Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa
|
|
- Santeri Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaasan kaupunki Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa 2012
2 Sisällysluettelo Johdanto Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman tavoitteet S2-opetuksen lähtökohdat Suomi toisena kielenä - opetuksen toteuttaminen Kasvattaja kielen kehityksen tukijana Oppimisympäristö Lapsen kielellisen kehityksen arvioiminen Lapsi toisen kielen oppijana Kielellinen tietoisuus Menetelmiä kielen kehityksen arviointiin S2-opetuksen järjestelyt Vaasassa Vastuun jakaminen S2- opetuksen toteutuksessa varhaiskasvatuksessa: Suomi toisena kielenä opetuksen toteuttaminen Suomen kielen oppimisen toimintatavat Luonnollinen oppiminen Ohjattu oppiminen Yksilöllinen opetus Oppisisällöt Työkaluja Suomi toisena kielenä opetukseen Päivittäiset toiminnot Laulu-, leikki- ja liikuntatuokiot Kirjat ja kuvat Retket ja tapahtuma Äidinkielen merkitys...10 Lähdeluettelo:...12 Liitteet:
3 Johdanto Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä Vaasan varhaiskasvatuksessa on kasvanut viime vuosina ja oli vuonna 2010 n. 300 lasta (10 % kaikista varhaiskasvatuksessa olevista lapsista). Varhaiskasvatuksessa oleville maahanmuuttajataustaisille lapsille tulee luoda tasavertaiset mahdollisuudet oppia suomen kieltä. Suomen kielen opetuksen tulee olla suunnitelmallista ja osa päivittäistä toimintaa. Suomi toisena kielenä -opetus (S2-opetus) on maahanmuuttajataustaisille lapsille annettavaa tavoitteellista ja säännöllistä opetusta. S2 -opetussuunnitelman tarkoituksena on toimia työvälineenä joka kodissa ja perhehoitokodissa, jossa on maahanmuuttajataustaisia lapsia. Suomi toisena kielenä -opetus tehostaa lasten kielen oppimista. S2 -suunnitelman pohjana ovat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010), Vaasan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma (2011), Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2003), Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma (2005) ja Vaasan kaupungin Lapsen kotoutumissuunnitelma varhaiskasvatuksessa (2008). 3
4 1. Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman tavoitteet Kieli on ajattelun, kommunikaation ja vuorovaikutuksen sekä oppimisen väline. Varhaiskasvatuksessa S2 -opetuksen tavoitteena on, että lapsi on tasavertainen ryhmän jäsen ja hänellä on yhdenvertainen mahdollisuus oppimiseen. Maahanmuuttajataustainen lapsi omaksuu kielen ja vuorovaikutustaidot kasvaessaan, kehittyessään ja toimiessaan yhdessä suomea äidinkielenään puhuvien lasten ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman toimiva suomen kielen taito kaikilla kielen osa-alueilla. Kielitaidon kämmenmalli ( teos: Saako olla suomea opas suomi toisena kielenä opetukseen ks.41) 1.1. S2-opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajataustaisia lapsia erottaa toisistaan kieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Lapsen äidinkieli ja kulttuuri otetaan huomioon, vaikka toiminnassa toteutetaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. S2 - opetuksen tavoitteena varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on kehittää lapsen suomen kielen taitoa ja kielellistä tietoisuutta. Pyrkimyksenä on, että lapsi pystyy ilmaisemaan itseään, ymmärtää ja tulee ymmärretyksi erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. S2-opetus luo edellytykset joustavalle kouluun siirtymiselle. Se tukee lapsen kaksikielistä identiteettiä ja hyvää itsetuntoa. Äidinkielen tukeminen vahvistaa lapsen toiminnallista kaksikielisyyttä. 4
5 2. Suomi toisena kielenä - opetuksen toteuttaminen 2.1. Kasvattaja kielen kehityksen tukijana Kasvatushenkilöstöllä on sekä pedagoginen että kielellinen rooli maahanmuuttajalasten varhaiskasvatuksessa. Kasvattajan tehtävänä on tukea lapsen kielenkäyttöä ja tarjota luonteva ja selkeä puheen malli. Lisäksi tulee huomioida myös ilmaisun tarkkuus (syön leivän/leipää). Kasvattajan tulee järjestää leikkitilanteita, jotka houkuttelevat lasta oppimaan ja käyttämään suomen kieltä. Leikin mallintaminen (lapsen kanssa leikkiminen ja sen sanoittaminen) on kielen opettamista ja tarjoaa vuorovaikutustilanteita. Kasvattajan on myös tunnettava lapsen yleisen kielen ja puheenkehityksen vaiheet eri ikäkausina Oppimisympäristö Hyvällä oppimisympäristöllä voidaan edistää lapsen kielen oppimista. Fyysisen ympäristön (huonekalujen, esineiden ja eri toimintojen sijoittelu, valaistus, äänieristys) on oltava kielellisesti ja kuvallisesti suunniteltu niin, että se innostaa lasta kielen käyttämiseen. Psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön vaikuttaa myönteisesti kasvattajan taito luoda lämmin, kannustava ja turvallinen ilmapiiri sekä kasvattajan herkkyys vuorovaikutustilanteessa. Lisäksi oppimisympäristöön vaikuttavat opetussisällöt ja - menetelmät. 3. Lapsen kielellisen kehityksen arvioiminen 3.1. Lapsi toisen kielen oppijana Ihminen on kaksikielinen, kun hän pystyy toimimaan kahdella kielellä yksi- tai useampikielisessä yhteisössä. Yksilön pitäisi myös kyetä samaistumaan molempiin kieli- ja kulttuuriryhmiin. Lapsi oppii ensin ymmärtämään ja ilmaisemaan hänelle tärkeät perusasiat. Tätä taitoa sanotaan pintasujuvuudeksi. Kieltä tarvitaan myös käsitteiden oppimiseen ja tunteiden ilmaisemiseen. Uuden kielen oppiminen oman ikätason mukaiseksi kestää keskimäärin 5-7 vuotta. Lapsi tarvitsee noin toistoa oppiakseen kunnolla uuden sanan. 5
6 3.2. Kielellinen tietoisuus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 luovat pohjaa lapsen kielen kehittymiselle. Lapsen tulee saada kuulla ja tulla itse kuulluksi, hänen on saatava kysellä ja hänelle on vastattava. Lapsen on saatava kokemuksia, miten puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja luetuksi kieleksi. Kieltä on havainnoitava ja on tutkittava tekstejä, sanoja ja kirjaimia. Lorut, riimit ja kuvat helpottavat kielen havainnointia. Keskustelemalla aikuisen kanssa lapsi oppii käyttämään kieltä monenlaisissa yhteyksissä. Saduttaminen on myös hyvä menetelmä kielen aktiiviseen käyttämiseen. Aikuisen oma kielellinen tietoisuus kuuluu perustekijöihin lapsen kielen kehittymisessä. Kielellinen tietoisuus on tietoisuutta äännerakenteesta, sanoista ja niiden taivutuksesta, lauseiden rakentumisesta, sanojen merkityksistä ja niiden eroista sekä tietoisuutta käyttää kieltä tilanteeseen sopivalla tavalla Menetelmiä kielen kehityksen arviointiin Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen S2- opetussuunnitelma, joka on osa lapsen kotoutumissuunnitelmaa. Suunnitelmalla pyritään toteuttamaan tavoitteellinen ja selkeästi etenevä S2-opetus. Tavoitteiden tulee olla realistiset ja suunnitelmaa seurataan säännöllisesti. Ennen suunnitelman laatimista kodin kasvatushenkilöstö arvioi lapsen kielen tasoa: kielen ymmärtämistä ja puheen tuottoa. Suunnitelman laatii lastentarhanopettaja yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhemmille kerrotaan sekä suomenkielen että oman äidinkielen oppimisen tärkeydestä ja tavoitteista Lapsen aloittaessa hoidossa hänen suomen kielen kehityksensä on usein vielä alussa. Kieltä havainnoidaan tällöin arkihavaintojen pohjalta, keskusteluissa lapsen kanssa, kuvien käytön yhteydessä ja saduttamalla. Kasvattaja seuraa ensin passiivisen ja myöhemmin aktiivisen sanavaraston kehittymistä sekä dokumentoi havaintojaan. Esim. kirjataan vihkoon ruokailuun tai vaatetukseen liittyviä sanoja. Liite. Arkihavaintomalli Maahanmuuttajalapsen kielen kehitystä arvioidaan useilla menetelmillä, joista Vaasassa on käytössä: Kettu-testi 3-vuotiailla, sen tekee kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti tai lastentarhanopettaja, joka on saanut tarvittavan koulutuksen Repun takanassa - maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus 4-5-vuotiailla, sen tekee ryhmän lastentarhanopettaja Lauran Suomi toisena kielenä kartoitusaineisto esiopetuksessa 6-vuotiailla, materiaalia käyttää ryhmän lastentarhanopettaja Kieliraketti-havainnointi tehdään kaikille 6-vuotiaille maahanmuuttajalapsille ja materiaalia käyttää ryhmän lastentarhanopettaja. Perhehoidossa lasten kielitaidon kartoituksen tekee kiertävä S2-lastentarhanopettaja. 6
7 Suomen kielen taitotasoa arvioidaan em. kartoitusaineistolla sekä syksyllä että keväällä. Mutta arkihavainnoinnin ja dokumentoinnin tulee olla jatkuvaa. 4. S2-opetuksen järjestelyt Vaasassa Suomi toisena kielenä opetuksen järjestelyn tavoitteena on luoda malli, joka tukee varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamista S2-opetuksessa, kielen arvioinnissa ja yhteistyössä vanhempien kanssa. Esimies vastaa oman varhaiskasvatusyksikkönsä S2-opetuksen toteutumisesta ja lapsikohtaisen S2-opetussuunnitelman laatimisen ja arvioinnin suunnitelmallisesta toteutumisesta. Hän osallistuu alueellisiin verkostotapaamisiin. Lastentarhanopettaja tekee lapsen oman S2-suunnitelman ja arvion ja vastaa S2- opetuksen toteuttamisesta muun henkilöstön kanssa. Perhehoidonohjaaja tekee yhdessä perhehoitajan kanssa S2-suunitelman. S2- opetusta annetaan ryhmä-, pienryhmä- ja yksilöopetuksena. Opetustuokiot suunnitellaan etukäteen lasten tasosta ja lähtökohdista. Etenkin pienten lasten kohdalla käytetään hyväksi perushoitotilanteita. Kiertävä S2-lastentarhanopettaja konsultoi varhaiskasvatuksen henkilöstöä maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen arvioinnissa ja opetuksessa. Maahanmuuttajataustaisten lasten kielen kehittämistä toteutetaan vuosikellon mukaan, joka sisältyy maahanmuuttajataustaisten lasten ohjekansioon. Liite: Vuosikello 4.1. Vastuun jakaminen S2- opetuksen toteutuksessa varhaiskasvatuksessa: Ensisijaisesti lapsen S2-opetus kuuluu ryhmän kasvattajille. Hyvän oppimistuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan yhteistyötä koko yksikön ja kiertävän S2-lastentarhanopettajan kanssa sekä alueellista verkostotyötä esimiesten ja asiantuntijoiden kanssa. Verkostoon kuuluu kodinjohtajia, kiertävä S2-lastentarhanopettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja, kasvatushenkilöstön edustaja, maahanmuuttajakoordinaattori sekä palvelupäällikkö. Palvelupäällikkö vastaa verkoston toiminnasta. Verkosto kokoontuu kaksi kertaa lukukaudessa kehittämään maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatusta ja S2-opetusta sekä henkilöstön koulutusta. 7
8 S2-lto:n tehtävät - maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimista tukeva kehittämistyö - yksiköiden henkilöstön S2- ohjaus ja tiedotustyö -henkilöstön S2-koulutus - osallistuu alueellisen verkostotyön luomiseen ja kehittämiseen -perhehoidon lasten kielen arviointi - 5v ja 6v lasten kielitaitotason kartoitus Yksikön esimiehen tehtävät Lto:n,lh:n ja pph:n tehtävät - vastaa oman yksikkönsä - sitoutuu lapsen kielen S2-opetuksen kehityksen tukemiseen ja toteutumisesta opettamiseen - osallistuu alueellisiin - mallittaa lapselle suomen verkostotapaamisiin kieltä arjessa - hankkii tarvittavia - järjestää motivoivan materiaaleja opetukseen oppimisympäristön - huolehtii henkilöstön - tukee lapsen monikulttuurisen osallistumisesta S2- identiteetin koulutustapahtumiin kehittymistä yhteistyössä - luo edellytykset toimivalle vanhempien kanssa oppimisympäristölle - havainnoi, arvioi ja dokumentoi -moniammatillinen yhteistyö - lto tekee kodissa tarvittavat suunnitelmat ja kartoitukset 5. Suomi toisena kielenä opetuksen toteuttaminen S2-opetus on osa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstön perustehtävää. S2-kielen opetuksen tavoitteet huomioidaan jo toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa. Selkeässä suunnittelussa huomioidaan sekä ryhmän että yksittäisen lapsen kielen kehityksen taso. Kielen oppimisessa huomioidaan erilaiset oppimistavat: visuaalinen, auditiivinen ja kinesteettinen oppimistapa. S2-opetus aloitetaan tekemällä lapselle henkilökohtainen opetussuunnitelma, joka on osa hänen kotoutumissuunnitelmaansa. S2-opetussuunnitelmassa edetään tavoitteiden mukaisesti ja ne arvioidaan sovitun ajan kuluttua. On tärkeätä, että S2-suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja tulkki on tässä mukana. 8
9 5.1. Suomen kielen oppimisen toimintatavat Luonnollinen oppiminen Suomen kielen harjoittelu alkaa kuuntelemisella ja myöhemmin nimeämisellä. Lapselle nimetään ympäristön tapahtumia, asioita ja esineitä arkin tilanteissa useasti toistaen esim. ruokailussa, pukeutumistilanteissa ja leikeissä. Aikuisen on huomioitava oman puheensa selkeys ja oikeellisuus, lauseiden yksinkertaisuus ja niiden on liittyminen konkreettiseen tekemiseen. Lapsen sanomisia ei korjata, mutta aikuinen lausuu asian oikeassa muodossa. Ryhmän kaikki aikuiset osallistuvat luonnolliseen opetukseen Ohjattu oppiminen Ohjatun oppimisen tarkoituksena on kerrata ja tarkentaa luonnolliseen oppimiseen liittyviä käsitteitä ja sanastoa sekä ryhmässä ajankohtaista teemaa. Ohjattu oppiminen tapahtuu muutaman lapsen pienryhmässä, joihin lapset on jaettu suomen kielen taidon ja lapsen iän mukaan. Ohjattua S2- opetusta antaa lastentarhanopettaja/kasvattaja. Liite. (Esimerkki S2-opetustuokiosta) Yksilöllinen opetus Lapsen yksilöllisessä opetuksessa läheinen vuorovaikutus luo lapselle turvallisen ja konkreettisen oppimistilanteen. Yksilöopetuksessa käydään läpi opittuja asioita sekä ryhmän tulevia teemoja. Opetusta antaa lastentarhanopettaja/ kasvattaja Oppisisällöt S2- oppimisessa noudatetaan pääsääntöisesti voimassa olevia yleisiä opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmia soveltaen niitä maahanmuuttajataustaisille lapsille Työkaluja Suomi toisena kielenä opetukseen Päivittäiset toiminnot Kieli kehittyy toiminnan avulla konkreettisesti näyttäen ja nimeten Esim. laita tossu jalkaan, tämä on jalka, tämä on tossu, onpa hienot tossut. Kuvien näyttäminen uuden toiminnan alkaessa jäsentää lapsen kuvaa järjestyksestä ja antaa avainsanoja eri toimintoihin. 9
10 Laulu-, leikki- ja liikuntatuokiot Helpot laulut ja sormileikit innostavat lasta kielelliseen ilmaisuun ja niitä on hyvä toistaa useasti. Rytmi- ja liikuntaleikeissä lapsi voi konkreettisesti harjoitella kielellisiä taitojaan. Lauluja voi myös kuvittaa sanoin, jolloin laulusta/leikistä tehdään kuva taululle, josta lapsi voi valita, minkä laulun haluaa seuraavaksi. Laulu- ja leikkituokiot voivat olla pienryhmässä tai yhdessä muun ryhmän kanssa. Lapsen luontaista iloa liikunnasta lisää kielen oppiminen konkreettisissa tilanteissa ja niistä aikuiselta saatu välitön, myönteinen palaute Kirjat ja kuvat Kirjojen lukeminen aloitetaan katselemalla kuvia lapsen kanssa ja keskustelemalla niistä. Kirjojen tulee olla lapsen arkiän liittyviä ja kuvien selkeitä. Myöhemmin luetaan helppoja kuvakirjoja pienryhmissä, jolloin voidaan avata käsitteitä keskustelemalla niistä. Aamu-sarjan kirjat antavat selkeyttä suomen kielen oppimiseen Retket ja tapahtuma Ennen retkeä lapselle kerrotaan sanoin ja kuvin tulevasta retkestä. Luontoretkellä nimetään ja kosketellaan ympäröiviä luonnonilmiöitä, käydään Mörrimetsässä. Myöhemmin käydään retken tapahtumat läpi tarkentaen erilaisia opittuja asioita. Teatterija musiikkitapahtumiin valmistaudutaan tutustumalla aiheeseen kuvin ja kuunteluin. Jälkeenpäin lapsille järjestetään tilaisuus harjoitella kielen käyttöä eri rooleissa Äidinkielen merkitys Lapsi ilmaisee itseään ja tunteitaan parhaiten omalla äidinkielellään. Hän oppii sillä myös käsitteet. Äidinkieli on myös lapsen oman identiteetin varmistaja. Omaan etniseen ja kulttuuriseen ryhmään kuuluminen vahvistaa lapsen itsetuntoa. Vanhemmille korostetaan äidinkielen merkitystä. Oma äidinkieli luo hyvän pohjan myös suomen kielen oppimiselle. Äidinkielen opetusta järjestetään kodeissa mahdollisuuksien mukaan. Opetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille, mikäli opetusryhmään saadaan vähintään neljä lasta. Kuusivuotiaat voivat myös osallistua lähikoulun äidinkielen opetusryhmään. Kirjastossa on erikielisiä lasten kirjoja, joita perheet voivat lainata vahvistaakseen lasten äidinkielen taitoa. Varhaiskasvatushenkilöstö tiedottaa asiasta vanhemmille. Varhaiskasvatuksessa voidaan myös järjestää eri kulttuureihin pohjautuvia tapahtumia ja opettaa yksittäisiä eri kielten sanoja koko lapsiryhmälle. 10
11 Työryhmä: Karlsson-Pasto Mariann Mikkola Marjo Orre Erja Saariaho Anne Ylikantola Sari Tammelin Hannele 11
12 Lähdeluettelo: Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus, Määräykset ja ohjeet 2010:27 Helsingin kaupungin hoidon suomi toisena kielenä(s2)- suunnitelma Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2005:12 Maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet Helsinki: Opetushallitus. Nissilä. Leena, Martin, Maisa, Vaarala, Heidi,Kuukka, Ilona Saako olla suomea? Opas suomi toisena kielenä - opetukseen. Helsinki: Opetushallitus. Paavola, Heli&Talib, Mirja-Tytti, Kulttuurinen moninaisuus kodissa ja koulussa. Jyväskylä: PS-kustannus Perusopetukseen valmistava opetus esiopetuksessa (valmistava esiopetus) Vaasassa 2010 Tani, Hanna ja Nissilä, Leena (toim.) Tasolta toiselle - opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä - opetuksessa. Helsinki: Opetushallitus. Vaasan kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma 2011 Vaasan varhaiskasvatussuunnitelma 2005 Virtanen, Päivi, Alanampa, Anne, Hytönen Marja-Liisa, Maijala, Kaisa ja Vasiljeva, Ljudmila Maahanmuuttajalasten esiopetusta kahdella kielellä. Kaksikielisen arvioinnin ja opetussuunnitelman kehittämisen projekti. Helsinki: Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä. 12
13 Liitteet: Liite. Vuosikello 13
14 Liite. Arkihavainnointimalli, esimerkki (oman havainnoinnin tueksi) Merkitse määrä, kun lapsi oppi sanan/ käsitteen. (Tätä ei säilytetä eikä siirretä kouluun) lapsen nimi pää vatsa käsi jalka selkä polvi olkapää peppu sormet varpaat kaula hiukset lapsen nimi suu silmä nenä korva kanta pää poski ham paat leuka huulet kulma karvat otsa peukalo lapsen nimi sininen keltai nen punai nen vihre ä o- ranssi violetti musta harmaa valkoi nen ruskea kulta hope a lapsen nimi housut hame sukat paita pipo kaula liina takki lapaset kengät sormik kaat lenk karit saapas lapsen nimi vyö mek ko farkut sukkahousut lippa lakki huivi pikku housut uima puku laukku tossut sateen varjo sade takki 14
15 Liite. Esimerkki S2-opetustuokioon Opetustilanteessa maahanmuuttajataustaista lasta tulee havainnoida sekä kirjata ko. lapsesta tehdyt havainnot. Tehostettua suomen kielen opetusta on syytä tarjota maahanmuuttajataustaisille lapsille päivittäin esim. vain 5 15 min / kerta, muun päivittäisen opetuksen lisäksi. Kehon osat (esimerkkejä teeman käsittelystä S2-opetuksessa) Samaa aihepiiriä voi käsitellä kaksikin viikkoa - Katsotaan peilistä itseämme (opettaja / lapsi lapset). Kehon osien nimeäminen, tunnustelu eri aistit monipuolisesti käyttöön Nimetään ensin lapsille tutuimmat kehonosat: pää, silmä silmät, nenä, suu jalka jalat, käsi kädet, vatsa, selkä jne. Opetetaan vähitellen myös muita kehon osia, siirtyen lopulta lapsille vieraampiin kehon osiin kuten ranne ranteet jne. Opetuksessa huomioidaan toki lapsen ikä sekä kielitaidon taso, jotta opetus ei ole liian haastavaa/ helppoa - Katsotaan kehon osien kuvia/ ihmisen kuvaa esim. Aamu suomen kielen kuvasanakirjasta Osoitetaan/ nimetään, keskustellaan. - Väritetään, leikataan, liimataan kehon osien kuvia esim. Aamu-tehtäväsivut - Leikitään ja lauletaan: Pää, olkapäät, polvet, varpaat kaikkia (opeteltuja) kehon osia käyttäen / nimeten. Voidaan ottaa mukaan myös lapselle vieraita kehon osia, jolloin toimii mallintaen ja sanoittaen. Sormet Leikitään ja lauletaan: Missä on peukalo? - Keskustelua, kerrontaa itsestä - kehon osista Yksikkö / monikko silmä-silmät, sormi-sormet 15
16 Nettilinkkejä: Varhaiskasvatussuunnitelma suomeksi E BE26/0/vasu.pdf Varttuan sivujen nettilinkit Opetuksen iloksi n_perusteella Bibliografia 16
Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotKOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA
LUKUVUOSI LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA ESIOPETUSPAIKKA TÄMÄ SUUNNITELMA ON MYÖS Suomen/ruotsin kielen tukemisen suunnitelma Valmistavan opetuksen oppimissuunnitelma Tehostetun tuen suunnitelma (Perusopetuslaki
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotSuomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus
Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotTAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.
TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ ( S2)-OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA, Ranua
SUOMI TOISENA KIELENÄ ( S2)-OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA, Ranua Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia lapsia varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kutsutaan tässä
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotSISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...
1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotEsiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012
Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.
LisätiedotLEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotTampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN
Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.
LisätiedotKasvattajan opas: Digitaalisen kuvakirjapalvelun valinta
Kasvattajan opas: Digitaalisen kuvakirjapalvelun valinta Kun valitset varhaiskasvatuksessa tai alakoulussa käytettävää digitaalista kuvakirjapalvelua, on hyvä vertailla markkinoilta löytyviä vaihtoehtoja.
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opetussuunnitelma
Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma päivähoito Saatteeksi...2 Arviointi, kielitason kartoitus...3 Kettu-testi...3 Repun takanassa maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus...4 Maahanmuuttajalasten
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Perustiedot Lapsen nimi Syntymäaika Päväkoti/ryhmä, puh.nro Lastentarhanopettaja Huomioitavaa esim. kieli/kielet, kulttuuri, katsomus jne. Aikaisempi kokemus ryhmästä Lapsen aikaisempi tuki "Minä olen
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotHintan päiväkodin toimintasuunnitelma
Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotOman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään
LisätiedotPERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN
- laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden
LisätiedotKASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI
VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotMonilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014
Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,
LisätiedotIlmaisun monet muodot
Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään
LisätiedotAtala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma
Yksikön toimintasuunnitelma Apila-Lemmikin toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsingin
Lisätiedot1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotMelukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma
Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotAnne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa
Perusopetukseen valmistava opetus -opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa 23.9.2016 1. Kokkola/Hollihaan koulu Väestö ja kielisyys
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotVy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma
Vy Liinakko-Loimi-Varhela Toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Liinakko-Loimi-Varhela pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotSuomi toisena kielenä opetussuunnitelma
26.9.2011 Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Varhaiskasvatus ja perusopetus Saatteeksi...2 Arviointi, kielitason kartoitus...3 Kettu-testi...3 Repun takanassa kielitason kartoitus suomi toisena kielenä
LisätiedotTYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja
TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille
LisätiedotMyllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Myllyojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Myllyojan päiväkodissa toimintakulttuurimme lähtee yhteisistä tavoitteista ja säännöistä, joita arvioimme ja kehitämme säännöllisesti.
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ TIETOA VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖKUNNALLE JA LASTEN HUOLTAJILLE
SUOMI TOISENA KIELENÄ TIETOA VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖKUNNALLE JA LASTEN HUOLTAJILLE Kielen oppimisen merkitys varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatussuunnitelman (1.8.2017 alkaen) mukaisesti varhaiskasvatuksen
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotKeravanjoen koulu Opitaan yhdessä!
Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
Lisätiedot