Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Transkriptio

1 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen 6/2007 Työryhmämuistioita

2

3 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen Työryhmämuistioita 6/2007

4 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A), VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) (vaihde) Internet: Taitto: Anitta Railonkoski/VM, viestintä Edita Prima Oy Helsinki 2007

5 Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, huhtikuu 2007 Tekijät Heikki Joustie, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja Miliza Vasiljeff, valtiovarainministeriö, sihteeri Julkaisun nimi Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Julkaisu on saatavissa Internetistä osoitteesta Asiasanat palvelukeskus, valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten muodostama verkosto, tilaaja-tuottaja malli, asiakasohjaus, in house periaate, palvelutasosopimus, tuotteistetut palvelut Julkaisusarjan nimi ja numero Työryhmämuistioita 6/2007 Julkaisun myynti/jakaja Valtiovarainministeriö, hallinnon kehittämisosasto PL 28, 0023 VALTIONEUVOSTO, puh. (09) Painopaikka ja -aika Edita Prima Oy, Helsinki 2007 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Sivuja 67 Hinta Kieli Suomi Tiivistelmä Tämä julkaisu sisältää linjaukset ja käytännön toimenpideehdotukset siitä, mitä valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen edellyttää. Tavoitteena on tehostaa valtionhallintoa kokoamalla valtion virastojen ydintoimintaa tukevia talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä ja toimintoja yhteen organisaatioon, valtion palvelukeskukseen. Tehtävistä ja toiminnoista luopuvasta virastoista tulee valtion palvelukeskuksen asiakkaita. Palvelukeskukseen siirtyy tehtävien hoitamiseksi tarvittava henkilöstö. Palvelukeskukseen siirretään myös tarvittavat muut voimavarat niistä virastoista, joista tulee palvelukeskuksen asiakkaita. Valtionhallintoon perustetaan viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin perustein toimivan verkoston. Ohjausryhmä ehdottaa, että pitkällä aikavälillä verkostosta tulee kehittää yksi, koko valtionhallintoa palveleva talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus.

6 Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, april 2007 Författare Heikki Joustie, finansministeriet, ordförande Miliza Vasiljeff, finansministeriet, sekreterare Publikations titel Grundandet av servicecentra för statens ekonomi- och personalförvaltning Publikationens andra versioner Publikationen finns på Internet, Nyckelord Servicecenter, servicecenter för statens ekonomi- och personalförvaltning, nätverk som består av servicecentra för statens ekonomi- och personalförvaltning, beställareproducent-modellen, kundstyrning, in house principen, servicenivåavtal, servicenivåavtal, produktifierade tjänster Publikationsserie och nummer Arbetsgruppspromemorior 6/2007 Beställningar/distribution Finansministeriet, avdelningen för utvecklandet av förvaltningen, PB 28, STATSRÅDET Tfn (09) Tryckeri/tryckningsort och år Edita Prima Ab, Helsingfors 2007 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Sidor 67 Pris Språk Finska Sammandrag Denna publikation innehåller linjedragningar och förslag tillpraktiska åtgärder för vad som krävs vid grundandet av ett servicecenter för statens ekonomi- och personalförvaltning. Målet är att effektivisera statsförvaltningen genom att koncentrera sådana ekonomi- och personalförvaltningsuppgifter som understöder statliga ämbetsverks kärnuppgifter till en organisation, ett statligt servicecenter. Ämbetsverk som nedlägger uppgifter och verksameter blir kunder hos ett statligt servicecenter. Den personal som behövs för skötandet av uppgifterna flyttar över till servicecentret. Också andra nödvändiga resurser som behövs vid servicecentret flyttas över från de ämbetsverk som blir kunder hos servicecentret. Man skall grunda fem servicecentra för ekonomi- och personalförvaltningen inom statsförvaltningen. De kommer att bilda ett nätverk som fungerar enligt enhetliga principer. Styrgruppen föreslår att nätverket på längre sikt skall utvecklas till ett ekonomi- och personalförvaltningscenter som betjänar hela statsförvaltningen.

7 Fact sheet Publisher and date Ministry of Finance, April 2007 Author (s) Heikki Joustie, the Ministry of Finance, Chairman Miliza Vasiljeff, the Ministry of Finance, Secretary Title of publication Establishment of the service centres of State financial and personnel administration Parts of publication/ other versions released The publication is available on Internet at the website Keywords service centre, service centre of State financial and personnel administration, network formed by State service centres of financial and personnel administration, buyer-supplier model, customer guidance, in-house principle, service level agreement, services as products Publications series and number Working papers 6/2007 Sales distributions Ministry of Finance, Public Management Department P.O. Box 28, GOVERNMENT, tel Printing place and year Edita Prima Plc, Helsinki 2007 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN No. of pages 67 Price Language Finnish Abstract This summary contains the guidelines and proposals for practical measures on the requirements for the establishment of service centres for State financial and personnel administration. The aim is to enhance State administration by combining tasks and functions of financial and personnel administration supporting the core activities of State offices in one organisation, the State service centre. The offices giving up these tasks and functions will become customers of the State service centre. The personnel necessary to manage the tasks will be transferred to the service centre. Likewise, also other necessary resources will be transferred to the service centre from the offices which will become customers of the service centre. State administration will have five service centres of financial and personnel administration forming a network functioning with uniform grounds. The Steering Group proposes that in the long term the network shall be developed into one service centre serving all financial and personnel administration of State management.

8

9 Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö asetti ohjausryhmän valmistelemaan ja koordinoimaan henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskusten perustamishankkeita. Valtiokonttorin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisohjelma Kiekun kanssa tiiviissä yhteistyössä olevia palvelukeskushankkeita oli tuolloin meneillään oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, puolustusministeriön, ja valtiovarainministeriön hallinnonaloilla. Hankkeiden yleisenä tavoitteena oli lisätä henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalvelujen tuottavuutta sekä tehostaa voimavarojen käyttöä perustettavien palvelukeskusten avulla. Ohjausryhmän toimikaudeksi valtiovarainministeriö määräsi Valtiovarainministeriö jatkoi ohjausryhmän toimikautta saakka ja täydensi toimeksiantoa, joka on neliosainen. Toimeksiannon mukaisesti ohjausryhmän tuli mennessä määritellä palvelukeskusten perustamiseen liittyvät periaatelinjaukset ja niiden tuli koskea säädöstämistarpeita budjetointia ottaen huomioon kehysrajoitukset ja uudelleenkohdentamismahdollisuudet hinnoittelua henkilöstökysymyksiä organisointia tietojärjestelmiä sekä turvallisuuskysymyksiä. Ohjausryhmän tehtävänä oli mennessä valmistella periaatelinjausten pohjalta konkreettiset ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä siten, että palvelukeskukset voivat aloittaa toimintansa vuoden 2006 alusta. Lisäksi ohjausryhmän tuli koordinoida ja ohjata valtion palvelukeskusten perustamista vuoden 2006 loppuun sekä raportoida vuonna 2006 toimintansa aloittaneiden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toiminnan tuloksista. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi määrättiin finanssineuvos, apulaisosastopäällikkö Heikki Joustie ja jäseniksi budjettineuvos Vesa Jatkola, lainsäädäntöneuvos Hannu Taipale, neuvottelujohtaja Seija Petrow ja hallitusneuvos Miliza Vasiljeff valtiovarainministeriöstä sekä jäseniksi kutsuttiin laskentapäällikkö

10 Hannele Havala oikeusministeriöstä, talousjohtaja Veli Hytönen sisäasiainministeriöstä, talousjohtaja Oili Hintsala ympäristöministeriöstä, toimialajohtaja Mikko Kangaspunta, kehitysjohtaja Timo Hietanen ja projektipäällikkö Leena Kaipainen viimemainitut Valtiokonttorista. Hankkeen sihteereiksi määrättiin Leena Kaipainen ja Miliza Vasiljeff. Valtiovarainministeriö täydensi ohjausryhmää lukien kutsumalla ohjausryhmän jäseniksi erityisasiantuntija Orian Bondestamin valtioneuvoston kansliasta, neuvotteleva virkamies Pentti Miettisen puolustusministeriöstä sekä lakimies Heikki Sipiläisen Valtion yhteisjärjestö VTY ry:stä. Tätä ennen Bondestam ja Miettinen ovat toimineet työryhmän pysyvinä asiantuntijoina. Sisäasiainministeriön edustajana talousjohtaja Veli Hytösen siirryttyä muihin tehtäviin on pysyvänä asiantuntijana lähtien toiminut hankejohtaja Kari Wahlström. Budjettineuvos Jatkolan siirryttyä valtiovarainministeriön palveluksesta hän ei ole lähtien osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Valtiovarainministeriö täydensi ohjausryhmää määräten sen jäseniksi aiemmin nimettyjen lisäksi budjettineuvos Helena Tarkan, työmarkkinaasiantuntija Pauliina Pekosen ja lainsäädäntöneuvos Jyri Inhan valtiovarainministeriöstä ja kutsui ohjausryhmän jäseniksi erityisasiantuntija Satu Rönnqvistin valtioneuvoston kansliasta, palvelukeskuksen johtaja Martti Havilan Oikeushallinnon palvelukeskuksesta, palvelukeskuksen johtaja Kari Wahlströmin Sisäasianhallinnon palvelukeskuksesta, palvelukeskuksen johtaja Helena Lappalaisen Puolustushallinnon palvelukeskuksesta, projektipäällikkö Kirsti Torvisen opetusministeriöstä ja maksuliikepäällikkö Keijo Kettusen, kehittämispäällikkö Seija Frimanin ja apulaisjohtaja Hemmo Rissasen Valtiokonttorista. Samalla valtiovarainministeriö myönsi pyynnöstä eron ohjausryhmän jäsenyydestä erityisasiantuntija Orian Bondestamille, laskentapäällikkö Hannele Havalalle, kehitysjohtaja Timo Hietaselle, talousjohtaja Veli Hytöselle, budjettineuvos Vesa Jatkolalle ja projektipäällikkö Leena Kaipaiselle heidän siirryttyään taustaorganisaatioistaan muihin tehtäviin. Ohjausryhmän sihteereiksi nimettiin aiemmin nimetyn sihteerin lisäksi jäsenet Seija Friman, Pauliina Pekonen ja Jyri Inha. Lainsäädäntöneuvos Inhan siirryttyä valtiovarainministeriössä uusiin tehtäviin hän ei ole lähtien osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Ohjausryhmän pysyvänä asiantuntijana toimi ennen ryhmän jäseneksi nimeämistä työmarkkina-asiantuntija Pauliina Pekonen valtiovarainministeriöstä. Hän myös laati ohjausryhmän käyttöön henkilöstöä ja henkilöstöhallinnon strategioita koskevia selvityksiä ja ehdotuksia. Ohjausryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet Kari Wahlströmin siirryttyä muihin tehtäviin myös hankejohtaja Tarmo Välitalo sisäasiainministeriöstä ja palvelukeskuksen johtaja Timo Kallio Sisäasianhallinnon palvelukeskuksesta sekä Hemmo Rissasen siirryttyä muihin tehtäviin palvelukeskuksen johtaja Marita Sipola Valtiokonttorin palvelukeskuksesta ja johtaja Juha Raatikainen Valtiokonttori palvelukeskuksen Porin yksiköstä.

11 Lisäksi ohjausryhmä on kuullut asiantuntijana finanssijohtaja Maritta Fromholtzia Valtiokonttorista ja ohjausryhmän puheenjohtaja ja sihteeri Vasiljeff henkilöstöhallinnon asiantuntija Virpi Mattila-Mannista Valtiokonttorista ja hallitusneuvos Kirsi Äijälää valtiovarainministeriöstä. Ohjausryhmä on määritellyt palvelukeskusten perustamiseen liittyvät periaatelinjaukset ja niiden pohjalta valmistellut konkreettiset ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä siten, että palvelukeskukset ovat voineet aloittaa toimintansa vuoden 2006 alusta sekä koordinoinut ja ohjannut valtion palvelukeskusten perustamista ja raportoinut vuonna 2006 toimineiden valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toiminnan tuloksista. Ohjausryhmän toimikauden aikana neljän palvelukeskuksen toiminta on käynnistänyt ja ne ovat toimineet runsaan vuoden. Palvelukeskukset ovat toimineet pääpiirteittäin ohjausryhmän määrittelemiä toimintaperiaatteita noudattaen. Lisäksi opetusministeriö on päättänyt perustaa viidennen, yliopistoille palveluja tuottavan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen. Muut ministeriöt ovat ohjanneet hallinnonalojaan siirtymään palvelukeskusten asiakkaiksi niin, että tehtyjen päätösten mukaan valtionhallinto on lähes kattavasti palvelukeskusten asiakkaana vuoteen 2009 mennessä. Palvelukeskusmallin kehittämistä ja ohjausta koskevien ehdotusten ja toimenpiteiden lisäksi ohjausryhmä on tehnyt ehdotuksia valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkoston kehittämiseksi. Ohjausryhmä on myös arvioinut palvelukeskusten perustamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä esittämiensä linjausten toimivuutta. Saatuaan tehtävän loppuun suoritetuksi, ohjausryhmä luovuttaa valtiovarainministeriölle muistionsa. Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2007 Martti Havila Timo Kallio Keijo Kettunen Pentti Miettinen Juha Raatikainen Heikki Sipiläinen Hannu Taipale Kirsti Torvinen Heikki Joustie Oili Hintsala Mikko Kangaspunta Helena Lappalainen Seija Petrow Satu Rönnqvist Marita Sipola Helena Tarkka Tarmo Välitalo Seija Friman Pauliina Pekonen Miliza Vasiljeff

12

13 Sisältö 1 Johdanto Julkisen sektorin tuottavuuden parantamisesta Ohjausryhmän toimeksiannosta ja työskentelystä Ohjausryhmän valtion talous- ja henkilöstöhallinnonpalvelukeskusten käynnistysvaihetta koskevista ehdotuksista Valtioneuvoston valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten käynnistysvaihetta ja toimintaa koskevia linjauksia Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen määritelmä 21 2 Valtion talous- ja henkilöstö-hallinnon palvelukeskusten perustamistilanne 23 3 Valtion talous- ja henkilöstö-hallinnon palvelukeskuksen toisen toimintavuoden tavoitetila 27 4 Arvioita valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten ensimmäisen toimintavuoden tuloksista 29 5 Kohti valtion yhteistä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta 33 6 Ehdotus valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toiminnan kehittämisessä lähivuosina noudatettaviksi periaatteiksi 35 LIITE 1 Ohjausryhmän määrittelemät valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen käynnistämistä koskevat periaatelinjaukset 39 LIITE 2 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamis- ja käynnistymistilanne 41 LIITE 3 Ohjausryhmän palvelukeskuksille, niitä ohjaaville ministeriöille ja niiden asiakasvirastoille osoittama tiedustelu 45

14 LIITE 4 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten ensimmäistä toimintavuotta koskevat tiedot 51 LIITE 5 Valtioneuvoston periaatepäätös soveltamisohjeineen 57

15 15 1 Johdanto 1.1 Julkisen sektorin tuottavuuden parantamisesta Koko julkisen sektorin tuottavuuskehitys on ollut negatiivinen. Tosin julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuuden aleneminen on hidastunut vuosina Valtionhallinnon tuottavuus on kehittynyt vaihtelevasti. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 se nousi yhdellä prosentilla. Kuntasektorin tuottavuus on kaikkina vuosina laskenut. Pääministeri Matti Vanhasen I hallituksen talouspolitiikan strategiaan sisältyy julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen. Hallitus antoi valtiovarainministeriön tehtäväksi toteuttaa julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden toimenpideohjelmaa yhteistoiminnassa ministeriöiden, henkilöstöjärjestöjen ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin suunniteltu ja todennettavissa oleva tuottavuuden nousu ja sen avulla saatavien hyötyjen ja säästöjen suunnitelmallinen käyttö. Valtionhallinnon tuottavuutta tuli lisätä rakenteellisin, toiminnallisin ja tietotekniikan käytön uudistuksin. Tuottavuusohjelmaa toteutetaan osana kehys- ja budjettiohjausta sekä peruspalveluohjelmaa. Valtion talousarviossa on hallituksen tuottavuusohjelmaan liittyen erillinen tuottavuuden edistämismääräraha. Se on tarkoitettu sellaisiin tuottavuutta lisääviin hankkeisiin, joiden rahoitusta ei muuten ole voitu riittävästi varmistaa. Rahoituspäätöksiin on liitetty valtiovarainministeriön ja asianomaisen ministeriön välinen, ministerien allekirjoittama yhteistoimintapöytäkirja, jossa on sovittu hankkeen tavoitteet, tuottavuushyödyt ja kehyskauden säästöt. Keskeinen hallituksen tuttavuusohjelmaan liittyvä hanke on valtion talousja henkilöstöhallinnon tehtävien tehostaminen ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen.

16 Ohjausryhmän toimeksiannosta ja työskentelystä Ohjausryhmän työn käynnistyessä meneillään oli oikeusministeriön, sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla hankkeet, joiden tavoitteena oli perustaa kunkin hallinnonalan virastoja ja laitoksia palvelevat, vuoden 2006 alusta toimintansa aloittavat talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset. Myös valtiovarainministeriön hallinnonalalla oli meneillään samansuuntainen hanke. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla palvelukeskuksen toiminta käynnistyi vuoden 2005 alusta. Palvelukeskus tarjoaa palveluja virastoille ja laitoksille yli hallinnonalarajojen. Myös edellä mainituilla muilla valtion palvelukeskuksilla on ollut samansuuntaisia tavoitteita. Muilla hallinnonaloilla, kuten maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö, oli ohjausryhmän työn alkaessa käynnissä tavoitteiltaan samansuuntaisia hankkeita. Myös muiden asiantuntija-, tausta- ja tukipalvelujen kuten, tietohallinnon tukitehtävien sekä puolustusvoimien lääkintähuollon, ruokahuollon, vaatetushuollon, korjaamo- ja kunnossapitotoiminnan, materiaalilogistiikan, arkistoinnin ja asiakirjahallinnon sekä tilahallinnan järjestämisestä huolehtivia palvelukeskuksia oltiin käynnistämässä tai selvittämässä. Mainittujen hankkeiden lisäksi valtionhallinnossa oli palvelukeskustoimintaa harjoittavia pienempiä, osaksi jo tuotannossa olevia eri toimintamalleilla toimivia yksiköitä. Ohjausryhmän tuli linjata valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta koskevia periaatteita, ohjata ja koordinoida palvelukeskusten perustamista sekä raportoida palvelukeskusten ensimmäisen toimintavuoden tuloksista. Ryhmä on määritellyt valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusmallin toimivalta- ja vastuusuhteineen ja ohjausmalleineen. Ryhmän työskentely on perustunut kiinteään vuorovaikutukseen palvelukeskusten edustajien, niitä ohjaavien ministeriöiden edustajien sekä Valtiokonttorin valtion talousja henkilöstöhallinnon kehittämisohjelma Kiekun kanssa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien tehostaminen ja valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen palvelujen kehittämisineen ja tuotteistamisineen on jatkuva prosessi. Jo talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten käynnistäminen kestää useita vuosia. Tavoitteena on pitemmällä aikavälillä yksi koko valtionhallintoa palveleva talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Ohjausryhmän tässä muistiossa tekemät ehdotukset tähtäävät yhtenäisen valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkoston muodostamiseen.

17 1.3 Ohjausryhmän valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten käynnistysvaihetta koskevista ehdotuksista Ministeriöiden ja Valtiokonttorin palvelukeskushankkeissa kertyneiden kokemusten perusteella ja niissä syntyneiden kysymysten johdosta ohjausryhmä on määritellyt valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusmallin, valmistellut periaatelinjauksensa ja pyrkinyt niitä myös omalta osaltaan konkretisoimaan. Periaatelinjaukset, joita ohjausryhmä kutsuu teeseiksi (Liite 1), on esitetty silmällä pitäen taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja. Mutta ne soveltuvat ohjausryhmän näkemyksen mukaan myös muiden tukipalveluiden tuottamiseen palvelukeskuksissa. Ohjausryhmän väliraportti I on julkistettu valtiovarainministeriön Internet-sivuilla osoitteessa vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/89751.pdf Valmisteltuaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseen liittyvät periaatelinjaukset ohjausryhmä jatkoi linjausten konkretisointia ja vuonna 2006 toimintansa aloittaneiden palvelukeskusten käynnistämisen ja toiminnan ohjausta. Palvelukeskukset ovat Oikeushallinnon palvelukeskus (OPK), Sisäasianhallinnon palvelukeskus (PALKE), Puolustushallinnon palvelukeskus ( asti Puolustusvoimien palvelukeskus, PVPK) sekä valtiovarainministeriön hallinnonalalla, Valtiokonttorin tulosyksikkönä käynnistynyt palvelukeskus (VKPK). Ohjausryhmä on arvioinut yhdessä palvelukeskusten perustamisessa mukana olevien tahojen kanssa periaatelinjauksia ja niiden toimivuutta. Periaatelinjauksia on käsitelty laajasti myös muussa meneillään olevassa valtionhallinnon tuottavuustyössä. Ehdotuksia valmistellessaan ohjausryhmä keskittyi niihin konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka ovat edellytyksenä palvelukeskusten toiminnan aloittamiseksi vuoden 2006 alussa. Ryhmän linjausten mukaan vastuu henkilöstötarpeen sopeuttamisesta tehostuneeseen toimintaan on palvelukeskuksen asiakkaaksi tulevalla virastolla ja asiakasta ohjaavalla ministeriöllä. Käynnistymisvaiheen välttämättömien toimenpiteiden lisäksi ohjausryhmän ehdotukset koskevat myös niitä kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen palvelukeskusten ensimmäisen ja toisen toimintavuoden aikana. Ryhmän arvion mukaan eräiden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten käynnistysvaiheen toimenpiteet olivat edenneet jo niin pitkälle, että niillä oli valmius toimia alusta alkaen pääosin toisen toimintavuoden toimintamallissa. Ryhmän mukaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Palvelukeskusten toiminnan käynnistämisen jälkeen toiminnan kehittämistä tulee jatkaa niin palvelukeskuksessa kuin sen asiakasvirastoissa. Ohjausryhmä keskittyi valtiotasoiseen palvelukeskustoiminnan kehittämiseen ja yhtenäistämiseen sekä muutoksen hallintaan. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen oli käynnisty- 17

18 18 nyt vuonna 2004 keskitetysti Valtiokonttorin Kieku-ohjelmassa yhteistyössä muiden hallinnonalojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushankkeiden kanssa. Yhteistyö tukee palvelutuotannon yhtenäistymistä ja palveluiden laadun parantamista. Tarkoitus on, että valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toimintatapoja, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään jatkossakin koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien järjestelmien sekä arkkitehtuurin mukaisesti. Ohjausryhmän raportti II julkistettiin valtiovarainministeriön Internetsivuillaosoitteessahttp : // fi / vm / fi / 04 _ julkaisut _ ja _ asiakir - jat/03_muut_asiakirjat/94447.pdf. Raportissa esitetään aiemmin julkistettujen periaatelinjausten pohjalta valmistellut konkreettiset ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä, jotta palvelukeskukset voivat aloittaa toimintansa vuoden 2006 alusta. Prosessien ja tietojärjestelmien ensimmäisen vaiheen yhtenäistämisen tavoitteena oli turvata vuonna 2006 käynnistyneiden palvelukeskusten toimintaedellytykset, kuitenkin mahdollisimman pian yhtenäistämällä ja vakioimalla valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät ottaen huomioon valtionhallinnon IT-strategian (valtioneuvoston periaatepäätös ) linjaukset. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan ennen yhtenäisiä ja keskitettyjä järjestelmäinvestointeja on välttämätöntä uudistaa ja tehostaa palveluprosesseja. Koska ensimmäiset talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset käynnistyivät toimintamalliltaan jossain määrin erilaisina, osamietinnön ehdotukset koskivat kahta ensimmäistä toimintavuotta. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksista kehitetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkosto. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan verkoston kehittäminen edellyttää kuitenkin keskitettyä ohjausta, mikä turvaa palvelukeskusten koordinoidun jatkokehittämisen kohti valtion yleistä ja yhteistä palvelukeskusmallia. 1.4 Valtioneuvoston valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten käynnistysvaihetta ja toimintaa koskevia linjauksia Valtioneuvosto on ohjausryhmän toimikauden aikana asettanut talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksien perustamiselle tuottavuus- ja palvelutasotavoitteita. Valtioneuvosto on myös päätöksissään hyväksynyt ohjausryhmän periaatelinjauksissa esittämän talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten määrän ja rakenteen. Valtioneuvosto on myös velvoittanut ministeriöitä tekemään hallinnonalojensa osalta tarvittavat päätökset palvelukeskusten asiakkaiksi siirtymisestä. Myös ohjausryhmän näkemys uudistuksen prosessimaisuudesta välittyy valtioneuvoston päätöksistä. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen on keskeinen valtionhallinnon tuottavuutta parantavana toimenpiteenä. Jo vuo-

19 19 den 2006 talousarvioesityksessä uudistukselle asetettiin seuraavat toimintaa ja tuottavuutta koskevat tavoitteet. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamisen kannalta näitä ovat: Vuoden 2006 talousarvioesitys Vuoden 2006 talousarvioesityksen mukaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat valtion palvelukeskusverkoston, jonka toimintatapoja, toimialaa, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien määrittelyjen mukaisesti. Talous- ja henkilöstöhallinnon tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuodesta 2003 vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita. Valtioneuvoston kehyspäätös VM 5/214/2006: Valtionhallintoon perustetaan jo perustetut palvelukeskukset mukaan lukien viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin perustein toimivan verkoston. Ministeriöt tekevät osaltaan ja ohjaavat hallinnonalansa virastot tekemään vuoden 2006 loppuun mennessä päätöksen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisesta palvelukeskustoimintamallilla viimeistään vuonna Palvelukeskuksiin tukeutuminen mahdollistaa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden merkittävän lisäämisen sekä toiminnan laadun kehittämisen ja henkilöstövoimavarojen vähentämisen palvelujen tuotannossa. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa Periaatepäätöksen tarkoituksena on vahvistaa yhtenäiset toimintatavat valtionhallinnon organisaatioiden muutostilanteisiin ja henkilöstön aseman turvaamiseen ja tukea muutosten hallintaa ja laadukasta johtamista. Lisäksi päätöksessä määritellään ministeriöiden vastuut ja korostetaan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan merkitystä. Se täydentää vuoden 2001 periaatepäätöstä valtion henkilöstöpolitiikan linjasta.. Periaatepäätöksessä on myös sen soveltamisohjeet, jotka on valmisteltu yhdessä Valtion työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kanssa. Alueellistamista ja tuottavuuden parantamista koskevissa toimenpiteissä periaatepäätös on rajattu koskemaan

20 20 vuosia Päätös koskee koko valtionhallintoa eräitä Puolustusvoimia ja rajavartiolaitosta koskevia poikkeuksia lukuun ottamatta. Uusina asioina valtioneuvoston periaatepäätöksessä on vaiheittaisen toimintatavan määrittely, työssäkäyntialueen käsitteen käyttöönottaminen sekä henkilöstötarpeen ilmoittaminen muille virastoille. Nämä uudet, yhtenäiset toimintatavat asettavat virastoille virkamieslakia laajemmat velvoitteet tukea henkilöstön sijoittumista uusiin tehtäviin. Periaatepäätöksen toimintatapoja noudattamalla valtioneuvoston tavoitteena on välttää taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvat irtisanomiset. Periaatepäätöksen mukaan palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamista valtiolla edesauttaa, jos henkilö on valmis siirtymään uuteen yksikköön tai uusiin tehtäviin omalla työssäkäyntialueellaan. Vuosina uusien henkilöiden rekrytointi käynnistetään selvittämällä, onko valtionhallinnossa tarjolla alueellistamis- tai tuottavuushankkeen vuoksi vapautuvaa henkilöstöä. Muutosta valmistelevassa organisaatiossa on oltava muutoksesta vastaava johtaja. Muutoksen onnistuneisuutta arvioidaan osana johtajan tulosvastuuta. Vaiheittaisen toimintatavan mukaan ensisijaisena tavoitteena on, että muutoksen kohteena oleva henkilöstö siirtyy uuden organisaation palvelukseen. Jos henkilö ei siirry, hänelle etsitään samanlaisia tai vastaavia tehtäviä asianomaisessa toimintayksikössä tai muussa saman hallinnonalan toimintayksiköstä. Jollei samalla hallinnonalalla ole tarjottavissa työtä tai tarjottava työ ei ole samalla työssäkäyntialueella, etsitään työtä toisen hallinnonalan toimintayksiköstä samalla työssäkäyntialueella. Valtioneuvoston periaatepäätös velvoittaa konkreettisesti muutokseen vain työnantajia. Kuitenkin myös henkilöstöltä vaaditaan myönteistä, uuteen tähtäävää asennetta. Henkilön valmius ottaa vastaan uusia tehtäviä tai siirtyä toiseen työpaikkaan muutostilanteessa edesauttaa työllistymistä silloin kun nykyiset tehtävät muuttuvat tai loppuvat. Johtaminen ja esimiestyön laatu muutostilanteissa ovatkin ratkaisevia tekijöitä muutosprosessin onnistumiseksi. Valtioneuvoston kehyspäätös VM 7/214/2007 Kehyspäätöksen mukaan koko valtionhallinto siirtyy käyttämään kehyskaudella talous- ja henkilöstöhallinnon sähköisiä, yhdenmukaisia prosesseja ja palvelukeskusmallin mukaista palvelujen tuottamistapaa. Tätä varten on perustettu tai perustetaan viisi yhdenmukaisin periaattein toimivaa palvelukeskusta, joista neljä on jo aloittanut toimintansa. Toiminta kattaa koko valtionhallinnon vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuosien valtiontalouden kehyksissä varaudutaan rahoittamaan valtion yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä, jonka hankinnasta vastaa Valtiokonttori. Keskitetysti rahoitettava järjestelmä otetaan kehyskaudella asteittain käyttöön valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkostossa. Samalla poistuu yksittäisten virastojen tarve investoida vastaaviin järjestelmiin.

