VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1417/ /2017 Marjaana Laine

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/1417/ /2017 Marjaana Laine VM088:00/2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VALTION TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 1 :N MUUTTAMISESTA 1. Yleistä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloitti toimintansa , kun valtioneuvoston asetus Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta (229/2009) tuli voimaan. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet), jäljempänä palvelukeskus tai Palkeet, muodostettiin yhdistämällä aiemmin toimineet valtion neljä palvelukeskusta yhdeksi uudeksi virastoksi. Seitsemän toimintavuoden aikana palvelukeskuksen toiminta on vakiinnutettu ja sen toimintaa kehitetään tuloksellisesti ja mahdollisimman asiakaslähtöisesti. Ehdotetut muutokset koskevat nykyisen asetuksen 1 :ää. Muutosehdotuksia on kolme ja ne liittyvät palvelukeskuksen palvelutarjontaan, talousarviolakiin tehtyyn muutokseen ja palvelukeskuksen asiakaskuntaan. Suuri osa palvelukeskuksessa tehtävästä työstä ja asiakkaille tarjottavista palveluista määritellään myös jatkossa Palkeiden ja asiakkaan välisessä palvelusopimuksessa. Palvelukeskus ei jatkossakaan tekisi viranomaisvastuun piiriin kuuluvia tehtäviä eikä käyttäisi julkista valtaa virastojen puolesta, vaan vastuu julkisen vallan käytöstä pysyy virastolla. 2. Ehdotuksen sisältö ja perustelut muutostarpeille Palvelukeskuksen palvelutarjonnan kehittämisen edellyttämä muutos 1 :n pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momenttiin lisätään maininta mahdollisuudesta tuottaa asiakkaille muita vastaavia hallinnon tukija asiantuntijapalveluita. Virastot ovat ehdottaneet Palkeille sitä, että sen palveluntarjontaa laajennettaisiin ja Palkeiden johto ehdotti tätä sen toimintaa ohjaavalle valtiovarainministeriölle vuoden 2016 tulosohjausprosessissa. Valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan virastoissa on tarvetta sellaisille uusille hallinnollisille palveluille, jotka eivät kuulu suppeasti määriteltynä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluihin. Palkeiden tehtäväkenttään ehdotettava laajennus mahdollistaa asiakkaille suunnattujen uusien hallinnollisten palveluiden tarjoamisen, joita ovat esimerkiksi asianhallintaan liittyvät palvelut (esim. asiakirjahallinnon palvelut sekä kirjaamo- ja arkistointipalvelut, ml. sähköinen arkistointi). Edellä mainittu mahdollistaa sen, että Palkeet voi jatkossa tarjota myös asiointi- ja assistenttipalveluja, jotka ovat jo siellä suunnitteilla. Näistä palveluista esimerkkinä voidaan mainita rekisterin ylläpitopalvelu, jossa Palkeet voisi hoitaa asiakasviraston puolesta viraston asiakkuudenhallin-

2 2 tajärjestelmässä (CRM) olevia asiakas-, toimittaja- tai muita vastaavia rekistereitä. Ylläpitopalvelussa käsiteltävää tietoa Palkeet saa jo tällä hetkellä esim. toimittajarekisterin kautta. Tulevaisuudessa asiantuntijapalveluita ennakoidaan syntyvän myös prosessien automatisoinnista, esim. Palkeissa jo aloitetun ohjelmistorobotiikan hyödyntämisen myötä. Muutosehdotuksen taustalla on tavoite tehostaa valtion konsernipalveluita. Tuottavuuden kasvattaminen ja tehtyjen investointien hyödyntäminen edellyttävät tehokkuuden parantumista sekä mahdollisuutta laajentaa Palkeiden tehtäväkenttää. Virastoille on kannattavaa hankkia palvelukeskuksen tehokkaasti tarjoamia palveluita. Palvelut hinnoitellaan omakustannusperiaatteella erillisinä palvelutuotteina. Virastolla on mahdollisuus hankkia uusia palveluita palvelusopimuksen avulla, mutta pakollisia ne eivät asiakkaille olisi. Palkeet uudistaa palveluitaan aktiivisesti ja uusien palveluiden kehittelyprosessiin kuuluu yhteistyö asiakkaiden kanssa. Tällä varmistetaan se, että palvelut täyttävät asiakkaiden tarpeet. Viraston kannalta palvelutarjonnan laajentaminen mahdollistaa keskitettyjen palvelujen hyödyntämisen ja sitä kautta toiminnallisten hyötyjen saavuttamisen. Palkeet tekee yhteistyötä myös muiden valtion palveluntarjoajien kanssa, jotta palvelut eivät kilpaile tai ole päällekkäisiä niiden tarjoamien palveluiden kanssa. Samalla varmistuu se, että palvelun tuottaa palveluntuottajista se, jonka tarjontaan se parhaiten sopii. Valtiovarainministeriö ohjaa uusien palveluiden määrittämistä ja kehittämistä tulosohjausprosessin avulla. Talousarviolakiin tehdyn muutoksen edellyttämä muutos 1 :n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että momenttiin lisätään maininta siitä, että palvelukeskus tekee ne tehtävät, jotka perustuvat Valtiokonttorin valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) nojalla antamiin määräyksiin keskitettyjä taloushallintotehtäviä hoitavan viraston tai laitoksen tehtävistä. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman perusteella valtiovarainministeriö asetti Kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävien keskittämistä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen koskevan hankkeen (VM138:00/2015, jäljempänä Kiti-hanke). Hankkeen toimeenpano edellytti valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) muutosta. Eduskunta hyväksyi lain ja se astuu voimaan (1053/2016, HE 165/2016). Lakimuutoksen myötä myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta annettua valtioneuvoston asetusta tulee muuttaa siten, että kyseinen asetus päivitetään vastaamaan lakimuutosta. Muutostarvetta on käsitelty ja valmisteltu osana hankkeen työtä. Valtiokonttorin määräykset noudattavat Kiti-hankkeessa rajattua tehtävä- ja vastuunjakoa. Ne liittyvät valtion virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolisten val-

3 3 tion rahastojen maksuliike-, kirjanpito- ja sen yhteydessä järjestettäviin muihin seuranta- ja tilinpäätöstehtäviin sekä palkanlaskenta- ja matkakustannusten korvausten tarkastustehtäviin, jotka hoidetaan keskitetysti palvelukeskuksessa. Palvelukeskuksen asiakaskunnan tarkentamisen edellyttämä muutos 1 :n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen lisätään maininta siitä, että palvelukeskuksen asiakkaana voivat olla jatkossa liikelaitokset ja valtion kokonaan omistamat osakeyhtiöt, joiden julkisten palveluiden tuottamisesta säädetään lailla. Muutoksen taustalla on se, että valtion toiminnan kehittäminen muuttaa myös virastorakenteita. Virastomuodon rinnalla näyttää vahvistuvan esim. osakeyhtiömuotoinen organisaatiorakenne. Näin siitä huolimatta, että organisaation toiminta pysyy viranomaispalvelun tyyppisenä ja organisaatio tuottaa luonteeltaan julkiseen palveluun verrattavia palveluita lailla määrätylle asiakaskunnalle pääosin budjettirahoitteisesti. Tässä tarkoitettuja muutoksia ovat esim. tuleva Business Finland ja liikenneja viestintäministeriön hallinnonalalla valmisteilla oleva liikenteen ohjausyhtiö. Myös edellä mainittujen organisaatioiden sisäinen hallinto tulee pysyä kustannustehokkaana. Nykyistä asetustekstiä tulisi täydentää niin, että perustettavat uudet organisaatiot voisivat hankkia ja käyttää Palkeiden palveluita. Asetustekstiä on tarve muuttaa siten, että asetus kattaa myös valtion erityistehtäväyhtiöt. Asiakaskunnan laajentaminen ei vaikuttaisi virastoasiakkaiden kustannuksiin. Uusien asiakkaiden kustannukset katettaisiin niiltä perittävillä palvelumaksuilla, jotka määräytyisivät valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella eikä näistä muodostuisi valtion tukea. Muutoksen mahdollistamien uusien asiakkuuksien lisäksi palveluiden hankinta olisi edelleen mahdollinen mm. seuraaville valtion kokonaan omistamille osakeyhtiöille: Hansel Oy (1096/2008), HAUS kehittämiskeskus Oy (944/2009) ja Suomen erillisverkot Oy (10/2015). 3. Ehdotuksen vaikutukset Palvelukeskuksen palvelutarjonnan kehittämisen edellyttämä muutos Palvelukeskuksen osuuden kasvattaminen talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseissa on linjattu yhdeksi tärkeimmäksi keinoksi tehostaa prosesseja. Palkeiden tehtäväksi siirtyneiden palveluiden tuottavuus on parantunut, esim. kokonaistuottavuus on kasvanut yli 11 % viimeisen viiden vuoden aikana ja Palkeet pystyi laskemaan vuonna 2017 asiakkaille tuotettavien palveluiden hintaa noin 10 %. Palkeiden mahdollisuus tuottaa muitakin hallinnon palveluja kuin talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja lisää edellytyksiä kasvattaa keskitettyä palvelukeskusroolia. Uusilla palveluilla mahdollistetaan asiakasorganisaatioiden toiminnan kehittymistä

4 4 niin, että virastot pystyvät entistä tehokkaammin keskittymään omaan ydintehtäväänsä. Palkeiden nykyiset resurssit mahdollistaisivat tehtävien laajentamista. Talousarviolakiin tehdyn muutoksen edellyttämä muutos Kiti-hankkeen toimeenpano luo edellytykset valtion taloushallinnon järjestämiselle mahdollisimman laadukkaasti ja tuottavasti. Valtion taloushallintotehtävien lakisääteinen keskittäminen ja tähän liittyvä Valtiokonttorin ohjaustoimivalta yhdenmukaistaa taloushallinnon toimintatapoja sekä lisää valtion taloushallinnon tehokkuutta, tuottavuutta ja ohjattavuutta. Muutoksen johdosta toimitilojen, ITinfrastruktuurin ja matkustuksen vuosikustannukset alenevat. Hallitusohjelman mukaiset säästöt ovat 1 milj. euroa/2017, 3 milj. euroa/2018 ja 4 milj. euroa vuodesta 2019 alkaen. Kiti-hankkeen toimeenpanosta johtuvia vaikutuksia on käsitelty yksityiskohtaisesti hallituksen esityksessä (HE 165/2016). Palvelukeskuksen asiakaskunnan tarkentamisen edellyttämä muutos Asetusmuutos mahdollistaa valtion yhteisten ratkaisujen käyttämisen ja kustannustehokkaat palvelut perusvirastomuotoa laajemmin. Palkeilla on syvää julkisen hallinnon erityispiirteiden ja prosessien tuntemusta. Lisäksi Palkeiden tarjoamien palveluiden kapasiteetti mahdollistaa kustannustehokkaan palvelutuotannon virastojen lisäksi laajemmin asetuksen piiriin kuuluville organisaatioille. Ehdotetuilla asetusmuutoksilla ei ole välittömiä henkilöstö- tai määrärahavaikutuksia. 4. Ehdotuksen valmistelu Asetusmuutos on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkatyönä, yhteistyössä Palkeiden kanssa. Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja asetuksen muuttamisesta ministeriöiltä, Valtiokonttorilta ja Valtiontalouden tarkastusvirastolta sekä valtion pääsopijajärjestöiltä (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Palkansaajajärjestö Pardia). Ehdotetut muutokset saivat kannatusta. Palveluiden vapaaehtoisuutta virastoille korostettiin. Ministeriölausunnoissa korostui myös se, että uusi palvelutuotanto tulee hoitaa Palkeissa niin, ettei se vaaranna nykyisten asiakkaiden tarvitsemien palveluiden ja tietojärjestelmien käytettävyyttä tai kehittämistä eikä lisää viraston kustannustasoa. Lausunnoissa korostui myös Palkeiden henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä tuottavuuden toteutuminen ja mittaus kokonaisprosessin näkökulmasta, ei vain Palkeitten osalta. Lausuntojen perusteella on tehty täsmennys asetukseen ja täsmennyksiä perustelumuistioon. Asetusehdotus ei ole ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.

5 5 5. Voimaantulo Asetusmuutos ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.