1 Kokouksen avaus ja esityslista

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (5) Dnro: Anne Lohtander /060/2014 Viestintäviraston tekniset määräykset -työryhmä Viestintäviraston tekniset määräykset -työryhmä Aika Paikka Osallistujat Viestintävirasto Viestintävirasto Digita Networks CSC Tieteellinen laskenta FiCom TeliaSonera DNA FiCix ry Elisa Suomen Erillisverkot Oy STUL ry Suomen Seutuverkot ry Keypro Oy VTT 1 Kokouksen avaus ja esityslista Avattiin kokous ja osallistujat esittäytyivät. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Esityslistalle ehdotettiin ja lisättiin liikenneviraston alaan kuuluvat teleyrityksille tehtävät kaapelitietopyynnöt laajoilta alueilta ja niiden suhde tietoyhteiskuntakaareen. Hyväksyttiin kokouksen pöytäkirja. 3 Yleiskuva Viestintäviraston teknisen ohjauksen hankkeista 2015 ja teknisen ohjauksen katsaus 1/ Teknisen ohjauksen katsaus 3.2 Verkkotunnusvälitys Viestintävirasto kertoi, että vuoden ensimmäinen katsaus on vielä tekeillä. Formaattia muutetaan sen verran, että käsitellään vain niitä aiheita, joihin liittyy jotain suunnitelmia tälle vuodelle. Viestintävirasto esitteli verkkotunnusmääräyksen muutostilanteen (kalvot 3-7). Luonnos on lausunnolla. Kommenttina kysyttiin, miten virasto päätyi käyttämään vaatimusten määrittelyssä Katakria, joka on laaja ja muuttuu ajoit- DOHA-# v1-Julkaistu_pöytäkirja_23_2_2015.docx

2 2 (5) 3.3 Taajuushallinto tain. Viestintävirasto totesi, että Katakri koskee vain tietyiltä osin ja vain EPP-rajapinnan käyttöä. Viestintävirasto esitteli taajuuksien käyttöön liittyvät hankkeet (kalvot 8-9). Kommenttina kysyttiin, miten white space -käyttö mahdollisesti näkyy sääntelyssä. Viestintävirasto totesi, että säädäntö sallii kognitiivisen radion white space -käytön, lähinnä liittyy tekniseen kehittämiseen. Hoidetaan tarvittaessa radioluvilla. Kysyttiin, mitä tarkoitti viittaus mahdollisiin täydentäviin taajuushuutokauppoihin. Viestintävirasto totesi, että on teoreettinen vaihtoehto. 3.4 Määräys 70 tv- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä 3.5 Sähköinen tunnistaminen 3.6 Teletoiminta - turvallisuus Viestintävirasto esitteli uuden määräyksen 70/2014 televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä (kalvo 10). Määräys tullee päivitettäväksi uusien ohjelmistotoimilupien haun yhteydessä oletettavasti kevään aikana. Kysyttiin mikä sääntely soveltuu Ahvenanmaalla. Viestintävirasto vastasi, että Ahvenanmaan osalta säädetään Valtioneuvoston asetuksessa ja niihin ei liity tarkentavaa määräystä. Viestintävirasto esitteli teemaan liittyviä muutoksia, joita on sekä kansallisesti että EU-tasolla tekeillä paljon (kalvot 11-17). Kaksi pääkokonaisuutta ovat sähköinen tunnistaminen (eid) ja luottamuspalvelut (trust services). Valtiovarainministeriö on pyytänyt toimijoita nimeämään osallistujat työryhmiin, jotka valmistelevat tunnistuspalveluiden luottamusverkoston hallintomallia ja teknisiä rajapintoja kevään 2015 aikana. Viestintäviraston on tarkoitus vetää teknistä työryhmää. Viestintävirasto esitteli asiaan liittyvät hankkeet, jotka liittyvät valmiussuunnitteluun ja hätäliikenteeseen vaikuttavista häiriöistä ilmoittamiseen (kalvot 18-20). Kommenttina huomautettiin, että valmiussuunnittelun arviomuistiosta on syytä kuulla myös HVO:ta ja turvallisuuskomiteaa. 3.7 Sähköisen viestinnän luottamuksellisuus Viestintävirasto esitteli viraston ajankohtaiset hankkeet, jotka liittyvät kansainvälisesti toteutetun viestintäpalvelun tietoturvasta tiedottamiseen (viraston suositus 205/2014 S) sekä tieto-

3 3 (5) yhteiskuntakaaren myötä valvonnan piiriin tulleiden muiden viestinnän välittäjien tunnistaminen ja ohjeistus (kalvot 21-22). Kommenttina kysyttiin, onko viestinnän välittäjien ohjauksessa suunnitteilla sidosryhmäyhteistyötä vai onko kysymyksessä sisäinen harjoitus. Lisäksi huomautettiin, että tässä mennään paljon laajemmalle, kuin Viestintäviraston aikaisempi sääntelyalue ja ettei sääntelyn tällä alueella pitäisi syventyä. Viestintävirasto totesi, että ainakaan tässä vaiheessa ei ole suunnitteilla erityistä sidosryhmätyötä, vaan hyödynnetään eri kanavia tulevia asiakasyhteydenottoja. 3.8 Teletoiminta ja kiinteistön sisäverkot - toimivuus Viestintävirasto esitteli teletoiminnan ja sisäverkkojen toimivuuteen liittyvät ajankohtaiset kysymykset, jotka liittyvät vektorointiin, vuokratuotesuosituksiin, sisäantenniverkkoihin ja laajakaistadirektiivin voimaansaattamiseen sisäverkkojen osalta LVM:n valmistelemassa yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaissa (kalvot 23-28) Kommenttina STUL täydensi, että kiinteistöjen sisäverkkoihin liittyvä määräyksen 65 huomioiva ST-kortti on tulossa lausunnolle maaliskuussa ja myös RT-korttia valmistellaan. 4 RED-direktiivin kansallinen täytäntöönpano Viestintävirasto esitteli uuden radiolaitedirektiivin (RED) täytäntöönpanon valmistelua (kalvot 29-33). Keskeistä on, että jatkossa REDin piiriin kuuluvat kaikki radiolaitteet, myös pelkät vastaanottimet - esim. tv-vastaanottimet. Sen sijaan kiinteän viestintäverkon laitteet ja kiinteät asennukset eivät kuulu sen piiriin vaan jäävät pääasiassa sähköturvallisuussääntelyn alaan. Viestintävirasto nosti esille eräitä radiolaitteiden erityistapauksia, esimerkkinä jammerit jotka on vanhastaan katsottu radiolaitteiksi. Uutena erityistapauksena ovat laiteyhdistelmät, joissa on radiokomponentti mutta joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on joku muu. Tavoitteena on, että niitä säännellään ongelman luonteen perusteella, esim. kodinkoneiden radiokomponentteja säänneltäisiin häiriöttömyyden osalta REDin nojalla ja muutoin sähköturvallisuussäädännössä. 5 Viestintäviraston toimialatiedon keruun kehittyminen Viestintävirasto esitteli monivuotisen hankkeen kokonaiskuvaa ja tarkempia tietoja (kalvot 34-45). Tiedonkeruu liittyy etupäässä viraston valvontatehtäviin ja uusiin TYKissä säädettyihin tiedontuottamistehtäviin. Viestintävirasto korosti, että vaikka prosessin luominen ja käyntiin saaminen aiheuttaa ponnistuksia kaikille osapuolille, sen uskotaan tehostavan toimintaa ja säästävän kaikkien resursseja pitkällä tähtäimellä. Nyt lisätään mm. paikkasidonnaista ja alu-

4 4 (5) eellista tietoa, kun aikaisemmin on kerätty valtaosin valtakunnallista tietoa. Konkreettisena esimerkkinä esitettiin tarve saada kuntakohtainen tieto 100 M laajakaistan saatavuudesta, jolloin teleyrityskohtaiset prosentit eivät anna kuvaa todellisesta saatavuudesta. Viestintävirasto totesi, että edelleenkin kyselyjen rungon muodostavat ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tiedot. Tarkat tiedot mahdollistavat kunnollisen analyysin. Perjantaina lähti kuulemiselle Viestintäviraston luonnos tietojen julkaisemisen periaatteista. Kysyttiin, eikö laajakaistadirektiivi tule edellyttämään tietojen julkisuutta ja huomautti, että osoitetietojen lisensiointi on mm. ongelma tiedon tuottamiselle. Viestintävirasto totesi, että laajakaistadirektiivin lähtökohta on koota tietoja infran/putkien sijainnista yhteen tietopisteeseen rakentajien saataville eikä sinänsä julkaistavaksi. Virasto selvensi, että Monitori ei liity laajakaistadirektiivin täytäntöönpanoon. Sen sijaan Viestintäviraston tilannekuvassa on viraston valvontatehtävien lisäksi erityisesti käyttäjänäkökulma. Kysyttiin, onko Viestintävirastolla suunnitelmia ja näkymää siitä, että tiedonkeruu myös vähentäisi operaattoreiden työtä. Todettiin, että täsmälliset saatavuustiedot ovat joka tapauksessa tarkemmin operaattorille. Edelleen kiinnitettiin huomiota siihen, mitä tietoa operaattoreilla ylipäätään pitäisi olla. Tuotiin esille, että jos VRK:n osoitetiedoista tehtäisiin avointa dataa, toimialan valmiudet tuottaa tietoa paranisivat. Kommentoitiin, että olennaista on miettiä, mihin tietoa hyödynnetään, ettei päädytä keräämään turhaan. Edelleen tuotiin esille, että tietojärjestelmämuutoksia tulee varmuudella jatkossakin, eikä nyt luotava järjestelmä suinkaan voine olla pysyvä. Kommentoitiin myös, että kaiken mahdollisen tulisi olla avointa dataa ja on hämmästyttävää, jos Viestintävirasto lähtökohta olisi vastakkainen. Viestintävirasto totesi, että tiedon säilyttämisaikoja ja mahdollisuutta julkaista tietoja arvioidaan tarkasti ottaen huomioon yksityisyyden suoja, liikesalaisuuksien suojaa, tietojen yhdistämisen turvallisuusvaikutukset ja muut lakisääteiset oikeudet. 6 Työryhmän toiminta vuonna 2015 ja seuraava kokous Työryhmä toivoi kevätkokousta kokonaisuudesta, joka liittyy viraston ja muiden tiedonkeruuseen ja toisaalta laajakaistadirektiivin implementointiin liittyvään tiedonvaihtoon. Keskustelussa todettiin, että teleyrityksen kannalta asiat liittyvät samaan kokonaisuuteen. Keskustelussa tuotiin esille myös, että teleyrityksissä on jouduttu miettimään, missä määrin on mahdollista tai velvollisuus luovuttaa laajoja verkkotietoja tietoyhteiskuntakaaren valossa liikennevirastolle tai kunnille.

5 5 (5) Sovittiin, että pidetään keväällä noin toukokuussa teemakokous tästä ja selvitetään mm. keskustelussa esiin tulleiden LVM:n, Liikenneviraston ja Kuntaliiton halukkuutta osallistua. Vuoden kolmas kokous pidetään marraskuussa. 7 Muut asiat Viestintävirasto muistutti, että pidetään Viestintäviraston verkkotunnuspäivä. Liitteet Jakelu Kokouksessa esitetyt kalvot Työryhmän jäsenet