Pöytäkirja, Viestintäviraston tekniset määräykset työryhmä

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (6) julkaistava Dnro: /060/2014 Pöytäkirja, Viestintäviraston tekniset määräykset työryhmä Aika klo Paikka Viestintävirasto Kokouksen avaus Viestintäviraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Hän esitteli Viestintäviraston organisaation ja strategiset tavoitteet. Strategisista tavoitteista hän toi esille erityisesti viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuuden ja turvallisuuden kehittymisen. Tavoitteeseen pyritään vahvistamalla kansallista tietoturvaa ja terävöittämällä teknistä ohjausta ja valvontaa. Sihvonen-Punkka totesi myös, että viraston toimintaa ohjaavia periaatteita ovat ennakoivuus, riippumattomuus ja yhteistyö, ja että avoin yhteistyö sidosryhmien on erittäin tärkeää virastolle. Työryhmän tehtävistä Sihvonen-Punkka toi esille, että virasto on halunnut yhdistää eri alueiden teknisten määräyksien tiedonvaihdon samaan ryhmään ja että ryhmän tärkein tarkoitus on tiedonvaihto "toimia tuntosarvina toimialan suuntaan." Esityksen avauskalvot ovat pöytäkirjan liitteenä. Esityslista hyväksyttiin Todettiin, että esityslistan kohdat 1-3 tulivat käsitellyksi avauksessa ja hyväksyttiin esityslista. Jäsenten esittäytymiset Jäsenet esittäytyivät. Viestintäviraston teknisen ohjauksen katsaus (ja tekninen ohjaus yleisesti) Viestintävirasto esitteli liitteenä olevien kalvojen pohjalta (kalvot 2-10) perustietoja Viestintäviraston teknisestä ohjauksesta: säänneltyjä toimijaryhmiä, viraston käytettävissä olevia ohjauskeinoja ja ryhmälle etukäteen luonnoksena toimitetun teknisen ohjauksen katsauksen formaattia. DOHA-# v1-Julkaistava_PTK_060214_Viestintäviraston_tekniset_määräykset.docx

2 2 (6) Lisäksi esiteltiin vuoden 2014 teknisen ohjauksen painopisteitä ja tietoyhteiskuntakaaren takia tehtävien määräys- tai muiden hankkeiden valmistelutapoja ja sidosryhmäyhteistyötä. Kysymyksiä tai kommentteja ei esitetty. Toimialakohtaiset määräyssuunnitelmat ja muut 2014 hankkeet Teknisen ohjauksen katsauksessa tämän kohdan asiat käsitellään kohdissa 3-5. Verkkotunnukset ja verkkotunnusvälittäjät Viestintävirasto esitteli verkkotunnusmääräyksiä (kalvot 11-14) Keskustelu: todettiin, että uusi malli kuulostaa hyvältä idealta, jonka voi odottaa parantavan laatua. Esitettiin kysymys, miten saadaan ohjattua rekisteröijille yhteydenotot, jotka nyt tulevat Viestintävirastolle. Virasto totesi, että muutos on informointihaaste ja siirtymäaikakysymyksiä syntyy myös prosessista. Työryhmätyö onkin tärkeää. Vain 15 % verkkotunnusten haltijoista asioi tällä hetkellä suoraan viraston kanssa. Ilmoitusmääräykset toiminnan harjoittamisesta Viestintävirasto esitteli ilmoitusmääräyksiä (kalvot 16-18). Kysymyksiä herätti tilausohjelmapalvelun määrittely. Virasto totesi, että se on ennallaan nykyisen radio- ja televisiotoiminnasta annetun lain kanssa ja vaatii varmasti selvennystä MPS:ssä. Teletoiminta: laatu ja yhteentoimivuus Viestintävirasto esitteli teletoiminnan laatuun ja yhteentoimivuuteen liittyvät hankkeet (kalvot 19-25). Virasto pyysi toimijoita kertomaan Viestintävirastolle, jos M38 liittyen toimijoilla on tarvetta ottaa vektorointi käyttöön. M58:een liittyvistä muutostarpeista virasto nosti esille mm. verkkoneutraliteetin. Keskustelu: Verkkoneutraliteetista ja laadusta heräsi vilkas keskustelu. Keskustelussa esitettiin näkökohtia monesta näkökulmasta. Esitettiin mm. että verkkoneutraliteetti on väärä painopiste, koska Suomessa ongelmana ovat huonot verkot, ei neutraliteetin puute. Toisaalta tuotiin esille, että käyttäjät eivät saa riittävästi tietoa siitä, miten teleyritys on määritellyt kapasiteetin hallinnan ja että eri teleyritysten mobiililiittymät esimerkiksi voivat toimia määrittelyistä riippuen tietyssä paikassa aivan eri

3 3 (6) tavalla. Keskustelussa mainittiin myös toimilupien peittovaatimukset ja edelleen se, että ei riitä pelkkä mobiilidataan panostaminen, vaan kuidutuskin on tärkeää. Tähän liittyen otettiin esille, että olisi tarpeen velvoittaa vetämään kuitua samalla kun rakennetaan sähköverkon maakaapelointia. Vielä mainittiin, että yhden operaattorin häiriökartalla ei näy koskaan vikoja. Valmisteilla olevaan IPV6-suositukseen liittyen huomautettiin, että myös suositus ethernet-pohjaisista vuokratuotteista on päivitettävä. Virasto totesi, että verkkoneutraliteetin osalta tilanne Suomessa on tosiaan kohtuullisen hyvä ja että viraston liikkeellelähtö asiassa on maltillinen ja keskittyy ennen kaikkea transparenssiin (käyttäjän saamat tiedot) ja mittauskykyyn. Esimerkiksi sovellusrajoituksia on tarkoitus tarkastella osana sopimusehtovalvontaa eikä määräysasiana. Myös yhteissääntelyä harkitaan keinona. Virasto totesi myös, että yhteisrakentamiseen velvoittaminen ei sisälly viraston määräystoimivaltaan. Teletoiminta: taloudellisen valvonnan määräykset Taloudellisista määräyksistä (kalvot 26-27) Viestintävirasto totesi, että virastossa arvioidaan myös, ovatko määräykset ylipäätään tarpeellisia. Hän totesi, että tämä koskee kaikkia määräyksiä. Keskustelu: kannustettiin Viestintävirastoa kyseenalaistamaan yleisesti määräysten tarpeellisuutta, esim. Virossa on merkittävästi kevyempi sääntely, vaikka EU-puite on sama. Kiinteistöjen sisäverkot ja teleurakointi Viestintävirasto esitteli M65:een liittyvät muutossuunnitelmat (kalvot 28-29), jotka koskevat melko pieniä tarkennuksia ja mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistamista. Sisäverkkoihin liittyvistä uusista määräysvaltuuksista hän nosti esille vanhojen kiinteistöjen häiriönpoistovaatimukset. Valmistelussa hyödynnetään laajaa tiedotusverkostoa ja kutsutaan työryhmä. Tunnistuspalvelut ja laatuvarmenteet Viestintävirasto totesi (kalvot 30-31), että M7 ja M8 mahdolliset muutokset riippuvat EU:ssa valmisteilla olevan eidasasetuksen hyväksymisestä. Keskustelu: tuotiin esille, että verkkotunnuksille ei ole saatavilla suomalaisia varmenteita. Virasto totesi, että tämän hetken tiedon mukaan eidas-asetus ei koskisi webbivarmenteita.

4 4 (6) Teletoiminta: tietoturva, häiriönhallinta, varautuminen ja viranomaisvaatimukset Viestintävirasto esitteli kalvot Keskustelu: tietoturvamääräysten osalta katsottiin, että VAHTIohjeiden vaikutukseen määräysvaatimuksiin tulisi suhtautua hyvin varovaisesti, ja että VAHTI-vaatimusten toteuttaminen tarvittaessa on operaattoreiden liiketoimintakysymys. Virasto totesi, että toimijoilta on tullut Viestintävirastoon näkemyksiä, että eri lähteistä, kuten määräyksistä ja VAHTIohjeista, tulevien vaatimusten täyttäminen on hankalaa. Hän korosti, että kysymys on tässä vaiheessa asian selvittämisestä. Keskustelu: M43 maadoitusvaatimuksien selvittämisestä esitettiin kysymys, voivatko vaatimukset kannustaa purkamaan mahdollisesti huonosti maadoitettuja maaseudun vanhoja kupariverkkoja. Virasto totesi, että epäkohdat ovat tiedossa. Viestintävirasto teettää maadoitusasiasta ulkopuolisen selvityksen ja arvioi asiaa mm. sen pohjalta. Keskustelu: M33 hätäliikennemääräykseen liittyen esitettiin kysymys, voisiko hätäpuheluiden paikantamisen käyttää päätelaitteiden GPS:ää. Virasto totesi, että asiassa odotetaan kansainvälisten standardien etenemistä ja tämäkin vaihtoehto on EU-komissiotasolla esillä. Keskustelu: varautumismääräyksestä M54 ja uusien määräysvaltuuksien varautumissuunnittelusta esitettiin kysymys, mitä varautuminen tarkalleen ottaen on suhteessa M54 vaatimuksiin. Edelleen todettiin, että varautuminen ja varmistaminen ovat saman asian eri asteita ja että poikkeusoloissa tukeudutaan samaan organisaatioon, niiden varalta ei ole kassakaappiorganisaatiota. Virasto totesi, että näiden rajanveto ei ole täysin selvää ja uusien vaatimusten selvittäminen yhteistyössä on tärkeää. Edelleen virasto totesi, että tämänhetkisen tiedon mukaan varautumisasiat otetaan virastossa työn alle loppukeväästä ja edelleen, että M54:een ei ole nähtävissä vaatimustason korotuksia. Taajuudet ja telelaitteet. Viestintävirasto esitteli tiivistelmän taajuushallinnon määräyksien tilanteesta (kalvot 39-41) ja totesi muutokset kaikkinensa melko vähäisiksi. Huutokauppamääräysten M60 ja M64 annettaneen raueta, koska ovat huutokauppakohtaisia. Taajuusmääräyksestä M4 virasto totesi, että LVM:n nykyinen käyttösuunnitelma siirretään siihen.

5 5 (6) Sisäverkkojen antennivastaanotosta, joka liittyy sisäverkkomääräykseen M65, virasto huomautti, että kokonaisuuteen vaikuttaa myös se, onko toimilupaehdoissa ehtoja häiriöiden korvausvastuusta. Keskustelu: M15 (Luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä) liittyen tuotiin esille, että siinä pitäisi määritellä vastaanottimien vaatimukset, koska huonojen vastaanottimien käyttäminen estää taajuuksien tehokkaan käytön. Kommentoitiin, että LVM:n käyttösuunnitelman korvaaminen viraston määräyksellä on hyvä muutos. Teletoimintamääräysten uusi ryhmittely Viestintävirasto esitteli viraston alustavan suunnitelman uudeksi ryhmittelyksi (kalvot 42-48). Uudet kokonaisuudet olisivat M28 ympärille kootut yhteentoimivuus ja eri rajapintojen määrittely, M58 ympärille koottu laatu ja yleispalvelu, M54 ympärille koottu varmistaminen, M47 ympärille koottu tietoturva ja häiriöttömyyden hallinta kattaen sekä tietoturvaloukkaukset että muut viat ja häiriöt M9 ympärille koottu häiriötilanteiden luokittelu, ilmoitusmenettelyt ja tilastointi mukaan lukien tietoturvaloukkaukset ja muut viat ja häiriöt Ryhmittelyllä pyritään siihen että saman luonteisia vaatimuksia pystyttäisiin kehittämään rinnakkain ja siihen, että vaatimukset olisivat helpommin löydettävissä. Virasto totesi, että teleyrityksiltä toivotaan melko nopealla aikataululla palautetta ehdotuksesta, koska se vaikuttaa olennaisesti töiden suunnitteluun virastossa. Keskustelu: harmonisointipyrkimykset ovat tervetulleita. Ainakin tietoturvamääräysten osalta ryhmittelyehdotus näyttää toimivalta. Viestintävirasto lähettää asiasta vielä kirjallisen lausuntopyynnön kahden viikon vastausajalla ja että nyt on mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Toiveet työryhmän toiminnasta ja muut asiat Keskustelussa työryhmän toiminnasta tuotiin esille, että määräyshankkeet ovat todella iso kokonaisuus, jossa on pidettävä huoli, ettei tehdä hallitsemattomia muutoksia. Työryhmän kokous hankkeiden etenemisen seuraamiseksi todettiin usealla suulla tarpeelliseksi. Virasto totesi, että mahdollisia ajankohtia voisivat olla loppukevät, jolloin kaikki hankkeet ovat jo täydessä käynnissä tai alkusyksy, jolloin niissä ollaan jo pidemmällä.

6 6 (6) Keskustelussa kysyttiin, miten Viestintävirasto osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön esim. vektoroinnin osalta (liittyy M38) Berecissä. Virasto totesi, että virasto on mukana Berecin työssä ja seuraa eurooppalaista kehitystä muutenkin. Toistettiin, että toimiala tekee aloitteen viraston suuntaan, jos vektorointikysymys on Suomessa ajankohtainen. Kysyttiin, miten eri työryhmien edistymisestä saa tietoa. Virasto totesi, että käytännössä kannattaa ilmoittautua työryhmän sähköpostilistalle. Tälle työryhmälle annetaan tiedoksi kaikki suunnitelmat hankkeista, työryhmiin nimeämispyynnöt ja lausuntopyynnöt. Yhteisrakentaminen STUL otti esille sen, että keskusteluissa nousi esiin huoli huippunopeiden laajakaistojen rakentamisesta ja totesi, että kysymykset näkyvät heidän edustamiensa urakoitsijoiden käytännön arjessa. STUL kysyi, oliko Viestintävirasto mukana muutama vuosi sitten viranomaisyhteistyössä laaditussa suosituksessa rakentamisen yhteistyöstä ja olisiko aiheen tiimoilta mahdollisuuksia jonkinlaisen tilannekuvan arvioimiselle Teleyritykset totesivat, että yhteisrakentaminen on mielekästä silloin, kun se on edullisempi vaihtoehto. Huomautettiin, että luvanmaksumenettelystä tullut uutta säädäntöä, jonka vuoksi kuiturakentaminen kallistuu. Todettiin, että kaivaminen on kallein osuus. Huomautettiin myös, että toimijoilla on erilaiset tarpeet ja aikataulut ja että teleyritysten liiketoiminnan kannalta esim. sähköverkon uusimisen 20 vuoden aikataulu ei sovellu. Edelleen todettiin, että eri puolilta aiheutuu ylimääräisiä kuluja ja että sähkönjakelun ja telealan hallinto eri ministeriöissä vaikuttaa. Vielä mainittiin, että edullisempien asennustapojen kehittäminen on vaikeaa, on mm. erilaisia lupa-asioita. Virasto totesi, että aihe on EU-hankkeissa mukana, mutta kokonaisuuteen vaikuttaa erittäin monet tahot ja tarvittaisiin myös asennemuutosta monella taholla. Seuraava kokous Seuraava kokous sovittiin alustavasti pidettäväksi Viestintävirastossa ma 9.6. klo 13. Jakelu Työryhmän jäsenet