21 21 Valtioneuvoston periaatepäätös valtion toimintojen sijoittamisen strategiasta sekä hallituksen strategia-asiakirjassa konkretisoidut alueellistamista koskevat keskeiset tavoitteet ja linjaukset Hallituksen strategia-asiakirjan mukaan valtion keskushallinnon toimintojen ja yksiköiden alueellistamista jatketaan. Uusia, laajenevia ja uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistamisella tarkoitetaan myös olemassa olevien toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Alueellistamisen yksi keskeinen peruste on turvata valtion keskushallinnolle pätevän työvoiman saanti tulevina vuosina, kun henkilöstöä jää eläkkeelle poikkeuksellisen runsaasti lyhyen ajan sisällä ja kilpailu työvoimasta pääkaupunkiseudulla yleensäkin on selvästi kiristymässä. Alueellistamisen piiriin kuuluvat kaikki valtion toiminnot ja yksiköt. Alueellistamisen hyötyjen tulee näkyä menojen suunniteltuina säästöinä valtiontaloudessa kehyskaudella. Tukipalveluja yhteen koottaessa otetaan huomioon sekä alueellistamisen että tuottavuuden näkökulma. 1.5 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen määritelmä Markkinoilla toimiva palvelukeskus Palvelukeskus on järjestely, jossa keskitetään ydintoiminnan tuottamista tukevia toimintoja, osaamista ja infrastruktuuria yhteen paikkaan säilyttäen varsinaiset ydintehtävät alkuperäisessä organisaatiossa. Palvelukeskuksella tulee olla mahdollisuus kasvaa niin, että saavutetaan todellisia mittakaavahyötyjä. Järjestely turvaa palvelujen saatavuuden, mahdollistaa asiantuntemuksen kasvattamisen, palvelujen korkean laatutason sekä aiempaa alhaisemmat kustannukset. Markkinoilla toimivan palvelukeskuksen ohjaus perustuu aina asiakasohjaukseen. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Valtion palvelukeskus on valtion virastoille ja laitoksille asiantuntija-, tausta- ja tukipalveluja tuottava, tulosohjattu valtion virasto. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus muodostetaan kokoamalla ministeriöistä ja virastoista sekä palvelukeskuksen toimipaikalta että muilta alueilta ydintoimintaa tukevia talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä ja toimintoja yhteen organisaatioon. Näistä tehtävistä ja toiminnoista omana työnään luopuvasta virastosta tulee palvelukeskuksen asiakas. Palvelukeskukseen siirtyy tehtävien hoitamiseksi tarvittava henkilöstö. Palvelukeskukseen siirretään myös tarvittavat muut voimavarat niistä virastoista, joista tulee palvelukeskuksen asiakkaita.

22 22 Vastuu henkilöstötarpeen sopeuttamisesta tehostuneeseen toimintaan on asiakasvirastolla ja asiakasta ohjaavalla ministeriöllä. Palvelukeskuksen toimintoja ja toimintajärjestelmiä kehitetään yhtenäisten, yhteisten ja yhteensopivien järjestelmien ja arkkitehtuurin mukaisesti. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset muodostavat verkoston, jonka toimintoja jatkossakin kehitetään koordinoidusti.

23 23 2 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamistilanne Valtioneuvoston kehyspäätösten mukaan valtionhallinnon tarvitsemat talousja henkilöstöhallinnon palvelut tulee tuottaa palvelukeskusmallilla viimeistään vuonna Ministeriöiden tulee osaltaan tehdä ja ohjata hallinnonalansa virastot tekemään vuoden 2006 loppuun mennessä päätöksen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisesta palvelukeskustoimintamallilla. Ohjausryhmän toimikauden aikana on perustettu tai päätetty perustaa viisi palvelukeskusta. Ne ovat Oikeushallinnon palvelukeskus, Sisäasianhallinnon palvelukeskus, Puolustushallinnon palvelukeskus, valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettava, valtiokonttorin tulosyksikkönä tällä hetkellä toimiva palvelukeskus sekä opetusministeriön hallinnonalalle perustettava, yliopistoille palveluja tuottava talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Muut ministeriöt ovat päättäneet tai tulevat ilmoituksensa mukaan kuluvan vuoden aikana ja tarvittavien selvitysten valmistuttua päättämään hallinnonalansa liittymisestä näiden palvelukeskusten asiakkaiksi. Palvelukeskusten perustamista ja palvelukeskusten asiakkaaksi siirtymistä kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 2. Palvelukeskusten suunnittelussa ja perustamisessa on noudatettava valtioneuvoston alueellistamisen periaatepäätöstä. Tämä on johtanut toimintaan useilla paikkakunnilla, käytännössä palvelukeskusten sivutoimipisteiden perustamiseen useille paikkakunnille (ks. kartta). Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja on tarkoitus siirtymävaiheen jälkeen tuottaa kahdeksalla eri paikkakunnalla. Niitä ovat

24 24 HÄMEENLINNA - Oikeushallinnon palvelukeskus, päätoimipiste - Puolustushallinnon palvelukeskus, päätoimipiste ja ainoa toimipiste - Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettava palvelukeskus, päätoimipiste - Verohallinnon palvelupiste JOENSUU - Sisäasianhallinnon palvelukeskus, päätoimipiste - Opetusministeriön hallinnonalalle perustettava, yliopistoille palveluja tuottava talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus KUOPIO - Oikeushallinnon palvelukeskus, sivutoimipiste MIKKELI - Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettava palvelukeskus, sivutoimipiste - Ympäristöministeriön hallinnonalan palvelupiste PORI - Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettava palvelukeskus, sivutoimipiste PÄÄKAUPUNKISEUTU - Opetusministeriön hallinnonalalle perustettava, yliopistoille palveluja tuottava talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus TURKU - Oikeushallinnon palvelukeskus, sivutoimipiste - Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettava palvelukeskus, sivutoimipiste - Verohallinnon palvelukeskus VAASA - Opetusministeriön hallinnonalalle perustettava, yliopistoille palveluja tuottava talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

25 25 KAJAANI SM, yhteyspalvelut VAASA OPM/yliopistot KUOPIO OM, sivutoimipiste JOENSUU SM, palvelukeskus OPM/yliopistot PORI VKPK HÄMEENLINNA TURKU OM palvelukeskus, sivutoimipaikka Verohallinnon taloushallinnon palvelukeskus VKPK MIKKELI YM, tukipalvelut VKPK OM palvelukeskus, päätoimipaikka PLM talous- ja henkilöstöhallinto Verohallinnon henkilöstöhallinnon pavelukeskus VKPK PÄÄKAUPUNKISEUTU OPM/yliopistot

26 26

27 27 3 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toisen toimintavuoden tavoitetila Ohjausryhmän määrittelemien periaatelinjausten ja toimenpide-ehdotusten mukaan valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksella tulisi toisena toimintavuonna olla seuraavia ominaisuuksia ja piirteitä: Palvelukeskus on asiakasorganisaatioistaan erillinen tulosohjattu, nettobudjetoitu virasto. Sillä on omaan hallintoasetukseen perustuva itsenäinen toimivalta. Palvelukeskuksella on oma nettobudjetoitu toimintamenomomentti. Lähtötilanteessa ennen erillisen, virastomuotoisen palvelukeskuksen perustamista toiminta voidaan käynnistää osana yhden asiakasviraston toimintaa. Jo toiminnan käynnistysvaiheessa palvelukeskuksella on oma tase (aloittava tase). Palvelukeskus tuottaa asiakkailleen palveluja noudattaen tilaaja-tuottaja -mallia. Palvelukeskus ja sen asiakkaina olevat virastot tekevät vuosittain palvelusopimuksen, missä määritellään palvelut, palvelujen määrä ja laatu sekä palvelujen hinta. Kaikkien palvelukeskuksen palvelut ovat standardoituja, tuotteistettuja ja tarkasti määriteltyjä. Tämä edellyttää toimintaprosessien kehittämistä ja virtaviivaistamista sekä yhteisiä tietojärjestelmiä. Käynnistysvaiheessa palvelut tuotetaan nykyisiin järjestelmiin tukeutuen kuitenkin niin, että palvelukeskus käyttää jo käynnistysvaiheessa yhteiseen käyttöön tarkoitettuja sähköistä laskujen kierrätysjärjestelmää, ulkoista skannauspalvelua sekä matkanhallintajärjestelmää. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen kehittäminen toteutetaan keskitetysti Valtiokonttorin Kieku-ohjelman ohjauksessa. Palvelut ovat maksullisia. Asiakasorganisaatiolta peritään maksu, joka perustuu palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin (omakustannusarvo). Lyhyen käynnistysvaiheen ajan toiminta voi olla keskitetysti rahoitettua.

28 28 Palvelukeskus tuottaa palveluja valtionhallinnon virastoille ja laitoksille (in house -organisaatio). Palvelukeskukselle määritellään varsinainen sijoituspaikka. Palvelukeskuksen henkilöstöä voi toimia usealla paikkakunnalla. Henkilöstövoimavarojen hallinnassa noudatetaan valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteessa. Tehostuneen toiminnan kautta vapautuneet voimavarat jäävät asiakasviraston ja sitä ohjaavan ministeriön vastuulle. Kehysmenettelyssä ja valtion talousarvion laatimisen yhteydessä päätetään uudistuksen tuottavuushyötyjen kohdentamisesta. Tuottavuuskehitystä seurataan vuosittain.

29 29 4 Arvioita valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten ensimmäisen toimintavuoden tuloksista Ohjausryhmä on kartoittanut vuonna 2006 toimineiden valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toimintaa ja tuloksia sekä niitä ohjanneiden ministeriöiden ja asiakasvirastojen ensimmäistä toimintavuotta koskevia kokemuksia ja näkemyksiä. Palvelukeskuksille, niitä ohjaaville ministeriöille ja palvelukeskusten asiakasvirastoille osoitettu tiedustelu on muistion liitteenä 3. Myös palvelukeskusmallia sekä ohjausryhmän määrittelemien periaatelinjauksien ja niitä täydentävien käytännön toimenpide-ehdotusten toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta on pyritty arvioimaan tavoiteltujen muutosten ja vaikutusten aikaansaamiseksi sekä tarvittaessa linjausten tarkistamiseksi. Palvelukeskuksia, niiden asiakkaita ja palveluja koskevat tiedot esitetään muiston liitteenä 4 olevissa taulukoissa. Palvelutuotannon organisointi palvelukeskusmallin mukaisesti on merkittävä prosessi sekä palvelukeskukselle että sen tuleville asiakasvirastoille. Palvelukeskusten, asiakasvirastojen ja ohjaavien ministeriöiden kokemusten mukaan käynnistämisvaiheessa valitut etenemisvaihtoehdot ja valitut linjaukset ovat vaikuttaneet siihen, minkälaisia tuloksia on saatu aikaa ja miten ne koetaan. Ne myös osaltaan määrittävät jatkokehittämistä. Kaikkien palvelukeskusten osalta käynnistämistä ovat edeltäneet esiselvitykset toimeenpanosuunnitelmineen. Hallinnonalan ohjauskulttuuri näyttää vaikuttavan siihen, miten palvelukeskuksen perustamisessa on edetty. Keskeisiä seikkoja ovat palvelukeskuksen organisatorinen asema, itsenäinen virasto vai osana asiakasorganisaatiota, sekä ovatko palvelukeskuksen asiakkuudet syntyneet asiakasviraston omalla vai asianomaisen ministeriön päätöksellä. Kaksi palvelukeskusta on käynnistymisestä lähtien toiminut virastona ja toiset kaksi osana asiakasvirastoa. Kolmen palvelukeskuksen asiakkuus perustuu ministeriön päätöksen. Yhden palvelukeskuksen asiakasvirastot ovat itse päättäneet asiakkuudestaan, jolloin seurauksena on ollut varsin heterogeeninen asiakaskunta.

30 30 Asiakasvirastojen prosessien erilaiset yksityiskohdat ja erityisesti asiakkaiden käyttämien tietojärjestelmien kirjo ovat leimanneet palvelukeskusten ensimmäistä toimintavuotta. Niillä hallinnonaloilla, joilla asiakkuus perustuu ohjaavan ministeriön hallintopäätökseen, on myös talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiä ohjattu yhtenäisin periaattein ja käytössä on ollut yhteisiä tietojärjestelmiä. Näillä hallinnonaloilla ei ole esiintynyt lainkaan tietojärjestelmäongelmia tai ne ovat olleet vähäisiä. Sen sijaan silloin, kun asiakkaiden tietojärjestelmät ovat kovin kirjavia, palvelukeskus on joutunut huomattavasti panostamaan järjestelmien hallittavuuden parantamiseen. Palvelukeskukset ovat kiinteässä yhteistyössä Valtiokonttorin Kieku-ohjelman kanssa kehittäneet talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja ja osallistuneet tietojärjestelmien määrittelyyn. Kehittämistyön tulokset tulevat olemaan laajassa käytössä vuodesta 2009 alkaen. Myös talous- ja henkilöstöhallinnon säädöksiin kohdistuu kehittämistarpeita. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen liittyy hallituksen alueellistamista koskeviin toimenpiteisiin. Palvelukeskukset on perustettu paikkakunnille, joilla ei ole aiemmin ollut vastaavassa määrin valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon toimintoja. Kolmen palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt paikkakunnalla, jolle toiminta on alueellistettu. Näissä tapauksissa henkilöstön rekrytointi ja perehdyttäminen on ollut varsin haasteellista. Toisaalta palvelukeskuspaikkakunnille siirtohalukasta ammattitaitoista henkilöstöä on ollut varsin paljon. Palvelukeskusten kokemusten mukaan avainhenkilöstön rekrytoinnin tulisi tapahtua riittävän ajoissa, jotta toiminnan alettua toimintaprosessit on varmistettu ja tietojärjestelmät testattu ja jotta henkilöstön perehdyttäminen voisi käynnistyä välittömästi rekrytoinnin tapahduttua. Myös asiakkuuksien hallinta edellyttää avainhenkilöstön rekrytointia riittävän ajoissa palvelujen määrittelyä ja palvelusopimusten tekemistä varten. Ohjausryhmän periaatelinjausten mukaan palvelukeskusten toiminnan tulisi olla asiakasrahoitteista toisesta toimintavuodesta lähtien. Kaikki palvelukeskuksilla on toiminnan käynnistämisestä lähtien ollut asiakasvirastojensa kanssa laaditut palvelusopimukset. Yksi palvelukeskus on toiminut ensimmäisen toimintavuotensa pääosin asiakasrahoitteisena. Palvelujen hinnoittelun edellytyksenä on, että palvelukeskuksen laskentatoimi tuottaa tarvittavat tiedot. Palvelukeskuksilla ei ole ollut aloittavaa tasetta eikä kaikilla palvelukeskuksilla ensimmäisen toimintavuoden tasetta. Kahdella hallinnonalalla on tehty tuottavuussopimus valtiovarainministeriön kanssa. Sopimuksissa määritellään tuottavuustavoitteet ja tuottavuushyötyjen jakaminen. Puolet hyödyistä kohdennetaan asianomaiselle hallinnonalalle toisen puolen jäädessä uudelleenkohdennettavaksi kehysmenettelyssä. Tuottavuussopimusta tehtäessä hankkeisiin on myönnetty tuottavuusmäärärahaa uudistuksen edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseen. Kolmella palvelukeskushallinnonalalla seurataan järjestelmällisesti tuottavuustavoitteiden saa-

31 vuttamista. Yhdellä hallinnonalalla tuottavuustavoitteiden toteutumisen seuranta tapahtuu pääosin Kieku-ohjelmassa kehitettyä kustannushyötyanalyysityökalua hyödyntäen niin palvelukeskuksessa kuin asiakasvirastoissa. Tuottavuushyötyjen hallinnointi näyttäisi olevan erityinen haaste asiakasvirastojen toimintaa ohjaaville ministeriöille. Palvelukeskustoiminnasta kertyneiden kokemusten perusteella voidaan todeta, että noudattamalla ohjausryhmän määrittelemiä periaatelinjauksia ja niitä täydentäviä käytännön toimenpide-ehdotuksia palvelukeskusten toiminta on käynnistynyt hyvin. Valtiokonttorin tehtävänä on jatkaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen kehittämistä, standardisointia ja automatisointia. Palvelukeskukset ovat kuitenkin korostaneet keskitetyn, koko valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkostoa koskevan ohjaustarpeen merkitystä ja palvelukeskuskohtaisen päällekkäisen kehittämistyön välttämistä. 31

32 32

33 33 5 Kohti valtion yhteistä talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta Valtioneuvoston tekemän kehyspäätöksen mukaisesti on päätetty perustaa viisi palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin perustein toimivan verkoston. Palvelukeskusverkoston toimintatapoja, prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitetään koordinoidusti. Koko valtionhallinto siirtyy käyttämään talous- ja henkilöstöhallinnon sähköisiä, yhdenmukaisia prosesseja ja palvelukeskusmallilla tuotettuja palveluja vuoden 2009 loppuun mennessä. Palvelukeskusten yhteistyö Valtiokonttorin Kieku-ohjelman kanssa ja erityisesti koko valtionhallintoa koskeva talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien keskitetty rahoitus muun valtionhallinnon konsernimaisen ohjauksen kanssa varmistavat standardin mukaiset palvelut. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palvelutuotannon tulee 2010-luvun puoliväliin mennessä olla hinnaltaan ja laadultaan vertailukelpoinen markkinoilla tuotettujen vastaavien palvelujen kanssa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen palvelut ovat maksullisia. Tämän vuoksi, ja ottaen erityisesti huomioon palvelukeskuksen in house asema, palvelukeskuksen toiminnan tulee olla läpinäkyvää ja sen toiminnan laatua ja tehokkuutta tulee voida verrata yksityisen sektorin vastaaviin toimijoihin. Mikäli yksittäisen prosessin ero tehokkuudessa parhaisiin käytäntöihin nähden johtuu valtionhallinnon erityispiirteistä, tämä kustannusvaikutus tulee todentaa. Keskitetty kehittäminen ja yhdenmukainen palvelutuotanto tehostavat virastojen talous- ja henkilöstöhallintoa. Sen sijaan palvelukeskusverkostossa esiintyisi kuitenkin tuottavuuden näkökulmasta eräitä päällekkäisiä toimintoja, kuten palvelukeskusten oma hallinto kehittämistoimenpiteineen. Tätäkin suurempi haaste voi olla palvelukeskuskohtaisesti määritellyt sijaintipaikat ja niiden koko. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksien sivutoimipisteiden määrää ei tulisikaan enää lisätä nykyisestä. Palvelukeskuksista erillään syntyneet, kootut talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut liitetään osaksi verkostoa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiselle asetettujen palvelukykyä ja tuottavuutta kos-

34 34 kevien tavoitteiden saavuttaminen pitkällä aikavälillä edellyttää, että verkostoon kuuluvia palvelukeskuksia kehitetään tavoitteena yksi koko valtionhallintoa palveleva palvelukeskus. Yhteinen palvelukeskus perustetaan valtiovarainministeriön hallinnonalalle kokoamalla palvelukeskuksia ja erillään syntyneitä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja yhteen. Kokoaminen ja toimintojen siirtäminen valtiovarainministeriön hallinnonalalle tapahtuu asteittain palvelukeskuksen ja sen asiakasviraston toimintojen kehittämisen myötä. Kokoamisen edellytyksenä on palvelukeskusten ja erillään syntyneiden toimintojen uudistaminen niin, että käytössä on yhtenäiset, standardoidut palvelut ja prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät sekä palvelukeskuksessa että asiakasvirastossa.

35 35 6 Ehdotus valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toiminnan kehittämisessä lähivuosina noudatettaviksi periaatteiksi Hallituksen tuottavuusohjelman mukaisten tuottavuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös lähivuosina seuraavia valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusverkoston kehittämistoimenpiteitä: 1. Valtionhallinnon yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja tukipalvelut tuotetaan valtion palvelukeskusmallin mukaisesti. Palvelukeskusten palveluvalikoima on yhtenäinen ja palvelut standardoituja. Palvelukeskuksen toiminta perustuu tilaajan/asiakkaan ja tuottajan eriyttämiseen. Asiakkaan ja tuottajan välillä tehdään palvelusopimus, jossa määritellään palvelut, palvelutaso, palvelujen määrä, palveluista suoritettava korvaus, sopimuskausi sekä muut sopimusehdot. 2. Valtioneuvoston tekemän kehyspäätöksen mukaisesti perustetaan viisi palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin perustein toimivan verkoston. Palvelukeskukset ovat: Oikeushallinnon palvelukeskus, Sisäasianhallinnon palvelukeskus, Puolustushallinnon palvelukeskus, valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettava palvelukeskus sekä opetusministeriön hallinnonalalle perustettava, yliopistoille palveluja tuottava talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus. Palvelukeskuksista erillään syntyneet, kootut talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut liitetään osaksi verkostoa. Verkostoon kuuluvien palvelukeskusten toimintoja kehitetään tavoitteena yksi koko valtionhallintoa palveleva palvelukeskus.

36 36 3. Valtioneuvoston asetuksilla perustetut palvelukeskukset ovat virastoja, jotka liiketoimintaperiaatteita noudattaen tuottavat valtion virastoille maksullisia (omakustannusarvo) palveluja in house -periaatteella. 4. Palvelukeskuksiin siirtyy niiden tarvitsema asiantuntijahenkilöstö ja muut voimavarat asiakkaaksi muuttuvasta virastosta. Voimavarojen mitoitus perustuu yhtenäisiin ja tehostettuihin palveluprosesseihin, jotka ovat mahdollisimman pitkälle automatisoituja. 5. Palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen mahdollistaa, ja myös edellyttää asiakasvirastossa toimintaprosessien kehittämistä sekä henkilöstö- ja muiden voimavarojen uudelleenallokointia tavoiteltujen tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi. Tehostamistavoitteet asetetaan hallinnonalojen tuottavuusohjelmissa. 6. Henkilöstövoimavarojen uudelleenkohdentamisessa noudatetaan valtion henkilöstön aseman järjestämistä organisaation muutostilanteissa koskevaa valtioneuvoston tekemää periaatepäätöstä (Liite 5). 7. Toimintaa niin asiakasvirastoissa kuin palvelukeskuksissa kehitetään koordinoidusti, mikä turvaa palvelujen yhtenäisen toteuttamisen. Yhtenäiset periaatteet ja yhteiset, yhtenäiset ja yhteensopivat prosessit varmistavat valtion palvelukeskusverkoston syntymisen sekä mahdollistavat yhden koko valtionhallintoa palvelevan palvelukeskuksen muodostamisen. Palvelukeskusverkoston kehittämisessä minimoidaan päällekkäisyydet ja toisistaan poikkeavat ratkaisut. Palvelukeskusten palvelukykyä, palvelujen laatua ja tuotannon tehokkuutta verrataan keskenään. 8. Valtiovarainministeriö vastaa palvelukeskusmallin kehittämisestä ja ohjaa palvelukeskusverkostoa. Valtiokonttori vastaa talous- ja henkilöstöhallinnon yhtenäisestä prosessikehityksestä sekä palvelukeskuksissa että asiakasvirastoissa. Se vastaa osaltaan erityisesti yhtenäisestä arkkitehtuurista ja sen vaatimista tietojärjestelmistä ja niiden edellyttämistä investoinneista, palvelutuotantoon liittyvistä sopimus-, seuranta- ja arviointimallien yleisestä kehittämisestä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista. Palvelukeskus vastaa palvelusopimuksessa määritellystä palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä. Hallinnonalan ministeriö vastaa palvelukeskuksen tulosohjauksesta. Ohjaus on omistajaohjauspainotteista ja yhden valtionhallinnon palvelukeskuksen muodostamista edistävää. Palvelukeskuksen talousohjaus noudattaa liiketoiminnan ohjauskäytäntöjä.

37 37 Asiakasvirasto vastaa omasta toiminnastaan ja sen uudistamisesta palvelujen tuottajasta palvelujen ostajaksi. Asiakasvirasto ja sitä ohjaava ministeriö vastaavat tehostuneen toiminnan kautta vapautuvien voimavarojen hallinnoinnista ja tuottavuushyötyjen aikaansaamisesta. Kehysmenettelyssä ja valtion talousarvion laatimisen yhteydessä päätetään uudistuksen tuottavuushyötyjen kohdentamisesta. Tuottavuuskehitystä seurataan vuosittain. 9. Asiakasohjaus perustuu palvelusopimukseen. Asiakasvirasto hankkii palvelut palvelukeskusverkostoon kuuluvalta valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselta. Palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen edellyttää palveluhankintaosaamista ja palvelujen laadun seurantaa. Mikäli hallinnonalalle ei ole valittu keskitettyä ratkaisua asiakasvirastolla on mahdollisuus valita palvelujen tuottaja. 10. Palvelukeskusmallin toimivuuden ja palvelujen jatkuvan kehittämisen edellytyksenä on asiakasviraston ja palvelukeskuksen välinen avoin yhteistyö palvelujen seurannassa ja kehittämisessä sekä tätä tukevat, läpinäkyvät kustannus- ja muut rakenteet ja järjestelmät. 11. Uudistus mahdollistaa virastojen talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisen. Ministeriöt ja asiakasvirastot vastaavat siitä, että talous- ja henkilöstöhallinnossa voi tehokkaasti hyödyntää palvelukeskusmallia. 12. Valtion henkilöstön nopeasta eläköitymisestä johtuen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi palvelukeskusten toimintaa sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

38 38

39 39 Liite 1 Ohjausryhmän määrittelemät valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen käynnistämistä koskevat periaatelinjaukset Ohjausryhmän päivätyssä I osamietinnössä on ryhmän esittämät periaatelinjaukset, joiden tarkoituksena on tukea valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskustoiminnan käynnistymistä. TEESI 1 Palvelukeskus tuottaa hallinnon tukipalveluita. Tukipalveluita ovat ensi vaiheessa erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Palvelukeskuksen on mahdollista tuottaa myös muita tukipalveluja, joiden tuotannossa voidaan noudattaa tilaaja- tuottaja mallia. Palvelukeskuksen vastuulle siirretään ensi vaiheessa suurivolyymisiä tukipalveluja. Ne hoidetaan nykyisillä tietojärjestelmillä toimintamalleja muokaten. Asteittain siirrytään yhtenäiseen arkkitehtuuriin. Palvelukeskuksen palveluvalikoima laajenee sitä mukaan kun palveluja on siirrettävissä asiakasvirastoista palvelukeskukseen. TEESI 2 Tukipalvelut ja niiden tuottamiseksi tarvittavat henkilöstö- ja muut voimavarat kootaan hallinnonalakohtaisesti (vertikaalisesti) taikka useammalta hallinnonalalta (horisontaalisesti) palvelukeskukseen. TEESI 3 Palvelukeskus on valtion virasto, jolla on omaan hallintoasetukseen perustuva itsenäinen toimivalta. Palvelukeskuksella on nettobudjetoitu toimintamenomomentti. TEESI 4 Palvelukeskuksen ohjaus perustuu tilaaja-tuottaja malliin, jossa palvelujen käyttäjä ostaa palvelujen tuottajalta palvelut. Tilaaja-tuottaja mallissa määritellään etukäteen palvelut, palvelutaso, palvelujen määrä ja palveluista suoritettava korvaus (palvelusopimus).

40 40 TEESI 5 Valtion henkilöstön nopeasta eläköitymisestä johtuen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi palvelukeskusten toimintaa sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. TEESI 6 Palvelujen kokoamisen myötä henkilöstövoimavaroja kohdennetaan uudelleen. Siirtyminen toisen työnantajan alaisuuteen tai toiselle paikkakunnalle on perustunut henkilön suostumukseen. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen jatkuvuus valtiolla turvataan. Tarvittavan osaamisen siirtämiseen ja varmistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota sekä palvelukeskuksissa että asiakasvirastoissa. Palvelukeskusten henkilöstö on valtion henkilöstöä valtion virastossa ja heitä koskevat kaikki valtion henkilöstöä koskevat säännökset ja määräykset. TEESI 7 Toimintamalli ja tietojärjestelmät rakennetaan siten, että ne turvaavat palvelujen yhtenäisen toteuttamisen. Sekä palvelujen ostajalla että tuottajalla on mahdollisuus seurata palveluprosessia sen eri vaiheissa. Maksuliikkeen ja muun tietoliikenteen turvallisuus tulee taata. TEESI 8 Palvelukeskuksen palveluista peritään tilaajalta siirtymävaiheen jälkeen maksu, joka perustuu palvelujen tuottamisesta aiheutuviin kustannuksiin (omakustannushinta). Välittömänä tavoitteena on, että palvelukeskukselle myönnetyt määrärahat ja sen palveluista perimät maksut kattavat palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Tavoitteena on, että palvelukeskusta kehitetään siten, että se voisi jatkossa hinnoitella palvelunsa markkinaehtoisesti. TEESI 9 Kehysmenettelyssä ja valtion talousarvion laatimisen yhteydessä päätetään tukipalvelujen tuottamisen uudelleenjärjestelystä sekä uudistuksen tuottavuushyötyjen kohdentamisesta. Tuottavuuskehitystä seurataan vuosittain. Tämä edellyttää, että palvelukeskuksen ja asiakasorganisaation kustannusrakenne ja kustannukset tunnetaan sekä että toiminta- ja talousjärjestelmät muutoinkin ovat läpinäkyviä.

41 41 Liite 2 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamis- ja käynnistymistilanne Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän selvittämään kanslian taloushallinnon tehtävien siirtämistä palvelukeskukseen. Työryhmän määräaika päättyy , jonka jälkeen tehdään päätökset. Ulkoasianministeriö UM:ssa on laadittu selvitys, jonka johdosta ministeriö on päättänyt, että ulkoasianministeriön hallinnonala siirtyy vuoden 2009 alusta palvelukeskusasiakkuuteen. Päätösesitys tehdään heti uuden hallituksen toimikauden alussa. Oikeusministeriö Oikeushallinnon palvelukeskus on perustettu annetulla valtioneuvoston asetuksella (861/2005) siten, että sen päätoimipaikka on Hämeenlinnassa ja sivutoimipisteet Turussa ja Kuopiossa. Palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt Turussa, Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Kuopion sivutoimipisteen alaisuudessa vuosina toimivat väliaikaiset pisteet Oulussa, Vaasassa ja Kouvolassa. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan vuoden 2007 alusta lähtien kattavasti koko hallinnonalalle Oikeushallinnon palvelukeskuksessa. Sisäasianministeriö Sisäasiainhallinnon palvelukeskus on perustettu annetulla valtioneuvoston asetuksella (386/2005) siten, että palvelukeskuksen päätoimipaikka on Joensuussa ja sivutoimipaikka Kajaanissa. Kajaanin sivutoimipisteessä tuotetaan yhteyspalveluja. Käynnistysvaiheessa sivutoimipisteitä on Helsingissä, Hämeenlinnassa ja Rovaniemellä. Ne lakkautetaan viimeistään vuoden 2009 alusta, Hämeenlinna mahdollisesti jo aikaisemmin, mikäli henkilöstö rekrytoidaan paikkakunnan muihin palvelukeskuksiin tai muihin virastoihin.

42 42 Kaikki sisäasiainministeriön hallinnonalan virastot siirtyivät palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2006 aikana. Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut on vuodesta 2006 lähtien tuotettu kattavasti palvelukeskuksessa. Yhteyspalvelujen tuottaminen on aloitettu Kajaanin toimipisteessä vuosina Joensuun yliopisto on siirtynyt määräajaksi, vuosiksi palvelukeskuksen asiakkaaksi palkanlaskennan osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala siirtyy Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuosina Puolustusministeriö Puolustushallinnon palvelukeskus on perustettu annetulla valtioneuvoston asetuksella (402/2007) Hämeenlinnaan. Palvelukeskuksen (Palkkahallinnon palvelukeskuksen) toiminta käynnistyi osana puolustusvoimia Hämeenlinnassa. Palkkahallinnon palvelut on tuotettu puolustusvoimille vuodesta 2006 lähtien. Taloushallinnon palveluiden tuottaminen puolustusvoimille on käynnistynyt syyskuussa Puolustusministeriön asiakkuus alkaa vuoden 2008 alusta ja Puolustuslaitoksen Rakennuslaitoksen osalta viimeistään vuonna Valtiovarainministeriö Palvelukeskustoiminta on käynnistynyt Valtiokonttorin osana (Valtiokonttorin palvelukeskus, VKPK) Helsingissä ja Hämeenlinnassa sekä Porissa. Tavoitteena on, että palvelukeskuksella on päätoimipaikka Hämeenlinnassa ja sivupisteet Mikkelissä, Porissa ja Turussa. Palvelukeskuksella on siirtymäajan sivupiste myös Vaasassa. Palvelukeskuksen asiakkaina vuodesta 2006 lähtien ovat olleet Fennica-erityisyhteisöt, Ilmailuhallinto, Merenkulkulaitos, Rahoitustarkastus, Rautatievirasto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Ritarikuntien kanslia, Tilastokeskus, Ulkopoliittinen Instituutti, Valtion asuntorahasto, Valtion eläkelautakunta, Valtion Eläkerahasto, Valtion vakuusrahasto, Vakuutusvalvontavirasto, Valtiokonttori ja valtiovarainministeriö. Tiehallinto on ollut palvelukeskuksen asiakkaana lähtien ja maaja metsätalousministeriön hallinnonala/maaseutuvirasto siirtyy asiakkaaksi lähtien. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Ratahallintokeskus siirtyvät palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2007 aikana. Tullihallinto siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi asteittain vuodesta 2007 lähtien ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus vuodesta 2008 lähtien. Opetusministeriö ja sen hallinnonalan virastot lukuun ottamatta yliopistoja ja Suomen Akatemiaa siirtyvät palvelukeskuksen asiakkaiksi vuosina

43 43 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala siirtyy syksystä 2008 lähtien Valtiokonttorin Mikkeliin perustettavan sivupisteen asiakkaaksi. Liikenne- ja viestintäministeriön muut virastot ja laitokset: Ajoneuvohallintokeskus, Ilmatieteenlaitos, Merentutkimuslaitos ja Viestintävirasto siirtyvät Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaiksi vuodesta 2009 lähtien. Verohallinnon kaikille verotoimistoille taloushallinnon palveluja tuottavan taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta on käynnistynyt Turussa ja palkkahallinnon palvelukeskus Hämeenlinnassa. Hämeenlinnan yksikkö on tarkoitus myöhemmässä vaiheessa liittää osaksi Valtiokonttorin palvelukeskuksen Hämeenlinnan yksikköä. Opetusministeriö Opetusministeriön hallinnonalalla siirrytään vuodesta 2008 lähtien asteittain palvelukeskusmalliin. Yliopistot ja virastot siirtyvät palvelukeskusten asiakkaiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. Hallinnonalalle on tehdyllä päätöksellä päätetty perustaan yliopistojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Vaasaan. Palvelukeskuksella on sivutoimipisteet Joensuussa ja pääkaupunkiseudulla (Helsinki Espoo). Opetusministeriö on päättänyt, että Suomen Akatemia tulee yliopistojen palvelukeskuksen asiakkaaksi. Opetusministeriö on päättänyt yliopistojen sijoittamisesta yliopistojen palvelukeskuksen eri toimipisteiden asiakkaiksi seuraavasti: Vaasan palvelupisteen asiakkaiksi tulevat Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Vaasan yliopisto, Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Åbo Akademi, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Joensuun toimipisteen asiakkaiksi tulevat Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto. Pääkaupunkiseudun toimipisteen asiakkaiksi tulevat Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu, Teatterikorkeakoulu, Sibelius-Akatemia ja Kuvataideakatemia. Hallinnonalan muut virastot siirtyvät opetusministeriön tekemän päätöksen mukaisesti Valtiokonttorin Hämeenlinnan palvelukeskuksen asiakkaiksi. Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan virastot siirtyvät hankkimaan talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja Valtiokonttorin palvelukeskukselta vuoden 2009 loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö Ministeriön linjausten mukaan virastot voivat itse neuvotella palvelukeskusten kanssa niiden asiakkaaksi siirtymisestä. Se tapahtuu vuodesta 2006 lukien

44 44 asteittain, niin että viimeistään vuodesta 2009 lähtien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan Valtiokonttorin palvelukeskukselta. Merenkulkulaitoksella on vuoden 2005 lopusta lähtien ollut oma palvelukeskus Turussa, joka vuonna 2006 liitettiin osaksi Valtiokonttorin palvelukeskusta. Ilmailuhallinto, joka aloitti toimintansa lukien, ja Rautatievirasto, joka aloitti toimintansa , ovat perustamisestaan lähtien olleet Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaita. Tiehallinto on lukien ollut Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkaana. Ministeriö ja Ratahallintokeskus siirtyvät palvelukeskuksen asiakkaiksi vuoden 2007 aikana. Ajoneuvohallintokeskus, Ilmatieteenlaitos, Merentutkimuslaitos ja Viestintävirasto hankkivat palvelut Valtiokonttorin palvelukeskukselta vuodesta 2009 lähtien. Kauppa- ja teollisuusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan syksystä 2008 lähtien Valtiokonttorin palvelukeskuksen Mikkelissä toimivalta sivupisteeltä. Ratkaisun ulkopuolella ovat Valtion teknillinen tutkimuskeskus, joka on tarkoitus liikelaitostaa vuoden 2009 alusta lukien, sekä Huoltovarmuuskeskus, jonka organisaatiota ollaan parhaillaan kehittämässä. Sosiaali- ja terveysministeriö Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta. Asiakkaaksi siirtyminen tapahtuu vaiheittain vuosina Työministeriö Työvoimatoimistot kuuluvat TE-keskustilivirastoon, jotka koskevat päätöksen kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt. Sen mukaan työvoimatoimistojen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan syksystä 2008 lähtien Valtiokonttorin palvelukeskuksen Mikkelissä toimivalta sivupisteeltä Ministeriön ja Työvoimaopiston osalta laaditaan vielä selvityksiä, joiden perusteella syksyn 2007 aikana valitaan palvelukeskus, jonka asiakkaaksi siirtyminen alkaa vuonna Ympäristöministeriö Hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut on tuotettu Mikkelissä toimivassa ympäristöministeriön palveluyksikössä asteittain vuodesta 2006 alkaen.

45 45 Liite 3 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtion palvelukeskusten ohjausryhmä Jakelussa mainitut palvelukeskukset, niitä ohjaavat ministeriöt ja virastot sekä asiakasvirastot Valtiovarainministeriön asetti ohjausryhmän toimikaudeksi valmistelemaan mennessä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamiseen liittyviä periaatelinjauksia, mennessä periaatelinjausten pohjalta konkreettisia ehdotuksia tarvittavista toimenpiteistä siten, että palvelukeskukset voivat aloittaa toimintansa vuoden 2006 alusta, koordinoimaan ja ohjaamaan palvelukeskusten perustamista sekä raportoimaan aloittaneiden valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toiminnan tuloksista. Ohjausryhmä on julkistanut päivätyssä muistiossa palvelukeskuksen perustamisen periaatelinjaukset ja päivätyssä muistiossa palvelukeskuksen perustamisen edellyttämät konkreettiset toimenpiteet. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustaminen liittyy hallituksen tuottavuusohjelman toimeenpanoon. Vuoden 2006 talousarvioesityksen mukaan talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja tukitoimintojen tehostamistoimenpiteet kuten toimintatapojen ja prosessien yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen sekä toimintojen keskittäminen suurempiin yksiköihin koskevat palvelukeskuksia ja niiden asiakasvirastoja. Talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntija- ja tukitoimintojen osalta tavoitteena on, että tuottavuus kasvaa vuoteen 2009 mennessä keskimäärin 40 % ja, että samalla sekä asiakas- että työtyytyväisyys pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Mittakaavaetujen saaminen edellyttää perustettavalta palvelukeskukselta riittävän suurta kokoa, jonka saavuttamiseksi palvelukeskukset valmistautuvat ottamaan myös oman hallinnonalansa ulkopuolisia asiakkaita.

46 46 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksien ensimmäisen toimintavuoden tulosten ja kokemusten sekä tuottavuustoimenpiteiden raportoimiseksi ohjausryhmä pyytää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksia, niitä ohjaavia ministeriöitä ja virastoja sekä palvelukeskusten asiakasvirastoja vastaamaan liitteenä oleviin kysymyksiin. Ohjausryhmän tarkoituksen on palvelukeskusten, niitä ohjaavien ministeriöiden ja virastojen sekä asiakasvirastoilta saatavan tiedon sekä ohjausryhmässä muodostuneen käsityksen mukaan raportoida valtiovarainministeriölle sekä muille palvelukeskukset perustaneille ministeriöille valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusmallin toimivuudesta, arvioida palvelukeskusten perustamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista sekä tehdä palvelukeskusmallia koskevia kehittämisehdotuksia. Vastaukset kyselyyn pyydetään toimittamaan mennessä sähköisesti osoitteella Miliza Vasiljeff vastaa kyselyä koskeviin tiedusteluihin puhelin Puheenjohtaja Heikki Joustie Sihteeri Miliza Vasiljeff LIITE: JAKELU: Kysymysrunko Oikeushallinnon palvelukeskus Sisäasianhallinnon palvelukeskus Puolustusvoimien Palkka- ja Taloushallinnon Palvelukeskus Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettava palvelukeskus (VKPK) Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Ministeriöt jakavat harkintansa mukaan hallinnonalan virastoille

47 47 Palvelukeskus: Oikeushallinnon palvelukeskus Sisäasianhallinnon palvelukeskus Puolustusvoimien Palkka- ja Taloushallinnon Palvelukeskus Valtiovarainministeriön hallinnonalalle perustettava palvelukeskus (VKPK) Vastaajaorganisaatio: Vastaaja ja hänen yhteystietonsa: PALVELUKESKUSTA KOSKEVAT TIEDOT ellei ko. kohdassa toisin todeta Palvelukeskus, ohjaava ministeriö/virasto ja hallinnonalan ministeriö vastaavat organisaation status 1. käynnistynyt itsenäisenä virastona, jolla oma hallintoasetus 2. käynnistynyt osana asiakasorganisaatiota 3. muu, mikä budjetointi 1. oma nettobudjetoitu toimintamenomomentti, numero 2. osana asiakasorganisaation toimintamenomomenttia, numero 3. muu määrärahabudjetointi, mikä? toiminnan maksullisuus 1. palvelukeskus kokonaan tulorahoitteinen 2. palvelukeskus osittain tulorahoitteinen eli palvelut osittain maksullisia tai maksullisia joillekin asiakkaille 3. palvelujen tuottamiseksi tarvittavat määrärahat palvelukeskuksen hallinnoimia aloittava tase 1. oma aloittava tase heti toiminnan käynnistyessä 2. aloittava tase laaditaan n toimintavuoden alusta lukien

48 48 johto-organisaatio 1. johtokunta palvelukeskuksen kehittämistä varten 2. johtokunta, jossa myös asiakasedustus 3. neuvottelukunta asiakasyhteistyötä varten 4. neuvottelukunta palvelukeskuksen kehittämistä varten 5. neuvottelukunta palvelukeskuksen kehittämistä ja asiakasyhteistyötä varten toimivalta 1. itsenäinen toimivalta, mitä tulossopimuksella ohjataan 2. asiakasviraston tulosyksikkö 3. itsenäinen toimivalta päättää voimavaroistaan (virat, henkilöstörakenne, palkkaus, tilat, koneet ja laitteet ym.) 4. palvelukeskuksen sisäistä hallintoa koskeva päätöksenteko osana asiakasviraston yhteistä sisäistä hallintoa ja päätöksentekoa 5. järjestetty muutoin, miten? palvelukeskuksen ohjauksen organisointi 1. ohjaus ja asiakkuus eriytetty ohjaavassa organisaatiossa 2. samat henkilöt käytännössä vastaavat sekä ohjauksesta että asiakkaana päätöksenteosta toimipaikat ja niitä koskevat kehittämissuunnitelmat 1. toimipaikat ml. pääpaikka ja sivupisteet sekä väliaikaiset toimipisteet ja htv niissä 2. toimipaikkoja koskevat suunnitelmat vuosina henkilöstömääriä koskevat suunnitelmat palvelukeskuksen toiminnan laajuutta kuvaavat tiedot 1. joulukuussa 2006 maksettujen ostolaskujen määrä 2. joulukuussa 2006 maksettu palkkoja x henkilölle aloittava tase sekä toimintakauden tase ja tilinpäätös sekä tuloskertomus liitteiksi organisaatiota koskevat toimenpiteet o tilivirasto-organisaatio o maksupisteet

49 49 ASIAKKAITA JA PALVELUJA KOSKEVAT TIEDOT Asiakasvirasto vastaa palvelusopimus 1. palvelusopimus tehty heti asiakkuuden alkaessa 2. palvelusopimus tehty myöhemmin 3. käytetäänkö KIEKU-palvelusopimusmallia 4. käytössä muu palvelusopimusmalli ja sen keskeinen sisältö, palvelulupaukset, yms. 5. maksullisuuteen siirtyminen 6. hinnoitteluperuste: kustannuksiin perustuvasta arviohinnoittelusta/ suoritekohtainen OKA-hinta/muu, mikä? palveluvalikoima 1. laskujen sähköinen kierrätysjärjestelmä 2. skannauspalvelu 3. matkanhallintajärjestelmä 4. mitä muita paleluja? 5. palveluvalikoimaa koskevat suunnitelmat ja näkemykset palveluprosessien yhtenäistämisen aste 1. palveluprosessit perustuvat KIEKU-kuvauksiin 2. palveluprosessien kehittäminen on edennyt KIEKU:n mukaisesti 3. palveluprosessit perustuvat muihin suunnitelmiin, mihin? 4. yhteisiin ja yhtenäisiin prosesseihin ja tietojärjestelmiin sitoutumisen tahtotila ja aste tietojärjestelmät (linjanvedot ja periaatteet asiakkaiden vastaanottamisessa) asiakasrakenne 1. asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen 2. asiakkuus perustuu ohjaavan ministeriön päätökseen asiakasvirastojen htv

50 50 TOIMINNAN TEHOSTUMINEN Hallinnonalan ministeriö, palvelukeskus ja asiakasvirasto vastaavat tuottavuuspotentiaali ja sen määritys 1. suppea kuvaus menetelmästä ja logiikasta 2. tuottavuuden hallinnointi ja kehityksen seuranta 3. onko tuottavuussopimusta 4. onko tehty tuottavuusinvestointeja tehostuneen toiminnan kautta vapautuvien voimavarojen hallinnointi 1. tuottavuuden hallinnointi ja sen organisointi 2. määrärahat 3. htv asiakasviraston toiminnassa tapahtuneet muutokset 1. toiminta ja toimintaprosessit 2. säädökset ja määräykset muutoksessa toteutettu henkilöstöpolitiikka 1. hallinnonalan yhteiset henkilöstöpoliittiset linjaukset 2. htv-hallinnointi ja käytetyt menettelytavat 3. hallinnonalan ministeriön toimenpiteet ja linjaukset PALVELUKESKUSTEN, OHJAAVIEN MINISTERIÖIDEN JA ASIAKASVIRASTOJEN ARVIOT PALVELUKESKUSMALLISTA, SEN TOIMIVUUDESTA JA KEHITTÄMISTARPEISTA toiminnan käynnistämisen onnistumiset ja ongelmat palvelukeskuksen omat kehittämistoimenpiteet ja kehittämisresurssit palvelukeskusten toiveet edellä mainittujen asiakokonaisuuksien kehittämiseksi 1. sisältöalueet 2. voimavaratarpeet 3. yhteistyötarpeet 4. muu? mikä?

