TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/2014 17.12.2014"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Aika: klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Helin Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha Kurunmäki Kimmo 139 seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere seutusuunnittelupäällikkö, TKS 1/26

2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2014 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2014 Todistaa Juhani Pohjonen 2/26

3 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Käsiteltävät asiat: 134 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 26 3/26

4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Ikonen avaa kokouksen. 4

5 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5

6 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Puheenjohtaja Ikonen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Leena Joensivu. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6

7 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat: Sote-järjestämislain eteneminen ja alueellinen toimeenpano Seutuyksikkö: Palaute Seutufoorumista. Ennakkotiedot lokakuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammilokakuu Muutos%, tammilokakuu Työttömyys % lokakuu Työttömyys %, tammikuu Kangasala ,4 % ,5 11,8 Lempäälä ,5 % ,4 10,9 Nokia ,2 % ,5 14,6 Orivesi ,5 % ,3 13,6 Pirkkala ,2 % ,2 10,5 Tampere ,1 % ,4 16,7 Vesilahti ,6 % ,7 10,2 Ylöjärvi ,4 % ,9 12,0 Kaupunkiseutu ,0 % ,6 14,9 Kehyskunnat ,8 % ,9 12,2 Pirkanmaa ,6 % ,0 14,5 Suomi ,4 % ,2 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus - Muistiot ja kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot ja MASTO-työryhmä SIVISTYS-työryhmä MASTO-työryhmä Seutuhallituksen kokoustiedote Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää Päätös. Tiedoksi. merkitä asiat tiedoksi. 7

8 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 8

9 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS Seutujohtaja Päivi Nurminen Vesihuoltoyhteistyön kehittäminen on ollut yhteistyön agendalla vuodesta Yhteistyö on edennyt Tampereen kaupungin valtuuston linjattua keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikan Tämän jälkeen kaupunginhallitus on linjannut toimenpiteiden etenemisestä seuraavasti: - että valmistelut ja neuvottelut yhteisesti omistetun Keskuspuhdistamo Oy:n perustamiseksi käynnistetään hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa, - että Tampereen Vesi liikelaitos oikeutetaan käynnistämään neuvottelut nykyisten jätevesien käsittelysopimusten muuttamisesta kaupunkiseudun kuntien kanssa, - että puhtaan veden liiketoiminnan organisointi arvioidaan myöhemmin erikseen, ja - että Nokian kaupungin mukaantulo keskuspuhdistamohankkeeseen on periaatteessa mahdollista edellyttäen, ettei se viivästytä hanketta kohtuuttomasti eikä se aiheuta kustannusten nousua muille osakkaille. Kuntajohtajakokous käsitteli asiaa ja ohjeisti jatkovalmistelua siten, että seuraavaksi valmistellaan Keskuspuhdistamo Oy:tä koskeva yhtiöjärjestys ja osakassopimus kuntien käsittelyyn. Valmisteluvastuu on Tampereen kaupungilla. Asian etenemisestä informoidaan seutuhallitusta ja järjestetään info/seminaaritilaisuus kuntien avainpäättäjille sekä teknisen sektorin johdolle. Valmistelun eteneminen raportoidaan keväällä Valmistelutyön laajuutta ja vaihtoehtoisa yhteistyöratkaisuja on kuvattu Tampereen kaupunginhallituksen esityslistalla : Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti sekä Ylöjärvi käynnistivät tammikuussa 2009 selvityksen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka syvenevä vesihuoltoyhteistyö on tarkoituksenmukaista organisoida kunnissa. Selvityksessä kartoitettiin kuntien omistamien vesihuoltolaitosten teknistä tilannetta, organisaatioiden ja talouden nykytilaa ja olemassa olevan kuntayhteistyön tilannetta teknisten järjestelmien osalta. Työn osana laadittiin myös laitosten arvonmääritykset tiedossa olevine verkostoineen. Selvitys valmistui huhtikuussa 2010 ja sen johtopäätöksenä oli Tampereen seudun 9

10 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteiden käynnistäminen. Työssä käytettiin myös ulkopuolista asiantuntijaa. Vesihuollon organisointia käsiteltiin muun muassa kaupunkiseudun kuntajohtajien kokouksissa sekä teknisten johtajien palavereissa. Kuntien asiantuntijoista koottiin projektiryhmä, joka osaltaan teki lisäselvityksiä asiasta. Selvityksen jatkovalmisteluvastuu annettiin Tampereen Vesi Liikelaitokselle, joka jatkovalmistelussa yhdessä konsernihallinnon edustajien kanssa tutki erilaisia organisointivaihtoehtoja toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Vaihtoehtojen selvittelyyn vaikuttivat merkittävästi suunnitelmat keskusjätevedenpuhdistamon rakentamisesta seudullisena yhteistyönä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Tällöin alkuperäinen vesihuollon yhteisestä organisoinnista kiinnostuneiden kuntien joukko rajautui kuntiin, jotka olivat myös lähdössä mukaan yhteisen keskuspuhdistamon rakentamiseen (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi). Vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja kuntayhteistyön sisältöä on mietitty kiinteässä yhteydessä keskuspuhdistamohankkeen suunnittelun aikatauluun ja sisältöön. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja keskuspuhdistamon suunnittelutilannetta ja Jälkimmäisessä kokouksessa keskuspuhdistamon suunnittelu oli edennyt jo niin pitkälle, että kokouksessa päätettiin ohjata vesihuollon organisoinnin jatkovalmistelua seudullisen vesihuolto-organisaationsuuntaan. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle tehdyssä jatkovalmistelussa tutkittiin vesihuollon organisoitumista sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Tutkitut vaihtoehdot olivat 1) niin sanottu tukkuyhtiömalli, joka perustettaisiin keskusjätevedenpuhdistamohankkeessa mukana olevien kuntien toimesta. Tässä vaihtoehdossa yhtiö vastaa puhdistamon ja kalliotunnelien rakentamisesta ja jätevesien puhdistamisesta. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat edelleen toimintaansa. 2) Operointimallivaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Tampereen Vesi Oy hakee ympäristöluvan uudelle puhdistamolle ja toteuttaa rakentamisen osana omaa toimintaansa. Seudun kuntien kanssa tehdään pitkäaikaiset sopimukset vaihtoehtoisesti joko kunnan jätevesien puhdistamisesta tai koko kunnan vesihuollon operoinnista Pirkkalan nykyisen operointimallin tapaan. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu. 3) Keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien toimesta perustetaan yhteinen Vesihuoltolaitos Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana toimintaansa. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja niiden omaisuus siirretään osakeyhtiölle käyttöomaisuuden nykyarvosta. Vesihuoltolaitos Oy on seudullisen vesihuollon laajin vaihtoehto. 4) Seudun kunnat huolehtivat itse omasta vesihuollostaan sekä puhtaan veden että jäteveden osalta. 10

11 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että keskuspuhdistamohankkeen sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta. Kaupunginhallitus päätti , että vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdään selvitys mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti , että keskuspuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan Sulkavuori sijaintipaikan mukaan niin, että lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen vesihuollon organisoinnin vaikutuksia on nyt tarkasteltu neljässä eri vaihtoehdossa. Niissä nykyistä Tampereen Vesi liikelaitosmallia verrataan kolmeen yhtiömalliin, joista yksi on Tampereen kaupungin yksin omistama, liikelaitoksesta yhtiöksi muutettu Tampereen Vesi Oy, ja kaksi muuta kuntien yhteisesti omistamia yhtiöitä Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy tai Keskuspuhdistamo Oy. Tarkasteltavina olleet vesihuollon organisointimallit poikkeavat toisistaan merkittävästi päätöksenteon, investointien, rahoituksen, riskienhallinnan, toiminnan läpinäkyvyyden ja vesihuollon toiminnallisuuden suhteen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos jatkaa toimintaansa ja toteuttaa keskuspuhdistamohankkeen osana omaa toimintaansa. Liikelaitos tarjoaa jätevesien puhdistuksen lisäksi kaikkia muita vesihuoltopalveluita muille keskuspuhdistamohankkeessa mukana oleville kunnille sopimusperusteisesti. Muille kunnille tarjottavien palvelujen laajuus määritellään kuntakohtaisissa neuvotteluissa. Kuntien nykyiset jätevesien käsittelysopimukset uusitaan ja niissä otetaan huomioon keskuspuhdistamon rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset sekä palvelun järjestämisvastuu. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu Tampereella eikä muissa kunnissa. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Seudullisten vesihuollon palvelujen tuottaminen Tampereen kaupungin oman liikelaitoksen kautta ei ole tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Keskeinen ongelma on tulevien suurten investointien jääminen yksin Tampereen toteutettaviksi, jolloin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit sekä rahoitusvastuu runsaan 250 milj. euron pitkäaikaisesta lainasta jäävät yksin Tampereen kaupungille ja kaupungin taseeseen. Naapurikuntien tulee tässä vaihtoehdossa joka tapauksessa sitoutua sopimusteitse keskuspuhdistamohankkeen elinkaaren pituiseen palvelunostoon pitkäaikaisilla, nykyiset sopimukset korvaavilla sopimuksilla. 11

12 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Toinen selvitetty vaihtoehto on yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy, jonka omistaa kokonaan Tampereen kaupunki ja joka tarjoaa vesihuoltopalveluja sopimus/operointimallilla muille mukana oleville kunnille. Tampereella nykyisen liikelaitoksen koko vesihuolto-omaisuus myydään ja annetaan apporttina yhtiölle ja se toteuttaa uuden keskuspuhdistamoinvestoinnin. Liikelaitoksen koko henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä vanhoina työntekijöinä yhtiön palvelukseen. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Tampereen Veden muuttaminen yhtiöksi on Tampereelle liikelaitosta edullisempi ja taloudellisesti varmempi tapa toteuttaa vesihuoltoyhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminnan kaikki tulot ja kustannukset ovat läpinäkyviä sekä asiakkaille että naapurikunnille. Yhtiö hankkii tarvittavan investointien rahoituksen eikä kaupunki velkaannu. Investoinnin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit ovat konserniyhtiöllä, joka Vesihuoltolain puitteissa kantaa vastuut. Liikelaitoksen muuttaminen ensi vaiheessa kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi on myös Tampereen yksin päätettävissä. Tässäkin vaihtoehdossa naapurikuntien kanssa tehdyt jätevesien käsittelysopimukset uusitaan. Yhtiömuodossa kaupungin saama korvaus peruspääomasta ja ylijäämä poistuvat. Vastineeksi yhtiö maksaa kaupungille kauppahinnan sille siirtyvästä omaisuudesta ja yhtiö toteuttaa omalla rahoituksellaan kaikki tulevat vesihuoltoinvestoinnit. Yhtiöitetty liikelaitos on myös tamperelaisille asiakkaille edullisin vaihtoehto vesihuollon maksujen suhteen. Tampereen Vesi Oy voidaan myöhemmin muuttaa seudulliseksi yhtiöksi, mikäli siihen löytyy osapuolilta halukkuutta. Tällöin myös muiden osakkaiksi tulevien kuntien vesihuolto-omaisuus myydään seudulliseksi laajenevalle Tampereen Vesi Oy:lle käypään arvoon. Omaisuuden arvosta teetetään arviot riippumattomilla arvioitsijoilla. Seudullinen Vesihuolto Oy vastaa sen jälkeen kaikesta osakaskuntien vesihuollon liiketoiminnasta ylläpitoinvestointeineen. Kunnille ei jää mitään tähän liittyvää omaa toimintaa tai omaisuutta. Vastaavalla tavalla kuntien kesken on toteutettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka nykyisin tuottaa palveluja lähes koko Pirkanmaan alueelle. Kolmas tarkasteltu vaihtoehto on Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy, jossa osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja uusi toimija hoitaa koko vesihuollon toiminta-alueellaan loppuasiakkaille saakka. Vesihuoltolaitosten omaisuus siirtyy uudelle toimijalle nykyarvostaan sekä yhtiön oman pääoman apporttimerkinnässä että kauppahintaa vastaan. 12

13 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Tampereen kannalta Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy on lyhyellä tähtäyksellä Tampereen yksin omistamaa Tampereen Vesi Oy:tä jonkin verran kalliimpi ratkaisu vesihuollon maksujen suhteen. Tämä johtuu siitä, että seudullisessa yhtiössä sekä veden että jäteveden käyttömaksujen on oltava heti samat koko toiminta-alueella. Perus- ja liittymismaksut voivat olla erisuuruisia, millä hintamuutosta voidaan jonkin verran tasoittaa. Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy on laajin ja vesihuollon kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto pitkällä tähtäyksellä. Se hyödyntää parhaiten toiminnan volyymiedut ja poistaa päällekkäisiä kustannuksia. Muut hankkeessa mukana olevat kunnat ovat ilmoittaneet seudullisen yhtiön olevan myös niille halutuin toimintamalli. Seudullisessa Vesihuoltolaitos Oy:ssä toteutuvat parhaiten ja läpinäkyvimmin pääomittamisen, riskienhallinnan ja asiakkuuden näkökulmat. Osakeyhtiössä kukin osakaskunta vastaa toiminnasta, investoinneista ja riskeistä ennalta sovitulla osuudellaan. Asiakas voi olla varma, että vesihuoltomaksuilla kerätyt rahat käytetään kokonaan vesihuollon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Neljännessä vaihtoehdossa perustetaan Keskuspuhdistamo Oy, jonka osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa. Puhdistamoyhtiö toteuttaa pelkästään keskuspuhdistamohankkeen ja laskuttaa kaikkia mukana olevia kuntia jätevesien puhdistuksesta puhdistamolle toimitetun jätevesimäärän mukaan. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat toimintaansa. Puhdistamoyhtiön perimä maksu on sama kaikista puhdistamolle tulevista kuutioista. Johtamisjärjestelyistä, esim. siirtolinjojen rakentamisen kustannusosuuksista ja jäteveden johtamisesta Tampereen viemäriverkoston kautta perittävistä korvauksista ja muista ehdoista on sovittava kuntien kesken erikseen. Näiden muiden siirtolinjojen rakentaminen tulee kuntien rahoittaa erikseen. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Keskuspuhdistamo Oy:n myötä kuntien vesihuoltoon tulee uusi toimija ja toiminnallisesti joudutaan monimutkaisiin ratkaisuihin. Yhteisesti sekä koko verkoston että vedenja jätevedenpuhdistamoiden tehtäviä hoitava henkilökunta joudutaan mahdollisesti jakamaan, samoin laitos- ja verkostopäivystys, joka on sekin puhtaalla ja jätevesipuolella yhteinen. Sama koskee nykyään yhteisesti hoidettuja lupa-asioita, jotka siirtyisivät keskuspuhdistamon osalta uuteen yhtiöön, mutta jäisivät vedenottamoiden, verkostojen ja pienpuhdistamoiden osalta liikelaitokseen. Rajapintoja pitäisi mieluummin vähentää kuin lisätä. Operoinnin osalta toisena mahdollisuutena on ostaa Keskuspuhdistamo Oy:n palvelut Tampereen Vesi liikelaitokselta. Jätevesimaksun korotustarpeella mitattuna Keskuspuhdistamo Oy on tamperelaisille asiakkaille edellisiä vaihtoehtoja kalliimpi vaihtoehto. Pelkästään keskuspuhdistamoon keskittyvän seudullisen osakeyhtiön rahoitus vaatii kunnilta rahallista panostusta. Arviolta vähintään 30 milj. 13

14 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ euron suuruinen oma pääoma on sijoitettava puhtaana rahana, sillä sijoitettavaa apporttia ei kunnilla tässä vaihtoehdossa ole. Keskuspuhdistamo Oy:n perustamisen tulisi olla välivaihe siirryttäessä kohti Seudullista Vesihuolto Oy:tä. Muita näkemyksiä ja perusteluita: Asiakkaiden kannalta nykyisen laitoksen ja -verkoston myyminen yhtiölle ei nosta veden hintaa, koska esimerkiksi Tampereen Vesi Liikelaitoksen maksamalla peruspääomakorvauksen määrällä yhtiö kykenee hoitamaan kauppahinnan suuruista lainaa. Sen sijaan investointi ja seudullinen asiakashintojen harmonisointi tulevat nostamaan tamperelaisten asiakkaiden hintoja. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että kaikissa malleissa keskuspuhdistamon toteuttaminen Sulkavuoreen maksaa yhtä paljon. Arviolta 257 milj. euron investointi aiheuttaa noin 16 miljoonan euron vuotuisen pääomakustannusten lisäyksen ja noin 2 miljoonan euron käyttökustannusten nettolisäyksen puhdistusvaatimusten kiristymisestä johtuen. Kustannusten ja riskien jako sekä vaikutus vesihuollon maksuihin sen sijaan poikkeavat malleissa toisistaan sen mukaan, millaisia omaisuusjärjestelyjä organisaatioiden perustamiseen liittyy. Vaikuttavia tekijöitä ovat yhtiömalleissa mm. tuloutuksen poistuminen, osakepääoman suuruus ja omaisuuden ostamiseen otettavien lainojen kustannukset yhtiölle. Vesihuollon kokonaisuuden hallinnan kannalta kuntien yhteisesti omistama seudullinen vesihuoltolaitosyhtiö on selkein ratkaisu. Veden asiakashintojen korotustarve tarkentuu toteutussuunnittelun myötä ja varmistuu lopullisesti, kun rakentamista koskevat tarjoukset on saatu. Jäteveden käyttömaksulla mitattuna tamperelaisille edullisin organisaatiovaihtoehto on yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana omaa toimintaansa. Keskuspuhdistamosta aiheutuva jätevesimaksun korotustarve Tampereella on naapurikuntien kanssa tehtäviin uusiin sopimuksiin sisältyvistä mahdollisista alennuksista riippuen tällöin n. 0,33 0,51 euroa/m3. Seudullisessa Vesihuolto Oy:ssä korotustarve on koko toiminta-alueella sovellettavan samansuuruisen jäteveden käyttömaksun vuoksi Tampereella tätä selvästi korkeampi, yhteensä n. 0,80 euroa/ m3. Hinnankorotustarve on Tampereella samaa tasoa myös, mikäli toteuttajana on erillinen Jätevesien Puhdistamo Oy. Pitkällä tähtäimellä laajin mahdollinen toiminta mahdollistaa suurimmat synergiat. Näiden vaikutus alentaa asiakasmaksujen korotuspaineita, mutta edun osoittaminen on tässä vaiheessa hankalasti laskettavissa. Nokia selvittää parhaillaan jätevesiensä käsittelyn vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona Nokia on tiedustellut jätevesien johtamismahdollisuutta Sulkavuoreen. Nokian virallinen voimassaoleva kanta (Nokian kaupunginvaltuusto ) on, että Nokian kaupungin jätevesiä ei tule ottaa huomioon Pirkanmaan keskuspuhdistamon mitoituksessa, muus- 14

15 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ sa jatkosuunnittelussa ja jätettävässä ympäristölupahakemuksessa. Nokian mukaantulo Sulkavuoreen edellyttäisi vähintään yleissuunnitelmatasoisen suunnitelman ja sen vaikutusten tarkastelun tekemistä Nokian ja Sulkavuoren välisestä uudesta paineviemäriyhteydestä vesistönalituksineen. Lisäksi puhdistamon toteutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon Nokialta tuleva jätevesimäärä, joka lisää keskimääräistä kokonaisjätevesimäärää noin 11 prosenttia. Muutosten YVA-vaikutuksista tulisi pyytää ELYkeskuksen soveltamispäätös edellä mainittujen suunnitelmien valmistuttua. Nokian mukaantulon selvittely viivästyttää hanketta näiden selvitysten laadintaan ja YVA harkintaan ja sen mahdolliseen soveltamiseen tarvittavalla ajalla Nokian oman päätöksenteon lisäksi. Nokian tulisi joka tapauksessa sitoutua tarvittavien lisäselvitysten kiireelliseen tekemiseen ja kustantamiseen. Myös koko hankkeen kustannustenjaosta tulisi sopia muiden hankkeessa mukana olevien kuntien kesken. Nokian mukaantulo lisäisi keskuspuhdistamohankkeen investoinnin kokoa alustavasti runsaalla 20 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi tulee uuden siirtoputken rakentaminen Nokialta Sulkavuoreen. Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon toteuttaminen mahdollistaa kaikissa organisointimalleissa nykyisen Viinikanlahden puhdistamoalueen jalostamisen esimerkiksi asuinrakentamiseen. Arvion mukaan alueen rakennusoikeuden arvo infrakustannusten jälkeen on haarukassa miljoonaa euroa. Myös Raholan puhdistamoalueen jalostamisella on saatavissa taloudellista hyötyä. Käytännössä etenemiselle on kaksi vaihtoehtoa: Muutetaan Tampereen Vesi-liikelaitos yhtiöksi, joka jatkaa puhdistamon suunnittelua ja toteutusta ja selvitetään myöhemmin laajimman seudullisen toimintamallin toteutettavuus. Positiivisessa skenaariossa muut osakkaat liittyvät sitten mukaan yhtiöön, josta tulee Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy. Toinen etenemistapa on, että perustetaan ensin seudullisesti omistettu Keskuspuhdistamo Oy, jolle hankkeen suunnittelu- ja toteutusvastuu siirtyvät. Myöhemmin selvitetään yhtiön laajeneminen Seudulliseksi Vesihuoltolaitos Oy:ksi. Valmistelijat eivät suosittele Keskuspuhdistamo Oy:n jäämistä pysyväksi organisaatioksi, vaan sen tulisi olla välivaiheen ratkaisu. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi Tampereen kaupunginhallituksen päätöksen että valmistelu Keskuspuhdistamo Oyn perustamiseksi käynnistetään hankkeessa mukana olevien kuntien kesken 15

16 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ että kunnille järjestetään asian esittelytilaisuus Päätös. 16

17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Ehdotus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaksi 2040 ja sen toteuttamisohjelmaksi on valmistunut. Rakennesuunnitelma on kuntien yhteinen ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteiden vaikutuksia. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on asukasta vuonna Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon varaudutaan tasapainoisemmin. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Ne kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen kasvua tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelma tarkentaa asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä. Rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL(PE)-aiesopimus 2016 alkavalle jaksolle. Kaavoitusjohtajien työryhmä esittää rakennesuunnitelman hyväksymistä kuntajohtajakokoukselle ja edelleen seutuhallitukselle. Seutujohtaja

18 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liitteet: - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 raportti, - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta, Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040, esittää sen hyväksymistä kunnallishallituksille ja valtuustoille, että hyväksymiskäsittely kunnissa tehdään tammi-helmikuuna aikana 2015 ja että hyväksytyn rakennesuunnitelman pohjalta käynnistetään MALsopimuksen valmistelu Päätös. 18

19 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA Seutujohtaja Päivi Nurminen Keväällä aloittavan uuden hallituksen ohjelma on tärkeä asiakirja Tampereen kaupunkiseudun, Suomen kakkoskeskuksen, tulevaisuuden kannalta. Kaupunkiseudun oma visio 2040 tähtää vahvaan mutta kestävään kasvuun. Pirkanmaan liitto on valmistellut maakunnan tavoitteita hallitusohjelmaan. Kunnilta ja muilta toimijoilta on pyydetty kommentteja tavoiteluonnokseen, joka perustuu ministeriöiden tulevaisuuskatsauksiin, maakuntahallituksen kärkiteemoihin ja maakunnan omiin ohjelmiin. Kommentit tuli antaa mennessä. Kommentoitavat tavoitekokonaisuudet olivat seuraavat: - Tuotannollinen Suomi - Logistinen asema liikenteen valtakunnallisena solmukohtana - Sisäinen turvallisuus osana kansainvälistä turvallisuutta - Kansainvälinen Suomi - Aluehallinnon uudistus - Suomi 100 vuotta Kaupunkiseudun kuntajohtajat antoivat kokouksessaan seuraavat kommentit tavoiteluonnokseen: Hallitusohjelmaa laaditaan haasteellisessa kansantalouden tilanteessa, jossa ohjelman yksityiskohtaisuus voi kangistaa sen toimeenpanoa. Tämän vuoksi Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteissa tulee edistää strategisen tason hallitusohjelman syntymistä. Tavoitteiden valmistelua tulisi myös vielä jatkaa ja hyväksyä ne lähempänä eduskuntavaalien ajankohtaa. Maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa tulee painokkaasti huomioida suurten kaupunkiseutujen erityisasema. Kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä on kahdella viimeisellä hallituskaudella edistetty kaupunkiseutupolitiikalla sekä uudella liikennepolitiikalla. Näiden jatkuvuutta ja politiikkatoimia kuten maanmyynnin verovapaus kunnille tulee korostaa. MAL-sopimusmenettely on viimevuosien merkittävin työväline ja innovaatio valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyön tiivistämiseksi. Menettelyn jatko tulee turvata ja samalla asettaa menettelylle korkean vaikuttavuuden tavoitteita. Uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa tulee vahvistaa. Vähähiilisyys, ilmastotavoitteiden ja maankäyttötavoitteiden saavuttaminen edellyt- 19

20 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ tää suuria muutoksia kulkutapajakaumassa. Muutos on kytköksissä kilpailukyisten joukkoliikennepalvelujen sekä kevyempien liikkumismuotojen suosimiseen. Sisäistä joukkoliikennettä tulee painokkaammin siirtää raiteille tukemalla raitiotien rakentamista ja kansallisen raideverkon hyödyntämistä lähiliikenteessä. Rahoituksen kohdentaminen pienille liikennehankkeille tulisi antaa kaupunkiseuduille. Tampereen kaupunkiseudun kestävä kasvu Suomen toiseksi suurimpana alueena edellyttää seuraavien liikenneratkaisujen toteuttamista: Joukoliikennehankkeet: 1. Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu, 2. joukkoliikenteen tuen lisääminen ja lähiliikenteen vuorotiheyden lisääminen, 3. pienten MAL-hankkeiden rahoituksen lisääminen Muut hankkeet: 1. Valtateiden 3,9 ja 12 parannukset 3. Etelän suunnan raidekapasiteetin lisääminen 2. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen Kuntarakenteiden uudistamista tulee jatkaa huomioiden maan eri osien ja erilaisten kuntien lähtökohdat. Kaupunkiseuduilla tulisi olla mahdollista rakentaa omaehtoisesti erilaisiin väestön optimikokoihin pohjautuvaa kuntamallia ja sen johtamisjärjestelmää. Kuntia tulee tukea soteuudistuksen toimeenpanossa ja sen vaatimassa tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhtenäistämisessä. Työllisyys tulee priorisoida, sillä se vaikuttaa laajasti yhteiskunnan menestymiseen. Tätä varten elinkeinoelämän uudistumisen ja kansainvälistymisen välineitä tulee kehittää. Digitaalisuus tulee hyödyntää älykkäiden kaupunkien ja muiden toimintaympäristöjen rakentamisessa. Korkeakoulusektorilla tulee tähdätä vahvoihin ja monialaisiin yksiköihin ja innovaatioympäristöihin. Alueen ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä tulee vahvistaa lentoliikenteen kasvua tukevalla infralla. Tätä konkretisoiden Tampere-Pirkkala tulee tunnustaa kansainvälisen lentoaseman sijaintipaikkana, joka palvelee AiRRport-konseptillaan myös laajemmin väli-suomen tarpeita. Maakuntahallitus hyväksyi hallitusohjelmatavoitteet edunvalvonnan pohjaksi ja päätti lähettää ne kaikille ministeriöille ja puolueille. Maakuntajohtajalle annettiin valtuudet niiden täydentämiseen ja tarkentamiseen. Hyväksytyt tavoitekokonaisuudet ovat: - Tuotannollinen Suomi: HHT Suomen kasvukäytävä 20

21 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ Pirkanmaan logistinen asema liikenteen valtakunnallisena solmukohtana - Sisäinen turvallisuus osana kansainvälistä turvallisuutta - Kuntien tulevaisuus. Aluehallinnon uudistus. - Suomi 100 vuotta Maakuntahallituksen hyväksymät tavoitteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitteellä. Tavoitteissa näkyy hyvin uusien toimialojen kehittäminen, suuret infrahankkeet sekä huoli kuntien tulevaisuudesta. Tavoitteissa ei sen sijaan ole mainintaa kaupunkiseutupolitiikan, uuden liikennepolitiikan eikä suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimusmenettelyn jatkuvuudesta. Liitteet: - Pirkanmaan liiton hallitusohjelmatavoitteet, MKH Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi kuntajohtajien kommentit hallitusohjelmatavoitteiden luonnokseen merkitä tiedoksi maakuntahallituksen hyväksymät tavoitteet esittää maakuntahallitukselle, että valmistelua alueen toimijoiden yhteisiksi tavoitteiksi hallitusohjelmaan jatketaan ja tavoitteet käsitellään lähempänä kevään eduskuntavaaleja. Päätös. 21

22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen Seutuhallituksen kaksivuotiskausi on päättymässä. Toimielimen työskentelyn kehittämiseksi on hyvä arvioida kokous-, osallistumis- ja muita yhteistyökäytäntöjä sekä työskentelyvälineitä. Seutuhallituksen työskentely on pohjautunut seutustrategiaan sekä vuotuiseen talousarvioon. Työskentelyn käynnistyessä seutuhallitus perehdytettiin yhteistyön eri osa-alueisiin, ja seutuhallitus asetti valmistelevat seudulliset virkamiestyöryhmät sekä niiden työskentelyä ohjaavan työjärjestyksen. Kaksivuotiskaudella työssä on painottunut rakennesuunnitelman uudistaminen. Käsiteltävissä asioissa on ollut sekä operatiivisen että strategisen tason kysymyksiä. Seutuhallituksen työn rinnalla seudullisia strategisia kysymyksiä on käsitelty kaupunkiseudun elinvoimaselvityksen yhteydessä sekä sote-uudistuksen yhteydessä. Työskentelymuodot ovat olleet kokouspainotteisia. Rakennesuunnitelman yhteydessä on pidetty myös työpajoja, joihin myös kuntajohtajat ovat osallistuneet. Ulkopuolisia vierailijoita on käynyt vähän. Arvioinnin laajentamiseksi seutuhallituksen jäsenille valmistellaan sähköinen kysely toimielimen ja oman toiminnan itsearvioimiseksi. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää tehdä työskentelyn itsearvioinnin tammikuussa

23 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 23

24 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ SEURAAVAT KOKOUKSET Keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. Alla esitetyt aiheet varmistuvat lähempänä kokousta 28.1., - Seutuhallitustyöskentelyn itsearvionti - Seudullinen elinkeinoyhteistyö, Tredean ajankohtaiset asiat 18.2., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., , ,

25 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ MUUT ASIAT 25

26 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 26

27 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sorvanto Jarkko vt. kaupunginjohtaja Ylöjärvi Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Paunonen Tuuli seutuassistentti sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Rekonen Riku 166 projektijohtaja Tampere Vatanen Jyrki 166 hallintojohtaja PSHP Jarkko Oksala 167 tietohallintojohtaja Tampere Kurunmäki Kimmo 168 seutusuunnittelupäällikkö TKS 1/17

28 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO TERVEYSHYÖTYÄ SOPIMUSOHJAUKSELLA SOTE-TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN, SOPIMUS SUUNNITTELUVAIHEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖSKENTELYUUDISTUKSEN ARVIOINTI 11 * TYÖLLISYYDENHOIDON SEUTUOHJAUSRYHMÄ JA ALUEELLINEN TYÖLLISYYDENHOIDON TYÖRYHMÄ KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17

29 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ ****** 165 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio , liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kaupunkiseudun tulevaisuuden Kahden hankekorin luokittelu huomioi- PN, KS liikennehankkeet daan jatkossa edunvalvonnassa Rakennesuunnitelma 2040, Päätöskäsittely tässä kokouksessa PN, KKu ehdotuksen hyväksyminen Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteittoon. Kommentit toimitettu Pirkanmaan liit- PN Käsittely sh:ssa Vesihuoltoyhteistyön seudullinen organisointi, tilannekatsaukirjojen Tampereen kaupunki jatkaa valmistelua yhtiön perustamista koskevien asia- PN valmistelulla ja järjestää luot- tamushenkilöille infon/seminaarin. Tiedoksi seutuhallitukselle Jat- Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen kon raportointi KJK:ssa keväällä 2015 Kutsut on toimitettu kuntiin ja kokousedustajille JP 3/17

30 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ TERVEYSHYÖTYÄ SOPIMUSOHJAUKSELLA Projektipäällikkö Riku Rekonen Kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimusohjauksen kehittäminen on osa Terveyshyötyä sopimusohjauksella -projektia. Projektin toteuttaminen perustuu kaikkien kaupunkiseudun kuntien hallitusten hyväksymään kaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen päätökseen. Sairaanhoitopiirin strategian mukaan jäsenkuntien palveluissa toiminnan kasvu sovitetaan Pirkanmaan julkisen talouden yleiseen kehitykseen. Strategiaan on kirjattu, että palvelusopimusmenettelyä kehitetään yhdessä jäsenkuntien kanssa, ja että Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjausta ja sen menettelytapoja selkeytetään. Projektin rahoittavat Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Sopimusohjauksen avulla halutaan saavuttaa tasapaino palveluiden rahoitustarpeen ja rahoituskyvyn välillä, saada realistinen budjetointi tehtyä kerralla ja varmistaa palveluiden tasavertaisuus. Lisäksi on nähty tärkeäksi, että suunnittelun aikajänne olisi useita vuosia. Terveyshyötyä sopimusohjauksella -projektia on toteutettu sovittaessa palveluista vuodelle 2015 pilotoimalla Tays silmäkeskuksen, toimialue 2:n ja toimialue 5:n kanssa. Tays silmäkeskus ja toimialue 2 kävivät konkreettiset neuvottelu uudella toimintatavalla tilaajien kanssa, toimialue 5:n osalta lähinnä tarkasteltiin psykiatrian kokonaistarjousta vuodelle Terveyshyötyä sopimusohjauksella -projektia on päätetty jatkaa edelleen sovittaessa palveluista vuodelle 2016 kattaen kaikki Tays:n toimialueet ja yhtiöt pois lukien kehitysvammapalvelut. Projektissa mukana olevat Pshp:n toimialueet ja yhtiöt valmistelevat asiaa määrittelemällä keskeiset potilasvirrat hoitopoluiksi toimi- ja vastuualueittain. Tavoitteena on, että hoitopolut kattavat 80 % toimi- ja vastuualueen palvelutuotannosta, loput toimi- ja vastuualueen palvelutuotannosta olisi ryhmässä muut sairaudet. Toimi- ja vastuualueet määrittelevät kustannuskehityksen ja volyymin muutoksen hoitopoluittain sekä perustelut kustannuskehitykselle ja volyymin muutokselle. Lisäksi toimi- ja vastuualueittain määritellään priorisoinnit, toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset sekä niiden eurovaikutukset. Toimialueittain kehitetään myös vaikuttavuutta ja laatua sekä miten niitä pystytään mittaamaan. Näin valmistellun aineiston avulla neuvotellaan maalis- ja huhtikuussa tilaajien kanssa vuoden 2016 palvelusopimuksista. Tavoitteena on, että käytävissä neuvotteluissa maalis- huhtikuussa päästäisiin alustavaan sopimukseen palvelutuotannosta vuodelle Käytävien neuvotteluiden myötä muodostuu kokonaiskustannusraami vuodelle 2016, jota esitetään hyväksyttäväksi kuntajohtajakokoukselle 4/17

31 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ toukokuussa Kuntajohtajakokous käsittelee kokonaiskustannusraamiesityksen ja esittää sitä hyväksyttäväksi edelleen sairaanhoitopiirin hallitukselle, joka käsittelee esityksen kesäkuun kokouksessaan. Tarvittaessa voidaan kustannusraamia tarkistaa vielä kesän 2015 kuluessa, jos kansan- ja kuntataloudessa tapahtuu merkittävä muutos ja sitä edellyttävät kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat. Projektipäällikkö Riku Rekonen ja hallintojohtaja Jyrki Vatanen esittelevät asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella sopimusohjausmenettelyn uudistuksen käyttöönotosta 2016 talousarvion valmistelussa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous päätti, että jatketaan suunnittelua ja käydään keskustelua PSHP:n kanssa uudistuksen käyttöönottamiseksi talousarviovalmistelussa Riku Rekonen ja Jyrki Vatanen poistuivat kokouksesta klo /17

32 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ SOTE-TIETOHALLINNON SEUDULLISEN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN, SOPIMUS SUUNNIT- TELUVAIHEEN KÄYNNISTÄMISESTÄ Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajat keskustelivat sote-kokonaisarkkitehtuuriin tähtäävän laaja-alaisen tietohallintoyhteistyön käynnistämisestä kaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja laajemmin väli-suomen sote-alueella. Yhteistyömallin pohjaksi esitettiin Suomen kuntaliiton AKUSTI-työn mukaista alueellisen tietohallinnon yhteistyömallia. Keskeinen yhteistyökumppani on Pshp. Laajan projektin vaiheet esitettiin seuraavasti: - Suunnittelu, käsiteltävänä, tavoite 2014 aikana - Käynnistys, tavoite 1Q/ Toimeenpano, tavoite Kuntajohtajakokous päätti, että Tampereen tietohallinto valmistelee esityksen ja sopimuksen projektin suunnitteluvaiheen käynnistämiseksi 5.12 mennessä. Muut päätösponnet olivat: - että projektin toteutusvaiheen käynnistämisestä päätetään suunnitteluvaiheen tulosten pohjalta keväällä että mahdollinen toteutusvaihe tapahtuu kuntajohtoisesti ja sitä johtaa kaupunkiseudun osalta Tampereen tietohallintoyksikkö, - että asia esitellään Pirkanmaan kuntajohtokokoukselle , - että asian ohjausryhmänä toimii Pirkanmaan sotevalmistelutyöryhmä, - että kunnat huomioivat asian edunvalvonnassaan. Tampereen tietohallinto ja Pshp ovat neuvotelleet projektin suunnitteluvaiheen käynnistämisestä, tehtävistä ja aikataulusta, organisoinnista ja resurssoinnista. Keskeiset asiat esitetään sopimusluonnoksessa. Tietohallintojohtaja Jarkko Oksala on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Sopimusluonnos noudettavissa extranetistä perjantaina Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 6/17

33 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ keskustella sopimuksen hyväksymisestä ja esittämisestä Pirkanmaan sote-valmistelutyöryhmälle. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että sote-tietohallinnon seudullisen yhteistyön tiivistäminen toteutetaan osana sote-uudistusta. 7/17

34 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Ehdotus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaksi 2040 ja sen toteuttamisohjelmaksi on valmistunut. Rakennesuunnitelma on kuntien yhteinen ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteiden vaikutuksia. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on asukasta vuonna Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon varaudutaan tasapainoisemmin. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Ne kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen kasvua tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelma tarkentaa asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä. Rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL(PE)-aiesopimus 2016 alkavalle jaksolle. Kaavoitusjohtajien työryhmä esittää rakennesuunnitelman hyväksymistä kuntajohtajakokoukselle ja edelleen seutuhallitukselle. Asia jätettiin pöydälle kokouksessa /17

35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Seutujohtaja Seutuhallitus käsitteli rakennesuunnitelmaehdotuksen ja sen sisältämät asuntopoliittiset tavoitteet Huomiota kiinnitettiin yhteisvastuullisuuden kasvattamiseen kohtuuhintaisessa vuokra-asuntotuotannossa nopeutettussa aikataulussa. Lisäksi päätettiin aikatauluttaa asemanseudut (Hakkari, Sellu, Kulju ja Amuri) toteutus ennen Tampereen osalta todettiin myös, että raitiotien toteutuksen kokonaisvaiheistuksesta ei ole päätöstä kaupungilta. Tämän jälkeen Nokian kaupungilta tuli viesti, jossa esitettiin Nokian työpaikkamääriä sekä väestömääriä nostamista. Kolmenkulman aluetta ja Nokian keskustaa koskevat työpaikka- ja väestömäärät sisältyvät uuteen rakennesuunnitelmaehdotukseen. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osalta on tehty pohjaehdotukselle vaihtoehtoinen tavoitelaskelma, joka on liitemateriaalissa. Liitteet: noudettavissa etranetistä perjantaina Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta, SH:n muutoksilla - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 raportti, SH:n muutoksilla - Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitelaskelmat Kurunmäki saapui kokoukseen klo Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon uuden tavoitelaskelman sisällytettäväksi rakennesuunnitelmaan vaihtoehdon 2 mukaan hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 esittää sen hyväksymistä seutuhallitukselle ja edelleen kunnallishallituksille ja valtuustoille että hyväksymiskäsittely kunnissa tehdään tammi-helmikuun aikana 2015 että hyväksytyn rakennesuunnitelman pohjalta käynnistetään MALsopimuksen valmistelu 9/17

36 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että ratikan 2. vaihe voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa suunniteltua aikaisemmin, mikä tukee kohtuuhintaisen asuntotuotannon rakentamista. 10/17

37 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖSKENTELYUUDISTUKSEN ARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous arvioi omaa työskentelyään kesällä Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota työskentelyn tavoitteellisuuteen, kokousvalmistelun laatuun sekä kokoustyöskentelyn tuloksellisuuteen. Arviointitulosten pohjalta tunnistettiin kehittämistarpeet ja valittiin käyttöönotettavaksi kolme kehittämistoimenpidettä. Toimenpiteet kohdistuvat 1) kokousasioiden ryhmittelyyn ja käsittelyaikatauluun, 2) kokouksen pääteeman ja valmistelukumppanuuden sopimiseen sekä 3) toimenpiteiden edistymisen seurantaan. Lisäksi esille nousi mm. strategiointi (strategian laadinta, arviointi ja uudistaminen) sekä yhteistyön tiivistäminen seutuhallituksen kanssa. Kokousasioiden ryhmittely ja käsittelyaikataulu: Esityslistalla asiat on ryhmitelty kolmen tähden, kahden tähden ja yhden tähden asioihin. Tärkeimmät asiat esitetään kokouksen alussa. Asiakohtaiset käsittelyajat on merkitty vaihtelevasti. Toimenpiteen vaikuttavuus: Kokouksen pääteema ja valmistelukumppanuus: Pääteema esitetään kolmen tähden ryhmässä, jolle varataan aikaa myös eniten. Pääteemana on useammassa kokouksessa ollut rakennesuunnitelma Valmistelukumppanuutta on harjoiteltu, mutta se ei ole vakiintunut käytäntönä. Muistutus asiasta on kjk-esityslistalla kohdassa seuraava kokous. Toimenpiteen vaikuttavuus: Toimenpiteiden edistymisen seurata: Toimenpiteiden edistymistä on seurattu systemaattisesti jokaisessa kokouksessa. Menettely otetaan käyttöön myös seututyöryhmissä. Toimenpiteet vaikuttavuus: Strategiatyöskentely: Kuntajohtajakokous on keskustellut strategian päivittämisestä. Yhteistyön tiivistäminen seutuhallituksen kanssa: Kuntajohtajien ja seutuhallituksen yhteiskokouksia on järjestetty rakennesuunnitelmasta ja toisen asteen koulutuksesta. Yhteistyön johtaminen kuntien johtamisessa on viimevuosina lisääntynyt. Kunnan elinvoiman johtaminen on omaa kuntaa laajempi kysymys. Seutuyhteistyön osalta tuloksena on valtakunnallisesti tunnustettu edelläkävijärooli sekä vaikuttava edunvalvonta mm. liikennekysymyksissä. 11/17

38 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Kaupunkiseudun kuntayhtymän lisäksi kuntajohtajat kokoontuvat maakuntaliiton, Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin järjestämiin kokouksiin. Kaupunkiseudun kuntajohtajien kokousten aikatauluja on yhteen sovitettu mm. maakuntaliiton kanssa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan keskustella kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuudesta ja jatkotoimenpiteistä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/17

39 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ * 170 TYÖLLISYYDENHOIDON SEUTUOHJAUSRYHMÄ JA ALUEELLINEN TYÖLLISYYDENHOIDON TYÖRYHMÄ Palveluyksikön johtaja Itänen, Tampereen kaupunki Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen kehittämisohjelman seutujohto- ja ohjausryhmä ovat todenneet syksyn 2014 aikana, että kehittämisohjelman mukaisesta yhteistyöstä halutaan konkreettisempaa ja sen vuoksi toiminnan organisointia halutaan muuttaa. Kehittämisohjelman toimeenpanon organisointi pitää saada yksinkertaisemmaksi, mistä syystä esitetään, että vuoden 2015 alusta eteenpäin seutuohjausryhmä ja seutujohtoryhmä yhdistetään seutuohjausryhmäksi. Tampereen pormestarille, joka nimeää uuden ryhmän, tehdään esitys ohjausryhmän kokoonpanosta. Uudessa seutuohjausryhmässä tulee edelleen olla Tampereen kaupunkiseudun laajuinen osallistujaedustus kunnista, Pirkanmaan TE-toimistosta sekä lisäksi Kelasta. Pirkanmaan TE-toimiston on pyytänyt kannanottoja miten työllisyydenhoidon yhteistyön järjestäminen Tampereen kaupunkiseudulla tulisi järjestää. Seutuohjausryhmän kanta TE-toimiston esitykseen on, että nyt esitetty uusi seutuohjausryhmä toimisi samalla TEtoimiston esityksessä kuvattuna kaupunkiseudun laajuisena, alueellisena työllisyydenhoidon työryhmänä. Kari Kankaala selostaa asiaa kokouksessa. Liite. - Seutuohjausryhmän esitys/pöytäkirjan ote ja väliraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että vuoden 2015 alusta seutuohjausryhmä ja seutujohtoryhmä yhdistetään Tampereen pormestarin nimeämäksi seutuohjausryhmäksi, että jäsenkunnat, TE-toimisto ja Kela esittävät edustajansa seutuohjausryhmään ja että seutuohjausryhmä toimii kaupunkiseudulla TE-toimiston tarkoittamana alueellisena työllisyydenhoidon työryhmänä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 13/17

40 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ * 171 KESKUSTELTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Sote: - Järjestämislain eteneminen - Pirkanmaan tuottamisvastuualueen ohjausryhmän kokous , Tre - Tays-erva alueen muiden tuottamisvastuualueiden edustajien kokous 8.12., Tre Hämeenkyrön demografinen kilpailukykyanalyysi. Seutuhallituksen kokoukset 2015: 28.1., 18.2., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., , , KJK siirtäminen? Seutupäivän 2015 järjestetään Lempäälässä, klo 18. Seutuhallituksen kokous oli Ennakkotiedot lokakuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Väkiluku, Muutos, tammilokakuu Muutos%, tammilokakuu Työttömyys % lokakuu Työttömyys %, tammikuu Kangasala ,4 % ,5 11,8 Lempäälä ,5 % ,4 10,9 Nokia ,2 % ,5 14,6 Orivesi ,5 % ,3 13,6 Pirkkala ,2 % ,2 10,5 Tampere ,1 % ,4 16,7 Vesilahti ,6 % ,7 10,2 Ylöjärvi ,4 % ,9 12,0 Kaupunkiseutu ,0 % ,6 14,9 Kehyskunnat ,8 % ,9 12,2 Pirkanmaa ,6 % ,0 14,5 Suomi ,4 % ,2 12,5 14/17

41 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: SIVISTYS-työryhmä MASTO-työryhmä /17

42 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Maakunnallinen työpaikka-alueselvitys Aspol keskustelu RASU2040 ehdotus, keskustelu Sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Talousarvio 2015, keskustelu RASU2040, ehdotus, käsittely Toinen aste keskustelu jatkuu Talousarvio 2015, hyväksyminen RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN Vesihuoltoyhteistyö, tilannekatsaus SH + KJK illanvietto (tiistai) Alueellinen sote-arkkitehtuuri, suunnitteluvaiheen käynnistäminen Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen itsearviointi Kaupunkiseudun koulutuksen kehittämisverkosto Päivähoidon sopimuksen päivittäminen Maakuntakaavan valmistelutilanne (auki) AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset (sovittu) Eu-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015 (sovittu) Toisen asteen koulutuksen kehittäminen HHT-hankkeen tavoitteet ja toimintamuodot Jätevesipuhdistamo Oy Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Tilinpäätös TA 2016 lähetekeskustelu /17

43 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /17

44 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Sammallahti Juha 157 johtaja Pirkanmaan ELY-keskus Kurunmäki Kimmo seutusuunnittelupäällikkö TKS Seimelä Katja 157 liikennejärjestelmä- Insinööri TKS Vuojolainen Arto 160 rahoitusjohtaja Tampere 1/21

45 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KAUPUNKISEUDUN TULEVAISUUDEN LIIKENNEHANKEET RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN 6 *** PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS 11 * YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN KESKUSTELTAVAT ASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 21 2/21

46 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ ****** 156 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 7.11., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Kehitysvammahuollon alueellinen palvelurakennemuutoksen Sote-työryhmä päivittää kehitysvammaisten asumispalveluja kos- PN, TL eteneminen kevat kuntien toimenpidesuunni- telmat 2015 Sote-tietohallinnon seudullisen yhteistyön tiivistäminen AKUSTI mallin mukaisen tietohallintoyhteistyön käynnistäminen Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus, lausuntovaihe Tampereen tietohallinto valmistelee suunnitteluvaiheen käynnistämistä koskevan sopimuksen KJKn kokoukseen. Kunnat lausuvat. Kunnallishallitukset käyvät keskustelut yhteistyön syventämisen vaihtoehdoista. Kjk tekee esityksen sh:lle etenemisestä tammikuussa Vaihtoehdot kehittämissuunniksi on käsitelty sivistysjohtajien kokouksessa PN, JO Kuntajohtajat, PN RASU 2040, ehdotus Päätöskäsittely tässä kokouksessa PN, KKu Kuntayhtymän toiminnalliset tavoitteet ja talousarvio vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma Vuoden 2015 valmistelu- ja kokousaikataulu Seutuhallituksen käsittely on Seutuhallitus käsittelee ei KJK:ta. PN, JP PN 3/21

47 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ KAUPUNKISEUDUN TULEVAISUUDEN LIIKENNEHANKEET Seutujohtaja Nurminen Rakennesuunnitelman 2040 laadinnan yhteydessä on käsitelty kaupunkiseudun alueelle sijoittuvien liikennehankkeiden tarvetta ja toteutusajankohtaa. Hankkeita on perusteltu paikallisen ja seudullisen maankäytön tarpeista mutta myös kansallisista lähtökohdista. Suuri osa hankkeista on riippuvaisia valtion rahoituksesta, sen tasosta ja kohdentamisesta kansallisen liikennepolitiikan mukaan. Hankkeista on laadittu yhteenveto, jossa on kuvattu myös arviot niiden kustannuksista. Kaikkien hankkeiden toteuttaminen huomioiden valtion nykyinen rahoitusnäkymä ja kansalliset painotukset on epätodennäköistä. Tämän vuoksi kuntajohtajat ja seutuhallitus ovat useaan otteeseen keskustelleet hakkeiden priorisoinnista. Seutuhallitus on hyväksynyt kaupunkiseudun hankeprioriteettilista valtion 2015 budjettiin sekä pidemmänaikavälin liikennepoliittiseen suunnitteluun seuraavasti: 1. Tampereen raitiotien toteutus (1. vaihe) ja suunnittelu (2. seuturatikka) 2. Joukkoliikenteen tuen lisääminen (mm. lähiliikenteen lisävuoron osto) 3. Etelän suunnan raidekapasiteetti ja pääradan nopeus 4. Vt 12 Taysin liittymä ja Ojala-Lamminrahkan liittymä 5. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen 6. Pienten MAL-hankkeiden rahoituksen lisääminen Priorisointi nojaa rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisuun, jossa väestön kasvu toteutuu ensi vaiheessa olemassa olevissa keskuksissa ja niiden läheisillä alueilla nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen. Kasvu lisää liikkumista ja matkamäärien arvioidaan nousevan 1,1 milj. päivittäisestä matkasta 1,4 miljoonaan matkaan vuonna Yhdyskuntarakennetta eheyttävillä ratkaisuilla matkustusta ohjataan joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn sekä liikennemuotoja yhdistäviin matkaketjuihin. Raideliikenteelle on varattu keskeinen rooli sisäisen joukkoliikenteen hoitamisessa. Uusi kansallinen liikennepolitiikka painotta liikennetarpeen vähentämistä ja olemassa olevan verkon tehokkaampaa käyttöä. Vähenevä rahoitusta kohdennetaan pieniin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin. Budjettirahoituksen mahdollisuudet uusiin väyläinvestointeihin vähenevät. Myös perusväylänpidon kasvanut korjausvelka kilpailee tieliikenteeseen rahoituksesta. 4/21

48 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ LVMn tuoreessa tulevaisuuskatsauksessa liikenne nähdään palveluna, jossa kehittyvä digitalisaatio kasvattaa liikennesektorin resurssitehokkuutta. Liikenteen palvelumarkkinat kehittyvät, kun kiinnostus auton omistamiseen vähenee ja liikenteen automatisoituminen etenee. Liikenteen sujuvuutta on tehokkainta parantaa älyliikenteen ja liikenteen ohjauksen keinoin. Liikennejärjestelmän tehokkuutta on mahdollista parantaa myös liikenteen hinnoittelua kehittämällä. Alueen toimijoiden on tarpeen muodostaa yhteinen näkemys ja lähettää yhteinen viesti liikennehankkeiden tärkeysjärjestyksestä valtiolle rahoituskumppanina. Yhteisen viestin taakse tulisi saada kaupunkiseudun, maakunnan ja ELY-keskuksen näkemys. Johtaja Juha Sammallahti on kutsuttu kokoukseen keskustelemaan kaupunkiseudun alueen liikennehankkeista valtion liikennepolitiikan näkökulmasta. Liite: Kaupunkiseudun alueen liikennehankkeet 2040 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää tarkistaa tarvittaessa seutuhallituksen liikennehankkeiden prioriteettilistaa ja esittää liikennehankkeiden prioriteetit Pirkanmaan liitolle ja ELY:lle yhteisen viestin muodostamiseksi. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että hankkeet esitetään jatkossa kahdessa korissa siten, että ensimmäisessä korissa ovat joukkoliikenne sekä kiskoliikenne ja toisessa ovat tieinfrahankkeet. 5/21

49 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Ehdotus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaksi 2040 ja sen toteuttamisohjelmaksi on valmistunut. Rakennesuunnitelma on kuntien yhteinen ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteiden vaikutuksia. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on asukasta vuonna Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon varaudutaan tasapainoisemmin. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Ne kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen kasvua tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelma tarkentaa asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä. Rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL(PE)-aiesopimus 2016 alkavalle jaksolle. Kaavoitusjohtajien työryhmä esittää rakennesuunnitelman hyväksymistä kuntajohtajakokoukselle ja edelleen seutuhallitukselle. 6/21

50 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Liitteet: - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 raportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 esittää sen hyväksymistä seutuhallitukselle ja edelleen kunnallishallituksille ja valtuustoille että hyväksymiskäsittely kunnissa tehdään tammi-helmikuuna aikana 2015 että hyväksytyn rakennesuunnitelman pohjalta käynnistetään MAL(PE) sopimuksen valmistelu. Päätös. Asian päätöskäsittely on kokouksessa /21

51 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ *** 159 PIRKANMAAN HALLITUSOHJELMATAVOITTEITA Seutujohtaja Päivi Nurminen Pirkanmaan liitto on käynnistänyt keskustelut maakunnan hallitusohjelmatavoitteiksi. Maakuntahallitus on käynyt lähetekeskustelun Liiton toimisto on koonnut luonnosvaiheen tavoitelistauksen, johon se pyytää mennessä kommentteja. Luonnos perustuu ministeriöiden tulevaisuuskatsauksiin, maakuntahallituksen kärkiteemoihin ja maakunnan omiin ohjelmiin. Tavoitteet on ryhmitelty seuraavien otsikoiden alle: Tuotannollinen Suomi: Kokonaisuudessa keskitytään etsimään uusia keinoja lisätä tuotteisiin ja palveluihin sisältyvää arvoa. Jalostusarvon kasvu tulee innovaatioista ja uusista tavoista tehdä asioita. Kasvun potentiaalisia kärkiä ovat biotalous, cleantech ja digitalisaation luomat mahdollisuudet. Logistinen asema liikenteen valtakunnallisena solmukohtana: Kokonaisuudessa keskitytään Pirkanmaan asemaan liikenteen solmukohdista Suomessa. Pääradan, katuraitiotien, valtatie 3:n, joukkoliikenteen ja älyliikenteen kehittäminen ovat kokonaisuuden painospisteet. Sisäinen turvallisuus osana kansainvälistä turvallisuutta: Kokonaisuudessa keskitytään sisäisen turvallisuuden strategiaan. Pirkanmaan turvallisuusklusterilla (poliisiammattikorkeakoulu, muut korkeakoulut, puolustusvoimat, TUKES, VTT, SPR) on paljon sisällöllistä annettavaa valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden kokonaisuuden laajan uudistamisen toteuttamiseksi. Kansainvälinen Suomi: Kokonaisuudessa keskitytään ylläpitämään ja kehittämään koulutusjärjestelmää, joka takaa korkean taidollisen ja kansainvälisen osaamisen, edistetään yritystoiminnan kansainvälistymistä sekä osaajien ja investointien houkuttelua. Aluehallinnon uudistus: Kokonaisuudessa aluehallintoa tarkastellaan kansalaisten yhdenvertaisuutta takaavana, alueellista kasvua ja hyvinvointia vahvistavana hallintomallina. Hallinto rakentuisi vahvempiin kuntayksiköihin perustuvaan kunnalliseen itsehallintoon ja maakunnista muodostuvaan kansanvaltaiseen aluehallintoon. Tuleva malli sisältäisi maakuntien liittojen määrän vähentämisen nykyisestä. Suomi 100 vuotta kokonaisuudessa Itsenäisyyden juhlavuoden pääteemaksi on valittu Yhdessä. Koko vuoden 2017 mittaisesta juhlavuo- 8/21

52 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ desta toivotaan muodostuvan kaikkien suomalaisten ja Suomen ystävien kohtaamispaikka. Juhlavuoden laaja ohjelmakokonaisuus ja projektit rakennetaan avoimesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kaupunkiseudun kommentteja: Hallitusohjelmaa laaditaan haasteellisessa kansantalouden tilanteessa, jossa ohjelman yksityiskohtaisuus voi kangistaa sen toimeenpanoa. Tämän vuoksi Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteissa tulee edistää strategisen tason hallitusohjelman syntymistä. Tavoitteiden valmistelua tulisi myös vielä jatkaa ja hyväksyä ne lähempänä eduskuntavaalien ajankohtaa. Maakuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa tulee painokkaasti huomioida suurten kaupunkiseutujen erityisasema. Kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä on kahdella viimeisellä hallituskaudella edistetty kaupunkiseutupolitiikalla sekä uudella liikennepolitiikalla. Näiden jatkuvuutta ja politiikkatoimia kuten maanmyynnin verovapaus kunnille tulee korostaa. MAL-sopimusmenettely on viimevuosien merkittävin työväline ja innovaatio valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyön tiivistämiseksi. Menettelyn jatko tulee turvata ja samalla asettaa menettelylle korkean vaikuttavuuden tavoitteita. Uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa tulee vahvistaa. Ilmastotavoitteiden ja maankäyttötavoitteiden saavuttaminen edellyttää suuria muutoksia kulkutapajakaumassa. Muutos on kytköksissä kilpailukyisten joukkoliikennepalvelujen sekä kevyempien liikkumismuotojen suosimiseen. Sisäistä joukkoliikennettä tulee painokkaammin siirtää raiteille tukemalla raitiotien rakentamista ja kansallisen raideverkon hyödyntämistä lähiliikenteessä. Rahoituksen kohdentaminen pienille liikennehankkeille tulisi antaa kaupunkiseuduille. Tampereen kaupunkiseudun kestävä kasvu Suomen toiseksi suurimpana alueena edellyttää seuraavien liikenneratkaisujen toteuttamista: Joukoliikennehankkeet: 1. Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu, 2. joukkoliikenteen tuen lisääminen ja lähiliikenteen vuorotiheyden lisääminen, 3. pienten MAL-hankkeiden rahoituksen lisääminen Muut hankkeet: 1. Valtateiden 3,9 ja 12 parannukset 3. Etelän suunnan raidekapasiteetin lisääminen 2. Tampere-Pirkkalan lentoaseman kehittäminen 9/21

53 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Kuntarakenteiden uudistamista tulee jatkaa huomioiden maan eri osien ja erilaisten kuntien lähtökohdat. Kaupunkiseuduilla tulisi olla mahdollista rakentaa omaehtoisesti erilaisiin väestön optimikokoihin pohjautuvaa kuntamallia ja sen johtamisjärjestelmää. Kuntia tulee tukea soteuudistuksen toimeenpanossa ja sen vaatimassa tietojärjestelmäarkkitehtuurin yhtenäistämisessä. Työllisyys tulee priorisoida korkealle, sillä se vaikuttaa laajasti yhteiskunnan menestymiseen. Tätä varten elinkeinoelämän uudistumisen ja kansainvälistymisen välineitä tulee kehittää. Digitaalisuus tulee hyödyntää älykkäiden kaupunkien ja muiden toimintaympäristöjen rakentamisessa. Korkeakoulusektorilla tulee tähdätä vahvoihin ja monialaisiin yksiköihin ja innovaatioympäristöihin. Alueen ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä tulee vahvistaa lentoliikenteen kasvua tukevalla infralla. Tätä konkretisoiden Tampere-Pirkkala tulee tunnustaa kansainvälisen lentoaseman sijaintipaikkana, joka palvelee AiRRport-konseptillaan myös laajemmin väli-suomen tarpeita. Liitteet: - Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteita Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan antaa yllä olevat kommentit Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteisiin esittää maakuntahallitukselle, että tavoitteiden valmistelua maakuntaliiton ja sidosryhmien yhteistyönä jatketaan ja tavoitteet hyväksytään lähempänä kevään eduskuntavaaleja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/21

54 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS (30 min) Tampereen kaupunginhallituksen esityslista , Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja kunnat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti sekä Ylöjärvi käynnistivät tammikuussa 2009 selvityksen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä. Työn tarkoituksena oli selvittää, kuinka syvenevä vesihuoltoyhteistyö on tarkoituksenmukaista organisoida kunnissa. Selvityksessä kartoitettiin kuntien omistamien vesihuoltolaitosten teknistä tilannetta, organisaatioiden ja talouden nykytilaa ja olemassa olevan kuntayhteistyön tilannetta teknisten järjestelmien osalta. Työn osana laadittiin myös laitosten arvonmääritykset tiedossa olevine verkostoineen. Selvitys valmistui huhtikuussa 2010 ja sen johtopäätöksenä oli Tampereen seudun vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteiden käynnistäminen. Työssä käytettiin myös ulkopuolista asiantuntijaa. Vesihuollon organisointia käsiteltiin muun muassa kaupunkiseudun kuntajohtajien kokouksissa sekä teknisten johtajien palavereissa. Kuntien asiantuntijoista koottiin projektiryhmä, joka osaltaan teki lisäselvityksiä asiasta. Selvityksen jatkovalmisteluvastuu annettiin Tampereen Vesi Liikelaitokselle, joka jatkovalmistelussa yhdessä konsernihallinnon edustajien kanssa tutki erilaisia organisointivaihtoehtoja toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Vaihtoehtojen selvittelyyn vaikuttivat merkittävästi suunnitelmat keskusjätevedenpuhdistamon rakentamisesta seudullisena yhteistyönä kaupunkiseudun kuntien kanssa. Tällöin alkuperäinen vesihuollon yhteisestä organisoinnista kiinnostuneiden kuntien joukko rajautui kuntiin, jotka olivat myös lähdössä mukaan yhteisen keskuspuhdistamon rakentamiseen (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi). Vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja kuntayhteistyön sisältöä on mietitty kiinteässä yhteydessä keskuspuhdistamohankkeen suunnittelun aikatauluun ja sisältöön. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli vesihuollon organisointivaihtoehtoja ja keskuspuhdistamon suunnittelutilannetta ja Jälkimmäisessä kokouksessa keskuspuhdistamon suunnittelu oli edennyt jo niin pitkälle, että kokouksessa päätettiin ohjata vesihuollon organisoinnin jatkovalmistelua seudullisen vesihuolto-organisaationsuuntaan. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolle tehdyssä jatkovalmistelussa tutkittiin vesihuollon organisoitumista sekä toiminnallisesta että taloudellisesta näkökulmasta. Tutkitut vaihtoehdot olivat 1) niin sanottu tukkuyhtiömalli, joka perustettaisiin keskusjätevedenpuhdistamohankkeessa mukana olevien kuntien toimesta. Tässä vaihtoehdossa yhtiö vastaa puhdistamon ja kalliotunnelien rakentamisesta ja jätevesien 11/21

55 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ puhdistamisesta. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat edelleen toimintaansa. 2) Operointimallivaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Tampereen Vesi Oy hakee ympäristöluvan uudelle puhdistamolle ja toteuttaa rakentamisen osana omaa toimintaansa. Seudun kuntien kanssa tehdään pitkäaikaiset sopimukset vaihtoehtoisesti joko kunnan jätevesien puhdistamisesta tai koko kunnan vesihuollon operoinnista Pirkkalan nykyisen operointimallin tapaan. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu. 3) Keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien toimesta perustetaan yhteinen Vesihuoltolaitos Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana toimintaansa. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja niiden omaisuus siirretään osakeyhtiölle käyttöomaisuuden nykyarvosta. Vesihuoltolaitos Oy on seudullisen vesihuollon laajin vaihtoehto. 4) Seudun kunnat huolehtivat itse omasta vesihuollostaan sekä puhtaan veden että jäteveden osalta. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, että keskuspuhdistamohankkeen sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta. Kaupunginhallitus päätti , että vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdään selvitys mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti , että keskuspuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori ja että keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan Sulkavuori sijaintipaikan mukaan niin, että lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen vesihuollon organisoinnin vaikutuksia on nyt tarkasteltu neljässä eri vaihtoehdossa. Niissä nykyistä Tampereen Vesi liikelaitosmallia verrataan kolmeen yhtiömalliin, joista yksi on Tampereen kaupungin yksin omistama, liikelaitoksesta yhtiöksi muutettu Tampereen Vesi Oy, ja kaksi muuta kuntien yhteisesti omistamia yhtiöitä Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy tai Keskuspuhdistamo Oy. Tarkasteltavina olleet vesihuollon organisointimallit poikkeavat toisistaan merkittävästi päätöksenteon, investointien, rahoituksen, riskienhallinnan, toiminnan läpinäkyvyyden ja vesihuollon toiminnallisuuden suhteen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos jatkaa toimintaansa ja toteuttaa keskuspuhdistamohankkeen osana omaa toimintaansa. Liikelaitos tarjoaa jätevesien puhdistuksen lisäksi kaikkia muita vesihuoltopalveluita muille keskuspuhdistamohankkeessa mukana oleville kunnille sopimusperusteisesti. Muille kunnille tarjottavien palvelujen laajuus määritellään kuntakohtaisissa neuvotteluissa. Kuntien nykyiset jätevesien käsittelysopimukset uusitaan ja niissä otetaan huomioon keskuspuhdistamon rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannuk- 12/21

56 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ set sekä palvelun järjestämisvastuu. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu Tampereella eikä muissa kunnissa. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Seudullisten vesihuollon palvelujen tuottaminen Tampereen kaupungin oman liikelaitoksen kautta ei ole tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Keskeinen ongelma on tulevien suurten investointien jääminen yksin Tampereen toteutettaviksi, jolloin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit sekä rahoitusvastuu runsaan 250 milj. euron pitkäaikaisesta lainasta jäävät yksin Tampereen kaupungille ja kaupungin taseeseen. Naapurikuntien tulee tässä vaihtoehdossa joka tapauksessa sitoutua sopimusteitse keskuspuhdistamohankkeen elinkaaren pituiseen palvelunostoon pitkäaikaisilla, nykyiset sopimukset korvaavilla sopimuksilla. Toinen selvitetty vaihtoehto on yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy, jonka omistaa kokonaan Tampereen kaupunki ja joka tarjoaa vesihuoltopalveluja sopimus/operointimallilla muille mukana oleville kunnille. Tampereella nykyisen liikelaitoksen koko vesihuolto-omaisuus myydään ja annetaan apporttina yhtiölle ja se toteuttaa uuden keskuspuhdistamoinvestoinnin. Liikelaitoksen koko henkilökunta siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä vanhoina työntekijöinä yhtiön palvelukseen. Operointiyhteistyö Pirkkalan kanssa jatkuu nykyisen sopimuksen mukaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Tampereen Veden muuttaminen yhtiöksi on Tampereelle liikelaitosta edullisempi ja taloudellisesti varmempi tapa toteuttaa vesihuoltoyhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminnan kaikki tulot ja kustannukset ovat läpinäkyviä sekä asiakkaille että naapurikunnille. Yhtiö hankkii tarvittavan investointien rahoituksen eikä kaupunki velkaannu. Investoinnin toteutus-, operointi- ja rahoitusriskit ovat konserniyhtiöllä, joka Vesihuoltolain puitteissa kantaa vastuut. Liikelaitoksen muuttaminen ensi vaiheessa kaupungin kokonaan omistamaksi yhtiöksi on myös Tampereen yksin päätettävissä. Tässäkin vaihtoehdossa naapurikuntien kanssa tehdyt jätevesien käsittelysopimukset uusitaan. Yhtiömuodossa kaupungin saama korvaus peruspääomasta ja ylijäämä poistuvat. Vastineeksi yhtiö maksaa kaupungille kauppahinnan sille siirtyvästä omaisuudesta ja yhtiö toteuttaa omalla rahoituksellaan kaikki tulevat vesihuoltoinvestoinnit. Yhtiöitetty liikelaitos on myös tamperelaisille asiakkaille edullisin vaihtoehto vesihuollon maksujen suhteen. Tampereen Vesi Oy voidaan myöhemmin muuttaa seudulliseksi yhtiöksi, mikäli siihen löytyy osapuolilta halukkuutta. Tällöin myös muiden osakkaiksi tulevien kuntien vesihuolto-omaisuus myydään seudulliseksi laajenevalle Tampereen Vesi Oy:lle käypään arvoon. Omaisuuden arvosta teetetään arviot riippumattomilla arvioitsijoilla. Seudullinen Vesi- 13/21

57 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ huolto Oy vastaa sen jälkeen kaikesta osakaskuntien vesihuollon liiketoiminnasta ylläpitoinvestointeineen. Kunnille ei jää mitään tähän liittyvää omaa toimintaa tai omaisuutta. Vastaavalla tavalla kuntien kesken on toteutettu Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka nykyisin tuottaa palveluja lähes koko Pirkanmaan alueelle. Kolmas tarkasteltu vaihtoehto on Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy, jossa osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa (Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan ja uusi toimija hoitaa koko vesihuollon toiminta-alueellaan loppuasiakkaille saakka. Vesihuoltolaitosten omaisuus siirtyy uudelle toimijalle nykyarvostaan sekä yhtiön oman pääoman apporttimerkinnässä että kauppahintaa vastaan. Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Tampereen kannalta Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy on lyhyellä tähtäyksellä Tampereen yksin omistamaa Tampereen Vesi Oy:tä jonkin verran kalliimpi ratkaisu vesihuollon maksujen suhteen. Tämä johtuu siitä, että seudullisessa yhtiössä sekä veden että jäteveden käyttömaksujen on oltava heti samat koko toiminta-alueella. Perus- ja liittymismaksut voivat olla erisuuruisia, millä hintamuutosta voidaan jonkin verran tasoittaa. Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy on laajin ja vesihuollon kokonaisuuden kannalta paras vaihtoehto pitkällä tähtäyksellä. Se hyödyntää parhaiten toiminnan volyymiedut ja poistaa päällekkäisiä kustannuksia. Muut hankkeessa mukana olevat kunnat ovat ilmoittaneet seudullisen yhtiön olevan myös niille halutuin toimintamalli. Seudullisessa Vesihuoltolaitos Oy:ssä toteutuvat parhaiten ja läpinäkyvimmin pääomittamisen, riskienhallinnan ja asiakkuuden näkökulmat. Osakeyhtiössä kukin osakaskunta vastaa toiminnasta, investoinneista ja riskeistä ennalta sovitulla osuudellaan. Asiakas voi olla varma, että vesihuoltomaksuilla kerätyt rahat käytetään kokonaan vesihuollon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Neljännessä vaihtoehdossa perustetaan Keskuspuhdistamo Oy, jonka osakkaina ovat kaikki keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevat kuusi kuntaa. Puhdistamoyhtiö toteuttaa pelkästään keskuspuhdistamohankkeen ja laskuttaa kaikkia mukana olevia kuntia jätevesien puhdistuksesta puhdistamolle toimitetun jätevesimäärän mukaan. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat toimintaansa. Puhdistamoyhtiön perimä maksu on sama kaikista puhdistamolle tulevista kuutioista. Johtamisjärjestelyistä, esim. siirtolinjojen rakentamisen kustannusosuuksista ja jäteveden johtamisesta Tampereen viemäriverkoston kautta perittävistä korvauksista ja muista ehdoista on sovittava kuntien kesken erikseen. Näiden muiden siirtolinjojen rakentaminen tulee kuntien rahoittaa erikseen. 14/21

58 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Valmistelijoiden arvio vaihtoehdosta: Keskuspuhdistamo Oy:n myötä kuntien vesihuoltoon tulee uusi toimija ja toiminnallisesti joudutaan monimutkaisiin ratkaisuihin. Yhteisesti sekä koko verkoston että vedenja jätevedenpuhdistamoiden tehtäviä hoitava henkilökunta joudutaan mahdollisesti jakamaan, samoin laitos- ja verkostopäivystys, joka on sekin puhtaalla ja jätevesipuolella yhteinen. Sama koskee nykyään yhteisesti hoidettuja lupa-asioita, jotka siirtyisivät keskuspuhdistamon osalta uuteen yhtiöön, mutta jäisivät vedenottamoiden, verkostojen ja pienpuhdistamoiden osalta liikelaitokseen. Rajapintoja pitäisi mieluummin vähentää kuin lisätä. Operoinnin osalta toisena mahdollisuutena on ostaa Keskuspuhdistamo Oy:n palvelut Tampereen Vesi liikelaitokselta. Jätevesimaksun korotustarpeella mitattuna Keskuspuhdistamo Oy on tamperelaisille asiakkaille edellisiä vaihtoehtoja kalliimpi vaihtoehto. Pelkästään keskuspuhdistamoon keskittyvän seudullisen osakeyhtiön rahoitus vaatii kunnilta rahallista panostusta. Arviolta vähintään 30 milj. euron suuruinen oma pääoma on sijoitettava puhtaana rahana, sillä sijoitettavaa apporttia ei kunnilla tässä vaihtoehdossa ole. Keskuspuhdistamo Oy:n perustamisen tulisi olla välivaihe siirryttäessä kohti Seudullista Vesihuolto Oy:tä. Muita näkemyksiä ja perusteluita: Asiakkaiden kannalta nykyisen laitoksen ja -verkoston myyminen yhtiölle ei nosta veden hintaa, koska esimerkiksi Tampereen Vesi Liikelaitoksen maksamalla peruspääomakorvauksen määrällä yhtiö kykenee hoitamaan kauppahinnan suuruista lainaa. Sen sijaan investointi ja seudullinen asiakashintojen harmonisointi tulevat nostamaan tamperelaisten asiakkaiden hintoja. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että kaikissa malleissa keskuspuhdistamon toteuttaminen Sulkavuoreen maksaa yhtä paljon. Arviolta 257 milj. euron investointi aiheuttaa noin 16 miljoonan euron vuotuisen pääomakustannusten lisäyksen ja noin 2 miljoonan euron käyttökustannusten nettolisäyksen puhdistusvaatimusten kiristymisestä johtuen. Kustannusten ja riskien jako sekä vaikutus vesihuollon maksuihin sen sijaan poikkeavat malleissa toisistaan sen mukaan, millaisia omaisuusjärjestelyjä organisaatioiden perustamiseen liittyy. Vaikuttavia tekijöitä ovat yhtiömalleissa mm. tuloutuksen poistuminen, osakepääoman suuruus ja omaisuuden ostamiseen otettavien lainojen kustannukset yhtiölle. Vesihuollon kokonaisuuden hallinnan kannalta kuntien yhteisesti omistama seudullinen vesihuoltolaitosyhtiö on selkein ratkaisu. Veden asiakashintojen korotustarve tarkentuu toteutussuunnittelun myötä ja varmistuu lopullisesti, kun rakentamista koskevat tarjoukset on saatu. Jäteveden käyttömaksulla mitattuna tamperelaisille edullisin organisaatiovaihtoehto on yhtiöitetty Tampereen Vesi Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana omaa toimintaansa. Keskuspuhdistamosta aiheutuva jätevesimaksun korotustarve Tampereella on naapurikuntien kanssa tehtäviin uusiin sopimuksiin sisältyvistä mahdollisista alen- 15/21

59 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ nuksista riippuen tällöin n. 0,33 0,51 euroa/m3. Seudullisessa Vesihuolto Oy:ssä korotustarve on koko toiminta-alueella sovellettavan samansuuruisen jäteveden käyttömaksun vuoksi Tampereella tätä selvästi korkeampi, yhteensä n. 0,80 euroa/ m3. Hinnankorotustarve on Tampereella samaa tasoa myös, mikäli toteuttajana on erillinen Jätevesien Puhdistamo Oy. Pitkällä tähtäimellä laajin mahdollinen toiminta mahdollistaa suurimmat synergiat. Näiden vaikutus alentaa asiakasmaksujen korotuspaineita, mutta edun osoittaminen on tässä vaiheessa hankalasti laskettavissa. Nokia selvittää parhaillaan jätevesiensä käsittelyn vaihtoehtoja. Yhtenä vaihtoehtona Nokia on tiedustellut jätevesien johtamismahdollisuutta Sulkavuoreen. Nokian virallinen voimassaoleva kanta (Nokian kaupunginvaltuusto ) on, että Nokian kaupungin jätevesiä ei tule ottaa huomioon Pirkanmaan keskuspuhdistamon mitoituksessa, muussa jatkosuunnittelussa ja jätettävässä ympäristölupahakemuksessa. Nokian mukaantulo Sulkavuoreen edellyttäisi vähintään yleissuunnitelmatasoisen suunnitelman ja sen vaikutusten tarkastelun tekemistä Nokian ja Sulkavuoren välisestä uudesta paineviemäriyhteydestä vesistönalituksineen. Lisäksi puhdistamon toteutussuunnittelussa tulisi ottaa huomioon Nokialta tuleva jätevesimäärä, joka lisää keskimääräistä kokonaisjätevesimäärää noin 11 prosenttia. Muutosten YVA-vaikutuksista tulisi pyytää ELYkeskuksen soveltamispäätös edellä mainittujen suunnitelmien valmistuttua. Nokian mukaantulon selvittely viivästyttää hanketta näiden selvitysten laadintaan ja YVA harkintaan ja sen mahdolliseen soveltamiseen tarvittavalla ajalla Nokian oman päätöksenteon lisäksi. Nokian tulisi joka tapauksessa sitoutua tarvittavien lisäselvitysten kiireelliseen tekemiseen ja kustantamiseen. Myös koko hankkeen kustannustenjaosta tulisi sopia muiden hankkeessa mukana olevien kuntien kesken. Nokian mukaantulo lisäisi keskuspuhdistamohankkeen investoinnin kokoa alustavasti runsaalla 20 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi tulee uuden siirtoputken rakentaminen Nokialta Sulkavuoreen. Sulkavuoren keskusjätevedenpuhdistamon toteuttaminen mahdollistaa kaikissa organisointimalleissa nykyisen Viinikanlahden puhdistamoalueen jalostamisen esimerkiksi asuinrakentamiseen. Arvion mukaan alueen rakennusoikeuden arvo infrakustannusten jälkeen on haarukassa miljoonaa euroa. Myös Raholan puhdistamoalueen jalostamisella on saatavissa taloudellista hyötyä. Käytännössä etenemiselle on kaksi vaihtoehtoa: Muutetaan Tampereen Vesi-liikelaitos yhtiöksi, joka jatkaa puhdistamon suunnittelua ja toteutusta ja selvitetään myöhemmin laajimman seudullisen toimintamallin toteutettavuus. Positiivisessa skenaariossa muut osakkaat liittyvät sitten mukaan yhtiöön, josta tulee Seudullinen Vesihuoltolaitos Oy. Toinen etenemistapa on, että perustetaan ensin seudullisesti omistettu 16/21

60 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Keskuspuhdistamo Oy, jolle hankkeen suunnittelu- ja toteutusvastuu siirtyvät. Myöhemmin selvitetään yhtiön laajeneminen Seudulliseksi Vesihuoltolaitos Oy:ksi. Valmistelijat eivät suosittele Keskuspuhdistamo Oy:n jäämistä pysyväksi organisaatioksi, vaan sen tulisi olla välivaiheen ratkaisu. Liite: Vesihuoltoratkaisujen erot Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala: Kaupunginhallitus päättää, että valmistelut ja neuvottelut yhteisesti omistetun Keskuspuhdistamo Oy:n perustamiseksi käynnistetään hankkeessa mukana olevien kuntien kanssa, että Tampereen Vesi liikelaitos oikeutetaan käynnistämään neuvottelut nykyisten jätevesien käsittelysopimusten muuttamisesta kaupunkiseudun kuntien kanssa, että puhtaan veden liiketoiminnan organisointi arvioidaan myöhemmin erikseen, ja että Nokian kaupungin mukaantulo keskuspuhdistamohankkeeseen on periaatteessa mahdollista edellyttäen, ettei se viivästytä hanketta kohtuuttomasti eikä se aiheuta kustannusten nousua muille osakkaille. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää kuulla Tampereen kaupunginhallituksen päätöksen ja keskustella jatkotoimenpiteistä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kuntajohtajakokous päätti, että järjestetään asian esittelytilaisuus kaikille hankkeessa mukana oleville kunnille ja että asian eteneminen raportoidaan kuntajohtajakokoukselle keväällä /21

61 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ * 161 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 2. ja 3. kohdan mukaan yhtymäkokous hyväksyy kuntalain säädösten mukaisesti kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion sekä sen yhteydessä taloussuunnitelman, päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 18/21

62 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ * 162 KESKUSTELTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Seutujohtajan infoasiat: Seutuhallituksen kokoukset , 18.2., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., , , KJK siirtäminen? Palaute Seutufoorumista. Seutupäivän 2015 järjestäminen, ajankohta. Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen illanvietto 2.12 Seutuhallituksen kokous on Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen illanvietto on klo alkaen. Yhteiskuljetus klo Tampereen virastotalolta Aleksis Kiven katu Kokoustiedotteet: LJ-työryhmä MASTO-työryhmä SOTE-työryhmä /21

63 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Vesihuoltoyhteistyön eteneminen Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle RAVA jatkopolku YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, ehdotuksia yhteisiksi asioiksi: RAKENNESUUNNITELMA, VESIHUOLTO, TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN, MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi (MALverkoston selvitys) RASU 2040 vaikutusten arviointi, luonnos RASU 2040 toteuttamisohjelma, luonnos Rakennusvalvonnan jatkotoimenpiteet Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma Toinen aste Vesihuolto MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi Seutuviestinnän kehittämistarpeet TOT 1-8/ Maakunnallinen työpaikka-alueselvitys Aspol keskustelu RASU2040 ehdotus, keskustelu Sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Talousarvio 2015, keskustelu RASU2040, ehdotus, käsittely Toinen aste keskustelu jatkuu Talousarvio 2015, hyväksyminen RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN Vesihuoltoyhteistyö, tilannekatsaus SH + KJK illanvietto (tiistai) Alueellinen sote-arkkitehtuuri, suunnitteluvaiheen käynnistäminen Kaupunkiseudun koulutuksen kehittämisverkosto Terveyttä sopimusohjauksella hanke Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen itsearvioini Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen EU-asiaa 20/21

64 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /21

65 KOKOUSTIEDOTE MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS KUNTIEN ASUNTOTUOTANTO HALLINTAMUODOITTAN VUOTEEN 2040 Eri hallintamuotojen tavoitteelliset osuudet kuntien kokonaisasuntotuotannosta ovat olennainen osa seudullista asuntopolitiikkaa ja asuntotuotannon monipuolisuutta. Rakennesuunnitelmassa 2040 esitetään kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuudet, minkä lisäksi työryhmä kokoaa pohjaehdotuksen myös vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen, omistusasuntojen ja muiden (kuten asumisoikeusasuntojen) kunnittaisista tavoiteosuuksista. Hallintamuototietoja käytetään rakennesuunnitelman 2040 toteutuksen ja MAL3-aiesopimuksen valmistelun tukena. ASUNTOTUOTANNON LAADUN KEHITTÄMINEN JA HINNAN HILLITSEMINEN Yhtenä kuntayhtymän ensi vuoden toiminnallisena tavoitteena on kartoittaa asuntotuotannon laadun kehittämisen ja hinnan hillitsemisen menetelmiä sekä käynnistää menetelmien soveltamiseen liittyviä toimenpiteitä. Tällä parannetaan kuntien keinovalikoimaa ja yhteistyötä rakentajien kanssa sekä tuetaan asuntotuotannon monipuolista ja houkuttelevaa tarjontaa eri asukasryhmille. Ensi vaiheena Tampereen kaupunki ja MAL-verkosto ovat keränneet valtakunnallisesti eri kaupungeilta aiheeseen liittyviä hyviä käytäntöjä. Yhteenveto esitettiin työryhmälle, minkä jälkeen työryhmä päätti koota pienryhmän valmistelemaan asian edistämistä seututasolla. Lisäksi työryhmä kuuli tulokset Niina Ojaniemen MAL-verkostolle tekemästä selvityksestä MALaiesopimusten sitovuudesta ja kehittämistarpeista. Sopimusmenettelyn jatkoa ajatellen työryhmässä nousi esiin erityisesti palvelu- ja elinkeinonäkökulmien vahvistaminen ja asuntotuotannon tarkastelu vyöhykepohjaisesti ja joukkoliikennekaupunkia tukien. Aiesopimuksen toteutumisen seurannassa on tärkeää tiedonkeruun systematisointi ja automatisointi sekä tiedon monipuolinen hyödyntäminen. Kokouksessa olivat läsnä: Kari Kankaala, pj. (Tampere), Markku Lahtinen (Kangasala), Auli Heinävä (Tampere), Taru Hurme (Tampere), Ilari Rasimus (Lempäälä), Päivi Valkama (Orivesi), Matti Jääskeläinen (Pirkkala), Leena Strandén (ELY), Hanna Djupsjöbacka (Pirkanmaan liitto), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Päivi Nurminen (TKS), Katja Seimelä (TKS), Tero Piippo (TKS), Kati-Jasmin Kosonen (TKS), Niina Ojaniemi. Seuraava Maston kokous on seututoimistolla klo Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh

66 KOKOUSTIEDOTE SEUTUSIVISTYKSEN KOKOUS TIEDOKSI ANNETTAVAT JA KESKUSTELTAVAT ASIAT Kokousaikataulu 2015 kevät: klo klo (kehittämispäivä/ekskursiovaraus) klo klo (kevätkauden päätös) klo 13 -Kunnat suhtautuivat myönteisesti Treduca 2015 valmisteluun ja asiasta sovittiin tehtävän päätös kokouksessa. -Käytiin yleiskeskustelu opistotoiminnan kehittämisestä ja toiminnan arvioinnin aloittamisesta. Asiaan palataan tammikuun kokouksessa. -Matti Hursti kertoi kuulumiset opiskelija- ja oppilashuoltolaki sekä kustannusten korvaaminen toisella asteella -työryhmästä. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa. -Jorma Suonio selosti lukiokoulutuksen tuntijakouudistusta. Keskusteluun palataan seudullisen lukiokoulutuksen OPS-työryhmän nimeämisen osalta. 4 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISKESKUS - LÄHETEKESKUSTELU Työryhmä kävi laajan keskustelun erityisesti hankkeen korkeakouluyhteistyömahdollisuuksista. Jatkoesittelyyn sovittiin selvennettävän termistöä, sopimus- ja menettelytapoja. Työryhmä suhtautui hankkeen edistämiseen myönteisesti. 5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS ETENEMISVAIHTOEHDOT Työryhmä katsoi parhaaksi ratkaisun, jossa vaihtoehdot toisen asteen osalta supistettaisiin kahteen ratkaisumalliin, joissa toisessa lähestymistapa olisi materiaalin yhdistetty malli 2-3 (yhteistyön sisällöllinen syventäminen ja malli 4 (rakenteellinen uudistus), kuitenkin siten että myös malli 1 (nykytilan vahvistaminen) pidetään vaihtoehtona mukana valmistelussa. Ratkaisuvaihtoehtoja toivottiin selvennettävän.

67 Läsnä kokouksessa olivat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere Viitasaari Leena kehityspäällikkö Tampere Hursti Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Saarinen Seppo talousjohtaja Kangasala Pietilä Tapani rehtori Vesilahti Hynninen Pirkko vs. kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Savisaari Lauri tilaajapäällikkö Tampere Suonio Jorma tuotantojohtaja Tampere Jussila Katja tietohallintokoordinaattori Tampere Ruokonen Tommi talous- ja hall. pääll. Pirkkala Liimola Anne henkilöstön edustaja Laine Toni K. kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Nurminen Päivi seutujohtaja TKS Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala 3 Lahtinen Marko koordinaattori Tampere 4 Juusenaho Riitta hankejohtaja Tampere Seuraava seutusivistyksen kokous on klo 13 Lisätietoja: kehittämispäällikkö Toni K. Laine puh

68 KOKOUSTIEDOTE MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN -TYÖRYHMÄN KOKOUS RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN HYVÄKSYMINEN Maankäyttö ja asuminen -työryhmä hyväksyi rakennesuunnitelmaehdotuksen. Ehdotukseen lisätään junaseisake lentoaseman yhteyteen. Työryhmä keskusteli lisäksi asuntopoliittisista tavoitteista, erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto-osuudesta. Työryhmä totesi, että ARArahoitukseen liittyvistä ongelmista johtuen tavoitteisiin yltämistä ei pystytä kovin hyvin arvioimaan ennakkoon. Toisaalta yhdyskuntarakenteen kehitys vahvistuvine keskuksineen ja raideliikenteineen luo parempia edellytyksiä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiselle. Työryhmässä korostettiin myös vapaarahoitteisen vuokratuotannon kasvavaa merkitystä. Ehdotus menee hyväksyttäväksi kuntajohtajakokoukseen ja seutuhallitukseen Työryhmä sopi vuoden 2015 kokousajankohdat: 29.1., 12.3., 23.4., 11.6., 27.8., 1.10., ja Kokoukset pidetään klo pääsääntöisesti seututoimistolla. Kokouksessa olivat läsnä: Kari Kankaala, pj. (Tampere), Markku Lahtinen (Kangasala), Auli Heinävä (Tampere), Kaisu Anttonen (Tampere), Asko Riihimäki (Nokia), Matti Jääskeläinen (Pirkkala), Ritva Kangasniemi (Ylöjärvi), Kari Niemelä (Tampere), Kimmo Kurunmäki, siht. (TKS), Päivi Nurminen (TKS), Katja Seimelä (TKS). Seuraava Maston kokous on seututoimistolla klo Lisätietoja: seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki, puh

69 KOKOUSTIEDOTE SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Seutuhallituksessa käytiin kattava keskustelu, miten kohtuuhintainen asuntotuotanto kehittyy kaupunkiseudulla ja kuntien välillä vuoteen 2040 mennessä. Yhteisvastuullisen tuotannon kuntakohtaiset tavoitteet hyväksytään osana rakennesuunnitelmaa 2040 seuraavassa kokouksessa. RAKENNESUUNNITELMA 2040 EHDOTUS Pitkään valmisteltu kaupunkiseudun strategisen maankäytön ehdotus vuoteen 2040 oli alustavassa käsittelyssä kokouksessa. Suunnitelmassa esitetään maankäyttöä, liikennejärjestelmää, asuntotuotantoa, viherverkkoa ja elinkeinojen sijoittumista ohjaavat ratkaisut, joilla hiotaan kaupunkiseutua entistä elinvoimaisemmaksi kiristyvässä kansallisessa ja kansanvälisessä kilpailussa. Lopullinen käsittely on joulukuun kokouksessa, josta ehdotus lähetetään jäsenkuntiin hyväksyttäväksi. KAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖ ETENEE KASVATUKSEN JA OPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ JA RAKENNUSVALVONNASSA Seutuhallitus hyväksyi kokouksessa sopimuksen, jolla kaupunkiseudulle luodaan yhteinen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen henkilöstön osaamisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisuus. Vastuukuntana asiaa toteuttaa Tampereen kaupunki. Myös rakennusvalvonnassa lisätään seudullista yhteistyötä: kunnat edistävät sähköisten palvelujen toteuttamista ottamalla käyttöön Lupapiste.fi palvelun, vuoden 2015 aikana laaditaan esiselvitys rakennusjärjestysten yhteneväisyyksistä ja eroista sekä palvelumaksuista ja palveluprosessien laadun arviointia kehitetään. Vaiheiden toteuttamisella turvataan entistä paremmin toimivat asiakaspalvelut ja varaudutaan rakennusvalvonnassa odotettaviin lainsäädännön muutoksiin. KUNTAYHYTMÄN TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Seutuhallitus hyväksyi omalta osaltaan kokouksessaan kuntayhtymälle talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle Kuntayhtymän talousarvio huomioi kuntien kiristyneen tilanteen siten, että kuntien maksuosuudet laskevat vuodelle 2015 yhdellä prosentilla vuodesta Kokouksessa olivat läsnä: Kokouksessa olivat läsnä: Helena Rissanen, 1. vpj. (Pirkkala), Ari Perämaa 2. vpj. (Vesilahti), Mikko Aaltonen (Tampere), Anneli Kivistö (Tampere), Tiina Elovaara (Tampere), Killi Jokila (Lempäälä), Leena Joensivu (Ylöjärvi), Jarmo Kork (Nokia), Raimo Kouhia (Kangasala), Marjo Mäkinen-Aakula (Orivesi), Ilkka Sasi (Tampere) ja Elina Siren (Tampere). Kokousmateriaalit löytyvät: tampereenseutu.fi - päätöksenteko seutuhallitus kokoukset 2014 Lisätietoja: Seutujohtaja Päivi Nurminen puh

70 RAKENNESUUNNITELMA 2040 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi 1 Ehdotus, seutuhallitus

71 Sisällysluettelo 1. Suunnittelun lähtökohdat Kehitystrendit Rakennesuunnitelman uudistaminen Suunnittelualue 5 2. Rakennesuunnitelman tavoitteet Rakennesuunnitelma Kasvuun varautumisen laskelmat Vahvat ja monipuoliset keskukset Palveluverkon seudullinen tarkastelu Asuntotuotanto ja laadukkaat asuinympäristöt Asumisen painopistealueet Asuntotuotantotavoitteet Asumisen laatutavoitteet Riittävä työpaikka-alueiden tarjonta Liikenne Kävely ja pyöräily Joukkoliikenne Tieverkko Liityntäpysäköinti Liikenneyhteydet seudun ulkopuolelle Vaikutuksista Toteutusohjelma Jatkotoimenpiteitä lähivuosille...44 Liite 1: Rakennesuunnitelman uudistamisen vaiheet...45 Liite 2: Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet...46 Tiivistelmä Hyvä seutusuunnittelu tarvitsee yhteisen vision ja välineet sen toteuttamiseksi. Rakennesuunnitelma 2040 on Tampereen kaupunkiseudun kuntien ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteita. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on asukasta vuonna Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä. Tämä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan noin asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen vuokraasuntotuotantoon varaudutaan yhteisvastuullisesti. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Keskukset kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen lisäystä tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelmalla tarkennetaan asuin- ja työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä vuoteen

72 1. Suunnittelun lähtökohdat Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehitystä pitkällä tähtäimellä ohjaava seudullinen suunnitelma. Se tarkastelee kaupunkiseutua kokonaisuutena, sovittaa yhteen kuntien maankäyttöä ja esittää ratkaisuja kestävän kasvun toteuttamiseksi. 1.1 Kehitystrendit Rakennesuunnitelman tavoitevuosi on 2040 eli 25 vuotta tästä eteenpäin. Aikajänteen vuoksi kaupunkiseudun suunnittelussa on huomioitava kehitystrendit ja pyrittävä varautumaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tampereen kaupunkiseutu haluaa kehittyä strategiavisionsa mukaisesti vetovoimaisena alueena sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijänä. Kaupunkiseudun toimintaympäristöön vaikuttavia muutostrendejä ovat mm. globalisaatio, ilmastonmuutos, teknologian kehitys ja ikääntyminen. Globalisaatio merkitsee kaupunkiseutujen välisen kilpailun voimistumista. Ihmisten valinnoissa elinympäristön laatutekijöiden merkitys korostuu. Myös elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat kilpailukyvyn kannalta oleellinen: seudun on oltava houkutteleva yrityksille ja niiden työvoimalle. Kaupungistumisen ennustetaan jatkuvan ja lisäävän keskeisten kaupunkien ja kaupunkiseutujen väestön määrää. Osa väestönkasvusta tulee ikääntyvästä väestöpohjasta, joka luo painetta julkistalouksille. Toisaalta pidempien elinkaarien yhteiskunta tarkoittaa aktiivisia eläkeläisiä liikkumisessa ja kuluttamisessa. Tampere on korkeakouluineen vahva opiskelijakaupunki. Opiskelijat ovat tärkeä voimavara ja tulevaisuuden osaamispotentiaali. Kaupunkiseudun ratkaisujen tulee puhutella myös nuorempia ikäluokkia. Kuvat: Seutujen välinen muuttoliike ja huoltosuhde-ennuste vuodelle Seutujen välisessä muuttoliikkeessä vahvin kasvu sijoittuu Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -akselille. Huoltosuhteen osalta yliopistokaupunkien seudut ovat muuta maata kestävämmässä tilanteessa. Lähde: ALLI 2013 ( Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan ( verne/alli/) mukaan kasvukeskukset keräävät muuttajia pääasiassa muista kaupungeista. Seutujen välinen muuttoliike koostuu nuorista aikuisista ja suuntautuu suurimmille kaupunkiseuduille. Muuttoliike muovaa asutusrakennetta luonnollista väestönmuutosta voimakkaammin ja vaikuttaa alueen asukkaiden ikärakenteeseen. Muuttoliike lisää välillisesti myös luonnollista väestönkasvua. Kasvualueilla sisäinen liikenne lisääntyy samalla kun kaupunkien välisen liikenteen määrä pääväylillä kasvaa. Joukkoliikenneyhteyksien tarve lisääntyy kasvavilla seuduilla. 3

