Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma
|
|
- Pertti Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma päivähoito
2 Saatteeksi...2 Arviointi, kielitason kartoitus...3 Kettu-testi...3 Repun takanassa maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus...4 Maahanmuuttajalasten ryhmätoiminta ja yleisen kehityksen seuranta4 S2-opetuksen tasoryhmät...4 Opetusjärjestelyt...6 S2-sisällöt...7 Linkkivinkit...10 Lapsen henkilökohtainen S2-suunnitelma...11 Kirjallisuutta...12 Saatteeksi Maahanmuuttajalasten lukumäärä Tampereen kaupungin päivähoidossa on kasvanut. Jotta lapsille voidaan antaa riittävä tuki omaan kotoutumiseen, on suomi toisena kielenä, jatkossa myös S2, -opetukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Tampereen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen on jokaisen päiväkodissa työskentelevän työntekijän työväline, jonka on tarkoitus helpottaa päivittäistä työtä. Opetussuunnitelma on osa Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma on ohjaava, suuntaa antava. Sitä tulee käyttää soveltaen jokaisen maahanmuuttajalapsen tarpeiden mukaan. Opetussuunnitelman pohjana ovat Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, Tampereen kaupungin päivähoidon strategia ja Tampereen kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille. Perheen statuksella ei ole merkitystä. S2-opetuksta järjestetään kaikille niille lapsille joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai perheessä on käytössä suomen kielen lisäksi jokin toinen kieli.
3 Opetussuunnitelma lähtee siitä, että jokaiselle maahanmuuttajalapselle tehdään henkilökohtainen S2-opetussuunnitelma ja se on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman toimivuutta kokeiltiin Hervannan, Hallilan ja Linnainmaan päiväkodeissa syksyn 2003 ja kevään 2004 välisenä aikana. Kokeilun aikana seurattiin opetussuunnitelman toimivuutta ja tehtiin yhteenveto kokeiluopetussuunnitelmaa käyttäneiden päiväkotien mielipiteistä ja muutosehdotuksista. Säännöllisten tapaamisten yhteydessä koottiin toimintamateriaalia S2-opetukseen Arviointi, kielitason kartoitus Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen S2-opetussuunnitelma, jolla taataan tavoitteellinen, pitkäjänteinen selkeästi etenevä S2-opetus. Suunnitelma on osa lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapselle laadittua henkilökohtaista S2- opetussuunnitelmaa seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaan pyritään asettamaan mahdollisimman realistiset tavoitteet. Tavoitteet ja arviointi voidaan suorittaa lyhyelläkin aikavälillä esimerkiksi kahden kuukauden välein, mutta tavoitteet tulee arvioida vähintään puolivuosittain. Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa tai sen voi laatia lastentarhanopettaja yksin tai yhdessä työtiimin kanssa. Tavoitteista ja opetuksesta kerrotaan vanhemmille. Suomi toisena kielenä opetus jatkuu esiopetuksessa ja perusopetukseen siirryttäessä. Ennen suunnitelman laatimista päiväkodin henkilökunta arvioi lapsen suomen kielen tasoa. Tärkein havainnointimuoto on ns. arkihavainnointi. Lapsen toiminta jokapäiväisissä tilanteissa, niin ryhmässä kuin yksinkin, antaa tärkeää tietoa kielen tasosta. Arvioinnissa tulee aina huomioida sekä puheen ymmärtäminen että puheen tuottaminen. Arkihavainnoinnin lisäksi tulisi käyttää maahanmuuttajalapsille suunnattuja erilaisia arviointivälineitä, joita ovat: Kettu-testi Suomen kielen Kettu-arviointimenetelmä soveltuu 3-5 vuotiaille maahanmuuttajalapsille, jotka ovat olleet päivähoidossa noin vuoden. Menetelmän on kehittänyt Oulun Yliopiston professori Pirjo Korpilahti.
4 Repun takanassa maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus Puheterapeutti Riitta Mikkosen, erityislastentarhanopettaja Ritva Paularanta-Kokkosen ja lastentarhanopettaja Virve Savolaisen laatima maahanmuuttajalapsille tarkoitettu suomen kielen alkukartoitus sisältää kielen ymmärtämisen ja tuoton arviointia. Alkukartoitus on laadittu Tampereella keväällä Maahanmuuttajalasten ryhmätoiminta ja yleisen kehityksen seuranta Seurantalomake on tamperelaisen erityislastentarhanopettaja Seija Valkeeniemen laatima. Lomakkeella havainnoidaan lapsen sosiaalista käyttäytymistä, päivittäisistä toiminnoista suoriutumista, motoriikkaa, työskentelytaitoja ja minäkäsitystä. Arviointilomake on laadittu apulaisprofessori Leena Lummelahden arviointilomakkeiden pohjalta. Edellä esitellyistä arviointivälineistä voit kysyä lisää oman alueesi kiertävältä erityislastentarhanopettajalta. S2-opetuksen tasoryhmät Maahanmuuttajalasten suomen kielen taso ja kielen oppimisen nopeus vaihtelevat suuresti. Lapsen kielitaitoon vaikuttavat mm. maassaoloaika, motivaatio uuden kielen oppimiseen, perheen tausta, oman äidinkielen taso, perheen kieli/kielet, kontaktit suomenkielisiin lapsiin ja aikuisiin. Tässä opetussuunnitelmassa käytetään jakoa kolmeen tasoon: 1. Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä 2. Ymmärtää ja tuottaa vähän (yksittäisiä sanoja, kahden sanan lauseita) suomen kieltä 3. Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä 1. Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä Lapsen, joka ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä, saattaa olla hyvin vaikea sopeutua päiväkotiympäristöön. Tässä tilanteessa on tärkeää taata lapselle perusturvallisuudentunne. Lapselle tulee nimetä asioita mahdollisimman paljon. Omassa puheessa tulee keskittyä lyhyeen, selkeään puhetyyliin (selkokieli). Lisäksi alkuvaiheessa on hyvä käyttää apuna konkreettista ohjausta kuten elekieltä, havainnollistamista ja kuvien käyttöä.
5 Käskymuodot ovat selkeitä ja lapsen on helppo yhdistää yksittäinen sana sitä tarkoittavaan liikkeeseen kuten esimerkiksi istu ja tule. Käskymuotojen käyttö on perusteltua myös suomen kielen rakenteen oppimiseksi. Käskymuoto tule helpottaa sanojen taivuttamisen oppimista tulen, tulet, tulee, tulemme 2. Ymmärtää, mutta tuottaa vähän suomen kieltä (yksittäisiä sanoja, kahden sanan lauseita) Sanotaan, että kun lapsi on kuullut sanan sata kertaa, hän osaa sanan merkityksen ja voi alkaa käyttää sitä. Kun lapsi ymmärtää suomen kieltä, lasta tuetaan ja kannustetaan myös puheen tuottamiseen. Lasta ei pakoteta kielen käyttämiseen vaan esimerkiksi pelien ja leikkien avulla aktivoidaan kielen käyttämistä. Lasta kannustetaan antamaan yhden sanan mittaisia vastauksia, jotka voivat olla myös kyllä ei vastauksia. Myöhemmin lapset voivat vastata kysymyksiin valitsemalla yhden sanan kahdesta vaihtoehdosta esimerkiksi Onko tämä koira vai kissa? Kissa Kielen kehityksen tässä vaiheessa on tärkeää, että lapsen puheesta ei korjata virheitä huomauttamalla, vaan oikean mallin antamisella esimerkiksi Takanassa Kyllä. Se on takana. Uuden kielen oppimisen tulee olla mukavaa. Pelit, leikit, toiminta ja vuorovaikutustilanteet aikuisten ja lasten kanssa ovat oiva menetelmä suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen. Kaikille maailman kulttuureille on yhteistä se, että lapsi saa tuhansien tuntien aikana kuunnella kieltä ja reagoida kuulemaansa fyysisellä liikkeellä, ennen kuin hän itse puhuu. Koskela 2001 s.22
6 3. Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä Kun lapsi ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä, kiinnitetään yhä enemmän huomiota kielen rakenteeseen. Oikean mallin antaminen eli mallintaminen, on yhä tärkeää. Yksittäisiä sanoja ja lauseita voidaan toistaa opettajan mallin mukaisesti pelien ja leikkien avulla. Eritystä huomiota tulee kiinnittää myös mahdolliseen kielen pintasujuvuuteen. Lapsi saattaa puhua sujuvasti ja toimia tilanteissa hyvin, mutta puhe on tilannesidonnaista. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys, jolloin molemmat kielet kehittyvät ja lapsi pystyy kommunikoimaan sujuvasti molemmilla kielillä. Hankalimmaksi tilanne muodostuu, jos lapsesta tulee puolikielinen, millä tarkoitetaan että kumpikaan kielistä (suomi ja oma äidinkieli) ei ole vahva, ajattelun ja tunteen kieli. Opetusjärjestelyt S2 opetusta annetaan ryhmä-, pienryhmä- tai yksilöopetuksena. Tuokio tulee suunnitella maahanmuuttajalapsen lähtökohdista. Perushoidon tilanteita on hyvä hyödyntää S2-tuokioina. Asioita ja esineitä nimetään niitä kuvaillaan niistä kerrotaan jne. Pukemistilanteessa aikuinen voi nimetä asioita Sukka. Niitä voidaan kuvailla Sukka on sininen ja pehmeä. Tämä tuoli on kova. Asioita liitetään suurempiin kokonaisuuksiin ja yläkäsitteisiin. Sukka laitetaan jalkaan. Yksi sukka, yksi jalka. Onko muita vaatteita? Yksi aikuinen voi keskittyä yhden lapsen opettamiseen, mutta samalla hän voi opastaa myös muiden lasten pukemista. Tuokio luokitellaan S2-tuokioksi vain, jos se on ennalta suunniteltu ja tietoisesti opetetaan suomen kieltä.
7 S2-sisällöt S2-opetuksen sisällöiksi on valittu yhdeksän teemaa, joita laajennetaan ja syvennetään lapsen suomen kielen taitotason kehittyessä. Teema minä perhe koti, asunto ruoka ja syöminen aika vaatetus päiväkoti asuinympäristö eläimet, luonto HUOM! nimi, kehonosat, aistit, erilaisuus, tunnetilat, sijaintikäsitteet, ystävät perheenjäsenet, tavat, sukulaiset huoneet, huonekalut, asumismuodot, värit ruoka-aineet, ruokailutilanne, ruokailuvälineet, ruoan valmistaminen päivä, vuorokausi, eilen, tänään, huomenna, viikko, kuukausi, vuosi, vuodenajat, kello vaatteet, vuodenaikojen mukainen pukeutuminen, pukeutuminen, värit tervehdykset, henkilökunta, päiväjärjestys, toimintaympäristöt piha, liikenne, osoite, julkiset rakennukset, ympäristön äänet oman maan eläimet, suomalaiset eläimet, kotieläimet, eläinten äänet, sää, vuodenajat kaikki sanaluokat, kysymyssanat, yläkäsitteet jne
8 Suomen kielen opettamisessa tulee huomioida kielen moniulotteisuus mahdollisimman laajasti lapsen taitojen ja kykyjen mukaan: näkö-, kuulo-, ja tuntoaistiin perustuvan erottelun kehittäminen auditiivinen erottelu, ohjeiden seuraaminen, kysymysten ymmärtäminen ja kysymyksiin vastaaminen annetun ohjeen ymmärtäminen, ymmärtä- varmistaminen kysymysten avulla äänen voimakkuus ja äänteet tunnistaminen, nimeäminen kysyminen, keskustelu, tapahtumista kertominen, suullisen ohjeen antaminen, erilaiset vuorovaikutustilanteet vasemmalta oikealle, ylhäältä alas havaitsemisen kehittäminen kuuleminen ja kuunteleminen puheen ymmärtäminen misen äänenkäyttö ja artikulointi sanavarasto kielen käyttö eri tilanteissa luku- ja kirjoitussuunta Sisältöjä käsiteltäessä tulee huomioida mahdollisimman laajasti kaikki sanaluokat, kysymyssanat, yläkäsitteet jne. Taulukossa on esitetty vain muutama teemaa tarkentava aihe. Teemat liittyvät toisiinsa ja niiden käsittelyn tulee olla joustavaa ja integroitua. Jokaisesta teemasta voidaan tehdä ns. räjäytyskuva, joka selkeyttää opetussuunnitelman suuntaa antavuutta ja toisaalta teemojen laajuutta. Räjäytyskuvaa voidaan laajentaa loputtomiin. Esimerkkeinä teemat minä, perhe ja koti:
9
10 Linkkivinkit -> julkaisut -> selvityksiä -> maahanmuuttajatyön käsikirja ; monikulttuurinen kanava ; lainsäädäntöä ; Lapseni on päivähoidossa esitteet eri kielillä ; julkaisuja, esitteitä ym ; opetusmateriaalia ja tietoa kulttuureista ; mm. luettelo opetusmateriaaleista ; perustietoa islamilaisesta kulttuurista ; perustietoa islamilaisesta kulttuurista -> sanastot ; eri uskontoihin liittyvää sanastoa
11 Lapsen henkilökohtainen S2-suunnitelma
12 Kirjallisuutta Koskela Taina, TPR Toiminnallinen tapa oppia kieltä. Tammi. Savolainen Virve, Kun tuoli on paikka ja sänky on pää tyynyyn. Suomi toisena kielenä kokeiluprojekti lasten päivähoidon kaakkoisella alueella Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen monisteita 10/2001. Tampereen kaupunki esiopetuksen opetussuunnitelma Hei tuuks sää leikkii mun kans! Päivähoidon strategia vuoteen Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Pihlaja Päivi & Svärd Pirjo-Liisa, Erityiskasvatus varhaislapsuudessa. WSOY.
Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma
26.9.2011 Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Varhaiskasvatus ja perusopetus Saatteeksi...2 Arviointi, kielitason kartoitus...3 Kettu-testi...3 Repun takanassa kielitason kartoitus suomi toisena kielenä
LisätiedotSuomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus
Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla
LisätiedotArkipäivä kielen kehittäjänä
Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotKaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ TIETOA VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖKUNNALLE JA LASTEN HUOLTAJILLE
SUOMI TOISENA KIELENÄ TIETOA VARHAISKASVATUKSEN HENKILÖKUNNALLE JA LASTEN HUOLTAJILLE Kielen oppimisen merkitys varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatussuunnitelman (1.8.2017 alkaen) mukaisesti varhaiskasvatuksen
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotVARHAISKASVATUS JA KIELEN OPETUS HEINÄVESI M A R I A P I K K A R A I N E N J A S A N N A K A A R I
VARHAISKASVATUS JA KIELEN OPETUS HEINÄVESI 1.11.2017 M A R I A P I K K A R A I N E N J A S A N N A K A A R I S2- OPETUKSEN TASORYHMÄT JA S2 - OPETUKSEN KESKEISET ASIAT 1. Lapsi, joka ei osaa kieltä Nimeäminen,
LisätiedotLomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:
Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotSUOMI TOISENA KIELENÄ ( S2)-OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA, Ranua
SUOMI TOISENA KIELENÄ ( S2)-OPETUS VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA, Ranua Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia lapsia varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kutsutaan tässä
LisätiedotÄidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki
Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä
LisätiedotPUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa
PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-
LisätiedotLomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:
Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
LisätiedotLomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet
Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotAnne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa
Perusopetukseen valmistava opetus -opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön Anne Ojutkangas Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen valmistavassa opetuksessa 23.9.2016 1. Kokkola/Hollihaan koulu Väestö ja kielisyys
LisätiedotSuomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty
Suomenkielinen koulutusjaosto Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma 1.8.2016 / päivitetty 1.8.2017 Paikalliseen esiopetussuunnitelmaan tehdyt muutokset Koko suunnitelmassa muutettu Laadukkaan varhaiskasvatuksen
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotLeikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä
Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotAivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä
Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU)
Lapsen nimi: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (LAPSEN VASU) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle yhdessä huoltajien kanssa. Se on henkilöstön ja
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän
LisätiedotTelkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:
TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen
LisätiedotInklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät
Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.
LisätiedotSuomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa
Vaasan kaupunki Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa 2012 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman tavoitteet... 4 1.1. S2-opetuksen lähtökohdat...
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa
11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotKämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma
Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA
Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!
LisätiedotKULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU
KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen
LisätiedotHerukan päiväkodin toimintasuunnitelma
Herukan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja uusien asioiden oppimiselle. Pienryhmässä on turvallinen ilmapiiri,
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotSUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA
SUUNNITELMA KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA- TAVOISTA Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetuksen oppimissuunnitelmat ovat perusta tiimien työn suunnittelulle. Suunnitelma kasvattajayhteisön toimintatavoista on
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kallio-Sörkka-Terhi Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä/ryhmässä : Pienryhmätoimintaan on mahdollisuus päivittäin.
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
Lisätiedot1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotMETSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
LisätiedotVekara-ahon päiväkodin toimintasuunnitelma
Vekara-ahon päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Touhuamme paljon erilaisissa pienryhmissä. Teemme koko talon yhteisiä, laajempia projekteja ja tapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi
LisätiedotESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:
ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotAtala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla
Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme
LisätiedotHoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa
Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta
LisätiedotMelukylän Päiväkoti. Alatalo Välitalo Ylätalo. Varhaiskasvatussuunnitelma
Melukylän Päiväkoti Alatalo Välitalo Ylätalo Varhaiskasvatussuunnitelma Melukylän päiväkodin VASU:n sisällysluettelo: Melukylän päiväkodin talot ja ryhmät Päiväjärjestys Arvot Visiot Toiminta-ajatus Kasvatuskumppanuus
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana
1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:
LisätiedotVeisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
21.8.2012 Veisun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tämän mukaan meillä toimitaan: Haluamme kasvattaa yhdessä vanhempien kanssa tasapainoisia, toiset huomioonottavia, suvaitsevaisia ja ristiriitojakin
LisätiedotVillilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Villilän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta ajatus: Villilän päiväkoti toimii yhteistyössä perheiden kanssa lapsuutta ja lapsen tulevaisuutta kunnioittavan hyvän ja turvallisen leikki ja oppimisympäristön
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö
LisätiedotRaahen kaupunki
1 Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut Salassa pidettävä LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotMILLAINEN MINÄ OLEN?
MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia
LisätiedotTIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN
Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan
LisätiedotKieliohjelma Atalan koulussa
Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotVaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma
Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotTAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,
LisätiedotLapsi työskentelee ja oppii
Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,
LisätiedotToimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki
Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen
LisätiedotAamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.
1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN VUOSISUUNNITELMA
VARHAISKASVATUKSEN VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Satulehdon päiväkoti RYHMÄN NIMI: Tiitiäiset, 3-5 -vuotiaat KÄSITTELY JA HYVÄKSYMINEN Tulevaisuuslautakunta hyväksynyt Pvm. LASTEN LUKUMÄÄRÄ
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri
Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Asteri-Viskuri Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman
LisätiedotSammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
Lisätiedot