MAAPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kaavoituslautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Nurmijärven kunta, kiinteistö- ja mittaustoimi Keskustie 2 B, PL 37, Nurmijärvi puh tai ,

2 2 JOHDANTO VALTAKUNNALLISIA MAAPOLIITTISIA LINJAUKSIA Hallitusohjelman (Vanhasen hallitus) kohta 8. Asuminen MAAPOLITIIKAN YLEISET TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT NURMIJÄRVELLÄ Maapolitiikan visio Maapolitiikka käytännössä osana kuntastrategian toteuttamista MAANHANKINTA JA SEN PERIAATTEET Maan hankkimisen lakisääteiset keinot Raakamaan hankinta Raakamaan hankinnan periaatteet ASEMAKAAVOITUS JA KÄYTETTÄVÄT MAAPOLIITTISET KEINOT YKSITYISEN TONTTIMAAN KÄYTTÖÖN SAANNIN EDISTÄMINEN MAAN LUOVUTUKSEN PERIAATTEET ALUEKOHTAINEN TILANNEKATSAUS JA LÄHIAJAN LINJAUKSET Tilannekatsaus Maapoliittiset linjaukset vuoteen Klaukkala Kirkonkylä Rajamäki Röykkä Lepsämä Herunen ORGANISAATIO

3 3 JOHDANTO Kiinteistö- ja mittaustoimen sitovana tavoitteena on ollut maapoliittisen ohjelman laatiminen vuonna Työ aloitettiin keväällä 2003 kunnanjohtajan nimettyä maapoliittista ohjelmaa ohjaavan työryhmän. Työryhmään ovat kuuluneet kunnanjohtaja Kimmo Behm puheenjohtajana, suunnittelujohtaja Timo Pirttijärvi, kaavoituspäällikkö Aarno Kononen, kaavoitusinsinööri Jouko Riipinen, kunnangeodeetti Sirkku Haikala ja sihteerinä hallintosihteeri Soile Kurvinen. Työryhmä kokoontui 9 kertaa. Kunnan luottamushenkilöille järjestettiin maapoliittinen seminaari Joulukuussa 2003 käytiin asiaa pohjustavat keskustelut valtuustoryhmien kanssa ja samalla käytiin läpi maapoliittinen tilannekatsaus. Kesäkuussa 2004 jatkettiin yhteistyötä valtuustoryhmien kanssa käymällä läpi maapoliittisen ohjelman luonnos. Tavoitteena on, että ohjelma saadaan hyväksyttyä vuoden 2004 loppupuolella. Maapoliittisesta työryhmästä on osallistunut kaksi jäsentä Maakanta Oy:n järjestämään konsulttityöhön Maapoliittisen ohjelman valmistelu. Kyseessä on valtakunnallinen kehittämishanke, jossa tutkitaan, onko mahdollista saada aikaiseksi maapoliittisen ohjelman runkoa, joka olisi yleisesti kuntien käytettävissä. Näin se palvelisi eri kuntien omaa maapoliittisen ohjelman laadintatyötä. Työssä ovat olleet mukana Kuntaliitto, ympäristöministeriö ja kunnista Hyvinkää, Kirkkonummi, Hämeenlinna, Lahti, Jyväskylä, Kouvola, Lappeenranta, Kajaani, Seinäjoki, Vaasa ja Nurmijärvi. Työ on jatkunut keväälle 2004 eikä Nurmijärven ohjelmaa ole haluttu saattaa päätökseen ennen konsulttityön päättymistä. Ympäristöministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä on nyt valmistunut maapolitiikan esite ja vuoden 2004 joulukuussa konsulttityöhön osallistuneet tapaavat vielä kerran ja käyvät läpi esitteen ja pohtivat sen käyttöä kunnissa.

4 4 1. VALTAKUNNALLISIA MAAPOLIITTISIA LINJAUKSIA 1.1. Hallitusohjelman (Vanhasen hallitus) kohta 8. Asuminen Otteita: Kuntia rohkaistaan käyttämään täysimääräisesti kaavoitus- ja maapolitiikan välineitä riittävän, kohtuuhintaisen ja laadukkaan asuntotuotannon turvaamiseksi. Tehdään selvitys uusista mahdollisuuksista rakentamattoman, sekä kaavoitetun että kaavoittamattoman, maan rakennuskäyttöön saamiseksi. Hallitus huolehtii siitä, että valtio maanomistajana tukee asuntopolitiikan yleisiä tavoitteita niin, että valtionmaat ovat käytettävissä kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Asunto- ja yhdyskuntarakentamisen tehostamiseksi valtio on valmis osallistumaan myös uudentyyppisiin kehittämishankkeisiin. Osana seutuhallinnon kehittämistä Helsingin seudulla selvitetään myös kaavoitus-, maa- ja asuntopolitiikan tehostamismahdollisuudet. Vastaava yhteistoimintamalli voidaan ottaa käyttöön myös muissa kasvukeskuksissa. Lisäksi selvitetään, miten rakennuskustannusten muuta maata nopeampaa nousua voitaisiin hillitä Helsingin seudulla. Valtion asuntorahaston kunnallistekniikan perustamisrahoitukseen myönnettävillä avustuksilla edistetään pääkaupunkiseudun kuntien ja muiden kasvavien alueiden asuntotuotantoa ja uusien asuntoalueiden toteuttamista. Avustusten myöntäminen kytketään kuntien maanhankintaan ja alueisiin, joille rakennetaan valtion tukemaa asuntotuotantoa. Tonttien luovuttamista kaupunkimaisten pientaloalueiden rakentamiseksi niin vuokra- kuin omistusasunnoiksi edistetään yhteistoiminnassa kuntien kanssa muun muassa kaavoitusta uudistamalla. Edistetään täydennysrakentamista. Oikeussuojajärjestelmän toimivuus maankäyttö- ja rakennusasioissa arvioidaan sekä selvitetään mahdollisuudet lainmuutoksin ja muin keinoin vähentää tarvetta valituksiin ja nopeuttaa valitusten käsittelyä. 2. MAAPOLITIIKAN YLEISET TAVOITTEET Kunnalla on oltava selkeä käsitys tavoitteistaan ja strategiastaan maapolitiikan pohjaksi. Maapolitiikan yleiset tavoitteet: 1. Maapolitiikan tehtävänä on ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä. 2. Kunta kehittää yhdyskuntarakennetta eri kriteerien mukaan edulliseen suuntaan hankkimalla maata oikeasta paikasta. 3. Onnistuneella maapolitiikalla edistetään kuntatalouden tasapainottamista. 4. Onnistuneella maapolitiikalla kunta pitää yllä riittävää asuntorakentamisen ja yritystoiminnan tarvitsemaa tonttitarjontaa.

5 5 5. Kunta eheyttää maapolitiikan keinoin pirstoutunutta yhdyskuntarakennetta. 6. Kunta varmistaa että kaavoitetut tontit sekä rakennettu kunnallistekniikka ja katuverkosto tulevat ajallaan käyttöön. 7. Kunta pitää tonttien hinnat kohtuullisella tasolla. 3. LÄHTÖKOHDAT NURMIJÄRVELLÄ 3.1. Maapolitiikan visio Nurmijärven valtuusto on hyväksynyt Nurmijärven kuntastrategian vuonna 2002, jossa on määritelty visiot vuonna 2010 ja strategiset linjaukset vuosina Vision mukaan Nurmijärven asukaslukutavoite vuoteen 2010 mennessä on asukasta. Tästä johtuen kunnan palvelurakenne ja -tilat vuosina mitoitetaan 850 asukkaan vuosikasvun mukaan. Visio vuonna 2010 edellyttää, että taajamat ja kylät ovat tiivistyneet ja maalaismaisema on säilynyt. Strategioina tähän on hyväksytty, että kunta ohjaa rakentamisen sijoittumista aktiivisesti, maanhankintaa toteutetaan aktiivisesti ja että maanhankintaa sekä luovutuspolitiikkaa hoidetaan niin että kunnalle syntyy tonttivarantoa. Toteutunut väestönkasvu Nurmijärvellä on viime vuosina ollut kuntastrategiassa tavoiteltua voimakkaampaa ja jos kasvu on jatkossakin keskimääräisesti samaa suuruusluokkaa kuin viimeisen viiden vuoden aikana, kasvuennuste ylitetään. Tämän vuoksi strategian mukaisten rakentamisen ohjaustoimenpiteiden toteuttaminen on entistä tärkeämpää kunnan kehityksen hallitsemiseksi. Rakennusjärjestyksen uusiminen on ollut tärkeä toimenpide rakentamisen ohjauksessa haja-asutusalueilla ja maalaismaiseman säilymisen edistämisessä Maapolitiikka käytännössä osana kuntastrategian toteuttamista Maapolitiikan tehtävänä on omalta osaltaan toteuttaa yhdyskuntarakenteen kehitystä ja kunnalla on oltava selkeä käsitys tavoitteistaan ja strategiastaan maapolitiikan pohjaksi. Maapoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma, asunto-ohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma ja kunnallistekniikan rakentamisohjelma muodostavat yhdessä maankäyttöä ohjaavan rungon. Ohjelmien yhteensovittamisella saadaan aikaan kokonaisuus, joka ohjaa kunnan toimintaa tarkoituksenmukaisella tavalla johtaen oikeaaikaiseen maanhankintaan, tonttien luovutukseen ja alueiden rakentamiseen. Nurmijärven kunnassa ei ole aikaisemmin hyväksytty maapoliittista ohjelmaa, vaan maapoliittiset linjaukset ovat syntyneet käytännön myötä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (222/2003) myötä vuonna 2003 Nurmijärvellä on katsottu tarpeelliseksi laatia maapolitiikkaa ohjaava ohjelma.

6 6 Nurmijärvellä käytetyt maapoliittiset keinot, ostot ja kaavoitussopimukset, ovat tähän saakka turvanneet tyydyttävästi kunnan tonttitarjonnan. Tonttimaan puute on kuitenkin jo näkyvissä esimerkiksi Kirkonkylässä sekä yksityisten tonttien että kunnan tonttien osalta. Klaukkalassa on kohtuuhintaisten yksityisten tonttien saaminen vaikeutunut huomattavasti. Tilanne on johtanut ennalta odottamattomalla tavalla rakentamispaineiden siirtymiseen pienempiin taajamiin kuten Rajamäelle ja Röykkään. Kaikissa taajamissa kasvu aiheuttaa investointipaineita, jotka rasittavat kuntataloutta. Sekä palvelurakentaminen että kunnallistekniikan rakentaminen rasittavat kuntataloutta siinä määrin, että ne toimivat jarruna sekä kunnan että yksityisten omistamien, jo kaavoitettujen tonttien rakentumiselle. Koska kunnan voimakas kasvu ja siitä johtuvat investointipaineet aiheuttavat kunnalle ongelmia eikä helpotuksia ole odotettavissa esim. valtiovallan taholta, kunnassa täytyy pyrkiä entistä täsmällisempään suunnitelmallisuuteen sekä maan hankinnassa, kaavoituksessa että palveluiden ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Tämä puolestaan edellyttää tiivistä yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä ja suunnitelmallisuutta, jota sekä työntekijät että luottamushenkilöt sitoutuvat päätöksillään ja toiminnallaan johdonmukaisesti noudattamaan. Kunta hyväksyy maapoliittisessa ohjelmassa esitetyt periaatteet ja noudattaa niitä johdonmukaisesti päätöksenteossaan. Kunnan eri sektoreilla valmistuneet maapoliittinen ohjelma, kaavoitusohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma, asunto-ohjelma ja kunnallistekniikan rakentamisohjelma eivät saa olla ristiriitaisia ja tämän varmistamiseksi yhteistyötä ko. ohjelmia valmistelevien työntekijöiden välillä on lisättävä. 4. MAANHANKINTA JA SEN PERIAATTEET 4.1. Maan hankkimisen lakisääteiset keinot Suomen lainsäädäntö turvaa monipuolisesti kunnan tarpeet hankkia maata. Näitä keinoja ovat: Vapaaehtoinen maakauppa Maankäyttösopimukset Kunnan etuosto-oikeus Kehittämiskorvaus Kehittämisaluemenettely Kunnan lunastusoikeus ja -velvollisuus Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus Rakentamiskehotus Rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistövero. Keinoja on tarkemmin selvitetty Maapolitiikan tilannekatsaus osassa.

7 Raakamaan hankinta Raakamaan hankinnan tulee perustua hyväksyttyihin ajan tasalla oleviin yleiskaavoihin. Maapoliittisten strategioiden ja visioiden toteuttamisen edellytyksenä tulee olla yhteisesti hyväksytty näkemys siitä, minkälainen on koko kunnan tuleva kehityskuva. Tämän hetken ongelma on, että koko kunnan yleiskaava/kehityskuva ja taajamien osayleiskaavat ovat pääosin vanhentuneita eivätkä siten ole käytettävissä maanhankinnan tukena Raakamaan hankinnan periaatteet Maanhankinta perustuu suurelta osin tapauskohtaiseen harkintaan eikä aktiivista maanhankintaa strategisesti merkittäviltä suunnilta voida toteuttaa siinä laajuudessa ja aikataulussa kuin se tulevaisuuden kannalta olisi tarkoituksenmukaista. Siksi tuleekin painottaa kunnan kehityskuvan/yleiskaavan laadinnan tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Kunta turvaa keinonsa ohjata ja hallita kasvuaan osaksi sillä, että se hankkii riittävästi raakamaata voidakseen tarjota kunnan haluamassa laajuudessa sopiviksi katsomiltaan alueilta sekä asumis- että palvelutarkoituksiin. Kunnalla tulee olla raakamaata vähintään 5-10 vuoden tarpeisiin. Maanhankinnassa samoin kuin kaavoituksessakin tulee entistä enemmän tarkastella kustannusvaikutuksia. Maakäyttöprosessin alussa, maan hankinnassa ja kaavoituksessa, vaikutetaan ratkaisevasti prosessin loppuun sijoittuvan palvelurakentamisen ja kunnallistekniikan toteuttamismahdollisuuksiin ja niiden kustannuksiin. Kunnan tuleekin organisaationa toimia tiiviissä yhteistyössä niin, että koko prosessi johtaa suunnitelmallisesti raakamaan hankinnasta kaavoituksen, palvelurakentamisen, kunnallistekniikan rakentamisen ja tonttien luovutuksen kautta yhdyskunnan kannalta mahdollisimman hyvään ja taloudelliseen lopputulokseen. Hyväksyttyjen visioiden toteuttamiseksi kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että tarvittava maavaranto on käytettävissä. Koko kunnan kehityskuvan ja taajamaosayleiskaavojen laadintaa on kiirehdittävä. Raakamaan vapaaehtoinen kauppa kaavoittamattomilla alueilla on ensisijainen keino hankkia kunnalle maata. Raakamaan ostoissa käytetään hintaa, joka on johdettavissa ko. alueella käytössä olevasta hintatasosta. Kohteen käyttötarkoitus ja sijainti voivat vaikuttaa hintaan. Mikäli raakamaan oston sijasta on mahdollista tehdä yksityisen maanomistajan kanssa molempia osapuolia tyydyttävä maankäyttösopimus, voidaan sitä käyttää oston sijasta.

8 8 Maankäyttösopimuksia tehdään pääsääntöisesti vain, mikäli alueen kaava on hyväksytettävissä valtuustossa arviolta kolmen vuoden aikana ja alueen toteutus arviolta kuuden vuoden aikana siitä, kun kaava on ilmoitettu vireille tulleeksi. Sopimusalueen tulee rajoittua jo kaavoitettuun alueeseen tai sijaita hyvin lähellä sitä eikä sen käyttöönotto ilman erityistä syytä saa aiheuttaa kunnallistekniikalle suuria kynnyskustannuksia. Maankäyttösopimuksissa käytetään hyödyn jakoa kunnalle tulevan osuuden osalta tapauskohtaisesti % kuitenkin niin, että kunnalle tulevan hyödyn tulee kattaa vähintään kunnallistekniikan kustannukset. Raakamaan hankinnassa muita keinoja täydentävä ohjauskeino on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen lunastus. MRL 99.1 :n mukaan asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten (lunastuslupaan perustuva maan lunastaminen). Lunastuksella voidaan ohjata yhdyskuntarakenteen oikea-aikaista toteutumista oikeasta paikasta ja sen kautta saadaan selville raakamaan hintataso, joka voi helpottaa maaneuvotteluja jatkossa. Nurmijärvellä lunastusta voidaan käyttää raakamaan hankintaan, mikäli - raakamaa on sijaintinsa tai muun syyn vuoksi luokiteltavissa strategisesti tärkeäksi alueeksi ja se täyttää näin lain edellytykset, - muilla maapoliittisilla keinoilla ei ole mahdollista saada aluetta kunnan omistukseen. Kunnan edun mukaisissa tapauksissa voidaan käyttää etuostomenettelyä, silloin kun se on kunnan kannalta edullista. 5. ASEMAKAAVOITUS JA KÄYTETTÄVÄT MAAPOLIITTISET KEINOT Uusien asemakaavojen laadinta ja kaavamuutokset suunnataan pääasiassa osayleiskaavassa tai taajaman kehityskuvassa kaavoitettaviksi osoitetuille alueille, jotka ovat pääosin kunnan omistamia tai niistä on sovittu yksityisen maanomistajan kanssa tai joiden tarkistaminen on ajankohtaista esimerkiksi vanhentuneen kaavan vuoksi. MRL:n 91a:n mukaan asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolla asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Asemakaavan tai sen muutoksen yhteydessä tehdään sopimus maanomistajan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä silloin, kun kaava