73 Kuva: Yhdyskuntarakenteellisten kehitysurien vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin vuonna Lähde: ALLI Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiristyviin päästötavoitteisiin pääsemiseksi kaupunkiseudulla tarvitaan energia- ja resurssitehokkaita valintoja ja ratkaisuja maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa. Yhdyskuntarakenteen kehityksellä kaupunkiseututasolla on suuri merkitys päästöjen vähentämisessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian (2010) visoina on olla Suomen kärkitasoa CO2-päästöjen vähentämisessä. Vähennystavoite vuoteen 2030 on vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta asukasta kohden laskettuna, jonka lisäksi tavoitteena on pyrkiä 30 % kokonaisvähennykseen. Merkittävät yhdyskuntarakenteelliset ja sitä kautta kuntataloudelliset, ekologiset ja ilmastoon liittyvät vaikutukset saavutetaan alueiden ja liikennehankkeiden toteutuksen oikealla ajoittamisella. Siksi yhdyskuntarakenteen kehittämisen pääpainon tulee olla nykyiseen rakenteeseen sijoittuvissa hankkeissa. Kuva: Uudistettava rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman uudistaminen Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan rakennesuunnitelman 2030 uudistamisen. Uudistettu rakennesuunnitelma pohjautuu valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään rakennesuunnitelmaan, johon on tuotu ajan aiheuttamat muutostarpeet. Uudistamisessa on ollut keskeistä seudun väestöennusteen päivittäminen sekä ennusteen vertaaminen yhdyskuntarakenteen kykyyn vastaanottaa kasvua. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen rungoksi on otettu joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen tuoreet suunnitelmat. Uutena kokonaisuutena rakennesuunnitelmaan on liitetty seudullinen palveluverkko. Rakennesuunnitelma hyväksytään valtuustoissa, ja sitä toteutetaan kuntien kaavoitus- ym. toimenpiteiden kautta. Sen sitovuutta vahvistetaan toteuttamisohjelmalla ja seurannalla. Kärkitoimenpiteet sisällytetään MAL-aiesopimukseen. 4

74 1.3 Suunnittelualue Rakennesuunnitelman alue kattaa Tampereen kaupunkiseudun kuntien Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven yhtenäisen taajama-alueen. Tarkastelualue on sama kuin Rakennesuunnitelmassa 2030 lukuun ottamatta Nokian Siuroa, joka on uudistamistyössä kytketty mukaan kaupunkialueen merkittävänä teollisena työpaikkakeskittymänä lähipalveluineen. Kuva: Kaupunkiseutua koskeva ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 perusratkaisuista ( ). Lähde: Pirkanmaan liitto. Rakennesuunnitelma kokoaa ja viestittää kaupunkiseudun tuoreimmat linjaukset valmisteilla olevaan Pirkanmaan maakuntakaavaan Rakennesuunnitelman valmistelu ja työvaiheet sovitettiin yhteen maakuntakaavan valmistelun kanssa. Rakennesuunnitelman 2030 sekä maakuntakaavan 2040 aineiston ohella uudistetun rakennesuunnitelman tausta-aineistona ovat olleet seudun MAL-aiesopimukset ja asuntopoliittinen ohjelma 2030, Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012, kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys (2012) ja kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030, keskitehokkaan asuinrakentamisen hanke ja keskustabarometri. Työn eri vaiheissa on käyty vuoropuhelua kuntien suunnitelmien ja toimenpiteiden huomioimisesta rakennesuunnitelmassa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi Tampereen raitiotien yleissuunnitelma, kuntien merkittävät ajankohtaiset kaavahankkeet ja AiRRport-konseptityö. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvaa (ALLI) on hyödynnetty kaupunkiseudun tarkastelussa laajemmissa yhteyksissään. Rakennesuunnitelma on ensisijaisesti kaupunkialueen kehittämisen työväline. Siinä ei tarkastella koko seudun aluerakennetta ja kehittämismahdollisuuksia, vaan keskitytään ydinkaupunkialueeseen ja siihen kytkeytyviin seudun isoimpiin keskuksiin. Tämän periaatteen selventämiseksi rakennesuunnitelmakartassa esitetään suunnittelualue. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 550 km 2 ja se kattaa noin 11 prosenttia kaupunkiseudun kuntien kokonaispinta-alasta. Kasvun ohjaaminen ensi sijassa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistäen tukee myös kylien kehittämistä. Kylät tarjoavat kaupunkimaiselle ympäristölle vaihtoehtoisia asumisen ja työnteon paikkoja, ja kylien uudisasukkaat luovat asiakaspohjaa palveluille. Kasvun painottaminen taajaman reunalle uusille asuinalueille todennäköisesti heikentäisi kylien roolia pientalomaisen asumisen paikkoina. Uudet infrastruktuurin laajentumisalueet vaativat myös merkittäviä panostuksia sen sijaan että hyödynnettäisiin olemassa olevia palvelukeskittymiä ydintaajamassa ja kylissä. Elinvoimaratkaisut kylien ja maaseutumaisen alueen kehittämisessä tehdään kuntakohtaisessa suunnittelussa. Näiden alueiden suunnittelussa kunnat hyödyntävät mm. seutuhallituksen hyväksymiä periaatteita asemakaavojen ulkopuolisesta rakentamisesta. 5

75 2. Rakennesuunnitelman tavoitteet kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisesti huomioiden alueiden ominaisuudet, sijainti kaupunkirakenteessa sekä joukkoliikenneverkko ja sen kehittymisedellytykset. Tavoitteet pohjautuvat valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään rakennesuunnitelman 2030 tavoitekokonaisuuteen, joka kuvaa millaista kaupunkiseutua haluamme rakentaa. Seutuhallitus asetti vuonna 2013 uudistettavalle rakennesuunnitelmalle seuraavat tavoitteet tarkempine sisältöineen: 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Varaudumme väestön kasvuun Kaupunkiseudun väestö kasvaa syntyvyyden, muuttoliikkeen ja asukkaiden eliniän kasvun myötä. Alue on vetovoimainen, ja kasvun ennakointi on maankäytön keskeisiä kysymyksiä mm. kuntatalouden kannalta. Väestönkasvu turvaa myös uutta työvoimaa yrityksille ja julkiselle sektorille väestön eläköityessä. Kasvun kautta taloudellinen huoltosuhde pysyy kestävänä. Rakennesuunnitelma mitoitetaan noin hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa hengen väestönkasvua vuoden 2013 alusta ja kokonaisväestöä vuoteen 2040 mennessä. Mitoitus vastaa viime vuosien kasvua ja maakuntakaavan laadinnan väestötavoitetta. Kyseessä on varautuminen, jonka tarkoituksena on varmistaa hallittu ja suunnitelmallinen kasvu. Rakennesuunnitelman uudistamisessa kasvu ohjataan seudun Kuva: Uudistettava rakennesuunnitelma 2030 Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kaupunkiseudun taloudellinen ja toiminnallinen kilpailukyky perustuu eheään yhdyskuntarakenteeseen ja riittävään asukastiheyteen. Eheä yhdyskuntarakenne tarjoaa asukkaille toimivan asuinympäristön tarvittavine palveluineen sekä yrityksille ja kunnille tuottavuutta edistävän toimintaympäristön. Kasvun ohjaaminen kaupunkirakenteen sisälle vähentää investointien tarvetta ja lyhentää etäisyyksiä. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisellä parannetaan maankäytön yhdyskuntataloudellista vaikuttavuutta. Tiivistämällä taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä sekä vahvistamalla joukkoliikennekäytäviä asutuksen, kaupan, palvelujen ja toimistojen alueena lisätään myös energiatehokkuutta sekä vastataan seudullisen ilmastostrategian tavoitteisiin. Toiminnoiltaan sekoittuneessa yhdyskuntarakenteessa arjen sujuvuus lisääntyy ja eri toimintojen saavutettavuus paranee. Liikkumisen ratkaisuissa tulee huomioida ympäristön viihtyisyys ja esteettömyys. 6

76 Koska maankäytön muutokset olemassa olevassa rakenteessa ovat haasteellisia, tulee maapoliittisia keinoja käyttää tehokkaasti eheän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi. Eheyttäminen koskee kaupunkiseudun kaikkia kuntia. Se tulee toteuttaa täydennysrakentamalla nykyisiä alueita niiden ominaispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Kasvu luo paineita asemakaavoitetun alueen liepeille. Lieverakentamisen vaikutuksia vähennetään ohjaamalla rakentamista lievealueilla seudullisten periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Kunnat kehittävät maankäyttöä myös kylissä mahdollisuuksiensa mukaan. Kehitämme keskustoja ja keskuksia Kaupunkiseudun keskusverkko muodostuu profiileiltaan erilaisten kunta-, ala- ja lähikeskusten ympärille. Keskuksia kehitetään palveluverkon ja liikkumisen solmukohtina ja myös monipuolisina asumisen ja työn ympäristöinä. Tärkeimmät keskukset ovat kuntien ja kaupunkien keskustat, jotka kokoavat ihmisiä paitsi asioimaan myös viihtymään. Kaupan merkitys keskustojen elinvoimalle on olennainen, minkä vuoksi kaupalliset palvelut ohjataan keskustoihin, joukkoliikennekäytävien ja alemmantasoisten keskusten ohella. Tilaa vievä kauppa sijoitetaan asioinnin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään myös lisäämällä keskusta-asumisen tarjontaa sekä toimisto- ja liiketilatarjontaa. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Kasvun ohjaaminen nykyiseen rakenteeseen tarjoaa mahdollisuuden asuinympäristöjen monipuolistamiseen. Rakentamispaineista huolimatta uudisrakentaminen tulee tehdä asuinympäristön laatutekijöitä korostaen. Talotyyppien vaihtoehtoja tulee lisätä keskitehokkaalla asuntorakentamisella. Myös seudullisen ja paikallisen viherverkoston huomioiminen parantaa asuinympäristöjä. Suurin osa rakennettavista asunnoista on tulevaisuudessakin omistusasuntoja. Kasvavalla kaupunkiseudulla on kuitenkin tarve lisätä sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa ja sen osuutta erityisesti kehyskunnissa. Tämän kunnat hoitavat yhteisvastuullisesti MAL-aiesopimuksen hengessä, mm. luovuttamalla tontteja ko. tuotannolle. Vuokra-asuntotuotannolle otollisia ympäristöjä ovat erityisesti seudun kaupunkimaiset kunnat. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Rakennesuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Elinkeinojen tarpeita tarkastellaan seudullisesti ja profiloidaan elinkeinoalueet seudulliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa, että varataan työpaikka-alueita riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Myös elinkeinojen kehittymiselle tärkeitä lento- ja raideliikenneyhteyksiä kehitetään. Rakennesuunnitelmalla tuetaan älykkään kaupungin, uusiutuvan teollisuuden ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Toimivan yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi työpaikkoja sijoitetaan myös toiminnoiltaan sekoittuneille alueille. Uudistamme liikkumisen tapoja Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteisratkaisut ovat avainasemassa liikkumistarpeen vähentämisessä. Liikkumiskulttuuria uudistetaan lisäämällä kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn, osuuksia. Näin vaikutetaan henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysähtymiseen. Joukkoliikenteen vetovoimaa lisätään kehittämällä raideliikennettä ja sopimalla raideliikenteen investointien toteuttamisesta. Ratakapasiteetissa huomioidaan lähiliikenteen tarpeet. Pienin investoinnein liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa kehittämällä matkaketjuja ja älyliikennettä. Parannamme palvelujen saavutettavuutta Kaupunkiseudun rakenteen tiivistyessä palveluverkkoa tulee hyödyntää seudullisesti. Niin kuntien raja-alueilla kuin koko seu- 7

77 dun alueella palvelujen avautuessa vähitellen koko väestölle, on palveluverkon seudullinen suunnittelu kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Palveluja sijoitetaan siten, että lähipalvelut julkiset ja kaupalliset ovat hyvin tavoitettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Isommalle väestömäärälle suunnatut palvelut sijoitetaan hyvien kulkuyhteyksien ääreen. Vapaa-ajan ja liikuntapalvelujen käyttö kasvaa, minkä vuoksi myös ne tulee sijoittaa joukkoliikenteen vyöhykkeille. Keskusverkossa olevien alakeskusten kytkeytyminen kestäviin kulkumuotoihin huomioidaan. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta Rakennesuunnitelman tavoitteeksi on asetettu, että kunnat sopivat seudullisesti merkittävien hankkeiden sijainnista, ajoituksesta ja toteutuksesta. Hankkeet sijoittuvat kaupunkiseudun alueelle, ja osa niistä on riippuvainen myös valtion toteutuksesta. Hankkeet ovat läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, kehä 2, seudulliset vesihuoltoratkaisut (erityisesti keskusjätevedenpuhdistamo) sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen. Rakennesuunnitelman 2030 laadinnan yhteydessä kunnat eivät ottaneet yhteistä poliittista kantaa mainittuihin hankkeisiin. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Rakennesuunnitelman sitovuutta lisätään aikatauluttamalla sen toteutus toteuttamisohjelman ja kaavoituksen kautta sekä MAL-aiesopimuksella. MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista tavoitellaan vuoden 2015 jälkeen. Maakunta- ja seutusuunnittelu sovitetaan yhteen, ja kaupunkiseudun tahto viestitään koskien mm. joukkoliikenne- ja palveluverkkoratkaisua, maankäytön ja asumisen mitoitusta sekä työpaikkojen sijoittumista. 8

78 3. Rakennesuunnitelma 2040 Kuva: Rakennesuunnitelma

79 Keskukset 1 Tampere, keskusta 2 Hervanta 3 Kangasala, keskusta 4 Koilliskeskus 5 Lakalaiva-Härmälä- Partola 6 Lempäälä, keskusta 7 Lentola 8 Lielahti 9 Nokia, keskusta 10 Orivesi, keskusta 11 Pirkkala, keskusta 12 Sääksjärvi 13 Tesoma 14 Ylöjärvi, keskusta 15 Hakkari 16 Harjuniitty 17 Kaukajärvi 18 Kulju 19 Lamminrahka 20 Mäkkylä-Teivaala 21 Metsäkylä 22 Siivikkala 23 Siuro 24 Suorama 25 Vesilahti, kirkonkylä 26 Vuores Muut uudet/ merkittävästi kehitettävät asuinalueet tai asuin- ja työpaikkaalueet 27 Hakametsä- Sammonkatu 28 Hallila 29 Hervantajärvi 30 Härmälänranta 31 Järjestelyratapiha 32 Kaukajärvi-Annala 33 Kaukajärvi, pohjoinen 34 Kohmala 35 Lahdesjärvi 36 Lakalaiva 37 Nurmi-Sorila 38 Ojala 39 Orivesi, asema 40 Partola- Naistenmatkantie 41 Pikonlinna 42 Rantaperkiö-Toivio 43 Sammalisto 44 Sankila 45 Santalahti 46 Siltatie 47 Turtola Uudet/merkittävästi kehitettävät työpaikka-alueet 48 Hankkio 49 Kaupin kampus 50 Kolmenkulma 51 Lakalaiva-Lahdesjärvi 52 Lamminrahka, työpaikka-alue 53 Lentoaseman seutu 54 Lentoasemantien alue 55 Linnakallio 56 Linnavuori 57 Marjamäki 58 Oripohja 59 Pitkäniemi 60 Rusko 61 Sääksjärvi, etelä 62 Sääksjärvi, pohjoinen 63 Tarastenjärvi 64 Teivo 65 Uusi-Kuruntie/ Siltatie 66 VT3 oikaisu, Lempäälä ja Pirkkala 67 VT12 etelä, Kangasala Vuoden 2040 jälkeen toteutettavat alueet/ hankkeet 68 Kulju, asuinrakentamisen painopiste 69 Hakkari-Moisio, asuinrakentamisen painopiste 70 Nurmi-Sorila, laajennus 71 Ruutana, asuinrakentamisen painopiste 72 Saarenmaa, asuin- ja työpaikka-alue 73 Siivikkala, asuinrakentamisen painopiste 74 Siltatie, laajennus 75 Saarenmaa, työpaikka-alue 76 2-kehä pohjoinen, työpaikka-alue 10

80 3.1 Kasvuun varautumisen laskelmat Rakennesuunnitelmassa on varauduttu hengen väestönkasvuun vuoteen 2040 mennessä. Kasvu suunnataan seutuhallituksen keväällä 2014 tekemän linjaratkaisun mukaisesti ensin sisäänpäin kaupunkirakennetta tiivistäen ja keskuksia vahvistaen ja vasta toissijaisesti harkitusti rakennetta laajentaen. Kasvulaskelman lähtötilanteena pidetään ajankohtaa , jolloin kaupunkiseudulla asui asukasta. Suunnittelualueella oli tuolloin asukasta, eli noin 90 % kuntien kokonaisväestöstä. Kokonaisuus mitoitetaan noin hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa hengen väestönkasvua ja asukkaan kokonaisväestöä vuoteen 2040 mennessä. Suunnittelussa varaudutaan väestönkasvun lisäksi asumisväljyyden kasvuun sekä asuntokannan poistumaan. Siksi rakennesuunnitelmatyössä varaudutaan todellista väestönkasvua suurempaan, ns. laskennalliseen, kasvuun. Asumisväljyyskehitys aiheuttaa keskimäärin noin 1,3 milj. h-m 2 :n pinta-alatarpeen. Väestönkasvun aiheuttama rakentamistarve on noin 4,6 milj. h-m 2, kun oletetaan, että 95 % väestönkasvusta sijoittuu suunnittelualueelle. Yhteensä rakentamistarve on siten lähes 6 milj. h-m 2. Asuntokannan poistumaksi on arvioitu vuosittain noin 0,34 %, eli vuositasolla lähes h-m 2 :n poistumaa. Rakennesuunnitelman tavoitevuoteen mennessä poistuma on noin 1,3 milj. h-m 2. Suunnittelualueen rakentamistarve on kaikki tarvetekijät huomioiden noin 7,2 milj. h-m 2. Toteuttamisohjelmassa on huomioitu laskennallinen kasvu aluekohtaisesti. Asuntokunnan keskikoko ja asumisväljyys on tasapainotettu alueiden yhdyskuntarakenteellisten laatuominaisuuksien mukaan. Asumisväljyys vaihtelee tiiviin keskustarakenteen 36 huoneistoneliömetristä väljän pientaloalueen 45 huoneistoneliömetriin. Suunnittelualueen rakentamistarve vastaa laskennallisesti noin henkilöä. Kartalle sijoitetuissa uusien asukkaiden määrissä on laskennallisen tarpeen lisäksi muuta toteutusvaraa kaikkiaan asukkaan verran. Suurin osa toteutusvarasta tulee Tampereen keskustan eteläpuolisen järjestelyratapihan osoittamisesta asukkaan alueena, jonne sijoittuu myös huomattavasti toimistotyyppisiä työpaikkoja. Alueen toteuttaminen edellyttää uuden järjestelyratapihan valmistumista tarkastelujaksolla. Muu toteutusvara sijoittuu sekä olemassa oleviin keskuksiin että uusille alueille. Toteutusvara antaa mahdollisuuden siihen, että yhdyskunta- ja palvelurakennetta voidaan kehittää kestävästi siinäkin tilanteessa, että kasvu osoittautuu odotettua voimakkaammaksi. Toisaalta, kokonaisuuden toteuttamisessa tulee painottaa yhdyskuntarakennetta tiivistäviä ja nykyrakennetta hyödyntäviä kohteita. Mikäli kasvu osoittautuu odotettua pienemmäksi, pystytään hyvällä vaiheistuksella saamaan tiivistyvän kaupunkirakenteen hyödyt ja minimoimaan laajentuvan rakenteen kustannukset. Seuraavassa taulukossa esitetyt asukasmäärät vastaavat kokonaisrakentamistarvetta, josta noin 36 % aiheutuu nykyisen väestön ennustetusta asumisen väljyyskasvusta ja asuntokannan poistumasta ja 64 % uusien asukkaiden asuttamisesta. Taulukossa kuvataan rakennesuunnitelmaehdotuksen väestömitoitus alueittain ja suhteessa liikennejärjestelmäratkaisuun. Alueet rajataan niihin, joihin kohdistuu vähintään asukkaan lisäys vuoteen 2040 mennessä sekä vuoden 2040 jälkeen toteutettaviin merkittäviin (asemanseutu- tai lähipalvelu) keskittymiin. Merkittävin osa väestönkasvusta sijoittuu alueille, jotka kytkeytyvät raitiotiehen. Lähijunan vaikutus näkyy vahvistuvina keskuksina. Mitoituksen ohella raideliikenteen kokonaisuus näkyy alueiden toteutuksen vaiheistuksessa ja asuntotuotannon määrissä: asuntotuotanto tehostuu merkittävästi raidejärjestelmän kehittymisen myötä. Nämä seikat on esitetty tarkemmin toteutusohjelmaa koskevassa luvussa. 11

81 Taulukko: Alueittainen varautuminen väestönkasvuun rakennesuunnitelmassa Kartalla esitetyt vuoden 2040 jälkeen toteutettavat alueet näkyvät toteutusohjelmassa. Alue Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Raitiotiehen tukeutuvat alueet Hakametsä- Sammonkatu Tampere Hallila Tampere Hervanta Tampere Hervantajärvi Tampere Härmälänranta Tampere Järjestelyratapiha Tampere Koilliskeskus Tampere Lielahti Tampere Mäkkylä- Teivaala Ylöjärvi Partola- Naistenmatkantie Pirkkala Pirkkala, keskusta Pirkkala Santalahti Tampere Tampere, keskusta Tampere Turtola Tampere Ylöjärvi, keskusta (ml. Soppeenmäki- Elovainio) Ylöjärvi Yhteensä Lähijunaan tukeutuvat alueet Harjuniitty Nokia Lakalaiva Tampere Lempäälä, keskusta Lempäälä Nokia, keskusta Nokia Orivesi, keskusta Orivesi Orivesi as. Orivesi Sääksjärvi Lempäälä Tesoma Tampere Yhteensä Alue Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet Kangasala, keskusta Kangasala Kaukajärvi pohjoinen Tampere Lentola, ml. Vatiala Kangasala Suorama Kangasala Yhteensä Muut alueet Kaukajärvi- Annala Tampere 400 Kangasala Kohmala Nokia Lahdesjärvi Tampere Lamminrahka Kangasala Metsäkylä Ylöjärvi Nurmi- Sorila Tampere Ojala Tampere Pikonlinna Kangasala Rantaperkiö- Toivio Pirkkala Tampere Sammalisto Nokia Sankila Pirkkala Siltatie Ylöjärvi Vesilahti, kirkonkylä Vesilahti Vuores Tampere Lempäälä Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ * Laskennallinen väestönkasvu, johon tulee asuntotuotannossa varautua. Muodostuu varsinaisesta väestönkasvusta, asuntokannan poistumasta ja 12

82 Kasvun kustannukset riippuvat paljon siitä, missä määrin ja vaiheessa rakennetaan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tai uusille alueille. Investointikustannukset ovat merkittävästi pienemmät alueilla, joilla hyödynnetään lähellä tai paikan päällä olevaa kunnallistekniikkaa ja palveluverkkoa. Väestön kasvun liittyy keskeisesti myös infrastruktuurin kapasiteetti. Maakunnallisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan vedenhankintaa ja jäteveden puhdistamista vuoteen Keskuspuhdistamon valmistelu jatkuu Tampereen Sulkavuoren sijaintivaihtoehdon pohjalta seudullisen yhtiön muodostamisella. Muuten vesihuollon kehittämistarpeet painottuvat erityisesti Tampereen kehyskuntien alueille. Kuva: Asuinalueiden kehityksestä Tampereen kaupungille koituvat kustannukset alueelle muuttavaa asukasta kohti. Lähteet: Tampereen kaupunki/eco2, VTT. Kuvat: Pohjavesialueiden merkitys vedenhankinnalle ja niiden nykytila. Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus ( ). VTT ja Tampereen kaupunki ovat yhdessä vertailleet kaupungin eräiden alueiden investointikustannuksia. Vertailun tulokset osoittavat, että täydennysrakentamisen investointikustannukset ovat kunnalle uudisrakentamista huomattavasti pienemmät. Täydennysrakentaminen on kannattavaa myös taloyhtiöille, jotka voivat käyttää täydennysrakentamisesta saatavia tuloja omien hankkeidensa rahoitukseen. 13

83 3.2 Vahvat ja monipuoliset keskukset Palveluverkon seudullinen tarkastelu Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan kaupunkiseutuja tulee kehittää tasapainoisina kokonaisuuksina olemassa oleviin keskuksiin tukeutuen. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita tulee kehittää monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Tasapainoinen seudullinen kokonaisuus vaatii palveluverkon seudullista tarkastelua yhdessä maankäytön, asumisen ja liikenteen kanssa. Palveluverkko tarkastelua on Tampereen kaupunkiseudulla vauhdittanut kuntien ja valtion MAL-aiesopimus , jonka mukaan kuntien tulee laatia seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle. Periaatteet ovat rakennesuunnitelman liitteessä 2. Rakennesuunnitelmassa palveluverkkoa tarkastellaan strategisesti liikkumisen tarpeet ja palveluiden taloudelliset järjestämismahdollisuudet huomioiden. Varsinainen verkon ohjaus jää edelleen kuntien vastuulle. Toteutusohjelmassa luvussa 5 esitetään karkeita laskennallisia arvioita palveluverkon lisäyspaineelle väestönkasvun ja asuntorakentamisen kautta. Palveluverkon ennakointi kasvupaineisilla alueilla on erityisen tärkeää kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä sivistyspalveluissa, joissa väestön kasvu näkyy nopeimmin. Myös lainsäädäntö lisää sivistyspalveluverkon paineita, ja esim. varhaiskasvatuksen ikäluokkakattavuutta on laskelmissa nostettu. Varhaiskasvatuksen osalta palveluverkon lisäkapasiteetti perustuu kuntien nykyisiin väestöosuuksiin ja ikäluokkaosuuksiin, joiden on arvioitu pysyvän ennallaan. Arviot sisältävät vallitsevaan taloustilanteeseen ja lainsäädäntöön sisältyviä epävarmuustekijöitä, mikä korostaa seudullisen palveluverkkosuunnittelun strategista luonnetta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta palvelut sijoitetaan pääsääntöisesti alue- ja monipalvelukeskuksiin. Koska kuntalaiset voivat vapaasti valita esimerkiksi terveysasemansa, eivät palvelut ole asuinaluesidonnaisia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on otettava huomioon hyvinvointiteknologinen kehitys, joka uudistaa palvelutuotantoa ja ihmisten omia mahdollisuuksia hoitaa terveyttään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko kehittyy jatkossa kaksisuuntaisesti: kuntalaisten omaehtoisiin ja keveisiin asiakaskohtaamisiin liittyviin palveluihin sekä erikoistuneeseen ja keskittyneeseen sairaanhoidon palveluihin. Ennakoitavissa on merkittävä murros nykyisten perusterveydenhuollon palveluissa. Erikoissairaanhoito Lastensuojelu Sosiaalipäivystys Lastensuojelu Edunvalvonta Neuvolat Perussosiaalityö Ammattimaiset kulttuuri- ja urheilulaitokset Kouluterveydenhuolto ja kouluhammashuolto Sairaala- tai muu erityisen vaativa opetus Keskitetyt tai seudulliset palvelut Aluekeskusten palvelut Lähipalvelut Arkiliikuntapaikat Koti Kotiin annettavat palvelut, sähköiset palvelut Kirjastot Kansainväliset koulut, varhaiskasvatus ja muu erityiskoulutus Lukiot (Tre) Esi- ja perusopetus 1-6 Yleislukiot (kehyskunnat) Varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö Kuva: Tampereen kaupunkiseudun Palveluvisio Erityislukiot/muu erikoistunut toisen asteen koulutus Uima- jää ja liikuntahallit Perusopetuksen 7-10 luokat Malli: Lehtola 2008 Rakennesuunnitelmassa kuntien yhteistä palvelunäkemystä kuvataan ryhmittelemällä palvelut niiden luonteen, etäisyyden ja käyttötiheyden pohjalta. Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon kannalta on taloudellisesti tarkoituksenmukaista keskittää palveluita hyvin saavutettaviin eritasoisiin keskuksiin. Palvelut viihtyvät vierekkäin, ja julkisten ja yksityisten palvelujen sijoittuminen tulisi tukea toisiaan. Samalla helpotetaan kuntalaisten kerta-asiointia. 14

84 3.2.2 Keskukset rakennesuunnitelmaehdotuksessa Taulukko: Tampereen kaupunkiseudun keskusverkko SEUTUKESKUS Tampere Rakennesuunnitelman 2040 palveluverkko muodostuu Tampereen seutukeskuksesta sekä alue- ja lähipalvelukeskuksista. Seutu- ja aluekeskukset ovat monipuolisten toimintojen alueita, joissa on tai joissa pyritään kaupunkimaisen sekoittuneeseen rakenteeseen (asuminen, keskustatyöpaikat, palvelut, vapaa-aika) ja jalankulkukaupungin luomiseen. Ne muodostavat yhdessä lähipalvelukeskusten kanssa verkostokaupungin liikenteen solmukohtineen ja keskusten välisine yhteyksineen. Tampereen seutukeskus Tampereen seutukeskukseen sijoittuu sekä lähikeskus- ja aluekeskustason palveluja että merkittävä osa seudullisesti keskitetyistä palveluista. Näitä ovat erityisosaamista edellyttävät palvelut, jotka vaativat aluekeskustasoa laajemman asukaspohjan, esimerkiksi koko seudun tai maakunnan väestöpohjan. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sairaalat ja erikoissairaanhoidon palvelut, ammattimaiset kulttuuri- ja urheilulaitokset, erityislukiot sekä muu erikoistunut toisen asteen koulutus. Aluekeskukset Hervanta Härmälä-Partola-Lakalaiva Kangasala Koilliskeskus Lempäälä Lentola Lielahti Nokia Orivesi Pirkkala Sääksjärvi Tesoma Ylöjärvi Aluekeskukset Lähipalvelukeskukset Hakkari-Moisio Harjuniitty Kaukajärvi Kulju Metsäkylä Mäkkylä-Teivaala Ojala-Lamminrahka Siivikkala Siuro Suorama Vesilahden kirkonkylä Vuores Aluekeskukset ovat kaupallisten ja julkisten palvelujen palveluytimiä, jotka sisältävät aina myös huomattavasti lähipalveluja. Kunnallisten palvelujen osalta palvelutaso vastaa kuntakeskus- tai ns. monipalvelukeskustasoa. Tämän tason palveluille on luonteenomaista, että pääosa väestöstä ei käytä palvelua päivittäin, tai että palvelu vaatii laajaa väestöpohjaa. Aluekeskuksia voivat olla myös pienemmät keskukset, jotka sijaitsevat kaupunkiseudun ydinrakenteen ulkopuolella, ja joiden palveluvarustusta ja omavaraisuutta on siksi tarpeen ylläpitää tai kasvattaa. Tavoitteena on, että aluekeskuksista muotoutuu kaupunkimaisia, maankäytöllisesti ja toiminnallisesti monipuolisia ympäristöjä. Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja palvelutyöpaikkojen ohella aluekeskuksissa on merkittävästi monimuotoista asumista sekä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalveluja (esim. kirjastot, uima-, jää-, liikuntahallit). Usein erityyppiset julkiset palvelut keskittyvät saman katon alle ja lähelle kaupallisia palveluita. Laajan palvelutarjonnan ja väestönpohjan johdosta aluekeskusten tulee olla hyvin saavutettavissa jouk- 15

85 koliikenteellä. Aluekeskuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiin, turvallisiin ja toimiviin lähireitteihin ja keskustajärjestelyihin. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa aluekeskuksia ovat Hervanta, Härmälä-Partola-Lakalaiva -kokonaisuus, Kangasala, Koilliskeskus, Lempäälä, Lentola, Lielahti, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sääksjärvi, Tesoma ja Ylöjärvi. Ne muodostavat seudullisesti tasapainoisen kokonaisuuden. Erityisesti Härmälä-Partolan ja Lakalaivan kokonaisuutta tulee kehittää niin, että sen monipuoliset toiminnalliset roolit tukevat toisiaan. Samoin seudun itäisen osan keskusverkkoa tulee kehittää Koilliskeskuksen, Lentolan ja Kangasalan keskustan sekä lähipalvelukeskusten muodostamana ryhmänä. Härmälä-Partola-Lakalaiva on uusi avaus keskusverkossa. Sillä on hyvät edellytykset kehittyä vahvaksi keskittymäksi. Alueella on merkittäviä kaupallisia kohteita (Partola, Lakalaiva) ja sen julkisia palveluita kehitetään asuntorakentamisen ja väestönkasvun myötä. Kokonaisuuteen voidaan lisäksi kytkeä messukeskuksen ja sen lähiympäristön maankäytön kehittäminen sekä työpaikka- että asuntoalueena. Härmälä-Partola on muodoltaan nauhamainen kaupunkimaisen kasvun alue ja jo nykyisin kattavien joukkoliikenneyhteyksien piirissä sekä kevyen liikenteen solmukohta. Raitiotien rakentuminen tukee keskuksen kehittymistä ja kytkeytymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Lakalaivan kehittäminen aluekeskukseksi luo mahdollisuuden kehittää uudella tavalla Tampereen eteläisen osan julkisia palveluita ja palveluverkkoa. Lakalaivalla on keskeinen sijainti merkittävien liikenneväylien risteämiskohdassa, mikä on mahdollista hyödyntää mm. ottamalla käyttöön lähi- ja kaukojunaliikenteen asema. Toisaalta sijainti valtateiden, radan ja tilaa vaativan kaupan ja työpaikka-alueiden keskiössä tuo haasteensa kehittää alueesta kaupunkimainen ja viihtyisä. Lisäksi Pirkkalan ja Lahdesjärven välistä aluetta halutaan kehittää valtateihin 3 ja 9 tukeutuvana, valtakunnallisestikin merkittävänä logistisena työpaikkavyöhykkeenä. Lakalaivan asuntoalueet tukeutuvat aseman ympäristöön ja Peltolammin alueelle, jonka viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä kytkeytymistä kaupunkirakenteeseen voidaan aluekeskuksen kehittämisen yhteydessä merkittävästi parantaa. Toimivan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä Härmälän-Partolan-Lakalaivan kokonaisuudelle tarvitaan monipuolista yhteissuunnittelua, jotta keskukset löytävät toisiaan täydentävät roolit ja kokonaisuudesta muodostuu toimiva, kaupunkimainen ja viihtyisä. Rakennesuunnitelmassa 2030 Kangasalan Lentola määriteltiin tilaa vaativan kaupan ja toimitilojen alueeksi ilman merkittävää väestönkasvua. Uuden Lentolan aluekeskuksen synnyttäminen muuttaa merkittävästi Kangasalan nauhataajaman yhdyskuntarakennetta ja palvelujen sijoittumista. Nykyisellään pientalovaltaisena asuinalueena sekä pienteollisuuden ja kaupan suuryksikköjen paikkana tunnistettava alue muuttuu kaupunkimaiseksi keskittymäksi. Muiden aluekeskusten tapaan tiivistyvä rakenne tarjoaa hyvät edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle, myös Vatialaa täydentäen. Lähijunaliikenteen käynnistäminen asettaa vaatimuksia Nokian ja Lempäälän suuntien aluekeskusten kehittämiselle. Taloudellisesti perusteltu tiheävuorovälinen lähijunaliikenne edellyttää tiivistä maankäyttöä ja asukkaan väestöpohjaa asemien lähivaikutusalueelle (3 km asemasta). Käyttäjäpotentiaalin merkittävä kasvattaminen on haasteena etenkin Sääksjärven ja Lempäälän aluekeskuksissa. Lähijunaliikenteen käynnistäminen ja vuorojen lisääminen edellyttävät merkittävää muutosta näiden aluekeskusten lähialueen maankäytössä ja kasvun suuntaamisessa. Vesilahden kirkonkylä on lähipalvelukeskus, jolloin Vesilahtea lähin aluekeskus on Lempäälän keskusta. Muiden kuntien osalta kuntakeskustoilla on tärkeä aluekeskusrooli. Niiden tulee olla helposti saavutettavissa joukkoliikenteellä, pyöräillen ja kävellen. Aluekeskukset on kytketty raideliikenteen verkkoon (Kangasalan keskusta vuoden 2040 jälkeen). Merkittävin kasvu ja maankäytön kehittämisen tarve kohdistuu Lielahteen, Koilliskeskukseen ja Lempäälän keskustaan. Nokiaa ja Hervantaa kehitetään edelleen tiiviinä keskuksina. Oriveden keskustan rooli seudun ydinrakenteesta erillisenä palvelukeskittymänä on tärkeä. Ylöjärven keskusta profiloituu monipuolisena raitiotiehen kytkeytyvänä keskuksena. 16

86 Lähipalvelukeskukset Lähipalvelukeskukset ovat asuinalueiden päivittäisiä tai usein käytettäviä palveluja tarjoavat keskukset. Niiden palvelutarjontaa ovat esimerkiksi päiväkodit, alakoulut sekä lähiliikuntapaikat, joiden turvallinen ja hyvä saavutettavuus korostuu. Kaupallisista palveluista lähipalvelukeskuksessa on yleensä ainakin lähikauppa. Erikoistavarakaupassa tukeudutaan alue- ja seutukeskuksiin. 3.3 Asuntotuotanto ja laadukkaat asuinympäristöt Asumisen painopistealueet Rakennesuunnitelmaehdotuksessa lähipalvelukeskuksia ovat Hakkari-Moisio, Harjuniitty, Kaukajärvi, Kulju, Metsäkylä, Mäkkylä-Teivaala, Ojala-Lamminrahka, Siivikkala, Siuro, Suorama, Vesilahden kirkonkylä ja Vuores. Hakkari-Moisio ja Kulju ovat Lempäälän suunnassa potentiaalisia tulevia lähijunaliikenteen asemanseutuja, joiden maankäyttöön varaudutaan vuoden 2040 jälkeen. Niitä kehitetään kuitenkin olemassa olevina lähipalvelukeskuksina. Kuljun seisake otetaan käyttöön jo ennen vuotta Harjuniitty on keskustan ohella kaupungin maankäytön kehittämisen painopistealueita Nokialla. Rakennesuunnitelmaehdotuksen mukaan Harjuniitty on lähijunaliikenteen piirissä ennen vuotta 2040, mikä asettaa vaatimuksia alueen väestönkasvulle. Siuro on Nokian keskustaajamasta erillinen lähipalvelukeskus. Kaukajärvi palvelee seudun kaakkoissuunnan kasvua tukevana lähipalvelukeskuksena. Kangasalan suunnassa yhdyskuntarakenne on nauhamainen ja sekoittunut ja tukee Suoraman olemassa olevia lähipalveluja kuntakeskuksen ja Lentolan aluekeskuksen välissä. Ylöjärvellä lähipalvelukeskuksina ylläpidetään nykyisiä Metsäkylää ja Siivikkalaa ja uutena kehitetään Mäkkylä-Teivaalaa. Tarkastelujaksolla merkittävin väestönkasvu ja palveluverkon laajentamistarve kohdistuu Vuoreksen ja Ojala-Lamminrahkan lähipalvelukeskuksiin. Lähiympäristön viihtyisyyttä kehitetään eheyttämällä rakennetta sekä parantamalla rakennetun ympäristön laatua. Viihtyisyyttä lisätään myös osoittamalla asuinalueille uusia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Näin lisätään alueiden elävyyttä ja turvallisuutta, arkiympäristön laatua sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimivuutta päivittäisessä liikkumisessa. Väljälle omakotirakentamiselle lisätään houkuttelevia vaihtoehtoja esimerkiksi keskitehokkaalla asuntotuotannolla. Autottomalle elintavalle luodaan nykyistä parempia edellytyksiä. Pääperiaatteena kasvun sijoittamisessa on rakenteen tiivistäminen ja täydentäminen. Tämä tarkoittaa valintoja alueiden käyttöönoton järjestyksestä. Rakenteen täydentyessä on tärkeää varmistaa vihervyöhykkeiden ja -yhteyksien riittävyys ja laadukkuus niin, että kasvavat keskukset ovat yhteydessä viherverkostoon. Rakennesuunnitelmaehdotuksen vihervyöhykkeet perustuvat rakennesuunnitelmassa 2030 esitettyyn, edelleen ajantasaiseen, ratkaisuun. 17

87 Asumista keskuksissa, asemanseuduilla ja raideliikenteen päätepisteillä vahvistetaan ja näin luodaan edellytyksiä jalankulku- ja joukkoliikennekaupungille. Kattava ja tehokas joukkoliikenneratkaisu sekä hyvä palvelujen saavutettavuus takaavat kuntalaisille elinympäristön tasa-arvoisuuden. Monipuoliset aluekeskukset luovat hyvät edellytykset kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle. Asumista vahvistetaan myös bussiliikenteen seudullisia laatukäytävien läheisyydessä ja raitiotieliikenteen linjojen varsilla. Tämä tarkoittaa nykyrakenteen sisässä olevien väli- ja kesantoalueiden käyttöönottoa. Maankäytön kehittäminen joukkoliikenteen laatukäytävillä sekoittuneena ja tehokkaana luo edellytykset myös raitiotien vaiheittaiseen käyttöönottoon. Tampereen ydinkaupunkialueella on merkittävä asuntorakentamisen kasvupotentiaali ( ). Ydinkaupunkialueen eteläpuolelle on varaus järjestelyratapihan uudelle, sekoittuneelle, maankäytölle ( ). Muita kasvun painopistealueita ovat alueet, joilla varaudutaan raitiotien ensimmäiseen toteutusvaiheeseen välillä Hervanta-keskusta- Lielahti -Lentävänniemi. Lielahden alueelle on rakentumassa kokonainen uusi kaupunginosa, jonka rakentamismahdollisuudet yhdessä Niemenrannan-Lentävänniemen alueen kanssa ovat yli asukkaalle. Täydennysrakentamispotentiaalia raitiotien varressa on lisäksi Hervannan-Turtolan-Hallilan-Hakametsän sekä Santalahden alueilla. Koilliskeskuksen ja Teiskontien varren rakentaminen ( ) kytkeytyy raitiotien linjaan keskusta -TAYS-Koilliskeskus. Myös Ylöjärven keskustan täydennysrakentamisella ( ) pyritään luomaan käyttäjäpotentiaalia raitiotien jatkeelle Lielahti-Ylöjärvi. Mäkkylä-Teivaalan alue luo mahdollisuuden toteuttaa uusi kaupunginosa lähipalveluineen raitiotien varrelle. Alueen sijainti Tampereen ja Ylöjärven keskusten välillä tukee luontevasti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitetta ja perustelee raitiotien johtamista Ylöjärven keskustaan. Mäkkylä-Teivaalan alueen väestöpohjassa tavoitellaan vähintään 4 000:a asukasta. Toinen uusi alue on Siltatien asuinalue, joka on noin 3000 asukkaan alue vuonna Metsäkylän nykyisen asukkaan pientaloalueen laajentaminen antaa mahdollisuuden rakentaa urbaania pientaloaluetta lähipalveluineen suunnittelualueen luoteisosassa. Siivikkalan asukkaan pientalovaltaisen asuntoalueen kasvattaminen merkittävästi on tällä aikajaksolla taloudellisesti ja joukkoliikenteen kehittämisen kannalta epärealistista. Nokian suunnan kehittäminen tukeutuu lähijunaliikenteen käynnistämiseen. Rakentamisen painopistealueet ovat tulevilla lähijunaliikenteen asemanseuduilla: Tesomalla, Nokian keskustassa ja Harjuniityssä. Mainituilla asemanseuduilla on jo nykyisin hyvä väestöpohja: Tesomalla noin , Nokialla ja Harjuniityssä asukasta. Asukaspohja on laskettu noin 2 km:n säteellä keskuksesta, jolloin vaikutusalueet Harjuniityssä ja Nokialla pysyvät vielä lähes erillisinä ja Tesoman vaikutusalue jää Paasikiventien eteläpuolelle. 3 km:n säteellä Tesomalla asuu nykytilanteessa ja Nokialla asukasta. Rakennesuunnitelmassa osoitetut kasvuluvut vahvistavat kutakin asemanseutua edelleen nykyisestä asukkaan verran. Pirkkalan suunnassa varaudutaan raitiotiehen välillä Tampereen keskusta-pirkkala. Asuinrakentamisen painopiste on Pirkkalan ja Härmälä-Partolan (Naistenmatkantie, Härmälänranta, Toivio) aluekeskuksissa tai niihin tukeutuvilla lähialueilla. Härmälä-Partolaa kehitetään kaupunkimaisena rakenteena ja aluekeskusparina Lakalaivan kanssa. Sankilan alueella on hyvät edellytykset ns. keskitehokkaaksi asuinalueeksi, tukeutuen alueelle laajennettavaan joukkoliikenteeseen ja Pirkkalan keskustan palveluihin. Etelän suunnan ja Helsinki Hämeenlinna Tampere -kasvukäytävän kehittäminen tukeutuu asutuksen osalta lähijunaliikenteen käynnistämiseen. Lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää asemanseutujen väestöpohjan merkittävää kasvattamista etenkin Lempäälässä ja Sääksjärvellä. Lempäälään ( ) ja Sääksjärvelle ( ) esitetyt kasvuluvut nostavat aluekeskukseen tukeutuvan asutuksen määrän 3 km:n säteellä asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Merkittävä volyymin nosto näillä asemanseuduilla on olennaista lähijunaliikenteen toteuttamiselle kaiken kaikkiaan: Nokian suunnan lähijunaliikenne ei käynnisty ilman eteläisen suunnan kytkeytymistä samaan kokonaisuuteen. Etelän suunnassa on myös osoitettu Lakalaivan asema ja aluekeskuskokonaisuus Härmälä-Partola-Lakalaiva toteutettaviksi vuoteen 2040 mennessä. Lakalaivan asemanseudulla (3 km säteellä) on väestöä noin Rantaperkiön-Toivion ja Lakalaivan kasvu 18

88 sekä Peltolammin täydennysrakentaminen lisäävät asemanseudun väestöpotentiaalin noin asukkaaseen. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy osittain järjestelyratapihan asuin- ja työpaikkakehittäminen. Rantaperkiön asema on toteutettavissa järjestelyratapihan uuden maankäytön myötä palvelemaan asumista ja työssäkäyntiä. Kuljun ja Hakkari-Moision asemat toteutetaan lähijunaliikenteen käyttöönoton toisessa vaiheessa vuoden 2040 jälkeen. Myös kyseisten alueiden merkittävä asunto- ym. rakentaminen ajoittuu pääosin tarkastelujakson jälkeiseen aikaan. Kangasalan suunnassa kasvu ohjataan Kangasalan keskustaan ja joukkoliikenteen laatukäytävän varteen sekoittuneena ja nykyrakennetta täydentäen. Täydentyvä asutus tukee olemassa olevia palveluita. Taajamaa täydentävän rakentamisen lisäksi Tampereen ja Kangasalan yhteisprojekti Ojala-Lamminrahka tarjoaa uudisrakentamismahdollisuuksia suunnittelualueen itäosassa. Kaukajärven-Annalan uusi asutus tukeutuu Kaukajärven lähipalveluihin. Vuoden 2040 jälkeen on ajankohtaista laajentua tarpeen vaatiessa Saarenmaan alueelle asuin- ja työpaikkarakentamisella. Oriveden suunnalla käynnistyy Nurmi-Sorilan toteutus (4 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä). Muilta osin Oriveden suunnan kehittäminen tukeutuu taajamajunaliikenteeseen ja sen asemanseutuihin. Orivedellä keskusta ja Oriveden asema kehittyvät taajamajunaliikenteen yhdyskuntina sekä Oriveden asema myös kaukojunaliikenteen pysähdyspaikkana. Vuoden 2040 jälkeen täydennysrakentamista esitetään Ruutanan aseman yhteyteen. Ruutanassa ja Vatialassa on otettavissa taajamajunaseisakkeet käyttöön palvelemaan nykyväestön tarpeita ja tukemaan täydennysrakentamista (Vatialassa ennen vuotta 2040, Ruutanassa vuoden 2040 jälkeen). Tampereen seutukeskuksen sekä alueellisten keskusten muodostama kokonaisuus. Erityisen merkille pantava on Lielahden uusi rooli kaupunkirakenteessa. Lisäksi Tampereen keskustan eteläpuolella on vahva kasvun vyöhyke Asuntotuotantotavoitteet Kaupunkiseudun asuntotuotantotarve on noin uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Noin puolet asunnoista sijoittuu raitiotiehen tukeutuville alueille, neljännes lähijunaan ja runkobussiin tukeutuville alueille ja neljännes muille alueille. Asuntotuotantotarpeet esitetään rakennesuunnitelmassa yhdyskuntarakenteellisten ominaisuuksien kautta. Vahvistuvat keskukset ja laadukas joukkoliikenne ovat keskeisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat asuntotuotannon jakautumiseen kaupunkiseudun eri puolille ja eri aikajaksoille. Taulukko: Asuntotuotanto kaupunkiseudun eri yhdyskuntarakenteissa Uusia asuntoja yhteensä (kpl/toteutuskausi) Raitiotiehen tukeutuvat alueet Lähijunaan tukeutuvat alueet Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet Muut alueet Yhteensä Yht Osuus (%) % % % % % Asumisen painopistealueet eroavat vuonna 2010 valmistuneessa rakennesuunnitelmassa 2030 esitetyistä painopisteistä. Tuolloin merkittävin asuinrakentamisen kasvusuunta oli idässä ja koillisessa Tampereen keskustasta Hankkion, Lamminrahkan ja Ojalan kautta Nurmi-Sorilaan. Rakennesuunnitelman 2040 ehdotuksessa korostuu selvemmin nykyrakenteen hyödyntäminen ja 19

89 Monipuolisista rakentamismahdollisuuksista kertoo se, että raitiotierakenteessa olevilla alueilla korttelitehokkuus vaihtelee luokkien 1 4 välillä ja junarakenteessa luokkien 2 4 välillä. Seudulliseen runkobussiin tukeutuvat alueet ovat tehokkuudeltaan luokassa 3 ja muut alueet luokissa 3 5. Vuotuinen asuntotuotanto on noin asuntoa, ja se jakautuu melko tasaisesti eri vuosikymmenille. Suurin vuotuinen tuotanto, n asuntoa, toteutuu Tuotantotavoite on linjassa asuntopoliittisen ohjelman (2010) vuositavoitteen, asunnon kanssa. Kuva: Esimerkki raitiotien varren asuntotuotantomahdollisuuksista. Lähde: Tampereen kaupunki Rakennesuunnitelma tarjoaa eri tehokkuuksin rakennettavia alueita. Alla olevassa taulukossa esitetään alueiden uudistuotannon korttelitehokkuus. Tyypittelyn mukaan keskitehokas rakentaminen on yleisin korttelitehokkuustyyppi. Se soveltuu hyvin täydennysrakentamiseen ja joukkoliikenteen varrella olevien uusien alueiden toteuttamiseen. Keskitehokkaalla rakentamisella monipuolistetaan talotyyppejä ja kortteleita. Taulukko: Asuntotuotanto eri korttelitehokkuuksissa , , ja yhteensä jaksolla Asuntoja yhteensä (kpl/toteutuskausi) Yht Osuus (%) tiivis % Kunnittain tarkasteltuna Tampereen osuus kaupunkiseudun asuntotuotannosta vuoteen 2040 on noin 57 prosenttia (asuntopoliittisessa ohjelmassa %), Lempäälän 11 (6), Kangasalan 10 (10), Pirkkalan ja Ylöjärven 7 (5 ja 9) ja Nokian 6 (8) prosenttia. Oriveden ja Vesilahden osuus on molemmilla yksi prosentti (2 ja 2). Kunnittaiset tuotantoluvut esitetään tarkemmin luvussa 5. Taulukko: Kuntien vuotuinen asuntotuotanto , , ja keskiarvo jaksolla Kuntien vuotuinen asuntotuotanto (kpl asuntoja/vuosi) KA Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutu yht tiivis 2 keskitehokas 3 keskitehokas 4 väljä % % % % Edellytykset riittävälle kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiselle hyville paikoille on tärkeä turvata. Kohtuuhintainen vuokra-asuminen on tärkeä osa elinkeinopolitiikan ja asuntopolitiikan kokonaisuutta. Se lisää myös opiskelijoiden mahdollisuuk- 20

90 sia hakeutua kaupunkiseudulle. Rakennesuunnitelman mukainen yhdyskuntarakenne luo mahdollisuuksia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiselle palveluiltaan ja liikkumismahdollisuuksiltaan monipuolisille alueille. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuutta kokonaistuotannosta tulee maltillisesti nostaa. Keskusten vahvistamisen sekä raitiotien ja lähijunan tulon ennakoinnin myötä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus kokonaistuotannosta kasvaa erityisesti kehyskunnissa. Tämä lisää asuntopoliittista yhteisvastuullisuutta kuntien välillä ja huomioi yhdyskuntarakenteelliset tekijät ja elinkeinoelämän tarpeet. Vuokra-asuntojen rakentaminen ajoitetaan yhteen alueen muun toteutuksen kanssa. Huomattava osa kohtuuhintaisesta tuotannosta nojaa ARA-rahoitukseen, jonka tulee säädöksineen tukea kaupunkiseudun tarpeita nykytilannetta paremmin. Tampereella kehitetään seutukeskuksen ohella vahvalla otteella viittä aluekeskusta hyvine joukkoliikenneyhteyksineen. Ne tarjoavat hyviä asumisen paikkoja esimerkiksi opiskelijoille, nuorille perheille ja palvelutyössä tai työnhakijana oleville kotitalouksille. Tampereen osalta on perusteltua pitää tavoite kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuudesta kokonaistuotannosta nykyisellä 30 prosentin tasolla. Vuosien aikana Tampereen asuntotuotannosta oli 27 prosenttia kohtuuhintaisia asuntoja, niin sanotulla ARA:n välimallilla rakennetut asunnot huomioiden 36 prosenttia. Nokian tavoitetaso kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuudesta on tällä hetkellä 15 prosenttia. Osuuden tavoite nousee niin, että vuonna 2020 se on 17 prosenttia kaupungin kokonaisasuntotuotannosta. Vuosien 2030 ja 2040 tavoitetaso on 20 prosenttia. Lempäälän, Pirkkalan ja Kangasalan tavoitteet nousevat yhtäläisesti asteittain nykyisestä 10 prosentin tavoitteesta: 17 prosenttia vuonna 2020 ja 20 prosenttia vuonna Nokian vahvuuksina kohtuuhintaisen vuokratuotannon näkökulmasta ovat monipuolinen kaupunkikeskusta ja suhteellisen korkea työpaikkaomavaraisuus. Lisäksi hyvät kulkuyhteydet ja kehittyvä lähijunaliikenne tukevat sitä, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta nousee edellä esitetyn kaltaisesti. Nokialla osuus on itse asiassa yltänyt jo 17 prosenttiin kokonaisasuntotuotannosta jaksolla Pirkkala on rakennesuunnitelmassa kahden alueellisen keskuksen ja vahvan raitiotienauhan suunta. Kunnan voimakkaasta väestönkasvusta johtuen asuntoja rakennetaan sekä tällä että ensi vuosikymmenellä erittäin runsaasti. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ajoittaminen aktiiviseen rakentamisvaiheeseen on tärkeää, jotta kokonaisuudesta tulee tasapainoinen. Raitiotien tuloon on hyvä varautua ennakkoon monipuolisella asuntotuotannolla. Jaksolla Pirkkalassa valmistuvista asunnoista 12 prosenttia oli kohtuuhintaisia (sisältäen ARA:n välimallilla rakennetut asunnot). Myös Lempäälän tavoitteet nousevat sitä mukaa, kun keskusta ja Sääksjärvi kasvavat ja monipuolistuvat ja lähijunaliikenne kehittyy. Lempäälässä vuosien asuntotuotannosta 15 prosenttia oli kohtuuhintaisia asuntoja. Kangasalan joukkoliikenne tulee perustumaan varsin pitkään seudulliseen runkobussiin ja muuhun laadukkaaseen bussiliikenteeseen. Kaksi kehitettävää aluekeskusta kuntakeskusta ja Lentola sekä maankäytöltään sekoittunut nauhataajama luovat hyvät edellytykset lisääntyvälle kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle pitkällä aikavälillä. Samoin Ylöjärvellä hyvät yhdyskuntarakenteelliset edellytykset syntyvät maankäytöllä, joka ennakoi raitiotien tulon. Vuosien asuntotuotannosta oli kohtuuhintaisia asuntoja Kangasalla 7 prosenttia ja Ylöjärvellä 14 prosenttia. Oriveden ja Vesilahden tavoitteet pysyvät jatkossakin asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 ja MAL-aiesopimuksessa esitetyillä tasoilla: Orivedellä 10 prosenttia ja Vesilahdessa 5 prosenttia. Orivesi on viime vuosina saavuttanut tavoitteensa, Vesilahti on jäänyt tavoitteistaan Asumisen laatutavoitteet Monipuolisesti kotoisa kaupunkiseutu syntyy houkuttelevista asuinympäristöistä, joissa asumisen vaihtoehdot ja laatutekijät on hyvin huomioitu. Perinteisesti kaupunkiseudun eri alueita ja asuntotuotantoa on hahmoteltu talotyyppien mukaan kerrostalo-, rivitalo- tai pientalovaltaisiin alueisiin. Alla oleva taulukko 21

91 osoittaa, että jaksolla kerrostaloasuntoja on rakennettu selvästi tavoitteita enemmän, kun taas rivitaloja on valmistunut tavoitteita vähemmän Raitiotien läheisyys mahdollistaa palveluiden läheisyyden, esteettömän ja rikkaan kaupunkimaisen asuinympäristön. Raitiotiehen tukeutuvat alueet soveltuvat hyvin muun muassa kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle. Huoneistoalan koko suhteutettuna asukasmäärään voi näillä alueilla olla suhteellisen pieni, koska alueiden houkuttelevuus syntyy hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä, palveluiden läheisyydestä ja kaupunkimiljööstä. Etenkin keskitehokkailla alueilla tulee olla myös perheasunnoiksi soveltuvia asuntoja. Alueellinen keskitehokkuus toteutuu esimerkiksi sekoittamalla alueella sekä tehokkaasti että väljemmin rakennettuja asuntoja. Näin varmistetaan sosiaalisesti kestävät asuinalueet. Myös keskustamainen asuminen on houkutteleva perheille, kun kaupunkien katutilaa ja kortteleiden sisäpihoja käytetään nykyistä monipuolisemmin, ja kun huolehditaan hyvistä viheralueyhteyksistä ,7 - Korttelitehokkuus Urbaani asuinympäristö > 90 asuntoa / ha Monipuolinen asuntokanta Aluekeskuspalvelut Kaupunkikulttuurin mahdollistaminen Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erillinen pientalot Kaikki asuinrakentaminen Toteuma Tavoitteet Kuva: Asuntotuotanto ja tavoitteet talotyyppien mukaan kaupunkiseudulla Lähteet: Tampereen kaupunkiseudun asumisen ja rakentamisen tilastoaineisto 2012 sekä MALaiesopimuksen vuoden 2013 seurantaraportti. Esteettömyys Kaupunkipuistot Katutilan rajaus Kohtuuhintaiset vuokraasunnot Palveluasuminen Viherparvekkeet Katu osana asuntoja Istutukset Torit Katukalusteet Kuva: Esimerkki raitiotiehen kytkeytyvän alueen laatuominaisuuksista. Lähde: Kaisa Härkönen. Sosiaalisia kohtaamispaikkoja Leikkialueet Uudistetussa rakennesuunnitelmassa asumisen monipuolisuutta hahmotetaan yhdyskuntarakenteen tyyppien mukaan. Asuinympäristöjen esimerkkejä esitetään tiiviistä raitiotierakenteesta, lähijuna-aseman yhteydestä ja aseman reuna-alueelta sekä seudullisen runkobussin varrelta täydentyvästä rakenteesta. Lähijunan asemanseudut ovat aluekeskuksia, joissa on tai jonne syntyy kattava ja monipuolinen palvelurakenne. Ne luovat myös hyvät edellytykset esimerkiksi kohtuuhintaiselle vuokra-asumiselle. Lähijunaan tukeutuva asuinalue houkuttelee pieniä asuntokuntia ja lapsiperheitä suuremmalla huoneistokoolla, edullisuudellaan ja kattavalla palvelutarjonnalla. Aluekeskuksen yhteydessä asuinalueella saavutetaan hyvin monipuolista ja sekoittunutta rakentamista, kun työpaikka-, palvelu- ja asuinrakentaminen yhdistetään ihmislähtöiseksi asuinympäristöksi. 22

92 laisten pienpalveluiden synnylle. Alueiden houkuttelevuus syntyy omakotitalomaisesta asumisesta, mutta lisänä ovat hyvät joukkoliikennemahdollisuudet ja palveluiden läheisyys. Alueille on ominaista myös sekoittunut rakenne, missä sijaitsee asumisen lisäksi kotitoimistoja, pienyrittäjien tiloja ja kunnan palveluita. 0,5 0,7 Korttelitehokkuus Keskitehokas asuntoa / ha Katutason yhteistilat Lähipalvelut Asuntojen suora luontoyhteys Kattavat virkistys- ja liikuntamahdollisuudet Leikkialue Kuva: Esimerkki asemanseudun korttelirakenteesta. Tehokkaasta rakentamisesta huolimatta ilme on monipuolinen ja alueen ominaispiirteet nousevat esiin. Tulevaisuuden Sääksjärveä? Lähde: Kaisa Härkönen. Urbaaneilla asuinalueilla on odotettavissa asumisväljyyden kasvun taittuminen tai jopa pienentyminen. Tiheässä asuinrakentamisessa ulkotilojen suunnittelu korostuu. Ulkotiloja tulee suunnitella asukkaiden aktiiviseen käyttöön osana muuta asuntoa. Näin luodaan turvallista, elinvoimaista ja monisukupolvista asuinaluetta. Myös monilla julkisilla tiloilla, kuten kirjastoilla ja kahviloilla, on merkitystä asuinpiirin laajentumisessa kodin seinien ulkopuolelle. Vuokratilat asuntojen jatkeena Yhteisöllisyys Toiminnallisesti aktiivinen piha-alue Yksityiset piha-alueet Kuva: Esimerkki seudulliseen runkobussiin kytkeytyvän alueen laatuominaisuuksista. Lähde: Kaisa Härkönen. Aluekeskusten maisemalliset ja muut identiteettiarvot tulee tunnistaa. Ne lisäävät alueiden houkuttelevuutta. Identiteettiarvoja ovat muun muassa Lempäälän keskustan ja Sääksjärven vesistöt, Nokian keskustan tehdasalueet ja Oriveden viherverkoston läheisyys sekä kulttuuriympäristöt. Identiteettiarvoja voi vahvistaa ja hyödyntää esimerkiksi rakentamalla ranta-alueita tai muuttamalla vanhoja tehdasalueita asuinkäyttöön. Nykyisten pientaloalueiden rinnalle kasvaa urbaanit townhouse-tyyppiset alueet. Perinteisiin pientaloalueisiin verrattuna urbaanit pientaloalueet varmistavat riittävän asukaspohjan eri- Kuva: Esimerkki keskitehokkaasti toteutetusta asuin- ja työpaikkaympäristöstä. Kohde voisi olla vaikka osa Suoraman lähipalvelukeskusta. Lähde: Kaisa Härkönen. 23

93 3.4 Riittävä työpaikka-alueiden tarjonta Kaupunkiseudun työpaikkamarkkinat ovat seudulliset. Alueen työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 prosenttia. Jatkossa työssäkäyntialueen arvioidaan laajenevan edelleen Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhykkeen vaikutusalueelle ja muualle kaupunkiseudun ulkopuolelle. Vastuullinen kasvupolitiikka edellyttää huolehtimista myös väestön työllisyydestä. Varautuminen uuteen asukkaaseen tarkoittaa karkeasti noin työpaikan lisäystarvetta kaupunkiseudulle. Vaikka työpaikat hakeutuvat osaavan työvoiman alueille, voidaan elinkeinopolitiikalla vauhdittaa työpaikkojen syntyä tarjoamalla riittävät tontti-, toimitila- ja innovaatiopalvelut. Toimialoilla ja työpaikoilla on taipumus synnyttää rinnalleen lisää toimialoja ja työpaikkoja. Viime vuosien IT-alan kehitys on tästä hyvä esimerkki jopa irtisanomiset ovat synnyttäneet uusia toimialoja. Mitä innovoivampi ympäristö on, sitä enemmän vanhaan työhön ja sen rinnalle kehittyy uutta työtä. Yhdyskuntarakenne vaikuttaa merkittävästi yksityisen ja julkisen sektorin toimivuuteen ja tuottavuuteen. Useiden tutkimusten perusteella kaupunkialueen väestön ja sen toimialojen suuri koko ja saman alan yritysten läheisyys, elinkeinorakenteen monipuolisuus sekä erityisesti korkea työpaikka- ja asukastiheys lisäävät suorien ja välillisten vaikutustensa kautta yksityisen sektorin tuottavuutta. Kuvat: Teollisuuden (vas.) sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen alan (oik.) työpaikkojen määrä Suomen kasvukäytävällä. Teollisuus sijoittuu useaan paikkaan, viihdepalvelut ovat keskittyneitä palveluita. Lähde: Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014, Rakennesuunnitelmassa osoitetaan seudullisena kokonaisuutena riittävästi ja monipuolisesti erityyppisiä työpaikka-alueita. Tarkastelu on tehty sen suhteen, minkä typpiset työpaikat kaupunkiseudun eri osiin soveltuvat. Keskukset Tampereen keskusta säilyy kaupunkiseudun ylivoimaisesti suurimpana ja monipuolisimpana työpaikka-alueena. Myös keskustaa ympäröivälle muulle kaupunkialueelle sijoittuu huomattava osa uusista työpaikoista. 24

94 Merkittävä osa palvelutyöpaikoista sijoittuu keskuksiin ja erityisesti aluekeskuksiin, joiden väestöpohja kasvaa selvästi. Kaupallisten ja julkisten palvelujen ja palvelutyöpaikkojen (esimerkiksi erikoiskaupat, yläkoulut ja lukiot, terveysasemat) ohella aluekeskuksissa on muita keskustahakuisia työpaikkoja, merkittävästi monimuotoista asumista sekä alueellisia liikunta- ja kulttuuripalveluja (esim. kirjastot, uima-, jää-, liikuntahallit). Usein erityyppiset julkiset palvelut keskittyvät saman katon alle ja lähelle kaupallisia palveluita. Härmälän-Partolan-Lakalaivan aluekeskuskokonaisuudelle antavat ominaispiirteensä Sarankulman ja Lakalaivan merkittävä tilaa vaativa ja valmistava teollisuustoiminta sekä messukeskus. Myös lähipalvelukeskuksiin sijoittuu työpaikkoja, esimerkiksi varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palveluita sekä lähikauppoja, IT-pajoja, yksityisiä hyvinvointipalveluita ja muita pienyrityksiä. Tehokas kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmä keskusten välillä sekä hyvät pyöräily- ja kävely-yhteydet parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tuoden toimijoita lähemmäs toisiaan. Kaikkiin aluekeskuksiin on rakennesuunnitelmaehdotuksen mukaan ainakin pitkällä aikavälillä järjestettävissä raideyhteys. Seutukeskukseen ja aluekeskuksiin arvioidaan syntyvän noin työpaikkaa vuoden 2040 loppuun mennessä, painottuen ja 2030-luvuille (ks. luku 5). Osaamiskeskittymät, tietointensiiviset teknologia-alueet Erikoistuneissa osaamiskeskittymissä synnytetään yritysverkostoja sekä yhdistetään yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin tietopääomaa. Osaamiskeskittymien kautta erityisesti pienten ja keskisuurten toimijoiden on mahdollista rakentaa kansainvälisiä verkostoja. Tuotanto-orientoituneet osaamiskeskittymät edellyttävät hyviä kuljetus- ja tietoliikenneyhteyksiä ja lentoliikennepalveluja. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa ( ) tavoitellaan korkean osaamistason yrityksiä ja työpaikkoja, kansainvälisiä kasvuyrityksiä sekä monialaisia innovaatio- ja tutkimushankkeita. Tampereen kaupunkiseudulla INKA-ohjelman osaamiskärjet ovat terveys, kestävä tuotanto ja kestävä liikkuminen. Ohjelmaa toteutetaan mm. seuraavissa osaamiskeskittymissä: Kaupin kampus, yliopistokampus, Tampereen teknillisen yliopiston kampus mukaan luettuna Hermia ja VTT sekä Pitkäniemi, Mediapolis ja Tarastenjärven alue. Rakennesuunnitelmassa osoitetaan lisäksi muita osaamiskeskittymiä, jotka vahvistavat Tampereen kaupunkiseudun kasvualoja ja hyödyntävät maantieteellisiä ja muita potentiaaleja. Tällaisia alueita ovat Kolmenkulma ja lentokentän alue. Lentokentän alueen osaamiskeskittymää tuetaan seudullisesti merkittävänä työpaikkavyöhykkeenä. Aluetta kehitetään myös osana Suomen kasvukäytävää, ja sen kytkeytymistä valtakunnalliseen ja seudulliseen liikenneverkkoon parannetaan ja hyödynnetään. Kolmenkulman alueelle luodaan vahva cleantech-keskittymä, joka yhdessä Tarastenjärven kanssa muodostaa Tampereen kaupunkiseudusta merkittävän cleantechin ja energia-alan kehitysalustan. Osaamiskeskittymiin arvioidaan syntyvän noin työpaikkaa vuoden 2040 loppuun mennessä, suurimpina Tampereen keskustan osaamiskeskittymä, Kaupin kampus ja Kolmenkulma. Keskustan ja Hervannan yliopistokampukset sijaitsevat työpaikkatoiminnoiltaan vahvoilla ja sekoittuneilla alueilla, jossa tietointensiivinen ja keskustahakuinen palvelutyö ruokkivat toistensa kasvua. Keskusten ulkopuoliset palvelujen ja teollisuuden työpaikka-alueet Työpaikkojen ja yritysten määrä on viime vuosina lisääntynyt eniten palvelusektorilla. Palvelusektorin merkityksen ja roolin ennakoidaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Myös teollisuuden liiketoiminnassa korostuvat palvelutoiminta ja palveluvienti. Palveluvaltaistuminen lisää osaltaan kaupunkiseutujen kasvua, sillä palvelut keskittyvät tyypillisesti sinne missä asukkaat ovat. Kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta, mutta lisää henkilöliikennettä. Keskusten ja osaamiskeskittymien lisäksi palvelutoiminnan näkökulmasta huomattavia työpaikka-alueita ovat erilliset kaupan alueet, jotka määritellään maakuntakaavatyössä. 25

95 Elinkeinojen rakennemuutos on vähentänyt kaupunkiseudun teollisia työpaikkoja. Teollisuudella on kuitenkin myös kasvuodotuksia, joihin vastaaminen edellyttää riittävää ja monipuolista tonttireserviä. Rakennesuunnitelmassa on osoitettu nykyisiä alueita ja uusia varauksia tilaa vieville, raskaille ja mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttaville, ei-työvoimavaltaisille tuotannon ja varastoinnin toiminnoille ja logistiikka-alueille. Tällaisia ovat esimerkiksi Linnavuori, Rusko ja Hankkio sekä vt 12 Kangasalla ja vt:n 3 oikaisun varsi Lempäälässä ja Pirkkalassa. 3.5 Liikenne Rakennesuunnitelmassa osoitetuille keskusten ulkopuolisille palvelu-, toimisto-, teollisuus- ja logistiikka-alueille arvioidaan syntyvän noin työpaikkaa vuoden 2040 loppuun mennessä. Rakennesuunnitelman rajauksen ulkopuolelle jää joukko paikallisesti tärkeitä työpaikka-alueita. Esimerkiksi Vesilahdessa kirkonkylän palveluyrittämisellä, kylien teollisuuspajoilla ja matkailuyrityksillä sekä puuterminaalihankkeilla on tärkeä rooli. Myös pienempien hankkeiden ja alueiden osalta palvelu- ja työvoimavaltaiset työpaikat sijoittuvat luontevasti asutuskeskittymiin ja tilaa vaativat ja mahdollisia ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot yritysalueille hyvien yhteyksien varrelle. Tarpeet tulee huomioida kuntien kaavoituksessa ja tonttituotannossa. Seudullisesti merkittävä työpaikka-alue suunnittelualueen ulkopuolella on Sahalahden elintarviketeollisuuden alue, jossa työpaikkojen määrän arvioidaan kasvavan tasaisesti tulevina vuosikymmeninä. Liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on liikenneverkon hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin mm. liikenteen palveluja hyödyntämällä. Liikennejärjestelmäratkaisulla vauhditetaan kaupunkirakenteen eheyttämistä ja keskusten hyvää saavutettavuutta. Liikennejärjestelmän kehittämisen painopiste on kestävien kulkutapojen edistämisessä. 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Henkilöautolla Jalan tai pyörällä 20 % 10 % Joukkoliikenteellä Kuva: Kulkutapaosuuksien kehittyminen ja tavoite Tampereen kaupunkiseudulla. Tiedot: Liikennetutkimukset 1969, 1996, 2005 ja

96 Liikennejärjestelmän runkona on vahva seudullinen raideliikennejärjestelmä, jossa Tampereella toimii vahva raitiotie ja sitä täydentävä bussiliikenne. Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat ovat seudullisen raitiotien ensimmäisiä kehittämissuuntia. Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen ja Orivesi taajamajunaliikenteen kehittämissuuntia. Raideliikennejärjestelmää täydentävät seudulliset runkobussit ja muut bussilinjat sekä poikittaiset joukkoliikenneyhteydet eli ns. kehäbussit. Liikennejärjestelmän kokonaisratkaisuun edetään vaiheittain maankäytön kehittymiseen kytkeytyen. Joukkoliikennelinjaston kehittäminen on aloitettu kesällä 2014 toteuttamalla runkobussilinjat ensimmäisille raitiotielinjoille ja muihin vilkkaimpiin liikennesuuntiin. Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimuksen 2012 mukaan asukkaat tekevät nykyisin arkisin noin 1,1 miljoonaa matkaa vuorokaudessa. Matkoista 80 % on kuntien sisäisiä matkoja ja 20 % kuntien välisiä matkoja Kävely ja pyöräily Rakennesuunnitelmassa kuvataan seudullisten kävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. Tavoitetilanteessa seudulliset ja alueelliset pääreitit yhdistävät kuntakeskukset ja aluekeskukset toisiinsa ja alue- ja lähiverkon reitit muodostavat toimivat yhteydet alueiden sisällä ja alueilta keskuksiin. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämistä ja ylläpitoa tuetaan kaikilla keskusalueilla. Pyöräilyn edistämiseen kuuluu myös pyörä-pysäköintipaikkojen kehittäminen keskustoissa, joukkoliikenteen asemilla ja terminaaleissa (liityntäpysäköinti) Joukkoliikenne Raitiotie Rakennesuunnitelmassa on esitetty raitiotien ensimmäinen toteutusvaihe Tampereen raitiotien yleissuunnitelman mukaisesti väleille Hervanta Keskusta Lielahti -Lentävänniemi sekä Pyynikintori -TAYS. Raitiotien ensimmäinen vaihe perustuu kaupunkimaisen tiiviiseen rakenteeseen ja suhteellisen tiheään pysäkkiväliin. Reitillä on tehty yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä alustavia, yhdyskuntarakennetta täydentäviä, maankäytöllisiä tarkasteluja eikä rakennesuunnitelmaehdotuksessa ole esitetty näistä poikkeavia ratkaisuja. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan raitiotien jatkamiseen Hervantajärvelle. Raitiotien toteutus on mahdollista käynnistää Hervanta -keskustaosuudella ennen vuotta 2020, jolloin ensimmäinen toteutusvaihe valmistuisi 2020-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen varaudutaan toteuttamaan raitiotieyhteydet 2020-luvulla väleille TAYS- Koilliskeskus ja Tampereen keskusta -Hatanpää ja edelleen 2030-luvulla Hatanpää-Härmälä-Pirkkala ja Lielahti-Ylöjärven keskusta. Kuva: Kuntien sisäisten ja kuntien välisten matkojen määrät arkivuorokautena. Lähde: Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus Kangasalan suunta tukeutuu vuoteen 2040 asti runkobusseihin, mutta maankäyttöä kehitetään Tampereen keskustan ja Kangasalan välillä sekoittuneena ja tehokkaana. Tämä luo pitkällä aikavälillä edellytykset raitiotien ulottamiseen Kangasalle. Ojala-Lamminrahkan uuden kaupunginosan liikennöinti perustuu 27

97 kuitenkin busseihin. Raitiotieratkaisussa on näin priorisoitu Kangasalan aluekeskusta ja aluekeskusten välisiä yhteyksiä. Kaikkiin aluekeskuksiin on rakennesuunnitelman mukaan vähintään pitkällä aikavälillä järjestettävissä raideyhteys. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan pitkällä aikavälillä raitiotien jatkeeseen Pirkkalan keskustasta Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Lentokentän kasvumahdollisuuksia ja saavutettavuutta parannetaan välittömästi nopealla lentokenttäbussilla Tampereen keskustasta (ns. AiRRport-bussi). Lisäksi varaudutaan raitiotien jatkeeseen Hatanpäältä Lakalaivan kautta Vuorekseen. Ratkaisu kytkeytyy osin järjestelyratapihan siirron ja Rantaperkiön aseman toteutumiseen sekä näiden ympärille ja Lakalaivaan tukeutuvaan maankäyttöön. Lähijunaliikenne Nykytilanteessa Tampereen seudun junaliikenteen tarjonta muodostuu kaukojunaliikenteestä ja taajamajunaliikenteestä. Kaukoliikenteen junat mahdollistavat matkat Tampereelta Nokialle, Lempäälään ja Orivedelle (Orivesi asema). Taajamajunat liikennöivät väleillä Tampere-Lempäälä, Tampere -Nokia ja Tampere Oriveden asema-oriveden keskusta. Rakennesuunnitelmassa on esitetty lähijunaliikenteen kehittämistä Lempäälän ja Nokian suuntiin. Lähijunaliikenteen vuorotarjontaa lisätään vähitellen maankäytön kehittyessä. Vuoteen 2030 mennessä tavoitellaan tunnin vuoroväliä. Pitkällä aikavälillä (vuoden 2040 jälkeen) lähijunaliikenteen vuorovälitavoite on 30 minuuttia. Nokian suunnassa varaudutaan vuoteen 2030 mennessä Tesoman seisakkeen toteuttamiseen ja Nokian aseman kehittämiseen. Vuoteen 2040 mennessä varaudutaan Harjuniityn, Kalkun ja Amurin seisakkeiden sekä Hyhkyssä sijaitsevan ns. Sellun seisakkeen toteuttamiseen. Amurin ja Sellun seisakkeiden toteuttamista ei tällä hetkellä pidetä ratakapasiteetin vuoksi mahdollisena. Seisakkeiden tarve, tekniset toteutusedellytykset sekä vaikutukset valtakunnalliseen junaliikenteeseen tuleekin arvioida tarkasti jatkosuunnitteluvaiheissa. 28

98 Lempäälän suunnassa varaudutaan vuoteen 2030 mennessä Sääksjärven seisakkeen toteuttamiseen ja Lempäälän aseman kehittämiseen. Lakalaivan aseman sekä Rantaperkiön, Kuljun ja Hakkarin seisakkeiden toteuttamiseen varaudutaan vuoteen 2040 mennessä. Lakalaiva voi kehittyä valtakunnallisen junaliikenteen asemaksi. Lähijunaliikenteen kehittämisen osalta oleellisia hankkeita ovat henkilöratapihan kapasiteetin lisäys kolmannella välilaiturilla, lisäraide Sääksjärvi -Toijala-välille, kohtauspaikka Tesoman aseman yhteyteen sekä myöhemmin lisäraide Lielahti- Nokia-välille. Hankkeet mahdollistavat suhteellisen häiriöttömän lähijunien liikennöinnin puolen tunnin vuorovälillä näillä ratayhteyksillä. Hankkeet vapauttavat myös ratakapasiteettia valtakunnalliselle junaliikenteelle. Tampere Lielahti välillä kolmas raide tulee ajankohtaiseksi lähijunaliikenteen 15 minuutin vuorovälillä. Taajamajunaliikenne Oriveden suunnalla turvataan työmatkayhteydet Tampereelle. Taajamajunaliikenteessä tavoitellaan vuoteen 2040 mennessä noin 6 7 junaparia/vrk, mikä kaksinkertaistaisi nykyisen tarjonnan. Taajamajunan lisäksi Oriveden asemalla pysähtyy Jyväskylän suunnan kaukojunaliikenne. Oriveden suunnalla taajamajunaliikenne voi hyödyntää nykyistä ratainfrastruktuuria ja sen vapaata kapasiteettia turvalaitemuutoksin. Olemassa olevaan maankäyttöön tukeutuen esitetään vuoteen 2040 mennessä uusia taajamajunaliikenteen seisakkeita Vuohenojaan, Hankkioon, Vatialaan ja Ruutanaan. Ruutanan seisakkeen yhteyteen on mahdollista kehittää myös uutta maankäyttöä vuoden 2040 jälkeen. Rakennesuunnitelman jatkotyönä selvitetään tarkemmin taajamajunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja seisakkeiden toteutuskustannuksia. Uusien seisakkeiden toteuttaminen voi olla mahdollista jo lähivuosina, mikäli toteutuskustannukset osoittautuvat selvästi nyt arvioitua alhaisemmaksi. Seudulliset runkobussit ja kehäbussit Rakennesuunnitelmassa on esitetty seudulliset runkobussireitit, joilla tarkoitetaan seudun intensiivisimpiä ja ensisijaisesti aluekeskuksia yhdistäviä bussiliikennekäytäviä. Rakennesuunnitelmassa runkobussiyhteydet on sijoitettu mahdollisimman nopealle reitille eli Nokialta vt:lle 12, Ylöjärveltä kt:lle 65 ja Kangasalta vt:lle 12 ja Kangasalantielle. Lempäälän suunnassa mt:n 130 suuntainen runkobussi tukee lähijunaliikennettä. Raideliikenteen kehittyessä tarve seudullisille runkobusseille vähenee. Myöhemmin tuleekin harkita uudelleen ainakin Nokian ja Ylöjärven suuntien runkobussireittien sijainti ja tarve. Keskusten vahvistuminen ja säteittäiset raideyhteydet luovat hyvät edellytykset kehämäiselle joukkoliikenteelle. Kehäbussit hyödyntävät olemassa olevaa liikenneverkkoa ja parantavat keskusten saavutettavuutta. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa on esitetty aluekeskuksia, asemaseutuja ja muita tärkeitä vaihtopaikkoja yhdistävät poikittaiset joukkoliikenneyhteydet (ns. kehäbussit) seuraavasti: Kehäbussi 1: Nokian keskusta Kalkun asema Pirkkalan keskusta Härmälä Partola Rantaperkiön asema Vuohenojan asema Koilliskeskus Kehäbussi 2: Ylöjärven keskusta Kolmenkulma Kalkun asema Pirkkalan keskusta lentoasema Sääksjärvi Vuores Hervanta Lentola Tarastenjärvi Kehäbussien toteutumisedellytyksiin vaikuttaa erityisesti poikittaisen liikenteen käyttäjäpotentiaali ja kysyntä. Vuorotarjontaa parannetaan asteittain kysynnän lisääntyessä. Alkuvaiheessa kehäbussit voivat liikennöidä tunnin vuorovälillä. Kehittyvässä bussijärjestelmässä runkobussitarjontaa täydentää runsas muu bussilinjasto, jota tulee edelleen kehittää kysyntää vastaavasti. Erityisesti suurilta asuinalueilta kuten Ojala-Lamminrahkasta, Kaukajärveltä ja Haukiluomasta on tarve kehittää tiheävuoroista liikennettä Tampereen keskustaan. Muut bussilinjat muodostavat hyvät yhteydet asuinalueilta aluekeskuksiin tai joukkoliikenteen solmupisteisiin. Joukkoliikenteen seudullisesti merkittävät solmupisteet Rakennesuunnitelmassa esitetään joukkoliikenteen seudullisesti merkittävät solmupisteet. Ne ovat kohtia, joissa joukkoliikennevälineen vaihto on sujuvaa ja nopeaa ja tarjoaa samalla mahdollisuu- 29

99 den palveluiden käyttöön. Solmupisteissä risteää vähintään kaksi tiheävuoroisen joukkoliikenteen runkolinjaa (seudullinen runkobussi, raitiotie tai lähijuna) tai solmupiste kokoaa usean suunnan hyvän palvelutason liityntäbussiliikennettä. Solmupisteet palvelevat arjen liikkumista, joten esim. lentokenttä ei tässä mielessä ole solmupiste. Solmupisteiksi on merkitty vain ennen vuotta 2040 toteutuvia kohteita. Edellä mainituilla kriteereillä joukkoliikenteen seudullisesti merkittäviä solmupisteitä kaupunkiseudulla ovat Tampereen asemakeskus, Koilliskeskus, Lentola, Vuohenoja, Rantaperkiö, Lakalaiva, Sääksjärvi, Lempäälä, Tesoma, Nokia, Lielahti ja Ylöjärvi Tieverkko Rakennesuunnitelmassa esitetään seudullisesti merkittävät tieverkon hankkeet sekä alueelle sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävät tiehankkeet. Monet uusista tai parannettavista tiejaksoista palvelevat Tampereen ohittavaa pitkämatkaista liikennettä ja elinkeinoelämän tarpeita. Samalla ne parantavat myös kuntakeskusten välisiä yhteyksiä. Kaikilla tiehankkeilla on myös yhteys maankäytön kehittymismahdollisuuksiin joko uusia yhteyksiä avaten tai olevan väylän ympäristössä tilaa vapauttaen. 2-kehän toteuttamiseen varaudutaan välillä lentoasema Sääksjärvi Lentola ja edelleen 2-kehän jatkeeseen pohjoiseen valtatielle 9. Seututieluokkainen 2-kehä on luonteeltaan paikallista maankäyttöä tukeva ja kehittävä väylä. Valtatie 3 Marjamäki -Kulju -Pirkkala-yhteys, eli ns. Puskiaisten oikaisu siirtää toteutuessaan valtatien 3 uudelle tielinjaukselle. Oikaisu parantaa pääväylien välityskykyä ja muuttaa jossain määrin mm. Toivion-Lakalaivan ympäristön liikenteellistä asemaa. Valtatien 3 uusi linjaus välillä Ylöjärvi -Hämeenkyrö mahdollistaa Ylöjärven keskustan kehittämisen ja laajentamisen Elovainion suuntaan ja muuttaa nykyisen Vaasantien luonteen paikallisväyläksi. Muut rakennesuunnitelmassa huomioidut tieverkon hankkeet koskevat valtatien 9 kehittämistä (lisäkaistat) Alasjärveltä Orivedelle sekä valtatien 12 kehittämistä (lisäkaistat, eritasoliittymät) väleillä Koilliskeskus- Kangasala ja Nokialla Maatiala -Sorvantie. Toimenpiteet parantavat valtateiden turvallisuutta, välityskykyä ja liikenteen sujuvuutta. Kaupunkiseudun alueen uudet tiejaksot sisältyvät myös Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavaan (liikenne ja logistiikka). Toteutusohjelmassa on ohjelmoitu hankkeiden keskinäistä järjestystä maankäytön kehittymisen mukaisesti. Toteutusajankohtaan vaikuttaa myös vahvasti valtakunnallisen liikenteeseen kohdennetun investointirahoituksen kehittyminen Liityntäpysäköinti Matkaketjujen syntyminen edellyttää henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittämistä keskeisimmille joukkoliikenteen pysäkeille. Liityntäpysäköinti tuo kaupunkiseudun hyvän joukkoliikennetarjonnan myös hajaantuneen maankäytön alueella asuvien käytettäväksi ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen kasvulle kaupunkiseudun sisäisessä liikkumisessa. Jo varsin vähäisellä siirtymällä yksityisautoilusta joukkoliikenteen käyttöön on todettu olevan merkittävä vaikutus etenkin Tampereen sisääntuloväylien ruuhkautumiseen. Liityntäpysäköinnin edistäminen voi myös siirtää tieverkkoinvestointeja myöhemmäksi. Pysäköinnin toteuttaminen reuna-alueille vähentää keskustojen pysäköintipaikkatarvetta. Joukkoliikenteen vaihtopaikkoja ja liityntäpysäköintitarvetta on tarkastelu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 taustaselvityksenä. Tavoitteena on, että Tampereen työssäkäyntialueella yhteensä noin autoilijaa siirtyy pyörä- tai autoliitynnän käyttäjäksi vuoteen 2040 mennessä. Rakennesuunnitelmassa henkilöautojen liityntäpysäköintiä esitetään toteutettavaksi lähijunaseisakkeiden yhteyteen sekä raitiotielinjojen ja seudullisten runkobussireittien päätepisteisiin ja tärkeimmille pysäkeille joukkoliikenteen kehittymisen mukaan. Seudullisesti merkittäviä liityntäpysäköinnin kehittämiskohteita ovat idästä/pohjoisesta saapuville alkuvaiheessa runkobussiin ja myöhemmin raitiotiehen liittyen Koilliskeskus ja Kangasalan keskusta, etelän suunnasta saapuville lähijunaan kytkeytyen Lempäälän keskusta ja Sääksjärvi ja runkobussiin liittyen Marja- 30

100 mäki ja Lakalaiva. Lännen suunnasta saapuvia palvelevat Nokian asema lähijunaan tukeutuen, Ylöjärvellä Elovainio runkobussiin tukeutuen ja raitiotien kehittymisen mukaisesti vaiheittain ensin Lielahti ja myöhemmin myös Ylöjärven keskusta. Näiden lisäksi pienimuotoista pyöräpysäköintiä tulisi kehittää kaikkien joukkoliikennepysäkkien yhteyteen Liikenneyhteydet seudun ulkopuolelle Tampereen seutu on merkittävä tieliikenteen ja maantiekuljetusten solmukohta. Tampereella yhtyvät valtatiet 3, 9, 11 ja 12. Valtateiden 3, 9 ja 12 parantamishankkeet nopeuttavat yhteyksiä Tampereelta muualle Suomeen sekä Tampereen kautta kulkevia yhteyksiä. Sujuvat yhteydet ovat erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten toimitusvarmuuden ja täsmällisyyden kannalta merkityksellisiä. Tampere on myös merkittävä valtakunnallinen raideliikenteen solmukohta. Tampereen kautta kulkevat henkilöliikenteen junat Helsingin, Turun, Porin, Seinäjoen ja Oulun sekä Jyväskylän suuntaan. Tampereen seudulla henkilökaukoliikenteen asemia ovat nykyiset Tampere, Lempäälä, Nokia ja Orivesi sekä rakennesuunnitelmaehdotuksessa uutena kohteena Lakalaiva. Tampereen aseman hyvä toimivuus Etelä- ja Länsi-Suomen risteysasemana edellyttää henkilöratapihan kehittämistä. Nykytilassa tavarajunaliikenne kulkee Tampereen kannaksen läpi. Läntisen ratayhteyden varaamista tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi tutkitaan. Toteutuessaan yhteys tarjoaa tavarajunille pääradan suunnassa nopeamman yhteyden Tampereen ohi, vapauttaa ratakapasiteettia ja vähentää rautatiejärjestelmän häiriöherkkyyttä. Läntinen ratayhteys poistaisi Tampereen kannakselta vaarallisten aineiden kuljetukset sekä yöaikaisen tavarajunaliikenteen aiheuttaman melun. Uusi ratayhteys mahdollistaisi myös nykyisen järjestelyratapihan siirron ja vaarallisten aineiden käsittelyn poistumisen kaupunkirakenteesta. Uusi ratayhteys ei kuitenkaan korvaa nykyisen radan parantamistarpeita. Tampereen läntisen ratayhteyden, järjestelyratapihan siirron ja näihin liittyvän maankäytön tilavaraukset tehdään maakuntakaavassa. Tampereen seutua kehitetään osana Helsinki Hämeenlinna Tampere -kasvuvyöhykettä. Suomen kasvukäytävän ydin on sujuva liikkuminen sekä laajojen työ- ja asuntomarkkinoiden hyvä saavutettavuus. Erityisesti raideliikenteen kehittäminen mahdollistaa asemapaikkojen kehittymisen houkutteleviksi asuinympäristöiksi. Tampere-Pirkkalan lentoasema on maamme vilkkaimpia lentokenttiä. Lentoasema on seudun kansainvälisen saavutettavuuden kannalta strateginen alue ja mahdollistaa kaupunkiseudun elinvoiman vahvistamisen. Rakennesuunnitelmassa varaudutaan tukemaan Tampere-Pirkkala European -visioita, jossa lentokentälle haetaan kasvua Väli-Suomen kansainvälisen kenttänä AiRRport-konseptin ja uuden lentomatkustuskonseptin kautta. Kaupunkiseudun omien toimien lisäksi lentoliikenteen kehitykseen vaikuttavat kansainvälisen lentoliikenteen kilpailutilanteen kehittyminen sekä Suomen lentoliikennestrategia. Maakuntakaavatyössä on varauduttu toisen kiitotien rakentamiseen ja viiteen miljoonaan matkustajaan vuoteen 2040 mennessä. Rakennesuunnitelmassa esitetään lentoaseman henkilöliikenneyhteyksien kehittämistä nopeaan lentokenttäbussiin perustuen välillä Tampereen asemakeskus lentoasema. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa on huomioitu myös mahdollisuus raideliikenteen yhteyksien kehittymiseen lentokentälle. Läntiseen ratayhteyteen liittyvä poikittainen yhdysrata mahdollistaisi lentoaseman kytkemisen valtakunnalliseen rataverkkoon ja henkilökaukojunaliikenteen lentokentälle. Rakennesuunnitelmaehdotuksessa ei suljeta pois myöskään mahdollisuutta jatkaa raitiotietä Pirkkalan keskustasta lentoasemalle vuoden 2040 jälkeen. 3.6 Vaikutuksista Rakennesuunnitelman uudistamisprosessin aikana on arvioitu vaikutuksia sekä rakennesuunnitelmavaihtoehdoista että luonnoksesta. Rakennesuunnitelma perustuu pitkälti seutuhallituksen hyväksymään rakennesuunnitelmaluonnokseen. Siksi on perusteltua esittää luonnoksesta laaditun vaikutusten arvioinnin päähavainnot vielä ehdotuksen yhteydessä. Rakennesuunnitelman ratkaisujen yleispiirteiset vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti: 31

101 Kaupunkiseudun imago ja omaleimaisuus, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Rakennesuunnitelma edistää laadullisia kilpailutekijöitä, joiden merkitys kasvaa kansalaisten ja yritysten valinnoissa. Seutu kehittyy sisäiseen rakenteeseen ja vahvuuksiin tukeutuen tasapainoisena kokonaisuutena, Helsinki Hämeenlinna Tampere -käytävää tukien ja sitä hyödyntäen. Keskusverkossa lähellä toisiaan sijaitsevilla keskuksilla tulee olla toisiaan täydentävät roolit. Uhkana on muuten keskusten välinen kilpailu ja väestöpohjaan nähden palvelutarjonnaltaan alikehittyneet keskukset. Raitiotie ja lähijuna vahvistavat imagoa, lisäävät maankäytön kehityksen volyymia ja keräävät asemanseuduille ja raitiotien varrelle työvoimavaltaista yritystoimintaa palveluineen ja asuntoineen. Keskusten kehittämiselle tulee positiivinen sykäys, mutta niiden väestölisäys tuo suuren haasteen maankäytölle ja kuntataloudelle. Monipuolinen asuntotarjonta ja sekoittunut yhdyskuntarakenne tuovat myönteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Aluekeskusten palvelutarjonta tukee asukkaiden yhtäläisiä palvelujen saannin mahdollisuuksia ydinrakenteessa. Palvelujen keskittäminen aluekeskuksiin voi kuitenkin vähentää reuna-alueiden palveluita. Vaikutukset kaupunkiseudun kilpailukykyyn ja elinkeinoihin Rakenteen tiivistäminen ja hyvät kulkuyhteydet seudulla luovat edellytyksiä seudulliselle työnjaolle ja keskusten erikoistumiselle. Rakennesuunnitelma mahdollistaa innostavan ja kehittyvän toimintaympäristön eri alojen toimijoille ja tukee osaamiskeskittymiä. Aluekeskuksista tulee houkuttelevia paikkoja yrityksille, jotka hakevat ydinkeskustaa halvempia tiloja ja monipuolista asuinja palveluympäristöä. Yhteydet seudulle, seudulta ja seudun ohi palvelevat elinkeinoelämän täsmällisyystarpeita, parantavat seudun kansallista ja kansainvälistä asemaa ja vahvistavat Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhykkeen hyötyjä. Rakennesuunnitelmalla on vaikutusta valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen. Energiatehokkuus sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Myönteiset ilmastovaikutukset saadaan aloittamalla toteutus rakennetta eheyttäen ja sovittamalla maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimet ajallisesti yhteen. Seudulla käytettävillä energialähteillä on suuri merkitys. Suunnitelman mukainen yhdyskuntarakenne parantaa energiatehokkuutta ja minimoi kasvihuonekaasupäästöjä. Laadukkaan joukkoliikenteen ja kaukolämmön piiriin sijoittuvan väestön osuus kasvaa, autoriippuvuus vähenee ja kaukolämpöverkon hyödyntäminen tehostuu. Uusia alueita avataan rajoitetusti, mutta ne tulee kytkeä avattaessa joukkoliikenteeseen. Osa uusista alueista levittää yhdyskuntarakennetta, mikä pitää ottaa huomioon toteutuksen vaiheistuksessa ja resursoinnissa. Luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset Ehdotuksen ratkaisuilla ja maisema-alueilla ei ole ristiriitaisia tavoitteita, lukuun ottamatta suunnittelualueen reuna-alueita, joihin sijoittuu arvokkaita maisema-alueita, ja alueita, joille sijoittuu arvokkaita kallioalueita. Yhdyskuntarakenne on esitetty niin, että seudullinen viherverkko voi säilyä ja edelleen voimistua. Viheryhteydet lisäävät keskusten vetovoimaa. Nykyistä rakennetta hyödyntävä ja tiivistävä rakenne säästää laajoja yhtenäisiä luontoalueita. Suunnitelma selkeyttää urbaanin kaupunkialueen ja maaseudun eroja, mikä korostaa maisemakokonaisuuksien merkitystä myönteisellä tavalla. Seudulle ominaisia maisemia ja kulttuuripiirteitä voidaan korostaa vetovoimatekijöinä ja identiteetin luojina. Liikenteelliset vaikutukset Kaupunkiseudulla arkipäivisin tehtävien matkojen määrä lisääntyy nykyisestä 1,1 miljoonasta matkasta lähes 1,4 miljoonaan matkaan vuoteen Liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu uuden liikennemallin (TALLI 2015) avulla. Rakennesuunnitelmaa on verrattu vertailuvaihtoehtoon (VE0+), joka perustuu raitiotien 32

102 yleissuunnitelman mukaiseen bussijärjestelmään. Siinä bussitarjontaa on kasvatettu maankäytön kehittymisen suhteen. Vertailuvaihtoehdossa kulkutapajakauma säilyy nykyisen kaltaisena ja kaikkien kulkutapojen matkamäärät kasvavat tasaisesti n % nykyisestä. Rakennesuunnitelmavaihtoehdossa joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä 1,7 %-yksikköä ja henkilöautoilun kulkutapaosuus pienenee nykyisestä 1,1 %-yksikköä. Rakennesuunnitelmavaihtoehdossa tehdään päivittäin joukkoliikennematkaa nykyistä enemmän eli matkamäärä lisääntyy 41 %. Runsas joukkoliikenteen käyttö lisää myös kävellen ja pyöräillen tehtävien liityntämatkojen määriä. Henkilöautomatkojen määrä lisääntyy nykyisestä 21,9 % eli selvästi vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa (+26,6 %). Päivittäin tehdään noin henkilöautomatkaa nykyistä enemmän, mikä on automatkaa vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa. Vertailuvaihtoehtoa vähäisemmät henkilöautomatkat näkyvät positiivisesti CO2-päästöissä ja onnettomuusmäärissä. Liikenteen aiheuttamat yhteiskuntataloudelliset vuosikustannukset (aika, km, CO2, henkilövahinko-onnettomuudet) ovat 31 milj. pienemmät kuin vertailuvaihtoehdossa. Liikennemallitarkastelut perustuvat matkojen pääkulkutapaan, joten liityntämatkoja ei ole huomioitu kulkutapaosuuksissa. Liikennemallitarkasteluissa ei ole huomioon pienempiä toimenpiteitä, joilla voi kuitenkin olla merkittävä vaikutus kulkutavan valintaan tulevaisuudessa. Tällaisia ovat esim. pysäköintipolitiikan muutokset ja ruuhkamaksut. Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia hyötyjä aiheutuu kilpailukyvyn tuomasta työllisyyskehityksestä ja verotuloista. Yhdyskuntarakenteen täydentymisen näkökulmasta hyötyjä aiheutuu muun muassa kaavoituksen tuomasta maanarvon noususta, rakennetun infrastruktuurin paremmasta käyttöasteesta ja uusinvestointien minimoinnista, autoriippuvaisuuden vähenemisestä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden paranemisesta sekä matkaketjujen sujuvuudesta (liikkumisen aikakustannusten väheneminen). Lisäksi taloudellisia hyötyjä syntyy julkisen ja kaupallisen palveluverkon vahvistumisesta ja selkeytymisestä. Kustannuksia aiheutuu uusien rakentamisalueiden käyttöönotosta ja palvelujen rakentamisesta, liikenneinvestoinneista sekä palvelujen ja vesi- ja liikenneinfran käyttö- ja ylläpitokustannuksista. Merkittävä osa kustannuksista muodostuu suurista liikenteen hankkeista, joiden toteuttaminen esitetyllä aikajaksolla ylittää suurella todennäköisyydellä kuntien ja valtion resurssit. Toimenpiteiden priorisointia tulee sen vuoksi edelleen jatkaa. Kuva: Arkivuorokauden kulkutapaosuudet (matkan pääkulkutapa) TALLI mallilla laskettuna. 33

103 4. Toteutusohjelma Rakennesuunnitelman toteutusjänne on pitkä, noin 25 vuotta. Toteuttamisohjelmalla vahvistetaan suunnitelman sitovuutta ja johdonmukaista etenemistä tuleviin vuosikymmeniin. Toimenpiteitä on jäsennetty kolmeen aikajaksoon: nykyhetkestä vuoteen 2020, ja Toteutuksen kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään alkuvuosina, jolloin luodaan pohja tuleville vuosikymmenille. Alkuvuosina ohjelmassa painotetaan täydennysrakentamista nykyisten keskusten, asuinalueiden ja joukkoliikennevyöhykkeiden tuntumaan. Kokonaan uusien alueiden, keskusten ja liikenneväylien toteuttaminen painottuu lähemmäksi vuotta Pitkä aikajänne lisää toteutuksen epävarmuutta jakson loppupäässä. Toteutusohjelmaa hyödynnetään MAL3-sopimuksen valmistelussa. Asuinalueet ja asuntotuotanto Asuinalueiden toteuttamisohjelma sisältää aluekohtaiset arviot laskennallisesta väestömitoituksesta, asuntojen määrästä sekä toteutuksen ajoittumisesta. Ajoituksen painottuminen eri aikajaksoille esitetään prosentein ja värisävyin. Tummempi sävy tarkoittaa, että toteutus painottuu kyseiselle jaksolle. Alueet on ryhmitelty sen mukaan, mihin joukkoliikennevälineeseen ne ensisijaisesti tukeutuvat ja millaista yhdyskuntarakenteen tyyppiä ne edustavat. Tyypittelyssä on huomioitu keskimääräistä yhdyskuntarakenteen tiiviyttä, maankäytön sekoittuneisuutta ja palvelujen läheisyyttä. Ryhmät on otsikoitu joukkoliikennevälineen mukaan. Lisäksi aluekohtaisissa tiedoissa on huomioita, jotka koskevat maankäytön ja liikennejärjestelmän aikataulullista yhteensovittamista. Toteutusta pyritään ohjaamaan niin, että ensisijassa täydennetään ja tiivistetään nykyrakennetta. Lisäksi joukkoliikennevälineen kehitysvaiheet määrittelevät rakentamisajankohtaa. 34

104 Taulukko: Rakennesuunnitelma-alueiden mitoitukset (*varsinainen väestönkasvu sekä rakentamisessa huomioitava asuntokannan poistuma ja asumisväljyyden kehitys), asuntomäärät sekä toteuttaminen jaksoittain vuoteen Alueet on listattu sen mukaan mihin joukkoliikennevälineeseen alue tukeutuu. (Taulukko jatkuu seuraavilla sivuilla.) Alue Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Asuntoja yhteensä Toteuttaminen (%) Toteuttaminen (%) Toteuttaminen (%) Huomioita Raitiotiehen tukeutuvat alueet Hakametsä- Sammonkatu Tampere Hallila Tampere Hervanta Tampere Hervantajärvi Tampere Härmälänranta Tampere Järjestelyratapiha Tampere Koilliskeskus Tampere Lielahti Tampere Mäkkylä- Teivaala Ylöjärvi Partola- Naistenmatkantie Pirkkala Pirkkala, keskusta Pirkkala Santalahti Tampere Tampere, keskusta Tampere Turtola Tampere Ylöjärvi, keskusta (ml. Soppeenmäki- Elovainio) Ylöjärvi Yhteensä ratikan 1. vaihe ratikan 1. vaihe aluekeskus, ratikan 1. vaihe ratikan 1. vaihe ratikan laajentuminen toteutus painottuu aluekeskus, sekoittunut, ratikan laajentuminen aluekeskus, ratikan 1. vaihe lähipalvelukeskus, ratikan laajentuminen, jatkuu osittain aluekeskus, ratikan laajentuminen aluekeskus, ratikan laajentuminen ratikan 1. vaihe seutukeskus, ratikan 1. vaihe ratikan 1. vaihe aluekeskus, sekoittunut, ratikan laajentuminen, täydentyy

105 Alue Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Asuntoja yhteensä Toteuttaminen (%) Toteuttaminen (%) Toteuttaminen (%) Huomioita Lähijunaan tukeutuvat alueet Hakkari Lempäälä Harjuniitty Nokia Kulju Lempäälä Lakalaiva Tampere Lempäälä, keskusta Lempäälä Nokia, keskusta Nokia Orivesi, keskusta Orivesi Orivesi as. Orivesi Ruutana Kangasala Sääksjärvi Lempäälä Tesoma Tampere Yhteensä lähipalvelukeskus, 2040+, seisake lähipalvelukeskus, seisake lähipalvelukeskus, 2040+, seisake aluekeskus, henkilöliikenteen asema aluekeskus, lähijunatarjonnan kehittyminen aluekeskus, lähijunatarjonnan kehittyminen aluekeskus, taajamajunaliikenteen kehittyminen taajamajunaliikenteen kehittyminen toteutus aluekeskus, seisake aluekeskus, seisake Alue Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Asuntoja yhteensä Toteuttaminen (%) Toteuttaminen (%) Toteuttaminen (%) Huomioita Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet Kangasala, keskusta Kangasala Kaukajärvi pohjoinen Tampere Lentola, ml. Vatiala Kangasala Suorama Kangasala Yhteensä aluekeskus aluekeskus lähipalvelukeskus 36

106 Alue Kunta Rakennesuunnitelman mitoitus* Asuntoja yhteensä Toteuttaminen (%) Toteuttaminen (%) Toteuttaminen (%) Huomioita Muut alueet Kaukajärvi- Annala Tampere Kangasala Kohmala Nokia Lahdesjärvi Tampere Lamminrahka Kangasala Metsäkylä Ylöjärvi Nurmi- Sorila Tampere Ojala Tampere Pikonlinna Kangasala Rantaperkiö- Toivio Pirkkala Tampere Saarenmaa Kangasala Sammalisto Nokia Sankila Pirkkala Siivikkala Ylöjärvi Siltatie Ylöjärvi Siuro Nokia Vesilahti, kirkonkylä Vesilahti Vuores Tampere Lempäälä Yhteensä lähipalvelukeskus vrt. vt 12 - hanke lähipalvelukeskus, toteutus , etl 2018, koulu 2019 lähipalvelukeskus täydentyy sekoittunut sekoittunut sekoittunut 2040+, sekoittunut vrt. vt 12 - hanke lähipalvelukeskus, täydentyy lähipalvelukeskus lähipalvelukeskus, kirkonkylän asemakaava- alueiden ja Koskenkylän kylä- OYK:n toteutum. lähipalvelukeskus 37

107 Asuntotuotannon ohjelma sisältää asuntotuotannon kokonaismäärät sekä yhdyskuntarakenteen tyypin mukaan että kunnittain. Lisäksi ohjelma sisältää taulukon kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuudesta kuntien kokonaisasuntotuotannosta. Luvussa 4 on esitetty perusteluja tuotantomäärille ja -osuuksille. Taulukko: Uudet asunnot eri yhdyskuntarakenteissa toteutuskausittain (pyöristetty). Uusia asuntoja yhteensä (kpl/toteutuskausi) Raitiotiehen tukeutuvat alueet Lähijunaan tukeutuvat alueet Seudulliseen runkobussireittiin tukeutuvat alueet Muut alueet Yhteensä Yht Osuus (%) % % % % % Taulukko: Kuntien asuntotuotanto toteutuskausittain (pyöristetty). Asuntotuotanto kunnittain (kpl asuntoja/kausi yhteensä) Yhteensä Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutu yhteensä Taulukko: Kuntien vuotuinen asuntotuotanto toteutuskausittain keskimäärin (pyöristetty). Kuntien vuotuinen asuntotuotanto (kpl asuntoja/vuosi) KA Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Seutu yht Taulukko: Asuntotuotannon jakautuminen kuntien kesken toteutuskausittain ja keskimäärin, %-osuudet. Toteutusjakson asuntotuotannon jakautuminen eri kuntiin KA Kangasala 7 % 11 % 11 % 10 % Lempäälä 10 % 12 % 11 % 11 % Nokia 7 % 6 % 6 % 6 % Orivesi 1 % 1 % 1 % 1 % Pirkkala 10 % 10 % 2 % 7 % Tampere 60 % 54 % 57 % 57 % Vesilahti 1 % 1 % 0 % 1 % Ylöjärvi 4 % 6 % 10 % 7 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 38

108 Taulukko: Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tavoitteelliset osuudet kuntien kokonaistuotannosta. Kohtuuhintaisen vuokratuotannon tavoitteellinen osuus kokonaistuotannosta kunnissa (%) Asuntopol. ohjelma 2030 ja MAL- aiesopimus Toteutuma uusi tavoite 2020 mennessä uusi tavoite 2030 mennessä uusi tavoite 2040 mennessä Kangasala 10 5 (7*) Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala 10 8 (12*) Tampere (36*) Vesilahti Ylöjärvi Seutu (26*) huomioita, perusteita lähtötason huomioiminen + 2 aluekeskusta, raitiotien tulon ennakointi (2040+) lähtötason huomioiminen + 2 aluekeskusta, lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi lähtötason huomioiminen + 1 aluekeskus (jo lähtötilanteessa monipuolinen), lähijunan 60 min. ja 30 min. ennakointi lähtötason huomioiminen + 1 aluekeskus, taajamajuna lähtötason huomioiminen + 2 aluekeskusta, raitiotien tulon ennakointi lähtötason huomioiminen + 1 seutukeskus ja 5 aluekeskusta, ratikan 1. vaihe , laajentumisen ennakointi lähtötason huomioiminen lähtötason huomioiminen + 1 aluekeskus, ratikan ennakointi lähtötason huomioiminen + asuntotuotannon monipuolistamisen ja elinkeinokehityksen tarpeet * sisältäen ns. ARA:n välimallilla rakennetut asunnot Palveluverkko Palveluverkon rakentuminen rytmittyy asuinalueiden kehityksen ja alueiden rakentumisen mukaiseksi. Lisäksi rytmityksessä huomioidaan valtakunnalliset tavoitteet varhaiskasvatuksen laajentamiseksi kattamaan suuremman osan ikäluokista. Varhaiskasvatuspalvelujen piirissä olevien lasten ennakoitu määrä ikäluokasta nousee toteutuksen edetessä kohti vuotta 2040 ( : 65 %, : 75 %, : 80 %). Tavoitteista huolimatta realistiset lukemat saattavat kuitenkin tulla eroamaan merkittävästi asetetuista määrätavoitteista. Varhaiskasvatuksen osalta palveluverkon lisäkapasiteettitarpeet on laskettu kuntien väestöosuuksia käyttäen ja ennakoiden, että ikäluokkien osuus kokonaisväestön lisäyksestä pysyy keskimäärin ennallaan. Vastaava tarkastelu on toteutettu peruskoululaisten kohdalla. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten ja koululaisten määrän arvioinnissa on hyödynnetty seudun kuntien asiantuntijoita. Tyypiltään vakaammat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat jatkossa sijoittumaan aluekeskuksiin sekä erityisille kampusalueille. Kaupunkiseudun kuntien asiantuntijat hyödyntävät toteutusohjelman valmistelussa koottuja tietoja tarkemmin jatkotyössä. Rakennesuunnitelman toteutusohjelmassa on tarpeen kuvata tiivistetysti arviot palveluverkon lisäystarpeelle. Kuvauksessa ei ole huomioitu nykyväestössä tapahtuvia palvelutarpeen muutoksia eikä nykyisten palvelurakennusten hyödyntämismah- 39

109 dollisuuksia. Sen sijaan tarkoituksena on osoittaa karkeasti väestönlisäyksestä syntyvä palvelutarve eri alueilla ja seudulla kokonaisuudessaan. Kuntien tulee edelleen laatia tarkemmat laskelmat palveluverkkoa suunnitellessaan. Päivähoidon ja koulujen kapasiteetin lisäystarpeita karkeasti arvioituina: - Päivähoidon kapasiteetin lisäystarve kasvaa koko suunnitelmajakson vuoteen Lukumääräarvio päivähoitokapasiteetin lisäystarpeesta on noin paikkaa. Seutukeskuksessa lisäystarve on tasainen koko jakson ajan. Lisäystarve aluekeskuksissa kasvaa tasaisesti, kun taas lähipalvelukeskuksissa tarve alkaa pienentyä 2020-luvulta lähtien. Keskusten ulkopuolisilla asumisen painopistealueilla lisäystarve nousee 2020-luvulle ja pienenee hieman 2030-luvulla. - Alakoulujen lisäystarve koko jaksolla on noin oppilaspaikkaa. Seutukeskuksessa oppilaspaikkojen lisäystarve on suurin 2010-luvulla, aluekeskuksissa tarve nousee koko jakson aikana. Myös lähipalvelukeskuksissa oppilaspaikkoja tarvitaan lisää, mutta määrä laskee ja 2030-luvuilla. Keskusten ulkopuolisilla alueilla tarvehuippu osuu 2020-luvulle. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueiden toteutus esitetään toteutuvina työpaikkoina eri aikajaksoilla. Kokonaisuudessaan arviot yltävät yli työpaikkaan. Toteutuessaan Tampereen kaupunkiseutu vahvistaisi asemaansa Helsinki Hämeenlinna Tampere -kasvukäytävän pohjoisena työpaikka-alueena ja tarjoaisi lisääntyvässä määrin työmahdollisuuksia myös seudun ulkopuolelta kulkeville työntekijöille. Työpaikka-alueiden kokonaisuus jakautuu tasapainoisesti eri vuosikymmenille ja eri alueprofiileille. Osaamiskeskittymät nousevat kaikkein vahvimmiksi työpaikka-alueiksi työpaikkojen määrillä mitattuna (yli työpaikkaa). Osa osaamiskeskittymistä sijaitsee seutu- tai aluekeskuksessa. Alueina ja sijainteina katsottuina keskukset muodostavat kaupunkiseudun tärkeimmän työpaikka-alueryhmän. Muille palvelujen ja teollisuuden alueille on ohjelmoitu noin viidennes kaikista uusista työpaikoista. - Yläkoulujen lisäystarve vuoteen 2040 on noin oppilaspaikkaa. Kaikissa alueryhmissä on lisäyspainetta. Seutukeskuksessa paine kuitenkin pienenee tarkastelujakson edetessä, samoin kuin lähipalvelukeskuksissa. Sen sijaan aluekeskuksissa lisäystarve nousee koko aina vuoteen 2040 saakka. Keskusten ulkopuolisilla alueilla lisäystarve on suurin 2020-luvulla. Palveluverkon kapasiteetin lisäystarve osuus päivähoidon ja koulujen osalta selvimmin aluekeskuksiin, joita rakennesuunnitelmassa on 13. Kun otetaan huomioon keskitetymmät ja stabiilimmat julkiset palvelut, kuten keskiasteen koulut ja terveyspalvelut, nousevat aluekeskukset ja seutukeskus edelleen palveluverkon selkärangaksi. Tämä vastaa rakennesuunnitelman kokonaiskuvaa keskuksia vahvistavasta kehityksestä. 40

110 Taulukko: Arvio uusien työpaikkojen toteutumisesta toteutuskausittain työpaikka-alueilla. Profiili/Alue Uudet työpaikat (yks. + julk.) yhteensä Seutukeskus: toimintaa 24/7, monipuolisuus, keskustahakuiset yks. ja julk. työpaikat, asiakasvirrat kauppa, toimistot, toimitilat, hallinto, kulttuuri, Tampere keskusta palvelut (ravintolat yms.); keskustakampusosaamiskeskittymä erikseen alla Aluekeskukset: monipuolisuus, keskustahakuiset yks. ja julk. työpaikat, asiakasvirrat, seutukeskusta edullisemmat toimitilat Hervanta myös osaamiskeskittymä: tieteet, sovellukset, teknologia Kangasala, keskusta pikkukaupunkimainen; vähittäis- ja erikoistavarakauppa, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut, julkiset keskustapalvelut Koilliskeskus Lakalaiva-Partola- Härmälä, Tampere Lakalaiva-Partola- Härmälä, Pirkkala Tarkennuksia: ominaispiirteitä ja toiminnan painopisteitä Toimisto, kauppa, hyvinvointipalvelut, julkiset palvelut. Tällä hetkellä Partolassa n. 600 työpaikkaa. Vahva kaupan keskittymä Lempäälä, keskusta Kuntakeskusta kehittyy Lentola-Vatiala sekoittunut; vähittäis- ja erikoistavarakauppa, myös toimistot ja teollisuus Lielahti Nokia, keskusta teollisuus, kauppa, palvelut Orivesi, keskusta Pirkkala, keskusta toimisto, kauppa, kulttuuri, hyvinvointipalvelut, julkiset keskustapalvelut Sääksjärvi Tärkeä liikkumisen solmukohta. Asumisen ja työpaikkojen yhteensovittaminen Tesoma myös osaamiskeskittymä: viestintä, kulttuuri Ylöjärvi, keskusta toimisto, kauppa, palvelut T&T Osaamiskeskittymä: Tiede ja teknologia, tietointensiivisyys, keskittymien synergiat Kauppi tieteet, sovellukset, terveys Kolmenkulma Tre cleantech, teollisuuden symbioosit Kolmenkulma Nokia cleantech, teollisuuden symbioosit, logistiikka, kauppa Teollisuus, tukkukauppa, logistiikka, cleantech Kolmenkulma Ylöjärvi ja palvelut Lentoaseman seutu logistiikka, mukana teollisuus (tällä hetkellä n. 700 työpaikka) Mediapolis viestintä, kulttuuri Pitkäniemi hyvinvointi, ympäristö, myös teollisuus, valmistus Tampere keskusta, asemanseutu-tty tieteet, sovellukset, yhteiskunta Tarastenjärvi, ympäristö- ja energialiiketoiminta, cleantech, Tampere materiaalivirrat Tarastenjärvi, ympäristö- ja energialiiketoiminta, cleantech, Kangasala materiaalivirrat Rusko, Tampere tieteet, sovellukset, teknologia, TTY:oon tukeutuva, myös teollisuus Rusko, Kangasala tieteet, sovellukset, teknologia, TTY:oon tukeutuva, myös teollisuus Profiili/Alue Tarkennuksia: ominaispiirteitä ja toiminnan Uudet työpaikat (yks. + julk.) painopisteitä yhteensä Yritysalueet P: Palvelut, toimistot Pikonlinna sekoittunut: hoiva, terveys, hyvinvointi ja vapaaaika sekä asuminen P+T (Palvelut, toimistot +Teollisuus, logistiikka, valmistus) Lakalaiva Lamminrahka sekoittunut: toimistot, erikoistavarakauppa, palvelut, myös teollisuus Lentoasemantie /läntinen kehätie Linnakallio ml. autokauppaa Marjamäki Tilaa vievät kaupalliset palvelut. Liittyvät osaksi Kuljun lähipalvelukeskusta Oripohja Sääksjärvi etelä VT 3:n oikaisu nivoo nykyään pirstoutuneen alueen kokonaisuudeksi. Liittyy myös Sääksjärven aluekeskukseen. Teivo Uusi-Kuruntie /Siltatie Vt 12 etelä, Kangasala T: Teollisuus, logistiikka, valmistus Hankkio Linnavuori Sääksjärvi pohjoinen, Tampere, Pirkkala Vt 3 oikaisu, Lempäälä, Pirkkala teollisuus ja teknologia, Pirkkalan luvut ks.linnakallio, ks. Sääksjärvi etelä Taulukko: Uudet työpaikat toteutuskausittain eri alueprofiileilla (pyöristetty). Työpaikkoja yhteensä (kpl/toteutuskausi) Seutukeskus: toimintaa 24/7, monipuolisuus, keskustahakuiset yks. ja julk. työpaikat, asiakasvirrat Aluekeskukset: monipuolisuus, keskustahakuiset yks. ja julk. työpaikat, asiakasvirrat, seutukeskusta edullisemmat toimitilat T&T Osaamiskeskittymä: Tiede ja teknologia, tietointensiivisyys, keskittymien synergiat Yritysalueet: teollisuuden palvelut ja toimistot, valmistava teollisuus, logistiikka Yhteensä Osuus % % % % Yhteensä % 41

111 Liikenne Liikennejärjestelmää kehitetään vaiheittain asuinalueiden, palveluiden ja työpaikkojen toteutuksen rinnalla. Lähivuosina toteutetaan mm. MAL-hankkeina kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimia kuten seudullisten pääpyöräreittien laadun ja opastuksen kehittäminen. Kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä kehitetään myös raitiotien toteutuksen yhteydessä sekä seutu-, alue- ja lähipalvelukeskusten kehittämiseen liittyen. Kävely ja pyöräily ovatkin ensisijaisia kulkumuotoja keskusten sisäisessä liikkumisessa. Bussiliikenteen edistämistoimia, kuten pysäkkikatosten uusiminen ja joukkoliikenne-etuisuuksien rakentaminen, toteutetaan lähivuosina mm. MAL-hankkeina. Myös älyliikenteen sovellukset yleistyvät nopeasti ja edistävät joukkoliikennepalveluiden käytettävyyttä. Seuraavan joukkoliikenneuudistuksen yhteydessä vuonna 2016 koko Tampereen kaupunkiseudun bussiliikenteessä otetaan käyttöön kuuden vyöhykkeen taksamalli. Bussiliikenteen kehittämistoimien kustannusarvio on 65 miljoonaa euroa. Raideliikennejärjestelmän kehittämisessä panostetaan lähivuosina raitiotiejärjestelmän ensimmäiseen toteutusvaiheeseen Hervannasta Tampereen keskustaan luvulla raitiotietä laajennetaan Lentävänniemeen, TAYS:n kautta Koilliskeskukseen sekä Hatanpäälle luvulla raitiotie ulotetaan Pirkkalaan ja Ylöjärvelle. Kokonaisuus voidaan toteuttaa suunniteltua nopeamminkin, mikä tukisi monipuolista asuntotuotantoa, erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Rakennesuunnitelmassa kuvatun raitiotiekokonaisuuden kustannusarvio on noin 660 miljoonaa euroa ilman liikennöinti- ja kalustokustannuksia. Taulukko. Raitiotien kehittäminen rakennesuunnitelmassa Raitiotien kehittäminen Keskusta-Hervanta Keskusta-Lentävänniemi Keskusta-TAYS--Koilliskeskus Keskusta-Hatanpää Hatanpää-Pirkkala Lielahti-Ylöjärvi Hatanpää-Vuores Pirkkala-Lentokenttä Koilliskeskus-Kangasala Toteuttaminen Lähijunaliikennettä voidaan kehittää nykyisen infrastruktuurin puitteissa varsin pitkään. Nokian ja Lempäälän suunnilla lähijunaliikenteen vuorotarjontaa parannetaan yhteistyössä LVM:n ja VR:n kanssa jo ostoliikenteen sopimuskaudelle Tiheintä vuorotarjonta on työmatkaliikenteelle sopivasti aamulla ja iltapäivällä. Vuorotarjonta voi olla aluksi harvempaa keskipäivällä ja iltaisin. Vuoteen 2030 mennessä Lempäälän ja Nokian suunnilla tavoitellaan hiljaisimpaan aikaan tunnin vuoroväliä ja vuoden 2040 jälkeen puolen tunnin vuoroväliä. Uusia lähijunaliikenteen seisakkeita avataan vuoteen 2030 mennessä Sääksjärvelle ja Tesomalle ja vuoteen 2040 mennessä Rantaperkiöön, Kuljuun, Hakkariin sekä Harjuniittyyn, Kalkkuun, Hyhkyyn (ns. Sellun seisake) ja Amuriin. Lakalaivan valtakunnallisen henkilöliikenteen aseman toteutus on ajoitettu 2030-luvulla. Suuremmista investoinneista kiireellisimpiä ovat Tampereen asemakeskuksen kehittämiseen kytkeytyvä henkilöliikenteen ratapihan kehittäminen sekä 2020-luvulle ajoitettu Tampere-Toijala välin 3. raide. Lähijunaliikenteen kehittämisen kustannusarvio ilman liikennöinti- tai kalustokustannuksia on 470 miljoonaa euroa. 42 Oriveden suunnalla kehitetään taajamajunaliikennettä. Vuorotarjontaa lisätään nykyisestä 3 junaparista 6 7 junapariin vuorokaudessa vuoteen 2040 mennessä. Uusia seisakkeita toteutetaan Ruutanaan, Vatialaan, Hankkioon ja Vuohenojalle 2020-luvulla. Oriveden suunnan kapasiteettia lisätään turvalaitemuutoksilla. Uusien seisakkeiden avaaminen edellyttää suojavälin lyhentämistä ja siten turvalaitemuutokset on osittain ajoitettu jo

112 2020-luvulle. Taajamajunaliikenteen uusien seisakkeiden ja turvalaitemuutosten kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa. Taulukko. Lähi- ja taajamajunaliikenteen kehittäminen rakennesuunnitelmassa Toteuttaminen Lähijuna- ja taajamajunaliikenteen kehittäminen Tampereen hlöratapihan kehittäminen ml. välilaituri Lempäälän suuntaan 1 h vuoroväli Sääksjärven seisake 3. raide Tampere-Toijala Lakalaivan henkilöliikenteen asema, Rantaperkiön, Kuljun ja Hakkarin seisakkeet Lempäälän suuntaan 30 min vuoroväli Nokian suuntaan 1 h vuoroväli Tesoman seisake Harjuniityn, Kalkun, Sellun ja Amurin seisakkeet Nokian suuntaan 30 min vuoroväli 2. raide Lielahti-Nokia Lähijunaliikenteen varikko Oriveden suuntaan 6-7 junaparia/vrk Oriveden suunnan turvalaitemuutokset Vuohenojan, Hankkion, Vatialan ja Ruutanan seisakkeet Katuverkon kehittämistoimista seudullisesti merkittävimpiä ovat jo lähivuosina toteutettavat Tampereen Hämeenkadun kehittäminen ja keskustan kehän toteuttaminen sekä Härmälän, Pereen ja Partolan alueen liikenneverkon kehittäminen. Näiden yhteiskustannus on noin 20 miljoonaa euroa. Valtakunnallisen tieliikenteen on ennustettu lisääntyvän voimakkaasti. Tampereen kautta kulkee merkittäviä valtateitä, joiden parantamisella on paitsi seudullista myös valtakunnallista merkitystä. Kiireellisimmin tarvitaan vt:lle 12 järjestelyitä Lamminrahkan alueen rakentuessa sekä vt:lle 9 ohitusmahdollisuuksia Ruutana-Orivesi-välille. Uusia tieyhteyksiä on ohjelmoitu 2030-luvulla vt:lle 3 uudet linjaukset väleille Marjamäki- Pirkkala ja Ylöjärvi -Hämeenkyrö sekä koko 2-kehä edeten vaiheittain lentokentältä itään päin. Tieverkon parantamisen kustannusarvio on 640 miljoonaa euroa. Taulukko. Tie- ja katuverkon kehittäminen rakennesuunnitelmassa Tie- ja katuverkon kehittäminen Tampereen Hämeenkadun kehittäminen Tampereen keskustan kehän kehittäminen Härmälän, Partolan, Pereen liikennejärjestelyt 2-kehä: Pirkkala-Sääksjärvi-Lentola-vt 9 VT3: Sarankulman lisäkaistat VT3: Marjamäki-Kulju-Pirkkala VT3: Ylöjärvi-Hämeenkyrö VT9: Ruutana-Orivesi välin ohituskaistat VT9: nelikaistaistus välillä Alasjärvi-Ruutana VT9: nelikaistaistus välillä Ruutana-Orivesi VT12: nelikaistaistus Maatiala-Nokia VT12: Kahtalammin eritasoliittymä VT12: Vaitinaron eritasoliittymä VT12: Rantaväylän lisäkaistat VT12: nelikaistaistus välillä Alasjärvi-Kangasala VT12: Lamminrahkan eritasoliittymä ja kaistajärjestelyt Alasjärvi-lamminrahka Toteuttaminen Rakennesuunnitelmassa on ohjelmoitu Pirkanmaan maakuntakaavassakin esitettävät läntinen ratayhteys ja järjestelyratapihan siirto aikavälille Läntiselle ratayhteydelle on vielä useita vaihtoehtoisia toteutustapoja, joiden kustannusarviot vaihtelevat välillä miljoonaa euroa. Uuden järjestelyratapihan rakentamisen kustannukseksi arvioidaan 850 miljoonaa euroa. 43

113 5. Jatkotoimenpiteitä lähivuosille 1. Kunnat käynnistävät rakennesuunnitelman toteuttamisen kuntakohtaisilla kaavahankkeilla ja maankäytön investointiohjelmilla sekä edistävät rakennesuunnitelmaratkaisujen sisällyttämistä maakuntakaavaan. 2. Sähköistärakennesuunnitemakarttaa kehitetään toteutuksen ohjelmoinnin ja seurannan välineenä. Tätä varten valmistellaan seudullinen toimintamalli MAL-aineiston ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen. 9. Kunnat toteuttavat palvelukiinteistöjensä rakentamisen ja ylläpidon energiatehokkuustoimia yhteisen mallin pohjalta. 10. Rakennesuunnitelman pohjalta valmistellaan MAL3-aiesopimus. Sopimukseen sisällytetään tärkeimmät rakennesuunnitelmaa 2040 toteuttavat lyhyen aikavälin toimenpiteet. Uuden aiesopimuksen on alustavasti suunniteltu sisältävän maankäytön, asumisen ja liikenteen ohella aiempaa vahvemmin palveluverkkoa ja elinkeinokehitystä tukevia kokonaisuuksia. 3. Seudulliset maapoliittiset sisältötavoitteet ja välineet päivitetään. Raakamaan hankinnan rinnalla kiinnitetään huomiota keinoihin, jotka tukevat rakennetun ympäristön täydentymistä. 4. Asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi käynnistetään vuoropuhelu rakennusalan toimijoiden kanssa. Keskustelun lisäksi tarvitaan konkreettisia kumppanuuksia esimerkiksi kaavojen laadinnassa. Lisäksi kartoitetaan menetelmiä asuntotuotannon laadun kehittämiseksi ja hinnan hillitsemiseksi. 5. Liikennejärjestelmätyössä selvitetään raitiotien seudullisen laajentamisen edellytyksiä Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin. 6. Selvitetään lähijunaliikenteen ja uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytyksiä sekä liityntäpysäköintiä. 7. Jatketaan seudullisten pyöräilyn pääreittien suunnittelua ja vaiheittaista toteuttamista. 8. Kunnat huomioivat palvelverkon suunnittelun pääperiaatteet investointipäätöksissään ja palveluverkkoratkaisuissaan. Kunnat laativat tarkemmat palveluverkkolaskelmat kuntakohtaisen kasvun ennakointia varten. Palveluverkon toteutumista seurataan seudun työryhmissä. 44

114 Liite 1: Rakennesuunnitelman uudistamisen vaiheet helmikuu 2015 uudistamisen tarpeet ja tavoitteet lausunnot luonnos ehdotus ja toteutusohjelma kesäkuu 2013 vaihtoehdot ja vaikutukset linjaratkaisu vaikutukset palveluverkon suunnittelun periaatteet hyväksyminen asuinympäristöjen laatutarkastelu Kuva: Rakennesuunnitelman uudistamisen päävaiheet. Rakennesuunnitelman uudistamisen päävaiheet ovat olleet tavoitteiden asettaminen, vaihtoehtojen laadinta, linjaratkaisu, luonnos sekä ehdotuksen ja toteuttamisohjelman laadinta. Seutuhallitus on käsitellyt hankkeen päävaiheet. Rakennesuunnitelma hyväksytään kuntien valtuustoissa alkuvuodesta Uudistamisen projektiryhmänä on toiminut kaupunkiseudun maankäyttö ja asuminen -työryhmä (MASTO) ja ohjausryhmänä kuntajohtajakokous. Konsulttitukena on käytetty Pöyry Finland Oy:tä (myöhemmin Ramboll Finland Oy:tä). Konsultin työpanos ajoittui projektin käynnistämisestä luonnoksen viimeistelyyn. Valmistelua on tehty seutuhallituksen, kuntajohtajien ja seututyöryhmien kokouksissa ja työpajoissa. Myös maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman yhteensovittamiseksi on pidetty yhteisiä tilaisuuksia. Tilaisuudet on kuvattu tarkemmin rakennesuunnitelman luonnosvaiheen raportissa. Toteuttamisohjelman ovat laatineet seututyöryhmistä kootut pienryhmät ja seutuyksikkö. Vuoropuhelua sidosryhmien kanssa on käyty kokouksissa ja keskustelutilaisuuksissa, erityisesti ehdotusvaiheen laadintaa käynnistettäessä. Avoin kansalaiskeskustelu järjestettiin Aamulehden ja seutuyksikön yhteistyönä luonnoksen valmistuttua. Eri työvaiheissa tuotettu keskeinen aineisto on siirretty seutuyksikön avoimille internetsivuille. Työvaiheita on esitelty myös kunnallisvaltuustoissa ja seutufoorumissa. 45

115 Liite 2: Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet Sh Keskitetyt tai seudulliset palvelut Aluekeskuspalvelut Lähipalvelut Koti ja kuntalainen 1. Tarve palveluverkon ohjaukseen Lähtökohta palveluverkon seudullisen ohjauksen tarpeeseen on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja MAL2-aiesopimus, jonka mukaan kunnat laativat seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle ja käytölle. Aiesopimuksen mukaan periaatteissa tulee kiinnittää huomiota 1) julkisten ja kaupallisten palvelujen sijainnin synergiaan 2) palvelujen liikenteellisiin vaikutuksiin, erityisesti seudullisesti merkittäviin ja paljon liikennettä synnyttäviin palveluihin ja 3) yhteistyömahdollisuuksiin kuntien rajavyöhykkeillä. Periaatteilla tuetaan rakennesuunnitelman 2040 tavoitteiden toteutumista Varaudumme väestön kasvuun Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kehitämme keskustoja ja keskuksia Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Uudistamme liikkumisen tapoja Parannamme palvelujen saavutettavuutta 2. Periaatteiden tarkoitus Seudullisen palveluverkkoperiaatteiden tarkoituksena on ensisijaisesti tukea palvelujen saavutettavuutta kaupunkiseudun keskeisellä alueella. Tällöin tarkastelunäkökulma on yhdyskuntarakenteellinen ja vaikuttaa erityisesti liikkumisen ratkaisuihin. Palvelujen sijoittelulla vaikutetaan myös palvelujen taloudellisiin järjestämismahdollisuuksiin kunnissa. Kuntien järjestämisvastuun ulkopuolella olevien palvelujen sijoittumiseen kunnat voivat vaikuttaa niin ikään kaavoituksen keinoin. 46

116 Palveluverkkoperiaatteet tukevat palvelujen suunnittelua kaupunkiseudun yhtenäisen taajamarakenteen alueella. Kylien ja muiden taajamien palveluperiaatteet ovat kuntakohtaisia. Palveluverkkoperiaatteilla voidaan edistää myös seudullista ja kuntalaisille yhtenäisenä näkyvää palvelumalliajattelua ja sen toteutusta. Tämä toiminnallinen näkökulma ilmentää tulevaisuuden palveluratkaisujen muutosta, uusia palvelukanavia, monituottajajuutta sekä teknologian ja itsepalvelun lisääntymistä. Palvelumallit voivat myös kehittyä asiakasryhmillä eri suuntiin luoden erilaisia tarpeita palveluverkon fyysiselle rakenteelle. 3. Hyvinvoinnin murros palvelut muuttavat muotoaan Palvelujen käyttö on muutoksessa, ja uudet palvelumallit ovat mahdollisuus ratkaista palvelujen kysyntää kustannustehokkain keinoin. Fyysisen palveluverkon rinnalla kehittyy virtuaalinen palveluverkko, joka tarjoaa itsepalvelun, -seurannan ja automatisoinnin mahdollisuuksia. Tulevaisuuden palvelut voivat myös liikkua asiakkaiden sijaan. Palvelut pyörille -, palvelut kotiin - ja palvelut yhdessä suunnitellen ja toteuttaen -ajattelutavat uudistavat palvelumalleja. Myös itsehoitomahdollisuuksien ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittyminen haastavat perinteiset palveluyksiköt ja fyysisen palveluverkkoajattelun. Fyysisen palveluverkon kehitykseen vaikuttavat hyvinvointiteknologian muutokset ja arkipäiväistyvät palveluinnovaatiot. Palveluverkon osalta muutosmahdollisuuksia on erityisesti sosiaalija terveydenhuollon palveluissa. Siellä palvelukapasiteetin tarve kanavoituu uusiin innovatiivisiin toteutustapoihin. Muutos pirstaloi fyysistä verkkoa kevyiksi mobiili- ja walk-in ratkaisuiksi, jotka liikkuvat tai joita on sijoitettu muiden palveluiden yhteyteen. Vastaavasti erikoishoidon kehittyessä vaativien erikoistoimintojen uskotaan keskittyvän fyysisen palveluverkon osalta entisestään. Sivistyspalveluissa vaikutukset fyysiseen palveluverkkoon ovat todennäköisesti vähäisemmät. Opetuksen ja päivähoidon palveluissa kasvatuksellinen näkökulma mahdollistaa vain rajallisesti palveluiden muutoksen, minkä muuttaa fyysistä palveluverkkoa vain vähän. Päiväkotitilojen tarve tulee edelleen lisääntymään, mutta uudenlaiset rakentamisen konseptit tekevät palvelurakennuskannasta joustavampaa. Kulttuuri- ja museotoimessa sekä kirjastotoimialalla virtuaalisten palvelut lisääntyvät edelleen. Palvelujen tuottajien osalta kehitys etenee suuntaan, jossa kuntalaisten kokonaispalveluita tarjoavat niin julkiset, yksityiset kuin yhteisölliset toimijatkin. Kehitystä vauhdittavat kuluttajatottumukset ja yksityisten palveluiden murros. Yksityisiä hyvinvoinnin ja kaupan alan palveluja kysytään yhä enemmän, mutta samanaikaisesti osa niistäkin siirtyy sähköiseen muotoon paikasta riippumattomaksi. Logistiikan ja liikenteen sujuvuus muuttuu palveluketjussa korostuneen tärkeäksi. 4. Palveluverkon suunnittelun seudulliset pääperiaatteet 4.1 Hyödynnetään olemassa olevaa Kaupunkiseudun väestönkasvu, noin asukasta 2040 mennessä, tarkoittaa kaikissa kunnissa merkittävää painetta palveluja investointisuunnittelulle. Kasvusta aikaisempaa suurempi osa väestönlisäyksestä tulee ikääntymisen kautta, mikä painottaa seniorinäkökulmaa palvelujen järjestämisessä. Kasvun kohdentaminen ensivaiheessa nykyisen taajamarakenteen ja palveluverkon läheisyyteen vähentää uusien palveluinvestointien tarvetta. Tämä tarkoittaa vahvaa täydennysrakentamista. Olemassa olevan palveluverkon hyödyntämisestä yli kuntarajojen kunnat voivat sopia keskenään tai seudullisesti. Kasvun hallitsemiseksi kunnat voivat myös uudistaa palvelumallejaan luoden kevyempiä palveluratkaisuja, hyödyntäen teknologiaa ja sähköistä asiointia sekä muiden palveluntuottajien tarjontaa. 47

117 4.2 Raja-alueilla ratkaisut yhdessä Kaupunkiseudun kuntien raja-alueilla on runsaasti täydennysrakentamisen potentiaalia. Alueiden etuna on myös keskeinen sijainti olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa. Tähän asti palvelujen suunnittelu on ollut kuntakohtaista. Raja-alueiden palvelujen järjestäminen edellyttää kuntien välistä ennakoivaa yhteistyötä. Palvelutarpeet ja sijoittumisvaihtoehdot tulee keskustella jo varhaisessa vaiheessa ennen yksityiskohtaista kaavoitusta ja palveluverkkoa koskevia investointipäätöksiä. Toteutusvaiheessa kuntien välinen sopimusmenettely selkeyttää työn- ja kustannustenjakoa. 4.3 Palveluja kootaan keskuksiin Kuntalaisten palvelut muodostuvat päivittäin käytettävistä lähipalveluista, laajemman väestöpohjan alueellisista palveluista ja harvemmin käytettävistä keskitetyistä palveluista. Palveluyksiköt kootaan vastaavasti eritasoisiin keskuksiin tulevan väestöpohjan mukaisesti. Palvelut aiheuttavat paljon liikkumisen tarvetta, jota voidaan vähentää sijoittamalla palvelut hyvät liikenneyhteydet tarjoaviin keskuksiin. Aluekeskukset ovat ensisijaisia sijoituspaikkoja palveluille. Ne ovat toiminnoiltaan monipuolisia ja liikenteen solmukohtina tukevat kestäviä tapoja asiointiliikenteessä. Lähipalvelukeskukset tarjoavat suppeammat mutta päivittäin käytettävät palvelut. Vaikka lähipalvelut ovat helposti saavutettavia, eivät niiden taloudelliset järjestämismahdollisuudet ja tarjottava laatutaso ole aina riittäviä. Tämän vuoksi palvelujen kokoaminen väestöpohjaltaan laajempiin keskuksiin on tarpeen. Keskusten rinnalle syntyy toimipaikoista riippumattomia virtuaalisia palveluja. Taulukko: Rakennesuunnitelman 2040 keskus- ja palveluverkko Seutukeskus Aluekeskukset Lähipalvelukeskukset Tampere Hervanta Koilliskeskus Lielahti Tesoma Lakalaiva-Härmälä-Partola Ylöjärvi Nokia Pirkkala Lempäälä Sääksjärvi Kangasala Lentola Orivesi Vuores Kaukajärvi Ojala-Lamminrahka Siivikkala Mäkkylä-Teivaala Metsäkylä Harjuniitty Siuro Hakkari-Moisio Kulju Ojala-Lamminrahka Suorama Vesilahden kirkonkylä 48

118 4.5 Asiakkaan valinnalla lisää tyytyväisyyttä Valinnan vapaus ja palvelujen käyttö yli kuntarajojen lisääntyvät asteittain lainsäädännön kautta. Kuntien tavoitteena on myös omaehtoisesti vähentää kunta- ja hallintorajojen merkitystä kuntalaisten päivittäisessä asioinnissa kaupunkiseudulla. Valinnan mahdollistamisella voidaan lisätä asiakkaan kokemaa tyytyväisyyttä. Valinnanvapauden tukeminen edellyttää kunnilta palvelukapasiteetin joustavuutta. Palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja joustavuutta kuntien välillä voidaan tukea eri keinoin, mm. yhtenäistämällä palveluprosesseja ja -tuotteita. Täyden valinnanvapauden tarjoaminen edellyttää menettelyn sopimista myös kysynnän ja tarjonnan epätasapainotilanteessa. Kuva: Palveluverkon saavutettavuus rakennesuunnitelmassa Palvelut viihtyvät vierekkäin Palvelujen kokoaminen keskuksiin luo kuntalaisille monipuoliset asiointiedellytykset yhdellä kertaa. Vierekkäisyys mahdollistaa myös yksityisen ja julkisen palvelun synergian sekä taloudellisten hyötyjen tavoittelun. Kaupalliset ja kunnalliset palvelut palvelevat samoja kuntalaisia ja vierekkäin sijoitettuna ne vähentävät liikkumisen tarvetta. Palveluverkon ytimenä toimivissa monipalvelukeskuksissa on tarjolla laadukasta ja useisiin tarpeisiin vastaavaa palvelua eri toimijoiden taholta. Monipalvelukeskukset ovat myös uusien palvelumallien toteuttamisalustoja. Monipalvelukeskuksia toteutetaan tärkeimpiin aluekeskuksiin, joiden väestöpohja luo edellytykset myös hyvälle kaupalliselle tarjonnalle. Kokoamalla useita palveluita vahvempiin kokonaisuuksiin voidaan luopua erillisistä pienistä yksiköistä. 49

Seudullisen vesihuollon organisointivaihtoehtojen vertailu ja keskuspuhdistamohankkeen

Seudullisen vesihuollon organisointivaihtoehtojen vertailu ja keskuspuhdistamohankkeen Seudullisen vesihuollon organisointivaihtoehtojen vertailu ja keskuspuhdistamohankkeen eteneminen Valmistelijat: toimitusjohtaja Pekka Pesonen, puh. 040 801 6712, rahoituspäällikkö Janne Salonen, puh.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 15/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 15/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Aika: 23.10.2015 klo 8.15-10.40 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha 122-124 konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 19/ Aika: 5.12.2014 klo 8.05-10.20 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 11/ Rissanen Helena, 1. vpj Skogberg Pertti

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 11/ Rissanen Helena, 1. vpj Skogberg Pertti Aika: 17.12.2014 klo 9.08-11.22 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj. 134-141 Skogberg Pertti Perämaa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 4/2015 20.2.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 4/2015 20.2.2015 Aika: 20.2.2015 klo 8.08-9.30 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Yhtymäkokous pöytäkirja 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Yhtymäkokous pöytäkirja 1/ Aika: keskiviikko 11.2.2015 klo 11.55-12.10 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Päätöksentekijät Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/2015 4.12.2015. Aika: 4.12.2015 klo 8.15-10.25 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/2015 4.12.2015. Aika: 4.12.2015 klo 8.15-10.25 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Aika: 4.12.2015 klo 8.15-10.25 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 11/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 11/ Aika: 14.12.2016 klo 9.06-11.25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2011 11.10.2011 AIKA 11.10.2011 klo 14.00 15.35 PAIKKA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. OSALLISTUJAT Marjamäki Tarja perusturvajohtaja Nokia, pj. Hakari Kari kehitysjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Aika: 21.11.2014 klo 8.02-10.15. Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/2014 19.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/2014 19.12.2014 Aika: 19.12.2014 klo 8.05-10.05 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 1/ Aleksovski Atanas Kivistö Anneli 1-5. kuntajohtajakokouksen pj.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 1/ Aleksovski Atanas Kivistö Anneli 1-5. kuntajohtajakokouksen pj. Aika: 28.1.2015 klo 9.07-11.10 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj. Skogberg Pertti Perämaa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/ Aika: 2.12.2016 klo 8.15-10.15 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Tammerkoski, Kelloportinkatu 1 b Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 1/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 1/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Aika: 8.1.2016 klo 8.15-10.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala tilalla: Sillman-Sola Jonna hallintojohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/2013 5.12.2013

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 20/2013 5.12.2013 Aika: 5.12.2013 klo 8.10-10.25 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kansliapäällikkö Pirkkala Hakari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS muistio 3/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS muistio 3/ Aika: 21.4.2017 klo 12-14 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. klo 13.30 asti Pikka Pauliina sivistysjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 10/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 10/ Aika: 25.3.2015 klo 9.00-11.20 Paikka: Hotelli Tammer, Teknillisen seuran kabinetti, Satakunnankatu 13 Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. 127- Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Yhtymäkokous kokouskutsu 3/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Yhtymäkokous kokouskutsu 3/ Yhtymäkokous kokouskutsu 3/2017 9.8.2017 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous pidetään 9.8.2017 klo 12.00 alkaen, Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B. Tampereella

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2012 20.4.2012

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/2012 20.4.2012 Aika: Perjantai 20.4.2012 klo 13.25- Paikka: Juvenes Attila, Yliopistonkatu 38, Tampere Osallistujat: Kutsutut: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj Aalto-Ropo Anni päivähoidon johtaja Kangasala

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ ESITYSLISTA 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 27.3.2009 klo 13.00 14.50 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 4/2014 1.9.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 4/2014 1.9.2014 Aika: klo 13.15 15.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Sami Yli Pihlaja vapaa aikajohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous asialista 1/2014 17.1.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous asialista 1/2014 17.1.2014 Aika: 17.1.2014 klo 8.04-9.20 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Hakari Kari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 1/ Aika: 9.1.2015 klo 8.00-9.35 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/2015 16.12.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/2015 16.12.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 11/2015 16.12.2015 Aika: 16.12.2015 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Aika: klo Paikka: Scandic Tampere City.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 18/ Aika: klo Paikka: Scandic Tampere City. Aika: 26.10.2016 klo 8.00-8.55. Paikka: Scandic Tampere City Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/2015 14.8.2015. Aika: 14.8.2015 klo 8.02-10.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 12/2015 14.8.2015. Aika: 14.8.2015 klo 8.02-10.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Aika: 14.8.2015 klo 8.02-10.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN PÖYTÄKIRJA 1/2008 KUNTAYHTYMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN PÖYTÄKIRJA 1/2008 KUNTAYHTYMÄ Aika: 25.6.2008 klo 11.05-12.04 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2 krs. Osallistujat Päätöksentekijät Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Pirkkalan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/ Ennen liikennejärjestelmätyöryhmän kokousta on seuturyöryhmien yhteinen seutustrategiatyöpaja klo 8:30 alkaen. Tilaisuuksien välissä tarjotaan lounas n. klo 12:15. Aika: torstai 25.8.2016 noin klo 12:45

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 7/2009 PÄIVÄHOIDON TYÖRYHMÄ MUISTIO 7/2009 Aika 20.11.2009, alkaen klo 12.00 13.34 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Leena Viitasaari Tampere puheenjohtaja (x) Anni Aalto

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 6/ Aika: 13.4.2017 klo 8.00-10.15 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014 Aika: keskiviikko 1.10.2014 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere,

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 5/2015 6.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 5/2015 6.3.2015 Aika: 6.3.2015 klo 8.10-10.05 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä, LVM 5.10.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 3/ Aika: 20.4.2016 klo 13 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Almusa Liisa varhaiskasvatuspäällikkö Pirkkala, pj Raunio Arja varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Pirkkala Aalto-Ropo

Lisätiedot

ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS

ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS ELINVOIMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU - TULEVAISUUDEN VAIHTOEHDOT VAIKUTUKSINEEN -SELVITYS Ohjausryhmä MUISTIO Aika Torstai 26.9.2013 klo 10.06 11.56 Paikka Tampere-talo, kokoustila Sonaatti 1 Osallistujat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta pöytäkirja 2/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta pöytäkirja 2/ Aika: 20.4.2009 klo 11.05-11.15. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, Viimeistämö (ent. Media54) -rakennus, 2 krs. Osallistujat: Jäsen: Ojala Reino, pj Kivistö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 7/ Aika: 26.8.2015 klo 9.07-11.04 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. 90 Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/ Aika: 26.10.2016 klo 13-14.53. Paikka: Pirkkalan sivistystoimen hallinnon kokoushuone, Suupantie 6 C 2.krs., Pirkkala Osallistujat: Almusa Liisa varhaiskasvatuspäällikkö Pirkkala, pj Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 9/2015 28.10.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 9/2015 28.10.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 9/2015 28.10.2015 Aika: 28.10.2015 klo 9.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Aika: 20.11.2015 klo 8.15-10.15 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko 140-144 kansliapäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Yhtymäkokous pöytäkirja 1/2009 13.1.2009

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Yhtymäkokous pöytäkirja 1/2009 13.1.2009 Aika: 13.1.2009 klo 9.00-9.30 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Päätöksentekijät Kangasalan kunta Lempäälän kunta Nokian kaupunki Oriveden

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta pöytäkirja 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta pöytäkirja 1/ Aika: 4.3.2009 klo 9.00-9.20 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, Viimeistämö (ent. Media54) -rakennus, 2 krs. Osallistujat: Jäsen: Ojala Reino, pj Kivistö Anneli,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/ Aika: 8.5.2014 klo 13.03-15.05 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj Aalto-Ropo Anni varhaiskasvatuksen johtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Yhtymäkokous kokouskutsu 2/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Yhtymäkokous kokouskutsu 2/ Yhtymäkokous kokouskutsu 2/2017 22.6.2017 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän yhtymäkokous pidetään 22.6.2017 klo 12.00 alkaen, Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Tammer, Kelloportinkatu 1 B. Tampereella

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 8/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs.

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 8/ Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Aika: 28.9.2016 klo 9.05- Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko 89-93 Aleksovski

Lisätiedot

MUISTIO 1/2016 18.2.2016

MUISTIO 1/2016 18.2.2016 Aika: 18.2.2016 klo 13.00- Paikka: Osallistujat: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Päivänen Maria tilaajapäällikkö Tampere, pj Kuosmanen Taru tilaajapäällikkö Tampere Puskala Tarja palvelutuotantojohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU INFRAPALVELUT MUISTIO 5/2015 12.11.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU INFRAPALVELUT MUISTIO 5/2015 12.11.2015 Aika: Torstai 12.11.2015 klo 10:00-12:30 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Tietäväinen Milko toimitusjohtaja Tampereen Infra, pj. Latva

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 8/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 8/ Aika: 23.9.2015 klo 16.25-17.25 Paikka: MRDH, Grote Marktstraat 43, Haag Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 7/ Aika: Keskiviikko 23.11.2016 klo 13:00-14:25 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoustila Liekki, Kelloportinkatu 1 B, Tampere Osallistujat: Anttonen Kaisu ympäristöjohtaja Tampere,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2013 14.3.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU OPETUSTYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2013 14.3.2014 Aika: 14.3.2014 klo 12.30-13.59 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2 krs. Osallistujat: Pia Kola-Torvinen kasvatus- ja opetuspäällikkö Tampere Jorma Suonio tuotantojohtaja Tampere Leena Pöntynen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 1/ Aika: 30.1.2014 klo 13.00-15.27 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Autio Irma varhaiskasvatuksen johtaja Ylöjärvi, pj Aalto-Ropo Anni päivähoidon johtaja Kangasala

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia. Kaupunkiseudun tonttipäivä Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Kaupunkiseudun tonttipäivä 27.4.2017 Seutuyhteistyö Seutuyhteistyö on kuntien päätöksiin perustuvaa yhteistyötä alueen kehittämiseksi Valtuustot ovat hyväksyneet

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Nimi ja tehtävät Vakka-Suomen Vesi LIIKELAITOS on KUNTALAIN MUKAINEN Uudenkaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 5/ Aika: 28.3.2014 klo 8.00-10.10 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Hakari Kari

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 2/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 2/ Aika: 18.2.2015 klo 9.10-11.20 Paikka: Hotelli Tammer, Teknillisen seuran kabinetti, Satakunnankatu 13 Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 17/ Aika: 1.12.2017 klo 8.15-9.45 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/2015 25.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/2015 25.3.2015 Aika: 25.3.2015 klo 9.05-11.45 Paikka: Hotelli Tammer, Teknillisen seuran kabinetti, Satakunnankatu 13 Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj. Skogberg

Lisätiedot

Toimielimen jäsenet Kämäräinen Matti puheenjohtaja. Meriläinen Jaana. Muukkonen Birgitta. Mannelin Maarita

Toimielimen jäsenet Kämäräinen Matti puheenjohtaja. Meriläinen Jaana. Muukkonen Birgitta. Mannelin Maarita Esityslista 4/2016 1 Kokouskutsu Aika 17.03.2016 kello 09:30 Yhtymähallituksen info klo 8.00-8.45 Ryhmäkokoontumiset klo 8.45-9.30 Paikka talo 7/7. krs kokoushuone, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu (kokous

Lisätiedot

MUISTIO 1/2013 5.2.2013

MUISTIO 1/2013 5.2.2013 Aika: 5.2.2013 klo 13- Paikka: Osallistujat: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Marjamäki Tarja ylilääkäri Lempäälä, pj. Lemmetty Arto vs. tilaajapäällikkö Tampere

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.

JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS. Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11. 1 JOUKKOLIIKENTEEN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA YHTEISTOIMINTASOPIMUS Hyväksytty seutuhallituksessa 24.11.2009 2 YHTEISTOIMINTASOPIMUS TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ HUOM! TECHNOPOLIS YLIOPISTONRINNE, KALEVANTIE 2, HÄGGMAN-SALI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 7/ HUOM! TECHNOPOLIS YLIOPISTONRINNE, KALEVANTIE 2, HÄGGMAN-SALI Aika: 5.4.2019 klo 8.30-11.35 Kokouksen jälkeen mahdollisuus lounaaseen. Paikka: HUOM! TECHNOPOLIS YLIOPISTONRINNE, KALEVANTIE 2, HÄGGMAN-SALI Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj.

Lisätiedot

Seutuyhteistyön salaisuus Tampereenseudulla. Kuntamarkkinat Seutujohtaja Päivi Nurminen

Seutuyhteistyön salaisuus Tampereenseudulla. Kuntamarkkinat Seutujohtaja Päivi Nurminen Seutuyhteistyön salaisuus Tampereenseudulla Kuntamarkkinat 11.9.2019 Seutujohtaja Päivi Nurminen 380 000 Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö on parasta A-luokkaa Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/2014 26.3.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 3/2014 26.3.2014 Aika: 26.3.2014 klo 8.30 10.04 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A. 2. Krs. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2010 Aika 25.3.2010 klo 13.30 15.45 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaa vahvistettava

Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaa vahvistettava TIEDOTE 5.9.2016 Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaa vahvistettava Maakuntauudistuksen toteutuessa Pirkanmaan ja koko Suomen etu on, että Tampereen kaupunkiseudun elinvoimakehitystä ei jarruteta hallinnollisin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 6/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 6/ Aika: klo 9-11.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Sami Yli-Pihlaja vapaa-aikajohtaja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 13/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 13/ Aika: 12.8.2016 klo 8.15-10.05 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala tilalla: Kivineva Jarmo

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Yhtymävaltuusto

HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Yhtymävaltuusto 1 Viranomainen KOKOUSKUTSU 3/2008 HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Yhtymävaltuusto KOKOUSAIKA 9.12.2008 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Verkatehdas, Paasikiventie 2 Hämeenlinna, kokoushuone 1

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU SEUTUSIVISTYS MUISTIO 5/ Aika: 21.5.2015 n. klo 14.00 Paikka: Kahvila Samotti, Lempäälä Lehtinen Nina sivistysjohtaja Lempäälä, pj. Erkkilä Tuomas koulutoimenjohtaja Nokia, vpj Kivekäs Pekka tilaajapäällikkö Tampere Päivänen Maria

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014 Aika: maanantaina 10.11.2014 klo 11.00 13.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere,

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 93 17.03.2014 Kaavoitus- ja rakennusjaosto 11 15.01.2015 Kunnanhallitus 53 02.02.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMAN 2040 HYVÄKSYMINEN 453/10.02.00/2013 KHAL 17.03.2014 93

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT SIVISTYSTOIMEN ALATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/2008 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 18.4.2008 klo 10.00 11.15 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Läsnä Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x) Leena

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Hyvinvointitoimikunta 16.09.2014

Hyvinvointitoimikunta 16.09.2014 Karkkilan kaupunki Pöytäkirja 5/2014 53 Hyvinvointitoimikunta 16.09.2014 Aika 16.09.2014 klo 18:30-20:23 Paikka Kokoushuone Formari Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1/2016. Sivistyslautakunta 28.01.2016 1

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1/2016. Sivistyslautakunta 28.01.2016 1 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1/2016 Sivistyslautakunta 28.01.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Torstai 28.01.2016 klo 18.00 18.25 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2016 18.5.2016

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2016 18.5.2016 Aika: torstai 21.4.2016 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Korhonen Jouni tekninen johtaja Pirkkala,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 26.8.2009 klo 13.02 15.41 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

Mikkeli Pöytäkirja 5/ (9) Tarkastuslautakunta Aika , klo 16:00-18:45. Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, 2.

Mikkeli Pöytäkirja 5/ (9) Tarkastuslautakunta Aika , klo 16:00-18:45. Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, 2. Mikkeli Pöytäkirja 5/2017 1 (9) Aika 19.12.2017, klo 16:00-18:45 Paikka Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, 2. krs Käsitellyt asiat 29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 30 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

KOTKA-KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/2016 KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNTA (1) Läsnä: Ville Mielonen puheenjohtaja

KOTKA-KYMIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 3/2016 KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNTA (1) Läsnä: Ville Mielonen puheenjohtaja KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNTA (1) Aika: Keskiviikko 23.3.2016 klo 17.00 17.38 kahvitus klo 16.45 Paikka: Kotkan seurakuntakeskus, kokoushuone 1 Läsnä: Ville Mielonen puheenjohtaja Kari Hentunen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VARHAISKASVATUKSEN TYÖRYHMÄ MUISTIO 5/ Aika: 14.6.2017 klo 13-14.30 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Ennen kokousta klo 12.00 alkaen on mahdollisuus ruokailuun ravintola Rootelissa Tampereen

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamo - Suunnittelutilanne, Nokian mukaantulo, toiminnallinen yhteistyö ja sopimukset Info kuntien johdolle 30.1.

Pirkanmaan keskuspuhdistamo - Suunnittelutilanne, Nokian mukaantulo, toiminnallinen yhteistyö ja sopimukset Info kuntien johdolle 30.1. Pirkanmaan keskuspuhdistamo - Suunnittelutilanne, Nokian mukaantulo, toiminnallinen yhteistyö ja sopimukset Info kuntien johdolle 30.1.2015 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO 6

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 11/2014 19.6.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 11/2014 19.6.2014 Aika: 19.6.2014 klo 8.00 Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala tilalla: Kivineva

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Heli Ketola, Kestävät koulutus ja uravalinnat projekti ESITYSLISTA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 20.04.2011 kello 09 11 Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat:

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT SEUTUSIVISTYS MUISTIO 2/2009 HYVINVOINTIPALVELUT Aika 15.4.2009 klo 9.00 11.05 Paikka Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto Satakunnankatu 18 A, 2. krs Osallistujat Nina Lehtinen Lempäälä puheenjohtaja (x)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 2/ Aika: klo 9-11.00 Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot