KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA

Transkriptio

1 KESTÄVÄ KEHITYS OSANA OPPILAITOSTEN LAADUNHALLINTAA Akavatalo Kommenttipuheenvuoro yleissivistävän koulutuksen näkökulmasta Esko Korkeakoski Pääsuunnittelija, dosentti Koulutuksen arviointisihteeristö

2 ONKO ESITETTY KOULUN KEHITTÄMISEN / LAADUN PARANTAMISEN PARADOKSI TOTTA TAI YHÄ TOTTA? Koulun kriisin ydin on koulun sisäinen inertia (hitaus, vitka), traditiossa pysyvä konservatiivisuus nopeiden yhteiskunnallisten muutosten oloissa (Coombs 1985). Opetuksen ja oppimisen perusrakenteet eivät muutu, koska useimmat kehittämisstrategiat eivät keskity oppimiseen ja opetukseen (Berends 1992). Suomalaisen perusopetuksen laatu 2007? Lukiokoulutuksen laatu? Opettajankoulutuksen laatu? Kansallisen ohjausjärjestelmän laatu?

3 MITÄ LAATU ON? Laatu on kulloinkin sovittuihin arvoihin perustuen valittu joukko arvioitavan kohteen, toimintakokonaisuuden tai palvelun (esim. koulutus) ominaisuuksia tai piirteitä, jotka ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja joilla on kontekstissaan erilaisia merkityksiä ja painoarvoja. Laadun käsite on suhteellinen, kontekstisidonnainen ja monitulkintainen. Sitä voidaan lähestyä eri toimijoiden, asiakkaiden ja toimintojen näkökulmista. Laatu on sitä, mitä laatuna arvioidaan/mitataan? Esim. laadun taso todetaan mm. skaalattujen arviointikriteerien perusteella. Lähde: Käsikirjoitus; Korkeakoski, E. & Silvennoinen H. (toim.) Avaimia arviointitoiminnan kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja. Jyväskylän yliopisto

4 ERILAISIA LAADUN PIIRTEITÄ (esim. Harvey & Green 1993) 1) poikkeuksellisuus (erinomaisuus) 2) tasaisuus / virheettömyys 3) tarkoituksenmukaisuus 4) tehokkuus 4) muutosherkkyys (kehityksellisyys) Laadun piirteiden yhteensopivuus koulutuksellinen tasaarvon/yhdenvertaisuuden ja koulutuspalvelujen saavutettavuuden (saatavuus) kannalta?

5 LUONNOS: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAADUNHALLINTASUOSITUS pohjautuu yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (CQAF) on linkki koulutuspoliittisten linjausten ja painopisteiden sekä opetuksen järjestäjien ja oppilaitosten toiminnan välillä. sisältää yli 300 norminluonteista kehotusta tai toimenpide-ehdotusta esim. koulutuksen järjestäjä kehittää, edistää, parantaa, varmistaa, hyödyntää tms. Oletus: Suositusten mukaan toimiminen parantaa tuloksia? Onko näin? Tulostiedon keruu (myös arviointi) ohutta suosituksessa! Miten tuloksia arvioidaan/mitataan? Opiskelijat, opiskelun ja oppimisen prioriteetit suosituksessa?

6 ARVIOINNIN FUNKTIOT LAADUN PARANTAMISESSA 1) Tiedon tuottaminen 2) Sen osoittaminen 1) miten hyvin saavutettiin se, mitä tavoiteltiin? 2) tehtiinkö niin kuin pitikin? 3) miksi ei saavutettu sitä, mitä tavoiteltiin? 3) Toiminnan arvon ja hyödyn osoittaminen 4) Kehittämistarpeiden osoittaminen 5) Kehittämissuositusten laatiminen Tavoitteena Oppimisen parantaminen Kehittäminen Koulutuksen eettisten tavoitteiden edistäminen Follow up Mitä arvioinneista seuraa (vaikuttavuus)? Suunnitellaanko arvioinnit tästä ajatuksesta lähtien?

7 LAADUN PARANTAMINEN - TEEMMEKÖ OIKEITA ASIOITA? TAVOITTEITA NYT Sivistyksellisen pääoman lisääminen Jatkuva itsensä kehittäminen Työelämän kehittäminen Tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen edistäminen MITÄ MUUTA VOIMME TAVOITELLA? Miksi teemme sitä, mitä teemme? Hallitseeko miten -ajattelu meitä liikaa mitä -ajattelun kustannuksella? Voimmeko laatua parantaa pohtimalla enemmän sitä, mihin kannattaa keskittyä nyt / tulevaisuudessa?

8 KATTAVUUS, SYSTEMAATTISUUS, JATKUVUUS, PRIORITEETIT, TARKOITUKSENMUKAISUUS TOIMINNASSA / ARVIOINNISSA? Arvioinnin kohde Arvioinnin subjekti/kohde Panokset, toimintaedellytykset ja puitteet: rahoitus, ops Prosessien tarkoituksenmukaisuus, toimivuus, tehokkuus Tulokset, hyödyt, vaikutukset, vaikuttavuus Koulutuksen järjestäjä Koulu /oppilaitos Opettaja Oppilas / opiskelija

9 LAADUNHALLINNAN MALLIEN KÄYTTÖ YLEISSIVISTÄVÄSSÄ KOULUTUKSESSA Toimiva opetustoimen arviointijärjestelmä tai ohjelma oli vuonna 2000 noin 33 %:lla koulutuksen järjestäjistä vuonna 2004 noin 74 %:lla koulutuksen järjestäjistä Koulutuksen järjestäjistä käytti arvioinnissa apuna vuonna 2004 OPH:n (1998) mallia 25 % EFQM:ää tai vastaavaa alle 10 % Balanced Scorecardia noin 20 % omaa sovellusta noin 70 % OPH:n kysely 2004 Yli 80 % opetuksen järjestäjistä oli sitä mieltä, että arviointitaidon puutteellisuus, arviointitiedon keräämisen ja käsittelyn ongelmat sekä arviointikoulutuksen puute haittasi heidän arviointitoimintaansa. Lähde: Löfström ym Koulutuksen paikallinen arviointi vuonna Arviointi 2/2005. OPH. Entä tilanne 2007? Kuntakäynnit 2005 lopussa? Kouluvierailut 2007?

10 LAATUKULTTUURI OPPIMISEN JA KOULUTUKSEN TUKENA - PYRITÄÄNKÖ YTIMEEN - PUHALTAVATKO JÄRJESTELMÄN OSAT YHTEEN HIILEEN? Hyvä oppiminen, hyvinvointi Opiskelijan ja opettajan pedagoginen suhde Opiskelijan suhde osaamiseensa Opettajan suhde osaamiseensa Paikalliset tuki- ja ohjauspalvelut (koulu, koulutuksen järjestäjä) Koulutusjärjestelmä Talous- ja sosiaalipolitiikka Kansainvälinen toiminta

11 Opetuksen tavoitteet ovat korkeatasoiset, selvät, perustellut ja priorisoidut. Opettajat ovat sitoutuneet opetussuunnitelman tavoitteisiin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. Oppimistulokset ovat hyvät suhteessa tavoitteisiin, opiskelijan lähtötasoon, ikään, edellytyksiin ja oppimisympäristön puitteisiin. LAADUN YDINASIOITA OPETUS- JA KASVATUS- TYÖSSÄ Opiskelijoita arvostetaan; heidän ikänsä, edellytyksensä ja erilaisuutensa otetaan huomioon. Opetusjärjestelyt, menetelmät ja työtavat ovat tarkoituksenmukaisia opiskelijoiden, tavoitteiden, toimintaympäristön ja opetustilanteiden kannalta. Oppimisen lainalaisuudet otetaan huomioon; opetuksessa sovelletaan tehokkaasti didaktisia periaatteita ja käytetään vaihtelevia kognitiivisia, sosiaalisia ja toiminnallisia prosesseja. PEDAGOGISEN JOHTAJUUDEN MERKITYS LAADUN KANNALTA? 11

12 LAATUJÄRJESTELMIEN YLEISVIITEKEHYS Tehdäänkö oikeita asioita? SUUNNITTELU (PÄÄMÄÄRÄ JA SUUNNITELMA) MENETELMÄT PALAUTE- JA MUUTOSMENETTELYT TOTEUTUS ARVIOINTI Tehdäänkö oikein? (tavarantuotanto inhimillisen kasvun ja kehityksen edistäminen) Kuinka hyvin saavutettiin se, mitä haluttiin (myös prosessien ja tuloksien yhteys)? Mitä arviointitiedolla tehdään / on tehty? Tähtääkö arviointi sen kaikissa vaiheissa oikeasti käytännön hyötyihin? Miten arvioinnin tuottamaa uutta ymmärrystä hyödynnetään/on hyödynnetty?

13 ARVIOINNIN LAADUN PARANTAMINEN TOIMINNAN LAADUN HALLITSEMISEKSI JA TAKAAMISEKSI? Mitä tarkkailemme arvioinnissa: peruutuspeilin näkymää? sisätiloja? näkymää tuulilasista? auton liikkeitä ulkopuolelta? ajosuoritusta, useita ajosuoritteita, itse niihin myös osallistuen (kehittävä arviointi) Ovatko havaintomme oikeita, ovatko havainnot monipuolisia, onko niitä riittävästi, mitä niistä päättelemme, mihin toimenpiteisiin ne velvoittavat? Laatukriteerejä: Tiedonhankinnan tulee olla järjestelmällistä ja perustua oikeaan metodiin, päämääränä valmiin tiedon järjestelmä (Aristoteles)

14 LAADUNHALLINNAN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN ASIANTUNTIJOIDEN VERKOSTONA Koululainsäädäntö (esim. PL 32/2003; 21 ): Koulutuksen arviointineuvosto organisoi arviointitoiminnan yliopistojen, Opetushallituksen ja muiden arviointiasiantuntijoiden verkostona. On perusteita käynnistää yleissivistävän koulutuksen laadunhallinnan suositusten valmistelu asiantuntijoiden verkostona. Ulkopuolisesta arviointitoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaavat opetusministeriö ja sen yhteydessä toimiva koulutuksen arviointineuvosto. Arvioinnin tavoitteena on mm. tukea oppilaitosten kehittämistyötä. (Asetus 150/2003, 4.)

15 MITÄ IDEAALIA LAADUN PARANTAMISELLA TAVOITELLAAN? Tutkiva, arvioiva, oppiva ja kehittävä yksilö, yhteisö, organisaatio, kansallinen järjestelmä tms. Miksi tavoitellaan? parantaa tavaroiden ja palvelujen kilpailukykyä lisää (kansainvälistä) menestystä parantaa taloudellista tuottavuutta (esim. lisää suoritteita/opettaja/vuosi?), hyödyttää talouselämää lisää hyvinvointia tai myös huonon olon hyviä markkinoita HS tukee kestävää kehitystä?

16 PÄÄTELMIÄ Laadun parantamisen keinoista ja tavoitteista tulisi käydä (arvo)keskustelua jatkuvasti eri tieteenalojen, kentän, hallinnon ja työelämän näkökulmista. Laadun parantamisen työkaluja tulisi kehittää yhteistyöverkostoissa (välttäen konsulttiterminologiaa ja tavarantuotannon logiikkaa). Laadun parantamisen valmiiden työkalujen kehittelyn taustat ja niiden taustaoletukset tulisi tuntea, jotta mittarit eivät ohjaa liikaa toimintaa. Suosituksista on muutama askel normeihin?