MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaavoituslautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Nurmijärven kunta, kiinteistö- ja mittaustoimi Keskustie 2 B, PL 37, Nurmijärvi puh tai ,

2 2 JOHDANTO VALTAKUNNALLISIA MAAPOLIITTISIA LINJAUKSIA Hallitusohjelman (Vanhasen hallitus) kohta 8. Asuminen MAAPOLITIIKAN YLEISET TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT NURMIJÄRVELLÄ Maapolitiikan visio Maapolitiikka käytännössä osana kuntastrategian toteuttamista MAANHANKINTA JA SEN PERIAATTEET Maan hankkimisen lakisääteiset keinot Raakamaan hankinta Raakamaan hankinnan periaatteet ASEMAKAAVOITUS JA KÄYTETTÄVÄT MAAPOLIITTISET KEINOT YKSITYISEN TONTTIMAAN KÄYTTÖÖN SAANNIN EDISTÄMINEN MAAN LUOVUTUKSEN PERIAATTEET ALUEKOHTAINEN TILANNEKATSAUS JA LÄHIAJAN LINJAUKSET Tilannekatsaus Maapoliittiset linjaukset vuoteen Klaukkala Kirkonkylä Rajamäki Röykkä Lepsämä Herunen ORGANISAATIO

3 3 JOHDANTO Kiinteistö- ja mittaustoimen sitovana tavoitteena on ollut maapoliittisen ohjelman laatiminen vuonna Työ aloitettiin keväällä 2003 kunnanjohtajan nimettyä maapoliittista ohjelmaa ohjaavan työryhmän. Työryhmään ovat kuuluneet kunnanjohtaja Kimmo Behm puheenjohtajana, suunnittelujohtaja Timo Pirttijärvi, kaavoituspäällikkö Aarno Kononen, kaavoitusinsinööri Jouko Riipinen, kunnangeodeetti Sirkku Haikala ja sihteerinä hallintosihteeri Soile Kurvinen. Työryhmä kokoontui 9 kertaa. Kunnan luottamushenkilöille järjestettiin maapoliittinen seminaari Joulukuussa 2003 käytiin asiaa pohjustavat keskustelut valtuustoryhmien kanssa ja samalla käytiin läpi maapoliittinen tilannekatsaus. Kesäkuussa 2004 jatkettiin yhteistyötä valtuustoryhmien kanssa käymällä läpi maapoliittisen ohjelman luonnos. Tavoitteena on, että ohjelma saadaan hyväksyttyä vuoden 2004 loppupuolella. Maapoliittisesta työryhmästä on osallistunut kaksi jäsentä Maakanta Oy:n järjestämään konsulttityöhön Maapoliittisen ohjelman valmistelu. Kyseessä on valtakunnallinen kehittämishanke, jossa tutkitaan, onko mahdollista saada aikaiseksi maapoliittisen ohjelman runkoa, joka olisi yleisesti kuntien käytettävissä. Näin se palvelisi eri kuntien omaa maapoliittisen ohjelman laadintatyötä. Työssä ovat olleet mukana Kuntaliitto, ympäristöministeriö ja kunnista Hyvinkää, Kirkkonummi, Hämeenlinna, Lahti, Jyväskylä, Kouvola, Lappeenranta, Kajaani, Seinäjoki, Vaasa ja Nurmijärvi. Työ on jatkunut keväälle 2004 eikä Nurmijärven ohjelmaa ole haluttu saattaa päätökseen ennen konsulttityön päättymistä. Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä on nyt valmistunut maapolitiikan esite ja vuoden 2004 joulukuussa konsulttityöhön osallistuneet tapaavat vielä kerran ja käyvät läpi esitteen ja pohtivat sen käyttöä kunnissa.

4 4 1. VALTAKUNNALLISIA MAAPOLIITTISIA LINJAUKSIA 1.1. Hallitusohjelman (Vanhasen hallitus) kohta 8. Asuminen Otteita: Kuntia rohkaistaan käyttämään täysimääräisesti kaavoitus- ja maapolitiikan välineitä riittävän, kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon turvaamiseksi. Tehdään selvitys uusista mahdollisuuksista rakentamattoman, sekä kaavoitetun että kaavoittamattoman, maan rakennuskäyttöön saamiseksi. Hallitus huolehtii siitä, että valtio maanomistajana tukee asuntopolitiikan yleisiä tavoitteita niin, että valtionmaat ovat käytettävissä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Asunto- ja yhdyskuntarakentamisen tehostamiseksi valtio on valmis osallistumaan myös uudentyyppisiin kehittämishankkeisiin. Osana seutuhallinnon kehittämistä Helsingin seudulla selvitetään myös kaavoitus-, maa- ja asuntopolitiikan tehostamismahdollisuudet. Vastaava yhteistoimintamalli voidaan ottaa käyttöön myös muissa kasvukeskuksissa. Lisäksi selvitetään, miten rakennuskustannusten muuta maata nopeampaa nousua voitaisiin hillitä Helsingin seudulla. Valtion asuntorahaston kunnallistekniikan perustamisrahoitukseen myönnettävillä avustuksilla edistetään pääkaupunkiseudun kuntien ja muiden kasvavien alueiden asuntotuotantoa ja uusien asuntoalueiden toteuttamista. Avustusten myöntäminen kytketään kuntien maanhankintaan ja alueisiin, joille rakennetaan valtion tukemaa asuntotuotantoa. Tonttien luovuttamista kaupunkimaisten pientaloalueiden rakentamiseksi niin vuokra- kuin omistusasunnoiksi edistetään yhteistoiminnassa kuntien kanssa muun muassa kaavoitusta uudistamalla. Edistetään täydennysrakentamista. Oikeussuojajärjestelmän toimivuus maankäyttö- ja rakennusasioissa arvioidaan sekä selvitetään mahdollisuudet lainmuutoksin ja muin keinoin vähentää tarvetta valituksiin ja nopeuttaa valitusten käsittelyä. 2. MAAPOLITIIKAN YLEISET TAVOITTEET Kunnalla on oltava selkeä käsitys tavoitteistaan ja strategiastaan maapolitiikan pohjaksi. Maapolitiikan yleiset tavoitteet: 1. Maapolitiikan tehtävänä on ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä. 2. Kunta kehittää yhdyskuntarakennetta eri kriteerien mukaan edulliseen suuntaan hankkimalla maata oikeasta paikasta. 3. Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kuntatalouden tasapainottamista. 4. Onnistuneella maapolitiikalla kunta pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan tarvitsemaa tonttitarjontaa.

