Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/ )

Transkriptio

1 Antti Sorro Perhokalastaja PL 1222 FIN ROVANIEMI sorro.com FI EUROPEAN COMMISSION DIRECTORATE-GENERAL FOR MARITIME AFFAIRS AND FISHERIES ec.europa.eu Unit E2 "Conservation and Control unit for the Baltic and the North Sea" European Commission 99 rue Joseph II B 1049 Brussels Vastauksia lohen uuden hoitosuunnitelman valmistelun tueksi (mare d(2009) 1460/ ) 4.1. Yleiset tavoitteet 1) Minkä painoarvon antaisitte kullekin näistä tavoitteista? On itsestään selvää ja kansainvälisten sopimuksien kuten Rion julistuksen Convention on Biological Diversity mukaista, että Itämeren alueen jokien luonnonlohta on hallinnoitava ja suojeltava siten, että kantojen geneettinen monimuotoisuus voidaan turvata. On täysin mahdotonta ylläpitää yhtäaikaa ammatikalastusta ja matkailukalastusta maksimaalisina. Taloudellinen kasvu voi lohesta tulla vain lohen meripyyntiä rajoittamalla. Lausun tästä kohdissa 2.3. ja 2.4. Lohen ja meritaimenen tieteellistä tutkimusta tulee kehittää edelleen. Tämä tulisi tapahtua itsenäisten tutkimuslaitosten toimesta. Suomessa tutkimustyötä tekevä tutkimuslaitos RKTL on elinkeinokalataloutta hoitavan Maa- ja metsätalousministeriön alainen ja ministeriön tulosohjauksessa oleva virasto, mikä on johtanut siihen, että tutkimuslaitos on ylläpitänyt ja vahvistanut istutuskeskeistä hoitopolitiikkaa. Lohen palauttamiseksi asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei pitäisi aiheuttaa liiallista tai kohtuutonta hallinnollista taakkaa sen jälkeen, miten Suomi on jopa omien lakiensa vastaisesti sallinut tuhota jokiensa, kuten Kemi- ja Iijoen, lohikannat. Ongelma on paremminkin siinä, miten purkaa vesivoimayhtiöille aikanaan annetut liialliset oikeudet virtavesiin. 1/8 Vastuuntunnottomuus ja häikäilemättömyys vallitsee edelleenkin suomalaisessa vesivoimapolitiikassa. Keminmaan kunta rakennutti 1993 Kemijoen suulle kalatien

2 2 Pohjolan Voiman 1948 valmistuneen Isohaaran voimalaitoksen ohi. Kemijoen lohen sukupuuttoon saattanut yhtiö päätti, ettei kalatiestä saa tulla minkäänlaisia kustannuksia yhtiölle, joten Keminmaan kunta maksaa metsäteollisuuden omistamalle voimayhtiölle lähes 7000 euroa vuodessa siitä hyvästä, että yhtiö luovuttaa kunnan läpi virtaavaa Kemijoen vettä Isohaaran kalaportaaseen. 2) Haluaisitteko ehdottaa muita tavoitteita? Kyllä. Lohen meriviljelyn lopettaminen 2.1., Vaelluskalateiden rakentaminen 2.2., Terminaalialueiden lopettaminen 2.3., Lohen elinkeinokalastuksen lopettaminen 2.4., Lohenkalastus kokonaan urheilukalastukselle 2.5. Lohi on vaelluskala, josta on säädetty ja kansainvälisesti sovittu YK:n merioikeussopimuksen United Nations Convention on the Law of the Sea artiklassa 66 Anadromous stocks Lohen meriviljelyn lopettaminen Toimintamalli, jossa merialueita pidetään peltoina ja lohta sieltä kerättävänä viljana, ei ole kestävällä pohjalla. Elinkeinokalastuksen romahtaneet lohisaaliit kertovat vesiviljelypolitiikan epäonnistumisesta. Suomessa elinkeinokalastuksen lohisaalis on vain viidesosa 15 vuoden takaisesta tasosta; viiden vuoden keskiarvot todistavat vesiviljelyn tulleen tiensä päähän: /1703 t, /991 t, /486 t, /383 t. Viljelykustannusten kasvu ja istukkaiden takaisinsaannin romahtaminen on pudottanut lohesta saadun tuoton niin, että lohen elinkeinokalastus ei ole enää vuosiin ollut tuottavaa toimintaa Suomessa. Lohen meriviljely maksaa Suomessa vähintään 3 milj. euroa vuodessa kun lohisaaliin arvo on 0,7 milj. euroa (2008). Panos-tuotos suhde on todellisuudessa vieläkin huonompi, kun mukaan lasketaan lohipyydyksiin ja lohenpyyntiin annetut tuet. Suomen ajama lohen meriviljelypolitiikkaa hämärryttää sen tosiseikan, että Suomi on tuhonnut lohijokensa yli 90 %:sti ja että Suomella ei nykytilanteessa ole YK:n merioikeussopimuksen 66. artiklan perusteella legaalia oikeutta enempään, kuin % Itämerenalueen jokien lohista. Näin ollen on helppo ymmärtää, että Suomi ei tule lopettamaan lohen meriviljelyä, vaan pyrkii jatkamaan sitä loputtomiin. Lohen meriviljelyssä on useita merkittäviä luonnonlohikantoja uhkaavia seikkoja: meriviljelyllä ylläpidetään liian suurta lohen elinkeinokalastusta, meriviljelyn varjolla kalastetaan luonnonlohta, viljelylohi kilpailee luonnonlohen kanssa ravinnosta ja geneettisesti huonokuntoiset meri-istukkaat sotkevat luonnonlohen perimää. Lohen meriviljely lisää ratkaisevasti hylkeiden määrää rannikolla ja jokisuissa. Oikea ratkaisu on lopettaa lohen ja muiden 66. artiklassa mainittujen kalojen luonnonvastainen vesiviljely kokonaan kaikilla merialueilla. Päätös meriviljelytoiminnan lopettamisesta Itämeren alueella on tehtävä Euroopan komissiossa Vaelluskalateiden rakentaminen Suomessa ei ole ainuttakaan kutu- ja kasvualueille johtavaa kalatietä. Tämä johtuu vesivoimayhtiöiden yli puolivuosisataisesta tiukasta vastustuksesta: "No meillä lähtökohta on se, että, että me, me emme haluaisi järkyttää tätä oikeudellista tilaa joka nyt on, ja joka siis perustuu näihin istutuksiin" Johtaja Ylisaukko-oja, Pohjolan Voima Oy TV1:ssä MOT: Pullamössölohet. Uuden hoitosuunnitelman ensisijaisena tavoitteena tulee olla täysi poikastuotanto niissä joissa, joissa jo on elinvoimainen luonnonkanta sekä luonnontuotannon palauttaminen niihin entisiin lohijokiin, jotka sellaisenaan tai kunnostusten jälkeen soveltuvat poikastuotantoon. Suomessa tämä tarkoittaa Kemijoen vesistössä luonnontilaan kunnostetun 300 km pitkän Ounasjoen ja Iijoen vesistön saman pituisen voimaloiden yläpuolisen jokiosuuden saattamista vaelluspoikastuotantoon.

3 3 Kun lohen meriviljely loppuu ja vesivoimayhtiöiden laajat velvoiteistutukset lopetetaan, velvoiteistutuksiin vuosittain käytetyt varat muodostavat tarpeeksi suuren rahaston riittävän kokoisten kalateiden rakentamiseen ja niiden ylläpitämiseen. Oikea ratkaisu on säätää vaelluskalojen vaellusesteiden poistamisesta ja kalateiden rakentamisesta Euroopan komissiossa Terminaalien lopettaminen SAP:n päätöksen XVI mukaan viljeltyä lohta voidaan kalastaa terminaalialueilla, joissa villin lohen osuus on osoitettava merkityksettömäksi. Terminaalialueen rajauksessa tulee ottaa huomioon lähialueen luonnonlohijoet, luonnonlohen vaellusreitit ja vaelluksen ajoittuminen. Suomi on ylläpitänyt Kemijokisuussa laajaa terminaalialuetta, joka meri-istukkaiden takaisinsaannin romahtamisen seurauksesta on jo pitkän aikaa ollut SAP:n päätöksen XVI vastaitainen. Sen sijaan, että kalastus olisi kohdistunut viljeltyyn loheen, kalastus on jo vuosia kohdistunut luonnonkantoihin, koska Perämeren lohista % on luonnonlohia eikä meri-istukkaita ole merkitty SAP:n edellyttämällä tavalla rasvaevien leikkaamisillä. Tämä vaikuttaa erittäin kielteisesti naapurisopuun Suomen ja Ruotsin välillä ja tekee kumpaakin osapuolta tyydyttävän Tornion-Muonionjoen rajajokisopimuksen mahdottomaksi. Meri-istukkaiden takaisinsaanti on romahtanut tasolle, jolla terminaalien ylläpitäminen vain merkittyjen kalojen pyynnillä ei enää olisi kannattavaa, joten oikea ratkaisu on lopettaa terminaalit Euroopan komission pikaisella päätöksellä Lohen elinkeinokalastuksen lopettaminen Vuonna 2004 Pohjanlahdella, Selkämeren rannikkoalueella oli 119 päätoimiseksi luokiteltua kalastajaa ja vain seitsemällä rannikkokalastuksen liikevaihto ylitti euroa! (Rannikkokalastuksen nykytila Selkämerellä, Paapuuri Oy 2005) Tästä huolimatta alueella varustettiin lohenpyyntiin kymmeniä uusia push-up-rysiä arvoltaan 8000 euroa kpl. Ammattikalastajat odottivat uusien push-up-rysien ulottavan lohenkalastuksen hieman ulommaksi rannikosta. Push-up-rysien tehokkuutta lohenkalastuksessa kuvaa se, että rysien tehokkuutta tutkittaessa sama lohi saatiin viisi, jopa seitsemän kertaan rysään vaelluksella Ahvenanmereltä Perämerelle. Simojokisuun ulkopuolisella merialueella yksi ammattikalastaja on saanut yhdestä push-up-rysästä kertanostolla enemmän lohta, kuin joesta on saatu urheilukalastuksella koko kesänä. Tämä on toistunut vuosittain ja johtanut siihen, että ammattikalastaja on lisännyt ponnistustaan samalla kun Simojoen urheilukalastussaaliit ovat taantuneet ja Simojoki on menettänyt maineensa uskottavana lohijokena. Tämän seurauksena jokivarren kalastusmatkailuyrittäjät ovat menettäneet kalastavat asiakkaansa. Yksi ainoa ammattikalastaja voi tehokkaine push-up-rysineen saattaa kokonaisen joen lohikannan kestämättömään tilaan, viedä ilon tuhansilta ja tulot kymmeniltä. Tämä on siten myös arvokysymys, jota tulee todella pohtia hallinollisella tasolla. Lohi ei ole sellainen tulolähde, jonka alentuminen taikka loppuminen voisi tehdä kalastustoiminnasta kokonaisuudessaan taloudellisesti kannattamatonta. Vuonna 2006 Pohjanlahden kokonaissaalista lohen osuus oli 0,15 %, saaliinarvosta 3,5 % ja rahana alle 0,5 milj. euroa! Näin ollen lohi ei ole myöskään ole sellainen tukijalka, jonka menetys uhkaisi koko elinkeinoa. Oikea ratkaisu on lopettaa lohen ammattimainen merikalastus kannattamattomana kokonaan kaikilla merialueilla. Näin on jo tehty mm. Iso-Britanniassa, Irlannissa, Islannissa ja Kanadan itärannikolla.

4 2.5. Lohenkalastus kokonaan urheilukalastukselle Lohi on urheilukalastuskohde, joka helpoiten synnyttää kalastusmatkailua. Vapaaajankalastuksen ja vapaa-ajankalastukseen perustuvan yritystoiminnan merkitys on tärkeää erityisesti pohjoisilla haja-asutusalueilla, jossa maaseutuelinkeinot muutoin ovat kaikkein kovimmilla. Vuonna 2006 Tornionjoella kalastettiin lohta päivää, joka tuotti nettohyötynä noin 6,6 miljoonaa euroa. Tästä paikalllisten osuus oli noin 3,8 miljoonaa euroa ja ulkopaikkakuntalaisten osuus noin 2,8 miljoonaa euroa. (VTV:n toiminnantarkastuskertomus 155/2007, sivu 48) Lohen ammattikalastuksen saaliinarvo oli vuonna 2006 Pohjanlahdella alle 0,5 miljoonaa euroa. Mörrumin 69's kalastuskausi avattiin Aavajaispäivänä 200 kalastusluvan saanutta kalasti 15 km pitkää kalastusaluetta. Päivän saaliiksi kertyi 114 meritaimenta, 20 hybridiä, 29 lohta ja 20 kirjolohta. Vapautensa sai takaisin 79 kalaa, suurimmaksi punnittiin 7,6 kiloinen hybridi. Avajaispäivänä Mörrumilta saatiin enemmän punalihaista, kuin Suomen samankokoiselta Simojoelta saadaan koko kesänä. Mörrumin kalastus tuo 50 miljoonan kruunun vuositulot pieneen neljän tuhannen asukkaan kylään. Yksistään lupatuloista kertyy kruunuja enemmän kuin Ruotsin lohen ammattikalastuksesta yhteensä. Ruotsin Fiskeriverket teki hallituksen pyynnöstä laajan tutkimuksen Ruotsin vapaaajankalastuksesta. Tutkimus (Fritidsfiske och fritidsfiskebaserad verksamhet) valmistui ja siinä todettiin vapaa-ajankalastuksesta saatavan yhteiskuntatulon olevan lähes miljardi kruunua, kun ammattikalastus tuotti samaan aikaan 75 milj kruunua. Lohen kansantaloudelliset tai aluetaloudelliset vaikutukset puhuvat yksiselitteisesti lohen urheilukalastuksen puolesta. Kun lohta ei Itämeren merialueilla pyydetä, se synnyttää nopeasti laajoille alueille kalastusmatkailun, joka helposti tuottaa nettohyötynä enemmän kuin merialueiden koko ammattikalastus tuottaa bruttona. Lohen todellinen arvo on urheilukalastuksessa. Oikea ratkaisu on lopettaa lohen elinkeinokalastus kaikilla merialueilla ja omistaa lohi täysin vapakalastusvälinein tapahtuvalle urheilukalastukselle Pyyntiä koskevat valvontasäännöt, TACit mukaan luettuina 3a) Mitä mieltä olette yhteisestä TACista, joka kattaisi sekä joki- että merikalastuksen? 3b) Mikäli ette kannata yhteistä TACia, mitkä olisivat mielestänne parhaat vaihtoehdot kalastuksen rajoittamiseksi. Kun lohen elinkeinokalastus merialueilla lopetetaan, ei kansallisia pyyntikiintiöitä enää tarvita. Mikäli Euroopan komissio katsoo edelleen tärkeäksi jatkaa kannattamatonta ja tuhoon tuomittua lohen elinkeinokalastusta Itämerellä, sen on lopetettava nykyinen TAC-järjestelmä, joka on tehty meriviljelyä varten Tilalle tulee rakentaa luonnonlohikantoihin mukautettu järjestelmä, jossa saaliskiintiöt on asetettu kalastajakohtaisina kiintiöinä. Luonnon lohen ja meritaimenen myynti tulisi sallia EU:n alueella vain kiintiökalastajien merkeillä varustetuille kaloille Tekniset toimenpiteet 4) Olisiko nykyiset tekniset toimenpiteet sisällytettävä hoitosuunnitelmaan ja/tai olisiko vahvistettava lisätoimenpiteitä? Viittaan kohtiin 2.1., 2.2., 2.3., 2.4. ja 2.5.

5 4.4. Tuotantotavoitteet 5) Mitä mieltä olette ehdotetuista tavoitteista ja aikataulusta? ICES:n suosittelema käytäntö, jossa tavoitteita seurataan smolttituotannon perusteella, on jo antanut tärkeitä vertailulukuja. Tätä käytäntöä on syytä jatkaa. Tähänastiset arviot luonnonlohen smolttituotannon potentiaalista ovat osoittautuneet aivan liian pieniksi. On erittäin todennäköistä, että Tornion-Muonionjoen todellinen smolttituotantopotentiaali ylittää SAP:in arvion helposti yli kaksinkertaisesti. Näin ollen uuden hoitosuunnitelman perustaksi jokien smolttientuotannon potentiaalit on arvioitava nykyisen tiedon pohjalta uudellen. BSRAC'in ehdotus hitaasta aikataulusta perustuu merialueiden ammattikalastukseen ja on näin ollen jokien positiivista kehitystä jarruttava. Mainittu 75% taso voisi olla helpostikin tavoitettavissa 2015, mikäli lohen elintarvikepyynti merialueilla lopetetaan Köyhtyneitä jokia koskeva erityistavoite 6) Mitä mieltä olette välitavoitteiden asettamista köyhtyneille joille, ja mitä toimenpiteitä tällaisten jokien osalta olisi toteutettava? ICES:n ehdotukset jokikohtaisista välitavoitteista ja aikatauluista ovat tarkoituksenmukaisia. Tässä yhteydessä on erityisesti huomioitava, että merialueiden sekakantoihin kohdistuva elinkeinokalastus on suuri uhkatekijä pienille luonnonlohikannoille. Köyhtyneiden jokien lohikantojen kutuvaellus voidaan suojata vain lohen täydellisellä kalastuskiellolla joessa, jokisuulla, rannikko- ja merialueilla Toimenpiteet luonnonvaraisten ja viljeltyjen lohisaaliiden erottamiseksi toisistaan 7) Olisiko suunnitelman sisällettävä toimenpiteitä, joilla edistetään pikemminkin viljellyn lohen kuin luonnonlohen pyyntiä, ja millaiset toimenpiteet olisivat mielestänne parhaiten soveltuvia? 8) Miten ja millä perusteella alueet, joilla luonnonlohen päästäminen irti on pakollista, olisi määriteltävä, jos ohjelma rasvaevän leikkaamiseksi otetaan käyttöön? Nämä ovat kokonaan turhia kysymyksiä kun lohen meriviljely lopetetaan kokonaan. Tällaiset kysymykset kertovat siitä, kuinka tyhjänpäälle nykyinen käytäntö on rakennettu. SAP:ssa säädetty viljelylohien rasvaeväleikkaus sortui Suomessa siihen, että velvoiteistuksia maksavat vesivoimayhtiöt eivät halunneet maksaa rasvaeväleikkauksesta aiheutuneita lisäkustannuksia. Toisaalta rasvaeväleikkaus ei myöskään ollut Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän meriviljelyyn perustuvan lohen elinkeinokalastuksen edun mukaista. Olen lausunut tästä kohdissa 2.1., 2.3. ja ) Millaisia muita hoitotoimenpiteitä haluaisitte ehdottaa köyhtyneiden jokien populaatioihin kohdistuvan kalastuspaineen vähentämiseksi? Kaiken kalastuksen tulee perustua luonnon lohikantojen mukaan kestävälle pohjalle. Joet tulee avata lohen urheilukalastukseen vasta kun joen lohikanta on kalastuksen kestävällä pohjalla. Tämänkin jälkeen kalastusta on säädettävä viikkorauhoituksin ja saaliskiintiöin. Täysin rajoittamatonta kalastusta ei tule harjoittaa Geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminenen 10) Millaisia muita toimenpiteitä jäljempänä ehdotettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi suosittelisitte geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi?

6 On erinomaisen tärkeää huolehtia lohikantojen geneettisen monimuotoisuuden säilymisestä. Lohikantojen elinkelpoisuuden säilyttämisessä tulee pyrkiä lajin luontaisen elinkierron turvaamiseen, koska geneettinen monimuotoisuus säilyy ainoastaan luonnonvalinnan alla. Geneettistä monimuotoisuutta lisää monipuoliset osakannat, joiden säilyttäminen on mahdollista vain, mikäli koko joen poikastuotantokapasiteetti on käytössä. Näin ollen on tärkeää saattaa kaikkien jokien kaikki poikastuotantoalueet käyttöön Kutevien kalojen vähimmäismäärän vahvistaminen 11) Mitä mieltä olette siitä, että hoitosuunnitelmassa vahvistetaan tavoitearvo luonnonvaraisten kutevien yksilöiden vähimmäismäärälle metapopulaatioyksikköä tai jokea kohti? Uskon ICES:n ehdotusten taustalla olevan parasta olemassaolevaa tietoa ja näin ollen ehdotukset ovat oikeita Viljeltyjen lohien määrän rajoittaminen 12) Mitä mieltä olette edellä ehdotetuista toimenpiteistä istutettujen viljeltyjen lohien määrän vähentämiseksi? Vastaukseni löytyy kohdassa Viljeltyjen lohien istuttamista koskevat säännöt tai suositukset 13) Olisiko mielestänne hoitosuunnitelmaan sisällytettävä lohien istuttamista koskevia sääntöjä tai suosituksia? Kaikki muu istutustoiminta kuin asiantuntijoiden suorittamat tuhoutuneiden jokien elvytysistutukset ja köyhtyneiden jokien tuki-istutukset tulee kieltää. Kalanviljelyssä ja istutuksissa tulisi käyttää ensisijaisesti joen omaa kantaa. Joen oman kannan puuttuessa saman merialueen vastaavien jokien jokipoikasia, joiden alkuperä olisi mahdollisimman sopiva kyseiseen jokeen. Lohikantojen elpyessä tuki-istukkaat tulee tuottaa vuosittain kutunousun yhteydessä joesta pyydetyistä emokaloista. Uskon, että tutkijat hallitsevat tämän minua paremmin. 14) Mitä sääntöjä tai suosituksia pidätte tärkeimpinä? Selkeitä rajoituksia ja kieltoja Toimenpiteet elinympäristöjen ja veden laadun parantamiseksi 15) Olisiko hoitosuunnitelmaan sisällyttävä suosituksia toimenpiteiksi, joilla parannetaan jokien elinympäristöjä ja veden laatua? Kyllä. Lohen elinympäristöjen kunnostaminen veden laadun ja muokattujen jokiosuuksien ennallistamiseksi on tärkeää ja näin ollen sisällyttää hoitosuunnitelmaan Täytäntöönpanosuunnitelmat 16) Olisiko hoitosuunnitelmaan sisällytettävä myös täytäntöönpanosuunnitelma? 17) Olisiko täytäntöönpanosuunnitelmia koordinoitava, ja kenen olisi vastattava siitä? Kyllä kyllä. Suunnitelma ilman seurantajärjestelmää on vain suunnitelma. Koordinaatio voidaan järjestää kansallisella vastuulla; Suomessa TE-keskuksien kalatalousosastot ja ympäristöviranomaiset yhdessä.

7 4.9. Tukiryhmä 18) Olisiko hoitosuunnitelmaan mielestänne aiheellista kuulua tukiryhmän perustaminen, ja minkä tahon olisi huolehdittava kokousten järjestämisestä ja työn hallinnoimisesta? Kyllä. Kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien, jäsenvaltioiden edustajien ja tieteellisten asiantuntijoiden tukiryhmät tehostavat erityisesti köyhtyneiden jokien hoitamista Seuranta ja raportointi 19) Mitkä ovat mielestänne parhaat/huonoimmat käytänteet lohijokien seurannassa? Tutkijoille tulisi taata parhaat olemassa olevat välineet, jotta kutevien naaraiden, poikastiheyksien ja smolttituotannon seuraaminen voidaan suorittaa rittävällä tarkkuudella. Kaikuluotainten julkinen käyttö jokiin nousevien lohien seurannassa tukee myös kalastusmatkailua ja on erittäin suositeltavaa. Lohisaaliiden, myös takaisinlaskettujen lohien, välitön ilmoittaminen ja päivittäinen raportointi on tehtävä pakolliseksi. Erinomaisena kalastusmatkailua tukevana lisänä olisi kaikista Itämeren alueen joista reaaliaikaisesti internetissä seurattava julkinen saalistilasto Valvonta ja vaikeudet erottaa toisistaan meritaimen ja lohi 20a) Millaisia kokemuksia Teillä on lohen ja meritaimenen erottamisesta toisistaan niin käytännön kuin hallinnoinninkin tasolla? Olen aloittanut taimenen- ja lohen vapakalastuksen poikavuosinani 50-luvun toisella puoliskolla. Jokikalastajana minulle ei ole kertaakaan tuottanut minkäänlaista vaikeutta erottaa lohta ja taimenta toisistaan, jotka kokemuksen karttuessa erottaa helposti jo kalan iskiessä pyytöön. Kalan käyttäytyminen kertoo vielä, onko kala vasta noussut vai tummunut jo jonkin aikaa joessa. Useinmiten erotan myös kalan sukupuolen jo matkan päästä. Mainitulla historialla minun on vaikea ymmärtää tätä kysymystä. Merikalastuksesta minulla ei ole kokemusta, enkä tiedä, millä kokemuksella ja kalojen tuntemuksella elinkeinokalastusta merialueilla harjoitetaan. Hallinnollisesti kalojen välillä ei pitäisi olla minkäänlaista eroa. Kumpikin ovat lajeja, joista on sovittu 1982 YK:n merioikeussopimuksen 'United Nations Convention on the Law of the Sea' artiklassa 66 Anadromous stocks. 20b) Voisitteko suositella parasta toimintatapaa? Ruotsin Mörrum-jokeen nousee paljon isokokoista meritaimenta ja lohta niin, että joessa on samalla alueella yhtäaikaa kumpaakin, mikä kokemukseni mukaan on erittäin harvinaista. Mörrum'issa syntyy myös lohen ja meritaimenen risteymiä, jolloin kalojen tunnistaminen ei ole aivan helppoa. Kalojen tunnistamisesta löytyy hyvä sivu netissä: 21) Kannatatteko meritaimenen sisällyttämistä vastaisuudessa hoitosuunnitelmaan, jos se todetaan suositeltavaksi vaihtoehdoksi tieteellisen lausunnon perusteella? Kyllä. Pohjanlahden alueen luontaisten taimenkantojen tila on vielä huonompi kuin lohella. Tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä näiden kalakantojen biodiversiteetin pelastamiseksi. Näin ollen meritaimenen sisällyttäminen hoitosuunnitelmaan on erittäin perusteltua. Meritaimenen osuus elinkeinokalastuksessa (saaliinarvo Suomessa Pohjanlahden alueella 2006 n. 1 %) on niin pieni, että yksinkertaisinta olisi kieltää meritaimenen pyynti ja myynti kokonaan.

8 4.12. Tutkimus 22) Millä muilla alueilla mielestänne kaivattaisiin tutkimusta? Tiedetään, että Itämeren alueen lohen kaupallista arvoa alentaa merkittävällä tavalla se, että dioksiinin ja sen kaltaisten aineiksien kokonaispitoisuudet kasvavat lohessa iän myötä ja Itämeressä jo kolmen merivuoden lohet yleensä ylittävät EU:n kynnysarvon. Tämä laskee merkittävällä tavalla luonnonlohen arvoa ihmisravintona. Vaelluskalat, kuten lohi ja meritaimen tulisi nähdä riistakaloina, joiden todellinen arvo on urheilukalastuksessa. Lohi on urheilukalastuskohde, joka helpoiten synnyttää kalastusmatkailua. Näin ollen uuteen hoitosuunnitelmaan tulisi liittää ohjelma kalastusmatkailun kehittämiseksi Itämerenalueella. Ohjelman perustaksi tulisi nyt käynnistää tietojen keruu kaikista Itämeren alueen jokien varrella sijaitsevista kalastusmatkailukohteista Kiitän mahdollisuudesta lausua tässä tärkeässä asiassa ja pyydän Teitä ystävällisesti ilmoittamaan minulle tämän kuulemiskirjan diaarin. Rovaniemellä toukokuun 1. päivänä 2009 Kunnioittavasti Antti Sorro Perhokalastaja 8