51 51 Liite 4 Valtion palvelukeskusten ohjausryhmän kysely Palvelukeskusta koskevat tiedot OPK PALKE PVPK VKPK Organisaation status Aloittanut itsenäisenä virastona, jolla oma hallintoasetus (861/2005). Aloittanut itsenäisenä virastona, jolla oma hallintoasetus (386/2005). PVPK on käynnistynyt osana Puolustusvoimien asiakasvirastoa. Itsenäinen virasto alkaen, jolla oma hallintoasetus (402/2007) VK:n tulosyksikkö ; sitä ennen pilottina vuoden ajan osana VK:n talous- ja hallintoyksikköä. Budjetointi OM:n hallinnonalan eräät virastot, nettob. sm. 2 v (ei nettobudjetoitu OPK:n osalta); suunnitteilla erillinen palvelukeskusmomentti oikeushallinnon palvelukeskukselle ja tietotekniikkakeskukselle. Nettobudjetoitu vuoden 2008 alusta lukien. Nettobudjetoitu, toimintamenomomentti Tuottavuusraha, mom : Tuottavuusrahaan on budjetoitu ne laite-, kaluste- ja tarvikehankinnat, jotka aiheutuvat palvelukeskuksen toiminnan laajenemisesta ja uuden henkilöstön rekrytoinnista. V ollut osa Puolustusvoimien/ asiakas organisaation toimintamenomomenttia. V alusta oma nettobudjetoitu tulomomentti , sitä ennen osana Valtiokonttorin toimintamenomomenttia. Toiminnan maksullisuus Toiminnan määrärahat ovat v palvelukeskuksen hallinnoimia. Tulorahoitteisuus toteutuu v alusta alkaen. Palvelujen tuottamiseksi tarvittavat määrärahat palvelukeskuksen hallinnoimia toiminnan käynnistymisestä lähtien. Toiminta tulorahoitteista vuoden 2008 alusta lähtien. Palvelujen tuottamiseksi tarvittavat määrärahat palvelukeskuksen hallinnoimia. Toiminta tulorahoitteista vuoden 2008 alusta lähtien. Kokonaan tulosrahoitteista v alusta lukuun ottamatta mahdollisesti haettavaa muuta VM-rahoitusta. Aloittava tase Laaditaan v alusta siirryttäessä nettobudjetointiin. Laadittu v lopun tilanteen mukaan. Ei omaa tasetta. Laaditaan virastolle. Varmaankin laaditaan virastovaiheessa?? Ei omaa tasetta.

52 52 OPK PALKE PVPK VKPK Johto-organisaatio Ministeriö asettanut tilaaja- ja asiakasvirastojen edustajista koostuvan neuvottelukunnan asiakasyhteistyötä ja palvelukeskuksen kehittämistä varten. Palvelukeskuksen toimintaa kehittää ja ohjaa saakka palvelukeskushankkeen ohjausryhmä. SM asettaa palvelukeskuksen asiakkaista sekä SM:n ja palvelukeskuksen edustajista koostuvan palvelukeskuksen neuvottelukunnan, jonka toimikausi on 4 vuotta. Neuvottelukunta, jonka tehtävä kohdistuu palvelukeskuksen kehittämiseen ja asiakasyhteistyöhön. Johtokunta palvelukeskuksen kehittämistä varten. Toimivalta Itsenäinen toimivalta, mitä tulossopimuksella ja toisaalta asiakasohjauksella (palvelusopimus) ohjataan. OPK päättää myös voimavaroistaan ministeriön tulosohjauksen puitteissa. Itsenäinen toimivalta; tuloskeskustelut vuosittain SM:n kanssa. Asiakasviraston tulosyksikkö, jota ohjataan tulossopimuksella. Palvelukeskuksen sisäistä hallintoa koskeva päätöksenteko on osa asiakasviraston yhteistä sisäistä hallintoa ja päätöksentekoa. VK:n tulosyksikkö, jota ohjataan tulossopimuksella. VK:n työjärjestyksen mukaan palvelukeskuksella on varsin itsenäinen toimivalta. Palvelukeskuksen johtaja tekee muut nimitykset lukuun ottamatta johtajan välittömiä esimiesalaisia ja palvelussuhteen ehtoja. Hyväksymisoikeus kulutusmenojen osalta on euroon saakka ja investointien osalta euroon saakka. Palvelukeskuksen ohjauksen organisointi Tulosohjauksesta vastaa ministeriö. Palvelukeskuksen tilaajaohjaus on ministeriössä, palvelusopimusten sopimusosapuolina toimialojaan edustavat osastot sekä rikosseuraamusvirasto ja valtakunnansyyttäjänvirasto omilla toimialoillaan. Samat hlöt käytännössä vastaavat sekä ohjauksesta että asiakkaana päätöksenteosta. Toimintaa ohjaavat Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja Pääesikunnan henkilöstöosasto. Samat hlöt käytännössä vastaavat sekä ohjauksesta että asiakkaana päätöksenteosta. Samat hlöt käytännössä vastaavat sekä ohjauksesta että asiakkaana päätöksenteosta.

53 53 Toimipaikat ja niitä koskevat kehittämissuunnitelmat OPK PALKE PVPK VKPK Toimipaikat Päätoimipaikka Hämeenlinna 59 hlöä Turku 32 hlöä Kuopio 3 hlö Henkilötyövuodet 2006 yhteensä 71. Henkilöstöä ja toimipaikkoja koskevat suunnitelmat Kuopion sivutoimipaikka aloitti Siellä on 25 htv. Kuopion toimipaikan alaisuudessa toimivat sivutoimipisteet Oulussa (5 htv), Vaasassa (2 htv) ja Kouvolassa (3 htv) välisen ajan. V alussa H-linnassa on 62 hlöä, sivutoimipaikoissa em. hlömäärät, joten palvelukeskuksessa v on 128 hlöä ilman määräaikaisia. Suunnitelmien mukaan htv-määrä olisi 142 ao. kaudelle, ja sen jälkeen 132 htv. Oulu, Vaasa ja Kouvola jatkavat v loppuun saakka, minkä jälkeen nämä toiminnot hoidetaan Kuopiossa tai muissa OPK:n toimipaikoissa. Toimipaikat : Joensuu 115 hlöä Kajaani 8 hlöä Helsinki 3 hlöä Hämeenlinna 5 hlöä Rovaniemi 14 hlöä Henkilötyövuodet 2006: Johto ja kehittämisyksikkö 8 Talouspalvelut 50 Henkilöstöpalvelut 44 Yhteyspalvelut 4 Toimipaikkoja koskevat suunnitelmat Tilapäiset sivutoimipisteet (Hki, Hämeenlinna ja Rovaniemi) lakkautetaan v alussa. Lisäksi valmistaudutaan H-linnan toimipisteen sulkemiseen aiemmin (v. 2007), mikäli henkilöstö rekrytoidaan paikkakunnan muihin palvelukeskuksiin tai muihin virastoihin. Tilapäisten toimipisteiden tehtävät siirretään Joensuun toimipisteeseen. Hlömääriä koskevat suunnitelmat: 2007: Johto ja kehittämisyksikkö 10 Talouspalvelut 74 Henkilöstöpalvelut 75 Yhteyspalvelut 17 Vastaavat luvut v : 11, 100, 96 ja 30. Henkilöstömäärässä on huomioitu STM:n vuosina alkava asiakkuus, joka merkitsee hlötyövuoden siirtymistä palvelukeskukseen Joensuuhun. Ennen varsinaisen asiakkuuden alkamista Stakes pilotoi talouspalveluja kesäkuusta 2007 alkaen. Toimipaikka : Hämeenlinnassa (sivutoimipisteitä ei ole eikä niitä ole tarkoituskaan perustaa) Henkilöstöä koskevat suunnitelmat V hlöä, v henkilöstön määrä kasvaa uusien mahdollisten asiakkuuksien myötä. Toimipaikat : Helsinki päätoimipaikka (25,6 htv) Hämeenlinna (2,7 htv) Pori (1,6 htv) Turku (0,6 htv) Toimipaikkoja koskevat suunnitelmat Päätoimipaikka siirtyy H-linnaan viimeistään 2008 aikana ja Hgin toimipiste lakkautetaan. VKPK avaa asiakkaan toivomuksesta sivutoimipaikat Vaasaan 2007 aikana ja myös uusia toimipisteitä, mikäli asiakasvirastot ovat valmiit maksamaan niistä aiheutuvat lisäkustannukset. Uusien asiakkaiden myötä tulevat uudet työpaikat tulevat H-linnaan tai Poriin ellei kyseessä ole asiakkaan maksama toimipiste. Henkilöstön määrän kasvu riippuu asiakkaiden siirtämien tehtävien määrästä ja se on siksi vaikea ennustaa. Arvio hlökehityksestä (arvio perustuu oletukseen, ettei uusia paikkakuntia tule palvelukeskusverkostoon ja että kasvu ohjautuu H-linnaan ja Poriin): 2007 (suluissa vastaavat luvut v. 2008): Helsinki 12 (0) H-linna 33 (149) Pori 20 (22) Turku 7 (7) Vaasa 12 (12) 2009 (suluissa vastaavat luvut v. 2010) Helsinki 0 (0) H-linna 239 (250) Pori 70 (156?) Turku 7 (7) Vaasa 12 (12)

54 54 Palvelukeskuksen toiminnan laajuutta kuvaavat tiedot (joulukuu 2006) OPK PALKE PVPK VKPK Asiakasvirastojen yhteenlaskettu htv oli n ; v n Joulukuussa 2006 käsiteltiin ostolaskua ja palkkoja ja palkkiota maksettiin henkilölle. Laskuja vuonna 2006 käsiteltiin kpl, joista ostolaskuja kpl, matkalaskuja kpl ja oikeudenkäyntikululaskuja kpl. Vankivarojen määrä oli kpl ja vankivaroista tilitysten määrä kpl. Palkansaajien määrä oli keskimäärin kpl. Palkkalipukkeita kertyi yht kpl. Asiakasvirtojen yhteenlaskettu htv n Joulukuussa Rondossa käsitellyt ostolaskut kpl. V aikana Rondossa käsiteltyjen ostolaskujen määrä kpl; joulukuussa 2006 maksettu palkkoja n hlölle. Asiakasvirastojen yhteenlaskettu htv Joulukuussa 2006 maksettujen ostolaskujen määrä kpl (koko vuosi kpl); palkkoja ja palkkiota maksettu hlölle (koko vuonna hlölle). Asiakasvirastoissa oli htv v lopussa. Joulukuussa 2006 maksettujen ostolaskujen määrä oli kpl; palkkoja maksettu hlölle.

55 55 Asiakkaita ja palveluja koskevat tiedot OPK PALKE PVPK VKPK Palvelusopimus Palvelusopimus tehtiin Rikosseuraamusviraston kanssa v Muilta osin palvelusopimukset tehdään v KIEKU-palvelusopimusmalli on pääosin pohjana. Maksullisiksi palvelut tulevat v alusta alkaen hallintoasetuksen mukaisesti. Tehty heti asiakkuuden alkaessa. Maksullisiksi palvelut tulevat v alusta alkaen hallintoasetuksen mukaisesti Hallinnonalan ulkopuolisten osalta palvelu on kokonaan maksullista. Puolustusvoimien palkkahallinnon palveluista sovittu asiakassuhteen alkaessa vuonna 2005 pysyväisasiakirjalla. Maksullisiksi palvelut tulevat v alusta alkaen hallintoasetuksen mukaisesti Tehty heti palvelukeskustoiminnan aloittamisen yhteydessä. KIEKUpalvelusopimusmalli käytössä hyvin pitkälti. Kaikki palvelut omakustannushintaan perustuen maksullisia. Hinnoitteluperusteena kokonaiskustannuksiin perustuva hinnoittelu. Palveluvalikoima Vuonna 2007 palveluja tuotetaan seuraavasti: ostolaskuja kpl, myyntilaskuja kpl, palkat henkilölle, tukipyynnöt kpl. Hallinnonalan erityispalveluja ovat mm. oikeudenkäyntiasiakirjojen myynti ja laskutus, oikeudenkäyntipalkkiot, oikeudenkäyntikulukorvaukset, lautamies- ja todistajapalkkiot, vankimyymälätoiminta, vankien rahaliikenne ja vankiloiden työtoiminta. Palveluvalikoiman laajentamisesta on käyty keskusteluja (mm. hankintatoimen palveluja). Ostolaskujen sähköinen kierrätys, ostoreskontra, matkalaskujen sähköinen kierrätys, laskutus, myyntireskontra, perintä, maksuliike, maksuliiketilien hallinta, tiliotteiden hallinta, tiliotteiden käsittely, kirjanpito ja tilinpäätös, käyttöomaisuuskirjanpito, pääkäyttäjätoiminnot. Palkka- ja henkilöstöhallinnon palvelut (palkanlaskenta, palkkiolaskenta, henkilö- ja palvelussuhdeasioiden sekä vakanssien ylläpito, poissaolojen käsittely, henkilöstöhallinnon pääkäyttäjätehtävät, tilitykset ja raporttien ja tilastojen tuottaminen). Palveluvalikoima toistaiseksi riittävän laaja. Ostolaskujen sähköiseen kierrätysjärjestelmään liittyvät palvelut olivat mukana palveluvalikoimassa pilotoitavien yksiköiden osalta (pääesikunnan alaiset laitokset) alkaen. Muita palveluja olivat palkka- ja henkilöstöhallinnon palvelut (palkan- ja palkkionlaskenta, raportit ja tilastot, henkilöstörakenteet ja pääkäyttäjätehtävät). Laskujen sähköinen kierrätysjärjestelmä arkistoineen kaikilla asiakkailla, sähköinen matkahallintajärjestelmä, skannauspalvelu sekä muita palveluja, kuten maksatus ja maksuliikenne, kirjanpito, käyttöomaisuuskirjanpito, myyntilaskutus, tilinpäätös, Varakas-ennusteet ja taloushallinnon pääkäyttäjätoiminnot. Henkilöstöhallinnon osalta palvelutarjontaan kuuluu palkkahallintoprosessi, henkilöstöhallintoprosessi, henkilöstöraportointi, rekrytointi, työajanseuranta. Palkkahallinto osittain alihankintana. Käytössä myös asiakkaille tarjottavia sähköisiä palveluja kuten ESS ja Heli.

56 56 OPK PALKE PVPK VKPK Palveluprosessien yhtenäistämisen aste Prosessit perustuvat KIEKU-kuvauksiin hallinnonalalle soveltaen. Samalla on siirrytty yhtenäisiin henkilöstö- ja taloushallinnon prosesseihin ja tietojärjestelmiin. Palveluprosessit perustuvat KIEKUkuvauk siin. Palveluprosesseja kehitetään edelleen vuonna Kirjanpito (Merit), ostolaskut (Rondo), matkalaskut (Travel) ja maksuliike (Analyste), yhteisissä tietojärjestelmissä. Henkilöstö- ja palkanlaskentajärjestelmät (Personec F V ) edelleen asiakaskohtainen, mutta tietokantojen yhdistämiseen ja prosessien yhdenmukaistamiseen pyritään, Sitoutuminen prosesseihin hyvä. Taloushallinnon palveluprosessit perustuvat KIEKU-kuvauksiin, joita on muokattu ja täsmennetty vastaamaan puolustusvoimien omia erityispiirteitä ja SAPr/3:n toimintatapoja. Henkilöstöhallinnon palveluprosessit kuvattiin ensimmäisen kerran ennen kuin Kiekuhankkeen prosessit oli kuvattu. Syksyllä 2006 käynnistettiin henkilöstöhallinnon prosessien kuvaus Kiekun pohjalta. Prosessien kehittämisessä on huomioitu KIEKU:n suositukset ja kehittämissuunnitelmat. Palveluprosessit perustuvat pitkälle asiakkaan ja VK:n aiemmin käyttämiin prosesseihin, joita yksityiskohdiltaan yhdenmukaistettu. Käytössä olevat prosessit toteutettu jo nyt KIEKUssa kuvatulla tavalla. KIEKUssa laadittujen prosessien kehittyessä/ päivit tyessä prosessiyhtenäisyyttä kehitetään edelleen jokaisen uuden asiakkuuden yhteydessä. Prosessien yhtenäistämiselle on valmistelutarvetta yhteiseen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönottoon valmistauduttaessa. Tietojärjestelmät (linjanvedot ja periaatteet asiakkaiden vastaanottamisessa) Koko hallinnonalalla yhtenäiset talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät: Laskujen sähköinen kierrätysjärjestelmä (Rondo), skannauspalvelu (Itella), matkanhallintajärjestelmä (Travel) ja henkilöstöhallinnon itsepalveluporttaali HERTTA ollaan ottamassa käyttöön. HELI-tietojärjestel mä otetaan alkuvuonna 2007 käyttöön. Kaikki SM:n asiakasvirastot siirtyivät yhtenäiseen kirjanpitojärjestelmään ja maksuliikejärjestelmään Henkilöstö- ja palkanlaskentajärjestelmät edelleen asiakaskohtaisia. SM:n hallinnonalan asiakkaalla oltava käytössä Rondo, Travel, Personec F V sekä skannauspalvelu ulkoistettu (Itella) asiakkuden alkaessa. ESS-sähköinen asiointi otetaan käyttöön kaikilla hallinnonalan asiakasvirastoilla. Hallinnonalan ulkopuolisten asiakkaiden osalta käytetään ao. viraston tietojärjestelmiä. Puolustusvoimille tarjotaan palvelut viraston omilla tietojärjestelmillä. Henkilöstöhallinto (Oracele+Fortime) ja taloushallinto (SAP+Rondo+Opus Capita). Mat kahallintajärjestelmän valinta on vielä kesken. PLM:n henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan Primalla. PLM:n taloushallinnon palvelut tuotettaneen AdeEko, Rondo ja Analyste -tietojärjestelmillä. Helijärjestelmää on pilotoitu palvelukeskuksessa syksyllä VKPK:n palvelutuotanto hoidetaan seuraavilla tietojärjestelmillä: laskujen kierrätys (Rondo) kirjanpito (AdeEko tai Raindance), maksuliike (Basware maksuliike), matkahallintajärjestelmä (Travel), henkilöstöhallinto (Personec F.V. tai Prima) järjestelmillä. Skannauspalvelu alihankintana. Laskutuksessa käyttöön ottovaiheessa ProE -laskutusjärjestelmä (myös verkkolaskut). ESS-itsepalvelujär jestelmän sekä Helin käyttöönottoon panostetaan asiakasvirastoissa. Tietojärjestelmä kirjavuutta pyritään minimoimaan jo ennen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöönottoa. Asiakasrakenne Asiakkuus on perustunut ohjaavan ministeriön päätökseen, kolmessa vaiheessa. Ensimmäisenä rikosseuraamusala, sitten ministeriö ja eräät muut virastot sekä viimeisenä tuomioistuinlaitos, syyttäjä- ja ulosottolaitokset. Asiakkuus perustuu ohjaavan ministeriön päätökseen. Hallinnonalan ulkopuolisten asiakkaiden osalta asiakkuus perustuu kilpailutuksen kautta syntyviin palvelusopimuksiin. Asiakkuus perustuu ohjaavan ministeriön päätökseen. Asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakkaina sekä valtion virastoja että rahastoja.

57 Liite 5 57 Valtioneuvoston periaatepäätös soveltamisohjeineen VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 9/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstön aseman järjestäminen organisaation muutostilanteissa VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOVELTAMISOHJEINEEN 1 JOHDANTO Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Sen tavoitteena oli varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa. Tämä päätös täydentää vuoden 2001 periaatepäätöstä. Valtionhallinnon toimintojen kehittäminen edellyttää vuoden 2001 periaatepäätöksen täydentämistä siten, että se vastaa myös henkilöstöjohtamisen ajankohtaisiin tarpeisiin lähivuosina. Merkittävimmät käynnissä olevat kehittämistoimet ovat valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen ja toimintojen alueellistaminen. Tämän periaatepäätöksen tarkoituksena on vahvistaa yhtenäiset toimintatavat valtionhallinnon organisaatioiden muutostilanteisiin ja henkilöstön aseman turvaamiseen ja tukea muutosten hallintaa ja laadukasta johtamista. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön siirtymisvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty. Puolustusvoimien henkilöstön asema turvataan ensisijassa valtioneuvoston Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta antaman selonteon (VNS 6/2004) edellyttämällä tavalla. Soveltamisohje: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön siirtymisvelvollisuudesta noudatetaan, mitä edellä on sanottu. Tämän lisäksi otetaan huomioon tässä päätöksessä todettu. VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

58 58 2 JOHTAMISEN PERIAATTEET ALUEELLISTAMISEN JA TUOTTAVUUSTOIMENPI- TEIDEN JOHDOSTA Seuraavat henkilöstöjohtamisen periaatteet ovat keskeisiä vuosina toteutettavissa muutoksissa: Soveltamisohje: Periaatepäätöksessä mainittuja toimintatapoja noudatetaan sekä virka- että työsopimussuhteiseen henkilöstöön. Valtion budjettitalouden piirissä pääasiallisena palvelussuhteen lajina on virkasuhde. Muutostilanteissa palvelussuhdelaji voi muuttua. Siirtyminen työsuhteesta virkasuhteeseen edellyttää, että työsuhteessa ollut työntekijä nimitetään virkasuhteeseen. Kun asianomainen henkilö on nimitetty virkasuhteeseen, hän irtisanoutuu työsopimussuhteestaan ja siirtyy työskentelemään virkasuhteessa. Siirryttäessä virkasuhteesta työsopimussuhteeseen allekirjoitetaan työsopimus virkasuhteen aikana. Työsopimuksen solmimisen jälkeen virkamies irtisanoutuu virkasuhteesta ja aloittaa työskentelyn työsopimussuhteessa muutoksen voimaantuloajankohtana. Periaatepäätöksessä mainittua asteittain laajenevaa toimintatapaa käytetään alueellistamisesta, tuottavuusohjelmasta ja tuottavuudesta johtuviin henkilöstöjärjestelyihin. Periaatepäätöksessä käytetään käsitteitä alueellistaminen ja tuottavuus (mm. tuottavuuden parantaminen, tuottavuustoimenpiteet ja tuottavuusohjelma). Tuottavuuskäsite sisältää palvelukeskusten perustamisen. Toimintayksiköllä tarkoitetaan tässä ministeriötä ja sen alaista virastoa tai muuta valtion budjettitalouden piirissä olevaa toimintayksikköä. Käsitteitä organisaatio ja toimintayksikkö käytetään synonyymeinä. Käsitteitä ministeriö ja virasto käytetään silloin, kun tekstissä on tarpeen tehdä erottelu näiden toimintayksiköiden välille. 1. Palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamista valtiolla edesauttaa, että henkilöstö on valmis siirtymään uuteen yksikköön tai uusiin tehtäviin omalla työssäkäyntialueellaan (työministeriön asetus työssäkäyntialueista 1368/2002) työhallinnon säännösten ja käytäntöjen mukaisesti. Soveltamisohje: Valmiudella tarkoitetaan myönteistä suhtautumista muutostilanteisiin, vaikka muutos aiheuttaa aina pelon ja epävarmuuden kokemusta. Organisaatio- ja yksilötason yhteistoiminnallinen muutoksenhallinta edellyttää tietoja muun muassa muutoksen henkilöstövaikutuksista. Tietojen perusteella jokaisen henkilön, jonka tehtäviä muutos koskee, on mahdollista tehdä tilannearvio tulevaisuudestaan valtionhallinnon palveluksessa. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat tässä periaatepäätöksessä pääsääntöisesti henkilön asuinpaikkakunta sekä paikkakunnat, joilla henkilön asuinpaikkakunnalta yleisesti käydään töissä, tai joissa tavanomainen päivittäinen työssäkäynti on mahdollista asuinpaikkakunnalta. Työministeriö vahvistaa kuntakohtaiset työssäkäyntialueet työministeriön asetuksella. Tehtävien vastaanottaminen työssäkäyntialueella on pääsääntö. Jos kuitenkin tarjottava työ työssäkäyntialueella tuottaa henkilölle kohtuuttomia vaikeuksia, pääsäännöstä voidaan tällöin poiketa.

59 59 2. Kun valtiolle rekrytoidaan uutta henkilöstöä vuosina , henkilöstön valintatilanteet käynnistetään selvittämällä, onko valtionhallinnossa tarjolla alueellistamis- tai tuottavuustoimien vuoksi vapautuvaa henkilöstöä. Ministeriöiden vastuulla on huolehtia hallinnonaloillaan siitä, että selvitykset tehdään. Soveltamisohje: Selvittäminen tapahtuu käyttämällä menettelytapoja, jotka on ohjeistettu valtiovarainministeriön henkilöstöosaston VTML Extranet virkajärjestelyt -toiminnon sivuilla osoitteessa (Työnantajafoorumi! Virkajärjestelyt-toiminto pähkinän kuoressa). Jäljempänä soveltamisohjeessa VTML Extranet virkajärjestelyt -toiminnosta käytetään käsitettä virkajärjestelyt-toiminto. Virkajärjestelyt-toimintoa saavat käyttää vain työnantajan edustajat. Kaikkien toimintayksiköiden on käytettävä edellä mainittuja menettelytapoja. Avoimeksi tulevan viran ja tehtävän täyttäminen virkajärjestelyllä on siten ensisijainen toimintatapa ennen avointa hakumenettelyä. Viran ja tehtävän tulee olla ilmoitettuna virkajärjestelyt-toiminnossa seitsemän työpäivän ajan ennen sen avoimeksi julistamista. Virkajärjestelyt-toiminnon käyttäminen edellyttää, että toimintayksikössä nimetään vähintään yksi työnantajaa edustava henkilö, jonka tehtävänä on käydä päivittäin virkajärjestelyt-toiminnon sivuilla seuraamassa sinne tulevia ilmoituksia ja huolehtia oman virastonsa ilmoitusten laittamisesta mainituille sivuille. Tämä on tärkeää virkajärjestelytoiminnon tarkoituksen toteuttamiseksi. Samalla henkilö toimii yhteyshenkilönä Valtion työmarkkinalaitokseen virkajärjestelyt-toimintoa koskevissa asioissa. Valtion työmarkkinalaitoksen yhteyshenkilöt on ilmoitettu mainituilla sivuilla. Virkajärjestelyt-toimintoa ei käytetä periaatepäätöksessä mainitulla tavalla silloin, kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin nimittämistoimivaltaan kuuluvista viroista eikä haettaessa tehtävään, jonka virkanimike on käytössä vain asianomaisessa virastossa. Ilmoittamisvelvollisuus virkajärjestelyt-toiminnossa ei koske lyhyehköjä, alle vuoden kestäviä, määräaikaisia nimityksiä. Jos kuitenkin alle vuoden kestävä määräaikainen palvelussuhde on tarkoitus laittaa julkiseen hakuun, palvelussuhde on ilmoitettava virkajärjestelyt-toiminnossa ennen julkista hakua. Ilmoittaminen ei myöskään koske toimintayksikön muun kuin pysyväisluontoisen rahoituksen turvin tehtäviä määräaikaisia nimityksiä. 3. Organisaation muutostilanteessa nimetään muutosta valmistelevassa organisaatiossa johtaja, joka vastaa muutoksen toteutuksesta toimintayksikössä. Muutoksen onnistuneisuutta arvioidaan osana johtajan tulosvastuuta.

60 60 Soveltamisohje: Toimenpiteisiin muutoksen toteuttamiseksi on ryhdyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön sijoittumista koskevat toimenpidesuunnitelmat valmistellaan organisaatiomuutosta koskevien päätösten valmistelun yhteydessä. Jos muutoksen yhteydessä muodostetaan uusi toimintayksikkö, muodostamista koskevissa suunnitelmissa on otettava huomioon toiminnan aloittamisen ajankohta. Sopivan ajankohdan valintaan vaikuttavia seikkoja ovat toiminnan turvaaminen, johdon valitseminen ja henkilöstön asemaa koskevat järjestelyt. Uutta toimintayksikköä muodostettaessa ministeriön tulee huolehtia siitä, että johtaja valitaan riittävän ajoissa. Hänet voidaan ottaa valmisteluvaiheessa ministeriön palvelukseen määräajaksi. Viraston vastuulla on tiedottaa henkilöstölle heti muutoksen suunnittelusta, valmistelusta sekä henkilöstön sijoittumista koskevasta suunnitelmasta. Tiedotuksen on jatkuttava säännöllisesti koko muutosvaiheen ajan. 3 YHTENÄISET TOIMINTATAVAT Tämän periaatepäätöksen mukaiset toimintatavat ilmentävät muun muassa valtioneuvoston vuonna 2001 antamaa ohjetta. Sen mukaan olemassa olevia toimintoja uudelleen sijoitettaessa ei valtion vakinaista henkilöstöä siirretä toiselle paikkakunnalle ilman suostumusta. Tämän henkilöstön asema turvataan muutenkin kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla (Suunta alueelle, valtioneuvoston linjaukset ja ohjeet valtion toimintojen sijoittamiselle, valtioneuvoston kanslia 2001/4). Tämän vuoksi työnantajalla on periaatepäätöksen tarkoittamissa tilanteissa laissa edellytettyä laajempi velvollisuus tukea henkilöstön sijoittumista uusiin tehtäviin. 3.1 Tuottavuus, alueellistaminen ja palvelukeskusten perustaminen Tuottavuusohjelmiin ja alueellistamiseen perustuvissa henkilöstöjärjestelyissä noudatetaan vuosina seuraavia toimintatapoja. Niiden tarkoituksena on tukea muutoksen kohteena olevan henkilöstön sijoittumista työelämään ja ensisijaisesti valtionhallintoon. Toimintatavoilla pyritään turvaamaan myös ikääntyneen henkilöstön pysyminen työssä. Valtioneuvoston tarkoituksena on, että palvelussuhteen jatkuvuus valtiolla turvataan tuottavuuden parantamista ja alueellistamista koskevissa hankkeissa. Samalla näiden periaatteiden toteutumista edesauttaa, että henkilöstöllä on valmius muutoksiin ja siirtymiseen uuteen yksikköön tai uusiin työtehtäviin omalla työssäkäyntialueella. Henkilöstön tukemisessa noudatetaan asteittaista toimintatapaa. 1. Se toimintayksikön palveluksessa oleva henkilöstö, jonka tehtäviä muutos koskee ja jolle on tarjottavissa tehtäviä uudessa tai siirtyvässä organisaatiossa, siirtyy tämän organisaation palvelukseen. Tämä on ensisijainen tavoite.

