Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma. Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus"

Transkriptio

1 Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Sivistyspalvelut/ Lasten ja nuorten palvelut/ Varhaiskasvatus

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Saatteeksi... 2 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle... 3 Arviointi, kielitason kartoitus... 3 Arkihavainnointi Kielitason kartoitus... 4 Suomi toisena kielenä opetuksen tasoryhmät.. 4 Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä.. 5 Ymmärtää, mutta tuottaa vähän suomen kieltä Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä.. 5 Opetusjärjestelyt.. 6 Suomi toisena kielenä opetuksen sisällöt. 6 Liite: Lapsen kielen ja puheen kehitys ennen kouluikää Liite: Havainnointikaavake 8/2009

3 2 Saatteeksi Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat vakiinnuttaneet paikkansa Kouvolan päivähoidossa. Jotta lapsille voidaan antaa riittävä tuki omaan kotoutumiseen, on suomi toisena kielenä opetukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Kouvolan suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatukseen on jokaisen päiväkodissa työskentelevän työntekijän työväline, jonka tarkoitus on helpottaa päivittäistä työtä. Opetussuunnitelma on ohjaava, suuntaa antava. Sitä tulee käyttää soveltaen jokaisen maahanmuuttajataustaisen lapsen tarpeiden mukaan. Opetussuunnitelman pohjana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja esiopetussuunnitelman perusteet. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan kaikille maahanmuuttajataustaisille lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomi. Lapsen toinen vanhempi voi olla suomalainen. Opetussuunnitelma lähtee siitä, että jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma ja se on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Toistaiseksi (ennen kuin yhteinen vasulomake on käytössä) lapselle tehtävän suomi 2. kielenä opetussuunnitelman muoto on vapaa, mutta tarkoitus on, että se sisältää: arvion lapsen suomen kielen tasosta (1-3) tavoitteet suomen kielen oppimiseen arvioinnin Kouvolan suomi toisena kielenä opetussuunnitelma pohjautuu Tampereen ja Helsingin vastaaviin suunnitelmiin.

4 3 Tavoitteet suomi toisena kielenä opetukselle Varhaiskasvatuksessa suomi toisena kielenä opetuksen tavoitteena on, että lapsi on tasavertainen ryhmän jäsen ja saa yhdenvertaisen mahdollisuuden oppimiseen. Tavoitteena on mahdollisimman toimiva ikätasoa vastaava suomen kielen taito kaikilla kielen osa-alueilla. Varhaiskasvatuksessa lapsella on mahdollisuus oppia arkielämän perussanastoa ja harjoitella suomen kieltä luontevasti eri tilanteissa. Suomen kielen taidon kehittyessä tavoitteena on, että lapsi ymmärtää ja käyttää kieltä aktiivisesti sekä harjoittelee sen rakenteita. Suomi toisena kielenä opetuksen yleiset tavoitteet, joiden taustalla on oletus, että lapsi aloittaa varhaiskasvatuksen kolme vuotta täytettyään ja puhuu suomea vähän tai ei lainkaan. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 4. vuosi (esiopetus) - tutustuu arjen toiminnan kieleen (nimeäminen ja perussanavarasto) - ymmärtää arjen toimintaohjeita - pystyy ilmaisemaan perustarpeitaan suomen kielellä - omaksuu laajan passiivisen sanavaraston suomen kielessä - perussanavarasto laajentuu ja syventyy - käyttää suomen kieltä aiempaa monipuolisemmin - rohkaistuu itseilmaisuun eri tilanteissa - ilmaisu monipuolistuu ja rikastuu - oppii käyttämään kokonaisia lauseita - ymmärtää pitempiä kertomuksia ja satuja ilman kuvia - tavoitteet nousevat esiopetuksen tavoitteista - ymmärtää lähes kaikki suomen kielellä puhutut jokapäiväiset asiat - ilmaisee tunteita suomen kielellä - tuottaa puhetta suomen kielellä; omaa monipuolisen käsitteistön ja sanavaraston esiopetusvuoden lopussa Alle 3 vuotiaille ei suomi toisena kielenä tavoitteita vielä aseteta, suomenkielinen arkipäivä riittää. Pienillä tärkeintä on perusturvallisen hoitosuhteen luominen ja äidinkielen tukeminen. Arviointi, kielitason kartoitus Jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle lapselle tehdään osaksi vasua henkilökohtainen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma, jolla taataan tavoitteellinen, pitkäjänteinen, selkeästi etenevä suomi toisena kielenä -opetus. Lapselle laadittua henkilökohtaista suomi toisena kielenä - opetussuunnitelmaa seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaan pyritään asettamaan mahdollisimman realistiset tavoitteet. Tavoitteet ja arviointi voidaan suorittaa lyhyelläkin aikavälillä, esimerkiksi kahden kuukauden välein, mutta tavoitteet tulee arvioida vähintään puolivuosittain. Suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa tai sen voi laatia lastentarhanopettaja yhdessä työtiimin kanssa. Tavoitteet ja opetus suunnitellaan yhteisesti vanhempien kanssa. Suomi toisena kielenä -opetus jatkuu esiopetuksessa ja perusopetukseen siirryttäessä.

5 4 Suomen kielitaidon kartoittamisessa käytetään: Arkihavainnointi Ennen suunnitelman laatimista päiväkodin henkilökunta arvioi lapsen suomen kielen tasoa. Tärkein havainnointimuoto on ns. arkihavainnointi. Lapsen toiminta jokapäiväisissä tilanteissa, niin ryhmässä kuin yksinkin, antaa tärkeää tietoa kielen tasosta. Arvioinnissa tulee aina huomioida sekä puheen ymmärtäminen että puheen tuottaminen. Tukena arkihavainnoinnissa käytetään suomen kielen oppimisen seurantalomaketta. Se on tarkoitettu suomea toisena kielenään oppiville ja kaksikielisille lapsille. Lomakkeen on laatinut lto Marjaana Gyekye Helsingistä. Kielitason kartoitus Kettu-testi (Korpilahti Eilomaa) on 3 vuotiaiden puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmä ja se soveltuu myös 3-6 vuotiaille maahanmuuttajalapsille, jotka ovat olleet päivähoidossa vähintään vuoden. Suomea toisena kielenä opetteleville Kettu-testi on suuntaa antava, saadut pistemäärät eivät ole suoraan sovellettavissa. Esiopetusikäisten kohdalla arvioidaan, riittääkö lapsen suomen kielen taito koulun aloittamiseen isossa yleisopetusryhmässä. Tällöin Kettu-testin uusiminen keväällä on perusteltua, jos pistemäärä on syksyllä jäänyt alle maksimipistemäärän. Jos Kettu-testi on tehty lapselle jo 5-vuotiaana, käytetään esiopetuksessa Repun takanassa maahanmuuttajalapsen kielitason kartoitusta. Kartoitukset tehdään 5 ja 6 vuotiaille lapsille 2 kertaa vuodessa. Kuitenkin kartoituksen tekemistä kannattaa miettiä, jos lapsi on vasta aloittanut 2. kielen opettelemisen. Kartoituksen tulosta pitää voida hyödyntää lapsen suomi 2. kielenä opsissa Suomi toisena kielenä -opetuksen tasoryhmät Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taso ja kielen oppimisen nopeus vaihtelevat suuresti. Lapsen kielitaitoon vaikuttavat mm. maassaoloaika, motivaatio uuden kielen oppimiseen, perheen tausta, oman äidinkielen taso, perheen kieli/kielet, kontaktit suomenkielisiin lapsiin ja aikuisiin. Tässä opetussuunnitelmassa käytetään jakoa kolmeen tasoon: 1. Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä 2. Ymmärtää ja tuottaa vähän (yksittäisiä sanoja, kahden sanan lauseita) suomen kieltä 3. Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä

6 5 1. Ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä Lapsen, joka ei ymmärrä eikä tuota suomen kieltä, saattaa olla hyvin vaikea sopeutua päiväkotiympäristöön. Tässä tilanteessa on tärkeä taata lapselle perusturvallisuudentunne. Lapselle tulee nimetä asioita mahdollisimman paljon. Omassa puheessa tulee keskittyä lyhyeen, selkeään puhetyyliin (selkokieli). Lisäksi alkuvaiheessa on hyvä käyttää apuna konkreettista ohjausta kuten elekieltä, havainnollistamista ja kuvia. Tärkeintä on, että lapselle puhutaan, vaikka etenkin alussa sanallinen vuorovaikutus onkin yksipuolista. Käskymuodot ovat selkeitä ja lapsen on helppo yhdistää yksittäinen sana sitä tarkoittavaan liikkeeseen, kuten esim. istu ja tule Käskymuotojen käyttö on perusteltua myös suomen kielen rakenteen oppimiseksi. Käskymuoto tule helpottaa sanojen taivuttamisen oppimista tulen, tulet, tulee, tulemme 2. Ymmärtää, mutta tuottaa vähän suomen kieltä (yksittäisiä sanoja, kahden sanan lauseita) Sanotaan, että kun lapsi on kuullut sanan sata kertaa, hän osaa sanan merkityksen ja voi alkaa käyttää sitä. Kun lapsi ymmärtää suomen kieltä, lasta tuetaan ja kannustetaan myös puheen tuottamiseen. Lasta ei pakoteta kielen käyttämiseen vaan esimerkiksi pelien ja leikkien avulla aktivoidaan kielen käyttämistä. Lasta kannustetaan antamaan aluksi yhden sanan mittaisia vastauksia, jotka voivat olla myös kyllä-ei vastauksia. Myöhemmin lapset voivat vastata kysymyksiin valitsemalla yhden sanan kahdesta vaihtoehdosta esimerkiksi Onko tämä koira vai kissa? Kissa. Kielen kehityksen tässä vaiheessa on tärkeää, että lapsen puheesta ei korjata virheitä huomauttamalla, vaan oikean mallin antamisella esimerkiksi Takanassa Kyllä. Se on takana. Uuden kielen oppimisen tulee olla mukavaa. Pelit, leikit, toiminta ja vuorovaikutustilanteet aikuisten ja lasten kanssa ovat oiva menetelmä suomen kielen oppimiseen ja opettamiseen. Kaikille maailman kulttuureille on yhteistä se, että lapsi saa tuhansien tuntien aikana kuunnella kieltä ja reagoida kuulemaansa fyysisellä liikkeellä, ennen kuin hän itse puhuu (Koskela 2001 s.22, TPR, toiminnallinen tapa oppia kieltä) 3. Ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä Kun lapsi ymmärtää ja tuottaa suomen kieltä, kiinnitetään yhä enemmän huomiota kielen rakenteeseen. Oikean mallin antaminen eli mallintaminen, on yhä tärkeää. Yksittäisiä sanoja ja lauseita voidaan toistaa opettajan mallin mukaisesti pelien ja leikkien avulla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös mahdolliseen kielen pintasujuvuuteen. Lapsi saattaa puhua sujuvasti ja toimia tilanteissa hyvin, mutta puhe on tilannesidonnaista. Tavoitteena on toimiva kaksikielisyys, jolloin molemmat kielet kehittyvät ja lapsi pystyy kommunikoimaan sujuvasti molemmilla kielillä. Hankalimmaksi tilanne muodostuu, jos lapsesta tulee puolikielinen, millä tarkoitetaan, että kumpikaan kielistä (suomi ja oma äidinkieli) ei ole vahva, ajattelun ja tunteen kieli.

7 6 Opetusjärjestelyt Suomi toisena kielenä opetusta annetaan sekä ryhmässä että eriytetysti. Tuokio tulee suunnitella maahanmuuttajalapsen näkökulmasta. Perushoidon tilanteita on hyvä hyödyntää suomi toisena kielenä -tuokioina. Asioita ja esineitä nimetään, niitä kuvaillaan, niistä kerrotaan jne. Pukemistilanteessa aikuinen voi nimetä asioita Sukka. Niitä voidaan kuvailla Sukka on sininen ja pehmeä. Tämä tuoli on kova. Asioita liitetään suurempiin kokonaisuuksiin ja yläkäsitteisiin. Sukka laitetaan jalkaan. Yksi sukka, yksi jalka. Onko muita vaatteita? Pienryhmä- ja yksilöopetusta järjestetään resurssien mukaan. Yksi aikuinen voi keskittyä yhden lapsen opettamiseen, mutta samalla hän voi opastaa myös muiden lasten pukemista. Päiväjärjestystä voi myös muuttaa ja miettiä, löytyykö toistuvasti päivä ja hetki, jolloin henkilökuntaa on paikalla, mutta kaikkia ei tarvita ryhmän toiminnassa (esim. satuhetki). Tällöin osa henkilökunnasta voisi järjestää suomi toisena kielenä tuokion. Oppimisen ilo ja onnistuminen ovat tärkeitä Tuokio luokitellaan suomi toisena kielenä -tuokioksi vain, jos se on ennalta suunniteltu ja tietoisesti opetetaan suomen kieltä. Suomi toisena kielenä opetuksen sisällöt Suomi toisena kielenä -opetuksen sisällöiksi on valittu yhdeksän teemaa, joita laajennetaan ja syvennetään lapsen suomen kielen taitotason kehittyessä. minä perhe koti, asunto ruoka ja syöminen vaatetus päiväkoti asuinympäristö eläimet, luonto aika nimi, kehonosat, aistit, erilaisuus, tunnetilat, sijaintikäsitteet, ystävä perheenjäsenet, tavat, sukulaiset huoneet, huonekalut, asumismuodot, värit ruoka-aineet, ruokailutilanne, ruokailuvälineet, ruoan valmistaminen vaatteet, vuodenaikojen mukainen pukeutuminen, pukeutuminen, värit tervehdykset, henkilökunta, päiväjärjestys, toimintaympäristöt piha, liikenne, osoite, julkiset rakennukset, ympäristön äänet oman maan eläimet, suomalaiset eläimet, kotieläimet, eläinten äänet, sää, vuodenajat päivä, vuorokausi, eilen, tänään, huomenna, viikko, kuukausi, vuosi, vuodenajat, kello

8 teema: vaatetus 7 Vuosiympyrään on asetettu teemat ja muut suomi 2. kielenä opetuksessa huomioitavat asiat. Teemat voi jokainen käydä itselleen sopivassa järjestyksessä, niiltä osin vuosiympyrä on ohjeellinen. VUOSIYMPYRÄ joulukuu tammikuu lokakuu syyskuu marraskuu teema: koti, asunto vasut, suomi 2. ops seurantalomakkeet teema: minä, perhe kettu-testit 5-vuotiaille repun takanassa 6-vuotiaille teema: minä teema: ruoka, syöminen Joulukuu teema: päiväkoti kouluun ja esiopetukseen ilm. helmikuu maaliskuu teema: asuinympäristö kettu-testit 5-vuotiaille repun takanassa 6-vuotiaille teema: eläimet, luonto, suomi 2. ops, seurantalomakkeet teema: aika huhtikuu elokuu toukokuu heinäkuu kesäkuu

9 8 Suomen kielen opettamisessa tulee huomioida kielen moniulotteisuus mahdollisimman laajasti lapsen taitojen ja kykyjen mukaan. havaitsemisen kehittäminen: kuuleminen ja kuunteleminen: puheen ymmärtäminen: äänenkäyttö ja artikulointi: sanavarasto: kielen käyttö eri tilanteissa: luku- ja kirjoitussuunta: näkö- kuulo- ja tuntoaistiin perustuvan erottelun kehittäminen auditiivinen erottelu, ohjeiden seuraaminen, kysymysten ymmärtäminen ja kysymyksiin vastaaminen annetun ohjeen ymmärtäminen, ymmärtämisen varmistaminen kysymysten avulla äänen voimakkuus ja äänteet tunnistaminen, nimeäminen kysyminen, keskustelu, tapahtumista kertominen, suullisen ohjeen antaminen, erilaiset vuorovaikutustilanteet vasemmalta oikealle, ylhäältä alas Sisältöjä käsiteltäessä tulee huomioida mahdollisimman laajasti kaikki sanaluokat, kysymyssanat, yläkäsitteet jne. Taulukossa on esitetty vain muutama teemaa tarkentava aihe. Teemat liittyvät toisiinsa ja niiden käsittelyn tulee olla joustavaa ja integroitua. Jokaisesta teemasta voidaan tehdä ns. räjäytyskuva, joka selkeyttää opetussuunnitelman suuntaa antavuutta ja toisaalta teemojen laajuutta. Räjäytyskuvaa voidaan laajentaa loputtomiin.

10 9 Ruoka - ruokailuvälineet - pöytätavat - ateriat Vaatteet - säätila - värit - materiaalit MINÄ Koti Ruumiinosat Tunteet Perhe Päiväkoti Asuminen Liikkuminen Aistit osoite puhelin suunnat kadut talot Liikenne LÄHIYMPÄRISTÖ Luonto Kulttuuri Palvelut teatteri konsertti museo elokuva juhlat kauppa kirjasto uimahalli lääkäri neuvola

11 10 Lapsen kielen ja puheen kehitys ennen kouluikää Ikä Kielellisen kehityksen vaihe 0-1 v. Monipuolista jokeltelua Kyky käyttää eleitä ilmaisun tukena merkityksellistä sanaa - sanaston ymmärtäminen on kehittyneempää kuin tuottaminen - symbolisia leikkitoimintoja 1 2 v. Ymmärtää pieniä lauseita ja kehotuksia (osoittaa esineitä, ojentaa esineen pyydettäessä) yli 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu sanaa) - sanayhdistelmiä, jotka taipuvat Lapsi oppii noin 10 uutta sanaa päivässä - substantiivien ja verbien osuus määrällisesti suurin - adjektiivit, pronominit ja partikkelit yleistyvät Puheessa esiintyy taivutusmuotoja - preesens- ja imperfektimuotoja - monikon tunnut ja genetiivi - partitiivi, sisä- ja ulkopaikallissijoja Lapset käyttävät myös omatekoisia muotoja ja taivutuksia Kiinnostus puheeseen ja kuunteluun 3 v. Puhe lähes kokonaan ymmärrettävää Monisanaisia lauseita Apuverbin käyttöä, eri aikamuotoja, verbin taivuttamista eri persoonissa käsky-, kielto- ja kysymyslauseita Esineiden paikkaa osoittavia määreitä Adjektiivien vertailuasteiden käyttöä Kielellisen tietoisuuden alku: sana- ja loruleikit Ymmärtää arkikieltä, kuuntelee pieniä kertomuksia Puheessa voi ilmetä lievää takertelua tai sujumattomuutta 4 5 v. Eri sanaluokan sanoja esiintyy samassa suhteessa kuin aikuisen arkipuheessa Kertoo tarinoita, satuilee Lapsi hallitsee sanojen taivutusta ja lauseiden muodostamista koskevat perussäännöt - omatekoisten taivutusten väheneminen Ilmaisujen tarkentuminen tulee esille - arjen ilmaisuissa - paikan ja sijainnin kuvauksessa - esineiden ja asioiden laadullisessa tarkastelussa (koko, määrä, väri, muoto Ymmärtää ja käyttää monipuolista ja sujuvaa kieltä 6 7 v. Lapsi hallitsee noin sanaa, sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista Lapsen puhe on selkeää ja rakenteellisesti oikeaa Lapsi nimeää sujuvasti esineitä ja symboleja Foneemisen tietoisuuden kehittyminen - lapsi oivaltaa vähitellen, että sanat muodostuvat erilaisista äänteistä - havaitsee sanojen äänne-eroja - oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä Vuorovaikutuksen perustaitojen omaksuminen - lapsi keskittyy kuuntelemaan puhetta - esittää kysymyksiä kuulemastaan - vastaa kysymyksiin, puhuu vuorotellen - toimii annettujen ohjeiden mukaisesti Ymmärtää jo pitkiä lauseita ja käsitteellistä kieltä (Lyytinen)

Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma

Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma päivähoito Saatteeksi...2 Arviointi, kielitason kartoitus...3 Kettu-testi...3 Repun takanassa maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus...4 Maahanmuuttajalasten

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma 26.9.2011 Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma Varhaiskasvatus ja perusopetus Saatteeksi...2 Arviointi, kielitason kartoitus...3 Kettu-testi...3 Repun takanassa kielitason kartoitus suomi toisena kielenä

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten varhaiskasvatus Vantaalla Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 11.10.2017 Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Vieraskielisten lasten määrä vuonna 2016 Vantaalla

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011

SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011 SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA 18.5.2011 Päivitetty 12.10.2012 SUUNNITELMA S2-OPETUKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ LAHDEN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA 1. JOHDANTO 2.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia

KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA. Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia KIELEN KEHITYS JA LASTEN PUHETERAPIA Puheterapeutti Krista Rönkkö Coronaria Contextia 20.9.2017 Kielen kehitys ennen kouluikää: 7-9 kk Vauva jokeltelee monipuolisesti 10-15 kk Vauva osaa käyttää eleitä

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet A2- espanja Yleiset tavoitteet vuosiluokille 4. - 9. 4. luokan keskeiset tavoitteet - innostuu kokeilemaan ja kuuntelemaan espanjan kieltä - oppii käyttämään tavallisimpia omaan elämään liittyviä sanoja

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Kurikan kaupunki Varhaiskasvatus. Suomi toisena kielenä (S2) -opetussuunnitelma Kurikan varhaiskasvatuksessa

Kurikan kaupunki Varhaiskasvatus. Suomi toisena kielenä (S2) -opetussuunnitelma Kurikan varhaiskasvatuksessa Kurikan kaupunki Varhaiskasvatus Suomi toisena kielenä (S2) -opetussuunnitelma Kurikan varhaiskasvatuksessa 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Lapsen kielen kehitys ja äidinkielen merkitys... 5 3. Suomi toisena

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa

Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa Vaasan kaupunki Suomi toisena kielenä opetussuunnitelma varhaiskasvatuksessa 2012 Sisällysluettelo Johdanto... 3 1. Suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman tavoitteet... 4 1.1. S2-opetuksen lähtökohdat...

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda

Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. DOMIK v. 2014/2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA DOMIK v. 2014/2015 Vuosi Domikissa etenee viikoittain vaihtuvien teemojen mukaan. Domikissa toteutetaan uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa, joka on laadittu kaksikielistä perhepäiväkotia

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Hybrid

Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid -kommunikointikansio laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantia 360 -kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe.

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe. Kuvaukset 1 (5) Saksa, alkeet 1 ov (VVVK1) osaa suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin perusteet. Hän selviytyy helpoissa asiointitilanteissa. Hän saa valmiuksia yleis- ja ammatillisiin jatko-opintoihin.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät 20.-30.3.2017 Sisältö 1.Valmistavan opetuksen tavoite 2.Kenelle opetus on tarkoitettu 3.Opetuksen toteuttamisen eri tavat 4. Resurssit 5.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

Vy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma

Vy Liinakko-Loimi-Varhela. Toimintasuunnitelma Vy Liinakko-Loimi-Varhela Toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Liinakko-Loimi-Varhela pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Evantia 360 Teen Start -taulusto

Evantia 360 Teen Start -taulusto Evantia 360 Teen Start -taulusto Evan%a360 Teen Start - taulusto on suunniteltu nuorten ja nuorten aikuisten sekä joissain tapauksissa myös aikuisten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola

Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Arabia-Viola Sisältö Yleistä Toimintakulttuuri Leikki ja monipuoliset työtavat Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ryhmän toiminnan arviointi Yhteistyö

Lisätiedot

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Ediva ) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUSSUUNNITELMA päivähoitoon ja esiopetukseen

SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUSSUUNNITELMA päivähoitoon ja esiopetukseen SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUSSUUNNITELMA päivähoitoon ja esiopetukseen Perusturvalautakunta 26.10.2010, liite Koulutuslautakunta 21.6.2011, liite 100 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...2 2 MONIKULTTUURINEN

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka

Lisätiedot