Strateginen suunnitelma

Transkriptio

1 Tietotekniikan liitto ry Strateginen suunnitelma Verkostoidu - Kouluttaudu - Vaikuta

2 Strateginen suunnitelma 2 (15) Sisällys 1 Toimintaympäristö TTL ry:n tarkoitus Missio Visio Arvot Arvolupaukset Strategiset tavoitteet Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta Näkyvyyskamppanja Yhdistyksen tukipalvelut Jäsenmäärä nousuun Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa Osaamisen kehittäminen Tutkimustoiminta Sertifiointi Kansainvälinen toiminta Resurssit ja organisaatio Talous ja hallinto... 14

3 Strateginen suunnitelma 3 (15) 1 Toimintaympäristö ETLAn tuoreen tiedotteen 1 mukaan Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä, käänne on odotettavissa vasta vuoden 2013 puolivälin lähestyessä. Suomen kokonaistuotannon kasvu on tänä vuonna vain 0,5 % viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi ensi vuonna kasvun oletetaan olevan noin 1 %. Heikon kysynnän vuoksi yritysten investoinnit supistuvat sekä tänä että ensi vuonna ja työttömyysaste on tänä vuonna 7,7 prosenttia ja nousee ensi vuonna 8,0 prosenttiin. Erityisesti investointien supistuminen vaikuttaa ICT-alan kasvuun ja toimintaedellytyksiin. Suomen ICT-alan suurin muutos on elektroniikka-alan ja erityisesti Nokian rakennemuutos, jonka seurauksena arviolta noin ICT-ammattilaista joutuu siirtymään pois nykyisistä työtehtävistään seuraavan 12 kuukauden aikana. Rakennemuutos lienee suurin ja nopein Suomen ICT-alan historiassa. Tämän seurauksena työmarkkinoille tulee paljon osaavaa työvoimaa. Suurin osa tästä työvoimasta on syksyyn 2012 mennessä työllistynyt melko hyvin muihin ICT-alan yrityksiin ja muiden alojen yrityksiin. On kuitenkin selvää, että kaikki rakennemuutoksen takia irtisanotut eivät tule lyhyellä aikavälillä työllistymään. Rakennemuutoksen seurauksia ja tilanteen korjaamista on pohdittu useissa työryhmissä ja syksyn 2012 aikana käynnistynee useita toimenpiteitä ja ohjelmia, joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että ICT-ala hyötyy ja kasvaa tämän rakennemuutoksen seurauksena ja että mahdolliset työttömyysjaksot jäävät mahdollisimman lyhyiksi. Tuoreen ohjelmistoyrityskartoitusraportin 2 mukaan ohjelmistoala on jatkanut kasvuaan vuonna Erityisesti pk-yritykset ovat kasvaneet voimakkaasti ja samalla parantaneet kannattavuuttaan ja niiden näkyvät vuodelle 2012 ovat niin ikään positiiviset. Muutaman suuren yrityksen haasteet ovat kuitenkin laskeneet alan kokonaiskasvua jonkun verran. Ohjelmistotyön tuottavuus Suomessa on säilynyt korkealla, kansainvälisestikin katsottuna kilpailukykyisellä tasolla. Ns. off-shoring ei ole lisääntynyt ja toisaalta alan sisäisessä selvityksessä 3 on havaittu se, että off-shoring toiminnan kokonaiskustannukset ovat ajoittain kotimaista ohjelmistotyötä korkeammat. Uusien teknologioiden avaamien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen, elinvoimainen ICTtoimiala innovaatioineen sekä tehokkaat verkostot nähdään kansakuntien kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen kannalta keskeisinä tekijöinä. Suuria yhteiskunnallisia ongelmia, kuten ilmaston muutos, väestön ikääntyminen, tärkeiden luonnonvarojen ehtyminen ja terveydenhuollon kustannusten kasvu, ei voi ratkaista muutoin kuin tietotekniikalla (digitalisaatiolla) ja siihen perustuvien innovatiivisten sovellusten käyttöä tehostamalla. Uudet teknologiat, uudet ohjelmistokehityksen menetelmät sekä uudet sovellusalueet tuovat mukanaan sekä uusia mahdollisuuksia että uhkia, joihin sekä ICT-ammattilaisten että yhteiskunnan päätöksentekijöiden on perehdyttävä. Näiden mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen onkin hyvin tärkeätä Suomelle, sillä väestömme ikääntyy nopeammin kuin muualla Euroopassa, jolloin työikäisten määrä suhteessa ei-työikäisiin laskee. Muuten huoltosuhteen heikkeneminen, eli työllisten osuuden pieneneminen koko väestöstä, vaarantaa yhteiskunnan toiminnan. Tutkimusten mukaan ICT:n osuus EU:n alueella tapahtuneesta tuottavuuden noususta on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut noin 40 prosenttia. Tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvun 1 ETLAn suhdannetiedote 2012/2, 2 Mikko Rönkkö & Juhana Peltonen, Software Industry Survey 2012, Aalto-yliopisto 3 Salainen selvitys: Intialainen koodaus on suomalaista kalliimpaa, 3T,

4 Strateginen suunnitelma 4 (15) kolmas vaihe kasvu innovaatioiden ja toimintatapojen muutosten kautta on Suomessa vielä lähes kokematta. TTL:n hallitus on strategiatyössään hyödyntänyt useita lähteitä 4 ICT-alan kannalta merkittävien trendien tunnistamisessa. Kuvassa 4 on esitelty keskeiset trendit ja niiden priorisointi sekä merkittävyyden että muutosnopeuden kannalta. Tietoturva koetaan yleisesti erittäin tärkeänä ja sen rooli on ratkaiseva miltei kaikkien alla olevien trendien toteutuksessa. Kuva 1: ICT-alan trendit ja niiden priorisointi Taulukko 1 sisältää tarkastellut trendit ja niiden merkitys Suomen ICT-alalle. Taulukko 1: Trendien kuvaukset ja niiden merkitys Trendi Kuvaus Merkitys Suomen ICT-alalle Osaamistarpeen rakennemuutos ja irtisanomiset Sosiaalinen media ja digitoituminen ICT-alalla on vuoden 2012 aikana menossa useita YT-neuvotteluita, jotka johtavat tuhansien ICT-ammattilaisten irtisanomisiin ja uudelleen sijoittumiseen. Sekä kehittäjät että käyttäjät käyttävät aktiivisesti sosiaalista media työ- ja vapaaaallaan, luoden ja hyödyntäen sen sisältöjä ja yhteyksiä. Suuri osa aiemmin suomalaista ohjelmistokehitystä siirtyy globaaliin ekosysteemiin Tarve uudelleen kouluttaa asiantuntijoita Vapautuvien resurssien tuomat mahdollisuudet Käyttäjien odotukset ja valmiudet tietotekniikan tukemaan yhteistyöhön kasvavat Sosiaalisen median verkostot muodostavat vahvoja ja monimuotoisia yhteyksiä ICT-ammattilaisten 4 Mm. Tekesin strategia- ja visiomateriaali, Gartnerin raportit ja Forresterin raportit.

5 Strateginen suunnitelma 5 (15) Mobiliteetti Kuluttajaistuminen, BYOD/CYOD Julkishallinnon tietojärjestelmien uudistaminen Pilvipalvelut Big data Uudet tietotyönmallit/ läsnätyö Pelit ja pelillistäminen Open data Uudet ansaintalogiikat Kollaboraatiotyökalut, post- kommunikaatio Kaikkien laitteiden ohjelmoitavuus Älykkäät mobiililaitteet yleistyvät ja käyttäjät käyttävät niitä entistä aktiivisemmin sekä yksityisesti että työssään. Kuluttajille tarjottavien tuotteiden käyttökokemus tulee normiksi ja vaatimukseksi yritysten tietojärjestelmiin. Työntekijät valitsevat omat laitteensa Julkishallinnon tehostamispaineet vaativat tehokasta ja modernia tietotekniikan hyödyntämistä. Suomessa on tarve yhdenmukaistaa julkishallinnon tietojärjestelmiä. Pilvipalvelut yleistyvät ja muuttavat ITarkkitehtuureja, kehitysmenetelmiä, ansaintamalleja ja markkinarakenteita. Käyttäjien ja yritysten toimintoja tukevat järjestelmät tuottavat valtavan määrän dataa, jonka hallinta ja analyysi tarjoaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Nuoret muuttavat työympäristöä: individualistisempi suhtautuminen työuriin, prosessien ja työkalujen uusiutuminen. Pelien käyttäjäkokemusta sovelletaan yrityssovelluksiin, toisaalta kuluttajat käyttävät enemmän aikaa ja rahaa viihteellisiin sovelluksiin. Julkiset tietokannat avautuvat eri toimijoiden hyödynnettäviksi. Ansaintalogiikat monipuolistuvat ja erilaistuvat. Ryhmätyötä tukevat ja automatisoivat menetelmät yleistyvät ja parantavat ohjelmistokehitystä. Entistä suurempaa joukkoa teknisiä laitteita kontrolloidaan ohjelmistojen avulla. Ohjelmistojen merkitys yritysten lisäarvon luojana lisääntyy. välillä Sovelluskehityksessä on huomioitava mobiililaitteiden käyttö, erityisesti käytettävyyden ja tietoturvan näkökulmasta Tietojärjestelmäarkkitehtuurien on sopeuduttava mobiileihin tietojärjestelmiin Käyttäjäkokemuksen suunnittelun ja osaamisen tarve kasvaa Tietojärjestelmien on oltava käytettävissä hyvin monelta eri päätelaitteelta joustavasti Julkishallinnon suuret kehityshankkeet vaativat paljon resursseja ICT-investoinnin ja ICT-pohjaiset innovoinnit ovat merkittävä tuottavuutta parantava mahdollisuus Uusi teknologia vaatii uutta osaamista Tieto ja ohjelmistot eivät ole paikallisia: hallinnan ja omistajuuden haasteet Uusia osaamistarpeita: suurten tietomassojen hallinta, datan analytiikka, data mining, business intelligence Nuorten rekrytointi suuriin/jäykkiin organisaatioihin vaikeutuu Työpaikat uudistuvat vastaamaan nuorten odotuksiin Vaatimukset yrityssovellusten käyttäjäkokemukselle Viihdesovellusten markkinat kasvavat voimakkaasti Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ICT-yrityksille Uudenlaisia osaamistarpeita Ansaintalogiikan innovaatiot korostuvat ICT-kehittäjien tulee pystyä ymmärtämään ja hyödyntämään uusia ansaintalogiikoita Hajautetun työn ja etätyön tekeminen tehostuu Yksilöpohjaisen sovelluskehityksen työtavat muuttuvat ICT-ammattilaisille on edelleen suuri tarve Järjestelmien monimutkaisuus ja laatuvaatimukset lisääntyvät Lisääntyneet vaatimukset ammattitaidolle Uudet teknologiat Esim. 3D-tulostus ja lisätty todellisuus Tärkeätä pysyä kehityksen kärjessä ja soveltaa uusia teknologioita Arvojen muutos Huoli globaalista kehityksestä ja ympäristöstä vaikuttaa kuluttajien valintoihin. Lisääntynyt kysyntä ympäristöä huomioiville tuotteille ICT-ammattilaisten uudenlaiset urapolut Vaikka Suomi on menestynyt hyvin monissa kansainvälisissä innovatiivisuutta ja yritystoiminnan edellytyksiä mittaavassa tutkimuksessa, globalisoituneet markkinat tuovat mukaansa uusia haasteita. Keskustelua tarvitaan ennen kaikkea muutosten aiheuttamista koulutustarpeista. EUalueella onkin käynnissä vakava keskustelu ICT-ammattilaisten osaamisesta tulevaisuudessa. Suomen pienuus ja verkostoitumisen perinteet ovat vahvuus, jota tässä tulee hyödyntää.

6 Strateginen suunnitelma 6 (15) Osana strategiatyötä TTL on myös päivittänyt ns. SWOT-analyysin tulokset, jotka on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 2). Taulukko 2: TTL:n SWOT-analyysin tulokset Sisäiset vahvuudet Merkittävä jäsenmäärä ja valtakunnallinen toiminta Yhteistyö lehtitalojen kanssa Tunnettuus sekä tunnustettu asema viranomaisten ja järjestöjen piirissä Jäsenten korkea ammattitaito sekä heidän halunsa muuttua ja kehittyä Verkostoituneet yhteisöt Ulkoiset mahdollisuudet Toimialalla on runsaasti jäsenpotentiaalia ICT-alan jatkuvasti kasvava merkitys ICT osaamisen kehittämistarve yksilö- ja organisaatiotasoilla Kehittää ICT:n ja liikejohdon välistä keskustelua Muiden ulkoisten rahoitusmuotojen käyttö toiminnan kehittämiseen Sosiaalisen median tarjoamat mahdollisuudet Monenlainen osaaminen liittoyhteisössämme Sisäiset heikkoudet Jäsenmäärän jatkuva laskeva trendi Alle 10% jäsenistä osallistuu aktiivisesti toimintaan Rakenne ei mahdollista ohjausta - resurssit ovat itsenäisissä yhdistyksissä Kaikki alan parhaat henkilöt eivät ole mukana yhdistyksien toiminnassa Nuoret ammattilaiset eivät tunne TTL:ää ja toiminnasta saatavia hyötyjä Jäsenyhdistysten välinen yhteistyö vähäistä, vaikka onkin lisääntynyt Osa yhdistyksistä ei ole kovin aktiivisia Ulkoiset uhat Lehtien arvo jäsenetuna laskee vääjäämättä Yhteisöllisyyden pirstoutuminen ja kanavoituminen muuta kautta esim. www-pienryhmät yli maarajojen Pirstoutunut toimialan järjestökenttä, yritykset karsivat jäsenyyksiään Tietotekniikan arkipäiväistyminen, näkemys että jokainen voi hoitaa nämä ICT-asiat Toimialan rakennemuutos TTL:n hitauden vuoksi muut tahot ottavat hoitaakseen osaamisen kehittämisen TTL:n strategiset painopistealueet pohjautuvat edellä kuvattuihin trendeihin, SWOT-analyysiin ja niiden merkitykseen Suomen ICT-alalle ja TTL:lle. 2 TTL:n tarkoitus 2.1 Missio TTL:n missio koostuu kolmesta tehtävästä: 1) Jäsenyhdistystensä kautta TTL parantaa jäsentensä ammatillista osaamista sekä verkottaa heitä keskenään. 2) TTL huolehtii siitä, että tietotekniikka-alalla on Suomessa hyvät edellytykset kasvaa ja menestyä. 3) TTL on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. TTL yhteisöineen toteuttaa näitä tehtäviä sekä yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen että yhteiskunnan tasolla.

7 Strateginen suunnitelma 7 (15) 2.2 Visio TTL:n visio kuvaa tahtotilaa siitä, millaiseen toimintaan ja vaikuttavuuteen TTL yhteisöineen pyrkii. Se koostuu kolmesta osasta: 1) TTL:n jäsenyhteisöt muodostavat aktiivisen ja keskenään vahvasti verkottuneen ammattilaisten yhteisön, joka tarjoaa jäsenilleen parhaat mahdollisuudet ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön huippuosaajien kanssa. 2) TTL tarjoaa jäsenorganisaatioilleen keinot varmistaa henkilöstönsä osaamisen kehittymisen sekä yhteydet Suomen parhaisiin asiantuntijoihin. 3) TTL vaikuttaa vahvasti Suomen tietotekniikka-alan kehittymiseen ja menestykseen. 2.3 Arvot TTL:n perusarvoja ovat: Sitoutumattomuus: TTL keskittyy toiminnassaan tietotekniikan luovaan hyödyntämiseen ammatillisten asioiden edistämiseen ja on riippumaton työmarkkinaosapuolista ja poliittisista ryhmittymistä. TTL palvelee tasapuolisesti jäsenorganisaatioitaan. Jäsenyrityksiä ja niiden edustamia tuotteita, tekniikoita ja palveluja kohdellaan tasavertaisesti. Ammattimaisuus: TTL korostaa ICT-ammattilaisten osaamista, sen jatkuvaa kehittämistä sekä hyvää ammatillista toimintatapaa. Ammattimaisuus leimaa kaikkea TTL:n toimintaa. Aktiivisuus: Luovuus: TTL ottaa aktiivisesti kantaa ICT-alan muutoksiin ja alan kehitykseen. Yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa TTL kehittää aktiivisesti yhteisen toiminnan muotoja ja sisältöä. TTL toimii sillanrakentajana eri intressiryhmien välillä. Uudistuvan tietotekniikan avulla luodaan innovaatioita, jotka edistävät ympäristön kestävää kehitystä, tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia. 3 Arvolupaukset TTL on määrittänyt arvolupaukset keskeisille sidosryhmilleen seuraavasti. Taulukko 3: TTL:n arvolupaukset sidosryhmilleen Arvolupaus henkilöjäsenelle TTL jäsenyhteisöineen auttaa jäseniään kehittämään osaamistaan ja verkostoitumaan alan parhaiden osaajien kanssa. TTL tarjoaa laadukasta ja ajankohtaista tietoa, näkymää tulevasta sekä hyviä jäsenetuja. Arvolupaus ICT-yrityksille TTL jäsenyhteisöineen tarjoaa mahdollisuuden ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä suorat kontaktit alan parhaisiin ammattilaisiin ja yhteistyökumppaneihin

8 Strateginen suunnitelma 8 (15) Arvolupaus tietotekniikkaa hyödyntäville organisaatioille TTL jäsenyhteisöineen tarjoaa organisaatioille tehokkaan kanavan ylläpitää ja kehittää henkilöstönsä ajankohtaista tietoteknistä osaamista sekä suorat kontaktit alan parhaisiin asiantuntijoihin ja tietotekniikan edelläkävijäorganisaatioihin Arvolupaus jäsenyhdistyksille TTL tarjoaa tehokkaita ja helppokäyttöisiä työvälineitä ja toimintamalleja jäsenyhdistysten toimintaan. Taulukko 4 luettelee ja esittelee palvelut, joilla TTL toteuttaa sidosryhmien arvolupaukset. Taulukko 4: Palvelut, joilla arvolupauksiin vastataan Palvelu Sidosryhmä Tietotekniikkaa hyödyntävä organisaatio Laadukkaita ja edullisia ajankohtaisseminaareja ja koulutuksia X X X Helppoja ja luotettavia verkostoitumismahdollisuuksia alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa tapahtumissa ja sosiaalisen median kautta Tietoa ura- ja työmahdollisuuksista Edullinen tapa seurata alan kehitystä ammattilehtien kautta Vaikutus- ja keskustelukanava Suomen tietoyhteiskunnan ja ICT-alan kehittymiseen X X X X X Henkilöjäsen ICTyritys Jäsenyhdistys X X X X Konkreettisia ja rahanarvoisia jäsenetuja alennuksina ja erikoistarjouksina X X X X Organisaation näkyvyys alan johtavassa yhteisössä X X Kumppanuuksien ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämismahdollisuudet X X X X Useita kanavia verkottaa yrityksen asiantuntijoita alan parhaisiin asiantuntijoihin; kokemuksien ja käytäntöjen vaihtoympäristö X X X X Uramahdollisuuksien tarjoamisen alan parhaimmille osaajille X X X Mahdollisuus keskustella ICT-toimittajien kanssa neutraalilla ja objektiivisella foorumilla X X X Yleisjohdon mukaan saaminen ja heidän osaamisen kehittäminen X X X Työkalut, ohjeistus ja esimerkkipohjat yhdistyksen asioiden hoitamiseen Helppokäyttöinen ja ajan tasalla oleva jäsenrekisteri yhdistyksen jäsentiedotukseen Yhteisiä toimintamalleja ja tutorointia yhdistyksen hallitustoimintaan Sosiaalisen median moderaattorin ja managerin koulutus jäsenyhdistyksille X X X X 4 Strategiset tavoitteet Taulukko 5 sisältää kuvaukset TTL:n neljästä strategisesta tavoitteesta.

9 Strateginen suunnitelma 9 (15) Taulukko 5: TTL:n strategiset tavoitteet # Tavoite Kuvaus 1 Elinvoimaiset yhteisöt ja virtuaalisesti toimiva verkostoitumisympäristö Monipuoliset, aktiiviset, kasvavat ja lisäarvoa sidosryhmilleen tuottavat yhteisöt, joilla on toimivat ja tehokkaat työkalut. Ohjeistuksessa ja fasilitoinnissa hyödynnetään sosiaalisen median verkostoja 2 Osaamisen suunnannäyttäjä TTL suunnittelee ja järjestää koulutusta tärkeiden uusien osaamisalueiden osalta. On mukana tietotyön uudistamisessa. 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja 4 Tunnetuin ja houkuttelevin, kasvava IT-yhteisö TTL on tunnustettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kantaa kysytään ja jota kuunnellaan. Osallistuu aktiivisesti alan maineen kohottamiseen. TTL ja sen yhdistykset tunnetaan hyvin ja niihin halutaan kuulua. IT kohderyhmä laajenee jatkuvasti uusilla ryhmillä. Toiminta kohdistetaan myöskin nuoren sukupolven kiinnostusalueille. Tavoitteeseen elinvoimaiset ja yhteistyötä tekevät yhteisöt pyritään ensisijaisesti seuraavin keinoin: yhdistysten aktivointi mm. yhteistoimintaa lisäämällä ja tarjoamalla yhdistyksille käytännön ohjeita kannustimet toimintaan: hankerahoitus, ystäväyhdistystoiminta, medianostot teemakoulutuksen järjestäminen yhdistyksille (tiedottaminen, ryhmätyöskentely, talous, tilaisuuksien organisointi) TTL:n palveluiden määritys, paketointi ja sisäinen markkinointi sisältäen työkalujen valinta, käyttöönoton ohjeistus ja valmennus yhteisen markkinointimateriaalin laatiminen ja hyödyntäminen osaamisrekisterin toteuttaminen jäsenrekisterin yhteydessä parhaiden käytäntöjen kirjastojen käytön käynnistäminen Tavoitteen osaamisen suunnannäyttäjä keinoina ovat koulutustarjooman kehittäminen ja markkinointi aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelu osaamisesta ja sen kehittämisestä jäsenyhdistysten tapahtumien markkinoinnin tuki Tavoitteen vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja keinoina puolestaan ovat viestintästrategia ja tiedotussuunnitelman kehittäminen brändimielikuvan vahvistaminen sosiaalisen median keinojen hyödyntäminen tiedotuksessa lausunnon antajien shortlist ja paikallisyhdistykset paikallismedian tietoisuuteen aktiivinen yhteistyö ja lobbaus sidosryhmiin ja niiden kanssa: lobbausvastuut ja tavoitteet; yhteistyö muiden toimijoiden kanssa (Ficom, OY, EK, Teknologiateollisuus, Tieke, Tiera )

10 Strateginen suunnitelma 10 (15) Tavoitteen tunnetuin ja halutuin ICT-yhteisö keskeisinä keinoina ovat selkeät arvolupaukset ja erottuminen muista yhteisöistä näkyvä vaikuttaja ja kommentoija näkyvyys opiskelijoihin: jäsenkampanja, edut, näkyvyys sosiaalisessa mediassa naisjäsenten näkyvyys toiminnassa kansainvälisten Suomessa asuvien ICT-osaajien rekrytointi ja aktivointi nk. täsmä kamppanjat valituille kohderyhmille, esim. nuoret, seniorit ja yhdistyksestä eronneet jäsenetujen parantaminen esim. yhteistyökumppaneiden avulla systemaattisempi jäsenhankinta asiantuntijatilaisuuksien kautta, esim. jokaisen ilmoittautumisen yhteyteen kutsu kollega mukaan! yritysten arvolupauksen vahvistaminen Strategisille tavoitteille on asetettu mittareihin perustuvat tavoitteet vuosille 2013 sekä Oheisessa taulukossa (Taulukko 6) nämä on kuvattu molemmilta vuosilta sekä sanallisesti että avainmittarin tavoitetasona. Taulukko 6: Tavoitteet ja niiden mittarit # Tavoite Mittarit Elinvoimaiset yhteisöt ja virtuaalisesti toimiva verkostoitumisympäristö 2 Osaamisen suunnannäyttäjä 3 Vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja 4 Tunnetuin ja halutuin ICTyhteisö Yhdistysten välinen yhteistyö lisääntynyt Jokaisella yhdistyksellä vahva näkyvyys ja aktiivista toimintaa SoMessa Uusi ajankohtainen toimija liittynyt yhteisöön Jäsenistö toimii aktiivisesti tapahtumissa ja virtuaalisesti Uusia ajankohtaisia toimijoita liittynyt yhteisöön Jäsenmäärän lasku pysähtyy Jäsenmäärä > TTL:n välittämä koulutustarjooma kasvaa Koulutustoiminta on kannattavaa TTL vaikuttaa merkittävästi niin julkisten kun kaupallisten organisaatioiden opetussisältöihin TTL tunnustetaan parhaaksi lähteeksi uudelle osaamiselle Uusia kursseja tarjoomassa yli 20% Uusien kurssien osuus liikevaihdosta yli 30% TTL ottaa aktiivisesti ja näkyvästi kantaa ajankohtaisiin ICT-asioihin Viisi lausuntoa joista 15 lehdistöosumaa Nuoret tuntevat TTL:n paremmin Näkyvyyskamppanja on uudistanut TTL:n brändimielikuvan TTL on selkeästi maan johtava ICT-kehityksen suunnannäyttäjä, joka kutsutaan keskeisiin foorumeihin 20 lausuntoa joista 50 lehdistöosumaa TTL on nuorten ICT-ammattilaisten joukossa yksi halutuimmista yhteisöistä Uusien nuorten jäsenten määrä lisääntyy Jäsenmäärä > Uusien jäsenten suurin ryhmä alle 35-vuotiaat Yritysjäsenten määrä kasvaa Yritysjäsenten määrä kasvanut 50 % vuodesta Strategian toteuttaminen / Hankkeet ja toiminta TTL:n strategia jalkautetaan toteuttamalla joukko strategisia hankkeita sekä toteuttamalla kohdistettuja avaintoimenpiteitä nykyisillä toiminta-alueilla. Strategiset hankkeet ovat projekteja,

11 Strateginen suunnitelma 11 (15) jotka ovat käynnistyneet ja jotka on resursoitu yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Strategiset hankkeet ja strategian mukaiset kehitystoimenpiteet esitellään tässä luvussa seuraavassa. TTL:n hallitus seuraa kuukausittain strategisten hankkeiden tilannetta ja edistymistä. Perustoimintaan liittyvien kehitystoimenpiteiden seuranta tapahtuu kvartaaleittain. 5.1 Näkyvyyskamppanja Näkyvyyskampanjan tarkoituksena on parantaa TTL:n brändimielikuvaa ja korostaa TTL:n ja sen jäsenyhteisöjen merkitystä ja vaikutusta ICT-alan muutoksessa. Hankkeen tavoitteena on uudistaa TTL:n ja sen jäsenyhteisön brändimielikuvaa siten, että yhteisö on entistä houkuttelevampi ICTammattilaisille, erityisesti nuorille. Projektin toteutus liittyy vahvasti TTL:n 60-vuotistapahtumiin joita vietetään vuoden 2013 aikana. Projektin tavoitteet ja niiden kautta tavoiteltu toiminta sekä niiden liittyminen TTL:n strategisiin tavoitteisiin on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva 2). Kuva 2: Projektin näkyvyyskampanja tavoitteet 5.2 Yhdistyksen tukipalvelut Hankkeen yhdistyksen tukipalvelut lähtökohtana on se, että yhdistysten hallitukset tekevät työtään vapaaehtoisvoimin ja tekijät vaihtuvat muutaman vuoden välein. Tämän takia osaaminen kumuloituu huonosti ja keksitään pyörä uudelleen. Hyvät käytännöt eivät myöskään leviä yhdistysten välillä tehokkaasti. Yhdistysten toiminta perustuu yhä enemmän verkkopohjaiseen tiedotukseen ja interaktioihin ja yhdistyksillä on käytössään kirjava joukko työkaluja. Kun yhdistysten aktiivit samalla vaihtuvat muutaman vuoden välein, osaaminen kumuloituu huonosti. Toimintaa voitaisiin tehostaa ja yhdenmukaistaa tarjoamalla tehokkaita yhteisiä työkaluja sekä tukea näiden käytölle. Projektin tavoitteena on parantaa ja tehostaa yhdistysten toimintaa ja hyvien käytäntöjen leviämistä tarjoamalla yhdistysten toimintaa parantavia palveluita yhdistyksille ja jakamalla hyvä käytäntöjä niiden avulla kaikille yhdistyksille sekä paketoida ja tarjota yhdistysten toimintaa tukevat

12 Strateginen suunnitelma 12 (15) järjestelmät ja materiaalit yhdistysten käyttöön. Projektin tavoitteet ja tavoiteltu toiminta on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva 3). Kuva 3: Projektin yhdistyksen tukipalvelut tavoitteet 5.3 Jäsenmäärä nousuun TTL:n jäsenmäärä on pitkään ollut laskusuunnassa. Taustalla yleisiä trendejä, mm. lehtien lukemisen väheneminen, mikä on vähentänyt jäsenedun arvoa monelle jäsenelle, sekä sosiaalinen median tarjoamat vaihtoehtoiset verkostoitumistavat. Samalla tietoteknisen työn monimuotoistuminen on luonut tilanteen, jossa moni tietotekniikkaan liittyvä työ ei ole tekijöiden mielestä tietotekniikkaa, mutta samaan aikaan liiton profiili on selkeästi tietotekniikan ytimessä. Talouden ja strategisten tavoitteiden täyttymisen kannalta on tärkeää saada jäsenmäärä kasvuun. Projektin jäsenmäärä nousuun tavoitteena on saada TTL:n ja sen jäsenyhteisöjen jäsenmäärä kasvamaan nykyisestään. Tämä tapahtuu alla olevassa kuvassa esitellyin keinoin (Kuva 4). Kuva 4: Projektin jäsenmäärä nousuun tavoitteet

13 Strateginen suunnitelma 13 (15) 5.4 Kehitystoimenpiteet perustoiminnassa Edellä kuvattujen strategisten hankkeiden lisäksi TTL:n strategian toteutukseen liittyy joukko toimenpiteitä, jotka toteutetaan TTL:n nykyisten perustoimintojen puitteissa ja resurssein. Tässä osiossa nämä kehittämistoimenpiteet on kuvattu toiminnoittain Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen on TTL:n keskeinen osa-alue ja sitä toteutetaan sekä jäsenyhteisöjen toiminnalla ja tapahtumilla että järjestämällä koulutustilaisuuksia ja ohjelmia maksullisena koulutustoimintana. Oheisessa kuvassa (Kuva 5) eri keinoja on tarkasteltu suhteessa niiden arvioituun jäsenille tuottamaan lisäarvoon ja toisaalta jäsenmäärään, johon keinot kohdistuvat. Kuva 5: Osaamisen kehittämisen keinot ja vaikutus jäsenistöön Koulutustoimintaa kehitetään ja laajennetaan erityisesti seuraavilla alueilla/toimenpiteillä: uusien kurssisisältöjen aktiivinen suunnittelu tiiviissä yhteistyössä jäsenten ja jäsenyhdistysten kanssa kurssisisältöjen toteutus ja yhteismarkkinointi kumppaneiden ja yhteistyöpartnereiden kanssa hyvin alkanut mentorointitoiminta kehitetään ja laajennetaan Tutkimustoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminnassa TTL keskittyy vuosittaisen IT-Barometritutkimuksen vahvistamiseen entisestään. Tämän lisäksi toteutetaan joukko pienempimuotoisia mielipidekyselyjä, joilla pyritään nopeasti ottamaan kantaa ajankohtaisiin aiheisiin ja nostamaan niitä mediaan ja keskusteluun. Muut

14 Strateginen suunnitelma 14 (15) suuremmat kyselyt ja selvitykset tehdään yhteistyössä muiden partnereiden ja toimittajien kanssa. Tällaisia tutkimuksia ovat esim. jäsenkyselyt, perinteinen palkkatutkimus ja osaamisstrategiaa palvelevat selvitykset. Keskeinen tavoite on parantaa TTL:n kykyä ja osaamista hakea ulkoista rahoitusta tutkimustoiminnalle sekä kansallisista että Eurooppalaisista lähteistä. Tutkimustoimintaa kehitettäessä pyritään lisäämään yhteistyötä sekä akateemisten toimijoiden että myös julkisen vallan kanssa, kuten esim. EK, Teknologiateollisuus, Tieke, TEKES ja SITRA Sertifiointi Sertifiointitoiminnan merkitys TTL yhteisön toiminnassa on kasvanut ja pitää sisällään Tietoturva ry:n edistäviä (ISC) 2 :n sertifiointeja sekä FiSTB ry:n edistäviä testausammattilaisten sertifiointeja niin perus- kun jatkotason osalta. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden kuten European Certification and Qualification Associationin, ECQA:n kanssa. (Scope Manager, Innovation Manager yms.) Lisäksi liitto seuraa erityisesti IFIPin, Cepisin ja sisarjärjestöjen sertifiointitoiminnan kehittymistä Kansainvälinen toiminta ICT-alan globalisoitumisen myötä kansainvälisten kontaktien ja mahdollisen kansainvälisen standardisoinnin ja sertifioinnin seuraaminen tullee entisestään tärkeämmäksi. Liitto osallistuu tarpeelliseksi katsottavassa määrin ainakin seuraavien kansainvälisten yhteisöjen toimintaan IFIP - Tietotekniikkaliittojen maailmanlaajuinen järjestö. Liitto ja Säätiö rahoittavat suomalaisten tutkijoiden osallistumista järjestön toimintaan. CEPIS - Euroopan tietotekniikkaliittojen yhteisö. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. NDU - Pohjoismaisten liittojen yhteistyöelin. Liitto osallistuu toimintaan harkinnan mukaan. Toiminnassa on myös tarkoitus huomioida kuinka voidaan edesauttaa ja olla mukana kehittämässä toimintaympäristöä Suomeen tulevien ICT ammattilaisten osalta. Koska ICT:n kehitys tapahtuu osittain myös standardointitoiminnan ulkopuolella, TTL pyrkii seuraamaan alan kehittymistä järjestämällä yhdistystensä kanssa trendejä ja alan kehittymistä pohtivia tapahtumia, joita hyödynnetään TTL:n strategiatyössä ja muussa toiminnassa Resurssit ja organisaatio Liiton henkilöstön määrän suhteen pyritään joustavuuteen, joka antaisi mahdollisuutta tarpeen vaatiessa muuttaa tilannetta ulkoisten tarpeiden niin vaatiessa. TTL panostaa henkilöstön osaamisen ja motivaation kehittämiseen ja pyrkii parantamaan henkilöstön osaamisen ja strategian ja toiminnan vaatimien kyvykkyyksien vastaavuutta. Vuoden 2012 aikana on laadittu TTL:n keskeisten kyvykkyyksien tarveprofiili ja on tehty henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat koko henkilöstölle. Tavoitteena on täten päästä sekä entistä parempaan asiakas(=jäsen)tyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen että henkilökunnan työtyytyväisyyteen. Vuoden 2012 aikana on myös valmisteltu ehdotus yksilötason tavoiteasetannan ja palkitsemisen soveltamisesta TTL:n työntekijöille Talous ja hallinto Liiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin. Muita tulonlähteitä ovat Infuture Oy:n liiketoiminnan tuotot, joiden merkitys on kuitenkin verrattain vähäinen.

15 Strateginen suunnitelma 15 (15) Kustannusinflaation vaikutus katetaan jäsenmaksujen korotuksilla. Jäsenmaksujen korotusten osalta seurataan yleisen kustannustason nousua. Strategisen tavoitteen mukainen jäsenmäärän kasvu ja sen tuomat tuotot kohdistetaan uusiin palveluihin ja sisältöihin jäsenkunnalle. Liiton on edelleen syytä investoida lähivuosina sähköisiin palveluihin eli verkkopalveluidensa kehittämiseen ja sisällön tuottamiseen.