on toteutettu. Ortoosit ja proteesit ovat yksilöllisiä, henkilökohtaisia apuvälineitä, jotka arvioidaan ja luovutetaan hoitovastuutahon mukaisesti erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Toistaiseksi luovutettuja ortooseja uusitaan huomioiden ortoosien kunto, kuluminen ja kasvuikäisillä kasvu. Ortoosien käyttöä tulee seurata vaikuttavuuden toteamiseksi. Lasten ortoosiarviot ja luovutukset tapahtuvat hoitovastuun mukaisesti joko lasten osastoilla tai kehitysvammapoliklinikalla Taysissa. Kehitysvammapoliklinikan osalta hankinnat tehdään suositusten pohjalta perusterveydenhuollosta, asiakkaan terveyskeskuksesta Vartalon, selkärangan ja kallon ortoosit Ortoosit on suunniteltu muuttamaan selkärangan ja kallon alueen hermo-, lihas- ja luustorakenteita sekä niiden toimintaa. Vartalon ja selkärangan ortooseihin kuuluvat lannerangan ja ristiselän tuet (tukiliivit), risti- suoliluunivelen tuet (SI -tuet), rintarangan tuet (esim. extensiotuki) ja kaularangan tuet (tukikaulurit). Tuet voivat olla tehdasvalmisteisia tai käyttäjän yksilöllisen, toiminnallisen tarpeen mukaan suunniteltuja. Ortoosit voivat olla tarpeen esimerkiksi instabiliteetissa, nivelreuman aiheuttamissa selkärankamuutoksisssa, murtumien jälkitiloissa, vaikeassa osteoporoosissa tai toistuvissa pitkäaikaisissa kiputiloissa. 21

18 Vartalon, selkärangan ja kallon ortoosit hankitaan potilaan hoitovastuutahosta riippuen joko perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Sekä perusterveydenhuollossa terveyskeskuksen apuvälinelainaamossa että erikoissairaanhoidossa Taysin fysiatrian poliklinikalla on kokeiluun tarkoitettuja ortooseja. Lasten ortoositarpeen ja ortoosin laadun määrittelee erikoislääkäri ja/tai toiminta-/fysioterapeutti sovitun käytännön mukaisesti Ristisuoliluunivelen ortoosit Terveyskeskusten apuvälinelainaamoista voi kysyä SI -vyötä kokeiltavaksi. Asiakkaat hankkivat vyöt omakustanteisesti Lannerangan ja ristiselän ortoosit (tukiliivit) Tukiliivejä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Asiakkaan hoitovastuun mukaisesti voi kokeilukappaleita kysyä joko terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta tai Taysin fysiatrian poliklinikalta. Lapsien kohdalla ensimmäisen tukiliivin tarpeen arvio tehdään usein lasten kirurgian osastolla, josta hankintaa suositellaan tehtäväksi hoitovastuutahon mukaisesti Rintarangan ortoosit Extensiotuet ovat osa murtuman jälkeistä akuuttihoitoa ja ne luokitellaan hoitovälineiksi. Niitä ei hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Asiakkaan hoitovastuutahon mukaisesti terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta tai erikoissairaanhoidosta Taysin fysiatrian poliklinikalta voi kysyä kokeiltavaksi extensiotukea Rinta- lannerangan, ristiselän ortoosit Korsetti voidaan hankkia hypotoniselle lapselle skolioosin ennaltaehkäisemiseksi ja /tai kun tuki mahdollistaa istuma-asennon ja silmä-käsiyhteistyön Kaularankaortoosit Pehmeitä kaularankaortooseja (kaulurit) voi kysyä kokeiltavakasi terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta. Uuden kaulurin hankinta tapahtuu omakustanteisesti Kaula- ja rintarankaortoosit Kovat kaularangan ortoosit luokitellaan hoitovälineiksi. Niitä luovutetaan erikoissairaanhoidosta erikoisaloilta osana asiakkaan hoitoprosessia. Asiakkaan hoitovastuun ollessa perusterveydenhuollossa, hoitovälineluovutukset tapahtuvat sitä kautta. Kylkisidokset ja avannetukivyöt eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä vaan hoitovälineitä Vatsan ortoosit Tyrätuet Tyrävyöt eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä vaan asiakas hankkii tyrävyöt omakustanteisesti Yläraajan ortoosit 22

19 Yläraajan ortooseihin kuuluvat olka-, kyynär-, ranne- ja sormiortoosit. Yläraajojen ortooseja käytetään tukemaan, oikaisemaan, suojaamaan, estämään ja korjaamaan yläraajan virheasentoja sekä parantamaan raajan toimintaa. Ortoosit hankitaan hoitovastuutahon mukaisesti joko perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta. Lasten ortoositarpeen ja ortoosin laadun määrittelee erikoislääkäri ja/tai toiminta-/fysioterapeutti sovitun käytännön mukaisesti. Kehitysvammapoliklinikan hoitovastuulla olevien lasten ortoosit hankkii perusterveydenhuolto erikoissairaanhoidosta tulevien suositusten pohjalta. Sekä perusterveydenhuollossa terveyskeskuksen apuvälinelainaamossa että erikoissairaanhoidossa Taysin fysiatrian poliklinikalla on kokeiluun tarkoitettuja ortooseja. Ohimeneviin tiloihin (esim. epicondyliitti) ei ortoosia myönnetä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä Sormiortoosit (joutsenkauladeformiteetti) Ranne- ja kämmenortoosit (rannetuki) Kyynärnivelen ortoosit Olkanivelen ortoosit (hemiortoosi) Alaraajan ortoosit Alaraajan ortooseja ovat lonkka-, polvi- ja nilkkaortoosit. Raajaortooseja käytetään tukemaan, oikaisemaan, suojaamaan, estämään ja korjaamaan alaraajan virheasentoja, epämuodostumia sekä parantamaan raajan toimintaa. Näin voidaan ehkäistä haitallisen liikkeen syntymistä ja vakauttaa raajaa kestämään kuormitusta. Alaraajan ortoosilla voidaan myös ehkäistä spastisuutta tai avustaa heikkoa tai halvaantunutta lihasta ja lisätä siten toimintakykyisyyttä. Alaraajaortoosin tarve on yleensä pitkäaikainen. Ortoosit hankitaan hoitovastuun mukaisesti erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta yksilöllisen arvion perusteella. Sekä perusterveydenhuollossa terveyskeskuksen apuvälinelainaamossa että erikoissairaanhoidossa Taysin fysiatrian poliklinikalla on kokeiluun tarkoitettuja ortooseja. Lasten ortoositarpeen ja -arvion tekevät lääkäri ja fysioterapeutti yhdessä. Kehitysvammaisten lasten osalta arviot tehdään erikoissairaanhoidossa kehitysvammapoliklinikalla, josta tehdään suositus hankinnasta perusterveydenhuoltoon Jalkateräortoosit Tukipohjallisten tarkoituksena on tukea jalan normaalia toimintaa. Niillä pyritään korjaamaan jalkaterän virheasentoa, estämään kipua sekä keventämään ja tasaamaan jalalle tulevaa kuormitusta. Tavoitteena voi olla myös haava-alueelle tulevan kuormituksen vähentäminen ja lisäongelmien ennaltaehkäisy. Tukipohjallinen voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena potilaalle, jolla on lääketieteellisesti todettu sairaus, trauma, tai synnynnäinen vamma/vamman jälkitila, joka altistaa jalan virheelliselle kuormitukselle ja sen aiheuttamille vaurioilla tai vaikeuttaa liikkumista tai tila aiheuttaa sekundaariongelmia tukemattona. Edellytyk- 23

20 senä on, että potilas saa tukipohjallisista merkittävää hyötyä. Ennen hankintaa on varmistettava potilaan motivaatio tukipohjallisten ja sopivien kenkien käytölle. Normaalijalan variaatioihin (mm. latta- ja kaarijalka) eikä normaalijalan yleisiin rappeumamuutoksiin (mm. plantaarifaskian alueen kiputilat, isovarpaan tyvinivelen tai muu jalkapöydän nivelrikko) ei myönnetä tukipohjallisia. Myöskään urheilu- tai muihin vapaa-ajan harrastuskäyttöön ei myönnetä tukipohjallisia. Tukipohjallisten edellyttämät jalkineet asiakas hankkii itse. Ohjausta jalkineiden hankintaan asiakas voi saada fysioterapeutilta, apuvälineasiantuntijalta tai tukipohjallisten palveluntuottajalta. Tukipohjallisten luovutusperusteet: 1. Nivelsairaudet (esim. reuma, vaikea nivelrikko). Sairaus voi johtaa jalan rakenteiden vaurioitumiseen, alaraajan ja jalkaterän virheasentoihin ja niveltoiminnan muutoksiin. Tukipohjalliset voidaan hankkia ehkäisemään jalan virheasentoja tai tukemaan jalan rakenteita potilaan liikuntakyvyn säilymiseksi. 2. Diabetes. Sairaus voi aiheuttaa neuropatiaa, angiopatiaa sekä asentovirheitä. Tukipohjalliset voidaan hankkia lähinnä riskiluokissa 2 (sensorinen neuropatia, jalkaterän asentovirhe ja/tai valtimoverenkiertohäiriö) ja 3 (aikaisempi haavauma tai amputaatio). (Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit, DEHKO raportti 2003:6, s.8) 3. Neurologinen sairaus, hyper- tai hypotonus voi johtaa jalkaterän virheasentoihin. Tukipohjalliset voidaan hankkia ehkäisemään tai korjaamaan jalan virheasentoja tai tukemaan jalan rakenteita liikkumiskyvyn säilymiseksi tai lisäämiseksi. 4. Tapaturma, leikkauksen jälkeinen tila tai synnynnäinen epämuodostuma, jonka seurauksena jalkaterän rakenne ja toiminta on muuttunutta. Jalkaterään on jäänyt kipuja ja/tai liikkumisvaikeuksia aiheuttava kuormitusvirhe. Tukipohjallisista saatavan hyödyn tulee olla merkittävä. 5. Muut Nilkka- ja jalkateräortoosit (peroneustuki, kampuralasta, FO-, AFO-, DAFO-, SURE-step ja vetoketjuortoosit) Nilkkavammoissa asiakas hankkii tuet omakustanteisesti. Terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta voi kysyä kokeiluvälineeksi nilkka- ja jalkateräortooseja. Ortoosin tarpeen ollessa pitkäaikainen (esim. neurologiset sairaudet) ja ortoosia käytetään estämään, tukemaan tai korjaamaan jalan/nilkan asentoa, voidaan tuki hankkia yksilöllisen arvion perusteella. Ortoosien ja jalkineiden tarpeen arvioi lääkäri, fysioterapeutti tai apuvälineasiantuntija. Hankinnat tehdään hoitovastuutahon mukaisesti erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta. Lasten ortoositarpeen ja -arvion tekevät lääkäri ja fysioterapeutti yhdessä. Kehitysvammaisten lasten osalta arviot tehdään erikoissairaanhoidossa kehitysvammapoliklinikalla, missä tehdään suositus hankinnasta perusterveydenhuoltoon. Ortoosien kanssa pidettävät kengät asiakas hankkii ensisijaisesti itse, mutta tarvittaessa, yksilöllisen harkinnan pohjalta, voidaan hankkia myös sarjavalmisteiset jalkineet lääkinnällisenä kuntoutuksena. 24

21 Kengänkorotus voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena, jos lapsella jalan pituusero on vähintään 1,5 cm ja aikuisella 2,5 cm ja pituusero aiheuttaa oireita. Mikäli pituusero on niin suuri, että sitä ei voida korjata irtokorotuksella, tehdään kiinteä korotus potilaan omiin tai erityisjalkineisiin. Elastiset nilkkatuet (lievää haittaa kompensoivat) ja kevyet sukkamaiset tuet asiakas hankkii omakustanteisesti. Plantaarifaskiittituki, yösukka ja tehdasvalmisteinen kantakevennys ovat asiakkaan omakustanteisesti hankkimia välineitä. Aircast -tuki ei ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline. Terveyskeskuksissa/ensiavuissa olemassa olevia tukia voidaan lainata lyhytaikaisesti, jonka jälkeen potilas hankkii tuen itse. Pitkäaikaseen käyttöön Aircast -nilkkatuki myönnetään hoitovälineenä hoitovastuun mukaisesti joko erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollosta Polviortoosit Polvituki voi olla tarpeen polvilumpion ja muissa polven etuosan kiputiloissa, yliliikkuvuuden tukemisessa, sivu- ja ristisiteiden vammoissa ja alkavassa nivelrikossa. Polvituen tarpeellisuus ja käyttö tulee aina arvioida yksilöllisesti. Tukia ei hankita tilapäiseen käyttöön, esim. urheiluvammoissa. Ensisijaisesti polvitukena käytetään elastista jäykistämätöntä yleistukea, jonka asiakas hankkii itse. Terveydenhuollon apuvälineasiantuntijat neuvovat asiakkaita sopivien hankintapaikkojen löytymisessä. Yksilölliset polviortoosien arviot tehdään potilaan hoitovastuutahon mukaisesti joko erikoissairaanhoidossa potilasta hoitavassa yksikössä tai perusterveydenhuollossa. Terveyskeskuksissa on erilaisia polvitukia, joita lainataan lyhytaikaiseen käyttöön ja kokeiluun Lonkkaortoosit Lähinnä neurologisten lasten kuntoutuksessa käytettävät toiminnalliset lonkkaortoosit tukevat oikeaan asentoon istuttaessa, seistäessä ja käveltäessä. Fysioterapeutit tekevät ortoosien arviot erikoissairaanhoidossa lasten neurologian osastoilla sekä kehitysvammapoliklinikalla. Kehitysvammaisten lasten osalta hankintasuositukset tehdään kuntiin. Pavlikin valjaat eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä vaan hoitovälineitä, jotka hankitaan hoitavasta yksiköstä osana hoitoa. Reisiluunkaulan murtumia ehkäisevät lonkkasuojat eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä vaan ne hankitaan itse Lonkka-polvi-nilkka-jalkateräortoosit Pitkät tukisidokset ja vartaloalaraajatuet voidaan hankkia erikoissairaanhoidosta, lasten neurologian osastolta lapsille, joilla on esim. MMC. Kehitysvammaisten osalta arviot tehdään kehitysvammapoliklinikalla, mistä suositellaan hankintaa tehtäväksi perusterveydenhuollosta Yläraajaproteesit 25

22 Raajaproteesin käyttötarve määräytyy käyttäjän toimintakyvyn ja proteesin käyttötarkoituksen perusteella (siirtymiset, lähiympäristössä liikkuminen, työ, harrastukset yms.). Amputoidun potilaan ensimmäisen proteesin hankintapäätös tehdään yleiskunnon, toipumisen, sairauden ennusteen ja käyttömotivaation pohjalta. Yläraajaproteesien valinnassa huomioidaan yksilölliset tarpeet, ikä, ammatti, amputaatiotaso jne. Mekaaninen proteesi on ensisijainen vaihtoehto. Proteesiarvio ja hankinta edellyttävät aina erikoisasiantuntemusta (lääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti/toimintaterapeutti). Myös amputaatiotyngän ongelmat ja niiden hoito edellyttävät erikoisasiantuntemusta. Lasten proteesiarviot tehdään erikoissairaanhoidossa lasten kirurgian osastolla. Protetisointeja tehdään sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon toteuttamina. Tarvittaessa terveyskeskuksesta voidaan lähettää potilas proteesiarvioon erikoissairaanhoitoon Taysiin proteesityöryhmään. Myoelektronisen proteesin luovutusperusteet: Toiseen yläraajaan, mikäli riittävä toiminnallinen myoelektrinen potentiaali löytyy. Toiseen yläraajaan, jos molemmat yläraajat puuttuvat tai puutostapauksessa vastakkaisen puolen raaja toimii huonosti Lapsilla voidaan harkita synnynnäisissä puutostiloissa 2-3 vuoden ikäisenä Kyynärvarsiproteesit Olkavarsiproteesit Alaraajaproteesit Raajaproteesin käyttötarve määräytyy käyttäjän toimintakyvyn ja proteesin käyttötarkoituksen perusteella (siirtymiset, lähiympäristössä liikkuminen, työ, harrastukset yms.). Amputoidun potilaan ensimmäisen proteesin hankintapäätös tehdään yleiskunnon, toipumisen, sairauden ennusteen ja käyttömotivaation pohjalta. Alaraajaproteesien valinnassa huomioidaan yksilölliset tarpeet, ikä, ammatti, amputaatiotaso jne. Proteesiarvio ja hankinta edellyttävät aina erikoisasiantuntemusta (lääkäri, apuvälineteknikko ja fysioterapeutti/toimintaterapeutti). Myös amputaatiotyngän ongelmat ja niiden hoito edellyttävät erikoisasiantuntemusta. Lasten proteesiarviot tehdään erikoissairaanhoidossa lasten kirurgian osastolla. Protetisointeja tehdään sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Tarvittaessa terveyskeskuksesta voidaan lähettää potilas proteesiarvioon erikoissairaanhoitoon Taysin proteesityöryhmään. Kylpyproteeseja voidaan valmistaa yksilöllisen arvion perusteella siinä vaiheessa, kun tynkä on muotoutunut lopulliseen muotoonsa. Hankinnat tulevat perusterveydenhuollosta, potilaan oman terveyskeskuksen kautta. 26

23 Sääriproteesit Potilaalla on yleensä ensin käytössä väliaikainen ensiproteesi, joka valmistetaan tilanteen salliessa noin kuuden viikon kuluessa amputaatiosta. Sen käyttöaikana selviää usein, lisääkö proteesi potilaan toimintakykyisyyttä. Sääriproteesi on hyödyllinen myös siinä tilanteessa, jos sen avulla esim. siirtyminen pyörätuolista vuoteeseen helpottuu Reisiproteesit Reisiproteesin hankinnassa on huomioitava erityisesti potilaan sairauden ennuste ja toimintakykyisyys. Proteesin hankinta edellyttää, että sen käytön voidaan odottaa lisäävän potilaan toimintakykyä. Tynkäsukat, kts Sääri- ja polvisuojat Tynkäsukat eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä Proteesit, ei raajaproteeseja Peruukit Peruukki voidaan hankkia henkilökohtaiseksi apuvälineeksi potilaalle, jolla on laaja-alaista ja haittaavaa hiusten lähtöä (esim. iho- tai syöpätautipotilas). Yksilöllisen tarveharkinnan pohjalta hankitaan pääsääntöisesti keinohiusperuukki, mutta tapauskohtaisesti voidaan kustantaa myös aitohius- tai erityisvalmisteinen peruukki. Pääsääntöisesti erikoissairaanhoito kustantaa hoitoon liittyen ensimmäisen peruukin ja peruukkien uusiminen on terveyskeskusten vastuulla. Yksilöllisen tarpeen mukaan asiakkaalle hankitaan 1-2 peruukkia vuodessa. Peruukkien maksusitoumusten korvaustasoksi suositellaan 250e (alv 0%) tai 310e (alv 24%). Hintaraja on luvallista ylittää perustelluista, lääkinnällisen kuntoutuksen tarvelähtökohdista tai muista lääketieteellisistä syistä. Tarvittava peruukkien korjaus ja huolto kuuluvat hankintatahon vastuulle. Pesuvalmisteita tai peruukin leikkausta ei korvata Silmäripset ja kulmakarvat Kestopigmentointia ei korvata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä Rintaproteesit Rintaproteesi hankitaan aina henkilökohtaiseksi omaksi apuvälineeksi yksilöllisen tarveharkinnan pohjalta. Rinnan poiston jälkeen potilas saa maksusitoumuksen rintaproteesin hankkimista varten kirurgian klinikalta siitä sairaalasta, jossa leikkaus on tehty. Erityisen harkinnan pohjalta on mahdollista saada rintaproteesi myös osittaisen rinnan poiston jälkeen (huomattava kokoero). Julkinen terveydenhuolto vastaa myös yksityisissä sairaaloissa hoidettujen potilaiden rintaproteesihankinnoista. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella hankinnat on keskitetty Pirkanmaan Syöpäyhdistykseen, jonne maksusitoumus osoitetaan. Syöpäyhdistyksessä tehdään yksilöllinen asiantuntija-arvion potilaalle parhaiten soveltuvasta proteesimallista. Ensimmäinen rintaproteesi korvataan erikoissairaanhoidosta. Uusinnat toteutetaan hoitovastuutahon mukaisesti erikoissairaanhoidosta tai perusterveydenhuollon kautta. Uimaproteesia tai rintaliivejä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. 27