61 61 2. Jos henkilö ei siirry, hänelle etsitään samanlaisia tai vastaavia tehtäviä asianomaisessa toimintayksikössä tai muussa saman hallinnonalan toimintayksikössä. 3. Jollei samalla hallinnonalalla ole tarjottavissa työtä tai jollei samalla hallinnonalalla tarjottava työ ole samalla työssäkäyntialueella, etsitään työtä toisen hallinnonalan toimintayksiköstä samalla työssäkäyntialueella. Soveltamisohje: Työnantajan velvollisuudet ovat tämän periaatepäätöksen mukaisesti laajemmat kuin valtion virkamieslain 27 :n mukainen sijoittamisvelvollisuus (sama virasto). Periaatepäätöksen toimintatavat ovat ensisijaisia tuettaessa henkilöstön sijoittumista valtionhallintoon. Ensisijaisesti pyritään siihen, että henkilöstöllä on valmius siirtyä uuteen yksikköön. Jos tämä ei ole mahdollista, pyritään siihen, että henkilöllä on valmius vastaanottaa mahdollisuuksien mukaan tarjottavia uusia tehtäviä. Henkilöstön valmiudella on merkitystä aktiivisen, uusiin tehtäviin hakeutumisen onnistumiseksi. Tässä periaatepäätöksessä määriteltyjen toimintatapojen tarkoituksena on turvata henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus muutostilanteissa. Valtioneuvoston tavoitteena on, että taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvat irtisanomiset voidaan välttää tässä periaatepäätöksessä mainittuja toimintatapoja noudattaen. Soveltamisohje: Periaatepäätöksessä on kuvattu asteittainen toimintatapa, jonka tarkoituksena on turvata henkilöstön asema ja tukea henkilöstön sijoittumista valtionhallintoon. Henkilöstön aseman turvaamiseen kuuluu myös henkilön oma aktiivisuus uusien tehtävien hakemisessa. Henkilöstöllä on oikeus tietää työnantajan toimenpiteiden laajuus, vaihtoehdot ja tarjotusta työstä kieltäytymisen seuraukset. Valtioneuvosto pyrkii siihen, että muutoksen kohteena oleva henkilöstö sijoittuu sellaisiin uusiin tehtäviin, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin vaativuudeltaan, työn luonteeltaan ja palkkaukseltaan henkilön tehtäviä muutoksen aikana. Valtio tukee työnantajana henkilöstön aktiivisuutta uuden työpaikan löytämiseen. Vastuu muutoksen toteuttamisesta on asianomaisella virastolla ja sitä ohjaavalla ministeriöllä. Erityisesti ministeriöllä on henkilöstön sijoittamisvastuu omalla hallinnonalallaan. Tukitoimenpiteet ovat toimintayksikön vastuulla, ja niiden tarkoituksena on turvata toiminnan jatkuvuus. Käytettävissä oleviin tukitoimiin kuuluvat muun muassa virkasiirrot, toimintayksiköiden välinen yhteistyö virkajärjestelyissä, uudelleen kouluttaminen, virkavapaus, joustavat työaikajärjestelyt, tietotekniikan hyödyntäminen, kannustimet henkilöstön hakeutumiseen muiden työnantajien palvelukseen ja riittävät henkilöresurssit tukitoimien järjestämiseen.

62 62 Soveltamisohje: Muutosturvatoimenpiteet on aloitettava hyvissä ajoin ennen tehtävien siirtymistä alueellistettavaan toimintoon tai palvelukeskukseen. Suositeltavaa on, että toimenpiteet käynnistetään viimeistään vuotta ennen kuin toiminta käynnistyy palvelukeskuksessa tai muussa uudessa toimintayksikössä. Muutosturvatoimenpiteillä tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta tukea henkilöä sijoittumisessa sekä henkilön aktiivista hakeutumista uusiin tehtäviin. Toimintavelvollisuuttaan täyttäessään työnantajat noudattavat virkajärjestelyt-toiminnossa kuvattuja toimintatapoja. Henkilön sijoittumista edesauttava tukeminen alkaa viimeistään silloin, kun henkilöstön siirtymisestä tehdään päätös. Työnantaja tukee noin vuoden ajan niiden henkilöiden sijoittumista muihin tehtäviin, jotka eivät siirry tai jäävät ilman tehtäviä. Alueellisesti työnantajan velvollisuus tukea sijoittumista päättyy työn tarjoamiseen toiselta hallinnonalalta uusia tehtäviä hakevan henkilön omalla työssäkäyntialueella. Henkilöä on luonnollisesti tuettu sijoittumaan tätä ennen ensin omaan virastoon ja sen jälkeen omalle hallinnonalalleen. Sijoittumista edistävä tukeminen voi päättyä myös aikaisemmin, jos henkilö kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua vaativuudeltaan vastaavaa työtä. Muutosta koskevan suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä käytetään hyväksi tietoa henkilöstön poistumasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että tieto eläkkeelle siirtymisestä tulee esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tieto voidaan saada esimerkiksi tulos- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Myös osaaikaeläkeratkaisut huomioidaan muutoksissa. Muutoksen kohteena olevassa toimintayksikössä virat ja tehtävät täytetään tarvittaessa määräajaksi (syynä viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy) siihen saakka, kunnes organisaatiomuutos on toteutettu. Näin voidaan kerätä vakanssivarantoa uutta organisaatiota varten ja hyödyntää luonnollista poistumaa.

63 63 Tukitoimet käynnistetään niin aikaisin kuin mahdollista. Valtionhallinnossa järjestetään uudelleensijoitusvalmennusta, jota annetaan ennen muutoksen toteutumista. Valmennuksen tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä uuden työn löytämiseen ja helpottaa sellaisen saantia. Soveltamisohje: Periaatepäätöksessä mainitut tukitoimet ovat vain esimerkkiluettelo käytettävistä toimista. Toimintayksikkö voi suunnitella myös tässä mainitsemattomia tukitoimia edellyttäen, että ne edistävät henkilön aktiivista hakeutumista ja sijoittumista uuteen työpaikkaan. Lisäksi tukitoimien käyttämisen on tapahduttava toimintayksikön toimivallan puitteissa, ja ne on rahoitettava käytettävissä olevin määrärahoin. Toimintayksikkökohtaisista tukitoimista on aina neuvoteltava asianomaisen ministeriön kanssa. Muutostilanteissa käytettävät tukitoimet suunnitellaan yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön edustajien kanssa. Käytettäväksi suunnitellut tukitoimet liitetään organisaation muutostilanteiden valmistelun yhteydessä tehtäviin suunnitelmiin. Riittävän pitkänä aikana toteutettavan muutoksen kestäessä on mahdollista selvittää, minkälaisia tukitoimia tarvitaan. Uudelleensijoitusvalmennuksessa käytetään hyväksi työhallinnon palveluja. Alueellistamisessa ja muussa tuottavuusohjelmassa käytettävät tukitoimet Alueellistamisiin ja muihin tuottavuusohjelmiin liittyvissä tukitoimissa voidaan noudattaa siirtymäaikaa. Siirtymäajalla tarkoitetaan enintään kolmen vuoden pituista aikaa, jonka kuluessa käytetään erilaisia tukitoimia muutoksen toteuttamiseksi. Tukitoimien tarkoituksena on toisaalta auttaa henkilöstöä siirtymään uusiin tehtäviin ja toisaalta auttaa löytämään tehtäviä valtionhallinnossa niille henkilöille, jotka eivät voi siirtyä. Tukitoimenpiteiden käyttämistä tehostaa se, että toimintayksiköt ovat muutostilanteissa yhteistyössä keskenään. Tarvittavan yhteistyön aloittaa toimintayksikkö, jonka henkilöstön sijoittamisesta ja aktiivisesta uusiin tehtäviin hakeutumisesta on kyse. Yhteistyön käynnistämiseen kuuluu esimerkiksi avautuvien virkojen ja tehtävien ilmoittamisesta huolehtiminen. Ministeriö vastaa hallinnonalansa virastojen yhteistyön järjestämisestä. Ministeriöt huolehtivat tätä tarkoitusta varten tarvittavasta yhteistyöstä, jotta hallinnonalojen välinen aktiivinen uusiin tehtäviin hakeutuminen ja sijoittuminen toteutuu.

64 64 Esimerkkejä alueellistamisen ja muun tuottavuusohjelman yhteydessä käytettävistä tukitoimista Virkasiirrot. Virkoja voidaan siirtää toiseen virastoon tai toiselle hallinnonalalle valtion virkamieslain ja talousarviolain nojalla. Lisäksi virkamieslain nojalla virkamies voidaan suostumuksellaan siirtää määräajaksi työskentelemään toisessa virastossa tai muun työnantajan palveluksessa (20 ). Toimintayksiköiden välinen yhteistyö virkajärjestelyissä. Yhteistyön helpottamiseksi toimintayksiköt käyttävät virkajärjestelyyn liittyviä menettelytapoja. Uudelleenkouluttaminen. Koulutuksen on edistettävä uudelleensijoittumista. Vastaanottava virasto arvioi, minkälaista osaamista ja sen mukaista koulutusta virastossa tarvitaan. Virkavapaus. Siirtymistä toisella työssäkäyntialueella sijaitsevaan valtion toimintayksikköön voidaan tukea myöntämällä virkavapautta tai työstä vapautusta alkuvaiheessa (enintään kolmeksi vuodeksi). Virkavapautta voidaan myöntää myös silloin, kun henkilö työllistyy määräaikaiseen tehtävään. Henkilöllä ei kuitenkaan ole oikeutta palata vanhoihin tehtäviin, jos organisaation muutoksessa tehtävät ovat siirtyneet uuteen yksikköön. Tällaista henkilöä tuetaan sijoittumaan valtionhallintoon samalla tavalla kuin kyseessä olisi henkilö, joka ei siirry palvelukeskukseen tai alueellistettavaan toimintoon siirtymiselle. Joustavat työaikajärjestelmät. Muutostilanteissa on mahdollista käyttää joustavia työaikajärjestelyjä toimintayksikön toiminnan sekä valtion virka- ja työehtojen rajoissa. Etätyön hyödyntäminen. Uudet tietojärjestelmät ja verkossatyöskentely luovat edellytyksiä ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemiselle sekä osaamisen turvaamiselle toimintayksikön muutostilanteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta järjestää työ etätyöksi. Valtiovarainministeriö on antanut ohjeen etätyöstä ( asiakirjat! ohjeet). Riittävät henkilöresurssit tukitoimien järjestämiseen. On tärkeää, että toimintayksiköt pystyvät osoittamaan hallinnonaloiltaan riittävät henkilöresurssit tätä tehtävää varten. Muutostilanteita varten voidaan perustaa myös erityinen muutosturvatyöryhmä.

65 Henkilöstön asema muiden organisaatiomuutosten yhteydessä Liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen Muu viraston lakkaaminen Virastoja liikelaitostettaessa ja yhtiöitettäessä henkilöstö siirtyy asianomaisen liikelaitoksen tai yhtiön palvelukseen. Yhtiöittäminen tarkoittaa tilanteita, joissa perustetaan uusi yhtiö viraston tai liikelaitoksen lakkauttamisen yhteydessä. Tällöin palvelussuhteen ehdoista sovitaan valtiolla noudatetun käytännön mukaisesti. Valtion toimintojen yhtiöittämistä koskeviin lakeihin sisällytetään säännökset, joiden mukaan lakkaavan viraston tai liikelaitoksen virkasuhteinen henkilöstö siirtyy perustettavan yhtiön palvelukseen työsopimussuhteiseen tehtävään. Kun valtion toimintayksikkö lakkaa ja sen tehtävät siirtyvät toiselle valtion toimintayksikölle, henkilöstö siirtyy tämän yksikön palvelukseen. Kun virasto lakkaa ja osa toiminnasta jatkuu toisessa virastossa, siirtyviä tehtäviä hoitanut henkilöstö siirtyy vastaavaa toimintaa jatkavan viraston palvelukseen. Eräät muut organisaatiomuutostilanteet Kun vain osa viraston tehtävistä yhtiöitetään tai viraston itsensä suorittamia tehtäviä ostetaan ulkopuoliselta taholta ja muutos koskee sekä virka- että työsopimussuhteista henkilöstöä, on tavoitteena järjestää henkilöstön asema samanlaisia periaatteita noudattaen palvelussuhteen lajista riippumatta. Tällöin on otettava huomioon voimassa oleva työlainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sekä edellä esitetyt seikat. Valtion toimintojen kunnallistaminen Valtion toimintoja kunnallistettaessa pyritään noudattamaan kohdassa Muu viraston lakkaaminen mainittuja periaatteita ja sisällyttämään vastaavat säännökset kutakin kunnallistamistilannetta koskevaan erityislakiin tai mahdollisiin luovutussopimuksiin. 4 MINISTERIÖIDEN VASTUU Tässä periaatepäätöksessä mainittujen yhteisten toimintatapojen tarkoituksena on turvata organisaation toiminta ja henkilöstön ammatillinen osaaminen ja parantaa henkilöstön työmarkkinakelpoisuutta. Ministeriöllä on virastojen ohjausvastuu tämän tarkoituksen toteutumisessa. Ministeriöiden tehtävänä on määritellä vuoden 2006 loppuun mennessä yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteisten linjausten pohjalta henkilöstön kehittämisen periaatteet ja toteutusmuodot hallinnonaloillaan. Periaatteet toimitetaan valtiovarainministeriölle. Organisaation muutostilanteessa on tärkeää tehdä yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa ja hyödyntää kattavasti työhallinnon palveluvalikoimaa. Työhallinto nimeää kuhunkin muutostilanteeseen yhdyshenkilön joko työvoimatoimistosta tai työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosastolta.

66 66 5 YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintaan kuuluva neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnitteluja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuolten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärrykseen pääsyä. Henkilöstön edustajat otetaan mukaan henkilöstön asemaan vaikuttavien muutosten valmistelu- ja suunnitteluryhmiin. Yhteistoimintamenettelyssä on kiinnitettävä huomiota siihen, että mukana ovat ne tahot, joita yhteistoiminta-asia koskee. Soveltamisohje: Ministeriön on huolehdittava hallinnonalansa yhteistoiminnasta. Kunkin viraston on käsiteltävä omassa yhteistoimintamenettelyssään omaa henkilöstöä koskevat muutokset. Valtiovarainministeriö tukee esimiehiä keskeisten organisaatiomuutosten toteuttamisessa. Se selvittää ja kehittää yhteistyössä valtion toimintayksiköiden kanssa toimivia muutosjohtamisen käytäntöjä ja viestii niistä hallintoon. 6 TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN YHTEISTYÖ Valtiovarainministeriö selvittää yhdessä valtion pääsopijajärjestöjen kanssa mahdollisuudet tukitoimiin, joiden tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä hakeutumaan uuteen työhön. 7 SOVELTAMISOHJEET Valtiovarainministeriö antaa periaatepäätöksen soveltamisohjeet. 8 KUMOTTAVAT PERIAATEPÄÄTÖKSET Päätöksellä kumotaan periaatepäätökset henkilöstön aseman järjestämisestä valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteissa (VNp ) ja henkilöstöä vähennettäessä noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta (VNp ). Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto Hallitusneuvos Kirsi Äijälä

67 Muuta asiaan liittyvää aineistoa 67 Ohjausryhmän muistio : Palvelukeskuksen perustamisen periaatelinjaukset Ohjausryhmän osamietintö II : Palvelukeskuksen perustamisen edellyttämiä konkreettisia toimenpiteitä asiakirjat/03_muut_asiakirjat/94447.pdf

68 68

69 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telefaksi (09) /2007 Työryhmämuistioita kesäkuu 2007 ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf)