Strateginen suunnitelma
|
|
- Tarja Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry Strateginen suunnitelma TIVIA Mukana ICT-alan muutoksessa
2 Strateginen suunnitelma 2 (16) Sisällysluettelo Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry... 1 Strateginen suunnitelma TTL Mukana muutoksessa Toimintaympäristö TIVIAn tarkoitus Missio Visio Arvot Arvolupaukset Strategiset tavoitteet Strategiset haasteet Strategiset tavoitteet Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa Osaamisen kehittäminen Tutkimustoiminta Sertifiointi Kansainvälinen toiminta Resurssit ja organisaatio Talous ja hallinto... 15
3 Strateginen suunnitelma 3 (16) 1. Toimintaympäristö Pitkään jatkunut taantuma on vaikuttanut myös ICT-alan kasvuun, vaikkakin selvästi vähemmän kuin muihin toimialoihin. Vuosi 2014 on edelleen ollut Suomessa taantuman aikaa, mutta ICT-ala on tästä huolimatta kasvanut vuoden 2014 aikana ja poikkeaa merkittävästi teknologiatoimialan muiden sektoreiden kehityksestä. Vuodelle 2015 eri lähteet 1 ennustavat 0,5 1,0 prosentin BKT:n kasvua, viennille puolestaan 1 3 prosentin kasvua. ICT-alalle tämän käänteen vaikutus voi olla voimakas, sillä parin viime vuoden aikaiset säästöt ICT-kehitysinvestoinneissa ovat luoneet patoutunutta kysyntää, joka täten saattaa näkyä voimakkaana kasvuna, varsinkin palveluliiketoiminnassa. Suomen ICT-alan suurin muutos parin viime vuoden aikana on ollut elektroniikka-alan ja erityisesti Nokian rakennemuutos, jonka seurauksena arviolta noin ICT-ammattilaista on menettänyt aikaisemmat työnsä ja joutunut hakeutumaan uusiin työtehtäviin. Näyttää siltä, että ICT-ala ja ICT-tehtävät muiden toimialojen sisällä ovat pystyneet työllistämään tämän osaajajoukon ennustettua paremmin, sillä tämä nopea rakennemuutos ei ole aiheuttanut suurta työttömyyttä ICT-ammattilaisten joukossa. Tuoreen ohjelmistoyrityskartoitusraportin mukaan ohjelmistoala on jatkanut kasvuaan vuonna 2013: taantumasta huolimatta kasvu oli jopa 11,4 %. Kasvun saivat aikaan ensisijaisesti peliyritykset ja pienet ohjelmistoyritykset, suurten ohjelmistoyritysten liikevaihdot pääasiallisesti supistuivat. Alalle on myös tapahtumassa rakennemuutos: projektiliiketoiminnasta on siirrytty jatkuviin palveluihin, tuoteliiketoimintaan tai ohjelmistovuokraukseen. Alan yritykset ovat entistä kansainvälisempiä, yli puolella yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema raportti 21 polkua kitkattomaan Suomeen on johtanut useisiin ICTalan kehitykseen vaikuttaviin hankkeisiin, jotka on käynnistetty viime ja kuluvan vuoden aikana. Hankkeilla pyritään vaikuttamaan ICT alaan yleisesti mutta erityisesti tehostamaan julkisen sektorin toimintaa ICT:n avulla. Kuluneen vuoden aikana pilviteknologian merkitys on vahvistunut nopeasti: ohjelmistoyritys-kartoituksen mukaan pilvi on nyt kehitysalustana yleisempi kuin mobiililaitteet. Pilviteknologiasta voi täten muodostua hyvä kasvualusta ICT-alan yrityksille ja samalla se tarjoaa mahdollisuuksia nopeaan ja kansainväliseen kasvuun. Internet of Things kaikkien laitteiden liittyminen verkkoon muodostaa myös suuren kasvupotentiaalin, jota suomalaiset ICT-alan yritykset ja osaajat pystyvät hyödyntämään. Tutkimusten mukaan ICT:n osuus EU:n alueella tapahtuneesta tuottavuuden noususta on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 40 prosenttia. Tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvun kolmas vaihe kasvu innovaatioiden ja toimintatapojen muutosten kautta on Suomessa vielä lähes kokematta. TIVIAn hallitus on strategiatyössään hyödyntänyt useita lähteitä ICT-alan kannalta merkittävien trendien tunnistamisessa. Oheisessa kuvassa Kuva 1 on esitelty keskeiset trendit ja niiden priorisointi sekä merkittävyyden että muutosnopeuden kannalta. 1 Talouselämä: Tuoreimmat suhdanne-ennusteet,
4 Strateginen suunnitelma 4 (16) Kuva 1: ICT-alan trendit ja niiden priorisointi Suomi on menestynyt hyvin monissa kansainvälisissä innovatiivisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä mittaavassa tutkimuksessa, perusopetus on maailman huippuluokkaa ja myös työväestön kognitiiviset ja tietotekniikan hyödyntämiseen liittyvät taidot ovat maailman parhaimmistoa. Näistä hyvistä lähtökohdista huolimatta globalisoituneet markkinat tuovat mukaan uusia haasteita osaamisen kehittämiselle ja työn tuottavuudelle. Keskustelua tarvitaan ennen kaikkea muutosten aiheuttamista koulutustarpeista. EU-alueella onkin käynnissä vakava keskustelu ICT-ammattilaisten osaamisesta tulevaisuudessa. Suomen pienuus ja verkostoitumisen perinteet ovat vahvuus, jota tässä tulee hyödyntää. Euroopan Komission tukemassa Euroopan laajuisessa e-competence study tutkimuksessa, missä analysoidaan 37 Euroopan maan ICT-taidot, selvitellään parhaillaan puutteet jotka häiritsevät Euroopan kilpailukyvyn kehittymistä. Suomen alustavat tiedot osoittavat olevamme hyvin lähellä keskiarvoa ICT-taitojen osalta.
5 Strateginen suunnitelma 5 (16) Seuraavassa (Taulukko 1) on tarkasteltu ajankohtaiset trendit ja mikä niiden merkitys on Suomen ICT-alalle. Taulukko 1: Trendien kuvaukset ja niiden merkitys Trendi Osaamistarpeen rakennemuutos ja irtisanomiset Kuluttajaistuminen, BYOD/CYOD Julkishallinnon tietojärjestelmien uudistaminen Pilvipalvelut Big data ja analytiikka Uudet tietotyönmallit, crowdsourcing 24/7 Peliteollisuus ja pelillistäminen Open data Uudet ansaintalogiikat Kasvuyrittäjyys Internet of Things Energian säästö Tietotekniikka perusopetuksessa Kyber- ja tietoturva/ yksityisyys Robotiikka Datakeskusten automatisointi B2B sosiaalinen tapa ostaa Kuvaus ICT-alan rakennemuutos on johtanut tuhansien ICT-ammattilaisten irtisanomisiin ja uudelleen sijoittumisiin. Kuluttajille tarjottavien tuotteiden käyttökokemus tulee normiksi ja vaatimukseksi yritysten tietojärjestelmiin. Työntekijät valitsevat omat laitteensa. Julkishallinnon tehostamispaineet vaativat tehokasta ja modernia tietotekniikan hyödyntämistä. Suomessa on tarve yhdenmukaistaa julkishallinnon tietojärjestelmiä. Pilvipalvelut yleistyvät ja muuttavat IT-arkkitehtuureja, kehitysmenetelmiä, ansaintamalleja ja markkinarakenteita. Käyttäjien ja yritysten toimintoja tukevat järjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa, jonka hallinta ja analyysi tarjoavat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Etätyö yleistyy, toimistotyön käytännöt uudistuvat, individualistisempi suhtautuminen työuriin. Tietoa luodaan joukkoistamalla organisaatiorajojen yli. Peliala on vahvassa kasvussa, samalla pelien käyttäjäkokemusta sovelletaan yrityssovelluksiin. Julkiset tietokannat avautuvat eri toimijoiden hyödynnettäviksi. Ansaintalogiikat monipuolistuvat ja erilaistuvat. Kasvuyrittämisen lisääntynyt arvostus, korkeat kasvutavoitteet, kokemuksen kertyminen ja parantuneet yrittäjäverkostot. Kaikkien laitteiden liittyminen verkkoon tarjoaa uusia mahdollisuuksia laitteen älykkyydelle, ohjaukselle sekä tiedon keräämiselle ja analysoinnille. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen tarve säästää energiaa kaikissa laitteissa. Tarve parantaa tietotekniikan opetusta 1. ja 2. asteen koulutuksessa. Yritysten ja yksilöiden sekä kansallisen tietoturvan suojaaminen korostuu. Robottien hyödyntäminen tehdassalien ulkopuolella, esim. terveydenhuollossa ja liikenteessä Automatisoitujen kansainvälisten datakeskusten saaminen Suomeen. Sosiaalisen median kommunikaatiotavat ja verkostot vaikuttavat yritysten ostokäyttäytymiseen.
6 Strateginen suunnitelma 6 (16) Osana strategiatyötä TIVIA on myös päivittänyt ns. SWOT-analyysin tulokset, jotka on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2: TIVIAn SWOT-analyysin tulokset Sisäiset vahvuudet Merkittävä jäsenmäärä ja valtakunnallinen toiminta Yhteistyö mediatalojen kanssa Tunnettuus sekä tunnustettu asema viranomaisten ja järjestöjen piirissä Jäsenten korkea ammattitaito sekä heidän halunsa muuttua ja kehittyä Verkostoituneet yhteisöt Sisäiset heikkoudet Jäsenmäärän jatkuva laskeva trendi Alle 10 % jäsenistä osallistuu aktiivisesti toimintaan Rakenne ei mahdollista ohjausta - resurssit ovat itsenäisissä yhdistyksissä Kaikki alan parhaat henkilöt eivät ole mukana yhdistyksien toiminnassa Nuoret ammattilaiset eivät tunne TIVIAa ja toiminnasta saatavia hyötyjä Jäsenyhdistysten välinen yhteistyö vähäistä, vaikka onkin lisääntynyt Osa yhdistyksistä ovat hyvin passiivisia Ulkoiset mahdollisuudet Toimialalla on runsaasti jäsenpotentiaalia ICT-alan jatkuvasti kasvava merkitys ICT osaamisen kehittämistarve yksilö- ja organisaatiotasoilla Kehittää ICT:n ja liikejohdon välistä keskustelua Muiden ulkoisten rahoitusmuotojen käyttö toiminnan kehittämiseen Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet Monenlainen osaaminen liittoyhteisössämme Ulkoiset uhat Lehtien arvo jäsenetuna laskee vääjäämättä Yhteisöllisyyden pirstoutuminen ja kanavoituminen muuta kautta esim. www-pienryhmät yli maarajojen Pirstoutunut toimialan järjestökenttä, yritykset karsivat jäsenyyksiään Tietotekniikan arkipäiväistyminen, näkemys että jokainen voi hoitaa nämä ICT-asiat itse Toimialan rakennemuutos Nopeammat toimijat ottavat hoitaakseen osaamisen kehittämisen TIVIAn strategiset painopistealueet pohjautuvat edellä kuvattuihin trendeihin, SWOT-analyysiin ja niiden merkitykseen Suomen ICT-alalle ja TIVIAlle. 2. TIVIAn tarkoitus 2.1 Missio TIVIAn missio koostuu kolmesta tehtävästä:
7 Strateginen suunnitelma 7 (16) 1. Jäsenyhdistystensä kautta TIVIA parantaa jäsentensä ammatillista osaamista sekä verkottaa heitä keskenään. 2. TIVIA huolehtii siitä, että tietotekniikka-alalla on Suomessa hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä. 3. TIVIA on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. TIVIA yhteisöineen toteuttaa näitä tehtäviä sekä yksilöiden, yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden että yhteiskunnan tasolla ja vahvistaa näiden välisiä verkostoja. 2.2 Visio TIVIAn visio kuvaa tahtotilaa siitä, millaiseen toimintaan ja vaikuttavuuteen TIVIA yhteisöineen pyrkii. Se koostuu seuraavista osista: 1. TIVIAn jäsenyhteisöt muodostavat aktiivisen ja keskenään vahvasti verkottuneen ammattilaisten yhteisön, joka tarjoaa jäsenilleen parhaat mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön huippuosaajien kanssa. 2. TIVIA tarjoaa jäsenorganisaatioilleen keinot varmistaa henkilöstönsä osaamisen kehittymisen sekä yhteydet Suomen parhaisiin asiantuntijoihin. 3. TIVIA vaikuttaa vahvasti Suomen tietotekniikka-alan kehittymiseen ja menestykseen. 2.3 Arvot TIVIAn perusarvoja ovat: Sitoutumattomuus TIVIA keskittyy toiminnassaan tietotekniikan luovaan hyödyntämiseen ammatillisten asioiden edistämiseen ja on riippumaton työmarkkinaosapuolista ja poliittisista ryhmittymistä. TIVIA palvelee tasapuolisesti jäsenorganisaatioitaan. Jäsenyrityksiä ja niiden edustamia tuotteita, tekniikoita ja palveluja kohdellaan tasavertaisesti. Ammattimaisuus TIVIA korostaa ICT-ammattilaisten osaamista, sen jatkuvaa kehittämistä sekä hyvää ammatillista toimintatapaa. Ammattimaisuus leimaa kaikkea TIVIAn toimintaa. Aktiivisuus TIVIA ottaa aktiivisesti kantaa ICT-alan muutoksiin ja alan kehitykseen. Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa TIVIA kehittää aktiivisesti yhteisen toiminnan muotoja ja sisältöä. TIVIA toimii sillanrakentajana eri intressiryhmien välillä. Luovuus Uudistuvan tietotekniikan avulla luodaan innovaatioita, jotka edistävät ympäristön kestävää kehitystä, tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. Läpinäkyvyys Toiminta ja päätöksenteko kuten muu hallinto on avointa.
8 Strateginen suunnitelma 8 (16) 3 Arvolupaukset TIVIA on määrittänyt arvolupaukset keskeisille sidosryhmilleen seuraavasti. Taulukko 3: TIVIAn arvolupaukset sidosryhmilleen Henkilöjäsenet Jäsenyhdistykset TIVIA jäsenyhteisöineen auttaa jäseniään kehittämään osaamistaan ja verkostoitumaan alan parhaiden osaajien kanssa. TIVIA tarjoaa laadukasta ja ajankohtaista tietoa, näkymää tulevasta sekä hyviä jäsenetuja. Tietotekniikkaa hyödyntävät organisaatiot ICT-yritykset TIVIA tarjoaa tehokkaita ja helppokäyttöisiä työvälineitä ja toimintamalleja jäsenyhdistysten toimintaan. TIVIA jäsenyhteisöineen tarjoaa organisaatioille tehokkaan kanavan ylläpitää ja kehittää henkilöstönsä ajankohtaista tietoteknistä osaamista sekä suorat kontaktit alan parhaisiin asiantuntijoihin ja tietotekniikan edelläkävijäorganisaatioihin TIVIA jäsenyhteisöineen tarjoaa mahdollisuuden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä suorat kontaktit alan parhaisiin ammattilaisiin ja yhteistyökumppaneihin. 4 Strategiset tavoitteet 4.1 Strategiset haasteet TIVIA on 60-vuotisen historiansa aikana vakiinnuttanut asemansa Suomen suurimpana riippumattomana ICTalan vaikuttajayhteisönä, joka kehittää jäsentensä osaamista ja vahvistaa jäseniensä ja jäsenyhteisöjensä verkostoja ja yhteistyötä. Toiminta on pitkään perustunut aktiivisiin jäsenyhdistyksiin, joissa on toiminut tiivis ydinjoukko jäsenistöä, alle 10 % TIVIAn jäsenistä. Suurelle osalle jäsenistöä keskeinen jäsenyyden lisäarvo on ollut jäsenyyden tarjoamat lehtiedut eli mahdollisuus saada edullisesti alan ammattilehtiä luettavaksi.
9 Strateginen suunnitelma 9 (16) Kaksi merkittävää, sinänsä jo pitkään jatkunutta trendiä ovat juuri nyt alkaneet vaikuttaa ICT-ammattilaisten toimintaan ja valintoihin tavalla, joka luo TIVIAlle uuden strategisen haasteen. Perinteisen printtimedian merkitys ajankohtaisen tiedon lähteenä on vähentynyt ja tilalle on tullut Internet: uutta tietoa haetaan seuraamalla lehtien verkkoversioita, blogeja ja alan vaikuttajien ja kollegoiden viestejä sosiaalisen median kanavissa. Virtuaalisten kontaktiverkostojen merkitys on noussut merkittävästi ja niistä on tulossa monelle ammattilaiselle ensisijainen ammatillinen verkostoitumiskanava: tärkeimpiä kontakteja haetaan ja ylläpidetään sosiaalisen median keinoin. Nämä molemmat trendit näyttävän muodostuvan vahvoiksi mainstream-ilmiöiksi juuri nyt. Molemmat trendit vaikuttavat vahvasti TIVIAn arvolupauksiin jäsenilleen. Tämän takia TIVIAn suurimpana strategisena haasteena on uudistaa arvolupauksiaan ja toimintaansa siten, että TIVIA ja sen jäsenyhteisöt pysyvät mukana jäsenistön ja alan muutoksessa ja pystyvät edelleen tarjoamaan vahvan arvolupauksen jäsenilleen. Näiden haasteiden takia TIVIAn strategiseksi haasteeksi nousee myös TIVIAn kyky uudistua. TIVIAn toiminta on koko historiansa ajan perustunut vahvaan jäsenyhdistystoimintaan ja suuri osa käytännön toiminnasta on toteutunut juuri aktiivisten yhdistysten ja henkilöiden kautta. Keskusjohtoisen toiminnan ja ohjauksen määrä ja vaikutus on tarkoituksella ja hyvästä syystä ollut vähäisempi ja se on ollut yksi TIVIAn menestyksen kulmakivistä. Edellä mainittujen trendien tuomiin haasteisiin reagoiminen vaatii jäsenyhdistysten aktiivisen toiminnan lisäksi myös kykyä suunnitella ja toteuttaa koko TIVIAan vaikuttavia hankkeita tavalla, johon nykyiset toimintatavat eivät ilmeisemmin pysty. TIVIA toimii laajasti koko valtakunnan alueella ja jäsenyhteisöinä on sekä paikallisia jäsenyhdistyksiä että tiettyyn tietotekniikan osaamisalueeseen tai teknologiaan keskittyviä yhdistyksiä. Toiminnassaan paikallisyhdistykset tyypillisesti kattavat koko tietotekniikan alan ilmiöitä ja asioita, teknologiafokusoituneet yhdistykset puolestaan keskittyvät oman alueensa erityiskysymyksiin. TIVIAn jäsenten kannalta molemmat yhdistysmuodot tarjoavat mahdollisuuden toisaalta keskittyä itsensä kannalta kiinnostaviin alueisiin ja toisaalta pitää itsensä ajan tasalla alan yleisestä kehityksestä ja vahvistaa paikallisia verkostojaan. Toiminnassa pitkään jatkunut trendi alenevasta jäsenmäärästä sekä tietotekniikka-alan maantieteellinen keskittyminen rakennemuutoksen takia ovat vahvistaneet tätä ilmiötä. Eräs haaste TIVIAlle molempien yhdistysmuotojen osalta on toiminnan kriittisen massan varmistaminen. Jos yhdistyksen jäsenten määrä laskee liian pieneksi, yhdistyksellä ei ole riittävästi resursseja kehittyä ja vahvistaa toimintaansa. Tämän takia TIVIAn tulee jatkossa pyrkiä varmistamaan, että jäsenyhdistyksillä on riittävät resurssit ja mahdollisuudet aktiiviseen toimintaan ja vaikuttamiseen. Edellisen perusteella TIVIAn tämän hetkiset keskeiset strategiset haasteet ovat seuraavat: Ajankohtaisen tiedon välittämisen arvolupauksen ja keinojen uudistaminen TIVIAn verkostojen ja vaikuttamisen integroituminen sosiaalisen median kanaviin Strategisen muutoksen läpivienti vaikuttamalla TIVIAn yhteisöihin ja jäseniin
10 Strateginen suunnitelma 10 (16) 4.2 Strategiset tavoitteet Vaikka TIVIAn ajankohtaiset strategiset haasteet ovat muuttuneet, pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet ovat edelleen samat. Oheinen taulukko (Taulukko 5) sisältää kuvaukset TIVIAn neljästä strategisesta tavoitteesta. Taulukko 5: TIVIAn strategiset tavoitteet # Tavoite Kuvaus 1 Elinvoimaiset yhteisöt ja virtuaalisesti toimiva verkostoitumisympäristö 2 Osaamisen edistäjä ja suunnannäyttäjä 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja 4 Tunnetuin ja houkuttelevin, kasvava IT-yhteisö Monipuoliset, aktiiviset, kasvavat ja lisäarvoa sidosryhmilleen tuottavat yhteisöt, joilla on toimivat ja tehokkaat työkalut. Ohjeistuksessa ja fasilitoinnissa hyödynnetään sosiaalisen median verkostoja TIVIA suunnittelee ja järjestää koulutusta tärkeiden uusien osaamisalueiden osalta. On aktiivisesti mukana tietotyön ja koulutuksen uudistamisessa. TIVIA on tunnustettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kantaa kysytään ja jota kuunnellaan. Osallistuu aktiivisesti alan maineen kohottamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. TIVIA ja sen yhdistykset tunnetaan hyvin ja niihin halutaan kuulua. IT kohderyhmä laajenee jatkuvasti uusilla ryhmillä. Toiminta kohdistetaan myöskin nuoren sukupolven kiinnostusalueille. Tavoitteeseen elinvoimaiset ja yhteistyötä tekevät yhteisöt pyritään ensisijaisesti seuraavin keinoin: yhdistysten aktivointi mm. yhteistoimintaa lisäämällä ja tarjoamalla yhdistyksille käytännön ohjeita kannustimet toimintaan: hankerahoitus, ystäväyhdistystoiminta, medianostot teemakoulutuksen järjestäminen yhdistyksille (tiedottaminen, ryhmätyöskentely, talous, tilaisuuksien organisointi) TIVIAn palveluiden määritys, paketointi ja sisäinen markkinointi sisältäen työkalujen valinta, käyttöönoton ohjeistus ja valmennus yhteisen markkinointimateriaalin laatiminen ja hyödyntäminen osaamisrekisterin toteuttaminen jäsenrekisterin yhteydessä parhaiden käytäntöjen kirjastojen käytön käynnistäminen.
11 Strateginen suunnitelma 11 (16) Tavoitteen osaamisen suunnannäyttäjä keinoina ovat koulutustarjoaman jatkuva kehittäminen ja markkinointi aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu osaamisesta ja sen kehittämisestä uusien koulutustapojen ja koulutusmenetelmien kehittäminen jäsenyhdistysten tapahtumien markkinoinnin tuki Tavoitteen vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja keinoina puolestaan ovat viestintästrategia ja tiedotussuunnitelman kehittäminen brändimielikuvan vahvistaminen sosiaalisen median keinojen hyödyntäminen tiedotuksessa lausunnon antajien listaus ja paikallisyhdistykset paikallismedian tietoisuuteen aktiivinen yhteistyö ja lobbaus sidosryhmiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (FiCom, OHRY, EK, Teknologiateollisuus, Tieke, Tiera, SFS, Digile ) Tavoitteen tunnetuin ja halutuin ICT-yhteisö keskeisinä keinoina ovat selkeät arvolupaukset ja erottuminen muista yhteisöistä näkyvä vaikuttaja ja kommentoija näkyvyys opiskelijoihin: jäsenkampanja, edut, näkyvyys sosiaalisessa mediassa naisjäsenten näkyvyys toiminnassa kansainvälisten Suomessa asuvien ICT-osaajien rekrytointi ja aktivointi nk. täsmä kampanjat valituille kohderyhmille, esim. nuoret, seniorit ja yhdistyksestä eronneet jäsenetujen parantaminen eri yhteistyökumppaneiden avulla systemaattisempi jäsenhankinta asiantuntijatilaisuuksien kautta, esim. jokaisen ilmoittautumisen yhteyteen kutsu kollega mukaan! yrityksille suunnatun arvolupauksen vahvistaminen Vuosittain arvioidaan miten asetettuihin tavoitteisiin on päästy. Vuoden 2014 osalta vuosi on ollut hyvin haasteellinen kun tapahtui muutos jäsenlehtien osalta. Yhteistyömme Sanoma Magazines kanssa päättyi ja samalla tehtiin se muutos että printtilehden sijaan tarjottiin jäsenille digitaalisen ICT-kanavan. Tämä johti siihen että jäsenmäärä väheni hyvin odotetusti - noin 20 %:lla. Samalla olemme kuitenkin päättäneet että valitusta strategiasta pidetään kiinni ja myös tulevaisuudessa tulemme keskittymään ratkaisuun missä digitaalisilla tuotteilla on merkittävä rooli. Myös nimimuutos on tuonut mukaan haasteita kun uusi TIVIA nimi on tuntematon ja sen markkinoimiseen ei ole mahdollisuuksia käyttää suuria rahallisia panostuksia.
12 Strateginen suunnitelma 12 (16) Vuoden 2015 ja 2019 osalta tavoitteet on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 6). Taulukko 6: Tavoitteet ja niiden mittarit Tavoite Mittarit Elinvoimaiset yhteisöt ja virtuaalisesti toimiva verkostoitumisympäristö Yhdistysten välinen yhteistyö lisääntynyt SoMessa seuraavien määrä on kasvanut 30 % Uusi ajankohtainen toimija liittynyt yhteisöön Jäsenistö toimii aktiivisesti tapahtumissa ja virtuaalisesti Uusia ajankohtaisia toimijoita on liittynyt yhteisöön Jäsenmäärän lasku pysähtyy Jäsenmäärä > Osaamisen suunnannäyttäjä 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja TIVIAn välittämä koulutustarjoama kasvaa Koulutustoiminta on kannattavaa TIVIA osallistuu aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen Uusia kursseja tarjoamassa yli 20 % TIVIA ottaa aktiivisesti ja näkyvästi kantaa ajankohtaisiin ICT-asioihin Viisi lausuntoa joista 15 lehdistöosumaa Lehdistöosumien määrä yli 100 kpl TIVIA vaikuttaa merkittävästi niin julkisten kun kaupallisten organisaatioiden opetussisältöihin TIVIA tunnustetaan parhaaksi lähteeksi ICT-puolen uudelle osaamiselle Uusien kurssien osuus liikevaihdosta yli 30 % TIVIA on selkeästi maan johtava ICTkehityksen suunnannäyttäjä, joka kutsutaan keskeisiin foorumeihin 20 lausuntoa joista 50 lehdistöosumaa Lehdistöosumien määrä yli 200 kpl 4 Tunnetuin ja halutuin ICT-yhteisö Nuoret tuntevat TIVIAn paremmin TIVIAn brändimielikuva on parantunut Uusien nuorten jäsenten määrä lisääntyy Yritysjäsenten määrä kasvaa TIVIA on nuorten ICT-ammattilaisten joukossa yksi halutuimmista yhteisöistä Jäsenmäärä > Uusien jäsenten suurin ryhmä alle 35-vuotiaat Yritysjäsenten määrä on kasvanut 50 % vuodesta 2014
13 Strateginen suunnitelma 13 (16) 5 Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta TIVIAn strategiaa on aikaisemmin toteutettu määrittämällä joukko kehityshankkeita, joilla on suoritettu strategian mukaisia toimenpiteitä. Nämä hankkeet on pyritty resursoimaan ja suunnittelemaan siten, että niiden toteutus tapahtuu jäsenyhdistysten ja jäsenten kanssa tehtynä yhteistyönä ja yhteisresurssein. Hankkeet ovat onnistuneet toteuttamaan monia niille asetetuista tavoitteista viime vuosien aikana. Käytännössä kaikkia hankkeita ei kuitenkaan ole pystytty resursoimaan ja siten myöskään toteuttamaan suunnitellulla tavalla, koska näille hankkeille ei ole pystytty allokoimaan riittävää määrää resursseja. Jäsenyhdistysten kannalta on sekä tarkoituksenmukaista että luontevaa keskittyä kunkin jäsenyhteisön kannalta olennaiseen ja paikallisesti vaikuttavaan toimintaan. Tällöin TIVIA-laajuisten hankkeiden resursointi ja toteutus on vääjäämättä jäänyt toissijaisiksi. Edellä johtuvista syistä TIVIAn strategian jalkautus tulee jatkossa perustumaan siihen, että TIVIA panostaa siihen, että jäsenyhdistykset ja jäsenet ovat tietoisia TIVIAn strategiasta ja niiden toimintaa pyritään ohjaamaan ja kannustamaan strategiaa tukevaan suuntaan. Strategian jalkautus perustuu täten siihen, että TIVIA yhteisönä on tietoinen, motivoitunut ja kykenevä toimimaan tavalla, joka vie yhteisöä TIVIAn strategian mukaisesti eteenpäin, perustuen konkreettiseen tekemiseen yhdistysten ja jäsenten toimintana. TIVIAn strategian jalkautus perustuu jäsenistöön joukkoistettuun konkreettiseen bottom-up tekemiseen ja vaikuttamiseen. Tällöin TIVIAn strategian jalkautuksen lähtökohtina ovat seuraavat toimenpiteet: 1) TIVIAn strategian selkeä ja vuorovaikutteinen kommunikointi jäsenille. 2) Jäsenyhdistysten ja jäsenten jatkuva aktivointi strategiasta keskustelemiseen ja sen toteutukseen. 3) Strategian toteutumisen seuranta ja vuorovaikutteinen keskustelu ja kommentointi. Strategian kommunikointi perustuu ensisijaisesti sosiaalisen median käyttöön. 5.1 Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa TIVIAn strategian toteutukseen liittyy joukko toimenpiteitä, jotka toteutetaan TIVIAn nykyisten perustoimintojen puitteissa ja resurssein. Tässä osiossa nämä kehittämistoimenpiteet on kuvattu toiminnoittain Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen on TIVIAn keskeinen osa-alue ja sitä toteutetaan sekä jäsenyhteisöjen toiminnalla ja tapahtumilla että järjestämällä koulutustilaisuuksia ja ohjelmia maksullisena koulutustoimintana. Oheisessa kuvassa (Kuva 5) eri keinoja on tarkasteltu suhteessa niiden arvioituun jäsenille tuottamaan lisäarvoon ja toisaalta jäsenmäärään, johon keinot kohdistuvat.
14 Strateginen suunnitelma 14 (16) Kuva 5: Osaamisen kehittämisen keinot ja vaikutus jäsenistöön Koulutustoimintaa kehitetään ja laajennetaan erityisesti seuraavilla alueilla/toimenpiteillä: uusien kurssisisältöjen aktiivinen suunnittelu tiiviissä yhteistyössä jäsenten ja jäsenyhdistysten kanssa kurssisisältöjen toteutus ja yhteismarkkinointi kumppaneiden ja yhteistyöpartnereiden kanssa hyvin alkanut mentorointitoiminta kehitetään ja laajennetaan digitaalisen sisällön lisääminen tarjontaan seurauksena suureen muutokseen joka mediakentällä parhaillaan tapahtuu sertifiointitoiminnan laajentaminen Tutkimustoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnassa TIVIA keskittyy vuosittaisen IT-Barometritutkimuksen vahvistamiseen entisestään. Tämän lisäksi vuosittain toistuva tutkimus on myös Tietohallinnon johtaminen Suomessa tutkimus, joka toteutetaan yhteistyössä Sofigaten kanssa. Tämän lisäksi toteutetaan joukko pienempimuotoisia tutkimuksia ja mielipidekyselyjä, joilla pyritään nopeasti ottamaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamaan niitä mediaan ja keskusteluun. Muut suuremmat kyselyt ja selvitykset tehdään yhteistyössä muiden partnereiden ja toimittajien kanssa. Tällaisia tutkimuksia ovat esim. jäsenkyselyt, perinteinen palkkatutkimus ja osaamisstrategiaa palvelevat selvitykset.
15 Strateginen suunnitelma 15 (16) Keskeinen tavoite on lisätä tutkimusyhteistyö muiden toimijoiden kanssa (kuten ItSMF, OHRY, korkeakoulut ja julkinen puoli) sekä parantaa TIVIAn kykyä ja osaamista hakea ulkoista rahoitusta tutkimustoiminnalle sekä kansallisista että eurooppalaisista lähteistä Sertifiointi Sertifiointitoiminnan merkitys TIVIA yhteisön toiminnassa on kasvanut ja pitää sisällään niin Tietoturva ry:n edistäviä sertifiointeja kun FiSTB ry:n edistäviä perus- ja jatkotason testausammattilaisten sertifiointeja. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä myös muiden organisaatioiden kuten European Certification and Qualification Associationin, ECQA:n kanssa. (Scope Manager, Innovation Manager yms.) Lisäksi liitto seuraa erityisesti IFIPin, Cepisin ja sisarjärjestöjen sertifiointitoiminnan kehittymistä Kansainvälinen toiminta ICT-alan globalisoitumisen myötä kansainvälisten kontaktien ja mahdollisen kansainvälisen standardisoinnin ja sertifioinnin seuraaminen tulee entisestään tärkeämmäksi. Liitto osallistuu tarpeelliseksi katsottavassa määrin ainakin seuraavien kansainvälisten yhteisöjen toimintaan IFIP - Tietotekniikkaliittojen maailmanlaajuinen järjestö. Liitto ja Säätiö rahoittavat suomalaisten tutkijoiden osallistumista järjestön toimintaan. CEPIS - Euroopan tietotekniikkaliittojen yhteisö. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. NDU - Pohjoismaisten liittojen yhteistyöelin. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. Toiminnassa on myös tarkoitus huomioida kuinka voidaan edesauttaa ja olla mukana kehittämässä toimintaympäristöä Suomeen tulevien ICT ammattilaisten osalta. Koska ICT:n kehitys tapahtuu osittain myös standardointitoiminnan ulkopuolella, TIVIA pyrkii seuraamaan alan kehittymistä järjestämällä yhdistystensä kanssa trendejä ja alan kehittymistä pohtivia tapahtumia, joita hyödynnetään TIVIAn strategiatyössä ja muussa toiminnassa Resurssit ja organisaatio Liiton henkilöstön määrän suhteen pyritään joustavuuteen, joka antaa mahdollisuutta tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta ulkoisten tarpeiden niin vaatiessa. TIVIA panostaa henkilöstön osaamisen ja motivaation kehittämiseen ja pyrkii parantamaan henkilöstön osaamisen sekä strategian ja toiminnan vaatimien kyvykkyyksien vastaavuutta. Tavoitteena on täten päästä sekä entistä parempaan asiakas(=jäsen)tyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen että henkilökunnan työtyytyväisyyteen Talous ja hallinto Liiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Muita tulonlähteitä ovat Infuture Oy:n liiketoiminnan tuotot, joiden merkitys on kuitenkin verrattain vähäinen kokonaisuuteen verrattuna.
16 Strateginen suunnitelma 16 (16) Kustannusinflaation vaikutus katetaan jäsenmaksujen korotuksilla. Jäsenmaksujen korotusten osalta seurataan pääsääntöisesti yleisen kustannustason nousua. Strategisen tavoitteen mukainen jäsenmäärän kasvu ja sen tuomat tuotot kohdistetaan uusiin palveluihin ja sisältöihin jäsenkunnalle. Mediakentässä tapahtuvan muutoksen myötä liitolle on entistä tärkeämpää investoida lähivuosina sähköisiin palveluihin eli verkkopalveluidensa kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen.
Strateginen suunnitelma 2016 2020
Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset ry Strateginen suunnitelma 2016 2020 TIVIA Yhteisön voimalla ICT-alan muutoksessa 24.11.2015 Strateginen suunnitelma 2 (16) Sisällysluettelo Tieto- ja viestintätekniikan
LisätiedotStrateginen suunnitelma 2014-2018
Tietotekniikan liitto ry Strateginen suunnitelma TTL Mukana muutoksessa 6.11.2013 Strateginen suunnitelma 2 (17) Sisällys 1 Toimintaympäristö... 3 2 TTL ry:n tarkoitus... 7 2.1 Missio... 7 2.2 Visio...
LisätiedotStrateginen suunnitelma 2013-2017
Tietotekniikan liitto ry Strateginen suunnitelma Verkostoidu - Kouluttaudu - Vaikuta 28.11.2012 Strateginen suunnitelma 2 (15) Sisällys 1 Toimintaympäristö... 3 2 TTL ry:n tarkoitus... 6 2.1 Missio...
LisätiedotTTL Puheenjohtajakokous 24-25.3.2011
TTL Puheenjohtajakokous 24-25.3.2011 Agenda sekä alustavat ehdotukset - Missio - Visio - Arvolupaukset 16.3.2011 1 PJ-Päivien alustava Agenda Torstai, 24.3. 14:00 Päivän tavoitteet TTL nyt, Robert 14:30
LisätiedotStrateginen suunnitelma 2012-2016
Tietotekniikan liitto ry Strateginen suunnitelma 2012-2016 Verkostoissamme on voimaa Strateginen suunnitelma 2 (15) Sisällys 1 Toimintaympäristö... 3 2 TTL:n tarkoitus... 5 2.1 Missio...... 5 2.2 Visio......
LisätiedotStrateginen suunnitelma PTS 2011 2015
Tietotekniikan liitto ry Strateginen suunnitelma PTS Verkostoissamme on voimaa 18.11.2010 PTS 2 (10) Sisällys 1. Toimintaympäristö... 3 2. Missio... 3 3. Visio... 4 4. Arvot... 4 5. SWOT... 5 6. Tavoitteet...
LisätiedotGreen Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus
Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotTekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin
Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotRIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011
RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 Missio, visio ja arvot MISSIO RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä
LisätiedotMonitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa
Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotTietotekniikan liitto ry
Tietotekniikan liitto ry Puolueeton, valtakunnallinen ICT-alan asiantuntija Jäsenyhdistystensä kattojärjestö, joka kehittää jäsenistön ammatillista osaamista ja arvostusta Lähes 30 paikallis- ja teemayhdistystä
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotKuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen
Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,
LisätiedotVahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia
Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen
LisätiedotFinland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland
Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen
LisätiedotTARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA
KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa
LisätiedotOHEISMATERIAALIN TARKOITUS
(2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotTredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!
Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)
OPINTOJAKSOKUVAUKSET Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op) Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön
LisätiedotSosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti
LisätiedotJyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset
Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus
Osaamistavoitteet Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön muutokset. kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa
LisätiedotMiten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?
Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotEuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills
LisätiedotSocial media manager koulutus
Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus
Osaamistavoitteet Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi kannalta merkittävät digitaalisaation megatrendit ja toimintaympäristön muutokset. kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
Lisätiedot1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta. 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotHenkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa. EK:n yrityskyselyn tulokset 2017
Henkilöstön osaamistarpeet digitaloudessa EK:n yrityskyselyn tulokset 2017 Yrityskenttä polarisoitunut suhteessa digitalisaatioon Ei tärkeää yritykselle 8 % Suunnannäyttäjä 7 % EOS 5 % Strategian ytimessä
LisätiedotTekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä
Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja tehostamalla,
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotBUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi
BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä
LisätiedotOsaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.
OPINTOJAKSOKUVAUKSET Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op) Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) Opintojakso Strategiana digitaalinen liiketoiminta tunnistaa oman liiketoimintasi
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotVANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017
VANVARYN TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Katsaus vuoteen 2017 Toimintakauden 2017-2018 aikana VANVARYn toimintaan ei suunnitella merkittäviä suunnanmuutoksia, mutta näkyvyyttä ja vaikuttavuutta pyritään lisäämään
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotLiite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)
Liite 6: Palvelukuvaus Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus / EAP 2 (5) Sisällys 1. Esittely... 3 1.1 Asiakkaiden haasteet... 3 1.2 Palvelun tuomat ratkaisut... 3 2. Palvelun sisältö...
LisätiedotTietotekniikan liitto ryjäsentyytyväisyystutkimus 09-2012
Tietotekniikan liitto ryjäsentyytyväisyystutkimus 09-2012 Onway Oy2012 Jäsentyytyväisyystutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa pyydetään arvioimaan liiton toimintaa
LisätiedotTIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA
TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA 2019 2023 VISIO avoimen ja vahvan tiedeyhteisön kehittäjä yhdessä kanssa avoimen tieteen kansallisen toimintakulttuurin edistäminen VAHVAT. JÄSENSEURAT avoimen
LisätiedotMikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa?
Mikä muuttuu ammatillisessa koulutuksessa? Ajankohtaista OPH:ssa Sote ttk 24.11.2017 Anni Miettunen johtaja, ammatillinen koulutus @MiettunenAnni Ammatillisen koulutuksen uudistussuuntia 1/2 Koulutuksen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotEuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet
EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
LisätiedotHALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus
HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto
LisätiedotABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotProjektiyhdistyksen jäsenkysely 2014. Palautekooste. 2014 Projektiyhdistys ry
Projektiyhdistyksen jäsenkysely 2014 Palautekooste 2014 Projektiyhdistys ry Taustaa Jäsenkysely toteutettiin 6/2014 Webropol-kyselynä PRY:n jäsenille. Edellinen kysely v. 2011. Vastauksia 513 Vastaajista
LisätiedotOsaamista, työtä ja yrittäjyyttä
Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotPeuramaa Golf Hjortlandet ry
Peuramaa Golf Hjortlandet ry Toimintasuunnitelma 2018-2020 Seuran kevätkokous 15.5.2018 ESITELLÄÄN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KEVÄTKOKOUKSEN JÄLKEEN Toimintasuunnittelun tavoite Päivittää RY:n toimintasuunnitelma
LisätiedotTRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotJohdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.
STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata
LisätiedotSuomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015
1(5) Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2015 1 Toimintaa ohjaavat peruspäämäärät 1.1 Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot 1.2 Missio 1.3 Visio Suomen Kauppakeskusyhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotTampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotEspoon kaupungin omistajapolitiikka
Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintästrategia
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit
LisätiedotLogistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012
Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotKeliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotTavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA
Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat
LisätiedotPalveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n
Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka
LisätiedotAO TOIMINTASUUNNITELMA 2018
AO TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2018. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,
LisätiedotSmart Tampere
Smart Tampere 06.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden ja toimintojen
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotSOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA
SOTE-AKATEMIA TEKNOLOGISEN MURROKSEN JOHTAMINEN SOTE-ALALLA Tule oppimaan parhaat käytännöt teknologisen murroksen johtamiseen sekä digitalisaation ja uusimman teknologian hyödyntämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa!
LisätiedotMiten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?
Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotDigitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?
Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät
Lisätiedot