VAHTI järjestää syksyn aikana kolme tietoturvaseminaaria Helsingin Hakaniemessä, Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A:

Transkriptio

1 VALTION IT-UUTISKIRJE 3/2006 Tämä on valtion IT-toiminnan johtamisyksikön uutiskirje, joka kertoo valtion tietohallinnon viimeaikaisista tapahtumista. Toivomme, että te valtion tietohallinnon vastuuhenkilöt levitätte tätä omassa organisaatiossanne tietohallinnosta kiinnostuneille kollegoille. Uutiskirje on myös luettavissa verkossa osoitteessa kohdassa Ajankohtaista. TULEVIA TAPAHTUMIA Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö järjestää syksyn aikana seuraavat tilaisuudet: Valtion IT-toiminnan kehittämisohjelmien etenemisestä kertova tiedotus- ja keskustelutilaisuus pidetään jälleen klo Paikka on Helsingin Yliopiston pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, Helsinki, 4. krs. Tilaisuus lähetetään myös verkkolähetyksenä, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. IT-toimittajafoorumi - tiedotus- ja keskustelutilaisuus valtion tietohallinnon ajankohtaisista asioista IT-alan yrityksille - pidetään klo Paikka on Helsingin yliopiston pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, Helsinki, 4. krs. VAHTI järjestää syksyn aikana kolme tietoturvaseminaaria Helsingin Hakaniemessä, Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A: Asianhallinta, henkilöstö- ja tietoaineistoturvallisuus klo , Siltasaari-sali Käyttäjien tietoturvallisuuden parantaminen klo , Siltasaari-sali Valtion tietoturvallisuuden teemapäivä , Kari Lindahl -tila. Seminaareihin osallistuminen edellyttää ilmoittautumista: HKOilmoittautumiset@vm.fi. Lisäksi Hansel järjestää yhdessä sopimustoimittajiensa kanssa Valtionhallinnon ICT-päivän torstaina Messukeskuksen kongressisiivessä (Holiday Inn) klo Lisätietoa ja ilmoittautumislomake ovat Hanselin verkkosivuilla < " UUTISIA Tietoa suurista IT-hankkeista kerätään Parhaillaan ministeriöt ja virastot keräävät TTS-prosessin yhteydessä tietoja suurimmista tietojärjestelmähankkeista (ml. perustietotekniikan ja tietoteknisen infrastruktuurin hankkeet) valtion IT-toiminnan koordinointia varten. Tiedonkeruu koskee suunnittelukaudella kokonaiskustannuksiltaan yhden miljoonan euron ylittäviä hankkeita. Lisätietoja asiasta saa neuvotteleva virkamies Juhani Korhoselta (p , s-posti: etunimi.sukunimi@vm.fi). Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelma etenee Valtion IT-toiminnan johtamisyksikön vetämässä Asiakaslähtöiset sähköiset palvelut kehittämisohjelmassa on kaksi kärkihanketta: Kansalaisten ja yritysten tunnistaminen ja Sähköisten palvelujen alusta. Kansalaisten tunnistamista varten kunnat ja valtionhallinto ovat VETUMA-hankkeessa kehittäneet Kansalaisen

2 tunnistus- ja maksamispalvelun. Palveluun voi tutustua mm. Turun kaupungin tapahtumakalenterin Ilmoita oma tapahtumasi -palvelussa Tunnistus- ja maksamispalvelun uusi, entistä informatiivisempi ja helppokäyttöisempi käyttöliittymä julkaistaan loppusyksyllä. Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelun avulla kansalainen voi tunnistautua ja maksaa viranomaisten maksuja verkossa. Palvelussa voi tunnistautua pankkitunnusten, varmennekortin tai käyttäjätunnus-salasanan avulla. Ensi vuoden alussa on myös mahdollista käyttää matkapuhelinta tunnistautumiseen. Lisäksi maksuja voi suorittaa pankkitunnusten avulla ja ensi vuoden alussa myös käyttämällä luottokorttia. Kunnat ja valtion organisaatiot voivat liittää tunnistus- ja maksamispalvelun omaan asiointipalveluunsa tai verkkoportaaliinsa. Valtiovarainministeriö maksaa palvelun peruskustannukset tänä ja ensi vuonna. Liittyminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Verkossa on valmiit sopimuspohjat, jotka täyttämällä voi liittyä esim. pankkien kanssa neuvoteltuihin puitesopimuksiin ( Lisätietoja asiasta saa valtiovarainministeriöstä projektipäällikkö Tapani Puistolta (p , s-posti: Verohallitus ja Kansaneläkelaitos ovat puolestaan kehittäneet yritysten tunnistamiseen KATSOorganisaatiotunnistuspalvelun. KATSO on otettu käyttöön pientyönantajille tarkoitetussa Palkka.fi-palvelussa ja yritysten ja viranomaisten välisessä TYVI-järjestelmässä. Tavoitteena on kehittää KATSO:sta yleinen yritysten tunnistuspalvelu. Lisätietoa asiasta saa Kalevi Heiliöltä verohallituksesta, Sähköisen asioinnin alustan esitutkimushanke on myös käynnistynyt valtion IT-toimintojen johtamisyksikössä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Mira Nivala. Hankkeelle on asetettu johtoryhmä, projektiryhmä ja seurantaryhmä. Hankkeen toimikausi on Asettamispäätös on luettavissa verkossa Hankkeen tavoitteena on määritellä ja toteuttaa yksi tai useampia tapoja nopeuttaa, yhdenmukaistaa ja automatisoida sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä ja samanaikaisesti vähentää palvelujen kehittämisen, käytön ja ylläpidon kustannuksia. Palvelujen kehittäminen voi perustua joko yhteisiin sovelluksiin, palveluihin tai tuotteisiin tai näiden yhdistelmään. Hankkeen tuloksena on esitutkimusraportti, jonka perusteella tehdään päätös hankkeen jatkamisesta/toteuttamisesta. Esitutkimusraportti vastaa kysymyksiin mikä on sähköisen asioinnin alusta/alustat mitä eri toteutustapoja sähköisen asioinnin alustalla on (ratkaisuvaihtoehdot) mitä hyötyä sähköisen asioinnin alustasta saadaan ja ketkä hyötyvät alustan toteuttamisesta mikä on sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuuri miten sähköisen asioinnin alusta kehitetään ja mitä se maksaa miten sähköisen asioinnin alusta hallinnoidaan ja ylläpidetään. Hankkeessa on seuraavia tehtäväkokonaisuuksia: hahmotellaan sähköisen asioinnin prosessit ja jaotellaan ne tarpeen mukaan yleistettäviin (geneeriset) ja erityisiin (tapauskohtaiset). selvitetään olemassa olevia sähköisen asioinnin alustan toteutusmalleja selvitetään nykyisen Lomake-palvelun (Suomi.fi-palvelun yhteydessä) suhde sähköisen asioinnin arkkitehtuuriin täsmennetään sähköisen asioinnin strategiassa kuvattua sähköisen asioinnin arkkitehtuuria. Varmistetaan sähköisen asioinnin palvelujen integroituvuus Suomi.fi -portaaliin määritellään erilaisia sähköisen asioinnin alustan ratkaisuvaihtoehtoja ja kuvataan niitä suhteessa hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin vertaillaan vaihtoehtoja kustannusten ja hyötyjen suhteen. Lisätietoja asiasta saa projektipäällikkö Mira Nivalalta (p , s-posti: Koko kehittämisohjelmasta antaa tietoja sen vetäjä neuvotteleva virkamies Seppo Kurkinen (p , s- posti:

3 Suosiotaan kasvattava Lomake.fi-palvelu sulautuu uuteen Suomi.fi-versioon Viranomaisten lomakkeita tarjoavassa Suomi-portaaliin liittyvässä Lomake.fi-palvelussa on jo 900 lomaketta 30 eri organisaatiolta. Verkkolomakkeita on jo 50 ja linkkejä muihin sähköisiin asiointipalveluihin 30. Käytetyimpiä lomakkeita ovat poliisin rikosilmoituslomake, Helsingin kaupungin vuokra-asuntohakemus ja työministeriön lomake työnhakijaksi ilmoittautuville. Lomakkeiden käyttö on tänä vuonna lisääntynyt edellisestä vuodesta huomattavasti, kuukausittain käyntejä (visits) palvelussa on jo nyt n Myös palvelussa olevia verkkolomakkeita lähetetään jatkuvasti enemmän, jopa lähes kappaletta kuukaudessa. Lisätietoa asiasta Lomake.fi-seminaarin esitysaineistosta osoitteesta Lomake.fi-palvelu integroidaan yhdessä Asiointiopas.fi- ja Laatuaverkkoon.fi-palvelujen kanssa kokonaan uuteen marraskuun lopussa avautuvaan Suomi.fi-portaalin versioon. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri työn alle Yhteentoimivuuden kehittämisohjelmassa kehitetään valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuria sekä arkkitehtuurityöhön ja kehittämishankkeiden hallintaan liittyviä menetelmiä. Kehittämisohjelman asettamispäätös ja ohjelman suunnitelma löytyvät verkosta osoitteesta Kehittämisohjelman ensimmäisessä vaiheessa (v ) suunnitellaan valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri arkkitehtuurin ylläpitämisen ja hyödyntämisen toimintamallit sekä toimintamallien levittäminen valtionhallinnon organisaatioihin. Kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan toiminnan, tietoarkkitehtuurin sekä tietojärjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurien yhtenäisillä kuvaustavoilla ja menetelmillä toteutettua kuvausta. Arkkitehtuurikehikon avulla kuvataan nykytila, tavoitetila ja siirtymäpolku nykytilasta tavoitetilaan. Keskeistä on kokonaisuuden kuvaaminen koko valtionhallinnon tasolla ja arkkitehtuurin osa-alueiden tunnistaminen. Osa-alueet voivat olla esimerkiksi poikkihallinnollisia prosesseja. Lisäksi yksittäisen viraston tai laitoksen arkkitehtuuri on kuvattava. Näille kullekin tuotetaan omat tarkemmat arkkitehtuurikuvauksensa joko kokonaisarkkitehtuurityön yhteydessä tai jatkohankkeissa. Kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan nykytilaa ja tavoitetilaa muun muassa tietoturvallisuuden, hallittavuuden ja palvelevuuden näkökulmista. Valtionhallinnon organisaatioissa on jo tehty ansiokasta arkkitehtuurityötä ja monissa organisaatioissa on tieto nykytilanteen tietojärjestelmistä. Koko valtionhallinnon tasolla ei kuitenkaan ole riittävän hyvää kuvaa kokonaisuudesta. Tämän vuoksi on välttämätöntä kerätä yhteen ja yhdenmukaistaa tiedot valtionhallinnon tietojärjestelmistä, teknologiaratkaisuista sekä olemassa olevista toiminnan ja tietoarkkitehtuurien kuvauksista, myös erilaisista sanastoista ja tietomalleista. Tietojen keräämisen painopisteenä ovat valtioneuvoston periaatepäätöksen ilmaisemat painopistealueet: yhteiset järjestelmät, yhteinen perustietotekniikka, yhteiset palvelut ja poikkihallinnolliset prosessit. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa pyritään laajaan yhteistyöhön eri hallinnonalojen ja virastojen ja laitosten kesken. Myös sisäasiainministeriön KuntaIT-yksikkö seuraa hankkeen etenemistä aktiivisesti ja suunnittelee vastaavan kuntia koskevan hankkeen käynnistämistä. Tietoyhteiskuntaohjelman käytössä oleva työryhmäohjelmisto otetaan käyttöön ValtIT- ja KuntaIT-hankkeissa hankkeiden työn tukemiseksi. Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmä on jo aloittanut työnsä. Kehittämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana toimii hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara valtioneuvoston kansliasta. Ohjausryhmän muut jäsenet selviävät verkossa olevasta ryhmän asettamiskirjeestä Ohjausryhmän toimikausi on ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2007 loppuun. Kilpailutus, jossa hankitaan konsultointia valtionhallinnon arkkitehtuurin nykytilan, tavoitetilan sekä integraatioarkkitehtuurin ja perustietovarantojen hyödyntämisen osaalueelta, on loppusuoralla ja valinnat tehdään lähiviikkoina. Kehittämisohjelman vetäjänä ja ohjausryhmän sihteerinä toimii neuvotteleva virkamies Aki Siponen, jolta saa lisätietoja asiasta (p , s-posti:

4 Yhteiset tietojärjestelmät -kehittämisohjelma liikkeelle Dokumentinhallinta ja arkistointi hankkeen esitutkimus käynnistetään marraskuussa. Konsultointipalvelut hankitaan Hanselin puitejärjestelyllä. Toimittajien haastattelut ovat kesken. Hankkeen päätavoitteena on yhtenäistää dokumentinhallintaa ja edistää asiankäsittelyprosesseja valtionhallinnossa. Tavoitteena on yhtenäisen arkkitehtuurin ja yhtenäistettyjen tietojärjestelmien avulla saada kustannussäästöjä asian- ja dokumenttienkäsittelyssä, laitteisto- ja ohjelmistolisenssihankinnoissa sekä järjestelmien ylläpidossa. Tällä tuetaan sähköisen asioinnin palvelujen käyttöä ja laajentamista. Hankkeen organisointi aloitetaan lähipäivinä. Hankkeen tulokset tulevat koskemaan kaikkia hallinnonaloja. Esitutkimus valmistuu mennessä. Sen tulokset käsitellään valtion IT-johtoryhmässä ja valtion IT-koordinaatioryhmässä. Lisätietoja antaa projektipäällikkö Toini Salmenkivi valtiovarainministeriöstä, p , Valtion tietoturvallisuuden kehitysohjelma etenee Kehitysohjelman kaikki hankealueet ovat edenneet ja jokainen hallinnonala on mukana kehitystyössä. Kehityskohteista 10 on valmista ja 2 lähes valmista. Merkittävää tekemistä on vielä 14 kohteessa ja kolmeen kohteeseen ei aiota panostaa. Hankkeet ovat tuottaneet julkaisuja, jotka ovat saatavilla verkossa osoitteessa Julkaisut liittyvät mm. valtion ympärivuorokautiseen tietoturvatyöhön, jaettujen resurssien käyttöön, roskapostien vastaiseen toimintaan sekä mobiliteetin ja tietoliikenteen turvallisuuteen. Osa hankkeista on tuottanut myös uusia tietoturvaohjeita osaksi VAHTI-ohjeistoa. Kesän aikana VM on antanut seuraavat uudet VAHTI-ohjeet: VAHTI 5/2006 Asianhallinnan tietoturvallisuutta koskeva ohje VAHTI 6/2006 Tietoturvatavoitteiden asettaminen ja mittaaminen VAHTI 7/2006 Muutos ja tietoturvallisuus - alueellistamisesta ulkoistamiseen - hallittu prosessi VAHTI 8/2006 Tietoturvallisuuden arviointi valtionhallinnossa. Käyttövaltuushallinnan ja sähköisen asioinnin tunnistamisen VAHTI-ohjeet ovat parhaillaan viimeisteltävinä. Tietoaineistojen käsittelyn uutta ohjeistoa sekä henkilöstöturvallisuusohjetta valmistellaan. Lokien käsittelyä sekä varmenteiden tietoturvallista käyttöä sähköpostissa koskevien ohjeiden valmistelu on tarkoitus käynnistää. Salauskäytäntöjen suosituksen päivitys aiotaan käynnistää. Kahden viimeksi mainitun osalta ryhmien organisointi on vielä kesken. Lisätietoja asiasta saa Mikael Kiviniemeltä tai Juhani Sillanpäältä valtiovarainministeriöstä, p , , s-posti: etunimi.sukunimi@vm.fi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaamiin kärkihankkeisiin kuuluva tietoturvatasojen esitutkimus on tarkoitus käynnistää lokakuussa ja se kestää noin puoli vuotta. Hankkeen vetäjänä valtiovarainministeriössä on projektipäällikkö Minna Romppanen, joka toimii myös VAHTI:n sihteeristössä, p , s-posti: etunimi.sukunimi@vm.fi. Valtion IT-palvelut - toiminnan suunnittelu on alkanut Valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen valtion yhteisten IT-palveluiden toiminnan suunnittelemiseksi. Hankkeen toimikausi on Tarkoituksena on, että valtionhallinnon IT-strategiassa suunniteltu valtion IT-palvelut -yksikkö vastaa valtionhallinnon yhteisistä IT-palveluista: palveluiden kehittämishankkeisiin osallistumisesta palveluiden toteuttamisesta, ylläpidosta ja jatkokehityksestä palvelutuotannosta ja sen laadusta

5 asiakasyhteistyöstä ja palvelujen laskutuksesta käyttäjätuesta. Vastuu koskee sekä itse tuotettuja että ostettuja palveluita. Tavoitteena on, että valtionhallinnon yhteisiä ITpalveluja käyttäisivät kaikki ministeriöt, virastot ja laitokset. Hankkeen tehtävänä on suunnitella valtion IT-palvelut yksikön tavoitetila ja siihen liittyvä toimeenpanosuunnitelma. Tavoitetila: määritellä valtion IT-palvelut -yksikön tehtävät suunnitella yksikön organisatorinen asema sekä johtamis- ja ohjausperiaatteet määritellä sen asiakkaat ja yhteistoimintamenettelyt asiakkaiden kanssa suunnitella yksikön tarjoamat palvelut, niiden laatumittarit ja alustavasti kartoittaa niihin liittyvät prosessit määrittää alustavasti oman ja ostettavan työn alueet suunnitella sopimuskäytännöt ja palvelusopimukset suunnitella palvelutoiminnan rahoituksen, talousohjauksen ja laskutuksen periaatteet suunnitella miten valtionhallinnon yhteiset IT-palvelut tuotetaan ja miten valtioneuvoston tietohallintoyksikkö (VNTHY) ja mahdollisesti muut valtionhallinnon keskeisimmät IT-palveluja tuottavat yksiköt integroidaan joko kokonaan tai osittain tuotantokokonaisuuteen suunnitella alustavasti yksikön sisäinen organisaatio ja henkilöstötarve selvittää muut tavoitetilaan liittyvät keskeiset asiat. Toimeenpanosuunnitelma: määritellä kehittämisvaiheet yhteisten IT-palvelujen tuottamiseen laatia alustavat liiketoiminta-, henkilöstö-, investointi- ja käyttökustannussuunnitelmat toiminnan aloittamiseksi suunnitella mahdollinen henkilöstön ja palvelutuotannon siirto uuteen yksikköön olemassa olevista palveluyksiköistä selvittää muut keskeiset toiminnan aloittamiseen liittyvät asiat. Lisätietoa hankkeesta (mm. asettamiskirje) saa verkosta osoitteesta tai valtiovarainministeriöstä neuvotteleva virkamies Arja Terholta, p , Tietoja valtion tietohallinnosta vuodelta 2005 verkossa Tietoja valtion tietohallinnosta v selvitys on nähtävillä verkossa osoitteessa

6 Kieku-ohjelman talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäkokonaisuuden hankinta etenee Valtiokonttorin Kieku-ohjelmassa talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden hankinnan sisältö on tarkentunut. Tarkoituksena on hankkia järjestelmäkokonaisuus palvelemaan valtionhallinnon uusia yhtenäisiä ja yksinkertaistettuja talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja sekä palvelukeskusmallia. Järjestelmähankinnan sisältö on kuvattu vaatimusmäärittelyssä, joka sisältää seuraavat osa-alueet: kirjanpito, käyttöomaisuuskirjanpito, sisäinen laskenta, tulojen käsitteleminen, menojen maksaminen, yhteisrekisterit (esim. toimittaja- ja asiakasrekisterit), osaamisen hallinta, työaikojen hallinta, palkkaus- ja palkitseminen sekä palvelussuhteen hallitseminen. Lisäksi hankinnassa korostuvat henkilöstöhallinnon itsepalveluominaisuudet. Kokonaisuutta voit tarkastella erillisestä esityksestä: tietojärjestelmähankinnan sisältö & 5D6A3D061818}. Talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnallisuuksien lisäksi liittymien hallinta on keskeisessä roolissa tulevassa järjestelmähankinnassa. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäkokonaisuuden ulkoisten ja sisäisten liittymien rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan integraatioratkaisu, jossa sovelletaan yhtä tai useampaa teknistä ratkaisua. Liittymien hallinnan tarvekuvaus löytyy verkosta osoitteesta & FD0E1}. Tietojärjestelmähankinnan alustavan aikataulun mukaan järjestelmähankinnan hankintailmoitus tehdään vuoden 2006 lopussa ja tarjouspyyntö valmistuu 2007 alkupuolella. Käyttöönotot palvelukeskuksissa ja virastoissa alkaisivat vuosien aikana. Tietoturva, tunnistaminen ja käyttövaltuushallinnan järjestäminen ovat merkittävässä asemassa järjestelmäkokonaisuutta määriteltäessä ja valittaessa. Hankittavat järjestelmät tulevat olemaan valmisohjelmistoja. Teknisiä ratkaisuja voi olla useita, kuten myös toimittajia. Lisätietoja asiasta saa verkosta osoitteesta ja erikoistutkija Juha Penttiseltä, s-posti: Hanselilla uusia puitesopimuksia Hansel on tehnyt seuraavia uusia hankintojen puitejärjestelyjä: Valtionhallinnon tietotekniikkakoulutus kolmelle eri käyttäjäryhmälle - peruskäyttäjät, tietohallinnon asiantuntijat sekä päättäjät - on kilpailutettu. Lähiverkon aktiivilaitteista - sekä kiinteän verkon (LAN) aktiivilaitteista että langattoman lähiverkon (WLAN) aktiivilaitteista - on tehty puitejärjestely. Valtionhallinnon IT-laitteiden ja -palveluiden (työasemat, kannettavat ja näytöt, erikoisnäytöt, ruggeroidut kannettavat ja tulostimet) uusi kattava puitejärjestely tarjoaa edullisia laitehankintoja ja sisältää laajan valikoiman laitteisiin liittyviä palveluja. Lisätietoa asioista Hankintojen keskitetyllä kilpailuttamisella haetaan tuntuvia säästöjä valtionhallinnolle Valtioneuvosto antoi asetuksen valtionhallinnon yhteishankinnoista. Tarkoituksena on tehostaa valtion hankintatointa tavanomaisten tavaroiden ja palveluiden yhteisellä kilpailuttamisella. Asetus liittyy syyskuun alussa voimaan tulleeseen talousarviolain muutokseen, joka mahdollistaa yhteishankintojen laajemman ja koordinoidumman toteuttamisen valtionhallinnossa. Yhteisen kilpailuttamisen kohteena olevien tavanomaisten tavaroiden ja palveluiden sekä tietoteknisten laitteiden osuus valtion vuotuisista hankinnoista on noin 600 miljoonaa euroa. Lisäksi erilaisten laajakäyttöisten ohjelmistojen ja yhteisten tietojärjestelmien hankintaan käytetään vuosittain arviolta satoja miljoonia euroja. Asetuksessa määritellään tuoteryhmittäin tavarat ja palvelut, joita valtionhallinnossa voidaan jatkossa hankkia yhteishankintoina. Lisäksi säädetään yhteishankintojen valmistelusta ja toteuttamisesta. Virastoja ja laitoksia velvoittava yhteishankinta voidaan käynnistää valtiovarainministeriön päätöksellä, jolla määrätään, mitkä asetuksessa mainituista tuotteista ja palveluista hankitaan keskitetysti kilpailutettua sopimusta käyttämällä. Päätöksellä nimetään myös yhteishankintaa koskevan kilpailuttamisen toteuttaja. Virasto tai laitos ei

7 voi ilman erityistä syytä ryhtyä kilpailuttamaan päätöksellä määrättyä yhteishankittavaa tuotetta tai palvelua yhteishankinnan valmistelun tai toteutuksen ollessa vireillä taikka yhteishankintasopimuksen ollessa voimassa. Kärkihankkeiden osalta näitä päätöksiä voitaisiin tehdä esitutkimusten ja kilpailutusten jälkeen. Asetuksen kanssa samaan aikaan tulee voimaan valtiovarainministeriön päätös valtionhallinnon yhteishankinnoista. Sillä määrätään asetuksen mukaisesti valtionhallinnossa yhteishankittaviksi eräitä keskeisiä tavanomaisia tavaroita ja palveluja (esim. tietokoneet ja tietotekniset laitteet, niiden osat ja tarvikkeet). Näiden yhteishankkijaksi nimetään valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy. Valtiovarainministeriön päätös valtionhallinnon yhteishankinnoista löytyy verkosta osoitteesta KuntaIT-yksikkö aloittaa toimintansa Sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnonkehittämisosastolla aloittaa toimintansa KuntaIT -yksikkö. KuntaIT ohjaa kuntien verkostomaista tietohallintoyhteistyötä ja yhteen sovittaa sen yhteistyötä valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa sekä tukee osaltaan kunta- ja palvelurakenteen ja julkisten palvelujen uudistamista. Valtioneuvosto nimitti KuntaIT -yksikön päälliköksi sosionomi Antti Holmroosin. Lisätietoa asiasta Sähköiset asiointipalvelut ja mobiilipalvelut kehittyvät kunnissa Joka kymmenes suomalaiskunta on ottanut käyttöön mobiilipalveluita ja viisi prosenttia suunnittelee niiden käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. Edelläkävijöiksi ovat nousseet kirjasto- ja liikennepalvelut sekä suurimmat kaupungit. Kirjastot tarjoavat mahdollisuutta selata lainattavien aineistojen tietokantoja sekä tehdä tai uusia lainoja. Liikennepalveluista kännykällä voi käyttää pysäköinti-, joukkoliikennemaksu- ja aikataulupalveluita. Sähköisiä asiointipalveluita on toteuttanut kunnista jo kolmasosa, minkä lisäksi niiden käyttöönottoa suunnittelee vajaa viidennes. Sähköisistä palveluista yleisimpiä ovat erilaiset lomakkeet, kirjastopalvelut sekä mahdollisuus hakea palveluita ja etuuksia sähköisesti. Muita tarjottavia palveluita ovat mm. asiakaspalautejärjestelmät, asioiden vireillepano, rekrytointi, tonttivälitys, sähkö- ja vesisopimukset sekä terveysneuvonta. Sisäasiainministeriön julkishallinnon verkkopalvelututkimuksen mukaan oman asuinkunnan internetpalvelut ovat julkishallinnon suosituin verkkopalvelu. Puolet suomalaisista oli vieraillut oman asuinkunnan nettisivuilla viimeisen kolmen kuukauden aikana syksyllä Enemmän tietoa kuntien verkkopalveluista Ystävällisin terveisin valtion IT-toiminnan johtamisyksikön puolesta Marjukka Ala-Harja ja valtion IT-johtaja Leena Honka Marjukka Ala-Harja, neuvotteleva virkamies, valtion IT-johtamisyksikkö, hallinnon kehittämisosasto,valtiovarainministeriö, PL 28, Valtioneuvosto,puh.: (09) , , s-posti: