Viestintäviraston tekniset määräykset työryhmä 1/2016

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (6) Dnro: /060/2016 Viestintäviraston tekniset määräykset työryhmä 1/2016 Aika klo Paikka Osallistujat Viestintävirasto Työryhmä 1 Kokouksen avaus ja esityslista Avattiin kokous ja hyväksyttiin esityslista. 2 Edellisen kokouksen pöytäkirja Hyväksyttiin kokouksen pöytäkirja. Siihen oli tullut yksi kommentti, mutta ei korjaustarvetta. 3 Viestintäviraston ohjauksen katsaus 3.1 Tietoturvastandardoinnin edistäminen (kalvot 4-9) Viestintävirasto esitteli LVM:n tietoturvastrategian perusteella käynnistettävää standardointialan hanketta. Kysyttiin, onko ajatus, että lähdetään levittämään nykyisiä standardeja esim. ISO perhettä tai kehittämään jotain kansallista. Viestintävirasto totesi, että lähtökohtaisesti kansallisten standardien laatimista vältetään ja yhtenä tavoitteena on nimenomaan kansainväliseen tietoturvastandardointiin vaikuttamisen tehostaminen. Kommentoitiin CEN/CENELEC-puolta ja todettiin, että esim. protection profiles -työ tulee CENin puolelta. Viestintävirastolla on tavoite pystyä edistämään tietoturvastandardointia laaja-alaisesti myös siihen läheisesti liittyvien alueiden näkökulmasta, ei pelkästään perinteisen standardoinnin näkökulmasta. Kommentoitiin, että LVM:n työryhmätyössä oli mietitty paljon standardoinnin suhdetta ketterään kehitykseen softakehityksessä. Ketteryyden ja toimivuuden yhdistäminen on vaikeaa, standardointi on nykyään liian hidasta, eikä luo edellytyksiä. Todettiin, että kiinnostusta osallistumiseen on varmaan laajasti. Viestintävirasto totesi, että ainakin ETSI:ssä on keskusteltu avoimen lähdekoodien oppien tuomista osaksi standardointia ja tästä voisi varmasti olla apua myös standardointityön ketteryyden kehittämisessä.

2 2 (6) Kommentoitiin heikkoja algoritmejä, ja EU-tasolla tarvetta pitää yllä hyvää tasoa. Viestintävirasto lähettää kutsun myöhemmin tänä vuonna työn käynnistämiseen. Ehdotuksia ja tarpeita työstä voi toimittaa Viestintävirastoon Timo Leppiselle. 3.2 Sähköinen tunnistaminen ja luottamuspalvelut (kalvot 10-20) Ei kommentteja. 3.3 Teletoiminnan turvallisuus (kalvot 21-26) Esiteltiin HÄTYä. Kommentoitiin, että Aalto-yliopiston hanke on ilmeisesti lakkaamassa ja jatko on epäselvä. Esiteltiin telekaapeleihin liittyviä valvontasuunnitelmia. Kysyttiin, miten liittyy vireillä olevaan HE:een laista liikennepuolen kaapeleiden sijoittamisesta. Todettiin, että Liikenneviraston asiaa koskevan työryhmän kokous on Maantielain muutoksen myötä myös Liikennevirastolle annetaan mahdollisuus määrätä telekaapeleiden tietyistä ominaisuuksista. Tällä on tarkoitettu kaapeleiden fyysistä suojaamista eikä rinnakkaista toimivaltuutta Viestintäviraston kanssa. Esiteltiin kansainvälisesto toteutuksen viestintäpalvelun tiedottamista koskevan valvonnan tuloksia. Kommentoitiin, että asiakkaat kyllä todennäköisesti olettavat, että viestintäpalvelut toteutetaan Suomesta käsin. Esiteltiin SS7-suositusta. Todettiin, että Viestintävirasto tulee tekemään keväällä kyselyn suosituksen noudattamisesta ja pohtii vastauksen perusteella tarvetta käyttää muita sääntelyinstrumentteja suosituksen tavoitteiden edistämiseksi. Kysyttiin, mistä suosituksen saa. Viestintävirasto totesi, että suositus koskee matkaviestinyrityksiä ja se on toimitettu niille. 3.4 Taajuushallinnon ajankohtaiset (kalvot 27-28) Esiteltiin taajuushallintoon liittyvien määräysten muutoksia. Keskeinen asia 700 MHz huutokauppa, josta tulee valtioneuvoston asetus ja Viestintäviraston määräys. Huutokauppa toteutettava tämän vuoden aikana. Kommentoitiin, että LVM on ilmoittanut aikataulutavoitteeksi marras-joulukuu. Aikaisemman huutokaupan ongelmat on korjattu säädäntömuutoksilla. 3.5 Telepalveluiden tiedonkeruun tilanne (kalvot 29-30) Esiteltiin tilannetta (Joonas Orkola). Aikaisemmin oli tiedusteltu tietojen julkaisemista. Julkaisemisen tarkkuustaso tulee olemaan sillä tasolla, missä kunnassa te-

3 3 (6) leyritys tarjoaa palveluita. Tarkempiin tietoihin pyydettäisiin lupa. Kysyttiin LRIC-kyselystä ja todettiin, että se on komponenttimalli potenssiin kaksi ja komponenttimalli oli jo aikaisemmin hylätty. Kommentoitiin, että kysely on nyt liian vaativa aikataulullisesti, koska tietoja ei voida saada järjestelmistä suoraan. Kyselyt tulisi suunnitella ennalta niin, että teleyritykset pystyvät ennakoimaan niitä. Viestintävirasto totesi, että kun komponenttimallia aikaisemmin valmisteltiin yhdessä, mallista ei kuitenkaan saatu toimivaa ja riittävän luotettavaa. Teoreettinenkin malli voi olla vaikeaa soveltaa. Kommentoitiin, että tietomallin kehittämisen täytyy olla Viestintäviraston vastuulla. Viestintäviraston tulisi enemmän hyödyntää toimitettavissa olevia tietoja, koska vakioitu malli aiheuttaa myös virhettä vastauksissa, mutta virasto vain tiedä virhemarginaalia. Teleyritykset ovat valmiita tekemään yhteistyötä. Yhteenvedetyt tilastolliset analyysit ovat väkisinkin aina virheellisiä, täytyy vain tunnistaa virheen taso. Todettiin, että tämä ei ole paras foorumi käsitellä asiaa enempää, mutta esimerkiksi Viestintäviraston toimialatietoja koskeva keskustelufoorumi voisi olla sopiva (kokoontuu ensimmäisen kerran ). Myös Viestintäviraston sääntelyryhmä on sopiva foorumi. Kyselyissä mainitut yhteyshenkilöt ovat valmiita auttamaan kyselyihin vastaamisessa, minkä pystyvät. 3.6 EU:n TSM-asetus ja verkkoneutraliteetti (kalvot 31 34) Esiteltiin tilannetta. Lisättiin, että nykyisiä M58-vaatimuksia pyritään käyttämään mahdollisimman laajasti myös asetuksen valvonnassa, jolloin uusia lisävaatimuksia ei tarvittaisi. Uusista määräysvaatimuksista pohdinnassa tällä hetkellä on vain, miten toteutetaan EU-asetuksen edellyttämä "sertifioitu laadunvalvontajärjestelmä" ja olisiko tämä mahdollista toteuttaa määrittelemällä yleiset kriteerit määräyksessä sen sijaan, että Viestintävirasto sertifioisi jonkin tietyn mittausjärjestelmän. Kysyttiin, onko kansallisesti tehty linjauksia zero ratingistä (eli tiettyä sovellus tai palvelu ei kuluta datakattoa). Todettiin, että se on yksi BERECin ohjeistuksen valmistelussa tarkasteltava asia, jonka sallittavuutta arvioidaan asetuksen kriteerein. Lähtökohtaisesti tavoitellaan yhtenäistä sääntelyä EU:n alueella ja vain tarvittaessa tehdään kansallisia linjauksia. 3.7 Yhteisrakentamislaki sekä määräys 71 ja 65 (kalvot 35 40) Esiteltiin tilannetta ja asian taustaa. Hallituksen esityksen mukaan Viestintävirasto valvoisi lakia ja ylläpitäisi keskitettyä tietopistettä. Määräyksellä M71 on tarkoitus määrätä, mitä tietoja verkkoinfrastruktuuria omistavalla yrityksellä tulisi olla ja toimittaa tietopisteelle.

4 4 (6) Viestintävirasto ei ole saanut teleyrityksiltä näkemyksiä ja ehdotuksia rakennussuunnitelmia ja lupia koskeviin osioihin ja toivoi teleyritysten aktiivisuutta tämän osalta. Kommentoitiin, että TYKin mukaan verkkotietojen ja kaapeleiden tietoturvasta täytyy huolehtia ja Viestintävirastolla ei ole tällä hetkellä sähköistä turvallista vastaanottotapaa. Kysyttiin, tuleeko asia huomioitavaksi määräyksessä. Viestintävirasto totesi, että huomioidaan tietopistehankkeessa. Kommentoitiin, että teleyrityksen liittymiskustannukset on huomioitava valmistelussa. Viestintävirasto pyysi teleyrityksiltä tietoa mahdollisista käyttötapauksista, jotta järjestelmän hyödyt voitaisiin maksimoida. Kysyttiin, onko tarkoitus rakentaa järjestelmä, josta kuka tahansa saa tietoa. Viestintävirasto vastasi, että ei, vaan rajoitettu tiedonsaanti kaivamista, yhteiskäyttöä ja yhteisrakentamista varten. Kysyttiin sääntelyn soveltamisalasta. Viestintävirasto totesi, että tietopiste ja muu kattaa teleyritysten lisäksi energiasektorin (mm. sähköyhtiöt), vesihuoltoverkot ja liikenneverkot. Kommentoitiin, että teleyritykset saavat muilta viranomaisilta kyselyitä siitä, mihin tietoja annetaan ja käytetään. Tietoturvallisuusnäkökohdat ovat tärkeitä. Viestintävirasto totesi, että tietopisteen toteutuksessa tietoturvallisuus on erittäin keskeisessä asemassa. Kysyttiin Viestintäviraston näkemystä siitä, voiko järjestelmä todella alentaa rakentamisen kustannuksia. Viestintävirasto totesi, että tietopiste on pakko toteuttaa, mutta toteutuksen tavoitteena on toki maksimoida hyödyt ja minimoida siitä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Tietopisteen voidaan olettaa edesauttavan yhteisrakentamista ja yhteiskäyttöä ja toivottavasti se vähentää myös kaapelivahinkoja ja tarvetta kaapelinäytöille. Varsinaisia kustannussäästöjä on kuitenkin vaikeaa arvioida. Määräysvaatimusten vaikutusarvioinnin osalta kustannukset ovat oleellisessa roolissa ja tämän osalta työryhmään on pyydetty toimittamaan kustannustietoa vaikutusarviointia varten ja sitä voi edelleen toimittaa virastolle myös luottamuksellisena. Kommentoitiin, että yhteisrakentamista harjoitettaneen pääasiassa runkoverkossa, mutta tähän esitettiin vastakkaisia näkemyksiä. Kommentoitiin, että sähköverkon rakentaminen on hitaampaa sykliltään. Jos saataisiin hoidettua kuntien ja maanomistajien kanssa lupajärjestelmä tässä yhteydessä, siitä olisi aidosti hyötyä. Viestintävirastolla ei ole suoraa mandaattia vaatia tätä. Esitettiin toivomus, että järjestelmästä tulisi mahdollisimman yksinkertainen. Esimerkiksi asennussyvyydellä ei useinkaan merkitystä. Viestintäviraston valmistelulinja on vaatia tässä

5 5 (6) suhteessa vain niitä tietoja, jotka ovat olemassa. Kysyttiin, onko pyritty tunnistamaan minimitasoa, jolla lainsäädäntö pystyään toteuttamaan, esim. virolainen kevyt lähestymistapa voisi olla riittävä. Viestintävirasto totesi, että toteutuksessa on kolme eri kokonaisuutta lupamenettelyt, suunnitellut rakennushankkeet ja verkkoinfrastruktuuritiedot. Etenkin lupamenettelyjen ja suunniteltujen rakennushankkeiden osalta selviä hyötyjä saataneen jo suhteellisen yksinkertaisella mallilla. Verkkoinfrastruktuurin osalta tarpeet vaihtelevat ja palvelu tulee suunnitella siten, että siitä saadaan myös hyötyä. Jo aikataulu itsessään ohjaa minimitasoon, mutta ei haluta myöskään tehdä järjestelmää, jolla ei voi tehdä mitään. Toisaalta tietoturvassa ei voida tyytyä ihan minimitasoon kuten keskustelussa on käynyt ilmi. Esiteltiin sisäverkkomääräyksen päivitystyötä. 3.8 Määräykset 46, 35 ja 32 (kalvo 41-42) Esiteltiin tarkasteltavia asioita numerointimääräysten osalta. 3.9 Suositus taksan siirrosta SIPissä (kalvo 43-44) Esiteltiin tilannetta Mobiilimaksaminen (kalvot 45-47) 4 Muut asiat 5 Seuraava kokous Viestintävirasto täydensi, että päivitetty suositusluonnos jaetaan tänään NGN-työryhmälle ja sitä käsitellään seuraavassa kokouksessa Esiteltiin numerointityöryhmässä järjestetyn teematilaisuuden antia yhteenvedon muodossa. Kommentoitiin, että virheenä on se, että järjestelmä on toteutettu opt outina, pitäisi olla opt in. Opt out altistaa fraudille. Kysyttiin, onko yleispalvelupäätösten osalta aikatauluarviota. Luvattiin toimittaa. Kiitettiin hyvistä kalvoista ja toivottiin, että ne toimitettaisiin työryhmälle mahdollisimman pian. Pidetään edelleen pari kokousta vuodessa ja seuraava kokous noin lokakuussa. Päätettiin kokous 10.50

6 6 (6) Liitteet Jakelu Kokouksen kalvot Työryhmä Tiedoksi -