Strateginen suunnitelma

Transkriptio

1 Tietotekniikan liitto ry Strateginen suunnitelma Verkostoissamme on voimaa

2 Strateginen suunnitelma 2 (15) Sisällys 1 Toimintaympäristö TTL:n tarkoitus Missio Visio Arvot Arvolupaukset Arvolupaus henkilöjäsenelle Arvolupaus ICT-yrityksille Arvolupaus tietotekniikkaa hyödyntäville organisaatioille Arvolupaus jäsenyhdistyksille Strategiset tavoitteet Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta Brändiuudistus Yhdistyksen tukipalvelut Yhdistysinfra Jäsenmäärä kasvuun Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa Osaamisen kehittäminen Tutkimustoiminta Sertifiointi Kansainvälinen toiminta Resurssit ja organisaatio Talous ja hallinto... 15

3 Strateginen suunnitelma 3 (15) 1 Toimintaympäristö Uusien teknologioiden avaamien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, elinvoimainen ICTtoimiala innovaatioineen sekä tehokkaat verkostot nähdään kansakuntien kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta keskeisinä tekijöinä. Suuria yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmaston muutos, väestön ikääntyminen, tärkeiden luonnonvarojen ehtyminen ja terveydenhuollon kustannusten kasvu, ei voi ratkaista muutoin kuin tietotekniikalla (digitalisaatiolla) ja siihen perustuvien innovatiivisten sovellusten käyttöä tehostamalla. Uudet teknologiat, uudet ohjelmistokehityksen menetelmät sekä uudet sovellusalueet tuovat mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että uhkia, joihin sekä ICT-ammattilaisten että yhteiskunnan päätöksentekijöiden on perehdyttävä. Näiden mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen onkin hyvin tärkeätä Suomelle, sillä väestömme ikääntyy nopeammin kuin muualla Euroopassa, jolloin työikäisten määrä suhteessa ei-työikäisiin laskee. Muuten huoltosuhteen heikkeneminen, eli työllisten osuuden pieneneminen koko väestöstä, ä, vaarantaa yhteiskunnan toiminnan. Tutkimusten mukaan ICT:n osuus EU:n alueella tapahtuneesta tuottavuuden noususta on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 40 prosenttia. Tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvun kolmas vaihe kasvu innovaatioiden ja toimintatapojen muutosten kautta on Suomessa vielä lähes kokematta. TTL:n hallitus on strategiatyössään hyödyntänyt useita lähteitä 1 ICT-alan kannalta merkittävien trendien tunnistamisessa. Kuvassa 1 on esitelty keskeiset trendit ja niiden priorisointi sekä merkittävyden että muutosnopeuden kannalta. Kuva 1: ICT-alan trendit ja niiden priorisointi 1 Mm. Tekesin strategia- ja visiomateriaali, Gartnerin raportit ja Forresterin raportit.

4 Strateginen suunnitelma 4 (15) Taulukko 1 sisältää tarkastellut trendit ja niiden merkitystä Suomen ICT-alalle. Taulukko 1: Trendien kuvaukset ja niiden merkitys Trendi Sosiaalinen media ja digitoituminen Nokian ja Microsoftin kumppanuus Mobiliteetti Julkishallinnon palveluiden kehittäminen Pilvipalvelut Ikääntyvä väestö Tuottavuuden parantaminen Globaali kilpailu ohjelmistokehityksessä Ryhmätyöpohjainen ohjelmistokehitys Uudet ansaintalogiikat Kaikkien laitteiden ohjelmoitavuus Arvojen muutos Kuvaus Merkitys Suomen ICT-alalle Sekä kehittäjät että käyttäjät käyttävät aktiivisesti sosiaalista media työ- ja vapaaaallaan, luoden ja hyödyntäen sen sisältöjä ja yhteyksiä. Käyttäjien odotukset ja valmiudet tietotekniikan tukemaan yhteistyöhön kasvavat Sosiaalisen median verkostot muodostavat vahvoja ja monimuotoisia yhteyksiä ICTammattilaisten välillä Nokian uusi strategia perustuu yhteistyöhön Suuri osa aiemmin suomalaista Microsoftin kanssa sekä Microsoftin ohjelmistokehitystä siirtyy globaaliin käyttöjärjestelmään ja ekosysteemiin. ekosysteemiin Tarve uudelleenkoulutttaa Symbian-osaajia Vapautuvien resurssien tuomat mahdollisuudet Ohjelmistotyötä voidaan kilpailukykyisesti Paikalliset osaajat joutuvat kilpailemaan tehdä etäällä asiakkaasta; kehittyvien maiden globaalisti alhainen kustannustaso ja kehittyvä osaaminen Osa sovelluskehityksestä tulee tapahtumaan off- kiristävät kilpailua. shoring pohjaisesti Älykkäät mobiililaitteet yleistyvät ja käyttäjät Sovelluskehityksessä on huomioitava käyttävät niitä entistä aktiivisemmin sekä mobiililaitteiden käyttö, erityisesti yksityisesti että työssään. käytettävyyden ja tietoturvan näkökulmasta Tietojärjestelmäarkkitehtuurien on sopeuduttava mobiileihin tietojärjestelmiin Julkishallinnon tehostamispaineet vaativat Julkishallinnon suuret kehityshankkeet vaativat tehokasta ja modernia tietotekniikan paljon resursseja hyödyntämistä; Suomessa on tarve Julkinen data yhdenmukaistuu ja osittain avautuu yhdenmukaistaa julkishallinnon hyödyntäjille tietojärjestelmiä. Pilvipalvelut ykeistyvät ja muuttavat ITarkkitehtuureja, Uusi teknologia vaatii uutta osaamista kehitysmenetelmiä, Tieto ja ohjelmistot eivät ole paikallisia: hallinnan ansaintamalleja aintamalleja ja markkinarakenteita. ja omistajuuden haasteet Suomen väestöpohja vanhenee. Järjestelmien käytettävyydessä huomioitava vanhenevat käyttäjät Vanhukset ovat suuri käyttäjä- ja asiakassegmentti Globaali kilpailu ja erityisesti Suomen ICT-investoinnin ja ICT-pohjaiset innovoinnit ovat julkishallinnon tehostamispaineet vaativat merkittävä tuottavuutta parantava mahdollisuus. parannuksia tuottavuudessa. Ryhmätyötä tukevat ja automatisoivat Hajautetun työn ja etätyön tekeminen tehostuu menetelmät yleistyvät ja parantavat Yksilöpohjaisen sovelluskehityksen työtavat ohjelmistokehitystä. muuttuvat Ansaintalogiikat monipuolistuvat ja erilaistuvat Ansaintalogiikan innovaatiot korostuvat ICT-kehittäjien tulee pystyä ymmärtämään ja hyödyntämään uusia ansaintalogiikoita Entistä suurempaa joukkoa teknisiä laitteita ICT-ammattilaisille on edelleen suuri tarve kontrolloidaan ohjelmistojen avulla. Järjestelmien monimutkaisuus ja Ohjelmistojen merkitys yritysten lisäarvon laatuvaatimukset lisääntyvät luojana lisääntyy. Lisääntyneet vaatimukset ammattitaidolle Huoli globaalista kehityksestä ja ympäristöstä Lisääntynyt kysyntä ympäristöä huomioiville vaikuttaa kuluttajien valintoihin; individualismi tuotteille muuttaa nuorten suhtautumista työuriin. ICT-ammattilaisten uudenlaiset urapolut Vaikka Suomi on menestynyt hyvin monissa kansainvälisissä innovatiivisyyttä ja yritystoiminnan edellytyksiä mittaavassa tutkimuksessa, globalisoituneet markkinat tuovat mukaansa uusia haasteita. Keskustelua tarvitaan ennen kaikkea muutosten aiheuttamista koulutustarpeista. EU- alueella onkin käynnissä vakava keskustelu ICT-ammattilaisten osaamisesta tulevaisuudessa. Suomen pienuus ja verkostoitumisen perinteet ovat vahvuus, jota tässä tulee hyödyntää.

5 Strateginen suunnitelma 5 (15) Osana strategiatyötä on myös päivittänyt ns. SWOT-analyysin tulokset, jotka on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2: TTL SWOT-analyysin tulokset Sisäiset vahvuudet Merkittävä jäsenmäärä ja valtakunnallinen toiminta Yhteistyö lehtitalojen kanssa Tunnettuus sekä tunnustettu asema viranomaisten ja järjestöjen piirissä Jäsenten korkea ammattitaito sekä heidän halunsa muuttua ja kehittyä Verkostoituneet yhteisöt Ulkoiset mahdollisuudet Toimialalla on runsaasti jäsenpotentiaalia ICT-alan jatkuvasti kasvava merkitys ICT osaamisen kehittämistarve yksilö- ja organisaatiotasoilla Kehittää ICT:n ja liikejohdon välistä keskustelua Muiden ulkoisten rahoitusmuotojen käyttö toiminnan kehittämiseen Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet Monenlainen osaaminen liittoyhteisössämme Sisäiset heikkoudet Jäsenmäärän laskeva trendi Alle 5 % jäsenistä osallistuu aktiivisesti toimintaan Rakenne ei mahdollista ohjausta - resurssit ovat itsenäisissä yhdistyksissä Kaikki alan parhaat henkilöt eivät ole mukana yhdistyksien toiminnassa Nuoret ammattilaiset eivät tunne TTL:ää ja toiminnasta saatavie hyötyjä Jäsenyhdistysten välinen yhteistyö rajallista Ulkoiset uhat Lehtien arvo jäsenetuna laskee vääjäämättä Yhteisöllisyyden pirstoutuminen ja kanavoituminen muuta kautta esim. www-pienryhmät yli maarajojen Pirstoutunut toimialan järjestökenttä, yritykset karsivat jäsenyyksiään Tietotekniikan arkipäiväistyminen, näkemys että jokainen voi hoitaa nämä ICT-asiat Toimialan rakennemuutos TTL:n hitauden vuoksi muut tahot ottavat hoitaakseen osaamisen kehittämisen TTL:n strategiset painopistealueet pohjautuvat edellä kuvattuihin trendeihin, SWOT-analyysiin ja niiden merkitykseen Suomen ICT-alalle ja TTL:lle. 2 TTL:n tarkoitus 2.1 Missio TTL:n missio koostuu kolmesta tehtävästä: 1) Jäsenyhdistystensä kautta TTL parantaa jäsentensä ammatillista osaamista sekä verkottaa heitä keskenään. 2) TTL huolehtii siitä, että tietotekniikka-alalla on Suomessa hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä. 3) TTL on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. TTL yhteisöineen toteuttaa näitä tehtäviä sekä yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen että yhteiskunnan tasolla.

6 Strateginen suunnitelma 6 (15) 2.2 Visio TTL:n visio kuvaa tahtotilaa siitä, millaiseen toimintaan ja vaikuuttavuuteen avuuteen TTL yhteisöineen pyrkii. Se koostuu kolmesta osasta: 1) TTL:n jäsenyhteisöt muodostavat aktiivisen ja keskenään vahvasti verkottuneen ammattilaisten yhteisön, joka tarjoaa jäsenilleen parhaat mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön huippuosaajien kanssa. 2) TTL tarjoaa jäsenorganisaatioilleen keinot varmistaa henkilöstönsä osaamisen kehittymisen sekä yhteydet Suomen parhaisiin asiantuntijoihin. 3) TTL vaikuttaa vahvasti Suomen tietotekniikka-alan alan kehittymiseen ja menestykseen. 2.3 Arvot TTL:n perusarvoja ovat: Sitoutumattomuus: TTL keskittyy toiminnassaan tietotekniikan luovaan hyödyntämiseen ammatillisten asioiden edistämiseen ja on riippumaton työmarkkinaosapuolista ja poliittisista ryhmittymistä. TTL palvelee tasapuolisesti jäsenorganisaatioitaan. Jäsenyrityksiä ja niiden edustamia tuotteita, tekniikoita ja palveluja kohdellaan tasavertaisesti. Ammattimaisuus: TTL korostaa ICT-ammattilaisten osaamista, sen jatkuvaa kehittämistä sekä hyvää ammatillista toimintatapaa. Ammattimaisuus leimaa kaikkea TTL:n toimintaa. Aktiivisuus: TTL ottaa aktiivisesti kantaa ICT-alan muutoksiin ja alan kehitykseen. Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa TTL kehittää aktiivisesti yhteisen toiminnan muotoja ja sisältöä. TTL toimii sillanrakentajana eri intressiryhmien välillä. Luovuus: Uudistuvan tietotekniikan avulla luodaan innovaatioita, jotka edistävät ympäristön kestävää kehitystä, tä, tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. 3 Arvolupaukset TTL on määrittänyt arvolupaukset keskeisille sidosryhmilleen. 3.1 Arvolupaus henkilöjäsenelle TTL jäsenyhteisöineen auttaa jäseniään kehittämään osaamistaan ja verkostoitumaan alan parhaiden osaajien kanssa. TTL tarjoaa laadukasta ja ajankohtaista tietoa, näkymää tulevasta sekä hyviä jäsenetuja. Henkilöjäsenen arvolupaus toteutetaan seuraavien palveluiden ja toimintojen avulla: laadukkaita ja edullisia (myös ilmaisia) ajankohtaisseminaareja ja koulutuksia helppoja ja luotettavia verkostoitumismahdollisuuksia alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa tapahtumissa ja sosiaalisen median kautta tietoa ura- ja työmahdollisuuksista edullisen tavan seurata alan kehitystä ammattilehtien kautta vaikutus- ja keskustelukanava kanava Suomen tietoyhteiskunnan ja ICT-alan kehittymiseen

7 Strateginen suunnitelma 7 (15) konkreettisia ja rahanarvoisia jäsenetuja alennuksina ja erikoistarjouksina 3.2 Arvolupaus ICT-yrityksille TTL jäsenyhteisöineen tarjoaa mahdollisuuden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä suorat kontaktit alan parhaisiin ammattilaisiin ja yhteistyökumppaneihin Arvolupaus toteutetaan seuraavien palveluiden ja toimintojen avulla: laadukkaita ja edullisia ajankohtaisseminaareja ja koulutustilaisuuksia, joissa mahdollisuus keskustella teknologiasta ja asiakastarpeista eri organisaatioiden kanssa helppoja ja luotettavia verkostoitumismahdollisuuksia alan parhaiden asiantuntijoiden ja tietotekniikan soveltajaorganisaatioiden kanssa sekä tapahtumissa että sosiaalisen median kautta organisaation näkyvyys alan johtavassa yhteisössä kumppanuuksien ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämismahdollisuudet 3.3 Arvolupaus tietotekniikkaa hyödyntäville organisaatioille TTL jäsenyhteisöineen tarjoaa organisaatioille tehokkaan kanavan ylläpitää ja kehittää henkilöstönsä ajankohtaista tietoteknistä osaamista sekä suorat kontaktit alan parhaisiin asiantuntijoihin ja tietotekniikan edelläkävijäorganisaatioihin Arvolupaus toteutetaan seuraavien palveluiden ja toimintojen avulla: laadukkaita ja edullisia ajankohtaisseminaareja ja koulutustilaisuuksia, joissa mahdollisuus keskustella teknologiasta ja asiakastarpeista eri organisaatioiden kanssa laadukkaita ja edullisia ajankohtaisseminaareja ja koulutustilaisuuksia, jotka vastaavat kehittyvän tietotekniikan soveltamisen tarpeita useita kanavia verkottaa yrityksen asiantuntijoita alan parhaisiin asiantuntijoihin, kokemuksien ja käytäntöjen vaihtoympäristö organisaation nimen ja brändin näkyvyyden alan johtavassa yhteisössä mahdollisuudet kumppanuuksien ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen mahdollisuuden keskustella ICT-toimittajien kanssa neutraalilla ja objektiivisella foorumilla 3.4 Arvolupaus jäsenyhdistyksille TTL tarjoaa tehokkaita ja helppokäyttöisiä työvälineitä ja toimintamalleja jäsenyhdistysten toimintaan. Arvolupaus toteutetaan seuraavien palveluiden ja toimintojen avulla: Työkalut, ohjeistus ja esimerkkipohjat yhdistyksen talousasioiden hoitamiseen Helppokäyttöinen ja ajan tasalla oleva jäsenrekisteri yhdistyksen jäsentiedotukseen Tehokkaat, helppokäyttöiset ja hakukonenäkyvyyttä parantavat työvälineet yhdistysten internet- näkyvyyden parantamiseen Yhteisiä toimintamalleja ja tutorointia yhdistyksen hallitustoimintaan Sosiaalisen median moderaattorin ja managerin koulutus kaikille jäsenyhdistyksille

8 Strateginen suunnitelma 8 (15) 4 Strategiset tavoitteet Taulukko 3 sisältää kuvaukset TTL:n kuudesta strategisesta tavoitteesta. Taulukko 3: TTL:n strategiset tavoitteet # Tavoite Kuvaus 1 Elinvoimaiset ja yhteistyötä tekevät yhteisöt 2 Toimiva yhdistys-infra infra ja toiminnan fasilitointi 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja 4 Tunnetuin ja halutuin ICT- TTL ja sen yhdistykset tunnetaan hyvin ja niihin halutaan yhteisö kuulua 5 Virtuaalinen verkostoitumisympäristö 6 Jäsenmäärä nousuun Monipuoliset, aktiiviset, kasvavat ja lisäarvoa sidosryhmilleen tuottavat yhteisöt Toimiva ja houkutteleva yhdistyksen toimintaa tukeva infrastruktuuri: työkalut, ohjeistus ja fasilitointi TTL on tunnustettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kantaa kysytään ja jota kuunnellaan TTL tarjoaa toimivat ja tehokkaat työkalut sosiaalisen median verkostojen hyödyntämiseen yhdistystoiminnassa Jäsenmäärän kehitys saadaan positiiviseksi ja selkeään kasvuun Tavoitteeseen elinvoimaiset ja yhteistyötä tekevät yhteisöt pyritään ensisijaisesti seuraavin keinoin: kannustimet toimintaan: hankerahoitus, ystäväyhdistystoiminta, medianostot teemakoulutuksen järjestäminen yhdistyksille (tiedottaminen, ryhmätyöskentely, talous, tilaisuuksien organisointi) yhdistysten aktivointi mm. yhteistoimintaa lisäämällä ja tarjoamalla yhdistyksille käytännön ohjeita Tavoitteen toimiva yhdistys-infra infra ja toiminnan fasilitointi keinoina ovat palveluiden määritys ja paketointi palveluiden sisäinen markkinointi yhteisen markkinointimateriaalin laatiminen ja hyödyntäminen hallituksen jalkautus kentälle tukemaan yhdistystoimintaa Tavoitteen vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja keinoina puolestaan ovat viestintästrategia ja tiedotussuunnitelma ja niillä hallituksessa omistaja brändin uudistaminen ja vahvistaminen sosiaalisen median keinojen hyödyntäminen tiedotuksessa lausunnon antajien shortlist ja paikallisyhdistykset paikallismedian tietoisuuteen aktiivinen yhteistyö ja lobbaus sidosryhmiin ja niiden kanssa: lobbausvastuut ja tavoitteet; yhteistyö muiden toimijoiden kanssa (Ficom, OY, EK, Teknologiateollisuus, Tieke, Tiera ) Tavoitteen tunnetuin ja halutuin ICT-yhteisö keskeisinä keinoina ovat selkeät arvolupaukset ja erottuminen muista yhteisöistä näkyvä vaikuttaja ja kommentoija näkyvyys opiskelijoihin: jäsenkampanja, edut, näkyvyys sosiaalisessa mediassa naisjäsenten näkyvyys toiminnassa kansainvälisten nvälisten Suomessa asuvien IT-osaajien rekrytointi ja aktivointi

9 Strateginen suunnitelma 9 (15) Tavoitteen virtuaalinen verkostoitumisympäristö keskeisinä keinoina ovat työkalujen valinta, käyttöönoton ohjeistus ja valmennus työkalujen räätälöinti, integrointi ja jalkautus osaamisrekisterin erin toteuttaminen jäsenrekisterin yhteydessä parhaiden käytäntöjen kirjastojen käytön käynnistäminen Tavoite jäsenmäärä nousuun pyritään saavuttamaan seuraavin keinoin: täsmäkamppanjat valituille kohderyhmille, esim. nuoret, seniorit ja yhdistyksestä eronneet jäsenetujen parantaminen esim. yhteistyökumppaneiden avulla systemaattisempi jäsenhankinta asiantuntijatilaisuuksien kautta, esim. jokaisen ilmoittautumisen yhteyteen kutsu kollega mukaan! yritysten arvolupauksen vahvistaminen Strategisille tavoitteille on asetettu mittareihin perustuvat tavoitteet vuosille 2012 sekä Oheisessa taulukossa Taulukko 4) nämä on kuvattu molemmilta vuosilta sekä sanallisesti että avainmittarin tavoitetasona. Taulukko 4: Tavoitteet ja niiden mittarit # Tavoite 2012 Mittarit Elinvoimaiset ja yhteistyötä tekevät yhteisöt 2 Toimiva yhdistys-infra ja toiminnan fasilitointi 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja 4 Tunnetuin ja halutuin ICTyhteisö 5 Virtuaalinen verkostoitumisympäristö 6 Jäsenmäärä nousuun Yhdistysten välinen yhteistyö lisääntynyt Jäsenistö toimii aktiivisesti tapahtumissa ja Jokaisella yhdistyksellä vahva näkyvyys virtuaalisesti sosiaalisessa mediassa Paljon uusia ajankohtaisia yhteisöjä Jäsenmäärän lasku pysähtyy Jäsenmäärä > Uusi infra ja fasilitointipalvelut kaikkien yhdistysten käytössä Jokainen yhdistys kokeillut yli 75%:lla aktiivisessa käytössä TTL ottaa aktiivisesti ja näkyvästi kantaa ajankohtaisiin ICT-asioihin Viisi lausuntoa joista 15 lehdistöosumaa Nuoret tuntevat TTL:n paremmin Brändiuudistus onnistunut TTL:n yhdistysten tukimallia on kopioitu muihin yhteisöihin, koska se aktivoi ja energisoi (virtuaali)yhteisöt tehokkaasti Infra kaikkien käytössä Palvelut kohdistuvat uusille yhdistyksille TTL on selkeästi maan johtava ICT-kehityksen suunnannäyttäjä, joka kutsutaan keskeisiin foorumeihin 20 lausuntoa joista 50 lehdistöosumaa TTL on nuorten ICT ammattilaisten joukossa yksi halutuimmista yhteisöistä Uusien nuorten jäsenten määrä lisääntyy Jäsenmäärä > Uusien jäsenten suurin ryhmä alle 30 vuotiaat Verkostoitumistyökalut ovat kaikkien Yhdistykset ovat suunnannäyttäjiä tehokkaassa käytettävissä ja aktiivisimmat yhdistykset virtuaaliverkostojen hyödyntämisessä ovat aktiivoineet satoja virtuaalijäseniä yhdistystoiminnassa Jäsenmäärän laskutrendi pysähtyy Jäsenmäärä >

10 Strateginen suunnitelma 10 (15) 5 Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta TTL:n strategia jalkautetaan toteuttamalla joukko strategisia hankkeita sekä toteuttamalla kohdistettuja avaintoimenpiteitä nykyisillä toiminta-alueilla. alueilla. Strategiset hankkeet ovat projekteja, jotka ovat käynnistyneet vuoden 2011 aikana ja jotka on resurssoitu yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Strategiset hankkeet ja strategian mukaiset kehitystoimenpiteet esitellään tässä luvussa seuraavassa. Hankkeiden, strategisten tavoitteiden ja arvolupausten väliset yhteydet on kuvattu oheisessa taulukossa (Taulukko 5). TTL:n hallitus seuraa jatkuvasti strategisten hankkeiden tilannetta ja edistymistä ja kullakin hankkeella on hallituksessa omistaja. Perustoimintaan liittyvien kehitystoimenpiteiden seuranta tapahtuu kvartaaleittain. Taulukko 5: Strategisten tavoitteiden, arvolupausten ja hankkeiden keiden yhteydet Strategiset tavoitteet Elinvoimaiset ja yhteistyötä tekevät yhteisöt Hankerahoitus Teemakoulutuksen järjestäminen Paikallisyhdistysten aktivointi Toimiva yhdistysinfra ja toiminnan fasilitointi Palveluiden määritys ja paketointi Palveluiden sisäinen markkinointi Markkinointimateriaali Hallituksen jalkautus Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja Viestintästrategia ja tiedotussuunnitelma Brändin uudistaminen (nimi ja mielikuva) SoMe-kanava tiedotukseen Asiantuntijalista medialle Yhteistyö ja lobbaus Tunnetuin ja halutuin IT-yhteisö Lausuntotoimisto Opiskelijakamppanja Naiset ja ICT Kansainvälisten osaajien aktivointi Virtuaalinen verkostoitumisympäristö Työkalujen valinta ja paketointi Työkalujen jalkautus Osaamisrekisteri Parhaiden käytäntöjen kirjasto Jäsenmäärä nousuun Kohdistetut kamppanjat Uudet jäsenedut Ammattimaiset sisäänheittoseminaarit Yritysten arvolupauksen vahvistaminen Brändi Henkilöjäsen Arvolupaukset ICTyritys ICThyödyntäjä Jäsen- yhdistys Projektit Yhdistyksen Infra- tukipalvelut projekti Jäsenmäärä kasvuun

11 Strateginen suunnitelma 11 (15) 5.1 Brändiuudistus Hankkeen brändiuudistus taustalla on se, että vaikka TTL:n näkyvyys ja tunnettavuus on parantunut huomattavasti viime vuosina, TTL on brändiltään vanhahtava ja puhuttelee puhuttelee huonosti nuoria eikä TTL näy hyvin medioissa, joissa diginatiivit liikkuvat. Projektin Projektin tavoitteena on uudistaa TTL:n TTL ja sen jäsenyhteisön brändimielikuvaa siten, että yhteisö on entistä houkuttelevampi ICT-ammattilaisille, ICT erityisesti nuorille. Projektin tin tavoitteet ja niiden kautta tavoiteltu toiminta sekä niiden liittyminen TTL:n strategisiin tavoitteisiin on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva ( 2). Kuva 2:: Projektin brändiuudistus tavoitteet 5.2 Yhdistyksen tukipalvelut Hankkeen yhdistyksen hdistyksen tukipalvelut lähtökohtana on se, että yhdistysten hallitukset tekevät työtään vapaaehtoisvoimin ja tekijät vaihtuvat muutaman vuoden välein. Tämän takia osaaminen osaami kumuloituu huonosti ja keksitään pyörä uudelleen. Hyvät käytännöt eivät myöskään leviä yhdistysten välillä tehokkaasti. Projektin tavoitteena on parantaa ja tehostaa yhdistysten toimintaa ja hyvien käytäntöjen leviämistä tarjoamalla yhdistysten toimintaa ntaa parantavia palveluita yhdistyksille ja jakamalla hyvä käytäntöjä niiden avulla kaikille yhdistyksille. Projektin tavoitteet ja tavoiteltu toiminta on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva 3). Tietotekniikan liitto ry Lars Sonckin Son kaari 12, Espoo Puh

12 Strateginen suunnitelma 12 (15) Kuva 3: Projektin yhdistyksen tukipalvelut tavoitteet 5.3 Yhdistysinfra Yhdistysten toiminta perustuu yhä enemmän verkkopohjaiseen tiedotukseen ja interaktioihin ja yhdistyksillä on käytössään kirjava joukko työkaluja. Kun yhdistysten aktiivit samalla vaihtuvat muutaman vuoden välein, osaaminen kumuloituu huonosti. Toimintaa voitaisiin tehostaa ja yhdenmukaistaa tarjoamalla tehokkaita yhteisiä yhteisiä työkaluja sekä tukea näiden käytölle. Projektin yhdistysinfra tavoitteena itteena on paketoida ja tarjota yhdistysten toimintaa tukevat järjestelmät ja materiaalit yhdistysten käyttöön. Projektin tavoitteet ja tavoiteltu toiminta on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva 4). Kuva 4:: Projektin yhdistysinfra tavoitteet Tietotekniikan liitto ry Lars Sonckin Son kaari 12, Espoo Puh

13 Strateginen suunnitelma 13 (15) 5.4 Jäsenmäärä kasvuun TTL:n jäsenmäärä on pitkään ollut laskusuunnassa. laskusuunnassa Taustalla austalla yleisiä trendejä, mm. lehtien lukemisen väheneminen, mikä on vähentänyt jäsenedun jäsenedun arvoa monelle jäsenelle, sekä sosiaalinen s median tarjoamat mat vaihtoehtoiset verkostoitumistavat. Samalla tietoteknisen tietoteknisen työn monimuotoistuminen on luonut tilanteen, jossa moni tietotekniikkaan liittyvä työ ei ole tekijöiden mielestä tietotekniikkaa,, mutta samaan aikaan liiton profiili on selkeästi tietotekniikan ytimessä. ytimessä Talouden ja strategisten tavoitteiden täyttymisen kannalta on tärkeää saada jäsenmäärä kasvuun Projektin jäsenmäärä kasvuun tavoitteena on saada TTL:n :n ja sen jäsenyhteisöjen jäsenmäärä kasvamaan nykyisestään. Tämä tapahtuu alla olevassa kuvassa esitellyin keinoin (Kuva ( 5). Kuva 5:: Projektin jäsenmäärä kasvuun tavoitteet 5.5 Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa Edellä kuvattujen strategisten hankkeiden lisäksi TTL:n strategian toteutukseen liittyy joukko toimenpiteitä, jotka toteutetaan TTL:n nykyisten perustoimintojen puitteissa ja resurssein. Tässä osiossa nämä kehittämistoimenpiteet menpiteet on kuvattu toiminnoittain Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen on TTL:n keskeinen osa-alue osa alue ja sitä toteutetaan sekä jäsenyhteisöjen toiminnalla ja tapahtumilla että järjestämällä koulutustilaisuuksia ja ohjelmia maksullisena koulutustoimintana. Oheisessa kuvassa (Kuva 6)) eri keinoja on tarkasteltu suhteessa niiden arvioituun jäsenille tuottamaan lisäarvoon ja toisaalta jäsenmäärään, johon keinot kohdistuvat. kohdistuvat. Tietotekniikan liitto ry Lars Sonckin Son kaari 12, Espoo Puh

14 Strateginen suunnitelma 14 (15) Kuva 6: Osaamisen kehittämisen keinot Koulutustoimintaa kehitetään ja laajennetaan erityisesti seuraavilla alueilla/toimenpiteillä: tarjotaan valmennusta ja koulutusta jonka tavoitteena on osaamisen todentaminen erilaisten sertifiontien avulla. tarjotaan koulutusta joka tukee yhteisöjäsenten työntekijöiden senhetkisiä tarpeita. syvennetään yhteistyötä eri koulutustarjoajien kanssa ja kehitetään yhdessä ajankohtaisia koulutuskokonaisuuksia Tutkimustoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnassa TTL keskittyy vuosittaisen IT-barometritutkimuksen vahvistamiseen entisestään. Muut suuremmat kyselyt ja selvitykset tehdän yhteistyössä muiden partnereiden ja toimittajien kanssa. Tällaisia tutkimuksia ovat esim. jäsenkyselyt, palkkatutkimus, tietohallinnon johtaminen Suomessa tutkimus ja osaamisstrategiaa palvelevat selvitykset. Tämän lisäksi toteutetaan joukko pienempimuotoisia mielipidekyselyjä. Yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa selvitetään ICT-ammattilaisten tilastointiin liittyviä kysymyksiä ja havaittuja ristiriitaisuuksia julkaistujen tilastojen välillä. Tavoitteena on parantaa tietoyhteiskunnan avainresurssia koskevan tiedon laatua ja käyttökelpoisuutta sekä sen tunnettuutta ja sitä kautta yhdenmukaistaa toimijoiden käsityksiä asiasta. Keskeinen tavoite on parantaa TTL:n kykyä ja osaamista hakea ulkoista rahoitusta tutkimustoiminnalle sekä kansallisista että Eurooppalaisista lähteistä. Tutkimustoimintaa kehitettäessä pyritään lisäämään yhteistyötä sekä akateemisten toimijoiden että myös julkisen vallan kanssa, kuten esim. EK, Teknologiateollisuus, TEKES ja SITRA.

15 Strateginen suunnitelma 15 (15) Sertifiointi TTL on viime vuoden aikana aktivoitunut sertifiointitoiminnan nan osalta kun vuodesta 2010 alkaen valikoimaan on kuulunut FiSTB:n kautta testausammattilaisten sertifiointitoiminnan niin perustaso kun Advanced tason osalta. Vuositasolla n. 300 osallistujaa ovat suorittaneet sertifioinnin. Lisäksi valikoimaan kuuluu myös ECQA järjestön eri sertifiointeja kuten Scope Manager ja Innovation Manager sertifioinnit. Lisäksi si Tietoturva ry edistää omalta osaltaan CISSP ja muita sertifiointeja. Liitto seuraa erityisesti IFIPin, Cepisin ja sisarjärjestöjen sertifiointitoiminnan kehittymistä, kuten EUCIP sertifioinnin kehitystä muissa Euroopan maissa. Liitolla on valmiudet ottaa uusien sertifiointien käynnistäminen Suomessa harkittavaksi, mikäli perusteita ilmenee Kansainvälinen toiminta ICT-alan globalisoitumisen myötä kansainvälisten kontaktien ja mahdollisen kansainvälisen standardisoinnin ja sertifioinnin seuraaminen tullee e entisestään tärkeämmäksi. Liitto osallistuu tarpeelliseksi katsottavassa määrin ainakin seuraavien kansainvälisten yhteisöjen toimintaan IFIP - Tietotekniikkaliittojen maailmanlaajuinen järjestö. Liitto ja Säätiö rahoittavat suomalaisten tutkijoiden osallistumista listumista järjestön toimintaan. CEPIS - Euroopan tietotekniikkaliittojen yhteisö. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. NDU - Pohjoismaisten liittojen yhteistyöelin. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. Toiminnassa on myös tarkoitus huomioida kuinka voidaan edesauttaa ja olla mukana kehittämässä toimintaympäristöä Suomeen tulevien ICT ammattilaisten osalta. Koska ICT:n kehitys tapahtuu osittain myös standardointitoiminnan ulkopuolella, TTL pyrkii seuraamaan alan kehittymistä järjestämällä ällä yhdistystensä kanssa trendejä ja alan kehittymistä pohtivia tapahtumia, joita hyödynnetään TTL:n strategiatyössä ja muussa toiminnassa Resurssit ja organisaatio Liiton henkilöstön määrän suhteen pyritään joustavuuteen, joka antaisi mahdollisuutta tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta ulkoisten tarpeiden niin vaatiessa. TTL panostaa henkilöstön osaamisen ja motivaation kehittämiseen ja pyrkii parantamaan henkilöstön osaamisen ja strategian ja toiminnan vaatimien kyvykkyyksien vastaavuutta. Vuoden 2012 aikana laaditaan TTL:n keskeisten kyvykkyyksien tarveprofiili ja sen pohjalta laaditaan henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat koko henkilöstölle. Tavoitteena on täten päästä sekä entistä parempaan asiakas(=jäsen)tyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen että henkilökunnan työtyytyväisyyteen. Vuoden aikana valmistellaan myös ehdotus yksilötason tavoiteasetannan ja palkitsemisen soveltamisesta TTL:n työntekijöille Talous ja hallinto Liiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Muita tulonlähteitä ovat Infuture Oy:n liiketoiminnan tuotot, joiden merkitys on kuitenkin hyvin vähäinen. Kustannusinflaation vaikutus katetaan jäsenmaksujen korotuksilla. Jäsenmaksujen korotusten osalta seurataan yleisen kustannustason nousua. Strategisen tavoitteen mukainen jäsenmäärän kasvu ja sen tuomat tuotot kohdistetaan uusiin palveluihin ja sisältöihin jäsenkunnalle. Liiton on edelleen syytä investoida lähivuosina sähköisiin palveluihin eli www-palveluidensa kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen.