Strateginen suunnitelma PTS

Transkriptio

1 Tietotekniikan liitto ry Strateginen suunnitelma PTS Verkostoissamme on voimaa

2 PTS 2 (10) Sisällys 1. Toimintaympäristö Missio Visio Arvot SWOT Tavoitteet Strategian toteuttaminen Osaamisen kehittäminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Viestinnän kehittäminen Jäsenhankinta Tutkimustoiminta Sertifiointi Keskeiset yhteistyökumppanit ja -tahot Palvelut jäsenyhdistyksille Kansainvälinen toiminta Organisaatio ja henkilöstö Talous ja hallinto... 10

3 PTS 3 (10) 1. Toimintaympäristö Uusien teknologioiden avaamien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, elinvoimainen ICTtoimiala innovaatioineen sekä tehokkaat verkostot nähdään kansakuntien kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta keskeisinä tekijöinä. Yhä laajemmin on havahduttu siihen, ettei suuria yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmaston muutos, väestön ikääntyminen, tärkeiden luonnonvarojen ehtyminen ja terveydenhuollon kustannusten kasvu, voi ratkaista muutoin kuin tietotekniikalla (digitalisaatiolla) ja siihen perustuvien innovatiivisten sovellusten käyttöä tehostamalla. Tekniikan kehityksen vauhti ei näytä hidastuvan, vaan päinvastoin. Ubiikki- ja muut uudet teknologiat tuovat mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että uhkia, joihin sekä ICT-ammattilaisten että yhteiskunnan päätöksentekijöiden on perehdyttävä. Näiden mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen onkin hyvin tärkeätä Suomelle, sillä väestömme ikääntyy nopeammin kuin muualla Euroopassa, jolloin työikäisten määrä suhteessa ei-työikäisiin laskee. Muuten huoltosuhteen heikkeneminen, eli työllisten osuuden pieneneminen koko väestöstä, vaarantaa yhteiskunnan toiminnan. Tutkimusten mukaan ICT:n osuus EU:n alueella tapahtuneesta tuottavuuden noususta on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 40 prosenttia. Tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvun kolmas vaihe kasvu innovaatioiden ja toimintatapojen muutosten kautta on Suomessa vielä lähes kokematta. Myös globalisoituneet markkinat tuovat mukaansa uusia haasteita. Viimeaikaisissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi ei ole entiseen tapaan pärjännyt minkä takia on tärkeätä herättää ja ylläpitää keskustelua toimenpiteistä, joilla Suomi voi menestyä sekä arvioida minkälaisia konkreettisia tekoja tarvitaan. Keskustelua tarvitaan ennen kaikkea muutosten aiheuttamista koulutustarpeista. EUalueella onkin käynnissä vakava keskustelu ICT-ammattilaisten osaamisesta tulevaisuudessa. Suomen pienuus ja verkostoitumisen perinteet ovat vahvuus, jota tässä tulee hyödyntää. Tekniikan käytön helppoudessa on edelleen kehittämistä, mutta tietoyhteiskuntakehityksen hitaus näyttää johtuvan jo enemmän asenne- ja organisatorisista syistä kuin tekniikan puutteista. 2. Missio TTL on osaajien yhteisö, jonka tavoitteena on parantaa Suomen kilpailukykyä ja suomalaisten hyvinvointia. Teemme tämän edistämällä tietotekniikkaa organisaatioiden liiketoiminnassa, kehittämällä kilpailukykyisen ICT-toimialan Suomeen verkottamalla uusien teknologioiden edelläkävijöitä sekä rakentamalla Suomesta johtavan tietoyhteiskunnan. Yksilö Yritys Yhteiskunta

4 PTS 4 (10) 3. Visio TTL on jokaisen tietotekniikan avulla uutta luovan ja tietoteknisestä ympäristöstä vastaavan ammattilaisen ykkösyhteisö ja tietotekniikan tärkein yhteiskunnallinen vaikuttaja. 4. Arvot TTL:n perusarvoja ovat: Sitoutumattomuus: TTL keskittyy toiminnassaan tietotekniikan luovaan hyödyntämiseen ammatillisten asioiden edistämiseen ja on riippumaton työmarkkinaosapuolista ja poliittisista ryhmittymistä. TTL palvelee tasapuolisesti jäsenorganisaatioitaan. Jäsenyrityksiä ja niiden edustamia tuotteita, tekniikoita ja palveluja kohdellaan tasavertaisesti. Ammattimaisuus: TTL korostaa ICT-ammattilaisten osaamista, sen jatkuvaa kehittämistä sekä hyvää ammatillista toimintatapaa. Ammattimaisuus leimaa kaikkea TTL:n toimintaa. Aktiivisuus: TTL ottaa aktiivisesti kantaa ICT-alan muutoksiin ja alan kehitykseen. Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa TTL kehittää aktiivisesti yhteisen toiminnan muotoja ja sisältöä. TTL toimii sillanrakentajana eri intressiryhmien välillä. Luovuus: Uudistuvan tietotekniikan avulla luodaan innovaatioita, jotka edistävät ympäristön kestävää kehitystä, tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia.

5 PTS 5 (10) 5. SWOT Sisäiset vahvuudet Merkittävä jäsenmäärä Valtakunnallinen toiminta Vakiintunut ei-kaupallinen alan toimija Yhteistyö lehtitalojen kanssa Tunnettuus sekä tunnustettu asema viranomaisten ja järjestöjen piirissä Jäsenten korkea ammattitaito sekä heidän halu muuttua ja kehittyä Yhdistysverkkorakenne Sisäiset heikkoudet Jäsenmäärän väheneminen Alle 5 % jäsenistä osallistuu aktiivisesti toimintaan, loput tilaavat lehtiä Rakenne ei mahdollista ohjausta - resurssit ovat itsenäisissä yhdistyksissä, odotukset kohdistuvat TTL:ään Kaikki alan parhaat henkilöt eivät ole mukana yhdistyksien toiminnassa Nuoret ammattilaiset eivät tunne TTL:ää Potentiaaliset jäsenet eivät koe saavansa liittotoiminnasta tarpeeksi hyötyä Jäsenyhdistysten välinen yhteistyö rajallista Ulkoiset mahdollisuudet Toimialalla on runsaasti jäsenpotentiaalia ICT- alan merkityksellisyys nykyyhteiskunnassa ICT osaamisen kehittämistarve yksilö- ja organisaatiotasoilla Riippumaton asema, mahdollisuus toimia eri tahojen kanssa yhteistyössä Kehittää ICT:n ja liikejohdon välistä keskustelua Yhteistyön kehittäminen yritysmaailman ja akateemisen maailman välillä Muiden ulkoisten rahoitusmuotojen käyttö toiminnan kehittämiseen Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet Monenlainen osaaminen liittoyhteisössämme - käyttämätön potentiaalinen resurssi Ulkoiset uhat Jäsenyyden motiivi noin 85 %:lla jäsenistä motiivina lehdet Painetun lehden aseman heikkeneminen mediakentässä Yhteisöllisyyden pirstoutuminen ja kanavoituminen muuta kautta esim. wwwpienryhmät yli maarajojen Pirstoutunut toimialan järjestökenttä, yritykset karsivat jäsenyyksiään Tietotekniikan arkipäiväistyminen, näkemys että jokainen voi hoitaa nämä ICT-asiat Toimialan rakennemuutos TTL:n hitauden vuoksi muut tahot ottavat hoitaakseen osaamisen kehittämisen Alan kärsinyt imago nuorison piirissä

6 PTS 6 (10) 6. Tavoitteet Strategian ytimessä ovat henkilö- ja yhteisöjäsenet sekä toiminta osaamisen ja yhteistyön kehittämiseksi. Kohdistamalla voimavarat osaamisen kehittämiseen ja kansainväliseen toimialan seurantaan tuotetaan lisäarvoa henkilö- ja yhteisöjäsenille sekä luodaan arvostusta jäsenistön ja alan toimijoiden piirissä. Konkreettisina tavoitteina liiton toiminalle vuonna 2014 on: liiton tunnettuus ICT-ammattilaisten piirissä yli 50 % valmistuvista tietotekniikan opiskelijoista 30 % liittyy yhteisöömme jäsenmäärä yli 15 % Suomen ICT-ammattilaisten kokonaismäärästä jäsenyrityksiä ja yhteisöjä yli 700 kpl toiminnan runkona yli 50 jäsenyhdistystä ja osaamisyhteisöä toiminnan laajentaminen digitaalisen median ja tietoliikenteen osaajien suuntaan yhteiskunnan päättäjät pitävät TTL:ä merkittävänä tietotekniikan vaikuttajana ja ICTtoimialan äänitorvena. Tunnettuudella tarkoitetaan brandin tunnistamista ja sitä mitataan kyselyllä, joka suunnataan kaikkia Suomen ICT-ammattilaisia edustavalle otokselle. Jäsentyytyväisyyttä mitataan asteikolla 1 5 liiton henkilöjäseniä edustavalle otokselle suunnatulla kyselyllä. Jäsenmäärätavoite merkitsee noin henkilöä, jos nk. ICT-ammattilaisten lukumäärä tällöin on noin henkilöä. 7. Strategian toteuttaminen 7.1 Osaamisen kehittäminen Liiton keskeisiä osaamisalueita ovat yhdistystoiminta, ICT-toimialan ja ammattien tuntemus, tutkimustoiminta, liiketoimintaosaaminen, vuorovaikutus, verkostojen kehittäminen ja johtaminen. Panostamalla näihin osaamisalueisiin liitto pystyy palvelemaan paremmin jäseniään. Osaamista kehitetään yhteistyössä ja esimerkiksi järjestötoiminnassa hankittuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaetaan liiton piirissä. Suurin osa toiminnasta perustuu vapaaehtoistyöhön, mutta sitä tukemaan tarvitaan palkattua henkilökuntaa sekä jäsenyhdistyksiin että liiton toimistoon. Liiton keskeinen palvelu henkilöjäsenilleen on jäsenten osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen yhdessä jäsenyhdistysten ja yhteistyökumppanien kanssa eri toimenpiteiden ja erilaisten kanavien avulla. Jäsen hyötyy tästä oman työmarkkina-arvonsa säilymisen ja kehittymisen muodossa ja hänen työnantajansa mm. työn tuottavuuden ja laadun paranemisen muodossa. Liiton tavoitteena on koordinoida ICT-osakokonaisuudet siten että ne jatkuvasti vastaavat yritysten ja markkinoiden tarpeita. Tässä toiminnassa on tärkeätä liiton osallistua ICT-ammattien ja ICTvalmiuksien kansalliseen määritystyöhön.

7 PTS 7 (10) Alla olevassa nelikentässä eri keinoja on tarkasteltu suhteessa niiden arvioituun jäsenille tuottamaan lisäarvoon ja toisaalta jäsenmäärään, johon keinot kohdistuvat. Kuva 1. Osaamisen kehittämisen keinot 7.2 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Liitto on strategiansa mukaisesti tieto- ja viestintäalojen puolestapuhuja Suomessa. Strategian toteuttamiseksi liitto rakentaa yhteydet alan vaikuttajiin ja poliittisiin päättäjiin. Tässä toiminnassa hallituksen jäsenten rooli on keskeinen. Liitto pyrkii ottamaan kantaa päivänpolttaviin kysymyksiin, jotka koskettavat ICT-toimialaa ja ICTkäyttöä. Seuraamme mitä mm. lainsäädännössä ja julkisessa keskustelussa tapahtuu ja yritämme vaikuttaa jäsenkuntamme kannalta tärkeisiin asioihin. Imagomielessä olisi hyödyllistä, että liittoyhteisömme esiintyisi yhteisen nimen alla välttääkseen väärinkäsitysten syntymistä. Tämä myös parantaisi viestimme läpimenon mahdollisuuksia.

8 PTS 8 (10) 7.3 Viestinnän kehittäminen TTL:n tunnettuudessa on paljon parantamisen varaa ulkoisen viestinnän kehittämisen kautta. Myöskään liittoyhteisön sisäinen viestintä ei toimi hyvin ja tämän seurauksena tiedon puute sekä väärät käsitykset ja tulkinnat ovat yhteisön toiminnassa tavallisia. Lähtökohdaksi on laadittu viestintästrategia ja sen pohjalta jatketaan systemaattinen kehittämistyö tavoitteena tunnettuuden parantaminen. 7.4 Jäsenhankinta Jäsenhankintaa toteutetaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. On tarkennettava liiton ja yhdistyksien työnjako jäsenhankinnassa. Tavoitteena on toteuttaa kahden vuoden välein tehostettuja jäsenhankinta-kampanjoita. Jäsenhankinnassa pyritään sekä lisäämään nykyisten jäsenten sitoutumista, että hankkimaan uusia jäseniä. Keskeinen keino on jäsenyyden arvon lisääminen ja sen sisällön onnistunut viestintä henkilö- ja yhteisöjäsenille. Jäsenetujen ohella liiton näkyvyys on tärkeä tekijä jäsenhankinnassa. Jäsenyyden arvoa kasvatetaan strategian mukaisesti lisäämällä jäsenten mahdollisuuksia parantaa ammatillista osaamistaan, ja siten omaa arvoaan työmarkkinoilla. Jäsenhankinnassa tulemme panostamaan voimakkaasti opiskelijoihin ja nuorisoon, sillä tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada näitä ryhmiä nykyistä enemmän mukaan yhteisöömme. 7.5 Tutkimustoiminta Tutkimus- ja kehitystoimintaa kehitetään jatkuvasti laajentamalla kyselyjämme koskemaan sekä pienempimuotoisia mielipidekyselyjä, joissa voimme käyttää hyväksi webpohjaisia ratkaisuja, että myös isompia laajamittaisia tutkimuksia, joita tehdään yhteistyössä muiden partnereiden ja toimittajien kanssa. Tällaisia tutkimuksia ovat esim. jäsenkyselyt, perinteinen palkkatutkimus ja osaamisstrategiaa palvelevat selvitykset. Tutkimustoimintaa laajennetaan yhteistyössä muiden tahojen kanssa muihin ICT- alaan liittyviin asioihin ja trendeihin. Selvitetään myös mahdollisuuksia tehdä tutkimus- ja kehitystyöhankkeita, joihin voidaan anoa julkisia varoja, joko yksin tai yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Tutkimustoimintaa kehitettäessä selvitetään myös mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä sekä akateemisen maailman kanssa että myös julkisen vallan kanssa, kuten esim. EK, TEKES ja SITRA. 7.6 Sertifiointi Sertifiointitoiminta ei kuulu nykyisin liiton toimintaan poikkeuksena laaja-alaisia (ISC) 2 :n sertifiointeja edistävä jäsenyhdistys Tietoturva ry sekä FiSTB, joka käynnistää testausammattilaisten sertifiointitoimintaa. Liitto seuraa erityisesti IFIPin, Cepisin ja sisarjärjestöjen sertifiointitoiminnan kehittymistä, kuten EUCIP sertifioinnin kehitystä muissa Euroopan maissa. Liitolla on valmiudet ottaa EUCIP-sertifioinnin käynnistäminen Suomessa uudelleen harkittavaksi, mikäli perusteita ilmenee.

9 PTS 9 (10) 7.7 Keskeiset yhteistyökumppanit ja -tahot Yritykset Pyritään tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa esimerkkinä nykyinen lehtiyhteistyö sekä Sanoma Magazines että Talentumin (Tietoviikon) kanssa. TTL pyrkii toiminnassaan hyvään yhteistyöhön ja kumppanuuteen alalla toimivien yritysten kanssa. Käytännön tasolla yhteistyö ilmenee esimerkiksi seminaarien ja koulutustapahtumien yhteistyökumppanuutena, jolla on merkittävä taloudellinen vaikutus. Yhteistyön tulee olla tasapuolista johon esimerkiksi kumppanuuksien osalta päästään esim. ottamalla kumppaneiksi vuorovuosina keskenään kilpailevia yrityksiä. Yhteisöjäseninä olevat yritykset pääsevät esille liiton sähköisissä palveluissa. Koulutusyritysten kanssa pyritään löytämään jäsenille hyödyllisiä, uusia yhteistyömuotoja. Muut alan toimijat TTL hakeutuu yhteistyöhön muiden alalla toimivien yhdistysten ja keskusliittojen, kuten TIEKE, Teknologiateollisuus, Ohjelmistoyrittäjät, Suomen standardisoimisliitto SFS, FiCom ja Dimes kanssa. Yliopistot ja korkeakoulut TTL on avoin yhteistyölle alan yliopisto- ja korkeakoulutasoista koulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Osaamisstrategian toteuttamisen kannalta tässä yhteistyössä on paljon potentiaalisia mahdollisuuksia. 7.8 Palvelut jäsenyhdistyksille Liitto tukee jäsenyhdistystensä toimintaa järjestämällä mm. seuraavia palveluita: jäsenrekisterin ylläpito kirjanpitopalvelu postituspalvelu verkkopalvelut kiertävät tapahtumat Liitto pyrkii myös löytämään keinoja jäsenyhdistysten välisen yhteistyön edistämiseen, kuten parhaiden käytäntöjen välittämiseen, tapahtumakonseptien monistamiseen ja muihin mahdollisesti merkitykselliseksi koettaviin toimenpiteisiin. 7.9 Kansainvälinen toiminta TTL laajentaa ja tiivistää yhteydenpitonsa kansainvälisten järjestöjen kanssa. ICT-alan globalisoitumisen myötä kansainvälisten kontaktien ja mahdollisen kansainvälisen standardisoinnin ja sertifioinnin seuraaminen tullee entisestään tärkeämmäksi. Liitto osallistuu tarpeelliseksi katsottavassa määrin ainakin seuraavien kansainvälisten yhteisöjen toimintaan

10 PTS 10 (10) IFIP - Tietotekniikkaliittojen maailmanlaajuinen järjestö. Liitto ja Säätiö rahoittavat suomalaisten tutkijoiden osallistumista järjestön toimintaan. CEPIS - Euroopan tietotekniikkaliittojen yhteisö. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. NDU - Pohjoismaisten liittojen yhteistyöelin. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. Toiminnassa on myös tarkoitus huomioida kuinka voidaan edesauttaa ja olla mukana kehittämässä toimintaympäristöä Suomeen tulevien ICT ammattilaisten osalta. 8. Organisaatio ja henkilöstö Liittoyhteisön kokonaisrakenne samoin kuin myös nimikysymys on syytä ottaa kriittisen tarkastelun kohteeksi ja on selvitettävä mahdollisten muutosten mukaantuomat hyödyt ja haitat niin kokonaisuuden kun myös paikallisen toiminnan kannalta. Liiton henkilöstön määrän suhteen pyritään joustavuuteen, joka antaisi mahdollisuutta tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta ulkoisten tarpeiden niin vaatiessa. Henkilöstön kehittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Osaamisen ja motivaation kehittämisen kautta voidaan saavuttaa työn parempaa tuottavuutta ja kehittyvää asiakas(=jäsen)tyytyväisyyttä. Yksilötason tavoiteasetannan ja palkitsemisen kytkemistä toisiinsa tulisi myös tutkia. 9. Talous ja hallinto Liiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Muita tulonlähteitä ovat Infuture Oy:n liiketoiminnan tuotot, joiden merkitys on kuitenkin hyvin vähäinen. Kustannusinflaation vaikutus on katettava jäsenmaksujen korotuksilla. Jäsenmaksujen korotusten osalta seurataan yleisen kustannustason nousua. Hyvin tärkeä vaikuttava tekijä on tällöin jäsenmääräkehitys, joka suoraan heijastaa vuoden aikana saatavia tuottoja. Liiton on edelleen syytä investoida lähivuosina sähköisiin palveluihin eli www-palveluidensa kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen.