TMI MUSIKA MUSIIKKIKOULU SIRPA KAINULAINEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKKI

Transkriptio

1 2014 TMI MUSIKA MUSIIKKIKOULU SIRPA KAINULAINEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKKI

2 TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKISSA Taiteen perusopetus musiikissa perustuu lakiin taiteen perusopetuksessa (633/1998, 5 ) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998, 1 ). Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dnro 11/011/2005) sekä Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton suosituksiin.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus ja arvot Oppilaslähtöisyys Tavoitteena hyvä musiikkisuhde Soittamisen ilo Esiintymisen ilo Tasosuoritukset halukkaille 3 2. Oppimisympäristö 4 3. Opetuksen tavoitteet 4 4. Oppilaaksi ottaminen 4 5. Opetustarjonta ja keskeiset sisällöt Opetuksen järjestäminen ja keskeiset työtavat Opetuksen määrä ja opintokokonaisuudet Oppilasarviointi Todistukset Yhteistyö Oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen Oppilaitoksen itsearviointi 20

4 3 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1 Oppilaslähtöisyys Opetuksen lähtökohta on oppilas ja hänen perheensä. Opetusta annetaan kaikenikäisille yksilö- ja ryhmäopetuksena erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaat ovat ensisijaisesti Lappeenrannan ja Imatran alueelta. 1.2 Tavoitteena hyvä musiikkisuhde Tmi MuSiKa:n tavoitteena on muodostaa oppilaalle myönteinen ja elämää rikastuttava musiikkisuhde. Opetuksen tärkeä tehtävä on tukea jokaisen oppilaan omaa, ainutlaatuista tapaa kasvaa ja kehittyä musiikin parissa. Musiikin tekeminen soittaen ja laulaen sekä musiikin opiskelu ovat arvokasta ja merkityksellistä toimintaa. 1.3 Soittamisen ilo Opettaja auttaa asiantuntemuksensa ja ammattitaitonsa avulla jokaista oppilasta kehittymään lähtökohtana tämän ainutlaatuiset ominaisuudet, mieltymykset ja toiveet. Nämä tavoitteet muuttuvat oppimisprosessin edetessä, samalla kun oppilaat kasvavat ja kehittyvät. Varsinkin nuorimpien oppilaiden kohdalla myös vanhempien tuella on merkittävä osuus opintojen suunnan määrittelyssä. Musiikillisten taitojen kehittymisen lisäksi tavoitteina ovat myös sosiaalisten taitojen kehittyminen, muistin paraneminen, herkkyyden vaaliminen ja oman identiteetin vahvistaminen. 1.4 Esiintymisen ilo Tmi MuSiKa järjestää esiintymistilanteita, konsertteja ja kulttuuritapahtumia, joissa kaikki oppilaat tasostaan riippumatta pääsevät esiintymään. Konsertit ja erilaiset tapahtumat ovat tärkeitä tilaisuuksia tavata muita instrumenttioppilaita, vanhempia ja muita tukijoukkoja ja kuulla oman soiton lisäksi muiden esityksiä. Esiintymisen päämääränä on oppilaiden onnistunut kokemus itsestään soittajana ja esiintyjänä. Kannustava ja myönteinen esiintymiskokemus antaa oppilaalle uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Samalla se antaa työkaluja muuttaa monelle soittajalle tuttu esiintymisjännitys positiiviseksi voimavaraksi. 1.5 Tasosuoritukset halukkaille Tmi MuSiKa antaa oppilaalle mahdollisuuden tehdä tasosuoritukset eli tutkinnot muissa lakisääteisissä musiikkioppilaitoksissa, ja oppilas maksaa niistä aiheutuvat kustannukset suoraan kyseiseen oppilaitokseen. Nämä oppilaitokset toteuttavat taiteen perusopetuksen yleistä tai laajaa oppimäärää ja noudattavat Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton ohjeistusta tutkintovaatimuksissaan. Tasosuoritukset tehdään kunkin oppilaitoksen opetussuunnitelman ym. sääntöjen mukaisesti. Tasosuorituksen vastaanottava oppilaitos antaa suoritetusta tutkinnosta opiskelijalle asianmukaisen suullisen tai kirjallisen palautteen ja todistuksen suorituksesta. Opetusta pyritään ohjaamaan siten, että instrumenttiopinnoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa pyritään etenemään samalla tasolla.

5 2. Oppimisympäristö 4 Oppilaslähtöisyyttä korostavasta oppimiskäsityksestä seu raa, että opiskeluympäristön tulee antaa oppilaille mahdollisuus asettaa omat tavoitteensa, oppia työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä löytää itselleen sopivia työskentelyta poja. Keskeistä on myönteinen vuorovaikutus opettajan ja oppilaan välillä sekä oppilaiden kesken erilaisten oppimis-, työskentely- ja ar viointitapojen huomioon ottaminen. Opetuksessa huomioidaan eri-ikäisten oppimis ja opiskelutarpeet ja tavat. Oppimisympäristössä on tärkeää, että siellä vallitsee avoin, roh kaiseva, kannustava ja myönteinen ilmapiiri. Hyvä opiskeluympäristö mah dollistaa oppilaan vuorovaikutustaitojen, aloitekyvyn ja pitkäjän teisyyden kehittymisen. Se myös kannustaa oppilaan aktiivisuut ta, luovuutta, itsenäistä ajattelua ja oppimismotivaatiota ja mah dollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen. Onnistumisen koke mukset kasvattavat oppilaan uskoa omiin kykyihinsä. Opetustiloissa on tarvittavat välineet ja tilat pyritään järjestämään kodikkaiksi. Oppimisympäristö on kaikin puolin turvallinen, oppilaan kasvua ja kehitystä tukeva. 3. Opetuksen tavoitteet Opetuksen tavoitteena on luoda edellytykset hyvän musiikkisuhteen syntymiselle ja musiikin harrastamiselle. Tärkeintä on tukea oppilaan omaa, ainutlaatuista tapaa kasvaa ja kehittyä musiikin parissa. Yhteissoiton ja muun ryhmäopetuksen tavoitteena on innostaa ja motivoida oppilaita toimimaan ryhmässä ja soittamaan omalla instrumentillaan tai laulaen yhdessä muiden kanssa. Ryhmäopetuksen tavoitteena on antaa soittamiseen ja musisointiin liittyvät perustiedot ja taidot, sekä kehittää oppilaiden välisiä vuorovaikutustaitoja. 4. Oppilaaksi ottaminen Tmi MuSiKa ei järjestä pääsykokeita. Oppilaat hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jo oppilaana olevan sisaruksilla on etuoikeus päästä oppilaaksi. Opiskelun kestoa ei ole rajoitettu. 5. Opetustarjonta ja keskeiset sisällöt Opiskelijalla on mahdollisuus koota oma opinto-ohjelmansa opetustarjonnasta. Yleisen oppimäärän mukaisten opintojen laajuus on 500 tuntia, jonka jälkeen opiskelija saa todistuksen. 5.1 Musiikin varhaiskasvatus ja soitinvalmennus 5.2 Instrumenttiopinnot 5.3 Yhteismusisointi 5.4 Vapaa säestys ja improvisointi 5.5 Musiikin teoria ja säveltapailu 5.6 Musiikin tuntemus

6 5.7 Maailman musiikki 5.8Taiteiden välisyys 5 Keskeiset sisällöt 5.1. Musiikin varhaiskasvatus ja soitinvalmennus Varhaisiän musiikinopettajat ry:n ohjeistus musiikin varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi. Varhaisiän musiikinopetus on ammattimaisesti organisoitua tavoitteellista musiikin opetusta, jota antaa alalle monipuolisesti koulutetut varhaisiän musiikinopettajat. Varhaisiän musiikkikasvatuksen eri kohderyhmät ovat: 0-2-vuotiaiden perheryhmät 3-6-vuotiaiden musiikkileikkikouluryhmät soitinryhmät valmentavan musiikinopetuksen ryhmät musiikin perusteiden alkeisryhmät taideintegraatioryhmät erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmät odottavien äitien ryhmät Varhaisiän musiikinopettajalla on valmiudet täydennyskouluttaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, soiton- ja musiikin perusteiden opetuksen ja sosiaalialan henkilöstöä sekä ohjata ikäihmisten musiikkitoimintaa. Tavoitteet Varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteet voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat: musiikilliset tavoitteet sosiaalis-emotionaaliset tavoitteet kognitiiviset tavoitteet psykomotoriset tavoitteet esteettiset tavoitteet Varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteet rakentuvat aina suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja siinä vallitsevaan ihmiskäsitykseen. Jokaiselle ikäryhmälle on laadittu tavoitemalli, jonka toteuttamiseen vaikuttavat mm. lasten ikä, kehitysvaihe, ryhmän koko ja opetuksen ajankohta. Lisäksi opettajan työvälineenä on hänen persoonaansa, arvomaailmansa, mielikuvituksensa, luovuutensa ja musiikillinen minäkuvansa. Pienten lasten opetuksessa on aina enemmän kyse lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvun ohjaamisesta kuin esim. korkeatasoisen taiteen tekemisestä.

7 Opetuksen tavoitteet fyysisellä alueella: Lapset oppivat luontevasti liikkumaan musiikin mukana, sekä hallitsemaan ja tietoisesti ohjaamaan liikkeitään. Lapset oppivat soittamaan rytmisoittimia samanaikaisesti liikkuen ja soittaen. Lapset oppivat muuttamaan laulut ja lorut rytmiharjoituksiksi (tititoida). Lapset oppivat laulamaan solmisaatioita apuna käyttäen. Lapset oppivat laulamaan luontevasti artikuloiden ja hengittäen. Opetuksen tavoitteet sosiaalisella alueella: 6 Lapset oppivat toimimaan ryhmässä ja kokevat sen luotettavaksi paikaksi toteuttaa itseään musisoiden. Lapset oppivat noudattamaan ohjeita ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Oppivat laulamaan ja soittamaan yhdessä, sekä liikkuvat ja tanssivat sujuvasti ryhmänä. Lapset auttavat ja opastavat tarvittaessa toisiaan. Lapset oppivat kuunteleman toistensa esityksiä. Tavoitteet emotionaalisella alueella: Lapset oppivat kokemaan musiikin myönteisenä asiana. Lapset oppivat luottamaan itseensä ja nauttimaan yhteismusisoinnista. Lapset oppivat kuuntelemaan musiikkia ja reagoimaan erilaisiin tunnelmiin näyttämällä konkreettisesti tunteitaan (ilo/suru) tai esim. maalaten tai piirtäen. Tavoitteet esteettisellä alueella: Lapset oppivat ennakkoluulottomasti kuuntelemaan monipuolista musiikkia. Lapset oppivat laulamaan mahdollisimman puhtaasti, soittamaan rytmikkäästi ja liikkumaan musiikin mukaan. Lapset oppivat kokemaan musiikin tärkeänä ja tarpeellisena taidemuotona. Tavoitteet älyllisellä alueella: Lapset oppivat tärkeitä musiikin tietoja ja taitoja leikinomaisesti, mm. kymmeniä uusia lauluja, jotka he helposti tunnistavat soitosta tai hyräilystä. Lapset oppivat tunnistamaan ulkonäön ja äänen perusteella eri soittimia. Lapset oppivat soittamaan mm. 5-kielisen kanteleen alkeita. Lapset oppivat soittamaan rytmisoittimia ja näin tutustuvat lukukäsitteiden hallintaan esim. rytmimerkkejä lukien. Monet lauluista liittyvät arkisiin asioihin: vuodenaikoihin, luontoon, eläimiin, tai vuodenkierron eri juhliin, joista keskustellaan ja näin opitaan yhdessä monia uusia asioita. MUSIIKKILEIKKI Musiikkileikkikoulussa pyritään kehittämään lapsen kokonaispersoonallisuutta ja pyritään edistämään sosiaalista kasvua musiikin ja musiikkileikkien avulla. Lisäksi pyritään luomaan lapselle mahdollisimman hyvä ja myönteinen suhde musiikkiin ja mahdollisiin instrumenttiopintoihin kouluikään mennessä. Tarkennetut yleistavoitteet: 1. Yksilön kokonaispersoonallisuuden tasapainoinen kehittäminen ja sosiaalisen kasvun edistäminen. 2. Luovan toiminnan säilyttäminen ja kehittäminen 3. Musiikille myönteisen asenteen herättäminen ja jatkuvan musiikin harrastuksen synnyttäminen. 4. Suomalaisen kansanperinteen käyttö musiikkikasvatuksen pohjana, kansanperinteen tietoisuuden ja arvostuksen kasvattaminen.

8 5. Musiikillisen ja musikaalisen ilmaisutaidon kehittäminen sekä ohjaaminen tietoiseen musisointiin. 6. Musiikin tiedollisten ja taidollisten valmiuksien luominen ja kehittäminen. 7. Säännölliseen työntekoon totuttaminen. 8. Musiikkileikkikoulun ja muun opetustoiminnan yhteistyön kehittäminen. 9. Musiikkileikkikoulun ja kotien yhteistyön kehittäminen. Toiminta: 7 Musiikkileikkikoulu jakaantuu kolmeen osaan lapsen kehityksen, iän ja mahdollisten aikaisempien kokemusten mukaan: perheryhmät 0-2-v., leikkiryhmät 3-5-v. ja soitinryhmät 6-7-v. (esim. viisikielinen kantele, nokkahuilu ja harmonikka). Työtavat: Työtapojen keskeisimmät periaatteet pohjautuvat musiikin kokonaisvaltaiseen kokemiseen ja opetuksen elämyksellisyyteen. Työtapoja ovat: Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö Soittaminen (esim. keho- ja rytmisoittimet, 5-kielinen kantele, nokkahuilu, kitara, piano, harmonikka) Musiikin mukaan liikkuminen musiikin kuunteleminen sekä muu luova ilmaisu. Opetuksen sisältö: Dynamiikan, sointivärin, rytmin, melodian, harmonian ja muodon alkeiden opettaminen. Opetuksen kesto: Perheryhmät: 45 min. kerran viikossa Leikkiryhmät: 45 min. kerran viikossa Soitinryhmät: min. kerran viikossa Keskeiset sisällöt Lapset oppivat kokemaan musiikin myönteisenä asiana. Lapset oppivat luottamaan itseensä ja nauttimaan yhteismusisoinnista. Lapset oppivat kuuntelemaan musiikkia ja reagoimaan erilaisiin tunnelmiin näyttämällä konkreettisesti tunteitaan (ilo/suru) tai esim. maalaten tai piirtäen. Tavoitteet esteettisellä alueella: Lapset oppivat ennakkoluulottomasti kuuntelemaan monipuolista musiikkia. Lapset oppivat laulamaan mahdollisimman puhtaasti, soittamaan rytmikkäästi ja liikkumaan musiikin mukaan. Lapset oppivat kokemaan musiikin tärkeänä ja tarpeellisena taidemuotona. Tavoitteet älyllisellä alueella: Lapset oppivat tärkeitä musiikin tietoja ja taitoja leikinomaisesti, mm. kymmeniä uusia lauluja, jotka he helposti tunnistavat soitosta tai hyräilystä. Lapset oppivat tunnistamaan ulkonäön ja äänen

9 perusteella eri soittimia. Lapset oppivat soittamaan mm. 5-kielisen kanteleen alkeita. Lapset oppivat soittamaan rytmisoittimia ja näin tutustuvat lukukäsitteiden hallintaan esim. rytmimerkkejä lukien. Monet lauluista liittyvät arkisiin asioihin: vuodenaikoihin, luontoon, eläimiin, tai vuodenkierron eri juhliin, joista keskustellaan ja näin opitaan yhdessä monia uusia asioita. PERHERYHMÄT 8 Vauvat 3-11 kk 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö rohkaistaan vauvaa käyttämään omaa ääntään, vahvistetaan puheen kehittymistä esimerkiksi erilaisin jäljittelyleikein, toistamalla lapsen spontaaneja tavuja ja äänteitä (vuoropuhelu vauvan ja vanhemman välillä) loruillaan rytmikkäästi erilaisia äänensävyjä ja voimakkuuksia käyttäen (vauva nauttii puheen rytmistä) kartutetaan vanhempien loru- ja lauluvarastoa ja rohkaistaan heitä laulamiseen 2. Soittaminen tutustutaan erilaisiin soittimiin, tutkitaan niiden muotoja ja kuunnellaan niiden äänenvärejä tutustutaan soittamiseen vanhemman avustuksella 3. Musiikkiliikunta rohkaistaan vauvaa omaan liikkumiseen (ryömiminen, konttaaminen, kävelyttäminen) hahmotetaan omaa kehoa liikkeen avulla; taputetaan, tömistellään ym. vanhemman avustuksella, opetellaan loru- ja sormileikkejä, kehonkaavaa vahvistavia jumppaleikkejä koetaan rytmin sykettä (tasa- sekä kolmijakoista) vanhemman kehon kautta esim. körötellen, keinuen, tanssien, syliliikuntana ja itse liikkuen koetaan vastakohtapareja (esim. hidas-nopea, korkea-matala) 4. Kuuntelu kehitetään kuuntelukykyä ja musiikillista muistia vauvan kanssa laulaen, loruillen sekä vauvalle jutellen kuunnellaan elävää ja nauhoitettua musiikkia, nautitaan musiikin luomasta tunnelmasta tunnistetaan jo tuttuja ääniä, lauluja ja musiikkia; reagoidaan niihin eleillä, ilmeillä sekä liikkeillä rauhoitutaan musiikkia kuunnellen 5. Lisäksi tuetaan mm. hienomotoriikan ja näköhavaintojen kehitystä: katsellaan kuvia, tutkitaan soitinten, pehmoeläinten, pallojen ym. muotoja ja värejä, seurataan liikettä (esim. aikuinen kuljettaa helistintä vauvan näkökentässä), leikitään piiloleikkejä (aikuinen piilossa huivin takana) jne. vahvistetaan kokonaisvaltaisesti kaikkien aistien kehitystä: kosketus/sively/kutittelu tuntoaisti, värit/kuvat/liikkeiden seuraaminen/piilottelu näköaisti, musiikin kuuntelu/rohkaistaan omien äänien tuottamiseen, kuuloaisti jne. 1-vuotiaat 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö

10 kannustetaan lasta matkimaan yksittäisiä ääniä rohkaistaan oman äänen käyttämiseen ja tuetaan näin puheen kehitystä kannustetaan lasta pienten melodioiden laulamiseen kartutetaan ja kehitetään vanhempien ja lasten yhteistä peruslaulu- ja loruvarastoa käytetään runsaasti leikkiin ja arkirutiineihin liittyviä lauluja sekä rohkaistaan niiden keksimiseen 2. Soittaminen tutustutaan rytmin perussykkeeseen ensin kehosoittimien, sitten rytmisoittimien kautta tutustutaan erilaisiin rytmisoittimiin ja niiden sointiväreihin 3. Musiikkiliikunta 9 tuetaan musiikkiliikunnan kautta lapsen fyysistä kokonaiskehitystä sekä kehitetään rytmitajua koetaan musiikin rytmiä ja sykettä liikkeen kautta, yksin ja aikuisen kanssa koetaan erilaisia tanssimuotoja (esim. piiri, rivi, pari, letka) 4. Kuuntelu ihmisäänen erilaisten vivahteiden kuuleminen (kuiskaus, puhe, laulu, nauru ) tunnistetaan tuttuja ääniä ja lauluja saadaan positiivisia elämyksiä elävän ja nauhoitetun musiikin luomien tunnelmien kautta rauhoitutaan musiikin avulla. 5. Lisäksi koetaan erilaisia tunnetiloja ja asioita elämyksellisesti musiikin kautta 2-vuotiaat 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö kannustetaan lasta monipuoliseen äänenkäyttöön rohkaistaan lasta laulamaan muutaman sävelen alueella liikkuvia lauluja kannustetaan lasta laulamaan sekä yhdessä muiden kanssa että myös yksin pyritään syventämään lapsen päivän aikana kokemia tilanteita laulaen (esim. sauna-, pukemis- ja leipomislaulut) 2. Soittaminen opetetaan lasta kunnioittamaan soittimia ja käsittelemään niitä oikein soitetaan sekä kehosoittimia että laatta- ja rytmisoittimia hahmotetaan soittaessa perussyke säestetään lauluja ja loruja rytmi- ja laattasoittimilla 3. Musiikkiliikunta tuetaan musiikkiliikunnan kautta lapsen fyysistä kokonaiskehitystä, motorisia taitoja sekä kehitetään rytmitajua koetaan musiikin rytmiä ja sykettä liikkeen kautta elämyksellisesti (perussyke, tasa- ja kolmijakoinen syke), yksin ja aikuisen kanssa koetaan musiikin dynaamisia käsitteitä, erilaisia tunnelmia ja tempon vaihteluita liikkeen avulla rohkaistaan lasta liikkumaan yksin ja ilmaisemaan itseään liikkuen koetaan erilaisia tanssimuotoja (esim. piiri, rivi, pari, letka) yhdistetään laulaminen ja liike opetellaan seuraamaan ja noudattamaan yhteisiä ohjeita 4. Kuuntelu

11 ihmisäänen erilaisten vivahteiden kuuleminen (kuiskaus, puhe, laulu, nauru ) tunnistetaan tuttuja ääniä ja lauluja saadaan positiivisia elämyksiä elävän ja nauhoitetun musiikin luomien tunnelmien kautta rauhoitutaan musiikin avulla ohjataan lasta keskittyneeseen kuuntelemiseen: soitinefektitarinat/lorut, kuunnelmat 5. Lisäksi koetaan erilaisia tunnetiloja ja asioita elämyksellisesti musiikin kautta yhdistetään musiikkia muihin taidemuotoihin (esim. kuvaamataito, tanssi) tuetaan lapsen halua luovaan leikkiin; maalaamiseen, muovailuun, leipomiseen - kehitetään hahmottamiskykyä LEIKKIRYHMÄT 10 Musiikkileikkikoulutunneilla tutustutaan musiikin osatekijöihin: rytmi, tempo, melodia, kesto, sointiväri, harmonia, dynamiikka ja muoto. Opetuksessa lähdetään liikkeelle rytmin kokemisesta kaikkien musiikillisten työtapojen avulla. Opetus toteutuu usein käsiteparien kautta joita ovat mm. hiljainen - voimakas, korkea-matala, hidas-nopea, raskas-kevyt, tasajakoinen - kolmijakoinen, soolo-tutti, nopeutuva-hidastuva, nouseva-laskeva sävelkulku, iloinen surullinen. 3-vuotiaat 1. Rytmin kokeminen perussykkeen kokeminen esim. kuunnellen, laulaen, loruillen, soittaen ja liikkuen tasa- ja kolmijakoiseen rytmiin tutustuminen 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö rohkaistaan lasta löytämään oma äänensä helppojen laulujen ja lorujen avulla sekä löytämään oikea lauluasento koetaan yhdessä ja yksin laulamisen iloa kartutetaan laulu- ja loruvarastoa kannustetaan lasta käyttämään ääntään luovasti ja monipuolisesti (improvisointi ja omat laulut) 3. Soittaminen löydetään soittamiseen perussyke; koetaan perussyke sekä keho- että rytmisoittimen kautta tutustutaan erilaisiin soittimiin ja soittotapoihin, jopa vähän erikoisemmat soittimet: muovilapiot, riisitikut, ilmapallot, kertakäyttömukit jne. kehitetään lapsen luovuutta antamalla virikkeitä: miten soitat, mihin voi soittaa, minkälaisia ääniä saat jne. soitetaan yhdessä ja rohkaistaan lasta soittamaan myös yksin koetaan soittamisen iloa ja kuunnellaan erilaisia sointivärejä 4. Musiikkiliikunta koetaan perussyke ja tasa- ja kolmijakoisuus sekä hahmotetaan musiikin muotorakenteita musiikkiliikunnan kautta harjoitellaan helppoja tansseja rohkaistaan lasta liikkumaan musiikin mukana vapaasti (liikeimprovisaatio) tunnelman ja mielikuvien mukaan liikutaan ohjeiden mukaan (esim. piirileikit, jonoleikit, rivitanssit) 5. Kuuntelu ohjataan keskittyneeseen kuuntelemiseen kuunnellaan erityylistä musiikkia ja eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnelmiin

12 kehitetään korvan erottelukykyä ja tunnistetaan tuttuja lauluja sekä tuttujen soitinten ääniä 6. Lisäksi tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin kehitetään musiikillista mielikuvitusta tutustutaan musiikin käsitepareihin (esim. hidas-nopea, hiljainen - voimakas) 4-vuotiaat 11 Syvennetään ja vahvistetaan 3-vuotiaiden tavoitteita 1. Rytmin kokeminen pyritään löytämään yhteinen perussyke tutustutaan sanarytmeihin hahmotetaan ja koetaan tasa- ja kolmijakoista musiikkia koetaan tempon vaihteluja 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö rohkaistaan lasta käyttämään ääntään monipuolisesti ja kiinnitetään huomiota oikeaan lauluasentoon pyritään sävelpuhtauteen yksinkertaisten laulujen avulla lauletaan yhdessä ja yksin kartutetaan laulu- ja loruvarastoa 3. Soittaminen käytetään keho-, rytmi- ja laattasoittimia monipuolisesti mm. laulujen ja lorujen säestämiseen tutustutaan erilaisiin soittimiin kannustetaan lasta luovaan soittamiseen soitetaan yhdessä ja yksin 4. Musiikkiliikunta koetaan liikkuen musiikin perussykettä, muotorakenteita sekä tempon ja dynamiikan vaihteluita opetellaan piiri- ja laululeikkejä sekä tansseja kehitetään oman kehon hallintaa luovan ilmaisun avulla 5. Kuuntelu ohjataan keskittyneeseen kuuntelemiseen eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnetiloihin ja kuunnellaan erilaista musiikkia kehitetään korvan erottelukykyä 6. Lisäksi tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin kehitetään musiikillista mielikuvitusta tutustutaan musiikin käsitepareihin (esim. hidas-nopea, hiljainen - voimakas) 5-vuotiaat 4-vuotiaiden tavoitteiden vahvistamisen lisäksi: 1. Rytmin kokeminen vahvistetaan perussykettä ja harjoitellaan monipuolisesti sanarytmejä harjoitellaan tasa- ja kolmijakoista rytmiä keho- ja rytmisoittimin tutustutaan nuottien aika-arvoihin ja niiden symboleihin (taa, ti-ti, taa-aa, tauko) 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö

13 pyritään käyttämään omaa ääntä monipuolisesti ja oikein (hengitys, rentous ja asento) kehitetään sävelpuhtautta lauletaan yksin ja yhdessä opetellaan rytmisesti ja melodisesti monipuolisia lauluja ja loruja rohkaistaan lasta yksin laulamiseen ja improvisoimiseen käytetään laulettaessa dynamiikan ja tempon vaihteluita 3. Soittaminen soitetaan sekä perussykettä että sanarytmejä ja harjoitellaan kaikurytmejä (soolo-tutti) 12 käytetään monipuolisesti erilaisia soittimia (keho- ja rytmisoittimet, laattasoittimet, tutustutaan 5-kieliseen kanteleeseen) löydetään oikea soittoasento rohkaistaan luovaan ja improvisoivaan soittamiseen harjoitellaan yhteissoittoa opetellaan helppoja melodioita, säestyksiä ja ostinatoja I V sointujen soitto 4. Musiikkiliikunta koetaan perussykettä, muotorakenteita sekä tempon ja dynamiikan vaihteluita opetellaan piiri- ja laululeikkejä sekä erilaisia tansseja (esim. kansantanssit) rohkaistaan lasta liikeimprovisointiin toteutetaan sanarytmejä myös liikkuen 5. Kuuntelu ohjataan lasta keskittyneeseen kuuntelemiseen tutustutaan erilaisiin musiikkityyleihin ja eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnelmiin tunnistetaan tuttuja lauluja ja melodioita, kehitetään korvan erottelukykyä erotetaan duuri ja molli kuunnellaan elävää musiikkia (esim. konsertissa käynti, soitinesittelyt ja soitinkokeilut musiikkileikkikoulutunneilla) harjoitellaan sisäistä kuulemista tuttujen laulujen ja lorujen avulla rohkaistaan lasta ilmaisemaan omia mielikuviaan, tunnelmiaan ja mielipiteitään kuullusta musiikista I V sointujen tunnistamista kuuntelemalla 6. Lisäksi harjoitellaan musiikin käsitepareja monipuolisesti (hidas-nopea, hidastuva-nopeutuva, korkea-matala, nouseva-laskeva, voimakas-hiljainen, soolo-tutti) opetellaan AB- sekä ABA-muotoja monipuolisesti kehitetään musiikillista mielikuvitusta SOITINRYHMÄT Soitinryhmät ovat jatkoa muskarissa opituille tiedoille ja taidoille. Nyt aiemmin opittuja lauluja opetellaan soittamaan omalla instrumentilla. Soitinryhmissä pyritään säännölliseen ja säännönmukaiseen harjoitteluun pienien soittotehtävien avulla. Opetusta pyritään toteuttamaan leikinomaisesti ja ryhmäkoko on 3-10 lasta. Ryhmässä soitetaan sekä yhdessä että erikseen. Soitinryhmät osallistuvat erilaisiin tapahtumiin ja konsertteihin, joita he itsekin järjestävät. Soitinryhmät esiintyvät myös muskariryhmille ja esittelevät niiden myötä soittimia muskarissa oleville lapsille vuotiaat Em. tavoitteiden vahvistamisen lisäksi:

14 1. Rytmin kokeminen harjoitellaan perussykettä ja sanarytmiä samanaikaisesti opetellaan tunnistamaan, toistamaan sekä soittamaan erilaisia rytmejä harjoitellaan rytmin kirjoittamista ja lukemista sekä kirjoitetun rytmin soittamista opetellaan soittamaan helppoja melodioita nuoteista 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö 13 pyritään kehittämään äänenkäyttöä ja laulutaitoa (hengitys, rentous, asento) harjoitellaan laulamaan puhtaasti ja luonnollisesti lauletaan yksin ja yhdessä, ilman säestystä ja säestyksen kanssa rohkaistaan lasta improvisointiin ja imitointiin kehitetään musiikillista muistia ja mielikuvitusta harjoitellaan sisäistä laulamista harjoitellaan asteittain vaikeutuvia kaikumelodioita (soolo-tutti) 3. Soittaminen opetellaan soittamaan melodioita mm. nokkahuilulla, 5-kielisellä kanteleella ja harmonikalla harjoitellaan soittamaan yksinkertaisia ostinatoja (säestyskuvioita) ja melodioita yksi- tai kaksiäänisesti soitetaan monipuolisesti keho- ja rytmisoittimia opetellaan tempoon ja dynamiikkaan liittyviä käsitteitä (esim. piano-forte, cresc.-dim., accel.-rit.) koetaan yhteismusisoinnin iloa opitaan säestämään omaa laulua: soiton ja laulun yhdistäminen I IV V -soinnuilla säestämistä 4. Musiikkiliikunta koetaan ja harjoitellaan musiikin käsitteitä (rytmi, tempo, dynamiikka ja muotorakenteet) monipuolisesti ja leikinomaisesti musiikkiliikunnan avulla opetellaan erilaisia tansseja rohkaistaan liikeimprovisointiin 5. Kuuntelu pyritään keskittyneeseen kuuntelemiseen tutustutaan elämyksellisesti eri aikakausien musiikkiin ja eri maiden musiikkikulttuureihin harjoitellaan tunnistamaan tuttuja soittimia ja melodioita sekä lauluja melodiasta tai rytmistä harjoitellaan musiikin käsitteitä kuuntelun kautta: muoto, tempo, dynamiikka, sointiväri, duuri-molli pyritään käymään erilaisissa konserteissa / järjestämään musiikkileikkikoulutunnille eri soitinten soittajia esiintymään, laajentamaan käsitystä erilaisista soittimista, joista voisi valita itselleen mielekkäimmän ja kiinnostavimman jatko-opintoja varten kuunnellaan tunnettuja teoksia siten, että lapset oppivat tunnistamaan teokset tutustutaan orkesterisoittimiin I IV V sointujen kuuntelemista ja tunnistamista 6. Lisäksi kehitetään musiikillista mielikuvitusta kehitetään muoto-, harmonia- ja melodiatajua harjoitellaan käyttämään erilaisia musiikkikäsitteitä koetaan musiikin iloa pyritään kehittämään valmiuksia mahdollisia musiikkikoulussa tapahtuvia soitinopintoja varten

15 opetellaan musiikinteorian alkeita MUSIIKKIVALMENNUS 14 Musiikkivalmennuksen sisältö on musiikkileikkikoulussa opituille tiedoille ja taidoille, mutta ryhmään ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita musiikista. Aiempaa musiikkitoimintaa ei edellytetä. Musiikkivalmennusryhmä on tarkoitettu vuoden ikäisille. Yleistavoite: Herättää lapsen rakkaus musiikkiin ja kiinnostus ko. instrumenttiin Soitinvalinnan tukeminen ja innostaminen instrumenttiopintoihin Kehittää lapsen valmiuksia perusasteen opintoihin Pyrkii tarjoamaan myönteisiä kokemuksia musiikin parissa toimimisessa Harjaannuttaa musiikillista muistia, rytmi-, muoto-, harmonia- ja melodiatajua Soitto- ja laulutehtävillä harjoitetaan lapsen rytmi- ja sävelkorvaa Ohjaa lasta asteittain tietoiseen, omakohtaiseen kuuntelemiseen ja musisointiin Nuotinlukutaidon alkeiden hallinta Perustaso ykköseen sisältyvien sävellajien, harjoitusten ja ohjelmiston hallintaa Sisältö: Lauletaan, soitetaan, liikutaan musiikin mukana Tutustutaan musiikin rakenteisiin ja merkitsemistapoihin. Tutustutaan musiikinteorian perusteisiin. Instrumenttimusiikin kuunteleminen. Musiikkivalmennusryhmän kanssa vieraillaan eri instrumenttien ja orkestereiden harjoituksissa ja konserteissa. Myös tunnilla vierailee instrumenttien soittajia. Harjoitellaan pienimuotoisia esiintymisiä erilaisia tilaisuuksia ja konsertteja varten. Työtavat: Musiikkivalmennusopetus on ryhmäopetusta. Ryhmässä on enintään 10 lasta Oppitunnin pituus on min. viikossa. SOITINVALMENNUSOPETUS Musiikin varhaiskasvatuksen piirissä voidaan antaa eri soittimissa soitinvalmennusopetusta. Opiskelun voivat yleensä aloittaa soittimesta riippuen 4-8- vuotiaat. Oppilaat otetaan opetukseen musiikkileikkikoulusta jatkumona. Pääsykokeita ei pidetä. Koska soitinvalmennusopetus on musiikin varhaiskasvatusosastoon kuuluvaa opetusta, soitinvalmennuksella annetaan valmiudet perusasteen opetukseen siirtymiselle. Valmennusopetusta annetaan pääsääntöisesti ryhmäopetuksena (myös yksilöllisen opetuksen mahdollisuus) korkeintaan lapsen kahdeksaan ikävuoteen saakka. Pienryhmäopetuksen etuja pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaat oppivat toisiltaan, tottuvat soittamaan toisilleen, harjaantuvat sosiaaliseen sopeutuvuuteen. Soitinvalmennusopetuksessa hyvin menestynyt lapsi voi opettajan niin puoltaessa jatkaa perustason opetuksessa. Yleistavoite: Kehittää lapsen valmiuksia perusasteen opintoihin Herättää lapsen rakkaus musiikkiin ja kiinnostus ko. instrumenttiin Tarjoaa yönteisiä kokemuksia musiikin parissa toimimisesta Harjaannuttaa musiikillista muistia, rytmi-, muoto-, harmonia- ja melodiatajua Ohjaa lasta asteittain tietoiseen, omakohtaiseen kuuntelemiseen ja musisointiin Instrumentin alkeis- ja perustekniikkaan liittyvien tietojen ja taitojen hallinta

16 Nuotinlukutaidon alkeiden hallinta Perustaso 1 tasoon sisältyvien sävellajien, harjoitusten ja ohjelmiston hallintaa Sisältö: 15 Instrumentin edellyttämä soittoasento Alkeis- ja perusopintoihin liittyvien harjoitusten ja sävellysten soittaminen Instrumenttimusiikin kuunteleminen Työtavat: Soitinvalmennusopetus on yleensä ryhmäopetusta. Kussakin ryhmässä on enintään 4 lasta, ja ryhmälle annettavan oppitunnin pituus on 45-60min. viikossa. Opetus annetaan ryhmäopetusmuotoja käyttäen. Tarvittaessa voidaan ryhmäopetusaika jakaa yksilöopetusaikoihin, joiden pituus on ryhmän viikoittaisen oppitunnin pituus jaettuna ryhmän jäsenten määrällä. Tällöin yksilökohtaista opetusta voidaan antaa 15-30min. viikossa. Oppilaiden vanhempien kannustus ja tuki on oleellinen osa soitinvalmennusopetusta. Vanhemmat ovat tarvittaessa mukana oppitunneilla ja seuraavat avointa opetusta, tekevät opetettavista asioista tarvittavat muistiinpanot ja valvovat ja ohjaavat lapsen soittoläksyn harjoittelua kotona. 5.2 Instrumenttiopinnot Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta puhtaaseen sekä musiikillisesti rikkaaseen ja luovaan ilmaisuun. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että oppilas: kehittää instrumentin soittamisen tekniikkaansa oppii nuotinlukutaitoa ja prima vista -soittovalmiuksia oppii tulkitsemaan monipuolista ohjelmistoa oppii yhteissoittotaitoja ja saa solistisia valmiuksia kehittää esiintymistaitojaan ja oppii välittämään musiikillisia ajatuksiaan yleisölle Tasosuoritukset: Oppilas saa ammattitaitoisen harmonikansoiton opetuksen Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n (SML) 2005 vuoden antamien ohjelmisto- ja tutkinto-ohjeiden mukaisesti. Oppilas pystyy Musiikkikoulu MuSiKa:ssa saamaan harmonikan instrumenttiopintojen opetusta kaikkiin SML:n laatimiin peruskurssitasoihin. Oppilaan niin halutessaan, hän pystyy suorittamaan instrumenttiopetukseen kuuluvat pt1, pt2 ja pt3 tasosuoritukset (kurssitutkinnot) yhteistyössä muiden lakisääteisten musiikkioppilaitosten kanssa. Tasosuoritukset tehdään kunkin oppilaitoksen opetussuunnitelman ym. sääntöjen mukaisesti. Tasosuorituksen vastaanottava oppilaitos antaa suoritetusta tutkinnosta opiskelijalle asianmukaisen suullisen tai kirjallisen palautteen ja todistuksen suorituksesta. Opetusta pyritään ohjaamaan siten, että instrumenttiopinnoissa ja musiikin perusteiden opinnoissa pyritään etenemään samalla tasolla. Oppilasta ei kuitenkaan velvoiteta tekemään edellä mainittuja suorituksia. 5.3 Yhteismusisointi Yhteismusisoinnissa oppilasta ohjataan laulamaan ja soittamaan yhdessä muiden kanssa sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Oppilas saa ryhmästä innostusta musisointiin ja harjoitteluun.

17 Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että oppilas: oppii yhteismusisointia ohjatusti ja itsenäisesti saa valmiuksia yhteissoinnin kehittämiseen 16 oppii musisoimaan suhteessa muihin soittajiin ja laulajiin oppii ottamaan vastuuta erilaisten yhteismusisointitilanteiden järjestämisestä ymmärtää stemmaharjoittelun merkityksen yhteismusisoinnissa saa positiivisia esiintymiskokemuksia ja oppii 5.4 Vapaasäestys ja improvisointi Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään hankkimiaan soittotaitoja erilaisissa tilanteissa. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että oppilas: saa valmiuksia ilmaista musiikillisia ajatuksiaan ja ideoitaan improvisoimalla ja tuottamalla ääntä ja musiikkia oppii soittamaan sekä sointumerkeistä että korvakuulolta oppii improvisointia ja transponointia ja vapautuu nuottikuvaan sidotusta soittamisesta oppii tyylinmukaista rytminkäsittelyä ja fraseerausta oppii erityylisiä säestyksiä ja komppeja kehittää instrumentin soittotekniikkaansa 5.5 Musiikin teoria ja säveltapailu Musiikin teorian ja säveltapailun opetuksessa korostetaan teoreettisten asioiden oppimista oman tekemisen, soittamisen ja laulamisen kautta. Yleistavoitteena on nuotinlukutaidon kehittäminen. Sisällöissä keskeisiä osa-alueita ovat rytmi, melodia, intervallit, asteikot ja soinnut/harmonia ja musiikkiterminologia. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että oppilas: oppii nuotinlukutaitoa oppii yhdistämään teoriaopetuksen käytännön musisointiin oppii musiikillista ajattelukykyä ymmärtää musiikillisia lainalaisuuksia oppii jäsentämään musiikkia saa valmiudet omiin musiikkikokeiluihin: musiikin säveltämiseen ja sovittamiseen 5.6 Musiikin tuntemus Opetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilaat eri aikojen musiikkiin ja musiikin lajeihin ja sitä kautta auttaa heitä ymmärtämään yhteiskunnallisia ja taiteellisia ilmiöitä myös laajemmin. Äänitteiden kuuntelun lisäksi on tärkeää saada kokemuksia elävistä konserteista, joissa kaikki osatekijät luovat yhdessä kokonaisvaltaisen kuuntelukokemuksen. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että oppilas: oppii keskittymään musiikin kuunteluun

18 oppii tuntemaan eri aika- ja tyylikausien sävellyksiä oppii tuntemaan musiikin eri lajeja oppii analysoimaan ja ymmärtämään erilaisia sävellyksiä oppii arvioimaan musiikkia 17 oppii käyttämään eri tahojen tarjoamia musiikkipalveluita 5.7 Maailman musiikki Maailmanmusiikin opiskelun tarkoituksena on tutustua maailman musiikkikulttuureihin ja oppia hahmottamaan musiikkia kulttuurin osana. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että oppilas: tutustuu eri maiden ja kansojen musiikkityyleihin ja musiikin historiaan oppii tuntemaan erilaisia soittimia ja soittotapoja tutustuu eri musiikkikulttuureihin musiikkia kuuntelemalla ja musiikkia tekemällä 5.8Taiteiden välisyys Taiteidenvälisten opintojen tavoitteena on monipuolistaa musiikinopetusta ja auttaa oppilasta ymmärtämään taidetta myös laajemmin. Tavoitteena on, että oppilas: tutustuu johonkin muuhun taiteenalaan perehtyy jonkin muun taidelajin tiedollisiin ja teknisiin perusteisiin omaksuu keinoja, joilla musiikki ja kyseinen taidelaji voidaan elävästi yhdistää kokonaisuudeksi Keskeiset sisällöt: kyseisen taidelajin historiaa, taustaa ja perustekniikkaa taidelajiin kuuluvaa tapa- ja opiskelukulttuuria sekä alan perusterminologiaa mahdollisuuksien mukaan vierailuja esimerkiksi taidenäyttelyihin, teatteri- ja tanssiesityksiin tai taideintegraatioproduktioihin osallistuminen 6. Opetuksen järjestäminen ja keskeiset työtavat Tmi MuSiKa:n lukuvuosi on 35 viikon mittainen. Lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukausiin. Opetusta annetaan viikoittain lukujärjestyksen mukaan. Soitto-oppilaat voivat valita oppitunnin pituuden. Valittavana olevat vaihtoehdot ovat yksilöopetuksessa 15min./vko nuorimpien vasta-alkajien kanssa, 30min./vko vähän pidemmälle ehtivien kanssa ja 45min. tai 60min./vko kun taidot ovat jo kehittyneet ja/tai tasosuorituksia on jo tehty. Eriteltyjä osastoja eri tyylisuuntien välillä ei ole (esim. popjazz, klassinen musiikki, viihdemusiikki, gospel ja kirkkomusiikki). Kaikki opiskelijat saavat mahdollisuuden soittaa tai laulaa omien mieltymystensä mukaista ohjelmistoa. Kappaleet valitaan yhdessä opettajan kanssa, ne tasollisesti tukevat opintojen etenemistä.

19 Ryhmätunnin pituus vaihtelee 45minuutista 60minuuttiin. Ryhmäopetusta annetaan esim. musiikkileikkikoulussa, soitinryhmissä, soitinvalmennuksessa, yhteissoitossa, musiikin teorian ja säveltapailun opetuksena jne. Musiikkileikkikoulussa oppitunnin pituus on 45min. tai 60min/vko. Soitinvalmennuksessa 45-60min./vko. Mm. edellä mainituissa oppiaineissa opetus tapahtuu ryhmässä. 18 Tmi MuSiKa järjestää konsertteja ja kulttuuritapahtumia, joissa kaikki oppilaat tasostaan riippumatta niin halutessaan pääsevät esiintymään. Ketään ei myöskään pakoteta esiintymään. Opettaja voi lisäksi järjestää esim. work-shop tyylisiä viikonloppukursseja tai vaikkapa lähteä oppilaidensa kanssa kuuntelemaan konserttia ja näin korvata opetuskertoja. 7. Opetuksen määrä ja opintokokonaisuudet Lukuvuosi on 35 viikon mittainen. Yleinen oppimäärä katsotaan suoritetuksi, kun oppilas on kerännyt opetustarjonnasta haluamansa opintokokonaisuudet yhteiskestoltaan vähintään 500 tuntia. Soitinvalmennusta lukuun ottamatta kaikkiin muihin opintokokonaisuuksiin lasketaan myös pieni kotiharjoittelun osuus. Tmi MuSiKa:n ulkopuolella suoritettuja opintokokonaisuuksia voidaan hyväksi lukea, mikäli ne täyttävät taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän kriteerit. Oppilaalle voidaan myös myöntää opintokokonaisuuksia opinnoista, jotka oppilas on suorittanut ennen Tmi MuSiKa:n taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärään opetusluvan myöntämistä. Opinnot voivat olla tehty joko Tmi MuSiKa:ssa tai muissa musiikkioppilaitoksissa. Näistä suorituksista tulee esittää asianmukaiset todistukset. Tutustuminen eri taiteenaloihin on myös suotavaa. 8. Oppilasarviointi Opetuksen sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla pyritään toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Arviointi toteutuu opettajan toimesta jatkuvana opetuksen seurantana ja oppilasarviointina sekä sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen ja määräajoin toteutettavien tyytyväisyyskyselyjen kautta. Tmi MuSiKa seuraa kansallisen ja kansainvälisen musiikkikasvatuksen muutoksia, musiikkikulttuurin ala- ja sisältökohtaisia kehittämistarpeita sekä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Toiminnan kehittäminen perustuu arvioinnin tuloksiin, havaittuihin muutostarpeisiin ja tyytyväisyyskyselyjen tuloksiin. Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry:n hyväksymiin ohjeisiin perustuen opiskelijoille annetaan mahdollisuus suorittaa perustasoja 1., 2., ja 3. niiden opintokokonaisuuksien kohdalla, joihin sellaisia on määritelty. Muiden opintokokonaisuuksien kohdalla arviointi tapahtuu niihin soveltuvien arviointitapojen perusteella. Oppilaan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai kirjallisesti koko opintojensa ajan. Oppilaalle on tiedotettava seuraavista arvioinnin periaatteista: arvioinnin tehtävät ja kohteet, arvosana-asteikot ja arviointikriteerit, arvosanan korottaminen, opintojen etenemisen edellyttä mät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistuksen si sältö. Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne mittaavat ase tettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin ope tusmenetelmiin ja tukevat oppimista.

20 9. Todistukset 19 Oppilas saa pyydettäessä opiskelutodistuksen siihenastisista opinnoistaan. Todistukseen merkitään opiskeluaika, opinnot, opettaja ja tarvittaessa kuvaus opetuksen sisällöistä. Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen opiskeltuaan vähintään 500 tuntia. Yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua vaan siihen kirjataan opiskeluaika, opintokokonaisuudet, niiden tuntimäärät sekä opetusta antanut opettaja. Yleisen oppimäärän mukainen päättötodistus sisältää seuraavat asiat: koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimen taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika vuosina oppilaan pääaineen päättösuoritus ja suorituksen ajankohta musiikin perusteiden päättösuoritus (tai -suoritukset) ja suorituksen ajankohta osallistuminen yhteismusisointiin, yhtyekokoonpanot ja osallistumisajat muut mahdolliset opintosuoritukset rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen vahvistamien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2005 mukaisesti 10. Yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa Tmi MuSiKa ja kotien väliseen vuorovaikutukseen kiinnitetään erityistä huomiota, mikä on edellytys avoimen, rohkaisevan ja myönteisen opiskeluilmapiirin luomisessa. Vanhempia pidetään ajan tasalla opintojen etenemisestä mm. läksyvihkon avulla, joka toimii samalla myös opintopäiväkirjana. Samaan vihkoon merkitään myös esiintymiset. Avoin kommunikointi oppilaan vanhempien kanssa on äärimmäisen tärkeää. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tmi MuSiKa pyrkii toimimaan luovassa yhteistyössä päiväkotien, muiden oppilaitoksien, taidelaitoksien ja kulttuurielämän kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

21 Tmi MuSiKa osallistuu alueen kulttuurielämään tuottamalla julkisia konsertteja ja muita produktioita yksin tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Oppilaiden esityksiä pyritään järjestämään omien tilaisuuksien lisäksi myös muihin alueen tilaisuuksiin ja konsertteihin. Yhteistyötahoja ovat mm. Muut musiikkioppilaitokset (kurssitutkintojen ja teoria-aineidenopiskelu/tasosuoritusten teko) 11. Oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen 20 Tmi MuSiKa järjestää konsertteja ja kulttuuritapahtumia lukuvuoden aikana. Konsertit ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Pyydettäessä oppilaat voivat esiintyä myös muissa alueen tapahtumissa. Sirpa Kainulainen opettaa myös vuosittain musiikkileireillä ja intensiivikursseilla lapsille, nuorille ja aikuisille, joihin voivat osallistua myös ulkopuoliset henkilöt aiemmista opinnoistaan riippumatta. 12. Oppilaitoksen itsearviointi Tmi MuSiKa:n opetussuunnitelmaa ja opetustarjontaa kehitetään jatkuvasti. Oppilaat ja vanhemmat voivat myös esittää arvioita ja ideoita toiminnan kehittämiseksi.