5 5 5. Kunta eheyttää maapolitiikan keinoin pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta. 6. Kunta varmistaa että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkosto tulevat ajallaan käyttöön. 7. Kunta pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla. 3. LÄHTÖKOHDAT NURMIJÄRVELLÄ 3.1. Maapolitiikan visio Nurmijärven valtuusto on hyväksynyt Nurmijärven kuntastrategian vuonna 2002, jossa on määritelty visiot vuonna 2010 ja strategiset linjaukset vuosina Vision mukaan Nurmijärven asukaslukutavoite vuoteen 2010 mennessä on asukasta. Tästä johtuen kunnan palvelurakenne ja -tilat vuosina mitoitetaan 850 asukkaan vuosikasvun mukaan. Visio vuonna 2010 edellyttää, että taajamat ja kylät ovat tiivistyneet ja maalaismaisema on säilynyt. Strategioina tähän on hyväksytty, että kunta ohjaa rakentamisen sijoittumista aktiivisesti, maanhankintaa toteutetaan aktiivisesti ja että maanhankintaa sekä luovutuspolitiikkaa hoidetaan niin että kunnalle syntyy tonttivarantoa. Toteutunut väestönkasvu Nurmijärvellä on viime vuosina ollut kuntastrategiassa tavoiteltua voimakkaampaa ja jos kasvu on jatkossakin keskimääräisesti samaa suuruusluokkaa kuin viimeisen viiden vuoden aikana, kasvuennuste ylitetään. Tämän vuoksi strategian mukaisten rakentamisen ohjaustoimenpiteiden toteuttaminen on entistä tärkeämpää kunnan kehityksen hallitsemiseksi. Rakennusjärjestyksen uusiminen on ollut tärkeä toimenpide rakentamisen ohjauksessa haja-asutusalueilla ja maalaismaiseman säilymisen edistämisessä Maapolitiikka käytännössä osana kuntastrategian toteuttamista Maapolitiikan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa yhdyskuntarakenteen kehitystä ja kunnalla on oltava selkeä käsitys tavoitteistaan ja strategiastaan maapolitiikan pohjaksi. Maapoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma, asunto-ohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma ja kunnallistekniikan rakentamisohjelma muodostavat yhdessä maankäyttöä ohjaavan rungon. Ohjelmien yhteensovittamisella saadaan aikaan kokonaisuus, joka ohjaa kunnan toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla johtaen oikeaaikaiseen maanhankintaan, tonttien luovutukseen ja alueiden rakentamiseen. Nurmijärven kunnassa ei ole aikaisemmin hyväksytty maapoliittista ohjelmaa, vaan maapoliittiset linjaukset ovat syntyneet käytännön myötä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (222/2003) myötä vuonna 2003 Nurmijärvellä on katsottu tarpeelliseksi laatia maapolitiikkaa ohjaava ohjelma.

6 6 Nurmijärvellä käytetyt maapoliittiset keinot, ostot ja kaavoitussopimukset, ovat tähän saakka turvanneet tyydyttävästi kunnan tonttitarjonnan. Tonttimaan puute on kuitenkin jo näkyvissä esimerkiksi Kirkonkylässä sekä yksityisten tonttien että kunnan tonttien osalta. Klaukkalassa on kohtuuhintaisten yksityisten tonttien saaminen vaikeutunut huomattavasti. Tilanne on johtanut ennalta odottamattomalla tavalla rakentamispaineiden siirtymiseen pienempiin taajamiin kuten Rajamäelle ja Röykkään. Kaikissa taajamissa kasvu aiheuttaa investointipaineita, jotka rasittavat kuntataloutta. Sekä palvelurakentaminen että kunnallistekniikan rakentaminen rasittavat kuntataloutta siinä määrin, että ne toimivat jarruna sekä kunnan että yksityisten omistamien, jo kaavoitettujen tonttien rakentumiselle. Koska kunnan voimakas kasvu ja siitä johtuvat investointipaineet aiheuttavat kunnalle ongelmia eikä helpotuksia ole odotettavissa esim. valtiovallan taholta, kunnassa täytyy pyrkiä entistä täsmällisempään suunnitelmallisuuteen sekä maan hankinnassa, kaavoituksessa että palveluiden ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Tämä puolestaan edellyttää tiivistä yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä ja suunnitelmallisuutta, jota sekä työntekijät että luottamushenkilöt sitoutuvat päätöksillään ja toiminnallaan johdonmukaisesti noudattamaan. Kunta hyväksyy maapoliittisessa ohjelmassa esitetyt periaatteet ja noudattaa niitä johdonmukaisesti päätöksenteossaan. Kunnan eri sektoreilla valmistuneet maapoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma, asunto-ohjelma ja kunnallistekniikan rakentamisohjelma eivät saa olla ristiriitaisia ja tämän varmistamiseksi yhteistyötä ko. ohjelmia valmistelevien työntekijöiden välillä on lisättävä. 4. MAANHANKINTA JA SEN PERIAATTEET 4.1. Maan hankkimisen lakisääteiset keinot Suomen lainsäädäntö turvaa monipuolisesti kunnan tarpeet hankkia maata. Näitä keinoja ovat: Vapaaehtoinen maakauppa Maankäyttösopimukset Kunnan etuosto-oikeus Kehittämiskorvaus Kehittämisaluemenettely Kunnan lunastusoikeus ja -velvollisuus Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus Rakentamiskehotus Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistövero. Keinoja on tarkemmin selvitetty Maapolitiikan tilannekatsaus osassa.

7 Raakamaan hankinta Raakamaan hankinnan tulee perustua hyväksyttyihin ajan tasalla oleviin yleiskaavoihin. Maapoliittisten strategioiden ja visioiden toteuttamisen edellytyksenä tulee olla yhteisesti hyväksytty näkemys siitä, minkälainen on koko kunnan tuleva kehityskuva. Tämän hetken ongelma on, että koko kunnan yleiskaava/kehityskuva ja taajamien osayleiskaavat ovat pääosin vanhentuneita eivätkä siten ole käytettävissä maanhankinnan tukena Raakamaan hankinnan periaatteet Maanhankinta perustuu suurelta osin tapauskohtaiseen harkintaan eikä aktiivista maanhankintaa strategisesti merkittäviltä suunnilta voida toteuttaa siinä laajuudessa ja aikataulussa kuin se tulevaisuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista. Siksi tuleekin painottaa kunnan kehityskuvan/yleiskaavan laadinnan tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Kunta turvaa keinonsa ohjata ja hallita kasvuaan osaksi sillä, että se hankkii riittävästi raakamaata voidakseen tarjota kunnan haluamassa laajuudessa sopiviksi katsomiltaan alueilta sekä asumis- että palvelutarkoituksiin. Kunnalla tulee olla raakamaata vähintään 5-10 vuoden tarpeisiin. Maanhankinnassa samoin kuin kaavoituksessakin tulee entistä enemmän tarkastella kustannusvaikutuksia. Maakäyttöprosessin alussa, maan hankinnassa ja kaavoituksessa, vaikutetaan ratkaisevasti prosessin loppuun sijoittuvan palvelurakentamisen ja kunnallistekniikan toteuttamismahdollisuuksiin ja niiden kustannuksiin. Kunnan tuleekin organisaationa toimia tiiviissä yhteistyössä niin, että koko prosessi johtaa suunnitelmallisesti raakamaan hankinnasta kaavoituksen, palvelurakentamisen, kunnallistekniikan rakentamisen ja tonttien luovutuksen kautta yhdyskunnan kannalta mahdollisimman hyvään ja taloudelliseen lopputulokseen. Hyväksyttyjen visioiden toteuttamiseksi kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että tarvittava maavaranto on käytettävissä. Koko kunnan kehityskuvan ja taajamaosayleiskaavojen laadintaa on kiirehdittävä. Raakamaan vapaaehtoinen kauppa kaavoittamattomilla alueilla on ensisijainen keino hankkia kunnalle maata. Raakamaan ostoissa käytetään hintaa, joka on johdettavissa ko. alueella käytössä olevasta hintatasosta. Kohteen käyttötarkoitus ja sijainti voivat vaikuttaa hintaan. Mikäli raakamaan oston sijasta on mahdollista tehdä yksityisen maanomistajan kanssa molempia osapuolia tyydyttävä maankäyttösopimus, voidaan sitä käyttää oston sijasta.

8 8 Maankäyttösopimuksia tehdään pääsääntöisesti vain, mikäli alueen kaava on hyväksytettävissä valtuustossa arviolta kolmen vuoden aikana ja alueen toteutus arviolta kuuden vuoden aikana siitä, kun kaava on ilmoitettu vireille tulleeksi. Sopimusalueen tulee rajoittua jo kaavoitettuun alueeseen tai sijaita hyvin lähellä sitä eikä sen käyttöönotto ilman erityistä syytä saa aiheuttaa kunnallistekniikalle suuria kynnyskustannuksia. Maankäyttösopimuksissa käytetään hyödyn jakoa kunnalle tulevan osuuden osalta tapauskohtaisesti % kuitenkin niin, että kunnalle tulevan hyödyn tulee kattaa vähintään kunnallistekniikan kustannukset. Raakamaan hankinnassa muita keinoja täydentävä ohjauskeino on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lunastus. MRL 99.1 :n mukaan asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen). Lunastuksella voidaan ohjata yhdyskuntarakenteen oikea-aikaista toteutumista oikeasta paikasta ja sen kautta saadaan selville raakamaan hintataso, joka voi helpottaa maaneuvotteluja jatkossa. Nurmijärvellä lunastusta voidaan käyttää raakamaan hankintaan, mikäli - raakamaa on sijaintinsa tai muun syyn vuoksi luokiteltavissa strategisesti tärkeäksi alueeksi ja se täyttää näin lain edellytykset, - muilla maapoliittisilla keinoilla ei ole mahdollista saada aluetta kunnan omistukseen. Kunnan edun mukaisissa tapauksissa voidaan käyttää etuostomenettelyä, silloin kun se on kunnan kannalta edullista. 5. ASEMAKAAVOITUS JA KÄYTETTÄVÄT MAAPOLIITTISET KEINOT Uusien asemakaavojen laadinta ja kaavamuutokset suunnataan pääasiassa osayleiskaavassa tai taajaman kehityskuvassa kaavoitettaviksi osoitetuille alueille, jotka ovat pääosin kunnan omistamia tai niistä on sovittu yksityisen maanomistajan kanssa tai joiden tarkistaminen on ajankohtaista esimerkiksi vanhentuneen kaavan vuoksi. MRL:n 91a:n mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolla asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Asemakaavan tai sen muutoksen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava

9 9 tai kaavamuutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Kunta pyrkii ensisijaisesti sopimaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta kunnan ja maanomistajan kesken tehtävin maakäyttösopimuksin. Toissijaisesti kunta käyttää mahdollisuutta periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kunnallisena julkisoikeudellisena maksuna (kehittämiskorvaus) niiltä maanomistajilta, jotka saavat kaavasta merkittävää hyötyä, mutta joiden kanssa ei ole päästy sopimukseen kustannusten korvaamisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Kunnan käyttäessä maankäyttösopimusta jo kaavoitetulla alueella, arvonnousun leikkaus on 50 %, kuitenkin siten, että kunnalle tulevan hyödyn tulee kattaa vähintään kunnallistekniikan kustannukset. Kaavamuutokseen liittyvässä maankäyttösopimuksessa rakennusoikeuden arvonnousu otetaan kokonaisuudessaan huomioon, silloin kun kyseessä on käyttötarkoituksen muutos. Mikäli kyseessä ei ole käyttötarkoituksen muutos, arvonnousua määriteltäessä vähennetään rakennusoikeudesta kaavassa jo oleva rakennusoikeus. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet, kuten mm. käyttötarkoitus, kerrosluku jne. on ratkaistu. Asemakaava- tai sen muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Kunta kaavoittaa ja tekee kaavamuutoksia tarpeen mukaan myös yksityisen omistamalle maalle kehittämiskorvausta käyttäen. MRL 91 c :n mukaan kehittämiskorvausta ei saa määrätä maanomistajalle, jonka omistamille alueille osoitetaan asemakaavassa rakennusoikeutta vain asuntorakentamiseen eikä rakennusoikeuden tai rakennusoikeuden lisäyksen määrä ylitä 500 kerrosneliömetriä. Kehittämiskorvausta käytettäessä korvauksen määrä on 50 % asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukaisen tontin arvonnoususta. Asemakaava-alueella voidaan käyttää kaavan toteuttamista helpottavaa lunastusta. MRL:n 100 :n mukaan asianosainen ministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa rakennuskorttelin tai asemakaavaan sisältyvän muun alueen, jos sen lunastaminen on kaavan toteuttamisen kannalta perusteltua ja yleinen tarve sitä vaatii. Kunta käyttää lunastusta siinä tapauksessa, että - muilla maapoliittisilla keinoilla ei ole päästy haluttuun tulokseen - alue luokitellaan strategisesti tärkeäksi.

10 10 6. YKSITYISEN TONTTIMAAN KÄYTTÖÖN SAANNIN EDISTÄMINEN Kunta voi käyttää myös rakentamiskehotusta rakentamattomien, yksityisten omistamien tonttien saamiseksi rakentamiseen, mikäli strategioiden toteuttaminen sitä edellyttää. Samasta syystä voidaan käyttää korotettua kiinteistöveroa, kehittämiskorvausmenettelyä tai kehittämisaluemenettelyä, mikäli toimenpiteet katsotaan kaavan toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Korotettua kiinteistöveroa voidaan käyttää silloin, kun yksityinen tonttivaranto on lisääntynyt, mutta maanomistajilla ei ole halukkuutta tonttien myyntiin. Koska korotettua kiinteistöveroa voidaan käyttää alueilla, joissa kunnallistekniikka on rakennettu, jäävät siihen sidotut rahat hyödyntämättä, mikäli tontteja ei rakenneta. Korotettua kiinteistöveroa käytettäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon rakentamisen vaikutukset kunnan palvelutarjontaan. Kaikkia edellä lueteltuja keinoja voidaan käyttää tarvittaessa, mikäli ne ovat tarkoituksenmukaisia kunnan talouden kannalta ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet. 7. MAAN LUOVUTUKSEN PERIAATTEET Maan luovutuksessa käytetään myyntiä, vuokrausta tai vaihtoa. Omakotitontteja luovutettaessa käytetään ensisijaisesti myyntiä. Hinta määritellään vuosittain käyvän hintatason mukaan. Sijainniltaan hyvällä paikalla olevien tonttien kohdalla voidaan käyttää tapauskohtaisesti tarjousmenettelyä. Suhdanteiden muuttuessa tontteja vuokrataan toissijaisesti, jolloin etusijalle laitetaan kuitenkin ne hakijat, jotka haluavat ostaa tontin. Vuosivuokra on 6 prosenttia myyntihinnasta. Valtion tukemaan asuntotuotantoon luovutettavissa tonteissa käytetään Valtion Asuntorahaston vuosittain vahvistamaa enimmäistonttihintaa. Vuosivuokra on 5 prosenttia tontin enimmäishinnasta. Teollisuustontteja tai muita vastaavia tontteja myydään tai vuokrataan niille hyväksytyn hinnan mukaan. Vuosivuokra on 8 %. Muiden asuin-, liike-, palvelu- ym. rakentamiseen tarkoitettujen kaavatonttien osalta käytetään pääsääntöisesti myyntiä. Hinnasta päätetään tapauskohtaisesti. Maata voidaan luovuttaa myös muihin tarkoituksiin tai vaihtomaana esimerkiksi maankäyttösopimusten yhteydessä.

11 11 8. ALUEKOHTAINEN TILANNEKATSAUS JA LÄHIAJAN LINJAUKSET 8.1. Tilannekatsaus Nurmijärvellä tilanne eri taajamissa on hyvin erilainen. Klaukkala on kasvanut ja laajentunut lähinnä välittömästi jo kaavoitettuun taajamaan liittyvinä laajennuksina raakamaata koskevien maankäyttösopimusten kautta. Kunnan omistamien omakotitonttien määrä onkin Klaukkalassa kunnan taajamista paras. Asuntotontteja on myyty vuosina yhteensä keskimäärin 36 tonttia/vuosi, joista kunnan myymiä on ollut keskimäärin 17 tonttia/vuosi. Kirkonkylässä kehitys on ollut suhteellisen vakaata lukuun ottamatta aivan viime vuosia. Yhteensä vuosien aikana Kirkonkylästä on myyty keskimäärin 34 asuntotonttia/vuosi, joista kunta on myynyt keskimäärin 18 tonttia/vuosi. Rajamäellä kunnalla on sopimusalueilta vielä myytäviä tontteja, mutta toisaalta Rajamäellä on myös yksityisten omistamien tonttien myynti vilkastunut. Yhteensä vuosina Rajamäellä on myyty keskimäärin 28 asuntotonttia/vuosi, joista kunta on myynyt keskimäärin 9 tonttia/vuosi. Haja-asutusalueilta on myyty vuosina rakennuspaikkoja keskimäärin 60/vuosi. Vuosien aikana asuntotontteja on myyty keskimäärin 132/ vuosi. Kun koko kunnan tarkastelussa otetaan lisäksi huomioon haja-asutusalueen rakennuspaikat, rakennuspaikkoja koko kunnan alueella on myyty vuosittain lähes 200. Erityisesti Rajamäen ja Röykän kaava-alueilla on viime vuosina myyty runsaasti asuntotontteja. Kaavoitettujen tonttien määrän myynnin jatkuessa saman suuruisena, käyttöön otettavissa oleva tonttivaranto riittää vain noin kolmen vuoden tarpeisiin. Kasvupaine on siirtymässä Rajamäkeen ja Röykkään ja näiden taajamien osalta tulee kiinnittää erityisesti huomiota palvelutarjonnan tuottamiseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin. Tilastoja on esitetty Maapolitiikan tilannekatsaus -osassa Maapoliittiset linjaukset vuoteen Klaukkala Klaukkalassa tehdään vapaaehtoisia kauppoja tai maankäyttösopimuksia pääsääntöisesti vain keskusta-alueella taajaman tiivistämiseksi tai pienille alueille asemakaavoitetun alueen yhteyteen. Raakamaakauppoja tehdään yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta hyviltä kasvusuunnilta, mikäli hintataso pysyy kohtuullisena.

12 12 Taajamaa laajentavia rakentamismäärältään merkittäviä maankäyttösopimuksia ei tehdä, jotta taajaman kasvuvauhti ei ylitä mahdollisuuksia saattaa palveluja vastaamaan Klaukkalan jo nykyisen kaavavarannon perusteella kasvavan asukasmäärän tarpeita. Merkittäviä maankäyttösopimuksia voidaan valmistella alustavasti, mutta niitä ei tule hyväksyä lähivuosien aikana. Syynä tähän on kunnan tonttien runsas määrä vanhoilla sopimusalueilla, joilla ei ole kunnallistekniikkaa ja näin ollen lähivuosien kunnallistekniikan määrärahoja on syytä kohdentaa näille alueille. Klaukkalan tulevaan ohikulkutiehen tukeutuvia uudisalueita otetaan käyttöön vasta ohikulkutien ja siihen liittyvän keskeisen kokoojatieverkon tultua rakennetuksi. Näiden alueen käyttöönoton ajoitusta on mahdollista suunnitella tarkemmin vasta lähivuosia seuraavalla suunnittelujaksolla Kirkonkylä Kirkonkylässä on viime vuosien aikana toteutunut ja toteutumassa siinä määrin kerrostaloja, että painopiste lähivuosina tulee asettaa maanhankintaan pientaloalueiden kaavoittamiseksi. Raakamaan hankinnassa käytetään ensisijaisesti vapaaehtoisia kauppoja tai maankäyttösopimuksia. Raakamaan hankinta keskitetään Kirkonkylässä siten, ettei nyt varsin yhtenäistä taajamarakennetta hajoteta Rajamäki Rajamäellä painopiste on ns. etuostoalueen pikaisessa kaavoittamisessa. Uusia maankäyttösopimusalueita tai maakauppoja tehdään vain silloin, kun niistä aiheutuu joko pitkän tähtäimen hyötyä ja hinta vastaa raakamaan hintaa tai ilmaantuu odottamaton, ilmeisen tarkoituksenmukainen maan tarve. Rajamäen lähiajan kiihtyvän kasvun vaikutukset palveluihin tulee selvittää ja pitää kaavoituksen painopiste tiukasti etuostoalueella, koska kunnan tarjonnan lisäksi Rajamäellä on vielä yksityistä varantoa suhteellisen hyvin.

13 Röykkä Röykässä viime vuosien väestön kasvu on kiihtynyt. Syynä ilmiöön on todennäköisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän heikko tonttivaranto ja huomattavasti kalliimmat tontit. Röykän taajamasta suuri osa on rakennuskiellossa asemakaavan laatimiseksi ja tämän vuoksi keskusta-alue ei ole päässyt toteutumaan. Maat ovat pääosin yksityisten hallussa. Röykässä kunnan ei ole syytä ostaa raakamaata tai tehdä maankäyttösopimuksia. Rakennuskieltoalue on syytä taajamarakenteen vuoksi kaavoittaa, mutta vasta kun kunnan talous antaa myöten investointien lisäämiseen Lepsämä Lepsämässä on useita alustavassa neuvotteluvaiheessa olevia melko suuria sopimusalueita, joiden kaavoittaminen kasvattaisi sekä taajaman asukaslukua että palvelukysyntää merkittävästi. Mikäli alueet hyväksytään sopimusalueiksi ja niiden kaavoittaminen aloitetaan, kunnan tulee tehdä se tietoisesti varaten rahaa sekä kunnallistekniikkaan että palvelurakentamiseen. Kaava-alueen laajentamiseen tulee suhtautua varovaisesti ja sopimusalueista tulee tehdä arviot asukasmäärän lisääntymisestä sekä palveluiden ja kunnallistekniikan rakentamisen vaatimista kustannuksista. Lisäksi tulee selvittää liikenteen lisääntymisen vaikutukset Klaukkalan keskustan liikenteen sujuvuuteen Herunen Herusissa omakotitonttien kysyntä on lisääntymässä. Alueen vanhentunut kaava edellyttää tarkistamista ja sitä kautta voidaan luoda edellytykset taajaman erityispiirteiden huomioon ottamiseen. Tässä yhteydessä tulee tutkia mahdollisuudet palveluiden sijoittamiseksi taajamaan. Ennen kaavan tarkistamista väestömäärän tietoinen kasvattamien ei ole tarkoituksen mukaista. 9. ORGANISAATIO Nurmijärven kunnassa on ollut maan oston, myynnin ja vuokrauksen suhteen hajanainen organisaatio. Maan ostot ja maankäyttösopimukset on valmistellut 9 jäsentä käsittävä maanostotoimikunta tehden esitykset kunnanhallitukselle/valtuustolle. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä yhä useammin on tullut tarve käsitellä maakäyttösopimukset sekä maanostotoimikunnassa että kaavoituslautakunnassa johtuen sopimusten tiukasta kaavasidonnaisuudesta. Maan myynnin valmistelu on jaettu kiinteistö- ja mittaustoimelle, elinkeinotoimelle ja asuntotoimelle. Asuntotuotantoon tarkoitettujen rakennuspaikkojen tai niiden osien myynnin ja hinnoittelun valmistelu kuuluu lukuun ottamatta valtion tukemaan

14 14 tuotantoon tulevia rakennuspaikkoja, kiinteistö- ja mittaustoimelle/ kaavoituslautakunnalle. Asuntolautakunnan tehtäviin on kuulunut kuitenkin rakennuspaikan saajien valinta. Valintaa lukuun ottamatta kaikki muut myyntiin kuuluvat tehtävät tehdään kiinteistö- ja mittaustoimen tulosalueella. Elinkeinotoimi valmistelee hinnoitteluineen teollisuustonttien myynnin tai vuokrauksen suoraan kunnanhallitukselle ja valtuustolle, kuitenkin siten, että kauppa- ja vuokrasopimukset hoidetaan kiinteistö- ja mittaustoimen tulosalueella. Tekniselle lautakunnalle kuuluu kunnan hallintaan kuuluvien rakennusten ja huonetilojen sekä kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen ja lautakunnan hallintaan luovutettujen alueiden sekä näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttaminen ja vuokran määrittäminen. Kunnanhallituksen jaoston tehtäviin on kuulunut kiinteän omaisuuden ja liike- ja palvelutilojen vuokralle ottaminen. Hajautettu organisaatio on johtanut siihen, että maan hinnoittelusta on puuttunut johdonmukaisuus. Eri toimialoilla on jo valmiiksi erilaiset lähtökohdat mm. hinnoittelun suhteen, ja tämä saattaa aikaa myöten johtaa hintasuhteiden vääristymiin. Kiinteistötoimelle kauppoihin tai vuokrauksiin kuuluvien käytännön tehtävien hoitaminen vaikeutuu monen henkilön hoitaessa samaa asiaa. Liiketonttien ja niiden erilaisten yhdistelmien, joihin kuuluu sekä asuminen että liiketoiminta, ostosta, vuokrauksesta tai myynnistä hinnoitteluineen ei ole selkeästi todettu missään. Kunnassa on päätetty luottamushenkilöorganisaation tarkistamisesta vuoden 2005 alusta lukien. Asuntolautakunta ja maanostotoimikunta päätettiin lakkauttaa sekä kunnanhallituksen jaosto on päätetty muuttaa kunnanhallituksen henkilöstöjaostoksi. Johtosääntöjen muutokset tehdään mahdollisimman pian ja niissä pyritään mahdollisimman pitkälle vietyyn kiinteistöasioiden hoidon keskittämiseen ja tarpeettoman byrokratian poistamiseen.

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla 1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä

Lisätiedot

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI

KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KEHITTÄMISKORVAUSTEN ARVIOINTI KUNTIEN JA MAANMITTAUSLAITOKSEN KIINTEISTÖTEHTÄVIEN KOULUTUSPÄIVÄ 20.9.2011 Seppo Sadeharju Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA MIKÄ KEHITTÄMISKORVAUS,

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007. KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta

KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007. KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007 KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta Johdanto Kontiolahden kunnanvaltuusto on taloussuunnitelman yhteydessä asettanut ympäristölautakunnan erääksi keskeiseksi

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA

KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA 1 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA Hyväksytty Kunnanvaltuusto 28.5.2010 19 2 KIVIJÄRVEN KUNNAN MAAPOLITIIKKA JOHDANTO Maapoliittinen ohjelma on strateginen asiakirja, jossa kunnanvaltuusto vaalikausittain

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x

KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x KITEEN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA JA MAANKÄYTÖN TAVOITTEET 2014 KV x.x.2014 x Sisällys ESIPUHE... 3 1. Tulevaisuuden haasteet kaupungin maapolitiikalle ja maankäytön suunnittelulle... 4 2. Kaupungin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon

Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon Asumisen ja yrittämisen edellytykset kuntoon tietoa maapolitiikasta kuntien päättäjille Teemat: Esite sisältää ajankohtaista perustietoa kunnan maapolitiikasta ja maankäytöstä kuntien päättäjille. Esitteessä

Lisätiedot

2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys

2.3 Kunnan tonttivaranto ja sen riittävyys Vuodesta 2003 lähtien kunta on hankkinut raakamaata seuraavasti: Taajama vuosi yksikköhinta pinta-ala Ryttylä 2003 1,5 / m2 3,154 ha Monni 2005 0,5 /m2 1,4 ha Monni 2006 0,5 /m2 1,53 ha Hikiä, Karhi 2006

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet

Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Maankäyttö Tontit ja maanhallinta 2013 Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet - sisältö 1. Johdanto 2. Kaupungin maapolitiikan yleisiä tavoitteita

Lisätiedot

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö

LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016. YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö LUONNOS YLIVIESKAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014-2016 YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Maankäyttöyksikkö SISÄLTÖ ESIPUHE... 1 1 YLIVIESKAN KAUPUNGIN VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET...

Lisätiedot

1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE

1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE TONTTIBAROMETRI 21 1. 1. TONTTIMARKKINOIDEN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄHIVUOSINA OMASTA NÄKÖKULMASTANNE Vastaajien määrä: 8 2. Mikäli raakamaan omistus on keskeinen tai vähäinen ongelma, rastittakaa syy(t)

Lisätiedot

PEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014. Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 1

PEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014. Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 1 PEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat... 4 2.1 Maankäyttöpoliittinen ohjelma... 4 2.2 Väestö...

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet

Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011. Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 11.4.2011 Maapolitiikan tilannekatsaus ja periaatteet Mikko Nurminen 11.4.2011 1 Maapolitiikan tilannekatsaus Mikko Nurminen 11.4.2011 2 Kaupungin maanhankinta 250

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Maapolitiikka talouden tasapainottajana

Maapolitiikka talouden tasapainottajana Maapolitiikka talouden tasapainottajana Nykyinen toimintaympäristö Taustaa maapoliittisille linjauksille ja keinoille Maapolitiikan toimintaympäristö 1 Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n 17.12.2007 hyväksymä

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 21 11.02.2015. 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2015 1 (1) 21 Asianro 589/10.00.02.01/2015 Maaningalla sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Tonttipalveluyksikkö Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

1. Maapolitiikan tavoitteita

1. Maapolitiikan tavoitteita LOHJA Ympäristötoimi EHDOTUS 29.4.2014 1 MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2014 1. Maapolitiikan tavoitteita Lohjan kaupungin maapolitiikan tavoitteita ovat: 1.1 Yhdyskuntarakenteen suunnitelmallinen kehittäminen

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011

LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 LAPUAN KAUPUNGIN MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2011 Lapuan kaupunki Kaupunkisuunnittelutoimikunta 2 Sisältö Johdanto...3 MAAPOLITIIKAN TAVOITTEET...5 LAIN MAHDOLLISTAMAT KEINOT...8 1. Vapaaehtoinen kauppa...8

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy)

ASEMAKAAVOITUS. Kuva: havainnekuva Kylänpään alueesta (Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy) 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten. Asemakaavan tarkoituksen on osoittaa tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia

Lisätiedot

Tuusulan kunnan MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2020 (Valtuusto 13.6.2011 67) (Tekninen korjaus kohdan 4.3. kappaleeseen 8 20.2.2013)

Tuusulan kunnan MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2020 (Valtuusto 13.6.2011 67) (Tekninen korjaus kohdan 4.3. kappaleeseen 8 20.2.2013) Tuusulan kunnan MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2020 (Valtuusto 13.6.2011 67) (Tekninen korjaus kohdan 4.3. kappaleeseen 8 20.2.2013) 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat... 3 2.1. Kuntastrategia...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN MAAPOLIITTISET LINJAUKSET 2011. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS 30.8.2011 Maarit Ståhlberg 2 Maapolitiikka Maapolitiikka käsittää kaupungin toimenpiteet, jotka liittyvät maa-alueiden hankintaan maa-alueiden

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Kittilän Kunta (y-tunnus 0191406-6), Valtatie 15, 99100 Kittilä. Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta

Kittilän Kunta (y-tunnus 0191406-6), Valtatie 15, 99100 Kittilä. Jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta 1 MAANKÄYTTÖSOPIMUS 1. Johdanto Kunta ja Maanomistajat sopivat asemakaavoitusta koskevasta kaavoitus- ja toteuttamiskustannusten jakamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 91 b :n mukaisesti seuraavaa: 2.

Lisätiedot

Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille

Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille Kannen kuva: Kuvatoimisto Comma 1. painos Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 ISBN 978-952-213-474-5 (pdf) ISBN 978-952-213-478-3 (painettu)

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025

Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 1 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 Seinäjoen kaupunginvaltuusto 29.9.2014 Seinäjoen kaupunki Maapoliittinen ohjelma 2025 1. Johdanto...5 2. Kaupunkistrategia ja maapolitiikka...7 3. Maapolitiikan

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1

Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1 KV 28.4.2008 72 Maapoliittinen ohjelma VII, osa 1 1. MAAPOLITIIKKA 1.1. Maapolitiikka osana kaupungin kehittämistä Maapolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimenpiteitä, jotka liittyvät alueiden

Lisätiedot

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus. RAKENNUSMAAN LUOVUTUSMENETTELY 2016 A. Yleiset luovutusehdot 1. Asuntorakentamisen rakennuspaikat Asuntorakentamiseen rakennuspaikat luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Vuokrauksessa käytetään

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Lunastustoimitukset. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Lunastustoimitukset ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

LAIHIAN MAAPOLIITTISET OHJEET

LAIHIAN MAAPOLIITTISET OHJEET LAIHIAN MAAPOLIITTISET OHJEET LAIHIAN KUNTA 7.10.2008 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 10.11.2008 111 1 ESIPUHE 3 2 OHJEEN YLEISET TAVOITTEET 4 3 NYKYTILANNE 7 3.1 YLEISTÄ 7 3.2 Haja-alue 10 3.3 Taajama 11

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

Kangasalan kunnan maapoliittinen ohjelma 2010

Kangasalan kunnan maapoliittinen ohjelma 2010 Kangasalan kunnan maapoliittinen ohjelma 2010 Hyväksytty valtuustossa 8.3.2010 Lähtökohdat Seudun maapoliittiset linjaukset Kaupunkiseudun yhteistyönä valmistellut maapoliittiset linjaukset ohjaavat kuntien

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla. SKTY Jyväskylä 17.05.2013 Henry Westlin

Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla. SKTY Jyväskylä 17.05.2013 Henry Westlin Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla SKTY Jyväskylä 17.05.2013 Henry Westlin kylpylätekniikka, lentoasemat, terveystarkastus kiinteistöjen hallinta ja ylläpito, nimistötyö,

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 98 11.06.2014

Ympäristölautakunta 98 11.06.2014 Ympäristölautakunta 98 11.06.2014 Paraisten kaupungin lausunto Turun kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittisesta ohjelmasta 2014-2017 sekä kuntakohtaisen toimenpide- ja kaavoitusohjelman hyväksyminen 1338/10.00.00.00/2014

Lisätiedot

HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA

HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA HARJOITETTUUN MAAPOLITIIKKAAN JA MAANKÄYTTÖÖN LIIT- TYVÄÄ PERUSTIETOA SOTKAMOSTA SISÄLLYSLUETTELO 1 SOTKAMON KUNNAN ENSIMMÄISEN MAANKÄYTTÖPOLIITTISEN OHJEL- MAN TOTEUTUMINEN 2 1.1 Maankäyttöasioiden hoito-organisaatio

Lisätiedot

1. ASUINRAKENNUSTONTIT

1. ASUINRAKENNUSTONTIT 1 JOROISTEN KUNTA TONTTIHINNOITTELU VOIMASSA 1.1.2013 ALKAEN (KV 8.10.2012 36) (Muutos KV 16.9.2013 69) Tonttien myyntihinta on esitetty muodossa /m2. Kaikki jäljempänä esitetyt tontit ovat myös vuokrattavissa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 03.06.2013 Sivu 1 / 1 2512/02.07.00/2013 57 Saunalahden yhteistoiminta- ja esisopimuksen mukaisten kiinteistöjärjestelyperiaatteiden hyväksyminen Saunalahdenportin asemakaavamuutos-alueella Valmistelijat

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA MAAPOLIITTINEN OHJELMA 1 Maapoliittinen ohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Maapolitiikan toiminta-ajatus ja keskeiset tavoitteet... 2 1.2. Maapolitiikka osana Someron kaupungin strategiaa...

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava

Kaavoituskatsaus Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma Maakuntakaava Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoituskatsaus Kaavoituskatsauksessa esitellään vireillä olevat tai lähiaikoina käynnistyvät tärkeimmät kaava asiat. Esiteltyjen kaavatöiden lisäksi voi käynnistyä myös muita hankkeita,

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki.

*Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyyntö Tietolan alueen tonttien luovutuksesta *Korjattu 23.10.2015 kohtaan Maaperä korttelit oikeiksi ja korjattu luovutussopimuksiin oikea ympäristönsuojelulaki. Tarjouspyynnön sisältö Yleistä

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KAUPUNGIN MAANOMISTUKSEN NYKYTILANNE 4 2.1 Maaomaisuus 4 2.2 Asuintontit 4 2.3 Teollisuustontit 4 2.4 Raakamaatilanne ja lähitulevaisuuden

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

KUNNAN JA FORTUM POWER AND HEAT OY:N VÄLINEN MAKASIINITIE -ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN MAANKÄYTTÖSOPIMUS

KUNNAN JA FORTUM POWER AND HEAT OY:N VÄLINEN MAKASIINITIE -ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN MAANKÄYTTÖSOPIMUS () KUNNAN JA FORTUM POWER AND HEAT OY:N VÄLINEN MAKASNITIE -ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN MAANKÄYTTÖSOPIMUS. Soijaosauolet Kirkkonummen kunta, jäljemänä Kunta Y-tunnus: - Osoite: PL, 4 KIRKKONUMMI Fortum Power

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä

Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Maapolitiikan pääperiaatteet sekä kaavavarantotiedot Helsingissä Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 15.2.2012 täydennetty 28.2.2012 Riikka Henriksson, talous- ja suunnittelukeskus Jussi

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN

LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) PERUSTETTAVAN YHTIÖN LUKUUN LAPPEENRANNAN LIIKETALO OY / ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(5) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu 1,

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä

Lisätiedot