Miksi muutosta tarvitaan? Johtava ylilääkäri Juha Tuominen

Transkriptio

1 Miksi muutosta tarvitaan? Johtava ylilääkäri Juha Tuominen

2 Mitä sekä yhteiskunta että terveydenhuolto tarvitsee? Laadukkaita terveyspalveluja: Lääketieteellisten ja asiakaslähtöisten, valtakunnallisten laatukriteerien määrittely ja monitorointi Asiakkaan valinnanvapautta: Potilaalle oikeus vertailla palveluita, valita ja vaikuttaa Läpinäkyvyyttä: Laatu- ja hintatiedot julkisiksi vertailua varten. Kustannustehokkuutta: Tehokkaasti tuotetut palvelut ovat veronmaksajan etu Vastuullinen verovarojen käyttö edellyttää, että julkisten palveluiden kustannukset ovat läpinäkyviä ja ne ovat kyseenalaistettavissa. Avointa kirittämistä: Yksityiset ja julkiset terveyspalvelujen tuottajat tasa-arvoisiksi ja molemmille samanlainen verotus Investointeja: Kuten muillakin toimialoilla terveydenhuollossa tarvitaan investointeja palvelujen kehittämiseen

3 Suomen terveydenhuoltomalli ja rahoitus Julkinen järjestelmä rahoitetaan verovaroin, mutta sen tuottavuus on laskussa Suomi käyttää kiellettyjä valtiontukia tukeakseen julkista terveydenhuoltoa piilo-alv, lääkelaki, kiinteistöverotus Yksityisten terveyspalveluiden vaikuttavuus on suuri Osuus kaikista terveyspalveluista on 24 % Sairausvakuutuksesta korvattavia yksityislääkärikäyntejä noin 3,7 miljoonaa. Tämä on kuudesosa kaikista Suomen lääkärikäynneistä Työterveyshuolto vastaa kuudesosasta kaikista Suomen lääkärikäynneistä Lähteet: TEM: Toimialaraportti 2011; THL: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011

4 Onko potilas suomalaisen terveydenhuollon järjestämisen perusta? Palveluiden saatavuus, asiakaslähtöisyys ja laadun jatkuva parantaminen ovat potilaan ja yhteiskunnan etu Laatu on sekä lääketieteellistä kliinistä laatua, mutta myös asiakaspalvelun laatua sekä kustannustehokkuutta Yleismaailmallinen kehitys: Potilaan oikeudet lisääntyvät ja potilasaktiivisuus lisääntyy Potilaat hakevat ja jakavat terveydenhuoltoa ja hoitoa sekä hoidon laatua koskevaa tietoa entistä enemmän. Lokakuussa 2013 voimaan tuleva EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi takaa jokaiselle EUkansalaiselle vapauden valita terveydenhoitopaikkansa koko EU:n alueelta. Suomessa vuonna 2014 voimaan tuleva Terveydenhuoltolaki lisää pienissä määrin potilaan valinnanvapautta, mutta ei toteuta EU-periaatetta täysimääräisesti Direktiivillä ei puututa jäsenvaltioiden terveydenhuollon järjestämiseen eikä rahoittamiseen Lähteet: Terveydenhuoltolaki, EU:n potilasliikkuvuusdirektiivi

5 Palvelujen saatavuus ja laatu ovat ongelmallisia jo nyt Suomalaisen terveydenhuollon laatu on vertailuissa vain Euroopan keskitasoa: OECD Health Data: Suomi on OECDmaiden keskiarvoa tai hiukan alle (2012) WHO:n terveydenhuoltojärjestelmän suorituskykyarvioinnissa sijalla 31 ja väestön terveydentason arvioinnissa sijalla 44 Newsweekin vertailussa Suomi on maailman paras maa, mutta terveyden osalta vasta sijalla 17 (2010) EuroHealthConsumer Index 10. sija (2012) Suomi on perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn osalta Euroopan epätasa-arvoisin maa, sillä Suomessa hoitojonot ovat poikkeuksellisen pitkät* Esim. Ruotsissa: 93 % asiakkaista saa lääkärikäynnin alle viikon sisällä ja 99 % väestöstä tavoittaa terveyskeskuksen alle 20 minuutissa Suomessa 85 % väestöstä joutuu odottamaan perusterveyden-huollossa aikaa lääkärille yli 2 viikkoa * Lähteet: THL: hoitoonpääsykysely 2012; Pia Maria Jonsson, sote-eduskuntaseminaari,

6 Huoltosuhteen muutos aiheuttaa kustannusten kasvua ja palveluiden tarve kasvaa Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet vuosien aikana 12 miljardista 17,1 miljardiin. Menojen osuus bkt:stä on 9,0 % (THL) Vuonna % väestöstä on 68 vuotta täyttäneitä (Tilastokeskus) Työeläkemaksuun kohdistuu noin 4 prosenttiyksikön nousupaine v mennessä (VM) Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu aiheuttaa noin 30 % korotustarpeen kunnallisveroprosenttiin jo vuoteen 2030 mennessä Kuntien menoista valtaosan (51 %) muodostavat sosiaali- ja terveysmenot. Vuonna 2011 kuntien sosiaali- ja terveystoimen menot olivat noin 21,6 miljardia euroa. indeksi Suurimmat menoerät olivat erikoissairaanhoito (6,4 mrd), vanhusten ja vammaisten palvelut (4,8 mrd), perusterveydenhuolto (4,0 mrd) ja lasten päivähoito ja hoidon tuet (2,8 mrd). 70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti 60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli hyvin edullinen huoltosuhde Hoivatarve kasvaa Talous kiristyy Eläköityminen lisääntyy indeksi vuosi Lähteet: THL: Terveydenhuoltomenot ja rahoitus 2011; Tilastokeskus: Väestö vanhenee heikkeneekö huoltosuhde 2013; VATT; STM, VM, julkaisu 8/2010

7 Terveydenhuolto vie vapaan työvoiman tarvitaan prosessien tehostamista Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli vuoden 2012 lopussa henkilöä, joista yli 70 % julkisella sektorilla Yli 65-vuotiaiden lukumäärä on kasvanut ihmisellä 20 viime vuoden aikana Sosiaali- ja terveyspalvelujen työtekijämäärä on kasvanut 42 % ( henkilöllä) Terveysalan ammattiryhmistä poistuu vuosina eläkkeelle keskima a rin 60,3 % vuoden 2008 henkilo sto ma a ra sta (STM) Kilpailu työvoimasta on jo nyt kova. Uudet nuorisoikäluokat eivät riitä täyttämään eläköitymisestä johtuvaa työvoimatarvetta Lähteet: Martti Hetemäki, Hoivafoorumi, ; STM, KEVA:n raportti 2/2009

8 Tarpeellisia palveluinnovaatioita ei synny Ilman markkinoita ja investointeja ei synny uusia innovaatioita Terveydenhuollossa sähköisiä palveluja on kehitetty muita palvelutoimialoja hitaammin Terveystalo on jo vuosia investoinut sähköisten järjestelmien kehittämiseen ja palvelujen saatavuuden parantamiseen Vuonna 2012 Terveystalo investoi 27,3 miljoonaa euroa palveluiden, verkoston ja henkilöstön kehittämiseen sekä uusiin laitteisiin Sähköisten palvelujen avulla asiakkaiden toiveisiin vastataan entistä paremmin palveluita voi käyttää 24/7 Toiminta on läpinäkyvämpää ja tehokkaampaa: sähköiset palvelut mahdollistavat hoitohenkilökunnan keskittymisen potilastyöhön Potilas pitää saada hallitsemaan hoitoprosessiaan varsinkin kroonisissa sairauksissa. Lähde: Terveystalo

9 SOTE-muutoksilla on merkittävä vaikutus koko elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin

10 Nykylinjauksen ongelmat Sote-uudistus ei tässä muodossa ratkaise palveluntarpeiden kasvamiseen, henkilöstöön ja osaamiseen sekä rahoitukseen liittyviä haasteita Uudistuksessa ei ole tuotu esiin palveluiden tilaajan ja tuottajan rooleja eikä niiden mahdollisuuksia erityisvastuualueiden (Yliopistosairaanhoitopiirien) monopoli lujittuu Uudistuksessa ei hyödynnetä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyötä Uudistus ei lisää terveydenhuollon avoimuutta esim. laadun, kustannusten tai hoidon vaikuttavuuden suhteen Potilaan valinnanvapautta ei ole käytetty todellisena työkaluna eri palveluntarjoajien keskinäiseen kirittämiseen Uudistuksessa ei ole hyödynnetty muissa Pohjoismaissa jo toteutettuja uudistuksia

11 Miten turvata tehokas ja toimiva terveydenhuoltojärjestelmä ASKELMERKIT UUDISTUKSEEN 1. Julkinen taho vastaa palveluiden järjestämisestä. Ratkaisevaa ei ole julkinen oma tuotanto vaan palveluiden saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus 2. Palveluiden tuottaminen avataan sekä julkisille että yksityisille toimijoille. Tuottajat kirittävät toisiaan ja palveluiden saatavuus paranee. Markkinat ovat kaikille toimijoille sama, piilo-valtiontuet puretaan (alv, lääkelaki, kiinteistöverotus ym.) 3. Julkinen taho määrittelee ja valvoo palveluiden laatua ja hintaa. Terveydenhuoltoon saadaan läpinäkyvyyttä sekä laadun että hinnan osalta 4. Potilas vertailee ja valitsee. Palveluiden laatu paranee kun potilas voi äänestää jaloillaan palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti 5. Kaksikanavainen rahoitusjärjestelmä puretaan raha seuraa potilasta

12 Mistä mallia Suomeen?

13 Terveydenhuollon kehitys Euroopassa luku Pohjoismaiden ja Britannian ns. Beveridgerahoitusmalli perustuu verorahoitukseen. Näissä maissa terveydenhuollon rahoitus ja palveluiden järjestäminen ovat yhden organisaation tai tahon hallinnassa. Tämä malli siirtyy Keski-Eurooppalaiseen suuntaan antamalla potilaalle valinnanvapautta ja erottamalla tilaajan ja tuottajan. Bismarckin mukaan nimetty rahoitusmalli on käytössä Keski-Euroopan maissa, Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa. Malli perustuu (sosiaali)terveysvakuutukseen, joka on käytännössä kansalaisille pakollinen. Mallin perusajatuksena on tehokkuuden ja toiminnan laadun saavuttaminen järjestelmässä sisäänrakennettuina olevien kilpailullisten elementtien avulla. Tilaaja on erotettu tuottajasta, ja potilas on hoitopaikan valitsija. Järjestäjien koko tässä mallissa on suurenemassa

14 Miten terveydenhuolto on järjestetty muualla Euroopassa? ISO-BRITANNIA National Health Service (NHS) 1941 Tony Blairin aikana markkinat nostamaan tuottavuutta ja purkamaan jonot Potilaiden valinnanvapaus sekä perusterveydenhuollon listautumisessa yksityisille sopimuslääkäreille että erikoissairaanhoidon hoitoyksiköihin Yksityiset toimijat mukaan tuottamaan erikoissairaanhoidon palveluita NHS:n lukuun Saatavuus parantunut, laatu parantunut. RUOTSI Potilas voi valita vapaasti vakituisen lääkärin ja terveyskeskuksen ( Lag om valfrihetssystem, voimaan ) Yksityiset ja julkiset toimijat voivat tarjota palveluita Maakäräjät hallinnoi ja valvoo 21 maakäräjää valvovat laatua ja hyväksyvät palvelutuottajat Maakäräjät saavat itse päättää korvausjärjestelmän yksityiskohdat Maakäräjien maksama korvaus seuraa potilaan mukana Rahoitus: osin verovaroista, osin asiakasmaksuina

15 Ruotsin terveydenhuoltomallin tuloksia 1/2 Terveydenhuollon menot Ruotsissa 9,6 % bkt:sta, Suomessa 9,0 % Julkisen rahoituksen osuus 85 % (vrt. Suomessa 75 %) Perusterveydenhuollon osuus kaikista terveysmenoista on pysynyt samana, vaikka lääkärikäynnit ovat lisääntyneet Vuonna 2010 perusterveydenhuollon osuus oli 17 % kaikista terveysmenoista (SEK 202 mrd) Suomessa vuonna 2010 perusterveydenhuollon osuus oli 17,8 % kaikista terveydenhuollon menoista (16 mrd ) Välimatkat terveyskeskukseen lyhentyneet: 99 % väestöstä tavoittaa terveyskeskuksen alle 20 minuutissa 93 % asiakkaista saa lääkärikäynnin alle viikon sisällä 81 % suomalaisista joutuu jonottamaan vähintään 2 viikkoa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle Potilastyytyväisyys on lisääntynyt Lähteet: Pia Maria Jonsson, sote-eduskuntaseminaari, ; THL: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2011, THL Hoitoonpääsykysely 10/2012

16 Ruotsin terveydenhuoltomallin tuloksia 2/2 Potilas voi valita vapaasti vakituisen lääkärin ja terveyskeskuksen (voimaan ) Palveluiden laatua mitataan ja seurataan jatkuvasti Hoidon laatua, asiakaspalvelua ym. koskevat tulokset kaikkien kansalaisten saatavilla Tuloksia Tukholman läänistä: Tuottavuus nousi 10% Lääkärikäynnit lisääntyivät 20% Tarjonta parantunut etenkin vähävaraisemmilla alueilla Hoitojonot purettu Kulut pysyneet kurissa Ruotsi siirtymässä seuraavaksi perusterveydenhuollon lisäksi myös erikoissairaanhoidossa potilaan vapaus valita malliin Suomi voi oppia Ruotsin mallista ja välttää siellä tehdyt virheet. Esim. hoidon laadun takaaminen sopimuksessa Video Ruotsin mallista Lähde: Uppföljning av husläkarsystemet inom Vårdval Stockholm redovisning av de två första årens erfarenheter, Karolinska Institutets folkhälsoakademi 2010:12, På uppdrag av Stockholms läns landsting