9 9 tai kaavamuutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Kunta pyrkii ensisijaisesti sopimaan kaavan toteuttamisen kustannuksiin osallistumisesta kunnan ja maanomistajan kesken tehtävin maakäyttösopimuksin. Toissijaisesti kunta käyttää mahdollisuutta periä yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset kunnallisena julkisoikeudellisena maksuna (kehittämiskorvaus) niiltä maanomistajilta, jotka saavat kaavasta merkittävää hyötyä, mutta joiden kanssa ei ole päästy sopimukseen kustannusten korvaamisesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttösopimus suhteutetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoituksesta saamaan hyötyyn. Kunnan käyttäessä maankäyttösopimusta jo kaavoitetulla alueella, arvonnousun leikkaus on 50 %, kuitenkin siten, että kunnalle tulevan hyödyn tulee kattaa vähintään kunnallistekniikan kustannukset. Kaavamuutokseen liittyvässä maankäyttösopimuksessa rakennusoikeuden arvonnousu otetaan kokonaisuudessaan huomioon, silloin kun kyseessä on käyttötarkoituksen muutos. Mikäli kyseessä ei ole käyttötarkoituksen muutos, arvonnousua määriteltäessä vähennetään rakennusoikeudesta kaavassa jo oleva rakennusoikeus. Maankäyttösopimusneuvottelut aloitetaan viimeistään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet, kuten mm. käyttötarkoitus, kerrosluku jne. on ratkaistu. Asemakaava- tai sen muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Kunta kaavoittaa ja tekee kaavamuutoksia tarpeen mukaan myös yksityisen omistamalle maalle kehittämiskorvausta käyttäen. MRL 91 c :n mukaan kehittämiskorvausta ei saa määrätä maanomistajalle, jonka omistamille alueille osoitetaan asemakaavassa rakennusoikeutta vain asuntorakentamiseen eikä rakennusoikeuden tai rakennusoikeuden lisäyksen määrä ylitä 500 kerrosneliömetriä. Kehittämiskorvausta käytettäessä korvauksen määrä on 50 % asemakaavasta johtuvasta asemakaavan mukaisen tontin arvonnoususta. Asemakaava-alueella voidaan käyttää kaavan toteuttamista helpottavaa lunastusta. MRL:n 100 :n mukaan asianosainen ministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa rakennuskorttelin tai asemakaavaan sisältyvän muun alueen, jos sen lunastaminen on kaavan toteuttamisen kannalta perusteltua ja yleinen tarve sitä vaatii. Kunta käyttää lunastusta siinä tapauksessa, että - muilla maapoliittisilla keinoilla ei ole päästy haluttuun tulokseen - alue luokitellaan strategisesti tärkeäksi.

10 10 6. YKSITYISEN TONTTIMAAN KÄYTTÖÖN SAANNIN EDISTÄMINEN Kunta voi käyttää myös rakentamiskehotusta rakentamattomien, yksityisten omistamien tonttien saamiseksi rakentamiseen, mikäli strategioiden toteuttaminen sitä edellyttää. Samasta syystä voidaan käyttää korotettua kiinteistöveroa, kehittämiskorvausmenettelyä tai kehittämisaluemenettelyä, mikäli toimenpiteet katsotaan kaavan toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Korotettua kiinteistöveroa voidaan käyttää silloin, kun yksityinen tonttivaranto on lisääntynyt, mutta maanomistajilla ei ole halukkuutta tonttien myyntiin. Koska korotettua kiinteistöveroa voidaan käyttää alueilla, joissa kunnallistekniikka on rakennettu, jäävät siihen sidotut rahat hyödyntämättä, mikäli tontteja ei rakenneta. Korotettua kiinteistöveroa käytettäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon rakentamisen vaikutukset kunnan palvelutarjontaan. Kaikkia edellä lueteltuja keinoja voidaan käyttää tarvittaessa, mikäli ne ovat tarkoituksenmukaisia kunnan talouden kannalta ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet. 7. MAAN LUOVUTUKSEN PERIAATTEET Maan luovutuksessa käytetään myyntiä, vuokrausta tai vaihtoa. Omakotitontteja luovutettaessa käytetään ensisijaisesti myyntiä. Hinta määritellään vuosittain käyvän hintatason mukaan. Sijainniltaan hyvällä paikalla olevien tonttien kohdalla voidaan käyttää tapauskohtaisesti tarjousmenettelyä. Suhdanteiden muuttuessa tontteja vuokrataan toissijaisesti, jolloin etusijalle laitetaan kuitenkin ne hakijat, jotka haluavat ostaa tontin. Vuosivuokra on 6 prosenttia myyntihinnasta. Valtion tukemaan asuntotuotantoon luovutettavissa tonteissa käytetään Valtion Asuntorahaston vuosittain vahvistamaa enimmäistonttihintaa. Vuosivuokra on 5 prosenttia tontin enimmäishinnasta. Teollisuustontteja tai muita vastaavia tontteja myydään tai vuokrataan niille hyväksytyn hinnan mukaan. Vuosivuokra on 8 %. Muiden asuin-, liike-, palvelu- ym. rakentamiseen tarkoitettujen kaavatonttien osalta käytetään pääsääntöisesti myyntiä. Hinnasta päätetään tapauskohtaisesti. Maata voidaan luovuttaa myös muihin tarkoituksiin tai vaihtomaana esimerkiksi maankäyttösopimusten yhteydessä.

11 11 8. ALUEKOHTAINEN TILANNEKATSAUS JA LÄHIAJAN LINJAUKSET 8.1. Tilannekatsaus Nurmijärvellä tilanne eri taajamissa on hyvin erilainen. Klaukkala on kasvanut ja laajentunut lähinnä välittömästi jo kaavoitettuun taajamaan liittyvinä laajennuksina raakamaata koskevien maankäyttösopimusten kautta. Kunnan omistamien omakotitonttien määrä onkin Klaukkalassa kunnan taajamista paras. Asuntotontteja on myyty vuosina yhteensä keskimäärin 36 tonttia/vuosi, joista kunnan myymiä on ollut keskimäärin 17 tonttia/vuosi. Kirkonkylässä kehitys on ollut suhteellisen vakaata lukuun ottamatta aivan viime vuosia. Yhteensä vuosien aikana Kirkonkylästä on myyty keskimäärin 34 asuntotonttia/vuosi, joista kunta on myynyt keskimäärin 18 tonttia/vuosi. Rajamäellä kunnalla on sopimusalueilta vielä myytäviä tontteja, mutta toisaalta Rajamäellä on myös yksityisten omistamien tonttien myynti vilkastunut. Yhteensä vuosina Rajamäellä on myyty keskimäärin 28 asuntotonttia/vuosi, joista kunta on myynyt keskimäärin 9 tonttia/vuosi. Haja-asutusalueilta on myyty vuosina rakennuspaikkoja keskimäärin 60/vuosi. Vuosien aikana asuntotontteja on myyty keskimäärin 132/ vuosi. Kun koko kunnan tarkastelussa otetaan lisäksi huomioon haja-asutusalueen rakennuspaikat, rakennuspaikkoja koko kunnan alueella on myyty vuosittain lähes 200. Erityisesti Rajamäen ja Röykän kaava-alueilla on viime vuosina myyty runsaasti asuntotontteja. Kaavoitettujen tonttien määrän myynnin jatkuessa saman suuruisena, käyttöön otettavissa oleva tonttivaranto riittää vain noin kolmen vuoden tarpeisiin. Kasvupaine on siirtymässä Rajamäkeen ja Röykkään ja näiden taajamien osalta tulee kiinnittää erityisesti huomiota palvelutarjonnan tuottamiseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin. Tilastoja on esitetty Maapolitiikan tilannekatsaus -osassa Maapoliittiset linjaukset vuoteen Klaukkala Klaukkalassa tehdään vapaaehtoisia kauppoja tai maankäyttösopimuksia pääsääntöisesti vain keskusta-alueella taajaman tiivistämiseksi tai pienille alueille asemakaavoitetun alueen yhteyteen. Raakamaakauppoja tehdään yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta hyviltä kasvusuunnilta, mikäli hintataso pysyy kohtuullisena.

12 12 Taajamaa laajentavia rakentamismäärältään merkittäviä maankäyttösopimuksia ei tehdä, jotta taajaman kasvuvauhti ei ylitä mahdollisuuksia saattaa palveluja vastaamaan Klaukkalan jo nykyisen kaavavarannon perusteella kasvavan asukasmäärän tarpeita. Merkittäviä maankäyttösopimuksia voidaan valmistella alustavasti, mutta niitä ei tule hyväksyä lähivuosien aikana. Syynä tähän on kunnan tonttien runsas määrä vanhoilla sopimusalueilla, joilla ei ole kunnallistekniikkaa ja näin ollen lähivuosien kunnallistekniikan määrärahoja on syytä kohdentaa näille alueille. Klaukkalan tulevaan ohikulkutiehen tukeutuvia uudisalueita otetaan käyttöön vasta ohikulkutien ja siihen liittyvän keskeisen kokoojatieverkon tultua rakennetuksi. Näiden alueen käyttöönoton ajoitusta on mahdollista suunnitella tarkemmin vasta lähivuosia seuraavalla suunnittelujaksolla Kirkonkylä Kirkonkylässä on viime vuosien aikana toteutunut ja toteutumassa siinä määrin kerrostaloja, että painopiste lähivuosina tulee asettaa maanhankintaan pientaloalueiden kaavoittamiseksi. Raakamaan hankinnassa käytetään ensisijaisesti vapaaehtoisia kauppoja tai maankäyttösopimuksia. Raakamaan hankinta keskitetään Kirkonkylässä siten, ettei nyt varsin yhtenäistä taajamarakennetta hajoteta Rajamäki Rajamäellä painopiste on ns. etuostoalueen pikaisessa kaavoittamisessa. Uusia maankäyttösopimusalueita tai maakauppoja tehdään vain silloin, kun niistä aiheutuu joko pitkän tähtäimen hyötyä ja hinta vastaa raakamaan hintaa tai ilmaantuu odottamaton, ilmeisen tarkoituksenmukainen maan tarve. Rajamäen lähiajan kiihtyvän kasvun vaikutukset palveluihin tulee selvittää ja pitää kaavoituksen painopiste tiukasti etuostoalueella, koska kunnan tarjonnan lisäksi Rajamäellä on vielä yksityistä varantoa suhteellisen hyvin.

13 Röykkä Röykässä viime vuosien väestön kasvu on kiihtynyt. Syynä ilmiöön on todennäköisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän heikko tonttivaranto ja huomattavasti kalliimmat tontit. Röykän taajamasta suuri osa on rakennuskiellossa asemakaavan laatimiseksi ja tämän vuoksi keskusta-alue ei ole päässyt toteutumaan. Maat ovat pääosin yksityisten hallussa. Röykässä kunnan ei ole syytä ostaa raakamaata tai tehdä maankäyttösopimuksia. Rakennuskieltoalue on syytä taajamarakenteen vuoksi kaavoittaa, mutta vasta kun kunnan talous antaa myöten investointien lisäämiseen Lepsämä Lepsämässä on useita alustavassa neuvotteluvaiheessa olevia melko suuria sopimusalueita, joiden kaavoittaminen kasvattaisi sekä taajaman asukaslukua että palvelukysyntää merkittävästi. Mikäli alueet hyväksytään sopimusalueiksi ja niiden kaavoittaminen aloitetaan, kunnan tulee tehdä se tietoisesti varaten rahaa sekä kunnallistekniikkaan että palvelurakentamiseen. Kaava-alueen laajentamiseen tulee suhtautua varovaisesti ja sopimusalueista tulee tehdä arviot asukasmäärän lisääntymisestä sekä palveluiden ja kunnallistekniikan rakentamisen vaatimista kustannuksista. Lisäksi tulee selvittää liikenteen lisääntymisen vaikutukset Klaukkalan keskustan liikenteen sujuvuuteen Herunen Herusissa omakotitonttien kysyntä on lisääntymässä. Alueen vanhentunut kaava edellyttää tarkistamista ja sitä kautta voidaan luoda edellytykset taajaman erityispiirteiden huomioon ottamiseen. Tässä yhteydessä tulee tutkia mahdollisuudet palveluiden sijoittamiseksi taajamaan. Ennen kaavan tarkistamista väestömäärän tietoinen kasvattamien ei ole tarkoituksen mukaista. 9. ORGANISAATIO Nurmijärven kunnassa on ollut maan oston, myynnin ja vuokrauksen suhteen hajanainen organisaatio. Maan ostot ja maankäyttösopimukset on valmistellut 9 jäsentä käsittävä maanostotoimikunta tehden esitykset kunnanhallitukselle/valtuustolle. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä yhä useammin on tullut tarve käsitellä maakäyttösopimukset sekä maanostotoimikunnassa että kaavoituslautakunnassa johtuen sopimusten tiukasta kaavasidonnaisuudesta. Maan myynnin valmistelu on jaettu kiinteistö- ja mittaustoimelle, elinkeinotoimelle ja asuntotoimelle. Asuntotuotantoon tarkoitettujen rakennuspaikkojen tai niiden osien myynnin ja hinnoittelun valmistelu kuuluu lukuun ottamatta valtion tukemaan

14 14 tuotantoon tulevia rakennuspaikkoja, kiinteistö- ja mittaustoimelle/ kaavoituslautakunnalle. Asuntolautakunnan tehtäviin on kuulunut kuitenkin rakennuspaikan saajien valinta. Valintaa lukuun ottamatta kaikki muut myyntiin kuuluvat tehtävät tehdään kiinteistö- ja mittaustoimen tulosalueella. Elinkeinotoimi valmistelee hinnoitteluineen teollisuustonttien myynnin tai vuokrauksen suoraan kunnanhallitukselle ja valtuustolle, kuitenkin siten, että kauppa- ja vuokrasopimukset hoidetaan kiinteistö- ja mittaustoimen tulosalueella. Tekniselle lautakunnalle kuuluu kunnan hallintaan kuuluvien rakennusten ja huonetilojen sekä kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen ja lautakunnan hallintaan luovutettujen alueiden sekä näihin kuuluvien laitteiden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttaminen ja vuokran määrittäminen. Kunnanhallituksen jaoston tehtäviin on kuulunut kiinteän omaisuuden ja liike- ja palvelutilojen vuokralle ottaminen. Hajautettu organisaatio on johtanut siihen, että maan hinnoittelusta on puuttunut johdonmukaisuus. Eri toimialoilla on jo valmiiksi erilaiset lähtökohdat mm. hinnoittelun suhteen, ja tämä saattaa aikaa myöten johtaa hintasuhteiden vääristymiin. Kiinteistötoimelle kauppoihin tai vuokrauksiin kuuluvien käytännön tehtävien hoitaminen vaikeutuu monen henkilön hoitaessa samaa asiaa. Liiketonttien ja niiden erilaisten yhdistelmien, joihin kuuluu sekä asuminen että liiketoiminta, ostosta, vuokrauksesta tai myynnistä hinnoitteluineen ei ole selkeästi todettu missään. Kunnassa on päätetty luottamushenkilöorganisaation tarkistamisesta vuoden 2005 alusta lukien. Asuntolautakunta ja maanostotoimikunta päätettiin lakkauttaa sekä kunnanhallituksen jaosto on päätetty muuttaa kunnanhallituksen henkilöstöjaostoksi. Johtosääntöjen muutokset tehdään mahdollisimman pian ja niissä pyritään mahdollisimman pitkälle vietyyn kiinteistöasioiden hoidon keskittämiseen ja tarpeettoman byrokratian poistamiseen.

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012

Maapoliittinen ohjelma 2008-2012 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 4 3 Kaupungin maapolitiikka... 6 3.1 Maanhankinta...6 3.1.1 Vapaaehtoiset kiinteistökaupat...7 3.1.2 Lunastaminen...7

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Valtuusto

Maapoliittinen ohjelma Valtuusto Maapoliittinen ohjelma 2016 Valtuusto 22.6.2016 60 www.nurmijarvi.fi 2 Sisällysluettelo Maapoliittinen ohjelma 2016 Nurmijärven kunta... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Maapolitiikka lainsäädännössä... 1 2 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013-

SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- Kunnanhallitus 19.11.2013 erillisliite 283 Kunnanvaltuusto 25.11.2013 erillisliite 109 SOTKAMON KUNNAN MAANKÄYTTÖPOLIITTINEN OHJELMA 2013- HYVÄKSYMINEN Kunnanhallitus 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 25.11.2013

Lisätiedot

KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007. KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta

KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007. KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta KONTIOLAHTI MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2007 KONTIOLAHDEN KUNTA Ympäristölautakunta Johdanto Kontiolahden kunnanvaltuusto on taloussuunnitelman yhteydessä asettanut ympäristölautakunnan erääksi keskeiseksi

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta

Maapoliittinen ohjelma. Sipoon kunta Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta maankäyttöjaosto 7.10.2015 kunnanhallitus x.x.2015 kunnanvaltuusto x.x.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtökohdat... 2 2.1 Tietoa Sipoosta... 2 2.2 Kunnan maanomistustilanne...

Lisätiedot

SOPIMUS ASEMAKAAVOITUKSEN MUUTOKSEN KÄYNNISTÄMISEKSI. Tuusulan kunta y PL Tuusula. jäljempänä tässä sopimuksessa "Kunta"

SOPIMUS ASEMAKAAVOITUKSEN MUUTOKSEN KÄYNNISTÄMISEKSI. Tuusulan kunta y PL Tuusula. jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Kauppatie II/Tuusulan kunta LUONNOS 16.7.2013 1(2) SOPIMUS ASEMAKAAVOITUKSEN MUUTOKSEN KÄYNNISTÄMISEKSI A. Sopijapuolet Tuusulan kunta y 0131661-3 PL 60 04301 Tuusula jäljempänä tässä sopimuksessa "Kunta"

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

PEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014. Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 1

PEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014. Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 1 PEDERSÖREN KUNTA Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 Pedersören kunta Maankäyttöpoliittinen ohjelma 2014 1 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Lähtökohdat... 4 2.1 Maankäyttöpoliittinen ohjelma... 4 2.2 Väestö...

Lisätiedot

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti maankäyttöasioista

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti maankäyttöasioista KV 13.12.2010 109 Riihimäen maapoliittinen ohjelma 2010 Tekla 2.2.2010 37 Tausta Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäen maapoliittisen ohjelman 7.1.2003. Ohjelman periaatteita on noudatettu pääsääntöisesti

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä

Lisätiedot

Maapolitiikka talouden tasapainottajana

Maapolitiikka talouden tasapainottajana Maapolitiikka talouden tasapainottajana Nykyinen toimintaympäristö Taustaa maapoliittisille linjauksille ja keinoille Maapolitiikan toimintaympäristö 1 Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n 17.12.2007 hyväksymä

Lisätiedot

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus.

Rakennuspaikkojen luovutusmuotona on sekä myynti että vuokraus. RAKENNUSMAAN LUOVUTUSMENETTELY 2016 A. Yleiset luovutusehdot 1. Asuntorakentamisen rakennuspaikat Asuntorakentamiseen rakennuspaikat luovutetaan sekä myymällä että vuokraamalla. Vuokrauksessa käytetään

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57 03.06.2013 Sivu 1 / 1 2512/02.07.00/2013 57 Saunalahden yhteistoiminta- ja esisopimuksen mukaisten kiinteistöjärjestelyperiaatteiden hyväksyminen Saunalahdenportin asemakaavamuutos-alueella Valmistelijat

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa

NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS Hyväksytty kaupunginhallituksessa NAANTALIN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 04.02.2008 53 YLEISKAAVOITUS Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2005. Työn tavoitteena

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2016-2020 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten.

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2016-2020 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten.

Lisätiedot

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT

TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1 NURMEKSEN KAUPUNKI TONTTIEN JA MUIDEN MAA-ALUEIDEN LUOVUTUKSISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYTAVAT JA LUOVUTUSEHDOT 1. LUOVUTUKSEN KOHTEET JA LUOVUTUSTAVAT 2. LUOVUTUSMENETTELY 3. KOHTEIDEN HINNOITTELU JA

Lisätiedot

Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset

Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset Liite 6A, maanomistuskartta ja kaavoituksen käynnistämissopimukset Kunnan maanomistus sinisellä. Yksityisten maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset. i SISÄLLYSLUETTELO KHALL, 4.11.2013

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS ALUEEN LUOVUTTAMISESTA SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä St-1 Oy (Y-tunnus: 0201124-8)

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS

1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS 1(7) Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut ISONNIITYNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OAS PROJ.NRO 174 Asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty oheiseen karttaan ALOITE TAI

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU

KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU KAAVOITUS JA YHDYSKUNTASUUNNITTELU Liite: Asumisen ympäristö, kaavoitus ja yhdyskuntasuunnittelu 14.1.2005 Hyvä asuminen 2010 Valmisteluhanke Osatehtävä 1 Yhdyskunta rakenne ja taajamat Yhdyskuntarakenteella

Lisätiedot

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Kunnanhallitus 25.06.2013 AIKA 25.06.2013 klo 14:00-17:26 PAIKKA Kunnanvirasto johtokeskus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 151 Kokouksen järjestäytyminen 3 152 Kunnanjohtajan

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

MAAPOLIITTINEN OHJELMA

MAAPOLIITTINEN OHJELMA KEMPELEEN KUNTA MAAPOLIITTINEN OHJELMA Kirkonseutu ja Paituri ovat kunnan länsiosan asuntotuotannon kehittämis- ja toteuttamiskohteita. (Viistoilmakuva Lentokuva Vallas Oy / Hannu Vallas 27.3.2013) Khall

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot

Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016. Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Kaupunginhallitus 50 29.02.2016 Kaupunginvaltuusto 12 21.03.2016 Tonttien myynnin ja vuokraamisen ehdot Khall 29.02.2016 50 (Valm. maankäyttöpäällikkö) Kaupungin hallintosäännössä 41 määrätään että Tekninen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA

NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA NAANTALIN KAUPUNGIN KAAVOITUSOHJELMA 2010-2013 Hyväksytty Naantalin kaupunginhallituksessa 25.1.2010 30 I YLEISKAAVOITUS Yleiskaava on yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, jonka tehtävänä on ohjata kunnan

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012

Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 Salon kaupungin maapoliittinen ohjelma 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 KAUPUNGIN MAANOMISTUKSEN NYKYTILANNE 4 2.1 Maaomaisuus 4 2.2 Asuintontit 4 2.3 Teollisuustontit 4 2.4 Raakamaatilanne ja lähitulevaisuuden

Lisätiedot

Maankäyttöpalveluiden taksa

Maankäyttöpalveluiden taksa MAANKÄYTTÖPALVELUIDEN TAKSAT Sisällysluettelo: 1. YLEISTÄ TAKSOISTA... 2 1.1. Hyväksyminen ja voimaantulo... 2 1.2. Arvonlisävero... 2 2. ASEMAKAAVAN JA ERILLISEN TONTTIJAON LAATIMISESTA JA MUUTOKSESTA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toimiala Tekninen lautakunta vastaa kaupungin rakennusomaisuuden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä; kaavoituksesta;

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5025/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5025/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 223 Asianro 5025/10.00.01.04/2016 Kiinteistöä Ekosorsa 297-430-1-277 koskeva maankäyttösopimus ja sopimus yhteistoiminnasta Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6341/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 6341/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (1) 184 Asianro 6341/10.00.02.01/2014 Asuntotontin 297-20-16-2 maanvuokrasopimuksen esisopimuksen laatiminen ja tontin vuokraaminen / Niiralan Kulma Oy Kiinteistöjohtaja

Lisätiedot

Kaavoitusta koskevat sopimukset

Kaavoitusta koskevat sopimukset Kaavoitusta koskevat sopimukset DECOMB hankkeen Sopimukset ja lainsäädäntö työryhmän kokous 27.9.2005 Tutkija Esa Hakkola Helsingin yliopisto Yksityisoikeuden laitos Lähtökohtia Maankäyttösopimus perinteinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus

Elinkeino- ja kuntakehityskeskus TP TA+muutokset TA TS TS Tuloslaskelma 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatuotot 32 347 41 900 31 900 31 900 31 900 Myyntituotot 6 379 15 900 7 400 7 400 7 400 Maksutuotot 19 611 20 000 20 000 20 000 20

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI Tulokset ja johtopäätökset, sekä vertailu aiempiin barometreihin

TONTTIBAROMETRI Tulokset ja johtopäätökset, sekä vertailu aiempiin barometreihin TONTTIBAROMETRI 2010 Tulokset ja johtopäätökset, sekä vertailu aiempiin barometreihin Newsec-Maakanta Oy 18.6.2010 Vastaajakuntien ryhmittely Tonttibarometria varten lähetettiin syyskuussa 2006 yhteensä

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

S u o m e n y m p ä r i s t ö. Tapio Takalo-Eskola. Kunnan maapolitiikan keinojen vaikuttavuus ja kehittämistarpeet

S u o m e n y m p ä r i s t ö. Tapio Takalo-Eskola. Kunnan maapolitiikan keinojen vaikuttavuus ja kehittämistarpeet S u o m e n y m p ä r i s t ö 786 Tapio Takalo-Eskola Kunnan maapolitiikan keinojen vaikuttavuus ja kehittämistarpeet Julkaisu on tehty ympäristöministeriön ja Kuntaliiton yhteistyönä HELSINKI 2005...........................

Lisätiedot

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha)

Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007. 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) Maankäyttö 1. KAAVOITUSTILANNE 31.12.2007 1.1 Vahvistetun yleiskaavan aluetta (ha) 1.2 Asemakaavaal uetta (ha) 1.3 Rantaasemaka avaaluetta (ha) Alavus 1 403 648 Anjalankoski 83,6 2497,7 301,6 Aura 424

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93 23.09.2013 Sivu 1 / 1 5655/10.00.02/2011 111 7.11.2011 93 Kerrostalotontin varauksen jatkaminen ja muuttaminen Saunalahdesta NCC Rakennus Oy:lle, korttelin 42213 tontit 2 ja 5 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA YLÖJÄRVEN KAUPUNKI MYY JA VUOKRAA Metsäkylän Työlänojan alueelta 32 omakotitalotonttia Hakuaika 3. 21.11.2014 kello 15.00 2 Ylöjärven kaupunki luovuttaa omakotitalotontteja Metsäkylän Työlänojan alueelta

Lisätiedot

Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma. Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx

Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma. Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx Lempäälän kunnan maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto xx.x.xxxx SISÄLTÖ 1. Johdanto 2 2. Maapolitiikan yleiset käsitteet ja lainsäädännön keinot 3 2.1 Maanhankintaan liittyvät maapolitiikan keinot 3

Lisätiedot

OHJELMASSA TERVETULOA!

OHJELMASSA TERVETULOA! Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö 2010 YHTEISEN ASUNTO- JA MAAPOLIITTISEN OHJELMAN VALMISTELU KUTSU TYÖSEMINAARIIN 2 keskiviikkona 22.9.2010 klo 15 18.00, Lärkkullan opisto, Lärkkullantie 22, Karjaa, Raasepori

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

Jämsän kaupungin maapoliittinen periaateohjelma. Vuosille Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto

Jämsän kaupungin maapoliittinen periaateohjelma. Vuosille Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto Jämsän kaupungin maapoliittinen periaateohjelma Vuosille 2016-2024 Jämsän kaupunki Yhdyskuntatoimi / Kaavoitus ja tonttituotanto JÄMSÄN KAUPUNGIN 2 (12) Versio historia Versio Pvm Pykälä Käsittelijä 1.0

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta 17.10.2005, tarkistettu x.x.2008

Maapoliittinen ohjelma Sipoon kunta 17.10.2005, tarkistettu x.x.2008 Maapoliittinen ohjelma S I S Ä L LY S LU E T T E L O TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖTILANNE 2 2.1. MAAPOLIITTINEN OHJELMA 2 2.2. SIJAINTI JA VÄESTÖ 2 2.3. MAANOMISTUS 2 2.4. KAAVALLINEN VALMIUS 3 2.4.1.

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016

SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVI KAAVOITUSKATSAUS 2016 SONKAJÄRVEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2016 1(4) 1. YLEISTÄ Sonkajärven kunta on toteuttanut asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2684/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 2684/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2016 1 (1) 59 Asianro 2684/10.00.02.01/2016 Y-tontin 297-34-34-3 (Sipulikatu 4) vuokraaminen / Vaalijalan kuntayhtymä Vs. kiinteistöjohtaja Lauri Lytsy Maaomaisuuden hallintapalvelujen

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty Kaavatunnus 3-333 Asianro 951/10.02.03/2012 Asemakaavan kumoaminen ja muutos, Klaukkala Korttelit 3178 ja 3184 sekä maatalous-, katu- ja liikennealue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.10.2012 Päivitetty

Lisätiedot